IPS:n/maailma.netin seuraava uutinen on selvästi jatkoa tälle aiemmalle:
Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:
Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa
Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
- klips -
Joillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
[...]
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.
"Kerrotaan"? Meillä on jo toisaalta kokemusta, miten voi olla asian todellinen laita, vaikka kuinka jotain kerrottaisiin. Ja juuri sellaisista tapauksista, joissa väitettiin, että viranomaiset pakottavat käyttämään jotain tiettyä siementä.
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin Zimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.
Perinteisten ratkaisujen suosittelu on peitellysti luomulinjankin suosittelemista. Sitä ei ihan suoraan tuossa sanota, mutta aistin sen olevan läsnä. Perinteiset kasvit ja lajikkeet ovat osa luomumyyttiä. Asia tulee ehkä vähän selvemmäksi englanninkielisessä versiossa. Pikku vihjeistä tosin siinäkin (lihav. HJ):
Using Traditional and Indigenous Food Resources to Combat Years of Successive DroughtThe erosion of agro-biodiversity, combined with an emphasis on input-intensive cropping systems has, arguably, lowered the resilience of food systems in the global South, says Katarzyna Dembska, a researcher at the BCFN Foundation, an independent and multi-disciplinary think tank that analyses the economic, scientific, social and environmental factors about food.
Dembska said the utilisation of traditional and indigenous food resources in Africa namely; barley, millet, sorghum, millet cowpea and leafy vegetables should be emphasised for achieving food security and nutrition.
Tässä kerrotaan, vaikka epäselvästi, millaiseen satotasoon tyydytään (lihav. HJ):
Sibanda, a farmer in Nyamandlovu, 42 km north-west of Bulawayo, harvested two tonnes of millet this year, compared to less than 700 kg of maize. Some farmers did not harvest maize at all but those who planted sorghum and millet have enough food to last the next harvest season. And Sibanda is pleased to have the harvest despite the poor rainfall in the 2018/9 farming season.
She is one of an increasing number of farmers from semi-arid areas with little rain who are shifting from growing white maize to hardy, traditional sorghum and millet for food and nutrition security.
“I love maize but the frequent drought is making it difficult to grow it regularly,” Sibanda, told IPS during a visit to her 42-hectare farm in the semi-arid Matabeleland North Province of Zimbabwe. Sibanda says she now plants just 5 hectares of her farm. She used to plant 10 hectares but the high costs of seed, labour and uncertain rainfall each year has forced her to scale down.
“I learnt my lesson last season and planted one hectare under pearl millet, another under sorghum and a bigger portion under maize but millet produced the best yield,” Sibanda, who has grown pearl millet and sorghum since 2015, said.
Selventäen: hirssiä hän viljeli yhdellä hehtaarilla, sai siitä 2 tonnin hehtaarisadon, durraa yhdellä hehtaarilla (satoa ei kerrota) ja maissia 3 hehtaarilla, saaden yhteensä 700 kiloa. Eli tuon mukaan vähän yli 200 kiloa*) hehtaarilta! (Voi verrata maissin n. 3 tonnin maailmanlaajuiseen keskimääräiseen hehtaarisatoon. Tai aiempien
Zimbabwen nk. "valkoisten" viljelijöiden n. 5 tonniin.)
Tuotantopanosten kalleus on tietysti perinteinen osa luomumyyttiä, vaikka tällä kertaa tuossa ei
lannoitteita mainittukaan. Epäsuorasti tuokin viittaa luomuun: hän viljelee menetelmillä, joilla ei yksinkertaisesti jaksa/ehdi viljellä suurempaa aluetta. Ja ainoa tapa sopeutua on pienentää viljelyalaa, vaikka hänellä periaatteessa olisi käytössään huikeat 42 hehtaaria:
Minä taas näkisin, että tilojen pieni koko ja pitäytyminen luomuisiin menetelmiin ovat kytkeytyneet toinen toisiinsa. Jos afrikkalaiset viljelijät saisivat glyfosaattia kestäviä lajikkeita ja glyfosaattia, he jaksaisivat hoitaa isompia peltoja. Ja suorakylvön näkymät sielläkin muodostuisivat toisenlaisiksi. Sellaisiksi kuin Etelä-Amerikassa. Muistaa täytyy, että myös Afrikka on suurelta osin tropiikkia.
Durrasta ja hirssistä ei tiettävästi tuollaisia lajikkeita ole vielä olemassa.
________
*) eikä siis saanut oikeastaan yhtään maissia syödäkseen: tuon verran arviolta kuluu hehtaarilta seuraavan sadon siemenviljaksi! Jos tuossa oli toimittajan virhe, ja viljelijä tarkoittikin 700 kilon hehtaarisatoa, se on silti hyvin vähän.