Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Mutta onko niin? Uskallan sanoa, että ei ole, riippumatta siitä, katsooko päätöksen hyväksi tai huonoksi. Vaan päätösvalta viedään varsinaiselta asiakkaalta, yksilöltä, ihan samaan tapaan kuin luomuruoan tyrkyttämisessa. (Josta ilmiöstä meillä on ihan oma jo vanha triidinsä.)

Niinpä tältä osin voi olla keskustalaisten poliitikkojen kanssa samaa mieltä:

Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

Jokseenkin kaikki heistä ihmettelivät, miksi opiskelijat eivät saa itse päättää, mitä he syövät.

Kaiken kaikkiaan, kyllä tuosta aika pienestä päätöksestä ... on soppa syntynyt.

Myös Ilta-Sanomissa oli eilen koko aukeaman juttu:

Tutkija: Unicafe perustelee naudanlihan poistamista väärillä luvuilla – ”Olen nähnyt viime aikoina vähän jänniä tulkintoja”

Jotensakin jännää on, että tiukkoja kantoja otetaan, vaikkei ole edes selviä lukuja siitä, mitä naudat syövät.

Tämä on tapa varmistaa, että opiskelijat saivat päättää itse:

Ylvan toimintaa valvoo HYY:n edustajisto. HYY:n puheenjohtaja Suvi Pulkkinen kertoo olevansa iloinen Unicafen päätöksestä. Hänen mukaansa myös opiskelijoilta saatu palaute on ollut pääosin positiivista.

– Päätös osoittaa hyvin sen, että opiskelijoiden linja ja mielipide, joka edustajiston kokouksissa päätetään, kantautuu myös liiketoimintaan, ja edustajiston tahtotilaa kunnioitetaan siellä, Pulkkinen sanoo.

(lihav. HJ)

Tuosta tulee mieleen - konjakki!  Elintarvike sekin.

[Heikki Jokipii]

He uskovat varmasti nyt olevansa asiassa näppäriä:

Vasemmisto-opiskelijat opettaa kokoomusta naudanlihahässäkässä: ”Markkinataloudessa omistaja on aina oikeassa”

***

Tästä lainauksesta näkyy, miten Unicafessa on otettu mallia luomusta ja sen lisäämistavoista (lihav. HJ):

Naudanlihasta luopuminen ei ole ainoa pyrkimys ilmastoystävälliseen ja eettiseen ruokailuun UniCafessa. YLVAn sivuilla kerrotaan lisäksi, että UniCafe-ravintoloissa tarjoillaan vain Reilun kaupan luomukahvia ja vuonna 2018 se aloitti opiskelijoiden toiveesta Leftover-lounas -konseptin hävikkiruoan vähentämiseksi. Se on myös voittanut neljänä peräkkäisenä vuotena luomun Suomen mestaruuden. Ravintolat tarjoavat vain kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

[Heikki Jokipii]

Minuun puree tämä*) naudanlihan puolustus:

Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

Helsingin yliopiston ravintolat ovat päättäneet lopettaa naudanlihan tarjoilun (HS 16.10.). Päätös on huono. Parempia karsintakohteita olisivat olleet esimerkiksi broileri, sika, riisi, palmuöljy ja soija. Unicafe on myöntänyt, että päätöksen taustalla on raaka-aineiden hinta (Talouselämä 15.10.).

Suomalainen naudanliha kasvatetaan nurmirehulla. Nautojen väkirehuna käytetään viljaa, joka ei täytä ihmiselintarvikkeen raaka-ainevaatimuksia. Rehuviljoja ei kuivata, mikä säästää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Suomalainen nauta siis tuottaa ihmiselle kelpaamattomasta raaka-aineesta huippuvalkuaista.

Mutta oikeastaan juuri globaalisti. Juuri märehtijät ovat niitä, joiden kautta se on 2/3 maatalousmaasta, joka ei ole peltoa, kuitenkin tuottaa meille ruokaa. Myös globaalisti on totta, että nautojen ruoasta valtaosa on nurmea. Eikä viljaa, jota ihminenkin voisi syödä.

Eeva Pietola kehottaa myös tarkastelemaan asiaa laajempien luontovaikutusten kannalta. Mutta ilmastovaikutusten kannalta päädytään lopulta aina tähän kysymykseen:

Tästä kakusta kotimaisen naudanlihan ainoa pahe on metaani, joka ­lyhytikäisenä hajoaa pian hiilidioksidiksi, jonka nurmi taas ­sitoo ja lehmä syö uudelleen.

Niin, teoria metaanin osalta taitaa olla se heikoin lenkki IPCC:n kokonaisarviossa. Siihen asiaan lienee syytä palata "Muissa aiheissa". Siellä on hiukan jo asiaa aloiteltukin.

__________________

*) oikeastaan on purrut tämän triidin alusta asti

[Matti Pekkarinen]

Vettä kuluu ainakin kovasti enemmän lihan tuottamiseen:

Elintarvike litraa / kg
Peruna            500
Vehnä             900
Sinimailanen      900
Durra           1 110
Maissi          1 400
Riisi           1 912
Soijapapu       2 000
Broileri        3 500
Naudanliha    100 000

http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/ruokavjaymp.pdf

Study: vegan diets healthier for planet, people than meat diets
"The vegetarian diet turned out to be the most energy-efficient, followed by poultry and the average American diet. Fish and red meat virtually tied as the least efficient. "
http://www-news.uchicago.edu/releases/06/060413.diet.shtml

OUTOJA LUKUJA! Naudan teuraspaino (liha+luut) kasvatuksen aikana nousee noin puoli kg/päivä. Siis vettä tärvääntyisi 50000 litraa päivää kohden.  Tuo 0,5kg/pv kasvu saavutetaan, karkeasti ottaen, 5kg:lla maissia, ... joka vegaaniliiton taulukon mukaan ottaa vettä 7000 litraa. Juoko nauta siis 43000 litraa päivässä???... ihme epeli. Sääliksi käy wanhoja lihantuottajia, jotka ovat kantovedellä joutuneet juottamaan....

[Matti Pekkarinen]

Jospa Vegaaniliitossa haluttuun tulokseen (siis 100 000 litraa vettä lihakiloa kohden) päästiin seuraavasti: kuvitellaan , että kaikki peltoon Suomessa lankeava sadevesi kuluu naudan hoidossa rehunurmen kasvuun, eikä mitään valu järviin ja mereen.
SIIS: vuotuinen sademäärämme on noin 700mm... siis 0,70 metrin vesipatja. Nurmirehuruokinnalla (siis ei maissi-) kaksivuotiseksi kasvatettava nauta tulee syöneeksi kahtena vuonna yhteensä noin yhden peltohehtaarin nurmen. Siis "syöneeksi vettä" noin 0,7 m* 10 000 neliömetriä= 7000 kuutiometriä= 7 miljoonaa litraa. Ja kun se jaetaan  naudan teuraspainolla, noin 400 kg:lla, päädytään tosiaankin aika isoon vesimäärään: 17500 litraa tuotettua lihakiloa kohden. Ja lisäksi elukka juo kymmenen litraa päivässä, joten päädytään lukuun 17520 litraa (kun eläimen päiväkasvu on 0,5kg lihaa)  JA LUOMUN SATOTASOLLA ja luomueläimen kasvuvauhdilla VARMAANKIN SAAVUTETAAN VEGAANILIITON ILMOITTAMA LUKU 100 000 LITRAA/LIHAKILO! 
-
-
Mutta tasapuolisuuden nimessä pitää vehnän ja soijan ym kasvituotteiden vesikulutukseksi laskea samoin koko sademäärä, ja silloin Vegaaniliiton taulukko on kovasti harhaanjohtava. Viljaa Suomessa saadaan noin 3500 kg hehtaarilta, joka saa 7 miljoonaa litraa vettä. Vedenkulutus on 2000 litraa/vehnäkilo.
Luomussa 4000 litraa. Mutta jokatapauksessa, tosiasiaassa, pelloilta valuu "hukkaan" ... siis ojiin ja järviin, Suomessa valtaosa vedestä, viljelipä nurmia tai viljaa. Vettä on yllinkyllin.
http://mattipekkarinen.net
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vesitalous/vesitalous.htm

PS: Tällä logiikalla ei tropiikin runsassateisilla seuduilla pidä tehdä mitään, kun vedenkulutus on ihan hirrrrveeeetä. Onpa tämä oppi tainnut jo mennäkin perille.

[Jarrumies]

"Eläinlääkärin kommentti: Voi UniCafe hukassa olet"
http://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-kommentti-voi-unicafe-hukassa-olet/

UniCafe ja muut joilla tämä tieto on hukassa:
Nurmi= perusrehu, säilörehu, heinä, aiv-rehu, rehupaali, aumarehu, siilorehu…. = kotimaisen naudan ruokinnan kulmakivi

Lehmien ape eli rehuseos joka jaetaan vapaasti syötäväksi pöytään (ikään kuin olisitte Karibian risteilyllä missä on 24/7 katettuna seisova pöytä josta voi ottaa omaan tahtiin evästä koko vuorokauden) koostuu seuraavista komponenteista.

Ensimmäisen sadon nurmirehua,joka on säilötty talven yli siiloihin (talvellahan laitumelta lehmä ei nurmirehua Suomessa saa eli se on pakko säilöä) 2550kg, toisen sadon nurmirehua joka myös on säilötty siiloihin 2550kg (nämä eri sadot eivät ole identtisiä ravintoarvoiltaan ja siksi niistä koostetaan sekoitus, että lehmä saisi kaiken tarvitsemansa), rypsipuristetta = valkuaispitoinen jäte joka jää kun teille kuluttajille puristetaan rypsiöljyä ja jota ihmiset eivät käytä ravinnoksi 270kg, rehuviljaseosta (joka siis on viljaa joka ei käy leipäviljaksi tai mallasohraksi koostumukseltaan esim. Liikaa valkuaista mallasohraksi tai liian kevyttä leipäviljaksi) 600kg ja kivennäiset ym vitamiinit ja seleeni mitkä tarvitsee lisätä naudan hyvinvoinnin takia 50kg.

[Heikki Jokipii]

Tämä on MTK:lle luonteva käsitys vastuullisuudesta:

MTK aloittaa ensi vuonna kampanjan kotimaisen lihantuotannon puolesta: "Kuluttajilla tuntuu menevän sekaisin globaali lihantuotanto sekä kotimainen tuotanto"

Heidät aiotaan vakuuttaa, ettei kasvissyönnistä ole pelastukseksi:

Mahdollisesti nuoria kiinnostavia teemoja voisivat olla esimerkiksi antibioottien käyttö sekä ilmastoasiat.

Vaan kotimaisuudesta, siitä on.

Vai onko siitä kotimaisuudestakaan:

Keskusta ylisti kotimaista – Tutkija: ”Suomalainen naudanliha voi olla ilmaston kannalta jopa pahempi kuin saksalainen tai tanskalainen”

Soija näyttää olevan kaikkien tunnistama pahis:

Tuotannot eroavat toisistaan paljon. Tanskassa ja Saksassa naudat kasvatetaan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä käytetään paljon enemmän soijaa ja maissia, ja nurmen osuus on suhteellisesti pienempi. Jos yhtälöstä jätetään pois soija ja siihen liittyvä maankäyttö, suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki näyttää Katajajuuren mukaan todella huonolta. Jos nämä kaksi luetaan mukaan, tanskalainen ja saksalainen naudanliha nousevat päästöissään suomalaiselle tasolle.

Mutta rönsyilyn uhallakin: entä sitten, kun tuo soija tuotetaan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan Euroopassa itse (eivätkä sademetsät ole uhattuna)? Vaikka tarvittaessa geenimuunneltuna Euroopan pohjoisemmillakin alueilla pärjääväksi jalostettuna?

[Heikki Jokipii]

MT:n pääkirjoitus ja mielipidetutkimus sen tukena:

Kansa ei karsi liha-annoksesta

Ainakin se osoittaa, ettei ihmisten mielipiteitäkään ole niin kovin helppoa muuttaa. Sen ohella, että todellista käytöstä on vaikea muuttaa, erityisesti tässä asiassa.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa Land & Lantbruk oli löytänyt tällaisen tämän näkökulman puolustajan:

FN:s klimatexpert vill se fler betande köttdjur

ARMIDALE/STOCKHOLM
I debatten om det röda köttets klimatpåverkan har en australisk miljöprofessor under hösten stuckit ut.

– Nötkreatur är ett nödvändigt inslag i ett hållbart lantbruk, säger Annette Cowie som är en av huvudförfattarna bakom den senaste IPCC-rapporten.

Ja hän puolusti siis nimenomaisesti naudanlihaa! Osa hänen perusteluistaan:

Att klara livsmedelsförsörjningen nämner hon som ett uppenbart skäl att ha nötkreatur i sådana miljöer där gräs växer men där spannmål för människoföda är svår att odla.

[Heikki Jokipii]

Tässä voisi olla osaratkaisu metaaniogelmaan:

Murskatusta rapsista ilmastopäästöjen kutistaja? Tutkimuksessa se laimensi lehmien metaaniröyhtäyksiä viidenneksen

Mutta siinä ei sitten saa käydä niinkuin Ruotsissa, eli luomurapsin varaan ei auta heittäytyä:

Rekordangrepp på raps slog hårt mot ekoodlare

Öster- och Västergötland har haft stora angrepp av rapsjordloppor på årets höstraps. Så även Halland och delar av Södermanland.
[...]
De konventionella odlarna som upptäckte angreppen i tid kunde spruta, men de som odlar ekologiskt står i dag helt utan godkänt växtskydd.

Kirpat luomuviljelyn kiusana on kyllä huomattu Suomessakin, täällä rypsin kimpussa.

[Heikki Jokipii]

Tämä tuli esille tässäkin yhteydessä:

Nyhtökauralla ja härkiksellä tienattiin entiseen tyyliin, sirkat eivät oikein nousseet siivilleen

Eli perinteisen lihan vaihtoehdoista ötökät eivät Suomessa mene kaupaksi. Mikä on varsin ymmärrettävää niillä hinnoilla, joilla niitä on kyetty tarjoamaan.

Mutta meneekö millään niistä järisyttävän hyvin. Reuter uskoo yhä:

Ruokateollisuudessa toimivan Nordic FoodTech -rahaston perustajalla Lauri Reuterilla on vahva luottamus uusien ruokien tulevaisuuteen. Hän uskoo, että läpimurto on tuloillaan, koska ruokajärjestelmät ovat maailmanlaajuisesti valtavan muutoksen edessä.

– Sanoisin, että hampurilaispihvien kohdalla läpimurto on jo tapahtunut. Monien muiden kohdalla se on vasta edessä, hän sanoo.

Reuterin mukaan uusille tuotteille on tilaa vielä valtavan paljon. Hän veikkaa, että jossain vaiheessa tulee hyviä juustoja, jotka korvaavat eläinperäisiä juustoja. Luvassa on myös uudenlaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, jotka esimerkiksi pitävät huolta suoliston hyvinvoinnista.

Minua vaivaa se, miten asia kovasti muistuttaa Saksan Energiewendeä: siellä uusiutuvia lisätään voimakkaasti, mutta hiilivoimaloita ei saada suljettua. Meillä nuo korvaavat tuotteet menevät osin hyvin kaupaksi. Muuta lihan kulutus on pysynyt korkealla tasolla. Ainakin lähes tähän asti. Ihan viimeisintä tietoa vielä odotellaan.

[Heikki Jokipii]

Paperihesarissa oli otsikoitu, että tämä vuosi on asian läpimurtovuosi:

Sijoittajat ja yrittäjät ryntäävät ”keinolihan” markkinoille: Nopeasti kasvanut startup Beyond Meat haluaa Suomeen ja Eurooppaan, koska täällä rakastetaan lihaa

Tekstissä oli sitten tämä realismi:

Esimerkiksi finanssiyhtiö Barclays arvioi keväällä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana lihankorvikkeiden vuotuinen myynti maailmassa voisi kymmenkertaistua. Pankki arvioi, että kasvislihamarkkinat voisivat olla kymmenen vuoden kuluttua jopa 140 miljardia dollaria eli runsaat 120 miljardia euroa.

Tämä vastaisi noin kymmentä prosenttia globaaleista lihamarkkinoista.

(lihav. HJ)

Jos lihankorvikkeet vielä ovat kaikkialla kalliimpia kuin liha, kuten näyttää olevan laita, pätee tuossa sama kuin luomutuotteiden kohdalla: todellinen osuus on paljon pienempi (siis se, joka vaikuttaa hiilijälkeen).

Nuo itsepäiset kaaviot toteutuneesta lihankulutuksesta julkaistiin paperillakin.

[Heikki Jokipii]

Hän on varmaan laskemassaan täysin oikeassa:

Tutkijan laskuharjoitus: Muutama prosentti Suomen karjasta riittäisi perinnemaisemien hoitoon

Mutta onko sen karjan ainoa tarkoitus perinnemaiseman hoito? Eräät uskovat sen olevan, kuten edellä on tullut esille.

Mielenkiintoisesti kyllä, nyt karjaa tarvitaan kuulemma myös maaperän (ja sen hiilen?) säilyttämiseksi. Ja Jari Leppä on saatu uskomaan, että tarvitaan "eläinperäistä luomua".

[Heikki Jokipii]

Tämän tyyppinen lihansyönnin vähentäminen on joka tapauksessa hyvin hidas tie johonkin ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi:

Maitotilojen määrässä dramaattinen pudotus, mutta pihviliha vetää – ”Kun lihansyönti vähenee, lihan laatu alkaa merkitä”

Toseksi siinä putoaa kuvasta se nautojen puolustusargumentti, että hiilijalanjälki on pienempi, kun se jaetaan lihalle ja maidolle.

Mutta pääasia tuossa taitoi olla tässä:

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära

Eikä niinkään huoli ilmastosta. Tai taustalla on vakuuttuneisuus siitä, että kaikki järjestyy kotimaista suosimalla? Vasta jos liha on tuotu jostain muualta siitä oikeastaan aiheutuu kasvihuonepäästöjä?

***

Ei ole toisaalta lainkaan varmaa, että lypsylehmätkään mitenkään dramaattisesti vähenisivät:

Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan

[Luken erityisasiantuntija] Erja Mikkola ei usko, että maitotuotteiden käyttömääriin olisi tulossa tulevaisuudessakaan suuria muutoksia, vaikka maidon juominen on vähentynyt. Maitotuotteet ovat olleet niin kauan merkittävä osa Suomen ruokakulttuuria.

Hänen mukaansa kiihtynyt ilmastokeskustelukaan ei vielä näy maitotuotteiden kulutuksessa, koska tuotteiden hiilijalanjäljistä ei ole puhuttu vielä kovin kauaa.

– Saa nähdä, mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä.

[Heikki Jokipii]

Hesari myöntää jo otskossaän tämän tosiasiaksi kysynnästä:

Sirkkabuumi tyrehtyi koko maassa – Nyt markkinoille tulee urheilujuomiin tarkoitettu sirkkajauhe

Mutta yrittää silti esittää tulevaisuuden toiveikkaasti:

Entis tuo keskiviikkona markkinoille Suomen ensimmäisen sirkkaproteiinijauheen. Jauhe on valmistettu sirkoista sekä herne- ja kurpitsaproteiinista. Aiemmin jauhetta ei ole kannattanut valmistaa sirkkojen korkean hinnan vuoksi.

”Nyt sirkkojen hinta on tippunut kolmasosaan kahden vuoden takaisesta”, Taskila kertoo.

Sirkkojen myynti elintarvikkeena laillistui vuonna 2017.

Taskila arvioi, että sirkkojen kilohinta laskee vielä useita vuosia, ja viimeistään viiden vuoden kuluttua sirkkojen hinta on lihan hinnan tasolla.

Mutta minusta kaikki voi vasta alkaa siitä, että hinta on joten kuten lihan tasolla.

Mutta onko hintojen alentumista tapahtunut? Päivitetäänpä hintatietojamme.

Tällainen tarjous löytyi heti:

Kotisirkkajauhoa 1,0 kg pusseissa lähtien €70/kg. Osta enemmän ja säästä selvää rahaa!

Mutta halvimmillaan jauhelihaa saa Foodien mukaan alle vitosen kilo. Ja ajankohtaisessa luomukinkkuseurannassamme kallein kilohinta on 39,90 €/kg.

Tuon uuden tuotteen (Entis) hintatietoja ei vielä löytynyt. Mutta tästä päivästä eteenpäin jostain pitäisi kohta löytyä. Vai löytyikö jo, onko se tämä tuote:

https://entisstore.com/collections/frontpage/products/entis-protein-power

Hinta siis edelleen kalleimman luomukinkun tasolla, noin 40 €/kg. Mutta epäilemättä huimaa parannusta tähän tasoon. (Bongauksemme viime kesältä!)