Mittalin otsikkoon tulleessa "pääaiheessa" on järjellinen ydin, mutta siinäkin hän onnistuu sotkemaan asian (lihav. HJ):
Mittal:
"Väite vapaakaupasta ratkaisuna nälkäongelmaan kertoo poliittisesta muistinmenetyksestä.
Viime toukokuussa YK:n ruokakysymysten erityisraportoija Olivier De Schutter korosti, että rikkaat maat ovat hyödyntäneet tuissa kylpevää maatalouttaan turvatakseen markkinansa ja ahtaneet kehitysmaat täyteen maataloutensa halpoja vientituotteita. Tämän seurauksena paikallinen pienviljely kehitysmaissa on menettänyt kilpailukykynsä ja muuttunut taloudellisesti epävarmaksi."
Jos puhumme
vapaakaupasta, niin silloin nimenomaan kaikenlaiset tuet ovat yhtä
kiellettyjä menetelmiä kuin esteetkin (tullit ym.)! Kyse on siis siitä, että länsi
ei toimi vapaakaupan sääntöjen mukaan.
Jos länsi toimisi vapaakaupan sääntöjen mukaan, merkitsisi se jo sinänsä tiettyä etua kehitysmaiden viljelyn taloudellisille näkymille. Mutta
toisena edellytyksenä on kyllä se, että itse kehitysmaiden viljely on riittävän tuottavaa. Luomumenetelmiä käyttävästä kotitarveviljelystä irtoaa niin vähän myytävää (Afrikan) kaupunkien markkinoille, että sitä kautta asia ei toteudu. Vaan on turvauduttava lännen ylijäämiin (vaikka niitä ei
subventoitaisikaan).
***
Lisäys klo 14:30: Tätä ”vapaakaupan” haitallista vaikutusta ei Mittal ole keksinyt itse, vaan se liittyy pitkään perinteeseen, jossa syyllisyyttä ikäviin ilmiöihin haetaan jostain sellaiselta taholta, jota muutoinkin halutaan syyttää.
Kehitysmaiden köyhyys oli pari vuosikymmentä sitten - eräiden mielestä - aivan varmasti USA:n imperialismin ja länsimaiden/ylikansallisten yhtiöiden ”riiston” aiheuttamaa. Sittemmin joku irvileuka kuvasi asian näin: on vain yksi kohtalo, joka on pahempi köyhälle kehitysmaalle kuin joutua ylikansallisen yrityksen riiston kohteeksi. Se on se, ettei joudu.
Muualta tämä kommunismin *) syvälle aivoihin pesiytynyt aateperintö on jo haihtunut, mutta ruoan tuotantoon suhtautumisessa se yhä vaikuttaa, siinä asia halutaan yhä esittää niin.
Eli, jos kehitysmaissa on nälkä, se on (tavalla tai toisella) lännen kapitalismin (meidän) syy.
Mikään matematiikka ei tässä näytä auttavan. Useaan kertaan on todettu, että maailman ruoan tuotannosta yhteensä
- vain noin 10 prosenttia ylipäänsä kulkee maailmankaupan kautta, ja siitäkin
- valtaosa on kehittyneiden maiden välistä kauppaa.
Jolloin – vaikka asialla on toki tiettyä merkitystä – FAO:n arvioima miljardin ihmisen nälkä tai aliravitsemus ei voi millään olla maailmankaupan syy.
Mutta tämä on nyt niin ”tyypillinen” ajattelutapa, että mm. KEPA keskittyy – vaikutelmani mukaan – usein juuri vain tähän näkökulmaan.
________
*) kristillisyyden? Tästähän saa synnintuntoa, jota voi katua? Vihreyden? Sillekin aatteelle henkilökohtainen synnintunto (ja parannus) on tärkeä juttu, josta voimaa kulman kautta haetaan.
