Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Vai olisiko se sirkkatuote tämä? Tällainen löytyi nyt Ruohonjuuresta:

https://www.ruohonjuuri.fi/bugbites-natural-50-g-entis-6430069060167]

Bugbites natural, 50 g
Entis
3,75 �,�
( 75,00 �,� / kg )

Mutta löytyivät sieltä yhä nämäkin tuotteet:

Paahdettu kotisirkka, maustamaton (natural), 22 g
Griidy
8,50 �,�
( 386,36 �,� / kg )

Samu-paahdettu kotisirkka, 20 g
EntoCube
9,95 �,�
( 497,50 �,� / kg )

Vaikka tuosta jälkimmäisestä kerrottiinkin, että se on tilapäisesti loppu.

Aika toivottomalta näyttää edelleen taistelu (tarjous)jauhelihaa vastaan. Eikä siinä ole kyse suomalaisten "ennakkoluuloista". Vaan hyvistä Pisa-tuloksista: kaikki osaavat laskea (kansa- tai peruskoulun 1. luokan matematiikan oppimäärän).

[Heikki Jokipii]

MT:ssä oli lisätietoa tuosta uudesta tuotteesta:

Sirkkaproteiinijauhe haastaa maitoherasta tehdyn �" hyönteisjauhe tulee Kanadasta

Ruoka
08.12.2019
Riitta Mustonen
Tuote valmistetaan ja pakataan Suomessa, mutta raaka-aineet tulevat toistaiseksi pääosin ulkomailta.

Hyönteisruokaa valmistava Entis tuo markkinoille proteiinijauheen, joka on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Sirkkaproteiinijauhe on maidoton, gluteeniton ja soijaton.

Markkinoilla olevat proteiinijauheet on valmistettu pääosin maidosta saatavasta heraproteiinista. Entis halusi kehittää maidottoman vaihtoehdon, sanoo Entiksen toimitusjohtaja Samuli Taskila.

Haluatko jatkaa lukemista?

Kuvateksti:

Samuli Taskila uskoo, että hyönteistuotteista tulee Suomelle tärkeä vientituote ja Suomesta hyönteisruuan johtava maa.

Mutta varmaan sen edellytyksenä olisi, että ensin kotimarkkinat saataisiin vallattua. Agronetissa oli vuosi sitten meidän puolestamme tehty tämä laskelma:

Hyönteiset proteiinin lähteenä

Lasketaanpa vielä paljonko tämä syöminen kuluttajalle maksaa.
Naudan kilohinta keskimäärin n.15 �,�.
Kotisirkka, kokonainen 160 �,�/kg (jauhettu 208 �,�/kg)

Lihansyöjä on siis syönyt yhteensä 5100�,�:n edestä, kun taas ekologinen sirkkaherkuttelija laittoi likoon 54 400 �,�.

No niin. Mutta meidän on otettava huomioon tuon uuden tuotteen halvempi hinta. Käytetään edellä löytämäämme 40 euron kilohintaa, ja jaetaan jälkimmäinen luku neljällä. - Se on silti 13 500 �,�. Eikä vertailukohtana tuossa ollut halvin tarjousjauheliha.

[Heikki Jokipii]

Radiossa haastateltiin eilen jotakuta, jonka nimeä en saanut muistiin. Hän kertoi, että Ruotsissa on jo nähtävissä voimakas siirtyminen kasvissyöntiin (siellä kun ollaan aina hyvin mukana trendeissä). Ja kohta se tulee sieltä meillekin, oli hänen ennusteensa.

Kyllähän se tavallaan on tilastoistakin nähtävissä:

Konsumtion och förbrukning av kött (Jordbruksverket)

Under 2017 sjönk den totala förbrukningen av kött till 85,5 kg per person, från den svenska rekordnivån på 87,7 kg per person 2016, fördelat på de köttslag som framgår av figuren nedan. Under 2018 fortsatte förbrukningen att sjunka i ungefär samma takt och landade på 83,5 kg per person.

Eli laskusuunnassa on. Mutta vähän tuon sanoman vaikuttavuutta tai vakuuttavuutta vähentää se, että Suomessa samaan aikaan lihankulutus per henkilö on ollut (Lihatiedotuksen mukaan): 2016: 81 kg, 2017: 81 kg, 2018: 81,3 kg. Siis koko ajan vähemmän kuin Ruotsissa.

[Heikki Jokipii]

Tässä on samaa kuin luomun pakkosyöttämisessä:

Vänstern: Veganskt julbord och stopp för mjölk till kaffet

Nya matstrategin räcker inte för att nå klimatmålen enligt Clara Lindblom (V). Hon vill ha totalt köpstopp på animalier till stadens tjänstemän.

Siinäkin, että kun trendi kovin hitaasti edistyy kaupan tiskillä (ks. juuri edellä), pannaan se näin edistymään.

Tuo on toki Ruotsissakin vasta ehdotus, aloite, eikä esim. maatalousministeri (S) siitä lainkaan innostunut. Siinä ehdotus on uudenlainen, että nyt on kyse työssäkäyvien ihmisten ruokavalintoihin puuttumisesta.

[Heikki Jokipii]

Tulee kyllä ajatus, että kauppa ja media eivät kertakaikkiaan pääse irti tämän toitottamisesta...

Boltsi-pyöryköistä tuli heti kauppoihin tultuaan kolmanneksi ostetuimpia valmispyöryköitä �" kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä ja tuotevalikoima on kasvanut vuodessa hurjasti

... kun kerran valittiin se linja, että se on kasvissyöntibuumia nyt.

Ensi vuonna erityisesti kasvipohjaisiin valmisruokiin odotetaan suurta kasvua, Keskolta ja S-ryhmältä kerrotaan.

Viimeisen vuoden aikana kasvipohjaisten tuotteiden myynti Keskon liikkeissä on kasvanut liki kolmanneksen. S-ryhmällä kasvua on ollut noin 20 prosenttia.

Vaikka lihan kulutus pysyy kutakuinkin paikallaan. Ja vaikka tuossa uutisessakin kerrotaan myöhemmin (maksumuuri, ei saa kokonaan lainattua):

Myynnin kehitys on maltillistunut vuoden takaisesta mutta jatkaa edelleen kasvuaan, Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen sanoo.

Jos/kun sitten Lihatiedotuksen uudet tiedot tänäkään vuonna eivät kerro lihan kulutuksen vähenemisestä, media vain suuresti ihmettelee asiaa. Odotellaan toki täälläkin hätäilemättä tietoa siitä, kuinka siinä todella on käynyt.

***

YLE tavallaan myöntää tämän (unohdetaan tässä nyt lentäminen).

Nämä asiat ovat suomalaisille tärkeitä:

Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa

Mutta yrittää sekin pelastaa tuon kaiken median lempiajatuksen tällä trikillä:

Ruokavalio on kuitenkin muuttumassa. Nyt puhutaan "fleksaamisesta". Se tarkoittaa liha- ja kasvisruokalajien vuorottelua. Vanhaa kunnon sekasyöntiä.

Esimerkiksi lounaalla syödään kasviksia ja illalla paistetaan kanaa. [...]

Nyt täytyy myöntää/kertoa, etten ole koko ikänänäni muuta kuin "fleksannut". Ja olen tehnyt aina niin jo saman aterian aikana!

[Heikki Jokipii]

Näin kävi:

Hyönteistuottajien määrä romahti alkuinnostuksen jälkeen �" kaupoissa on myynnissä enää muutama hyönteistuote

Tämä kyllä tuntuu ylioptimistiselta:

Hyönteisbuumin ei uskota olevan ohi. Uutta nostetta alalle voivat tuoda hyönteisistä valmistetut lemmikkien ruuat.

Siihen nähden, mihin hintaan hyönteisruokaa on jouduttu myymään, ihmisille, ks. edellä 11.12.19. Mutta ehkä jotain on tuohon keksitty?

PS. 18.1.20: Toisaalta, olen kyllä tuntenut ihmisiä, jotka syöttävät kissalleen sisäfilettä, ja  tyytyvät itse kaurapuuroon.

[Heikki Jokipii]

Eikä täältäkään tule tietoja, että mikään olisi tässä asiassa muuttunut:

Hyönteisruoka on saksalaisille myös uutta. Jotta pienet sirkat erottuisivat messutarjonnasta, niitä markkinoiva Pasi Porkka on pukeutunut lilaan paljettitakkiin ja stetsoniin. Porkan idea on myydä sirkkoja herkkuna eikä erikoisena terveystuotteena. "Olen kehittänyt brändin 'Party Bugs' ja mausteet sirkoille", Porkka selittää samalla kun rahastaa lakritsinmakuisen hyönteispussin ostajaa. 20 gramman pakkauksesta sujahtaa viitonen Porkan kassaan.

5 euroa 20 gramman pussilta tarkoittaa 250 euron kilohintaa. Herkun hintana ehkä siedettävä, mutta ruokavalion isompaan muutokseen ei ole.

[Heikki Jokipii]

Reuter puhui Maataloustieteen päivillä Helsingissä:

Churchill ennusti keinolihan keksimisen 1930-luvulla �" tutkija Lauri Reuter väittää, että seuraavat 30 vuotta muuttavat ruokaa enemmän kuin edelliset 10 000 vuotta

Kiinnostaisi, mutta esitystä tai sen tiivistelmää en ole löytänyt. Tästä tilaisuuden abstraktikirjasta (pdf) sen sisältö puuttui (vaikka otsikko löytyi).

[Heikki Jokipii]

GLP:ssä puolustetaan vahvasti lihan korvikkeita tai vastikkeita:

Plant-based meat critics say it’s not as healthy or sustainable as proponents claim. Let’s look at the nutrition and ecological science.

Spoileritietona, että kyllä ne tuon artikkelin mukaan ovat. Siis terveellisiä ja kestäviä.

Nyt minulla itselläni on aika niukalti niistä kokemusta. Mutta omalla kohdallani tämä näkökohta on valitettavan ratkaiseva:

Kaikkiruokainen makuraati testasi korvikkeet lihalle �" voittaja oli ylivoimainen: ”Ei huomaa makueroa lihaan”

Eli sen täytyy maistua yhtä hyvältä. Muutoin mieluummin pienempiä määriä, mutta aitoa hyvänmakuista lihaa. En toisaalta ole kyllä loputtoman kranttu tai ennakkoluuloinen: sirkkojakin söin Ekomodernistien tilaisuudessa edellissyksynä ihan mielihalulla.  Niiden kohdalla sitten kyllä netistä katsottu hinta alkoi "tökkiä".

[Heikki Jokipii]

Tämä on edelleen median pakkomielle:

Euroopan kasviproteiinituotteiden suosio kasvaa �" ei vielä syrjäytä lihaa lautasilta

Ruokavalion sisältämän kasviproteiinin eli -valkuaisen kysyntä ja tarjonta kasvavat Euroopassa nopeasti. Tämä ei ole merkittävästi vähentänyt eläinperäisen proteiinin käyttöä.

Kysyntä kasvaa, koska kuluttajat haluavat kasviproteiinia sisältävän ruuan avulla edistää terveyttään ja hyvinvointiaan.

Siinä numerotaitokin on vähällä unohtua:

Euroopan kasviproteiinituotteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 7 prosenttia vuodessa.

Vuonna 2021 markkinoiden arvo on noin 1 900 miljoonaa euroa ja tuotteita on kasassa noin 116 miljoonaa kiloa.

Tuotteiden arvosta runsas 90 prosenttia tulee Länsi-Euroopasta, katsauksessa kerrotaan.

Lihan ja lihajalosteiden markkina kasvaa vastaavasti noin kaksi prosenttia vuodessa.

EU:n 450 miljoonalle asukkaalle jaettuna tuosta tulee noin neljänneskilo. Kun samaan aikaan lihaa syödään keskimäärin... etsitäänpä siitä tarkka tieto.  Lihatiedotuksen koosteen mukaan 85 kiloa vuodessa (2018, EU-28).

Tuollainen uutinen on siten tehty noin 3 promillen ilmiöstä.

[Heikki Jokipii]

Onko niin, että otsikkoon täytyi saada tuo ajatus:

Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna �" Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla?

Nimittäin väite lihankulutuksen vähenemisestä.  Vaikka teksti sitä aika niukasti tukisikin:

Naudan ja possun kulutus laski selvästi, mutta siipikarjan suosio ja hintojen nousu pitivät kokonaiskulutuksen vakaana.

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna, kilomääräisesti laskettuna, kaksi prosenttia vähemmän lihaa kuin vuonna 2018.

Näin niukka väheneminen tarkoittaa minusta kyllä, että se säilyi käytännössä ennallaan:

Lihan kokonaiskulutuksen muutos käy ilmi markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agrin Ylelle tekemästä laskelmasta.

Käytännössä määrä on noin 80 kilogrammaa lihaa, luulliseksi lihaksi muutettuna, jokaista suomalaista kohti.

Mutta vielä näinkin yritetään asiaa pyöritellä:

Yleensä lihankulutuksen kokonaismäärän uutisointi perustuu Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan ravintotaseeseen. Vuosi sitten luku oli 81,3 kg.

Sen sijaan tämän jutun tietolähde, Kantar TNS Agri, jättää pois laskelmastaan kulutetut sisäelimet ja riistan. Siksi kokonaiskulutus vuonna 2018 oli yrityksen mukaan 78,6 kiloa. Ja tuo kilomäärä pieneni vuonna 2019, tämän jutun alussa mainitun, kaksi prosenttia eli 76,7 kilogrammaan henkilöä kohti

Sisäelimet ja riistan pois? Onko uudempi tiede todennut ne kasviksiksi?

Mutta vaikka hyväksyttäisiin tosiasiana tuo lasku, niin tästä nähdään, että hetkellisesti se on laskenut ennenkin:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Ilman, että trendi olisi siitä muuttunut.

Kun on kyse noin pienistä muutoksista, oikeastaan tällaisissakin tuloksissa pitäisi ilmoittaa joku virhemarginaali, eikö?

[Heikki Jokipii]

Jotkut vegaanivaaihtoehdot eivät olekaan suositeltavia:

Why the vegan diet is not always green

Siellä niitä on listattu. Avokado taitaa olla kärjessä. Hyvä, minä en oikein pidäkään siitä. 

[Heikki Jokipii]

Tähän käppyrään on laitettu lihan tuotanto ja kulutus vuoteen 2019 saakka:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html

Tuotannon osalta esitetään sama luku kuin myös Luke esitti.

Kun muutokset ovat erittäin pieniä, ei ole väärin pyöristää, että tässä asiassa kaikki pysyi v. 2019 ennallaan.

[Heikki Jokipii]

On nyt tutkittu:

Kuluttajatutkimus: Lihalla on tärkeä rooli perheen ruokailussa

Lihatiedotuksen teettämän lihan kulutusta selvittävän tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista pitää lihaa hyvänä ruokana ja katsoo sen olevan oleellinen osa koko perheen ruokailua. Jossain muodossa lihaa syö 96 prosenttia suomalaisista.

Tutkimus selvitti myös suhtautumista lihasta luopumiseen. Henkilökohtaisesti tai perheen kannalta lihan jättäminen pois ruokavaliosta on vaikeaa noin 60 prosentille suomalaisista. Sama määrä on myös sitä mieltä, että mikään muu elintarvike ei korvaa tarpeeksi hyvin lihaa. Lihasta luopuminen perheen ruokailussa on miesten ja naisten mielestä yhtä vaikeaa, mutta miehille henkilökohtaisesti vaikeampaa kuin naisille.

Voidaan tietysti ajatella, että se, että tutkimuksen teettäjä on tuo, olisi vaikuttanut tulokseen. Mutta en usko, että se on sitä olennaisesti vääristänyt. Vaan tuollaiseen ylämäkeen joutuvat kasvisyöntiratkaisun suosittelijat Suomessa ponnistelemaan. Toisaalta on siitä sitten luettavissa sekin, että noin 40 prosentille se ei olisi ylivoimaista.

Tästä kulutuksen vakaudesta kertoi myös Lihatiedotus:

Vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan naudan, sian, siipikarjan ja karitsan kokonaiskulutus oli 423,1 miljoonaa kiloa, kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.

Ko. saitin edellä linkatusta käppyrästä näyttäisi siis siltä, että olisimme palanneet kulutuksessamme suurin piirtein v. 2015 tasolle. Selasin tätä triidiä taaksepäin: jostain v. 2016 alkaen näyttää puhutun kasvisyöntibuumista. Korkeintaan tuon verran siis media toitotuksellaan on saanut aikaan. Ainakin vielä tähän mennessä.

[Heikki Jokipii]

Jännä on ilmiönä tällainen "akanvirta":

Suomessa kasviproteiinien kulutus kasvaa vauhdilla, mutta samalla on noussut myös niihin kielteisesti suhtautuvien osuus

Myös Ruotsissa kyseenalaistava suhtautuminen kasvissyöntiin näyttää kasvavan.
[...]
Suhtautuminen kasviproteiineihin on entistä polarisoituneempaa. Vaikka meillä kulutus kasvaa nopeasti, Suomessa on suhteessa vertailumaihin myös enemmän niitä, jotka ei kiinnosta edes kokeilla kasviproteiineja.

Isokankaan mukaan "nuivan" suhtautumisen syynä voi olla joko se, että tuotteita on maistettu eikä niistä pidetty, tai esimerkiksi protesti.

Myös Ruotsissa kyseenalaistava suhtautuminen kasvisruokaan näyttää kasvaneen, Isokangas totesi. Samalla kaikkien kasvisruokavalioiden suosio on siellä vähentynyt.

Nyttemmin siis kukkarolla äänestämisen lisäksi se uskalletaan myös sanoa.