Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Käytännön Maamiehen satokisasta vielä tämä lehden oma selvitys:

Kastelulla vehnäkisan voittoon

8 719 kg/ha KWS Mistralilla Vaasassa.

Tulevaisuudessa ruokaa tulisi tuottaa entistä enemmän nykyistä pienemmillä lannoitemäärillä, kierrätysravinteita hyödyntäen, vaihtelevissa sääolosuhteissa ja aiempaa ympäristöystävällisemmin. Matias Rönnqvist näytti vehnäkisassa miten se on mahdollista – altakastelun avulla. Vettä pumpattiin kesäkuussa kisalohkolle 90 mm sateen verran. Se riitti vehnäkisan ylivoimaiseen voittoon.

Tuo kaikki on siis mahdollista. Mutta luomun keinoihin rajoittumalla se ei ole. Vaan lopullisessa "ääntenlaskennassa" toisen "ehdokkaan" tulos jäi tällaiseksi:

Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.

Kuten jo edellä kerrottiin. Mitään "vaalivilppiä" tuossa ei ollut. Eikä tuloksesta tai voittajan julistamisesta tuossa (täältä julistetussa, keskinäisessä) kisassa voi valittaa edes Juvan kuntaan! 

[Heikki Jokipii]

Pekka Terhemaan esityksestä VYR:in webinaarissa (dia 4):

Katsaus luomuviljan viljelyyn
• 2020 luomuviljaa 80 500 ha (2019
65 800 ha) arvio 14.7.2020
– Syysvehnä 1 700 ha (1 800 ha)
– Kevätvehnä 7 200 ha (5 100 ha)
– Ruis 4 400 ha (4 500 ha)
– Rehuohra 7 800 ha (5 800 ha)
– Mallasohra 3 200 ha (1 700 ha)
– Kaura 40 600 ha (32 700 ha)

Tuon mukaan useimmissa viljalajeissa olisi odotettavissa ennätyssato, kun luomusatotilasto 23.11.2020 julkistetaan.

Mutta luultavasti se ei tätä muuta. Jarkko Arrajoen esityksestä samassa webinaarissa (dia 13):

• Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, muttei yhtä hanakasti osteta
• Leivässä osuus on noin parin prosentin luokkaa, pysyen suhteellisen tasaisena

Luomuolutta on ehkä ensi vuonna hyvin saatavissa, mutta se ei automaattisesti merkitse, että sitä myös myytäisiin entistä enemmän. Ja jos myynti tästä tasosta kasvaa, se on edelleen aika merkityksetöntä.

Molemmat esittäjät käyttivät pohjana tätä VYR:in keväistä taulukkoa:

https://www.vyr.fi/document/1/956/28430a5/taseet_9077f9a_Luomuarvio_201920.pdf

Jossa on vain rivi: "Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa". Mutta ei enempää tietoa siitä, mihin teollisuus sen käytti. Edes sitä, tehtiinkö jotain suomalaisille vai ulkomaalaisille. Olisi kiva tarkemmin tietää, mikä luomuviljamäärä riittäisi tyydyttämään kotimaisen kysynnän.

Aiemmin kerran VYR julkaisi tällaisen tiedotteen:

ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNNÄSTÄ 2018/19 MUKAAN LUOMUVILJAN TUOTANTO EI RIITÄ KATTAMAAN KOTIMAAN KÄYTTÖÄ – ETENKIN KAURASTA PUUTETTA

Mutta vaikka asiaa tuossa vähän pyöritetään, siinä ei lopulta kerrota, minkä kokoinen se kotimaan käyttö on. Nimenomaan täällä asuvien ihmisten käyttö: varmaankin voimme olettaa, että kotimaiset eläimet syövät sen viljan, joka menee rehuksi. Tämä tieto oli tuonaikaisesta tilanteesta:

Lähes kaikki elintarviketeollisuudessa käytetty luomukaura lähtee vientiin hiutaleina ym. valmisteina.

Eli lähes kaikki 32,9 milj. kilosta vientiin. Silloin ei paljon jäänyt kotimaiseen kulutukseen. Nyt sato on varmaan suurempi, ja nyt siis jää. Mutta, kuinka paljon? Ja meneekö se kaupaksi? Vai tuleeko taas valtakunnallinen luomupuuron syöntikilpailu?

[Heikki Jokipii]

Vielä yksi tarina KM:n satokisasta:

KM:n vehnäkisan voitto 8 719 kilon hehtaarisadolla kuivasta kesästä huolimatta

Siitä:

Rönnqvistin käyttämä ravinnemäärä oli yksi kilpailun maltillisimmista. Silti satoa tuli eniten. Tutkimus on osoittanut, että kastelun avulla lannoitusmäärää voi pienentää. Rannikkoseudun happamilla sulfaattimailla altakastelu nostaa pohjamaan ravinteita kasvin juurien ulottuville.

Rönnqvistin vehnäsato on käyttänyt 218 kiloa typpeä ja 35 kiloa fosforia hehtaaria kohti. Kasvusto on imuroinut pohjamaasta irronnutta typpeä 118 kiloa ja fosforia 22 kiloa hehtaarilta, loput ravinteet annettiin lannoituksena.

Opimme ainakin sen, että lannoitteita ei tarvitse pelloile "syytää". Mutta niitä on tarpeellinen määrä käytettävä.

Tätä odottelemme mielenkiinnolla:

KM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa

KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).

Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).

Kirjoituksen lopussa oleva ennätysten lista ansaitsee myös huomiota. Listasta löytyy myös yksi kelpo tulos luomuviljelystä. Kuitenkin näin, jos nämä olisivat lähinnä vertailtavia tuloksia:

[...]
Ohra: Vilde 9 499 kg/ha (2008, Tuula ja Seppo Vätti, Säkylä)
Luomumallasohra: Streif 5 559 kg/ha (2012, Janne Kallio, Elimäki)
[...]

[Heikki Jokipii]

PS. 28.10.20: Kohta puoleen sen jälkeen 25.11.20 onkin jo arvoketjuryhmien yhteinen pikkujoulu. Siitä ei välttämättä tehdä pöytäkirjaa, mutta toivoa sopii, että sitä ennen ne tehtäisiin muista vuoden aikana pidetyistä kokouksista.

Voimme jo nyt merkitä tänne, että näin ei tapahtunut. Tällä välillä asiasta on vaihdettu maileja Pro Luomun tiedottajan Minna Kyynyn kanssa, joka antoi erilaisia selityksiä sille, miksei noin ole tapahtunut. Kokousten luonne oli ollut sellainen, ettei varsinaisia/tavallisia pöytäkirjoja syntynyt. Oli ollut ulkopuolisten esityksiä, joiden laittamista verkkoon voisi kyllä harkita, jos lupa siihen saadaan.

Kun erikseen kaipasin tietoja "realistisesta luomulihan kasvutavoitteesta", joka oli määrä asettaa liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa, hän vetosi siihen, että mm. kilpailulainsäädäntöön on tullut muutoksia, jonka takia se ei ole ollut mahdollista.


PS. 24.11.20: Uskotaan tuo, mutta siitä ei ollut kyllä mainintaa liharyhmän viimeisessä pöytäkirjassa. Jossa tuo itsessään mainittiin, tehtävänä tälle vuodelle. Ko. pöytäkirja on muuten netissä yhä poikittain, vaikka siitä Kyynylle kantelin.

[Heikki Jokipii]

Sitten kun mennään Amerikkaan, satotaso nousee vielä. Annaleena Ylhäisen twiitti:

USAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.

Samojen viljojen ennätykset Suomesta, KM:n kisasta:

Syysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)

Olisi tietysti mielenkiintoista saada vertailuumme myös kaikkien aikojen paras luomuvehnäsato USA:sta. Tai vuoden voittajakin riittäisi.

[Heikki Jokipii]

Huomasin yhden yksityiskohdan viime vuoden 2019 luomusatotilastosta (uuden ilmestymistä tänään odotellessani):

Pääsivulla kerrottiin:

Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa – yli kaksinkertaistui vuodesta 2018

Mutta jos katsoi tätä taulukkoa ...

Luomusadon osuus (%) kokonaissadosta

... niin osuus oli kuitenkin vähentynyt 10,0:stä 5,4 prosenttiin. Kas kun viime vuonna saatiin rukiista tavanomaisella puolella ennätyssato.

Sen lisäksi, ettei tuossa alle 2 kilossa henkeä kohti kyllä kovin moneen ruisleipään tai -puuroon ollut kuluneen vuoden aikana aineksia.

Sen sijaan seosvilja yhteensä oli yltänyt luomussa jo niin korkeaan osuuteen kokonaissadosta v. 2019 kuin 45,3%. Mutta olen ymmärtänyt, että se menee rehuksi, eläimille.

[Heikki Jokipii]

Luke (Anneli Partala) on aina täsmällinen! Tämä tuli ulos juuri luvattuna päivänä:

Luomusatotilasto
Luomusato 2020, ennakko

Tässä vaiheessa meille riittää tämän toteaminen:

Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 80 miljoonaa kiloa - 5 % enemmän kuin vuonna 2019
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2019
Ohrasato kasvoi neljänneksen 22 miljoonaan kiloon
Vehnäsato kasvoi hieman - sato oli lähes 19 miljoonaa kiloa
Luomuhernesato kasvoi kolmanneksen, kun taas härkäpapusato jäi vuoden 2019 tasolle

Ja tämä yleisimmän tason tieto:

Vuoden 2020 luomuviljasato – 153 miljoonaa kiloa on 7 % suurempi kuin vuonna 2019. Määrä on lähes 5 % Suomen koko viljantuotannosta.

Myöhemmin katsomme, mitä kaikkia vertailuja tuosta irtoaa. Tämän luvun selvitimme edellä:

Tuosta on meidän itse laskettava luomuhyväksytyn alan osuus. Se on nyt 12,6%. Sitä lukua käytämme tämän vuoden osalta vertailuihin, kun tietoja luomutuotannosta alkaa tippua.

***

Nuo perustiedot voi lukea myös MT:stä:

Luomusato kasvaa reipasta tahtia - mallasohra on uusi luomuhitti

Edellä saimme toista kautta tiedon luomumallasohran viljelyalan rajusta kasvusta (= n. 2X!) ja spekuloimme näin:

Luomuolutta on ehkä ensi vuonna hyvin saatavissa, mutta se ei automaattisesti merkitse, että sitä myös myytäisiin entistä enemmän. Ja jos myynti tästä tasosta kasvaa, se on edelleen aika merkityksetöntä.

[Heikki Jokipii]

Tästä viljasta voimme kyllä jo heti ottaa tämän esiin:

Osuus kokonaissadosta (%) [vuosittain]
[...]
Ruis 2)   13,5   9,8   10,0   15,6   ..   8,4   7,8   15,7   12,0   8,2   9,0   5,1   10,0   5,4   15,0
[...]

Niinpä aika täsmälleen samalla tuloksella luomuruis paransi noin hurjasti prosenttiosuuttaan!

Voi käydä tavanomaisessakin viljelyssä... no, ohrasesti:

Sadonkorjuu käynnissä – kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa

Ruissadossa huimia vuosittaisia satovaihteluita

– Ruissatoarvio, vajaa 70 miljoonaa kiloa, ei kata kotimaista vuosittaista käyttöä. Rukiin vuosittaiset satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria, pääosin kylvöalan vaihtelun vuoksi. Viime vuoden 183 miljoonan kilon huippusatoa edelsi heikko 42 miljoonan kilon sato, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.

***

Tuo oli jo tämän vuoden kokonaissadon ennakkoarvioista. Vielä tulee tänään uudempi arvio. Ellei siinä ole mitään yllättävää, taidan liittää mahdolliset pienet kommenttini iltapäivällä tähän puheenvuoroon.

[Heikki Jokipii]

Päätinpä kuitenkin, että teen tästä oman puheenvuoronsa. Kun siitä tulee vähän pitempi. Eikä palveluntarjoajamme meitä erikseen käytettyjen puheenvuorojen määrän mukaan laskuta. 

Ensiksi täytyy taas todeta, että satotilaston ennakko, joka siis tänään myös täsmällisesti luvattuna aikana julkaistiin, on kyllä edelleen niin rakennettu, että kyse on kokonaissadosta. Ei siis sellaisenaan tehoviljelyn/konventionaalisen viljelyn tuloksesta.*)

Sato ja viljasadon laatu 2020, ennakko

Mutta tässä on siis vuoden 2020 vähän murheellinen kokonaistulos:

Viljasato vuonna 2020 oli 3,3 miljardia kiloa eli 18 % edellisvuotta pienempi. Viljasato on 2000-luvun kolmanneksi pienin.

    Ohrasato, 1 342 milj. kg, väheni viime vuodesta 20 %
    Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
    Vehnäsato, 667 milj. kg, pieneni 26 %
    Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
    Rypsi- ja rapsisato, 31 milj. kg, väheni 26 %
    Perunasato 602 milj.kg – on hieman pienempi kuin viime vuonna (-3 %)
    Hernesato (52 milj. kg) kasvoi 54 %

Koska tavanomainen viljely on valtavirtaa, tuota voidaan kuitenkin käyttää hyvänä arviona siitä, kuinka juuri sille kävi.

Tämä vertailu täytyy tietysti nyt heti tehdä. Hehtaarisadot luomussa v. 2020 (poimittu luomusatotilaston taulukosta):

Vehnä yhteensä   2 170   
.Syysvehnä      3 270   
.Kevätvehnä       1 910   
Ruis               2 130   
Ohra yhteensä    2 400   
.Rehuohra                2 420   
.Mallasohra           2 370   
Kaura                    2 250   
   
Ja hehtaarisadot kaikessa viljelyssä (luomu mukana, poimittu satotilaston taulukosta):

Vehnä yhteensä  3 370   
.Syysvehnä      4 400   
.Kevätvehnä       3 240   
Ruis               3 580   
Ohra yhteensä   3 470   
.Rehuohra       3 460   
.Mallasohra      3 480   
Kaura                  3 640   

Se vissi ero on siis hyvin selkeästi säilynyt. Valtaosa viljelystä kun on tavanomaista, yhä vielä. Tuota eroa on edellisten vuosien tapaan yhä mahdollista tarkentaa.

____________

*) vaikka Anneli Partala jo kerran ilmaisi myötämelisyytensä ideallemme, jota ehdotimme, että myös itse konventionaalisen viljelyn luvut tulisi erikseen esittää. Sitä ei siis kuitenkaan ole vielä toteutettu.

[Heikki Jokipii]

Tarkastellaan kahta*) viljaa, joissa luomun osuus on suuri. Yhteensä:

Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %

Ja luomu:

Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 80 miljoonaa kiloa - 5 % enemmän kuin vuonna 2019
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2019

Tavanomainen siis (miinuslaskua):

Kaura 1087 miljoonaa kiloa
Ruis 56 miljoonaa kiloa

Näistä koko sadon hehtaarisadoista ...

Kaura                  3 640 
Ruis               3 580   

... voimme "taaksepäin" päätellä, että on käytetty näitä viljelyaloja:
         
Kaura 320604 ha
Ruis 18435 ha

Selvitetään luomuviljelyalat suoraan Ruokavirastolta:

Kaura 40660 ha
Ruis  4746 ha

Taas vähennyslasku ja tavanomaisen viljelyn alat: 

Kaura 279944 ha
Ruis  13689 ha

Jakolaskua, tavanomaisen viljelyn hehtaarisadot (kg/ha);

Kaura 3883
Ruis 4091

Otetaan tuolta ylempää noiden viljojen valmiiksi lasketut hehtaarisadot luomussa, vertailtavaksi noihin:

Kaura                    2 250
Ruis               2 130 

***

Eikä tietysti tuossakaan ole koko totuus. Vaan on siinä sitten vielä tämäkin, jota me ja Luomulakko olemme jo vuosia sitten "saarnanneet".


______

*) muissa viljoisssa luomun osuus on pienempi, ja kokonaissadon hehtaarisatoja voidaan pitää hyvinä arvioina tavanomaisen hehtaarisadoista

[Heikki Jokipii]

Tarkastellaan vielä tätä viljaa, joissa luomun osuus on aika suuri, 5,5%. Yhteensä eli koko sato:

Syysvehnä 98,0 milj. kg

Ja luomu:

Syysvehnä 5,4 milj. kg

Tavanomainen siis (miinuslaskua):

Syysvehnä 92,6 milj. kg

Koko viljelyala:

Syysvehnä 22 300 ha

Luomuviljelyala:

Syysvehnä 1 700 ha

Tavanomaisen viljelyn ala:

Syysvehnä 20 600 ha

Jakolaskua, tavanomaisen viljelyn hehtaarisato (kg/ha);

Syysvehnä   4 495

Otetaan valmiiksi lasketut hehtaarisadot luomussa, vertailtavaksi:

Syysvehnä   3 270

***

Kun koko sadon keskiarvo oli 4 400 kg/ha, virhettä syntyi siis 95 kilon verran, eli vain noin 2%. Kun muissa (ihmisten syömissä) viljoissa luomun osuus sadosta on 1,4-2,8%, voinee niissä käyttää koko sadon keskiarvoa hehtaarisadoista aika turvallisesti.

Mutta jos luomuala vielä lisääntyy, toiveemme erikseen laskemisesta on perusteltu. Voi myös käydä niin kuin rukiin kohdalla tänä vuonna kävi.

[Heikki Jokipii]

Tämän voi ottaa esille ihan lyhyesti. Peruna:

Koko sato  29 760 kg/ha,    602,0 miljoonaa kiloa

Luomusato 17 310 kg/ha   16,4 miljoonaa kiloa   2,7% osuus kokonaissadosta

Luomusato siis siis 58% normaalisadosta. "Raakana" suhteena, kokonaisuutta arvioimatta.

Eli luomuperunaa on kansalaisella keskimäärin syötävissa 3 kiloa. Vuodessa. Siitä voinee lukija päässään arvioida, paljonko olisi kuukaudessa, viikossa, päivässä.

Tuosta ei edes maksaisi itseään ihan kipeäksi. Halvimmillaan Foodiesta löytyi luomuperunaa 1,33€/kg. Jolloin oman "osuutensa" saisi 4 eurolla. Eri asia on sitten, lähtisikö sillä vuodeksi (perunoiden) nälkä. 

Peruna tuntui muuten olevan, esim. Pro Luomun artikkeleita selatessa, tuote, jota kerrotaan kaivattavan kauppoihin lisää. Mutta jota ei sitten tule. Ja jättää tulematta, vuodesta vuoteen. Siitä huolimatta, että se on tuolla tavalla luomutuotteeksi aika halpa. Mutta itsepäisesti prosentti oli tänäkin vuonna vain tuo 2,7%. Ja viime vuonna 2,0%. Sitä edellisenä vuonna 2,2%.

Pari vuotta sitten oli luomukasvisten arvoketjuryhmässä kokonainen esitys aiheesta "Miten lisää luomuperunaa" (pdf). No, saatiinhan sitä lisää, lopulta tänä vuonna. 

[Heikki Jokipii]

Sitten kun mennään Amerikkaan, satotaso nousee vielä. Annaleena Ylhäisen twiitti:

USAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.

Samojen viljojen ennätykset Suomesta, KM:n kisasta:

Syysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)

Olisi tietysti mielenkiintoista saada vertailuumme myös kaikkien aikojen paras luomuvehnäsato USA:sta. Tai vuoden voittajakin riittäisi.

Ja Britanniassa:

Bumper grain yields in Yen awards despite tough season

Winter wheat yields topped 15t/ha and oilseed rape 7t/ha for Lincolnshire Wolds grower Tim Lamyman as he won gold awards for both crops in a top-yield competition at the end of a tricky growing season.

Samalla huomaan, että meiltä puuttuu täältä tietoja Britanniankin luomusadoista. Sekä huipputulokset että keskiarvot. Manner-Euroopasta meillä on tietoja paremmin. Tuosta samasta lehdestä löytyi luomuviljelystä UK:ssa tällainen suht. uusi (16 May 2019) artikkeli:

Organic land in UK continues long-term decrease

Tilastotietoa siinä on, mutta ei tietoa satotasoista. Jatketaan etsimistä. Ehkä täältä löytyy:

https://www.gov.uk/government/statistics/organic-farming-statistics-2019

Ei, alustavasti katsottuna noitakin vaivaa sama kuin muitakin EU:n luomutilastoja: viljelyala on kyllä tarkkaan kirjattu, mutta sadoista ei sitten ole puhetta. Mutta jatketaan yhä etsimistä.

PS. Tuollaisenakin tilasto on kyllä informatiivinen: luomualakin tosiaan on vuosia ollut Britanniassa laskussa. Huippuvuosista yli 730 000 hehtaarista ala on pudonnut alle 500 000 hehtaariin (luomu+siirtymävaihe). Se maa ei millään sovi mukaan otettavaksi luomuväen "suureen kertomukseen". Vaikka historiallisesti onkin toinen luomuviljelyn syntysijoista. Nyt maassa on luomuviljelyalaa hädin tuskin enemmän kuin Suomessa (yli 300 000 ha). Osuus Britanniassa on vain alle 3%.

[Heikki Jokipii]

VYR antoikin tämän selvityksensä jo nyt:

ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNNÄSTÄ 2020/2021
(aikaväliltä 1.7.2020 - 30.6.2021), päivitetty 25.11.2020 (pdf)

Mutta edelleen siellä on se meille muille lukijoille aukeamaton rivi:

Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa   5,8  4,4   1,5   43,7   55,4

Josta kyllä ymmärtää sen, että siinä on lueteltu viljalajit (vehnä, ruis, ohra, kaura ja yhteensä, miljoonaa kiloa) mutta ei edelleenkään sitä, mitä sille viljalle siellä tehtaalla ja sen jälkeen tapahtuu. Mutta noihin lukuihin kutenkin kätkeytyy myös leijonanosa viennistä. Eikä riville "Vienti".  Vrt. edellä 10.11.20.

Eipä silti: noin 25 miljoonaa tuotettua luomuviljakiloa tuntuisi tuon taulukon mukaan häviävän niin, ettei niitä käytetä mihinkään?!

Seminaariaineisto, myös tältä vuodelta, löytyy nyt kiitettävästi samasta paikasta:

https://www.vyr.fi/fin/luomu/

[Heikki Jokipii]

Tämän artikkelin/ohjelman sanoma on lopulta se, ettei suomalaisilla luomutiloilla saada aikaiseksi sitä, jota kuluttajat, tässä tapauksessa ravintolat, haluaisivat ostaa:

Svårt att hitta ekologiska råvaror trots ökande utbud och efterfrågan - restauranger jagar varor varje vecka (16.02.2020)

Antalet finländska gårdar som antingen odlar ekologiskt eller föder upp ekologisk boskap ökar år för år.

Utbudet av ekologiska varor har också vuxit i dagligvaruhandeln. Trots det upplever krögare och företagare i branschen att vissa råvaror fortfarande är svåra att få tag på året runt.

Pulaa on siis:

- luomuvihanneksista
- luomulihasta
- välillä vähän kaikesta

Vaikka luomutiloja tulee lisää vuosi vuodelta.

Luomuväen vastaus tunnetusti on, että sitten asia ratkeaa kun niitä tulee vielä enemmän. Tuossa nähdään ostaminen suoraan tuottajilta pelastuksena:

Trots att produktionen av ekologiskt i Finland har fördubblats på tio år
är partihandlarnas utbud av kött och i synnerhet inhemska färskvaror fortfarande ojämnt och osäkert.

- Kött har de väldigt dåligt av, den sidan finns inte. Partihandlarna är ganska dåliga på ekologiska sidan. Nog är det direkt från producenterna som man måste ta varan. Det som man hittar hos partihandlarna är kryddor och annat som behövs till matlagningen, säger Gustav Söderström.

Kyllä sitä hintaakin mietitään, ja täytyihän tämänkin väitteen tulla:

Ibland är ekologiskt billigare

Malin Furu nämner också att vissa ekologiska varor i säsong kan vara billigare än konventionella och att lokala köpmän ibland överraskar med rea på ekologiska frukter och grönsaker, till exempel aubergine och citron.

- Nu får man förstås blodapelsiner, för det är säsong, så det får vi väl frossa i nu för tillfället.

- Priserna lever hela tiden så man måste kolla dem varje vecka.

Mutta mainitut halvat luomutuotteet olivatkin sitten tuontitavaroita.

***

Tuolla toisaalla juuri huomasimme, että ongelmassa yrittää yhteiskuntakin tulla vastaan. Ja juuri Uudellamaalla.