Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Suomessa tutkitaan tätä keinoa:

43 maitotilaa testaa 3 100 lehmän voimin, miten eläinten röyhtäilemää metaania voidaan vähentää rehun lisäaineen avulla
Yksi lehmä tuottaa noin 150 kiloa metaania vuodessa.

Tällä kertaa saamme tietää Hesarista enemmän:

Tutkimus: Lehmille syötettävä lisäaine vähentää metaani­päästöjä rajusti

Ja Helsingin yliopiston sivuilta vielä lisää:

Uuden rehun lisäaineen avulla märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo maitotilalla

[Heikki Jokipii]

Ihminen on sellainen, että kaipaa asioille nimiä. Usein sanoo, että oikeita nimiä. Siitä on tässä kysymys:

Cell-based? Lab-grown? Synthetic? Budding cultured meat industry needs global standardized nomenclature

Kun sitten keksitään ja ylläpidetään noita nimiä, siitä saa joku... leipänsä. Ja myös leivän päälle pantavaa. Voi se olla jotain noistakin. 

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin asia on nyt tehty epäilyksen alaiseksi:

Kuluttajat ymmällään Yhdysvalloissa: Onko laitumella ikänsä olleen naudan liha sittenkään kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto?

Tämä asia muuten vaikuttaa muussakin lihakarjassa:

Mafin mukaan laiduntamisen hiilijalanjälki saattaa joskus olla maissia raskaampi. Syy on pitempi aika, minkä pelkästään nurmiruokittu nauta vaatii saavuttaakseen teuraspainon.

Pitempi elämä on varmasti eläimelle mukavampi asia. Mutta hiilijalanjälkeä se ei pienennä. Ja sama valitettavasti pätee liikunnallisempaan eläinelämään.

[Heikki Jokipii]

Tällainen näkökulma:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen ·15t
Tanskassa keskustellaan siitä, mitä tapahtuu jos nautojen määrää vähennetään. Nurmet menevät silloin peltoviljelyyn, jolloin kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kasvavat. Ne pitäisi metsittää, mikäli maatalouden päästöjä halutaan alas.

LDM: Køernes metanbøvser er ikke et klimaproblem

Mutta kuten otsikosta (ja kuvituskuvastakin) näkyy, metaanista on myös ollut puhetta. Otsikkoon on tullut sanoma, että se ei ole ilmasto-ongelma.

[Heikki Jokipii]

Kaikki lehmän puolesta puhuva tieto tarkkaan talteen:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Rehun lisäaine Bovaer on antanut Hollannissa varsin hyviä tuloksia metaanipäästöjen vähentämisessä. DairyCampus: 27-40%, maatilakoe (158 kpl): 28%

Methaanremmer blijkt goed toepasbaar; ‘zelfs geen effect op proces mestvergisting’

https://twitter.com/AYlhainen/status/1643134045008584704?cxt=HHwWgICz8antys0tAAAA

[Heikki Jokipii]

Sarjaamme tai kokoelmaamme lehmän puolesta:

Vielä
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·4. huhtik.
Viime viikolla Hollannissa oli jännä seurata mitä kaikkea maitotiloilla koetetaan tehdä että typpipäästöt saataisiin alemmas. Lely Sphere on yksi vaihtoehto, sen typpivähennysvaikutus päivitettiin (viranomaiset) juuri 77 %:iin.

https://www.feednavigator.com/Article/2022/07/14/Forget-buy-out-schemes-Dutch-dairy-players-look-to-innovation-to-cut-nitrogen-emissions?utm_source=copyright&utm_medium=OnSite&utm_campaign=copyright

[Heikki Jokipii]

Ministeriöiden yhteinen tiedote:

Kotieläintalouden parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportti on päivitetty

Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.

Julkaisu sisältää hyödyllistä tietoa sekä viranomaisille että toiminnanharjoittajille. Se sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen.

Askarrellaan asiassa siis Suomessakin eikä vain ulkomailla.

[Heikki Jokipii]

Lancetissa uusia tuulia:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Louise O. Fresco
@LouiseOFresco · 9. huhtik.
A revolutionary correction [one I have always argued for] to the previous EAT-Lancet diet:
Increased intake of animal source foods is essential to fill the micronutrient gap. This rules out imposing vegan diets for all, leaving individual choices intact -

https://www.foodnavigator.com/Article/2023/03/31/eat-lancet-diet-increased-intake-of-animal-source-foods-recommended-by-researchers-to-fill-micronutrient-gap?utm_source=copyright&utm_medium=OnSite&utm_campaign=copyright]

[Heikki Jokipii]

Kaikki innovointi lehmän (!) puolesta on hyvästä:

Lehmien hönkimää metaania yritetään nyt vähentää mantelilla ‒ aikaisemmin on kokeiltu levää, rapsia, sipulia, oreganoa ja kengurun kakkaa
Mantelintuotannon sivutuote on halpa ja ravinteikas rehu.

[Heikki Jokipii]

Onko minun naudanlihani nyt tällasen syyn vuoksi vaarassa:

Ministeriö suosittaa laittamaan navetoiden rakentamisen jäihin – EU:n metsäkatoasetuksen vaikutukset nauta- ja lypsykarjatiloihin yhä epäselviä, naudanlihan myyntikielto mahdollinen

No, selviää.

[Heikki Jokipii]

Merkilliseltä vaikuttaa, mutta kyllä tässä nyt MT:n mukaan ollaan toisissaan:

”Olisin huolissani, jos olisin lihatalojen edustaja” ‒ metsäkatoasetus vaikuttaa tiloihin myös takautuvasti

Metsäkatoasetuksen takautuva vaikutus on suurin ongelma. Metsäkatotulkintaa voidaan soveltaa vuoden 2021 alusta toteutettuihin investointeihin.

”Se merkitsisi, että jo toteutetut tai aloitetut investoinnit, joihin on saatu investointitukea, voivat olla metsäkatoasetuksen vastaisia, jolloin niissä tuotettu liha ei ole enää markkinakelpoisia.”

MMM ei vielä kertonut uutta.

[Heikki Jokipii]

Kyllä MT tämänkin eilen sanoi:

Ilmastoruokavalio voi vaarantaa lasten ja vanhusten terveyden

Hyvin imeytyvän proteiinin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille. Sinkin- ja raudanpuutos voi häiritä lasten kasvua ja kehitystä.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Kaksi tulkintaa:

EU:n metsä­kato­asetus hämmentää Suomessa: ministeriö kehottaa jäädyttämään tilojen rakennus­hankkeita

EU-parlamentti äänesti keskiviikkona osaltaan voimaan asetuksen, jolla yritetään estää metsän hävittämistä. Tulkinta on auki, voiko esimerkiksi nautakarjalle tarkoitetun navetan tieltä kaataa metsää Suomessa.
[..]
Kailan mukaan Suomi haluaa EU:lta selvyyden siitä, miten metsäkato määritellään.

”Haluttiin säilyttää Amazonin sademetsät, mutta asetus kirjoitettiin väärin”, Kaila sanoo.

”Asetuksessakin todetaan, että EU antaa siitä tulkintaohjeen. Tuomme esiin Suomen olosuhteet ja pyrimme vaikuttamaan, että tästä saataisiin järkevä lopputulos. Jaksan uskoa vielä, että tähän löydetään ratkaisu.”

Metsäkatoasetus hyväksyttiin parlamentissa – Sarvamaa tyrmää nauta- ja lypsykarjatiloille epävarmuutta luovan asetuksen: ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen”

Metsäkatoasetuksen on määrä tulla voimaan jo touko–kesäkuussa. Sen on tarkoitus ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.

Kolmas tulkinta (minun!): asetus kirjoitettiin sillä tavalla väärin, että tarkoitus oli vain kieltää/ehkäistä naudanlihan tuonti Brasiliasta, mutta vahingossa kiellettiinkin koko naudanliha.

[Heikki Jokipii]

Tuore kanta tästä:

Petteri Orpon ilmastoasiantuntija nostaa esiin Suomen ”kansainvälisen erikoisuuden”: ”On tärkeää spesifioda, mikä on ongelma ja mikä on järkevää politiikkaa”

Taalaksen mielestä ilmastonmuutos voidaan ratkaista suhteellisen pienillä muutoksilla arkielämään. Esimerkiksi ruokavaliossa tulisi välttää soijarehulla tuotettua lihaa.

Täällä oli täsmennys (2021):

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään"

Tätä mieltä on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

"Ruokaturva on ilmastonmuutoksen eräs pitkän aikavälin uhka, ja maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään. Siksi on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta ja tuotantokykyä yllä eli esimerkiksi pellot viljelykunnossa, vaikka se olisi kalliimpaa kuin eteläisessä Euroopassa", Taalas sanoo MT:lle.

"Lihantuotannossa on tärkeää luopua tuontirehusta etenkin, jos se on sademetsiä hävittämällä tuotettua soijaa. Lihan tuotannon ilmastovaikutusta voidaan vähentää ravinnon ja lannan käsittelyn avulla."

Eli Brasilian sademetsät ne hänenkin ajatuksissaan siellä yhä kummittelevat.

[Heikki Jokipii]

Tottakai tämän huomasin ja linkkaan:

Uutta tietoa metaanista – märehtijät eivät olekaan ilmaston pilaajia vaan tarjoavat ratkaisuja ilmastohaasteisiin

Metaani on ilmastokeskustelun isoimpia teemoja. Märehtijöitä on totuttu maalittamaan ilmaston pilaajiksi, koska karjataloudesta vapautuu metaania. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.

Lainataan tässä vaiheessa vaikka kuvatekstiä:

Kiertävä metaani syntyy märehtijöiden ruuansulatuksen sivutuotteena. Märehtijöiden tuottama metaani on biogeenistä eli kiertävää. Se on eri asia kuin fossiilinen metaani.