Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Muistaen periaatteellisen puoluepoliittisen neutraalisuutemme, on kyllä sanottava, että tämä on tältä perussuomalaiselta kansanedustajalta varsinaista farisealaisuutta ...

Juvoselta jo toinen kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä: ”Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki?”

– Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

... jos toinen puolueen kansanedustaja on juuri viime keväänä käytännössä ehdottanut, että kehitysapu Afrikkaan on lopetettava kokonaan.

No, yritetään palata neutraalisuuteemme, ja toivoa, että puolueessa olisi kesän aikana harkittu asioita uudestaan ja tarkemmin.

Täydelliseen neutraalisuuteen ei pysty palaamaan, jos siitä eduskuntaryhmästä jatkuvasti tulee tällaisia aloitteita:

Peltokangas vaatii kehitysyhteistyörahojen jäädyttämistä koronapandemian ajaksi: ”Velkarahalla emme voi loputtomiin elää”

Kun maailmalla nyt yleisempi havainto on, että pandemian takia tarvittaisiin asiaan nyt enemmän rahaa. Mm. rokotteiden rahoittamiseen.


Näin asiasta Maailma.net:

https://www.maailma.net/uutiset/koronapandemia-avasi-avunantajien-kukkaronnyorit-kehitysapu-nousi-viime-vuonna

[Heikki Jokipii]

Jatkoksi tähän:

PS. 22.12.20: Tätä KU:n myös julkaisemaa maatalousuutista on vaikea luokitella:

Maailman ruokajärjestelmä kaipaa korjausta

Ainakin tästä meidän näkökulmastamme. Se ei vaadi luomumenelmien käyttöönottoa. Vaikka hyvin usein sotaahuuto ruokajärjestelmän muuttamisesta sitä tarkoittaakin. (Kuten jo Thomas DeGregori aikoinaan huomasi.)

Nämä kirjoittajat olivat huomanneet saman kuin DeGregori.

Viewpoint: Is our western food system based on ‘intensive agriculture’ broken? Not if the environment and alleviating poverty and hunger matter

Eivätkä siis tuossa suhteessa innostuneet ruokajärjestelmän muuttamisesta. Kirjoituksessa painopiste on USA:ssa, mutta kysehän on koko maailmasta. Afrikka siinä mukana.

[Heikki Jokipii]

Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin — eli juuri Afrikassa — se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides

Like its existing programs against dengue- and Zika-carrying mosquitoes, the fall armyworm effort will use Oxitec’s “Friendly” self-limiting insect technology. This employs genetic engineering to introduce a gene that prevents offspring of the pests surviving into adulthood, thereby dramatically reducing the population.

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Lisää tuosta projektista saksankielellä:

Neue Konzepte gegen die Heerwurm-Plage: Die Vermehrung des Schädlings blockieren

[Heikki Jokipii]

Näyttäisi näin hyvältä tänä vuonna:

Zimbabwe expects maize output to more than triple this year

(Reuters) - Zimbabwe expects to harvest up to 2.8 million tonnes of the maize this year, three times 2020 output thanks to higher than usual rainfall, official data showed on Wednesday.

The southern African nation endured devastating droughts in the past two years, which cut maize harvest to 900,000 tonnes in 2020, half its annual requirements.

Hyvältä siis näyttää, mutta oikeastaan vain suhteessa edellisten vuosien katastrofeihin.

Naapurimaan tai hyvin lähellä sijaitsevan Malawin tilanne:

http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?lang=en&code=MWI

Tasaista yli 3 mijoonaa tonnia. Tämän vuoden odotus 4,1 mijoonaa tonnia.

Väkiluvut Zimbabwe n. 15 mijoonaa, Malawi n. 19 miljoonaa.

Malawiakin on joku vuosi sitten kuivuus koetellut. Sadot laskivat, mutta eivät yhtä katastrofaalisesti.

***

Näiden maiden välinen kauppa täytyy saada kulkemaan. Ja kaikkien maiden varmuusvarastointisysteemit kuntoon.

[Heikki Jokipii]

Yritetään salakuljettaa tähän luomuaatetta:

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Ja tietysti niin, että se esitetään muka viljelijöiden omana tahtona:

Etenkin pienten ruohonjuuritasonjärjestöjen kanta on selvä. Justiça Ambientalin Anabela Lemosin mielestä ruuantuotannon pitäisi perustua paikallisten ruokajärjestelmien tukemiseen ja agroekologisiin malleihin, yritykset pitäisi sulkea kokonaan pois YK:n päätöksentekoelimistä ja kokouksessa pitäisi kieltää esimerkiksi kemialliset myrkyt ja lannoitteet sekä geenimuunnellut siemenet ja tuotteet.

Meidän kantamme on täysin päinvastainen. Nämä "vatsastapuhujajärjestöt" olisi hyvä pitää syrjemmällä. Jopa sulkea ne kokonaan pois.

[Heikki Jokipii]

Tässä olisi varmasti järkeä:

Ravinteiden tasaisempi jako torjuisi nälkää ja luontokatoa – tutkijat visioivat kannustimeksi planeettavaluuttaa

Planeettavaluutta olisi markkinavetoinen järjestelmä, jossa ravinteet kierrätettäisiin ja jaettaisiin nykyistä reilummin koko ihmiskunnan kesken.

Paljon enemmän kuin siinä, että esim. Afrikkaa houkutellaan pitäytymään luomumenetelmiin.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päätyy peltojen kautta vesistöihin ravinteita, joista on huutava pula etelän köyhissä maissa. Siellä ruuantuotannossa tarvittavat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, on käytetty peltomaasta loppuun, ja ravinteita sisältävä lanta päätyy usein poltettavaksi.

Ravinteiden käytön oikeudenmukaista jakamista tutkinut kestävyystieteilijä, professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta kertoo, että jo käyttöön otettuja ravinteita voitaisiin kierrättää tehokkaammin ja jakaa nykyistä reilummin ihmiskunnan kesken.

”Ravinteet voidaan saada sinne, missä niitä eniten tarvitaan, sieltä, missä niitä on liikaa.”

[Heikki Jokipii]

Täydelliseen neutraalisuuteen ei pysty palaamaan, jos siitä eduskuntaryhmästä jatkuvasti tulee tällaisia aloitteita:

Peltokangas vaatii kehitysyhteistyörahojen jäädyttämistä koronapandemian ajaksi: ”Velkarahalla emme voi loputtomiin elää”

Kun maailmalla nyt yleisempi havainto on, että pandemian takia tarvittaisiin asiaan nyt enemmän rahaa. Mm. rokotteiden rahoittamiseen.

Eikä sille mitään voi, että sillä linjalla he jatkavat:

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.

(lihav. HJ)

Näen tämänkin uutisen sen käsityksen lietsomisena, että kaikki kehitysapu menee hukkaan:

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa

[Heikki Jokipii]

Tässä tieto, että Zimbabwessakin on yritetty samaa kuin Malawissa:

Zimbabwes statliga jordbruksstöd har inte löst matbristen

Mutta se ei ole oikein tuottanut tulosta. Tässä on vähän jälkiviisauden makua:

Experter betonar att det kommer att krävas mer än statligt bekostade insatsvaror och fröer för att landet ska kunna bemöta en framtid där vädret blir allt mindre förutsägbart och riskerna för klimatkriser ökar.

En stor del av landets jordbrukare är inte bara beroende av regn, utan saknar också maskinell utrustning.

Jotta jatkossa onnistuttaisiin, tarvitaanko siis suotuisampia säitä vai traktoreita? Ja miten hallitus nyt pitäisi huolta, että jompia kumpia tai molempia on seuraavalle satokaudelle saatavissa? Tällaisiinkin keinoihin viitataan:

Maria Gallar, vid WFP i Zimbabwe, säger till IPS att riskerna för att småbönder drabbas av matbrist minskar om de får tillgång till ”produktiva tillgångar”, som dammar där de kan lagra vatten.

– För att bryta cykeln av återkommande matkriser krävs det ökade investeringar för att stärka motståndskraften och bygga upp system för tidiga varningar, konstaterar Maria Gallar.

Hyvin virkistävää, ettei IPS tuo kuitenkaan mitään luomuvaihtoehtoa esille!

[Heikki Jokipii]

Saksa ajaa häikäilemättä omaa agendaansa:

Agrarallianz in Afrika
Entwicklungsministerin Schulze stellt Gates-Projekt infrage

In einem von der Gates-Stiftung und der Bundesregierung geförderten Agrarprojekt in Afrika werden Pestizide eingesetzt, die in der EU verboten sind. Entwicklungsministerin Svenja Schulze prüft den Ausstieg.

EU:n pitää tuo estää. On sovittu toisenlaisesta linjasta.

[Heikki Jokipii]

Nyt se lähtee liikkeelle:

Yli 2 miljardia geenimuunneltua hyttystä vapautetaan luontoon USA:ssa – Kokeilu laajenee kahden osavaltion alueelle

Varmaankin tuosta saadaan oppia myös taisteluun "armeijamatoa" vastaan. Kyseessä on saman firman  kehittämä teknologia.

[Heikki Jokipii]

Tämä kenttäkoe olikin jo aloitettu:

Oxitec successfully concludes Brazilian field trial of self-limiting fall armyworm developed to protect insect-resistant Bt corn

[Heikki Jokipii]

Tässä tieto, että Zimbabwessakin on yritetty samaa kuin Malawissa:

Zimbabwes statliga jordbruksstöd har inte löst matbristen

Mutta se ei ole oikein tuottanut tulosta. Tässä on vähän jälkiviisauden makua:

Experter betonar att det kommer att krävas mer än statligt bekostade insatsvaror och fröer för att landet ska kunna bemöta en framtid där vädret blir allt mindre förutsägbart och riskerna för klimatkriser ökar.

En stor del av landets jordbrukare är inte bara beroende av regn, utan saknar också maskinell utrustning.

Jotta jatkossa onnistuttaisiin, tarvitaanko siis suotuisampia säitä vai traktoreita? Ja miten hallitus nyt pitäisi huolta, että jompia kumpia tai molempia on seuraavalle satokaudelyle saatavissa?

Ei vaan tunnu siellä onnistuvan:

Leivästä on tullut Zimbabwessa ylellisyystuote keskiluokallekin – Ukrainan viljakuljetusten palautumisen toivotaan helpottavan tilannetta

Omavaraisuudesta kyllä tavoitteena puhutaan. Vanhimmat meistä muistavat ajan, jolloin maasta puhuttiin "Afrikan vilja-aittana". Silloin kyllä toisen nimisenä.

[Heikki Jokipii]

Minusta tämän kysymyksen piti olla jo toisin sovittu:

Africa Needs More, Not Less, Fertilizer

The European Commission has opposed a plan to support expanding fertilizer production in Africa because it would clash with the European Union’s climate goals. (Fertilizer production and use account for about 5 percent of greenhouse gas emissions.) But as EU countries expand domestic and overseas fossil fuel infrastructure to reduce reliance on Russian energy, it is hypocritical to limit the agricultural potential of other countries to meet green goals.

Restricting aid to African countries for fertilizer production because it conflicts with climate goals, while also demanding natural gas from the continent, is absurd and unfair. Supporting these countries through a crisis requires increased financing for fertilizer production, getting back to the bread-and-butter business of development: large-scale resource and industrial development. Africa has untapped potential in both energy and agriculture, but without increasing fertilizer production, its food output will continue to lag behind other regions.

Tällaiseen Reutersin uutiseen siinä lähteenä viitataan:

EU split over fertiliser plants in poorer nations as food crisis bites

Eli asia on kuitenkin EU:n sisällä riitautettu.

Nyt olisi kysyttävää komissaari Jutta Urpilaiselta!

[Heikki Jokipii]

Tämä on varsin kunnioitettava projekti:

Perunatutkija irtisanoutui virastaan ja vie nyt viljelyoppia Tansaniaan – tavoitteena kouluttaa satoja perunanviljelijöitä ja helpottaa Afrikan ruokapulaa

Vaikka - varmaan jo arvasittekin - me liittäisimme mielellämme tuohon perunarutolle vastustuskykyiset GMO-lajikkeet.

— klips —

Vaikka tuon Tuomiston onnellisuusteorian ottaisi pilke silmäkulmassa kuulijanakin.

Hän jatkaa perunan ylistämistä:

Peruna on ruokaturvaa tuova ilmastokasvi

Paljon hyvää siinä perunasta sanotaan. Otetaan siitä valikoiden:

Peruna on myös pinta-alatehokas. Pasta-annos vaatii maapinta-alaa noin kolminkertaisesti ja riisiannos lähes kuusinkertaisesti peruna-annokseen verrattuna.

African Rice Center edistää riisinkasvatusta Afrikassa ruokaturvan parantamiseksi. Eikö peruna sopisi tähän paremmin? Kiinassa asia on ymmärretty. Siellä on siirrytty nopeasti riisinviljelystä perunantuotantoon. Kiina on maailman suurin perunantuottaja tuottaen neljänneksen koko maailman perunasta

Ja nyttemmin on perunaruton kestäviä lajikkeita, jotka mahdollistaisivat tuon.

Suomessakin olisi jotain tehtävissä. Suomessa kulutetaan lihaa noin 80 kiloa henkeä kohden vuodessa, perunaa vain 50 kiloa. Voisiko prosentit kääntää toisin päin ilman, että kenenkään kulinaristiset nautinnot siitä kovin paljon kärsivät?

Niin se minullakin on: pieni nokare herkullista naudanlihaa, siitä muodostuvaa rasvaista lihamehua kastikkeeksi, ja paljon perunaa! Hyvää!

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-uutinen kuvaa nyt tapahtumaketjun minusta osin oikein, osin merkillisesti:

Moni valkoisilta vallatuilla tiloilla elävistä Zimbabwen viljelijöistä elää nyt köyhyydessä – ”On kuin valkoiset olisivat vieneet sateet mukanaan”

Tämä on minusta oikein kuvattu:

Maatalousasiantuntijat syyttävät myös siirtolaisfarmarien teknisten taitojen puutetta. He eivät osaa hoitaa valkoisilta valtaamiaan maita.

”He kärsivät, koska ovat ottaneet haltuunsa suuria tiloja vailla vakavan, suurimittaisen maatalouden edellyttämää teknistä tietoa ja taitoa. Siksi useimmat heistä ovat köyhiä”, Masvingon maatalousyhteysvirkailija Denzel Makarudze selittää.

Mutta tämä sitten varsinkaan yhdessä tuon kanssa ei ole:

Murewa on kautta vuosien saanut valtion anteliasta tukea, siemeniä ja lannoitteita. Sadot ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi, vaikka koko seitsenhenkinen perhe raataa pelloilla niin ahkerasti, että lapsilta on jäänyt koulu kesken.

”Elämä oli parempaa vanhassa kodissa. Sain lapset kouluun viljelytuloillani, sillä satoa tuli jokaisena satokautena toisin kuin täällä”, Murewa sanoo.

Murewasta on tullut riippuvainen hyväntekeväisyydestä ja avustuksista. Hänen perheensä ei tulisi toimeen ilman valtion ja avustusjärjestöjen ruoka-apua ja lahjoituksia.

Kaksi vuosikymmentä maiden anastuksen jälkeen lukemattomat muutkin muualta tulleet viljelijät ovat joutuneet tyytymään hivuttavaan köyhyyteen.

(lihav. HJ)

Vaan vähän merkillistä tarinaa. Analyysi jää kesken. Ei yritetä selittää, miksi noiden keinojen käyttö on purrut naapurimaissa Sambiassa ja Malawissa, mutta ei Zimbabwessa. Niinpä artikkeli jää köyhyyspornoksi.

Tarinat entisistä hyvistä sadoista taas viittavat vähän IPS:n luomuagendaan. Mutta otetaanpa tähän aikasarja:

https://www.theglobaleconomy.com/Zimbabwe/cereal_yield/

Hyviä satoja ei Zimbabwessa ole oikeastaan koskaan vielä saatu. Huipputuloskin 1869 kg hehtaarilta keskimäärin  on kehno. Meidän tulevassa Afrikan ihmeessämme sielläkin tullaan saamaan paljon enemmän.

Otsikossa olevaan säiden muuttumiseen selityksenä sanoisin: valkoiset antoivat tilalle Ilmastonmuutoksen, isolla alkukirjaimella. Siihen vetoamalla voi unohtaa, miten säät Afrikassa ovat aina olleet oikullisia. Ja lisäksi: kyllä sääkin on kohdellut noita 3 naapurimaata suurin piirtein samalla tavalla.