Author Topic: HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille  (Read 5743 times)

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille
« on: 19.05.09 - klo:08:55 »
MAASEUDUN TULEVAISUUS-LEHTI (vaan nyt linkkiin ei näy pääsevän ilman tunnuksia): http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2009-05-18/articles/article_5.htm kertoo asiasta.

Mainio puoli on mielestäni siinä, että saadaan kunnollisen viljelyn mallia viedyksi sinne, missä sitä ei ennestään ollut. LUOMUSTA EI TÄSSÄ PUHUTA...



Länsi ostaa kehitysmaista peltoa miljardeilla euroilla. Energiayhtiöt tarvitsevat maata biopolttoaineiden tuottamiseen. Kiina,
Intia ja arabimaat puolestaan haluavat varmistaa, että omille kansalaisille riittää ruokaa.
BRYSSEL (MT)


Länsimaat, Kiina, Intia ja arabimaat ovat kolmen viime vuoden aikana ostaneet tai vuokranneet kehitysmaista noin 20 miljoonaa hehtaaria peltoa. Maata ovat hankkineet sekä valtiot että yksityiset yritykset. Rahaa maahankintoihin on käytetty yhteensä lähes 20 miljardia euroa.
Pellon ostamiselle on kaksi motiivia: Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat maata biopolttoaineiden tuotantoa varten. Kiina, Intia ja Saudi-Arabia puolestaan haluavat varmistaa, että ne pystyvät ruokkimaan omat kansalaisensa.
Tiedot ovat peräisin Kansainvälisen elintarvikepolitiikan instituutin Ifprin tuoreesta raportista. Ifpri on kerännyt tietonsa lehtien ja tv-kanavien maakauppoja koskevista uutisista.
Ifpri on Yhdysvalloissa toimiva tutkimuslaitos ja sen taloudellisiin tukijoihin kuuluvat 64 maan hallitukset. Myös Suomi tukee Ifprin toimintaa.


Kiina kaikkein innokkain
Suurin maanostaja on ollut Kiinan valtio. Se on hankkinut Sambiasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta yhteensä viisi miljoonaa hehtaaria peltoa ruuan ja palmuöljyn tuotantoa varten. Intian valtio on puolestaan ostanut Etiopiasta viljelysmaata neljällä miljardilla dollarilla (kolme miljardia euroa).
Yksityisistä yrityksistä suurimmat kaupat on tehnyt eteläkoralainen monialayritys Daewoo, joka osti viime vuonna 1,3 miljoonaa hehtaaria maissipeltoa Madagaskarilta. Maissia voidaan käyttää etanolin raaka-aineena.
Eurooppalaiset bioenergiayhtiöt ovat tehneet maahankintoja etupäässä Afrikasta. Ruotsalainen Skebab on varannut Mosambikista 100 000 hehtaaria peltoa. Brittiläinen Sun Biofuels on puolestaan hankkinut maata Mosambikista, Tansaniasta ja Etiopiasta.
”Yksi tekijä järjestelyjen takana on EU:n biopolttoainepolitiikka”, toteaa raportin toinen kirjoittaja Ruth Meinzen-Dick sähköpostitse.
EU sopi viime joulukuussa ilmasto- ja energiapaketissaan, että bioenergian tuotantoa ja käyttöä lisätään. Unionin tavoitteena on, että 20 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Biopolttoaineiden tuotantoa on arvosteltu, koska sen on katsottu nostavan ruuan hintaa.


Haittoja on, mutta myös hyötyjä

Meinzen-Dick toteaa, että monissa tapauksissa maakaupat ja maanvuokrasopimukset ovat aiheuttaneet ongelmia kehitysmaiden asukkaille.
Hänen mukaansa yksi hankaluus on se, että monet maanviljelijät eivät itse omista peltoaan, vaan se kuuluu valtiolle. He ovat kuitenkin viljelleet maata niin pitkään, että ovat siitä riippuvaisia. Juridisesti heillä ei ole peltoon oikeutta, vaan jos valtio päättää myydä sen, viljelijöillä on vain vähän sananvaltaa.
Monissa maissa viljelijät ovatkin nousseet kapinaan. Esimerkiksi Madagskarin hallitus kaatui tänä vuonna sen jälkeen, kun se oli sopinut maakaupoista Daewoon kanssa, Meinzen-Dick sanoo.
Toisaalta sopimukset voivat parhaimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa sekä myyjä että ostaja hyötyvät: Länsimaat saavat tuotteiden myyntitulot, mutta ne myös investoivat maatalouskoneisiin, parantavat viljelyn tuottavuutta sekä tarjoavat työtä ja elintarvikkeita paikallisille asukkaille.
”Lisäinvestoinnit ovat tervetulleita kehitysmaissa,”, Meinzen-Dick toteaa.

Afrikan maat eivät ole ainoita kiinnostavia maanhankintakohteita. Ruotsalainen Alpcot Agro ja tanskalainen Trigon ovat ostaneet suuria peltoaloja Venäjältä ja yhdysvaltalaispankki Morgan Stanley Ukrainasta.
Bioenergiayhtiöt toteavat, että ne hankkivat joutomaata, eivät peltoa. Meinzen-Dick huomauttaa, että monesti joutomaallakin on hyötykäyttöä. ”Maa saattaa olla laidunta, tai paikalliset asukkaat keräävät sieltä polttopuuta.”



Neste ei ole ostanut maata

Suomalaisyrityksiä Ifprin tutkimuksessa ei mainita.
Neste Oil tuo palmuöljyä Aasiasta, mutta viestintäpäällikkö Hanna Maulan mukaan yhtiö ei ole ostanut eikä suunnitellut ostavansa maata itselleen. Sen sijaan se käyttää paikallista alihankkijaa Ioi Group -yhtiötä, joka toimittaa Nesteelle palmuöljyä.
Maulan mukaan Neste huolehtii siitä, että raaka-aine on kestävästi tuotettua. Huhtikuussa Porvoon jalostamolle tuotiin ensimmäinen erä RSPO-yhtiön sertifioimaa palmuöljyä.



« Last Edit: 19.05.09 - klo:14:29 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27481
    • View Profile
    • Email
Vs: HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille
« Reply #1 on: 19.05.09 - klo:18:44 »
Vaimoni väitti kuulleensa TV-uutisista, että Kiina olisi ilmoittanut, että se kokonaan luopuu biopolttoaineiden tuotannosta.

Yritin etsiä tätä tietoa YLEn nettisivuilta, mutta en löytänyt. Onko kenelläkään asiasta enempää tietoa?

PS. tästä otsikon asiasta on jo alustavasti keskusteltu täälläkin, mutta on perusteltua jatkaa sitäkin keskustelua tässä, siihen tarvittaessa linkaten tai viitaten.
« Last Edit: 19.05.09 - klo:19:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27481
    • View Profile
    • Email
Vs: HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille
« Reply #2 on: 05.06.09 - klo:06:08 »
HS:ssa oli nyt iso juttu asiasta - josta taas muuten eri versio netissä kuin paperilla:

Viljelymaata vuokrataan köyhistä maista kiihtyvään tahtiin

Yleisote paperikirjoituksessa on kielteinen, mutta kyllä parpeiversiossakin todetaan tämä:

Quote
Toisaalta infrastruktuurin rakentamista ja tehokkaiden viljelyteknologi[oid]en viemistä kohdemaihin pidetään ilmiön myönteisinä puolina.
« Last Edit: 06.06.09 - klo:07:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27481
    • View Profile
    • Email
Vs: HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille
« Reply #3 on: 07.06.09 - klo:12:00 »
Hesarin Kuukausiliitteessä oli lohduton tarina Zimbabwesta, romahtaneesta valtiosta.

Muun ohessa siinä oli haastateltu erästä viimeisistä valkoisista viljelijöistä siellä, joka perheineen - kaiken sabotaasin ja väkivallan uhan olosuhteissakin - oli jaksanut sinnitellä maassa, vaikka suurin osa näistä viljelijöistä oli päättänyt lähteä.

Zimbabwen tämä kuvio alkoi jo 6 vuotta sitten, ja asiasta kertoi silloin mm. KEPAn Kumppani-lehti:

Zimbabwen valkoiset etsivät suurtiloja naapurimaista

Tästä KEPA muistaakseni ei silloin kertonut, mutta osa näistä viljelijöistä sai maata Sambiasta. Tuloksena oli, että koko Sambian maissin tuotanto heti, noin vuodessa, kasvoi – jos muistan oikein – puolella, tai ainakin kolmanneksella. Erittäin merkittävästi kuitenkin.

Nythän kyse ei lainkaan ole ihonväristä, vaan siitä, että näillä ”valkoisilla” viljelijöillä oli se taitotieto, jolla asiat sai hoidettua (ja ehkä myös vähän kapitaalia, tai ainakin luottoa tms. jne. jne.).

Eli Zimbabwen maatalous romahti, kun nämä (pakko käyttää taas sanaa) valkoiset (käytännössä) häädettiin. Jos nyt käy ikään kuin toisin päin, eli näitä ”valkoisia” (jotka ovat ilmeisesti useimmiten ”keltaisia”) tulee jonnekin, taitotietoineen, niin voisiko ajatella, että seuraukset olisivat myös vastaavasti toisin päin?
« Last Edit: 07.06.09 - klo:12:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27481
    • View Profile
    • Email
Vs: HYVÄÄ KUULUU: viljelyn mallia kehitysmaille
« Reply #4 on: 22.03.10 - klo:18:45 »
Vihreät – Vandana Shiva etunenässä – syyttävät kehitysmaiden köyhyydestä viljelyyn liittyvää yksityistä liike-elämää, ”agrobisnestä”.

Tässä tapauksessa sitten Afrikassa ei suhtauduta agribisnekseen ainoastaan myötämielisesti vaan jopa tehdään ohjelma, miten sitä edistää! Ja köyhyyden lieventämisen tarkoituksessa:

Alleviating Africa’s poverty through agribusiness

Asiaa koskeneen kokouksen paikkana oli – sattumalta vai tarkoituksella – sama kaupunki, Abuja, Nigeria, jossa muutama vuosi sitten järjestettiin suuri lannoitehuippukokous.

Konferenssin esitteestä käyvät tämän ”3ADI” –aloitteen tavoitteet tarkemmin selville.

Otetaan sieltä esiin vaikka tarvittavien investointien kohteet ja arvioitu kustannusten taso, koko Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskien, vuoteen 2050 mennessä (v. 2009 US$):

-   kylmä- ja kuivavarastot 78 mrd
-   maaseudun ja tukkukaupan markkinoiden tilat ja varusteet 159 mrd
-   ensivaiheen prosessointi [välineet, tilat] 207 mrd
-   koneistaminen 59 mrd
-   energialähteet ja –tarvikkeet 115  mrd

Yhteensä 940 miljardia.

Skenaarion mukaan 66% investoinneista tulisi yksityiseltä sektorilta eli siltä ”agribisnekseltä”. Reippaita visioita!

Merkittävä joukko kansainvälisten järjestöjen logoja on ikään kuin ”sinetteinä” ko. paperin alareunassa!!!

Tässä pitäisi Suomen – sekä julkisen että yksityisen sektorin – olla mukana.
« Last Edit: 24.03.10 - klo:17:54 by Heikki Jokipii »