Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 139700 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #450 on: 29.03.20 - klo:07:24 »
Jatkoa edelliseen puheenvuoroon. Kyllähän Aura Lamminparras osasi syyt kertoa:

Quote
”Luomuomenan viljelyssä haasteena ovat kasvinsuojelukysymykset. Erityisesti märkinä vuosina hedelmiä saattaa uhata omenarupi. Myös pihlajanmarjakoi voi pahimpina vuosina tuhota koko sadon. Muita satunnaisia tuholaisia ovat esimerkiksi kirvat, luteet, lehtikirvat, lehtikääriäiset, omenakempit sekä hedelmäpuupunkit”, Lamminparras sanoo.
Osaa näistä voidaan torjua luomutuotannossa sallituin toimenpitein, kuten feremonipyydyksillä ja suojelemalla tuholaisten luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja.

Mutta että näistä syistä johtuen vain 22% normaalisadosta samankokoiselta alalta!

Ehkä olisi kuitenkin parempi, että myös luomuomenatkin tuotaisiin. Kuten käytännössä kaikki muutkin luomuhedelmät.

PS. Jo huomenna saamme tietää senkin, miten kävi luomuomenasadolle v. 2019!
« Last Edit: 29.03.20 - klo:07:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #451 on: 29.03.20 - klo:08:39 »
Maaseudun Tulevaisuus:

60 lehmän tilalla viivan alle voi parhaimmillaan jäädä jopa 30 000 lisäeuroa nurmituotantoa tehostamalla
"Tavoitteeksi pitäisi ottaa ainakin kahden tonnin nosto nurmen keskisatoon."


Niinpä niin. Mutta miten teet tuon luomutilalla? Vaikka luomutiloilla sitä nurmea juuri onkin. Ruokaviraston mukaan 64 prosenttia luomuviljelyalasta vuoden 2019 lopussa.
« Last Edit: 29.03.20 - klo:08:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #452 on: 30.03.20 - klo:04:56 »
Kaikesta huolimatta yritetään kuitenkin epätoivoisesti tätä:

Luomu ja erikoiskasvit kiinnostavat tällä hetkellä viljelijöitä

Vaikka joudutaan tämä myöntämään, se tehdään ikäänkuin ohimennen:

Quote
Ruokahuolto ja -varmuus on puhuttanut viime päivinä monella tasolla.
[...]
Luomu kiinnostaa tällä hetkellä viljelijöitä ja myös erikoiskasvit. Nämä muuttavat viljelykiertoa ja saattavat jollain aikavälillä vähentää kauppaan tulevan viljan määrää.


Aivan. Esimerkiksi sellaisella aikavälillä, jolla luomuviljelyä on Suomessa ja maailmassa harrastettu.

Haastateltu ei tuntunut olevan tietoinen siitä, mistä Luomuliitto, VYR ja Annaleena Ylhäinen olivat.


PS. Kovasti odottelin myös Luken tilastoja luomuvihannessadosta, jotta olisin voinut esittää kokonaisarvion siitä, paljonko luomu v. 2019 vähensi kauppaan tulevien elintarvikkeiden määriä. Luke on kuitenkin hiukan siirtänyt niiden ilmestymistä. Ne julkistetaan ylihuomenna 1.4.2020. Mutta ovat varmasti silti totuuden mukaisia.  ;D
« Last Edit: 31.03.20 - klo:01:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #453 on: 02.04.20 - klo:05:20 »
Luke julkaisikin puutarhatilastonsa lupaamanaan aikana eli eilen. Mutta jostain syystä juuri luomusatotilasto oli päivittämättä, ja siellä ovat edelleen luvut vuodelta 2018.

Lähetin kysymyksen, mitä se johtuu, ja onko sille ehkä oma aikataulunsa.

PS. Sain vastauksen. Asialle oli selityksensä: uudistettu tiedonkeruu ja sitä kautta tietokannat. Tulossa on.

***

Jotain muutakin hässäkkää siellä on. Ylempi linkki ei toimi, alempi toimii:

https://stat.luke.fi/puutarhatilastot2019ennakko_fi

https://stat.luke.fi/puutarhatilastot


PS. 06.05.20: Tuo hässäkkä meni ohi. Mutta vieläkään ei päivitystä siellä ole. Seuraava siellä luvattu pvm on 12.05.20.
« Last Edit: 06.05.20 - klo:14:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #454 on: 07.04.20 - klo:14:13 »
Nyt se on huomattu, Lukessakin:

Luomun tuotantoalan kasvu ei näy luomutuotteiden määrässä

Lopultakin, sanoisin. Tämä oli tietysti huomattu:

Quote
Luonnonmukaisen tuotannon viljelyala on kasvanut useiden vuosien ajan. Suuri osa pinta-alan kasvusta on kuitenkin luonnonmukaisesti tuotettujen rehunurmien alan kasvua.


Mutta sitä ei ainakaan tuossa uutisessa osattu kysyä, miksei tuo näkynyt eläintuotannonkaan tuotteiden määrissä.

Tuossa uutiset mukana olevassa julkaisussa on varmasti paljon valmiiksi laskettuja lukuja. Mutta viimeistelemme silti oman selvityksemme siitä, kuinka vähän ruokaa tuotettiin luomupinta-alalla v. 2019. Kunhan saamme vielä nuo luomupuutarhatuotannon luvut.

Luken uutinen oli muuten julkaistu myös Valtioneuvoston sivulla.
« Last Edit: 07.04.20 - klo:15:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #455 on: 08.04.20 - klo:04:26 »
Vielä en ole saanut edellä mainittua Luken julkaisua auki, mutta täältä se löytyy:

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545641

Mutta sen otsikon pohjalta voi asiaa jo kommentoida alustavasti:

Quote
Tuplasti luomua : Millä keinoilla luomutuotteiden määrä saadaan kaksinkertaistettua nykyisellä luomupinta-alalla?

Jos kaikkia noita keinoja onnistuneesti käytetään, niin silloin luomun tuottavuus olisi puolet tavanomaisesta!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #456 on: 08.04.20 - klo:06:44 »
Itse raportissa tämä sanotaan jo selvemmin. Ensin tiivistelmästä:

Quote
Suuri osa, 60 %, luomurehunurmista on muilla kuin luomukotieläintiloilla, jolloin luomurehunurmesta osa käytetään joko tavanomaisten eläinten rehuksi tai viherlannoitukseksi.


Sivulla 18 palataan asiaan:

Quote
Tuotetusta luomunurmesta hyvin suuri osuus, yli 60 %, menee muuhun käyttöön kuin luomukotieläinten rehuksi. Kuvassa 16 on tarkasteltu sitä, kuinka monta hehtaaria rehunurmea viljellään niillä tiloilla, joilla myös eläimet ovat luomussa. Luokitteluperusteena on, että nämä kyseiset tilat ovat saaneet luomukotieläintilan tukea. Tämä tarkastelu paljastaa sen, paljonko tuotetun rehunurmen alasta menee luomukotieläinten rehuksi ja mikä osuus menee luomuketjun ulkopuolelle esimerkiksi tavanomaisena tuotettujen kotieläinten rehuksi tai käytetään muiden luomukasvien viherlannoituksena.


Ja vielä johtopäätöksissä:

Quote
Noin 65 prosenttia luomualasta on erilaisia nurmia. Näistä viljellyistä luomunurmista 40 % on karjatilojen nurmia, jolloin ne todennäköisesti jalostuvat luomukotieläintuotteiksi. 60 % nurmista on joko luomukasvinviljelytiloilla tai sellaisilla tiloilla, joilla tuotantoeläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa. Tämän nurmialan sato päätyy todennäköisesti lähes kokonaan joko luomuketjun ulkopuolelle tavanomaisten kotieläinten rehuksi, tai sitten se käytetään viherlannoituksena luomukasvinviljelyssä. Toisin sanottuna ainoastaan 35 prosentilla luomualasta viljellään suoraan elintarvikkeeksi tulevaa tuotetta, kuten viljoja, palkokasveja tai puutarhakasveja.


Tuohon viherlannoituskysymykseen ei kuitenkaan perusteellisemmin pureuduta. Mutta se tulee selväksi, että luomunurmen pääkäyttökohteet ovat:

- tavanomaiset eläimet
- viherlannoitus
« Last Edit: 08.04.20 - klo:07:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #457 on: 09.04.20 - klo:04:19 »
Luomuviljelyn tuottamattomuuden yhtenä merkittävänä selityksenä tuossa raportissa on myös se, ettei satoa ollenkaan korjata. Koska EU sallii senkin.

Quote
5. Toimenpide-ehdotuksia
5.1. Sadonkorjuuvelvoite
Sadonkorjuuvelvoite poistui viime tukiuudistuksessa vuonna 2014. Seuraavassa tarkastelemme, miten sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen on vaikuttanut siihen alaan, jolta ei korjata satoa lainkaan. Satotilastoinnissa korjaamaton ala on ilmoitetun viljelyalan ja ilmoitetun korjuualan erotus. Vuotuisessa korjaamattoman sadon alassa tulee esille haastavat sadonkorjuuolosuhteet vuosina 2012 ja 2017, mutta myös yleinen trendi korjaamattoman sadon alan kasvusta (kuva 31 ja kuva 32). Hehtaareissa tarkasteltuna sellaisen luomukaura-alan määrä, jolta satoa ei ole korjattu, on kasvanut lähes kaikissa tilakokoluokissa tarkastelujaksolla.


Pari numerotietopoimintaa:

Quote
Korjaamattoman kaura-alan määrää voidaan tarkastella myös suhteellisella osuudella koko luomukaura-alasta. Korjaamattoman alan osuudessa näkyy vuotuinen vaihtelu. Keskimäärin korjaamaton. ala luomukauralla on viime vuosina ollut noin 20 prosenttia koko luomukaura-alasta (kuva 32).


Quote
Puutarhakasveilla on havaittavissa sama ilmiö sadonkorjuuvelvoitteen poistumisen myötä. Esimerkiksi tarhaherneen satoaineistoja tarkasteltaessa huomataan, että vuodesta 2014 vuoteen 2017 sellaisten tilojen määrä, jotka eivät korjaa satoa (sato 0 kg/ha), on kasvanut (kuva 34). Sama kehitys on ollut porkkanalla (kuva 35). Mustaherukalla sen sijaan suurempi osa tiloista korjasi sadon vuonna 2017 kuin vuonna 2014 (kuva 36).


Satoa korjaamattomien tilojen osuus kuvissa käy joissakin kokoluokissa herneelllä 20 prosentissa ja porkkanassa 15 prosentissa.

***

Meille lienee pakollista huomauttaa, että joka tapauksessa jää lähes 50% satoa korjaamatta. Koska sitä ei synny.  ;D
« Last Edit: 09.04.20 - klo:07:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #458 on: 09.04.20 - klo:07:55 »
Sitten tähän. Kaksi ensimmäistä keinoa tästä:

Quote
5.3. Ehdotettuja muita mahdollisia keinoja tuotannon lisäämiseksi
nykyiseltä luomupinta-alalta
5.3.1 Satotasojen parantaminen typpilannoitusta lisäämällä
Typpi on kasvien kasvun kannalta tärkein ravinne ja usein luomutiloilla on pulaa typestä optimaalisen kasvuston aikaansaamiseksi. Markkinoille on tullut luomuhyväksyttyjä kierrätyslannoitevalmisteita, mutta näiden typpisisältö on melko pieni. Siksi ne eivät ole kovin houkuttelevia viljelijänäkökulmasta. Tarvitaan lisää tutkimusta ja kehitystyötä parempien luomuhyväksyttyjen typpilannoitteiden aikaansaamiseksi.

Kun nyt EU asettaa rajoituksia tavanomaisten tilojen varassa loisimiselle, täytynee tuon keinon merkitä sitä, että yritetään löytää teollisuuden sivuvirtoja. Ja yritetään saada ne luomuhyväksytyiksi.

Rivien välissä tuossa myönnetään, ettei se typensidonta olekaan niin hyvä ja tehokas keino. Eli tosiasiassa tuo ongelma liittyy aiemmin mainittuun nurmen hämmästyttävän suureen osuuteen. Sitä tarvitaan yllättävän paljon. Juuri tuohon tarkoitukseen.

Quote
5.3.2 Rikkakasvien torjunnan tehostaminen
Rikkakasvit alentavat satotasoja useilla luomutiloilla. Luomutuotannossa rikkakasveja torjutaan viljelykierroilla ja mekaanisilla menetelmillä. Rikkakasvien torjuntaan tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän huomiota hyvien satojen aikaansaamiseksi.

Huomiota kehotetaan kiinnittämään, mutta onko keinoja? No, robotit ovat.

***

Sitten muistiossa on vielä kaksi taloudellisiin kannustimiin liittyvää ehdotusta. Ne vaativat vähän miettimistä, ennenkuin ryntään kommentoimaan.
« Last Edit: 09.04.20 - klo:08:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #459 on: 11.04.20 - klo:06:01 »
Taloudellisissa kannustimissa raportti kiinnittää huomiota kahteen asiaan:

a) se huomaa, että erityisesti hyvin pienet luomutilat saavat aikaiseksi hyvin vähän syötävää suhteessa tukeen. Tähän tapaan:

Quote
Tilakokoluokittain voidaan tarkastella myös sitä, miten luomukauran tuotantoala jakaantuu eri SO tilakokoluokkien kesken (kuva 15). Kehitys on ollut saman suuntainen kuin kuvan 14 kokonaissatotarkastelussa. Erona on vain se, että suurimman tilakokoluokan osuus tuotantoaloista on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2018 kahdesta prosentista 17 prosenttiin, kun kokonaissadosta suurten tilojen osuus on kasvanut kahdesta prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Se kertoo siitä, että suuret tilat ovat tuottaneet pinta-alaan nähden enemmän lisäsatoa kuin pienet tilat.

Ehdotusosastossa se näkyy näin:

Quote
5.2. Tuen kohdentaminen tilakoon mukaan
[...]
Taulukossa 2 tarkasteltiin sitä, mikä vaikutus olisi kokonaissatoon, jos luomutuen maksulle määritettäisiin tilan minimikoko. Taulukon 2 minimikokotarkastelussa on käytetty SO-luokittelua. Mikäli luomutuen saajat rajattaisiin yli 8 000 SO:n tiloihin, tarkoittaisi se sitä, että tuotetusta sadosta jäisi yksi prosentti tuen ulkopuolelle. Tukisäästö vastaavasti olisi noin 17 000 euroa. Mikäli tuetun tuotannon raja asetettaisiin 25 000 SO:n, olisi tuen ulkopuolelle jäävä sato 10 % ja vastaavasti tukisäästö 118 000 euroa.


b) toinen asia tulee esille oikeastaan vain ehdotuksissa:

Quote
5.3.3 Maataloustuen maksuperusteiden määräytyminen
[...]
Ympäristönäkökulmasta kehitys ei välttämättä ole huono – lisäähän nurmenviljely hiilensidontaa ja muita ympäristöhyötyjä. Mutta jos politiikan tavoitteena on tuottaa kattavammin luomutuotteita markkinoille, niin silloin kannusteet tulee kehittää sellaisiksi, että ne myös motivoivat viljelijöitä tuottamaan ja kehittämään kuluttajille myytäviä luomutuotteita.

Tuen maksuperusteita tulisikin muuttaa siten, että tukea maksettaisiin nykyistä enemmän tuotettujen tuotteiden määrän mukaan nykyisen pinta-alatuen sijasta, jotta viljelijöillä säilyisi tuotantomotivaatio.

Ihan varmasti kumpainenkin keino*) voisi tehota. Siitä lähtökohdasta, että kansa pitäisi saada syömään lisää kotimaista luomuruokaa. Mutta onko se hyvä tavoite?

Mutta sehän tuossa (rivien välissä tosin) realistisesti myönnetään, että luomutuotteita ei koskaan pystytä tuottamaan samaan hintaan kuin tavanomaisia. Ja sekin realistisesti ymmärretään, että jos niiden hinta olisi moninkertainen, niiden kysyntä olisi hyvin rajallinen.

Mutta kahta vaihtoehtoa ei tarkastella:

b) entä jos tuotannon määrän annettaisiin ohjautua täysin sen mukaan, kuinka paljon luomua menisi kaupaksi tuohon kalliimpaan hintaan? Mikä pakko valtiolla on jollakin tavalla kuitenkin sille tukia maksaa?
b) onko sen myytävissä olevan luomun pakko olla kotimaista? Halvin ulkomainen luomu pärjäisi varmaan hyvin kustannustehokkaasti, so. aivan ilman tukea?

Yhä selkeämmin on perusteltu se Matti Pekkarisen idea, että kaikki (hyvin vähäinen) myyntiin tarvittava luomu ostettaisiin ulkomailta. Ja luomuviljely Suomessa tyystin lopetettaisiin. Kananmunia ehkä lukuun ottamatta tuollaisen aika ison järjestelyn ylläpitäminen tuntuu aika turhanaikaiselta. Munintakanoillekin voitaisiin varsin helposti tuoda tarvittava luomurehu tuoda muualta.

Vastaehdotus: koko luomuruoan kysyntä Suomessa voidaan helposti tyydyttää tuonnilla

Tuon v. 2015 uutisemme luvut ovat vähän vanhentuneita. Mutta eivät olennaisesti. Mm. viimeinen saatavissa oleva tieto luomun osuudesta ruoan vähittäismyynnistä oli vain 2,6 prosenttia. Ja myyty määrä hintataso huomioiden edelleen siinä 1 prosentin kieppeillä.


_________

*) tuo ensimmäinen huomio ja keino on vähän ikävä luomumytologian kannalta: siihenhän olennaisesti kuuluu kuva pienistä tiloista, jotka kuitenkin yhteensä tuottavat enemmän kuin tehoviljelyn suuret tilat. Erityisesti Vandana Shiva on tätä mielikuvaa levittänyt.
« Last Edit: 11.04.20 - klo:07:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #460 on: 16.04.20 - klo:09:58 »
Tässä Luken puutarhatilastoja odotellessa voimme huomata, että Pro Luomun kasvisryhmä on nyt ensimmäisenä julkaissut yhden tämän vuoden 2020

pöytäkirjansa (pdf).

Otetaan siitä nämä huomiot, taustaksi tuleville Luken tilastoille:

Quote
1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.


Kommentoidaan tätäkin Luken tilastojen ilmestymisen jälkeen, siinä yhteydessä.
« Last Edit: 16.04.20 - klo:10:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #461 on: 07.05.20 - klo:04:29 »
Uusi kooste ilmestyi:

Luomuviljoista huippusato – luomukeruuala romahti

Olimme jo valmistautuneet kehumaan, että tänä vuonna (tietyiltä osin) me kerkisimme ensin. Mutta sitten Luken puutarhatilastot myöhästyivät. Pro Luomu teki tämän ratkaisun:

Quote
Luomu Suomessa 2019 -kooste päivittyy toukokuun aikana puutarhatilastoilla ja löytyy Pro Luomun verkkosivuilta.

Mutta muilta osin tuo kooste on valmis ruodittavaksi. Täältä löytyy jo suuri osa sen datasta, myös koskien vuotta 2019. Ja suhdelukujakin laskettuna, meidän tavallamme. Toki koosteesta löytyy uuttakin tietoa, joka tähän asti on ollut vain Pro Luomun hallussa. Ei kun raporttia tutkimaan, yhdistyksemme väki!
« Last Edit: 07.05.20 - klo:04:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #462 on: 07.05.20 - klo:07:26 »
Tätä täytyy heti kommentoida. Paremmista viljelyolosuhteista otetaan kunniaa luomulle, otsikossa ja tässä:

Quote
Vuonna 2019 saatiin luomuviljasta 66 % parempi sato edellisvuoteen verrattuna. Vehnän, ohran, rukiin ja kauran luomusadot olivat tilastohistorian parhaita. Yhteensä luomuviljoja tuotettiin lähes 143 miljoonaa kiloa.

Kun v. 2018 oli surkea — kaikillekin — siihen on kiva verrata. Kun tuo on kerrottu, kerrotaan tämä (lihav. HJ):

Quote
Kuluttajamarkkinoiden kaurabuumi näkyi myös luomussa. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin 66 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaura onkin tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasadosta oli kauraa. Valtaosa luomukaurasta viedään jalostettuna vientiin.

Eli kuinka paljon edelleen Suomi tuotti luomuviljaa "saksalaisten" käyttöön? Suomen valtion tuella. Eikä tuo kooste pystynyt kertomaan, että jotain olisi edes siitä saatu takaisin. Koska luomuviennistä siinä oli vanhat luvut.
« Last Edit: 07.05.20 - klo:08:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #463 on: 08.05.20 - klo:05:33 »
Maaseudun Tulevaisuuskin poimi uutiseensa Pro Luomun tiedotteesta tämän tiedon viljasta:

Luomuviljasta viime vuonna kaikkien aikojen ennätyssato – kananmunista luomua on jo melkein seitsemän prosenttia

Raportista olisi ollut luettavissa, että tuo ennätyksellinen luomusato oli vain 3,6% tavanomaisesta sadosta (tai kokonaissadosta). Jota Luke luonnehti keskinkertaiseksi vuonna 2019.

***

Ylen versiossa muistetaan kertoa pienestä osuudesta:

Kauran suosio siivitti myös luomumarkkinoita – Pohjois-Pohjanmaa merkittävä luomun tuotantoalue

Quote
Luomuviljan kysyntä kasvoi viime vuonna, mutta osuus koko maan ruokatuotannosta on vielä pieni.
[...]
Pro Luomun kokoamien tilastojen mukaan luomutuotteita myytiin viime vuonna hiukan aiempaa enemmän. Luomun menekkiä on lisännyt erityisesti kauran ja kauratuotteiden suosio, sillä kaura on yleisin luomuvilja.

Mutta siinäkin unohdetaan kertoa, miten se luomukaura pääosin syötetään "saksalaisille".

Ja vuodesta toiseen Pro Luomu kertoo meille tämän:

Quote
• Kauppojen luomuvalikoimiin toivotaan
eniten lisää lihaa sekä leipää ja muita
viljatuotteita


Mutta ei niitä sinne kauppoihin kuitenkaan tule.
« Last Edit: 08.05.20 - klo:07:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17410
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #464 on: 10.05.20 - klo:06:41 »
Tässä Stara lupaa liian paljon:

Luomutuotteet lapsiperheiden suosiossa – tutkimus paljasti miksi

Sillä tuo on vain toisinto, versio Pro Luomun tiedotteesta. Sellaisena muuten vasta kolmas netistä löytämämme (Pro Luomun omaa ja luomu.fi:n uutista ei lasketa). Tänä vuonna tuo koostetta koskeva tiedote ei näytä saaneen normaalia levikkiään paikallis- ja maakuntalehdissä.
« Last Edit: 10.05.20 - klo:09:59 by Heikki Jokipii »