Author Topic: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee  (Read 87285 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #570 on: 21.09.21 - klo:04:39 »
Mitä Osuuskunta Uusruukille kuuluu? Tällaista:

https://www.uusruukki.com/ruukin-kurssit/

Quote
Kesän 2021 kurssiaikataulu ilmestyy tänne ...

Kirjoitetaan tännekin ulos: ei yhtään kurssia. Ja kesä 2021 on jo ohi. Facebookista tältä kesältä löytyi yksi uudelleen lähetys (Biodynaamisen viljelyn säätiön alkuperäinen viesti). Muut viestit viime vuodelta tai vanhempia. Eli hiljaiseloa. Haltijan tila kyllä kertoo FB:ssä ...

https://www.facebook.com/haltijantila/

... Lähiruokapäivänsä 11.09.21 olleen menestys. Mainitsee, että mukana oli mm. ravintola Kajo. Mutta ei maininnut Osuuskunta Uusruukkia.
« Last Edit: 21.09.21 - klo:04:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #571 on: 24.09.21 - klo:08:17 »
Haltijan tilan kehittäminen biodynaamiseksi oppimiskeskukseksi jatkuu kohtuullisen aktiivisesti. Uutiskirjeen jakelulistalla kun olen, sain nyt tällaisen tiedon:

Quote
Nyt syksyn saavuttua on aika kääntyä luonnon kukoistuksesta sisäisen maailman kehittämiseen ja aloitamme Haltijarahaston koulutustapahtumat eli Haltijakoulun. Ensimmäisenä sukellamme mehiläistenhoidon saloihin ja myöhemmin lokakuussa keskusteluiltojen sarjaan.

Näille sijoituksille asiaan tulee käyttöä:

Quote
Mehiläisten vuodenkiertoon kuuluu pesien syyshuolto. Aloitamme käytännönläheiset mehiläiskurssipäivät sunnuntaina 3.10. klo 12-15 pesien syyshuollolla. Puhdistamme pesiä ja teemme uusia pohjukkeita tulevaa mehiläisvuotta varten ja puhumme työn lomassa mehiläistarhaukseen liittyvistä asioista.

Syyshuoltokurssin hinta on 25 euroa tai 1 Haltijataaleri. Osallistumismaksu sisältää välipalan.
(lihav. HJ)

Mehiläishoito tuntuu olevan jotenkin erityisen tärkeä biodynaamiselle aatteelle. Mutta saa nähdä, seuraako tuostakaan muutosta tähän:

Mutta ainoa maatalousyrittäjä Suomessa näyttää siis nyt alueella olevan tuo yksi tila. Jonka konseptiin kuuluu olla tarjoamatta biodynaamista hunajaa suomalaisille.

Näin koulupäivät jatkuvat:

Quote
Tulevat kohtaamiset

Aloitamme Haltijakoulun kaikille avoimet keskusteluillat torstaina 21.10.2019 klo 18-20 teemalla "Millainen on tulevaisuuden maatila?". Tapaamme Haltijan tilalla, Ruisvainiontie 22 ja pyrimme mahdollistamaan myös etäosallistumismahdollisuuden. Kahvio on avoinna klo 17 alkaen.


Meillä on tietysti käsitys, että biodynaamisella viljelyllä on korkeintaan loistava tulevaisuus takanaan: "Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista."

***

Jos jollekulle tulee tuosta opintopiirin nimestä. mieleen Harry Potter ja Tylypahkan velhokoulu, se ei ole meidän vikamme!  ;D
« Last Edit: 30.09.21 - klo:18:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #572 on: 26.09.21 - klo:05:53 »
Biodynaamisen viljelyn säätiökin on hiukan aktivoitunut. Nyt julkaisemalla tällaisen artikkelin:

Miksi lehmällä on sarvet?

Vastaus tuohon kysymykseen pyritään siinä aika pitkälle antamaan normaaliin tieteeseen vedoten. Mutta kyllä se laajennettu luonnontiedekin sieltä pilkistää:

Quote
Naudat viettävät suuren osan ajastaan syöden tai märehtien, jolloin niiden aistit ovat kääntyneet sisäänpäin. Märehtiessä pää on pystyasennossa ja nauta tekee tietoista metabolista työtä pään alueella. Se voi itse päättää milloin märehtiminen tapahtuu. Märehtiessä ruokapallo liikkuu anaerobisen, happaman pötsin ja aerobisen, emäksisemmän suun välillä. Materiaali liikkuu ja samoin liikkuvat astraaliset ja eteeriset, sielullisuuden ja elämän voimat. Sarven roolina on palauttaa nämä märehtimisprosessissa vapautuvat voimat takaisin eläimen elimistöön samalla tiivistäen niitä. Märehtijöiden valtava metabolinen kapasiteetti johtuu enemmänkin näistä astraalista ja eteerisistä voimista kuin märehtimisen fysikaalisesta prosessista.

Mutta lehmänsarvilla on siis muutakin merkitystä ko. järjestelmässä kuin preparaatin n:o 500 valmistaminen:

https://www.biodyn.fi/preparaatit

Ja lehmäkin steinerilainen meditoija!  ;D
« Last Edit: 26.09.21 - klo:08:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #573 on: 30.09.21 - klo:17:34 »
Biodynaaminen yhdistys kertoi 23. syyskuuta tästä kurssista (lihav. HJ):

Quote
Biodynaamisen viljelyn koulutuksen neijäs opintopäivä vei meidät Tapolan kyläyhteisön vieraaksi. Päivän keskiössä olivat eläimet, suhteemme niihin ja eläinten merkitys maataloudessa. Tapolassa on eläimiä monipuolisesti; kyyttöjä, suomenlampaita, kanoja, possuja ja mehiläisiä.

Tapolassa on Suomen ainoa Demeter-lypsykarja, jonka maidosta jalostetaan mm. juustoja, hapanmaitotuotteita ja jäätelöä. Näitä harvinaisia herkkuja myydään yhteisön tilapuodissa.

Onko todellakin noin? Kyllä niin taitaa olla, koska myös Biodynaamisen yhdistyksen tilalistalla niistä 6 tilasta, joilla on lehmiä, 5 ilmoittaa tuotteekseen vain naudanlihan. Ja vain Tapolan kyläyhteisö maidon.*)

Niinpä myös tuo tuoteryhmä on biodynaamisena sellaista harvinaista herkkua, jota on ilmeisen turha odottaa tavallisen ruokakaupan hyllyyn. Tämän tuotteen ohella:

Joten kinkku, jossa  on Demeter-merkki, on periaatteessa Suomessa saatavissa! Varmaan sitä ei löydy lähikaupasta, vaan se täytyy tilata ja noutaa vähän erikoisjärjestelyin. Mutta niinhän se tuntuu olevan muidenkin biodynaamisten tuotteiden kohdalla.

Jota sitäkin löytyy varmaankin vain Tapolan tilapuodista.

Kananmunia tarjoaa kaksi biodynaamista tilaa, Majvik ja Rekola. Mutta kyllä biodynaamiset munatkin mitä ilmeisemmin täytyy noiden tilojen tilapuodista ostaa. Ja normaalikaupasta on turha kysyä.

Jos luomuomenaa tuotetaan Suomessa yleensäkin hyvin vähän, niin tuotetaankohan biodynaamisia omenoita ollenkaan? Ainakaan en tietoja sellaisesta em. listaa läpikäydessäni löytänyt. Tuomiston kartanon ja sen omenapuut me viime kesänä lopullisesti diskvalifioimme.

Vielä noin yhteenvetona: jos on siis hiipuva ja kutistuva biodynaamisen viljelyn volyymi Suomessa, niin sellainen on kyllä sorttimenttikin.


PS. 06.10.21: Niinpä tämä hypoteettinen vastuuhenkilö ei edes pakettiautolla selviäisi:

Biodynaamisia eläintuotteita ei näytä olevan tarjolla sitäkään vähää kuin kasvistuotteita. Kaupassa, eikä varmaankaan myöskään tukussa. Ainoa mahdollisuus saada sellaisia taitaa olla se, että ostaa suoraan biodynaamiselta tilalta. Mutta siihen ei luultavasti Steiner-koulun ruokalan pitäjän aika riitä. Siinä pitäisi koululla olla pakettiautokin, jolla kierrellä ympäri Suomea.

_______

*) tukee tavallaan myös Tapolan tilan luokittelua uudelleen.
« Last Edit: 06.10.21 - klo:03:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #574 on: 05.10.21 - klo:05:17 »
Matkailusivulle asti ei ilmeisesti tieto vain kulje:

https://elamyssuomi.com/loviisa/

Quote
Loviisan kartanot
[..] 37 km päässä Loviisan keskustasta sijaitseva Labby tunnetaan myös luonnonmukaisesta ja biodynaamisesta viljelymenetelmästään.

Tuo teksti — vaikka onkin tältä syksyltä — ei saa meitä muuttamaan arvioitamme, jota voi kutsua kyllä kutsua tiedoksikin, että Labby on lopettanut biodynaamisena tilana. Keskustelua siitä tilasta oli edellä mm. täällä. Olennaista on, ettei se ole vuosikausiin ollut enää myöskään Biodynaamisen yhdistyksen luettelossa.
« Last Edit: 05.10.21 - klo:06:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #575 on: 07.10.21 - klo:16:01 »
Tämä pitkä kurssi  jatkuu. Meidänkin täytyy se noteerata. Facebookista:

Quote
Biodynaaminen yhdistys
2 tuntia ·

Biodynaamisen viljelyn koulutuksen viides opintopäivä vietettiin Tampereella, Ahlmanin kartanolla. Tällä kertaa lähestyimme asiaa ihmisen näkökulmasta ja tutustuimme ihmiseen maatilaorganismin tietoisuuden kantajana.

Biodynaamisen yhdistyksen neuvojan Pirkko Okkosen puheenvuoro Farm Talk-menetelmästä maatilan ja viljelijän kehittäjänä sai innostuneen vastaanoton. Tällaista lähestymistapaa ei muissa viljelymuodoissa ole!

Osallistujat harjoittelivat läsnäolon ja kuuntelemisen taitoa dialogue walk-harjoituksessa. Taiteellisessa harjoituksessa maalattiin yhdessä loisteliaita maisemia. Ja paljon muutakin mahtui intensiiviseen päivään.

Kiitos kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa!

Kun meillä muuta keinoa ei asian arvioimiseksi ole, käytämme tätä. Yhdessä kuvassa osallistujia oli viisi.

(kuva)

Jossain siinä, ehkä vähän yli, se on ollut kurssin edellisilläkin jaksoilla.
« Last Edit: 09.10.21 - klo:06:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #576 on: 08.10.21 - klo:08:03 »
Yhä tämä ajatus ja iskulause näyttää joihinkin purevan (lihav. HJ):

Luomuakin luonnollisempaa – Viiniklubin testissä biodynaamiset viinit

Quote
Biodynaamisuus kukoistaa Itävallan tarhoilla. Maistelun edullisin viini yllätti.

Luomu- ja biodynaaminen viinintuotanto on kasvussa maailmalla, mutta erityisesti Itävalta on vuoden 1985 viiniskandaalinsa jälkeen kunnostautunut viiniensä luonnollisuuden vaalimisessa. Viimeisimmän 15 vuoden aikana luomutarhojen osuus on kasvanut kolmesta prosentista 16 prosenttiin. Viidenneksellä tiloista mennään vieläkin pidemmälle ja seurataan biodynaamisen tuotannon periaatteita.


Viiniklubi ei välttämättä ole tietoinen, millä tavalla tuossa pidemmälle mennään. Eikä varmaan siitäkään, kuinka loppujen lopuksi keinotekoinen, päälle liimattu ja itsessään myöhäsyntyinen koko ajatus biodynaamisuudesta viininviljelyssä on.

***

Kuvatekstistä ja kuvasta löydämme hauskasti heti ristiriidan sen kanssa, mitä juuri toisaalla oli biodynaamisuudesta kirjoitettu:

Quote
Luonnollista. Meinklangin tilalla myös Angus-karja on osa kokonaisvaltaista maataloutta. Kuva: Vindirekt / Meinklang

Angus-rodulla ei ole sarvia. Vaikka pitäisi olla!
« Last Edit: 08.10.21 - klo:09:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #577 on: 09.10.21 - klo:11:07 »
Nyt tuohon em. kurssikokonaisuuteen osallistujat ovat saaneet valmiiksi tämän:

Quote
Koulutuksen myötä osallistujalle tulee mahdolliseksi pohtia mitä biodynaaminen viljely ja Demeter tuotantoon siirtyminen tarkoittaisi juuri minun kohdallani ja tilallani. Joissain maissa vastaavan kurssin käyminen on edellytys Demeter sertifioinnin hakemiselle [..]

Siinä ne olivat, kaikki viisi koulutuspäivää.

Seuraako tuosta koulutuksesta kuitenkaan muutoksia tilakysymykseen, sitä olemme jo edellä esittäneet epäilyksemme. Ennusteemme on edelleen, että Demeter-sertifioitujen tilojen lukumäärä pysyy Suomessa yhtä vähäisenä kuin ennenkin. Tai vähenee vielä nykyisestäkin.

Aina ei koulutuksella saavuteta sitä, mitä tavoitellaan. Tulee mieleen Viron biodynaaminen yhdistys, Eesti Biodünaamika Ühing, joka mitä ilmeisemmin koostuu henkilöistä, "vajaat kaksikymmentä", jotka saivat koulutuksensa asiaan Suomessa tai suomalaisilta n. 30 vuotta sitten. Mutta joista kenelläkään ei ole nykyisin biodynaamista tilaa. Eikä heidän tilojensa mahdollisilla jatkajillakaan, koska kellään muullakaan ei sellaista Virossa ole. Yhdistys on ilmeisesti enää keskustelukerho. Vähän samanlainen kuin Suomen Biodynaaminen yhdistys oli perustamisensa jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla, ja luultavasti käytännössä vielä 1960-luvullakin.

Toistan, taas:

Olen varmasti useammankin kerran edellä luvannut lopettaa tämän äärimmäisen marginaalisen ilmiön tarkastelun. Mutta kieltämättä tässä on jotain kiehtovaa. Koomisten elementtien lisäksi tässä on jotain traagistakin, jopa klassista draamaa.  Untergang. Götterdämmerung. Nousu ja tuho.

Mikähän on Demeter-tilojen lukumäärä Suomessa tulevana 100-vuotisviikkona 7.-11.6.2024?
« Last Edit: 09.10.21 - klo:19:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #578 on: 11.10.21 - klo:08:30 »
Biodynaaminen yhdistys suosittaa ("Aiheeseen liittyvät sivut") FB:ssä tätä:

https://m.facebook.com/unelmienekokylat/

Quote
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-340-1/unelmien-ekokylat-/

Tätä et tiennyt! Tietokirja yhteisöasumisesta ja ekokylistä. Ilmestyi maaliskuussa 2015. Kustantaja Basam Books.

Kirja

Lähetä viesti

Unelmien ekokylät - kurkistuksia suomalaiseen ekoyhteisöasumiseen (Basam Books) on maaliskuussa 2015 ilmestynyt kuvallinen tietoteos siitä, mistä et vielä tiennyt mitään! Ekokylät ja -yhteisöt ovat niin sanotulle suurelle yleisölle vielä aika tuntemattomia. Vaikka yhteisöllinen ja ekologinen elämäntapa ovat tulevaisuutta. Joillekin jo tätä hetkeä. Kirjan tekijät ovat Kirsi Haapamatti www.kirsihaapamatti.fi 
ja Suvi Elo www.suvielo.com

Mutta jos katsomme täältä ko. kirjan sisällysluetteloa (selaa alaspäin) ...

https://luomulaakso.fi/unelmien-ekokylat-kurkistuksia-suomalaiseen-ekoyhteisoasumiseen/

... huomaamme, että mukana oli kaksi 6 vuoden aikana jo sortunutta biodynaamista unelmaa:

- Kurjen tila
- Heinolan maatilayhteisö

***

Biodynaamiset ekokylät ovat sittemmin korvautuneet nk. kumppanuusmaataloudella. Vaikkei ehkä juuri noilla tiloilta. Kumppanuusmaatalous on yhä biodynaamiselle viljelylle henkireikä, tärkeä myyntikanava. Niin, alkaisiko jo olla jo niin, että se on tapa antaa sille tekohengitystä. Ekoyhteisöistä ei siihen enää ole.

Pois lukien taas Tapolan kyläyhteisön. Siellä asiat näyttävät toimivan.

Majvikiä voisi ehkä juuri ja juuri pitää ekoyhteisönä. Muita ei sitten olekaan. Hyvin vähän se enää "liittyy aiheeseen".

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #579 on: 12.10.21 - klo:04:39 »
Otamme asian uudelleen esille, jos tuosta Andersenin esitelmästä aikanaan tulee nettiin edes suomenkielinen tiivistelmä. Tai muuta juttua. Demeter-lehteä ei tuolloinkaan varmaankaan voi käyttää. Niin harvoin siitä ilmestyy nettiversioita.

Sellainen tieto olisi erikseen kiinnostava, ja kaipa siitä tiedon saamme, että paljonko yleisöä tuo esitelmätilaisuus onnistuu keräämään.

Ohimennen voimme huomata, että eipä ole tullut. Ainakaan vielä. Itse tilaisuus tai tilaisuudet olivat viime viikonloppuna.

***

Vaikka tuon tapahtuman osalta on jälkeenpäin hiljaista, nyt siellä yritetään jo tällaista "suurtapahtumaa". Se on saanut Biodynaamisen yhdistyksen sivuilla aivan oman osionsakin:

https://www.biodyn.fi/nbf2021

Quote
Nordic biodynamic forum
Regenerative biodynamic land
19.-21.11.2021
Ahlman, Tampere, Finland

Pidetään sekä suomalaisten että ulkomaisten luennoitsijoiden voimin.

'Regenerative' näyttää olevan jo nimessä. Mielenkiintoista, onko siitä jotain selventävää sanottavaa. Erityisesti siitä, miten se biodynaamisuuteen liittyy.

PS. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kyllä tuo tilaisuus ainakin Aamulehteen pääsee! Ehkä Maaseudun Tulevaisuuteenkin! 8)
« Last Edit: 12.10.21 - klo:07:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #580 on: 13.10.21 - klo:08:37 »
Kertovat tekevänsä näin:

Pohjois-Kymen steinerpäiväkodin kannatusyhdistys ry

Quote
Erityisen iloisia olemme voidessamme tarjota lapsille itse alusta loppuun omassa keittiössämme valmistettua luomu- ja biodynaamista kasvisruokaa!
(lihav. alkup.)

Mutta kysyttynä olisivat varmaan hiukan vaivautuneita, jos joku haluaisi tietää, että mikä olikaan sen biodynaamisen ruoan osuus. Koko Kymenlaaksossa kun ei ole yhtään biodynaamista tilaa. Hyvin kaukaa heidän täytyisi raaka-aineensa hankkia.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #581 on: 17.10.21 - klo:04:02 »
Mutta kun asiaa on ollut lähes 100 vuotta aikaa kehittää, niin kummasti tällaiset ohjeet on pystytty "johtamaan". Jossain vaiheessa on vain unohdettu, jätetty syrjään Steinerin tiukka raittiusaate hänen järjestelmänsä osana. Kun tuossa vielä korostetaan jokaisen tilan ja viljelijän yksilöllisyyttä, niin suodaan tarvittava väljyyskin: kun yksilöllisesti yrittää tehdä vähän sinne päin, vaikka niillä preparaateilla, niin biodynaamisia ollaan. Kunhan muistetaan pyrkimys harmoniaan kosmoksen rytmien kanssa.

Tuosta esimerkki:

https://careliawines.fi/tuottajat/jean-yves-devevey/

Quote
Devevey on tuottanut viininsä luonnonmukaisesti vuosituhannen alkuvuosista lähtien. Virallisen luomusertifikaatin tila sai vuonna 2014. Jean-Yves kokeilee viljelyssä myös biodynaamisia menetelmiä ja valikoi niistä omaan viinintekotyyliinsä toimivimmat.
(lihav. HJ)
« Last Edit: 17.10.21 - klo:04:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #582 on: 17.10.21 - klo:07:10 »
Ihmettelimme edellä:

Kehottavat kuitenkin nuoria ihmisiä satsaamaan elämässään tähän:

OPISKELEMAAN?

Quote
Biodynaamiseksi viljelijäksi voi kouluttautua Suomessa tällä hetkellä yhteispohjoismaisen BINGN-ohjelman kautta. Koulutus ei ole suomalaisen opintotukijärjestelmän piirissä.

— klips —

Vaikka opintojen rahoitus on noin epävarmalla pohjalla. Ja vaikka tulevaisuus biodynaamisena viljelijänä jos mahdollista vielä epävarmemmalla. Potentiaalisia lomittamiskohteita on Suomessa hyvin harvoja. Ja oman tilan perustaminen tuolla konseptilla ei ole välttämättä helppoa. Seuraamme nyt tulleeko tästä mitään, so. ilmestyykö tänä vuonna uusi tila Biodynaamisen yhdistyksen tilaluetteloon. Tuo mehiläistila (edellä) kyllä sinne juuri tuli.

Kun Biodynaaminen Yhdistys jo nyt esittelee FB:ssä tulevan seminaarin esitelmöitsijöitä, saamme esimerkkin ko. koulutuksen mahdollistamasta urakehityksestä (lihav. HJ):

Quote
One of the NBF speakers is Oskari Pirkkarainen, a BINGN graduate, who is now introducing regenerative practices at Ahlman. He will introduce us to his work and especially to the Soil Food Web approach developed by Elaine Ingham.

Hän on siis kouluttajana tai projektityöntekijänä Ahlmanin koululla. Ei siis varsinaisesti viljelijä. Vaikka koululla/kartanolla tiettävästi on jotain omaakin maataloustuotantoa, se ei kuitenkaan ole biodynaaminen tila. – Ellei sitten koulun kassakaapissa ole suunnitelmaa, että se aikoo sellaiseksi tulla? Ja tuo seminaari signaali niistä aikomuksista?   8)

Toinenkaan ko. seminaarin suomalainen esitelty esitelmöitsijä, Ulla-Maija Takkunen, ei ole virallisesti hyväksytty Demeter-viljelijä. Kolmas, Galina Kallio, on kyllä mukana Kaupunkilaisten Oman Pellon puuhastelussa, mutta tekee päätyökseen muuta.


PS. Koska ko. seminaarissa on tällaisiakin osioita ...

Quote
16-17 Country presentations (all Nordic countries share they current news)
[..]
9 - 10.30 Future of biodynamic food production in Nordic countries, farmers voice, CSA, other approached - workshop

... niin odotamme tietysti, että samalla julkistettaisiin päivitetyt tilastot biodynaamisen viljelyn nykyisestä laajuudesta Pohjoismaissa. Nuo tiedot olisivat mielenkiintoisia, koska Demeter Federationin maakohtaiset tilastot eivät ole palanneet. Se on kyllä julkaissut v. 2020 summatiedot täällä (selaa alaspäin):

https://www.demeter.net/about/organisation/

Mutta vain globaaleina (tässä pyöristettyinä) summina:

Quote
Biodynamic hectares
221.000
+15% vs. 2019

Demeter farms
6.500
+ 7% vs. 2019

Demeter processors
1.100
+13% vs. 2019

Tarkat luvut löytyvät kyllä kaavioista linkkien takaa. Mutta eivät maakohtaisia. Hiukan lisää maatietoa saa sieltä löytyvästä kartasta. Josta näkyy, että vauraassakin maailmassa on monia maita, joissa biodynaamisesti ei viljellä ollenkaan. Vähemmän vaurailla alueilla niitä on runsaasti.

Hiukan hupaisaakin on, että Australia on yhä kartallakin harmaana. Sitä skismaa ei ole sovittu!!!
« Last Edit: 19.10.21 - klo:08:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #583 on: 18.10.21 - klo:05:24 »
Kuitenkin aiemmista tilastoista, jotka olivat maakohtaisia, sai selvemmän kuvan biodynaamisen viljelyn oikeasta laajuudesta globaalisti.

Oli toisaalta nähtävissä, millaisen leijonanosan tiloista ja hehtaareista muodostaa muutama eurooppalainen maa, Saksa etunenässä. Ja toisaalta tämä:

Quote
Listassa on 65 maata, joissa 8:ssa ei yhtään tilaa, jää 57, Sicily edelleen mukana, jää 56 maata. Niissä 9 maata, joissa on 1 biodynaaminen tila.


Sitä kautta löytyi myös Sri Lankan kaltainen kumma tapaus.

Ei lainkaan -maista saimme tuolloin aikaan tuollaisen koosteen, lauseen alussa olevassa linkissä.

Tätä vertailua ei uusienkaan summalukujen myötä tarvitse paljonkaan muuttaa:

Koko maailman volyymista nostettakoon sieltä tännekin tämä summatieto: maailmassa on nyt  yhteensä 5 918 Demeter-sertifioitua maatilaa, joissa on viljelyalaa yhteensä 202 045 hehtaaria.

Ruokaviraston v. 2019 ennakkotietojan mukaan Suomessa on luomussa yhteensä 4 995 tilaa ja hehtaareita (SV mukaan lukien) 316 607. Jotka siis ovat vain n. 11-14 prosenttia kaikesta Suomen viljelyksestä.
« Last Edit: 19.10.21 - klo:08:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #584 on: 20.10.21 - klo:06:02 »
Tämä visio tässä (linkki tuohon Biodynaamisen yhdistyksen sivustolla)...

Visio, missio, periaatteet & arvot (pdf)

Quote
Visio
Mihin me haluamme mennä?
•  Me haluamme maatalouskulttuurin,  joka ...
•  ...  rohkaisee  ihmiskuntaa  ottamaan  vastuuta  maapallon  kokonaisvaltaisesta 
kehityksestä (ekologia),[..]
(lihav. HJ)

... muuttuu kyllä surkuhupaisan komistelevaksi, kun ajattelemme, miten globaalista n. 1,5 miljardin hehtaarin viljelyalasta n. 220 000 ha on biodynaamisesti viljeltyä. Eli 0,15 promillea. Siltä osin varmaan kannetaan kokonaisvaltaista vastuuta.

Entä kuinka suuri osa ihmiskunnasta on saatu tuohon projektiin mukaan? Vaikka kertoisimme bd-viljelijöiden luvun kymmenellä, heitä olisi myös vain noin 0,1 promillen osuus.

Niin, vastaan voi tietysti väittää, ja puolustella tuota visiota, että tämä on vasta alkua. Suomessa asia kuitenkin näyttää pikemminkin siltä, että kyseessä on lopun alku. Tai oikeastaan jo siltä, että ollaan jo lopun loppupuolella.
« Last Edit: 20.10.21 - klo:08:36 by Heikki Jokipii »