Author Topic: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys  (Read 44208 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Hyvän vastapainon ja vastineen Iivosen esitykselle tarjoaa heti tämä Steve Savagen artikkeli:

Viewpoint: Don’t buy organic food if you want to increase farm yields or seriously address climate change

Vaikka siinä asiaa käsitellään USA:n luvuilla, luomuviljelyn "handicappi" on tuosta kyllä yleistettävissä globaalisestikin. Mielenkiintoisesti Savage käsittelee myös tapauksia, joissa luomuviljelyllä on saatu suurempia satoja kuin tavanomaisella.

Mutta tämä (Iivonen esityksestä) ...

Quote
On liian yksinkertaista verrata yhden satokasvin satotasoa,
sillä kokonaisuus ratkaisee

... ei kyllä osu Savagen artikkeliin, koska hän nimenomaisesti käy läpi koko tilanteen. Tähän loppuun pyytää päästä tämä Savagen loppukappale:

Quote
Eliminating organic agriculture would not be nearly enough to help with climate change mitigation, but some alternative marketing category that would reward growers who practice the best kind of climate-friendly farming, those who utilize no-till methods and cover crops for instance, could make a real contribution. As consumers, our most climate-responsible buying behavior should be to reject organic and its false narratives.
« Last Edit: 10.10.19 - klo:05:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #91 on: 25.10.19 - klo:05:01 »
Tämä näyttää (tieteellisen) luomuväen suurmanööveriltä:

Luomu edistää kestävää kehitystä

Siinä taistellaan tuon väitteen totuudesta. Ja samalla EU:n linjasta, sekä sen omassa maatalouspolitikassa, että kehitysmaiden (Afrikan) tukipolitiikassa.

Tässä on iso työ, tuon kritisoimisessa. Varmaankin kohta ilmestyy jossakin kokonaisvaltainen tieteellinen kritiikki, eikä asia jää vain meidän harteillemme. Mutta tässä kuitenkin linkit tuossa mainittuun raporttiin, suomeksi ja englanniksi:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/10/osa-ratkaisua-raportti.pdf

https://www.natureandmore.com/sites/www.natureandmore.com/files/documenten/nm19_329_report_nm_lr.pdf

Tämä ei varsinaisesti ole valtiovallan kannanotto:

Quote
Luomutuotanto ja kestävän kehityksen tavoitteet -raportti on käännetty suomeksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Mitä se luomu oikeastaan onkaan -hankkeessa.

Mutta pitäisimme kohtuullisena, että vastaava tuki kääntämiseen annettaisiin myös silloin, kun tuon raportin kokonaisvaltainen tieteellinen kritiikki ilmestyy.

***

Mutta ensi vaikutelmana jo nyt. Tuohon raporttiin on sinänsä taitavasti osattu poimia rusinoita pullasta, eli tutkimuksia, jotka jossain yhdessä asiassa puhuvat luomun puolesta. Mutta kokonaistarkastelu siitä puuttuu, mitä järkeä olisi omaksua kehitysstrategiaksi linja, joka kategorisesti kieltää kaikki nämä keinot:

- keinolannoitteet
- synteettiset torjunta-aineet
- geenitekniikka (ym. uudempi tiede ja tekniikka).

Ja jatkaa itsepäisesti joskus n. 100 vuotta sitten mielivaltaisesti lukkoon lyödyn sääntökokoelman varassa ja puitteissa?
« Last Edit: 26.10.19 - klo:08:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #92 on: 25.10.19 - klo:06:00 »
Sen voi myös heti huomata, että näissä luomun puolustuksissa aina löydetään lähtökohdaksi joku tällainen epärealistisen alhainen prosentuaalinen ero:

Quote
Luomutuotantoa kritisoidaan usein siitä, se ei kykenisi ruokkiman maailmaa, koska luomusadot ovat keskimäärin 20 % vähäisempiä kuin tavanomaisesti tuotetut sadot.
(lihav. HJ)

Vaikka on osoitettavissa, että luomusadot - kun otetaan huomioon luomupeltojen "latausaika" ja sen vaatimat hehtaarit - ovat lähempänä tuota prosenttia tavanomaisista sadoista, eivät tuon verran vähäisempiä.

Kun tuossa raportin suomennoksessa otetaan esimerkkejä Suomestakin, niin ottakaamme mekin Suomi esimerkiksi: luomuviljelyalalla tuotetaan täällä vain n. 25% siitä ruokamäärästä, jonka vastaava tavanomainen viljelyala tuottaa.

Tämän uskotaan varmasti onnistuvan ...

Quote
Johtaja Sari Iivonen Luomuinstituutista toteaa, luomusatojen tilakohtainen vaihtelu on suurta, sillä viljelyosaamisella on erityisen suuri merkitys luomussa. Hän lisää, että luomun viljelymenetelmiä tutkitaan ja kehitetään paremmiksi satotasojen nostamiseksi.

... mutta ei siten rehellisesti kerrota, minkälaiselta valtavalta "takamatkalta" luomu tosiasiallisesti kilpailee.
« Last Edit: 26.10.19 - klo:08:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #93 on: 25.10.19 - klo:09:40 »
Tämänkin argumentin uusiokäyttö tuntuu kyllä kohtuuttomalta ...

Quote
– Tuotannon tehokkuuden tarkastelun rinnalle pitäisi nostaa keskustelu ruoan riittävyydestä. Tutkimuksen mukaan luomulla voidaan ruokkia koko maapallon väestö ja vieläpä nykyistä ruoantuotantoa kestävämmällä tavalla, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja eläintuotantoa sopeutetaan kestävän rehuntuotannon tasolle, Iivonen tiivistää.

... siihen nähden, että juuri luomun rajoitusten tähden ruokaa tuhoutuu jo pelloilla. Ja luultavasti koko ketjun varrella, samasta syystä. Ja juuri luomu tarvitsee eläintuotantoa (lannoitus), tehoviljely taas periaatteessa ei tarvitse.

Ruokahävikin välttämisen toivottamasta epäkäytännöllisyydestä maailman nälkäongelman ratkaisemisessa olemme jo pitkään keskustelleet toisaalla täällä. Ja onko maailman nälkäisillä malttia ja intressiä odottaa tuon toteuttamista - vain, jotta saisivat tulevan ruokansa luomuna?

Tämäkin argumentti on loppuun kulunut:

Quote
Hollannissa tehty tutkimuskatsaus muistuttaa, että luomun viljelymenetelmät pitävä hyvää huolta peltomaan kasvukunnosta, minkä ansiosta maaperä säilyy hedelmällisenä myös tulevaisuuteen. Maailman nälkäongelman ratkaisemisessa tämä voi olla ratkaisevan tärkeää, sillä maaperän köyhtyminen uhkaa globaalia ruokaturvaa jo nyt.

Koska se kasvukunto ei koskaan tule esille. Vaan tehoviljelyssä saadaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen parempia satoja. Kummasti pysyy kasvukunto yllä siinäkin. Ja tuloksista mitaten siis parempana.
« Last Edit: 26.10.19 - klo:08:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #94 on: 26.10.19 - klo:08:37 »
Otetaan lainaus itse raportista (s. 31). Siinä näkyy hyvin, kuinka asian todistelu menee jo epätoivoisen puolelle.

Quote
Verrattaessa luomua ja tavanomaisen maatalouden tuotantomääriä on maaperän roolin ja siihen liittyvien pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutusten tarkastelemisen lisäksi tärkeää ottaa huomioon kehittyvien ja kehittyneiden maiden väliset erot. 

Satotasojen vertailu on erittäin vaikeaa, sillä ne ovat hyvin olosuhdesidonnaisia ja riippuvat monista erilaisista muuttujista (Seufert ym. 2012b). Silti monissa kehittyvissä maissa, joissa pientilallisilla ei yleensä ole käytettävissään juurikaan nykyaikaista tekniikkaa ja joissa käytetään vain vähän oman tilan ulkopuolelta saatavia tuotantopanoksia, luomutuotannon tuotantomäärien on todettu olevan täysin vertailukelpoisia tavanomaisen tuotannon kanssa (Meemken ja Qaim 2018). Tätä tulosta tukevat muutkin tutkimukset (Beuchelt ja Zeller 2011, Jena ym. 2017, Kramol ym. 2013, Parvathi ja Waibel 2016), joiden mukaan luomu- ja tavanomaisesti tuotetun sadon välillä ei ole merkittävää eroa olosuhteissa, joissa tilan ulkopuolisia tuotantopanoksia käytetään vain vähäisessä määrin.

Eli siis vertailukohdaksi täytyi etsiä tapauksia, joissa keinolannoitteita oli käytetty vain hitusen! Kyllä, vertailun tekeminen on erittäin vaikeaa, jos on pakko päätyä tulokseen, että pienempi onkin oikeasti yhtä suuri.

Quote
Kiinnostava havainto on, että joissakin tutkimuksissa luomusato on itse asiassa ollut suurempi. Viljelijöiden huolellisella perehdytyksellä ja orgaanisten lannoitteiden käytön huomattavalla lisäämisellä luomutuotannon sato on saatu kasvamaan merkittävästi suuremmaksi kuin pieniä ulkopuolisia tuotantopanoksia käyttävä tavanomaisesti tuotettu sato (Bolwig ym. 2009, Ibanez ja Blackman 2016, Wollni ja Andersson 2014).

Noista tapauksista oli siis nuokin esimerkit löydetty. Ei tule mieleen se yksinkertainen neuvo, että kun keinolannoitat, lannoita sitten riittävästi. Tai se, kuinka epäreilu ja epätieteellinen tuo asetelma oli, jos toisaalla luomulannoitteita "huomattavasti" lisättiin (tai se, mistä ne ovat otettavissa. Naapurin tehotilan lehmistä?).

Quote
Ilmastonmuutoksen aikakaudella on edelleen tärkeää huomata, että luonnonmukaisten maaperän hoitomenetelmien käyttäminen voi myös vähentää satojen vaihtelua ja alttiutta kuivuuden ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksille (Niggli 2015, Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010).

Voi yrittää tuollaistakin huomata, mutta satotasojen vertailut kuivana toissakesänä (2018) Ruotsissa ja Suomessa eivät vakuuta. Ja mitä iloa ja hyötyä siitä on, jos satotaso on tasaisen kehno? Puhumatta nyt tässä enempää siitä, millaisia edistysaskelia on otettu kuivuutta kestävien muuntogeenisten lajikkeiden kehittämisessä. Jotka ovat tietysti luomuviljelyssä täysin kiellettyjä.

Quote
Lopuksi voidaan todeta, että koska pientilalliset muodostavat yli 60 % Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä (Goedde ym. 2019), luomutuotannolla on tärkeä rooli ravitsevan ruoan tuottamisessa, ja samalla se tarjoaa monia muitakin sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä.

Johtopäätökset: Vaikka luomun satotasot kehittyneissä maissa ovat usein tavanomaista matalampia, luomutuotannolla on keskeinen rooli nälän poistamisessa maailmasta ja ruokaturvan lisäämisessä. Pientilalliset muodostavat yli 60 % Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä, joten luomutuotannolla on tärkeä rooli ravitsevan ruoan tuottamisessa, ja samalla se tarjoaa monia muitakin sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä.

Eli kun he ovat siellä köyhiä, ja viljelevät teknisesti alkeellisesti, ja viljelevät hyvin pieniä tiloja, niin viljelkööt niin edelleen. Ympäristöhyötyjä ehkä saadaan, ja luomuviljelyä on kivaa yhteisöllisesti harjoittaa? Kun kaikki ovat yhtä köyhiä, ja jäävät sellaisiksi, ei sosiaalisia ristiriitojakaan synny?


PS. Ehdotan, että käsitellään ko. raportin ilmastoväitteet meidän siihen asiaan omistetussa triidissämme.
« Last Edit: 26.10.19 - klo:10:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Kun tietoisuus tästä perustosiasiasta alkaa olla selviö luomuväellekin, niin sitten tehdään niin kuin tämä blogisti ...

Quote
Luonnonmukaisesti viljelty maa sitoo hiiltä paremmin. Jos tulevaisuudessa meillä kuitenkin on yhdeksän miljardia suuta ruokittavana koko maailmassa, luomu ei välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä luomusato jää usein pienemmäksi kuin ei-luomusato. Kuitenkin jos asiaa tarkastellaan ympäristömyrkkyjen kannalta, on luomu selkeästi suotavampi vaihtoehto.

Luomu ei siis ole automaattisesti parempi vaihtoehto, vaan kaikki riippuu siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. [...]
(lihav. HJ)

... eli käytetään sitä "pitkääsiimaa", nyt tuolla tavalla. Niin näyttää tekevän myös akateeminen luomuväki. Sillä sellaista se oli tuolla edelläkin. Katselukulmaa vaihdetaan kunnes kohde alkaa näyttää hyvältä.

Tuo  "usein pienemmäksi" on ärsyttävä ilmaisu, vaikka se juuri ja juuri voisi totuuden sisäpuolella pysyäkin. Kun joissakin erittäin harvinaisissa tapauksissa on toisin, ei voi vaatia ehdottomasti käytettäväks sanaa "aina".
« Last Edit: 06.11.19 - klo:07:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Matematiikka ei anna anteeksi. Ted Nordhaus:

‘Unforgiving math’: Why intensive agriculture is needed to fight climate change and feed 10 billion people

Se matematiikka ei ole mitään korkeampaa, vaikeasti ymmärrettävää matematiikkaa. Se on kansa- tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla opetetettua aritmetiikkaa.
« Last Edit: 10.04.20 - klo:05:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #97 on: 08.09.20 - klo:05:19 »
Eräät luomulle hyvin myötämieliset tiedeihmiset ovat antaneet haastatteluja Luomulehdelle, joista on sinne (4/2020) koottu artikkeli:

Luomun myytit kumoon

Quote
Mitä luomutuotanto on, ja mitä se ei ole? Vielä muutama vuosi sitten luomuun liitettiin monenlaisia vääriä uskomuksia. Luomutieto on sittemmin lisääntynyt, mutta jotkin hokemat ja luulot elävät sitkeästi. Tässä artikkelissa tartumme niihin asiantuntijoiden avulla.


Esille tulee siis useitakin kysymyksiä, mutta käsitelkäämme tässä kappale, jossa yritetään kirjoittaa luomun apologiaa tässä kysymyksessä:

Quote
”Luomulla ei maailmaa ruokita.”

Luomussa on keskimäärin 20 prosenttia pienemmät sadot kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Luku ei kuitenkaan kerro kaikkea.


Meille tuo tuossa käytetty luku luomun handikapista oikeastaan jo kertoo tuosta puolusteluyrityksestä kaiken. On valittu alhaisin siitä eräästä tietystä tieteellisestä lähteestä löytyvä arvio. Perussadostakin olisi löytynyt muita arvioita. Vaikkapa Suomen satotilastot huutavat tuota lukua vastaan.

Mutta tietysti se olennainen seikka oli täysin sivuutettu, että luomumenetelmässä kuuluu valtavasti peltoalaa typen keräämiseen. Ja sinä aikana se peltoala ei tuota lainkaan ruokaa. *)

Köyhyydestä tehdään hyvettä (?):

Quote
– Suurimmillaan satoero on tehokkaasti viljellyillä alueilla, kun käytetään paljon keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Kuivuuden koettelemissa kehitysmaissa luomu pärjää suhteessa paremmin, Luomuinstituutin Sari Iivonen sanoo.

Syy tähän on siinä, että luomuviljely parantaa ja ylläpitää maan kasvukuntoa. Jos kemiallisia tuotantopanoksia on käytettävissä vain vähän ja viljelyolosuhteet ovat haastavat, kasvukunnon merkitys kasvaa.


Nyt kokonaisuuteen nähden tuosta ei ole mitään iloa, jos luomu pärjää suhteessa paremmin. Vihreän vallankumouksen keinoin tilannetta on kehitysmaissa parannettu absoluuttisesti. Luomun parempi kuivuudenkestävyys lienee jo itsessään myytti, mutta myytiksi sen viimeistään osoittavat luomussa kielletyt kuivuutta kestävät muuntogeeniset lajikkeet.

Jos kemiallisia tuotantopanoksia on käytettävissä vain vähän, niitä on hommattava enemmän. Erityisesti lannoitteiden kalleus on pelkkä myytti.

Kun aidasta ei tarpeeksi juttua löytynyt, siirrytään puhumaan aidan seipäistä:

Quote
Olennaisempi vastalause tälle myytille on laajempi. – Nykyinen tapa tuottaa ruokaa ja kuluttaa sitä on ekologisesti kestämätön. Länsimaiden ihmiset syövät ravitsemuksellisiin tarpeisiinsa nähden liikaa, ruokahävikki on 10–30 prosenttia, ja eläintuotantoon käytetään peltoalaa, jota voitaisiin hyödyntää suoraan ihmisravinnon viljelyyn, Iivonen toteaa.


Ryhdytäänkin puhumaan vaatimattomammasta ja säästäväisemmästä elämästä. Erityisesti hävikistä olemme jo kysyneet: mitä eroa on lopulta siinä, jos heitämme pois muutaman nahistuneen näköisen vihanneksen, ja siinä, että satoa tuhoutuu turhan torjunta-aineiden välttelyn takia jo pellolle?

Tässä julistetaan sitten "ex cathedra":

Quote
Juha Helenius Helsingin yliopistosta teroittaa: – Oikeammin olisi sanottu, että tavanomaisella tavalla ei ruokita maailmaa. On tieteellisesti moneen kertaan todistettu, että sen vaikutukset ylittävät biosfäärin kantokyvyn.

Pölyttäjäkato ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat tästä esimerkkejä.


Mutta tuollaista ei ole lainkaan "tieteellisesti todistettu". Vaikka sitä on epätoivoisesti yritetty.

Joudutaan lopulta myöntämään, ettei se myytti ollutkaan:

Quote
Sari Iivosen mukaan luomulla voitaisiin ruokkia 75 prosenttia väestöstä, jos kaikki maailman pellot olisivat luomussa. Lisäpeltoa tarvittaisiin jopa 30 prosenttia nykyiseen viljelyalaan verrattuna. Näin siis, jos kulutus säilyisi nykyisellä, kestämättömällä tasolla. – Vastuu ruokajärjestelmän muutoksesta on meillä kaikilla, ei vain tuottajilla, Iivonen lisää.


Jos siis kaikki ruokatottumuksissamme muutettaisiin, voitaisiin ehkä pärjätä luomulla. Ja tietysti kaikkien koko maailmassa täytyisi siihen suostua. — Sitten on väestönkasvu, jota nykynäkymin ei voida ainakaan nopeasti estää. Tehoviljelyssä siihen valmistaudutaan mm. geenitekniikalla, visioidaan satotason nostamista vielä nykyisestään. Luomuväen piirissä siis lähinnä jossittelemalla.

Tuo jossittelu on erityisen turhanaikaista nykytilanteessa, jossa osa kehitysmaista kuitenkin vaurastuu. Ja lisää lihan kulutustaan enemmän tai vähemmän räjähdysmäisesti.**)

Sitten tämä iankaikkinen:

Quote
Juha Helenius huomauttaa myös, että nälkää näkevä miljardi on seurausta köyhyydestä, ei siitä, etteikö ruokaa pystyttäisi kestävästi kaikille tuottamaan. Ongelma on yhteiskunnallinen.

Olemme täällä eri yhteyksissä perustelleet sen, että köyhyys on pitkälle seurausta siitä, että niin suuri osa maailman väestöstä jatkaa luomumenetelmiä lähellä olevilla menetelmillä. Toki ja tosin myös pitäytymisestä muuhun perinteiseen ja alkeelliseen. Mutta silläkin on kytkentä luomumenetelmiin.

Niinpä tuolle yritykselle emme voi myöntää edes säälipisteitä. Myyttejä väitetään kumottavan, mutta käytännössä lyömäaseena ovat luomulle rakkaat sen omat myytit.

***

Toisia kirjoituksessa esitettyjä "myyttejä" kommentoimme ehkä myöhemmin täällä niille sopivien keskusteluaiheiden alla.


______

*) samasta asiasta huomautettiin jo edellä 25.10.19

**) eikä lihansyönnin välttäminen/radikaali vähentäminen tunnu realistiselta idealta siltäkään pohjalta mitä Ruokaviraston Sampsa Heinonen kertoi 3 vuotta sitten luomutilojen taloudesta Suomessa
« Last Edit: 08.09.20 - klo:08:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen yrittää (taas) selittää asian "kotiinpäin":

Olisiko vähemmän ruokaa meille riittävästi?

Quote
Hyvin usein saa kuulla, että luomu on tehotonta. Kun sen on riittävän usein kuullut, alkaa pohtimaan, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.

Ruuantuotannon tehokkuudella tarkoitetaan usein sitä, että tietyltä peltopinta-alalta saadaan mahdollisimman suuri sato mahdollisimman pienillä ulkoisilla panoksilla, kuten lannoitteilla, kasvinsuojeluaineilla ja energiankäytöllä. Kuulostaa ihan järkevältä tavoitteelta, ja siksi tehokkuuden mittausmenetelmiä on kehitetty.

Kun tuo määritelmä ei luomua suosi, määriteltäköön asia uudestaan. Ja aikansa sanoja pyöriteltyään Iivonen uskaltaa jo väittää:

Quote
Tarvetta jatkuvasti tehostaa tuotantoa perustellaan useimmiten maapallon väestön kasvavalla ruoan tarpeella. ”Luomulla ei maapalloa ruokita”. Tämänkin ajatuksen kuulee usein. Arvostetussa tiedelehti Nature Communicationissa vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti tämän ajatuksen virheelliseksi. Kyllä luomullakin voidaan ruokkia maapallon väestö nykyistä peltopinta-alaa kasvattamatta ja nykyistä ruoantuotantoa ympäristöystävällisemmin, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja kotieläintuotantoa vähennetään reippaasti. Jutun keskeinen viesti oli se, että vastuu ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksesta on tuottajien lisäksi meillä kuluttajilla. Kestävyysmuutos vaatii ruoankulutustapojen muutosta erityisesti yltäkylläisyyteen tottuneissa rikkaissa maissa. Senkin ymmärtämistä, että ruoantuotannon perimmäinen tarkoitus on nälän karkotus ja tasapainoisen ravitsemuksen tuottaminen meille kaikille.
(lihav. HJ)

Tuollaiseten sosiaalisten muutosten helppous on tietysti sinänsä myytti: ruokahävikkiä on tosiaasiassa hyvin vaikea puolittaa. Ja erityisen vaikeaa on saada ihmiset voittopuolisesti kasvissyöjiksi.

Mutta miksi yrittää asiaa luomulla, jos asia on paljon helpompi ja nopeampi toteuttaa tehoviljelyn välinein?

Jos rikkaan mailman kuluttajat kaikki ymmärtäisivät noin ruoantuotannon perimmäisen tarkoituksen, se olisi luultavasti tuhoisaa juuri luomulle. Yksityiskohtana: Suomessa luomuviljely saa valtaosan tukijärjestelmän ulkopuolisista tuloistaan juuri eläintuotteista. Sama seikka tuli esille edellisessä, viime syksyisessä puheenvuorossa (ja osin sama henkilökin, Sari Iivonen).

Sitten Iivonen käyttää tätä "klassista" luomuväen hämäystä:

Quote
Jos maailmassa tuotettaisiin ruokaa vain sen verran, että meidän kaikkien ravitsemukselliset tarpeet voitaisiin tyydyttää, voitaisiin koko ruokajärjestelmän kokoa pienentää ja tyytyä vähempään. Tämän päivän ongelma ei ole riittämätön ruuan määrä, vaan sen hyvin epätasapainoinen jakautuminen globaalisti. FAO:n mukaan maailmassa on noin 820 miljoona nälkää näkevää ihmistä, joiden ruokaturvan parantamiseksi tarvitaan kohdennettuja toimia. Samanaikaisesti maailmassa on yli 2 miljardia ylipainon ja liikalihavuuden kanssa kamppailevaa ihmistä, joiden elämän laatu todennäköisesti paranisi pienemmällä ruoan kulutuksella.


Kun käytetään tehoviljelyä, ja "terästetään" sitä vielä geenitekniikalla, voidaan varmasti ruokajärjestelmän kokoa pienentää. Siinä asiassa on jopa jo havaittavissa hienoinen trendi. Maailman kasvavasta väestöstä huolimatta viljelyala ei enää kasva, on jopa pikkuisen pienenemässä.

Jos menetelmät vielä viedään kehitysmaihin, ei tarvitse jakaa olemassa olevaa ruokaa uudelleen, so. ruoka-apua (paitsi tietysti joskus säävaihteluiden takia). Jos Afrikassa tulisi edes lähimain USA:n maissisatoja jne.

Ylipainoisten ja nälkäänäkevien asettaminen tuolla tavalla vastakkain alkaa olla jo yksinkertaisesti typerää. Suurinpiirtein muunnelma Marie Antoinetten suuhun laitetusta sanonnasta, nyt näin: jollei kehitysmaiden köyhillä ole ruokaa, lähettäkää sinne lihottavat leivoksemmme!

Quote
Selvää on, että pelkällä tuotannon lyhytnäköisellä tehostamisella emme voi rakentaa kestävämpää ruokajärjestelmää. Emme voi myöskään sälyttää kaikkea vastuuta tuottajille, vaan meidän kuluttajien on itsekin kannettava vastuuta. Vaikka se tarkoittaisikin ainakin aluksi hankalalta tuntuvia kulutustapojen muutoksia. Meidän olisi yhä useammin kysyttävä: mikä meille riittää? Ja pyrittävä tuottamaan riittävä määrä ruokaa mahdollisimman kestävästi.


Tietysti on selvää, että tuotannon lyhytnäköiseen tehostamiseen emme voi turvautua. Ei, siinä tarvitaan pitkäjänteistä työtä!

Jos tuotamme riittävän määrän ruokaa mahdollisimman kestävästi, se tarkoittaa sitä, että se tehdään mahdollisimman tehokkaasti.

Sitten hän yrittää olla näin sovinnollinen:

Quote
Tarvitaan mitä todennäköisimmin monia erilaisia ruoantuotantotapoja luomutuotannosta solumaatalouden ratkaisuihin, jotka kokonaisuutena yhdessä kulutustapojen muutoksen myötä tarjoavat meille eväät kestävyysmuutokseen. Siksi erilaisten ruoantuotantotapojen mustavalkoinen vastakkainasettelu kuulostaa omien etujen ajamiselta tilanteessa, jossa ratkaisujen pitäisi hyödyttää meitä kaikkia.


Ja niinhän on: monenlaisia tuotantotapoja tarvitaan. Ja ehkä kulutustapojen muutoksiakin, hiukan (vaikka tälle toivolle ei kyllä koko korttitaloa kannata rakentaa).

Mutta luomutuotantoa niiden joukossa ei luultavasti tarvita. Ja kun se jää kuvioista pois, niin unohtuu mustavalkoinen vastakkainasettelukin. Sitähän tarvitsee ennen kaikkea ja vain luomuaate ja -kauppa. Kaiken muun tuotannon silmitön haukkuminen on sen elinehto!

Jonkinnäköistä uskoa siihen, että periaatteessa maailma voitaisiin luomulla ruokkia, tarvitsee myös ainoastaan luomuaate ja -kauppa. Rationaalinen ponnistelu maailman ravinto-ongelmien ratkaisemiseksi ei sillä uskolla ja/tai skenaariolla tee mitään.
« Last Edit: 05.02.21 - klo:05:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Taas on tehty uusi yritys saman todistelemiseksi:

Mitä huomenna ruoaksi? Luomutuotannon mahdollisuudet globaalissa ruoantuotannossa.

Quote
Mutta pystytäänkö luonnonmukaisella tuotannolla vastaamaan kasvavaan globaaliin ruoan kysyntään? Kansainvälisen ranskalaisista, hollantilaisista, englantilaisista ja kanadalaisista tutkijoista koostuvan tutkimusryhmän tuoreessa Nature Food-tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa tähän pyritään vastaamaan tietokonemallinnuksen keinoin. Ryhmän tutkijat toteavat riittävän ruuantuotannon ja satotasojen ylläpitämisessä tärkeimmäksi tekijäksi käytettävissä olevan typen määrän ja huomauttavat useiden aiempien tutkimusten jättäneen tämän huomioimatta.


Että siis riittäisi. Koska tuo tutkimus on ilmestynyt hyvin tunnetussa julkaisussa, meidän ei ilmeisesti tarvitse muuta kuin odottaa. Ja kohta voimme linkata myös sen perusteelliseen kritiikkiinkin.
« Last Edit: 03.06.21 - klo:07:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Niin, mitä tuo em. tutkimus todella osoitti?

Expansion of organic farming needs a system check

Quote
Summary

Organic agriculture is widely accepted as a strategy to reduce the environmental impacts of food production and help achieve global climate and biodiversity targets. However, studies concluding that organic farming could satisfy global food demand have overlooked the key role that nitrogen plays in sustaining crop yields. Using a spatially explicit biophysical optimization model that accounts for crop growth nitrogen requirements, we show that, in the absence of synthetic nitrogen fertilizers, the production gap between organic and conventional agriculture increases as organic agriculture expands globally (with organic producing 36% less food for human consumption than conventional in a fully organic world).

Yet, by targeting both food supply (via a redesign of the livestock sector) and demand (by reducing average per capita caloric intake), public policies could support a transition towards organic agriculture in 40–60% of the global agricultural area even under current nitrogen limitations thus helping to achieve important environmental and health benefits.


Eli kun oikein yritettäisiin, ja jollakin tavalla vähennettäisiin syömistäkin (lihaa?) , niin — 40-60% maailman viljelypinta-alasta olisi mahdollista luomuviljellä!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Tällainen huomio:

Quote
Ludger Wess uudelleentwiittasi:

Hasso Mansfeld 🇪🇺
@rasenspiesser
·17t
Erstaunlicherweise hatten die Hardcore-Ökos von damals mehr Realitätssinn als die von heute. Für sie war Biolandwirtschaft Teil ihrer persönlichen Lebensführung, ohne den Anspruch dass alle so leben müssten. Im Gegenteil: Sie waren dagegen, dass Bio im Supermarkt verkauft wird.
Twiitin lainaus
Hasso Mansfeld 🇪🇺
@rasenspiesser· 18t
Ich habe vor 30 Jahren meine Diplomarbeit zu Biolandwirtschaft geschrieben. Damals bestand Einigkeit, dass Bio niemals die ganze Welt ernähren kann.  Auch unter den Proponenten des landwirtschaftlichen Ökoanbaus

Eli vasta tällä välillä olisi syntynyt se yltiöpäinen idea, että luomulla voitaisiin ruokkia koko maailma. Luomuväkikin olisi ennen ajatellut toisin.

Uskottavaakin. Koska, niinkuin sanottu, tuota riittävyysideaa on tarvittu lähinnä luomun myymiseen rikkaassa maailmassa.

Tuolta Turun Sanomista tuli mieleeni, että mihin näitä mm. edellä esiteltyjä tutkimuksia (ja "tutkimuksia") luomusta koko maailman ruokkijana tarvitaan. Taitaa olla niin, että niitä tarvitaan kotimaisen (länsimaisen) luomumyynnin edistämiseen. Näin oli mm. tuossa Osmo Rauhalan kirjoituksessa. Hänelle ei riittänyt mainosargumentiksi se, että New Yorkissa nyt "kaikki" ostavat luomua, vaan asiaan täytyi lisätä väite:

— klips —

Mutta siis: noita myyttejä siitä, että jossain luomusadot olisivat tosi hyviä, tarvitaan ilmeisesti ylläpitämään luomun ympäristöimagoa. Jota myös tarvitaan markkinoinnissa. Sitä tosiasiaa kun ei voida kokonaan kiistää, että Suomessa (tai Ruotsissa jne.) ne ovat surkeita. Tuollaiset  IAASTD-raportit ym. - kun niiden syntytaustaa ei yleisesti tiedetä - antavat tälle pyrkimykselle taustatukea.

Kun ei kuulostaisi hyvältä, että tietyn varakkaan kuluttajaryhmän ruokimiseen käytetään (ja valtion erityistuella) nelinkertainen viljelypinta-ala muuhun ruokatuotantoon verrattuna (kuten Suomessa) - vaikka sitten muutoin viljely olisi kuinka ympäristöystävällistä. Tämä tosiasia voidaan näillä em. (tutkimus)tarinoilla häivyttää.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Kirjoituksessa on erikoinen teesi. Myönnetään heti, että viljoissa (cereal) luomun jälkeenjääneisyys pätee:

Viewpoint: What are key environmental trade-offs and advantages in transitioning to organic farming?

Mutta sitten kuitenkin joissakin kasveissa handikappia ei olisi:

Quote
In cereal crops, such as oats, wheat, barley and maize, the overall loss of yield is similar to the gain in biodiversity after a switch to organic farming. In particular, there is a significant increase in the number of plant and invertebrate species, whereas birds were less affected.

In contrast, in non-cereal crops, such as coffee and vegetables, switching to organic farming shows no significant yield loss but there is an increase in biodiversity.

This means certain types of produce can be organically farmed with no need for more land to achieve the same yield.


Minä epäilen. Ensinnäkin Suomesta saadut tulokset vihannesten luomuviljelyn tuottavuudesta eivät tuota tue. Myöskin kahvista on saatu aivan toisenlaisia tietoja.

Toiseksi, epäilen, että jos jotain tuollaisia tuloksia on löytynyt, ne ovat olleet "raakoja" hehtaarisatoja. Ts. typensidonnnan vaatima ala on unohdettu.

Tuosta ei pääse eteenpäin, ennen kuin törmää aika äkkiä maksumuurin. Ehdin vain vilahdukselta nähdä viittauksen johonkin vertaisarvioituun tutkimukseen. Mutta näin ollen, emme tiedä mitä siinä väitetään.

***

Tuollainen kuitenkin tuo voi synnyttää luomulle ja sen myynnille myönteisen huhun: vaikka viljat eivät, niin kahvi on poikkeus. On hyvää ja luonnolle otollista ostaa ja juoda luomukahvia. Jos se on niin suunniteltu, se on aika ovelaa.