Author Topic: Kasvissyönti maailman pelastuksena?  (Read 39107 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #195 on: 07.06.21 - klo:05:36 »
Tässä taas lihansyönti on pelastuksena (IPS):

Brasilian maanviljelijät vaihtavat polttopuun biokaasuun

— klips —

Tuosta lainauksesta selvinnee dilemma: kasvihuonekaasuja vähennetään laajalla toiminnalla, joka ihan varmasti itsessään lisää kasvihuonepäästöjä.

Näin paljon IPS on nyt ihastunut biokaasun. Toinen artikkeli samasta asiasta heti perään:

Kansainvälinen yhteistyö tuo biokaasun Kuuban maaseudulle

Sama dilemma tietysti on voimassa tuossakin tapauksessa. Onko tätä.kaikkea ajateltu loppuun:

Quote
Biokompostori on yhdistetty sikalaan, sillä se käyttää pääasiassa sianlantaa. Ajoittain siihen lisätään lehmänlantaa, jotta biokaasusta tulisi vahvempaa.

Cancion biokompostorin jätevedet päätyvät lannoittamaan luomuviljeltyjä vihanneksia, yrttejä, lääkekasveja ja hedelmäpuita.


Mutta niin siis siinäkin vilahtaa IPS:n lukkari rakkaus, luomuviljely.
« Last Edit: 07.06.21 - klo:05:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #196 on: 09.06.21 - klo:11:37 »
Näin hän näkee lihansyönnin tuelvaisuuden. Tarvitaan vain hyvä solunluovuttajalehmä:

Search for the perfect cell-donor cow: Why cultured lab-grown beef is the future of sustainable meat

Quote
At a glance, the formula for cultured – or lab-grown – meat is simple. Take some animal cells, feed them on a nutrient-filled broth so they duplicate lots of times, then alter that broth slightly so the cells turn into the constituent parts of meat: muscle, fat, and connective tissue. Perfect this recipe and we could – theoretically – satiate the entire planet’s hunger for burgers and steaks with cells taken from a single cow.

Getting those cells right is a make-or-break issue for the cultured meat industry.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #197 on: 29.06.21 - klo:04:20 »
Näin mediassa yritetään edelleen nähdä jotain ratkaisevaa käännettä:

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

Mutta jos katsotaan artikkelissa olevaa lihansyönnin käyrää, se on kyllä vähän laskenut, mutta on viimeiset 5 vuotta ollut korkeammalla tasolla kuin koskaan. Artikkeli kyllä myöntää:

Quote
Lihansyönti on laskussa, mutta kuinka pitkään?

Lihankulutus on laskenut hieman kahtena edellisenä vuotena, selviää Luken eli Luonnonvarakeskuksen tuoreista tilastoista.

Kyse voi olla käännekohdasta, mutta vielä on kuitenkin liian aikaista julistaa, että lihankulutus olisi kääntynyt pysyvästi laskuun. Lihankulutus on aiemminkin laskenut kahtena perättäisenä vuotena ja lähtenyt sen jälkeen taas nousuun.

Nyt en heti pysty asiaa (esim. linkillä) dokumentoimaan, täytyy turvautua mutuun. Olisiko jo kymmenkunta vuotta toitotettu erilaisista "boomeista", joiden pitäisi (ainakin kohtapuoleen) kovasti vähentää lihansyöntiä?

Mutta ainoa mikä samana aikana on ollut selvästi nähtävissä oleva trendi (ks. Luken käyrä) on se, että siipikarja on korvannut sianlihan.
« Last Edit: 29.06.21 - klo:07:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #198 on: 17.07.21 - klo:12:43 »
Hänellä on tällainen voiko sanoa tolkun ihmisen näkemys lihakysymyksestä:

Meillä on nyt ”hemputisti” toivoa, sanoo ilmastopaneelin Markku Ollikainen – ja kertoo, miten ”ei kauhean fiksusti” toiminut hallitus saisi sähköautot yleistymään

Quote
MAATALOUDEN päästöjä pitäisi Ollikaisen nopeiden laskujen mukaan saada vähennettyä kaksi miljoonaa tonnia kymmenessä vuodessa. Tavoite on kova. Mitä pitäisi tehdä?

”Vaikka ruokavalinnoillakin on merkitystä, sanoisin, että senkin kanssa voidaan vielä edetä rauhassa.”

Sen sijaan hän kohdistaisi päätökset ylemmälle tasolle, esimerkiksi rehuntuottajille. Tutkimukset viittaavat siihen, että märehtijöiden metaanipäästöjä voitaisiin vähentää lisäämällä rehuun tiettyjä lisäaineita.

”Parasta olisi vaatimus, että kaiken myytävän rehun tulee sisältää komponentteja, jotka vähentävät päästöjä ainakin 10–12 prosenttia.”
[..]
Nykyisistä päästöistä jäisi noin viisi prosenttia, jotka kompensoitaisiin kasvavilla hiilinieluilla. Siihen auttaisi ruoantuotannon muutos.

”Vuoteen 2050 mennessä tämän kaiken pitäisi olla ajettu läpi.”

RUOANTUOTANNON vallankumouksella Ollikainen viittaa soluviljeltyihin, bioreaktorissa kasvatettaviin kasvis- tai eläinperustaisiin proteiineihin. Ollikainen uskoo, että Suomesta voisi tulla tässä supervalta.

”Globaalistihan toivo on se, että erityisesti hirmuiseksi kasvanut kotieläintalous voidaan ajaa alas ja sitä kautta vapauttaa maata takaisin luonnolle ja makeaa vettä ihmisille. Uskon myös, että soluviljely ratkaisee kasvavan väestön ruokkimisen haasteen.”

Ollikaisen mielestä visiot eivät ole vihamielisiä perinteiselle maataloudelle, vaikka sen mittakaava pienenisi. Soluviljely tarvitsee maataloudesta glukoosia eli sokeria, ja osa ihmisistä haluaa aina käyttää perinteisiä maataloustuotteita.

Vaikka tietysti kaikki riippuu siitä, kuinka suuri osa ihmisistä noin tekee. Jos se osuus on suuri, koko muutoksen merkitys voi siinä mukana kutistua olemattomaksi.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #199 on: 18.07.21 - klo:06:51 »
MT oli napannut esiin em. Hesarin haastattelusta sitten juuri tämän:

HS: Markku Ollikainen kohdistaisi päästöpäätökset rehuntuottajille

Quote
Markku Ollikainen kertoo Helsingin Sanomille, että maatalouden päästöjä tulisi vähentää esimerkiksi käyttämällä rehussa märehtijöiden metaanipäästöjä vähentäviä komponentteja.

Mutta jos sitä kurin, ks. lainausta edellä, voidaan saavuttaa vain 10-12% vähennys, vaikutus jää vähäiseksi. Olisi sama kuin jokaisen syömättä jättämästä joka 10. pihvistä. Tai 10-12% prosentin hurahtamisesta veganismiin.
« Last Edit: 18.07.21 - klo:07:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #200 on: 22.08.21 - klo:07:07 »
Nämä tuntuvat olevan tosissaan:

Animal-free ice cream maker Perfect Day eyes launch of lab-made milk and mozzarella cheese

Eli ilman lehmää tuotettuna olisi Amerikassa kohta saatavissa maidon lisäksi jätskiä ja useamman sorttisia juustoja.

Jos tuo tuota kautta yleistyy, siitä seuraa ainakin jännitteitä tähän astiselle eläinaktivistien ja luomuaktivistien jonkinasteiselle yhteisymmärrykselle. Radikaalit eläinaktivistit luultavasti ottavat tuon riemuiten vastaan. Luomuväelle se on luultavasti mahdotonta, jos jo D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon oli heille vaikea pala.

Me tolkun ihmiset voimme kaikessa rauhassa miettiä kantaamme.

Nyt myös tämä firma on lähtenyt tuohon kilpailuun mukaan:

Impossible Foods Is Now Developing a Plant-Based Alternative to Cow's Milk

EU:lle nuo tulevat olemaan ongelma. Ensimmäiseksi se, saako noita kutsua maidoiksi.  ;D

Mutta koska tuossa on käytetty myös geenitekniikkaa, USA:ssa on käynyt jo näin:

'Lives Are Potentially At Risk': Organic Activists Freak Out Over 'GMO' Ice Cream

Kuten tavallista, kauhukuvia säästelemättä. Henki voi mennä!

Tuosta seuraa todennäköisesti todellakin jännitteitä, skismaa. Kun vegaanien kesä juuri näytti pelastetulta! Mutta nyt sitten pitäisi luomuaate tässä rytäkässä siinä leirissä hylätä?

Mutta mutta kyllä tuo antaa ajattelemisen aiheita vähemmän jyrkillekin. Jotka kuitenkin ovat usein omaksuneet käsityksen, että eläintuotannon vähentäminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
« Last Edit: 22.08.21 - klo:07:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #201 on: 15.09.21 - klo:04:04 »
Mutta koska teoreettisesti on näin, nämä tutkijat pitävät yhä asian lippua korkealla:

Kovin hyönteisbuumi meni jo, mutta tutkijat uskovat edelleen tuotannon hyötyihin: Hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneille julkaistiin opas

Quote
Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi tai rehuksi ja kasvatus voi olla todella resurssitehokasta, kirjoittajat korostavat.

Mutta aivan vastaavalla tavalla kuin edellä, pari vuotta sitten tekemässämme hintavertailussa, jopa luomujauheliha löi kirkkaasti sirkat. (Kumpaakin sukupuolta olevan) perheenemännän resurssitarkastelussa (eurot) ei tuo tutkijoiden pähkäily vakuuta. Plus sitten se, että syökö perhe tuota.

Tästä riittänee tämä vähä:

Sirkkojen käyttö elintarvikkeena ja rehuissa soijan sijaan voisi hillitä ilmaston lämpenemistä – tuntuisi Amazonin sademetsissä asti

Quote
Hyönteisten käyttö ihmisten ja eläinten ruokana voi pienentää eurooppalaisten kuluttajien hiilijalanjälkeä. Se voisi vähentää myös kannustimia soijapapujen viljelyyn Amazonilla.


Sen toteamiseksi, että vieläkään eivät asiasta innostuneet ole antaneet periksi. Kaikista takapakeista huolimatta. Mutta voiko tuosta huomata, että painopiste saattaa olla vähän muuttunut? Eläimet mainitaan, jo otsikossa. Niiden ruokatottumuksia lienee helpompi muuttaa?

MT ei olisi MT, ellei erityisen otollisena asiana mainittaisi tuota tuontiruoan korvaamista kotoperäisellä. Luultavasti  tekstissä kerrotaan, että sirkkoja voi kasvattaa Suomessakin.

Ihan erilliskysymyksenä: kasvatetaanko soijapapuja Amazonin alueella? Luultavasti hyvin vähän, jos lainkaan.

Toinen erilliskysymys: jos EU hyväksyisi muuntogeenisen soijan viljelyn, luultavasti täällä tarvittava soija voitaisiin myös tuottaa täällä.
« Last Edit: 15.09.21 - klo:04:49 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #202 on: 09.10.21 - klo:07:10 »
Hän kuvittelee jo löytäneensä jonkinlaisen säännön tai ohjeen (lihav. HJ) :

Mainonta ja maailmantuska

Quote
Viime kädessä voi kuitenkin olla vaikeampaa määritellä poikkeuksia kuin itse sääntöä. Millainen mainonta ei ole ympäristölle haitallista? Arkijärjellä ajatellen sellainen mainonta, joka ohjaa kuluttamaan aiempaa ympäristöystävällisempiä tuotteita. Mutta tässä törmätään ainakin kahteen uuteen ongelmaan. Ensinnäkin, mitä pidämme normina? Brasilialaisen naudanlihan vaihtaminen luomukinkkuun on ympäristöteko, mutta jos kasvispainotteisesti syönyt ihminen ostaa mainonnan seurauksena luomukinkun joulupöytään, se ei ole. Onko siis luomukinkun mainostaminen okei vai ei? Ja toiseksi: jos ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa kuluttaa enemmän kuin aiempaa tuotetta, se voi helposti johtaa isompiin haittavaikutuksiin kuin vanhassa tuotteessa pitäytyminen. Tämä paradoksi selittää osaltaan esimerkiksi energiankulutuksen kasvua energiatehokkuuden parantuessa: kun sähköstä ei enää joudu maksamaan itseään kipeäksi, on helpompaa jättää valot päälle.


Mutta ei ole. Vaan on itse asiassa mainonnan uhri. Mainonnalla hänet on saatu uskomaan, että luomukinkku olisi jotenkin ympäristöystävällinen. Ei tutkimuksin.

Jossain määrin samaan tapaan on tapahtunut myös hänen vakuuttuneisuudessaan, että brasilialainen naudanliha on pahasta. Sekin on luultavasti syntynyt mainonnanomaisista kampanjoista kotimaisen lihan puolesta. Joissa aina luodaan kuvaa, että brasialialaista naudanlihaa tuotetaan ainoastaan tuhoamalla sademetsää. Asiat ovat kuitenkin kovin toisin: täällä, edellä siitä enemmän.

Kolmantena ongelmallisena kohtana voisi mainita sianlihan suosittamisen. Märehtijä nauta muuttaa syötäväksi sellaista, jota me emme muutoin voisi syödä. Sika periaatteessa ei. Vrt. myös: Maaseutumedian vertailevat pohdiskelut muutaman vuoden takaa.
« Last Edit: 09.10.21 - klo:09:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17675
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #203 on: 14.10.21 - klo:06:26 »
MT oli löytänyt Taloustohtorista tuloksen, joka luultavasti sitä miellytti:

Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä

Quote
Luonnonvarakeskus Luken laskurista selviää, että karjatilojen kotieläinten metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.

Apropos, tuo Taloustohtori: löytäisimmekö me sieltä meitä miellyttävän tuloksen?  ;D
« Last Edit: 14.10.21 - klo:06:33 by Heikki Jokipii »