muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Jos metsienkin osalta voi käydä näin...

Tutkijat: Metsien kykyä sitoa hiiltä on ali­arvioitu, kohu­tutkimuksen laskelmat pielessä

... niin odottelen kyllä uutista, että peltojen hiilensidonnan arvioimisessa on myös tehty virheitä. Niissä intuitioni mukaan virheitä toiseen suuntaan. 

[Heikki Jokipii]

Täällä on mukana hankkeita, jotka ainakin osittain...

MMM: Rahoitus 13 hankkeelle, jotka vievät käytäntöön Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa tuotettua ilmasto-osaamista ja tietoa

...  perustuvat siihen uskoon ja käsitykseen, ettei peltojen hiilensidonta ole toivotonta

[Heikki Jokipii]

Savagella ei ole mitään yhtä teesiä:

Four ways to strip carbon out of agriculture and limit farming’s climate impacts

Mutta ehkä juuri tuollaisella systemaattisella tavalla tulisi kysymystä lähestyä.

So, although there are complications and limitations, “carbon age agriculture” is getting to play an active role in climate change mitigation. That role is expanding because of additional economic incentives for farmers to make important and often challenging changes in their farming practices. Fortunately, this can be a win/win since those methods are also beneficial in terms of the climate resilience of the lands so farmed �" an important component of climate adaptation.

Sen voimme tietysti huomata, ettei luomua artikkelissa mainita.

[Heikki Jokipii]

Ahkerasti asiaa Suomessakin tutkitaan. Luke:

Uusi hanke lisää tietoa monimuotoisen viljantuotannon vaikutuksista Suomessa

Anteeksi, että olen epäuuloinen, mutta onko asiassa sisäänrakennettuna usko, että apu löytyy luomua lähellä olevista konsteista (lihav. HJ):

Hankkeessa kartoitetaan laajoista seuranta-aineistoista ja sateliittidatasta monimuotoisen viljelyn nykytila ja tehdään tilatasoista vertailua. Viiden vuoden viljelykiertokokeessa tuotetaan uutta tietoa erityisesti satoisuudesta, hiilen sitomisesta ja palkokasvien maksimaalisesta käytöstä. Viljelykiertokoe alkaa ensi keväänä Luken Jokioisten pellolla. Monimuotoisen viljelyn ympäristö- ja talousvaikutusten arviointia tehdään hankkeessa lohkotasolla.

MT samasta:

Miten tehdä viljelystä ilmastoneutraalia? Uusi hanke lisää tietoa monimuotoisen viljantuotannon vaikutuksista Suomessa

[Heikki Jokipii]

Tapaus 2 vuoden takaa:

Ruotsissa oli käynyt näin:

Harhaanjohtava logo sai kansan tuomion: Arla Ruotsin luomumaito on vuoden ruokahuijaus

Ilmastovaikutuksilla markkinointi on ensimmäistä kertaa voittanut ruotsalaisen �,,kta vara -kuluttajajärjestön järjestämän vuoden ruokahuijaus -äänestyksen

�" klips �"

Tuossa ei ehkä luomuisuus ollut keskeisintä. Vaan se, että väite esitettiin maidosta.

Mutta merkillepantavaa on, ettei luomutuote ollut mitenkään turvassa. Ruotsalaiset osaavat osittain jo olla kriittisiä luomutuotteiden suhteen.

Nyt tämä uusi määräys tekee asian mielenkiintoiseksi. Onko Ruotsissa ja ruotsinkielisessä Suomessa pakko muuttaa ainakin kielenäyttöä:

Mepit hyväksyivät lain, joka kieltää viherpesun ja harhaanjohtavat tuotetiedot

Uusilla säännöillä pyritään ennen kaikkea tekemään tuotteiden merkinnöistä selkeämpiä ja luotettavampia kieltämällä ilman todisteita esitettyjen yleisten ympäristöväitteiden käyttö. Niitä ovat muun muassa ”ympäristöystävällinen”, ”luonnollinen”, ”biohajoava”, ”ilmastoneutraali” ja ”ekologinen”.

Tarkoitan termiä "ekologisk". Vaikka muutoin luomun asema säiliyisi samanlaisena, onko jatkossa käytettävä sanaa "naturenlig"? Tiukasti tulkiten tuo uusi määräys edellyttäisi näyttöä, ennenkuin tuotetta saa sanoa ekologiseksi, luontoystävälliseksi. Näytöksi ei riittäisi, että luomusääntöjä on noudatettu. No, jätetään määräykseen takaportteja, ja on vielä näin:

Uuden direktiivin on tarkoitus toimia yhdessä viherväitteitä koskevan direktiivin kanssa, josta keskustellaan parhaillaan parlamentin valiokunnissa. Tuleva viherväitteitä koskeva direktiivi on tarkempi, ja siinä tarkennetaan yksityiskohtaisemmin ympäristöväitteiden käytön edellytyksiä.

Vanha huomiomme:

Kun tuo on ruotsinkieltä, taas tulee mieleen tämä: miksi ei käytetä termiä 'naturenlig'? Joka termi jo kerran Suomessa otettiin käyttöön. Mutta muutettiin sittemmin Ruotsin ruotsin mukaiseksi. Kun Ruotsissa se toiseksi muutettiin.

[Heikki Jokipii]

Myös maailma.net oli tuon huomannut:

EU kieltää viherpesun mainoksissa �" Tuote ei voi enää olla ”luonnollinen” tai ”biohajoava”, jos sitä ei pystytä todistamaaN

Mutta aivan odotettavasti ei nähnyt em. implikaatiota.

[Heikki Jokipii]

MT:

Nurmisadot Suomessa taantuneet, keskisato laskenut alle viiden tonnin
Nurmi on hyvä hiilensitoja, mutta vain, kun sekä maan päällä että alla kasvaa kunnolla kasvimassaa.
TILAAJALLE

Lukella tämä:

Nurmitutkimus tuottaa ratkaisuja tuotannon ja ympäristön haasteisiin

Etsimättä muistuu taas mieleen tämä laskelma. Ja se, mitä kyseinen kirja kertoi kasvimassasta.

Ja myöskin se, mitä vierailumme isäntä Matti kertoi ihan siinä pellon pientareella, katsellessa nurmisadon korjuuta läheisellä pellolla, nurmisadoista tavanomaisessa ja luomussa. Karkeasti: kaksi satoa versus kolme satoa kesässä.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin hankkeessa nyt seurattavaa:

Monihyötyiset viljelymenetelmät uudistavat vihannesten tuotantoa �" uusi hanke edistää vihannesten tuotantojärjestelmien ilmastoviisautta, resilienssiä ja monimuotoisuutta

Monihyötyisillä viljelymenetelmillä voidaan lisätä vihannestuotannon ympäristökestävyyttä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää viljelyn ilmastopäästöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Svenska Lantbrukssällskapens Förbund (SLF) uudessa hankkeessa edistetään ilmastokestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa vihannestuotannossa ja havainnollistetaan viljelymenetelmien muutosten vaikutuksia muun muassa maaperän hiilivarastoihin.

Luomua se ei ole. Eikä suorakylvöä. Mitä se on, selvinnee sitä seuratessa.

Ilmastoviisaudesta siinäkin puhutaan. Sen aiheuttaa aikamme ilmastohulluus.

[Heikki Jokipii]

Ilokaasu on tullut kovasti esille:

Ojitettu suo tuottaa ilokaasua �" uusi tutkimus kertoo, milloin sitä kehittyy eniten

Iloisia uutisia ilmastolle: Norjalaiset kehittivät aineen, joka vähentää merkittävästi maatalouden päästöjä
Uuden menetelmän käyttöönotto vaatii vielä lisätutkimusta. Ensimmäiset testit olivat kuitenkin lupaavia.

Tämä siinä yhteydessä kuitenkaan ei.

[Heikki Jokipii]

Tällaisia kirjoituksia kaipaisi Suomen mediaan, EU:n luomutuotannon päiväksi:

Viewpoint: Eating organic to help the environment? Think again

Organic food has become increasingly popular over the last several decades, and sales of organic food hit an all-time high in 2023. In a recent poll, one-third of respondents said that they eat organic food for the environmental benefits �" but they probably shouldn’t be. Contrary to popular belief, organic food is often worse for the environment than non-organic alternatives, and is not a viable strategy for fighting climate change.

In 2017, researchers Michael Clark and David Tilman conducted a massive meta-analysis of existing research on the environmental impacts of organic and conventional farming. They looked at over 90 different foods, and compared their impacts in five categories:

    Greenhouse gas emissions
    Land use
    Fossil fuel and energy use
    Eutrophication potential, or the pollution of water by excessive nutrients
    Acidification potential, or the reduction in pH of water due to sulfur dioxide and nitrogen dioxide

Tämä yksityiskohta erikseen esiin:

By contrast, the analysis of land use came to a clear and unambiguous conclusion: conventional farming requires less land than organic farming. This was true, to different degrees, in all seven food categories. The difference was pronounced with regard to organic animal products, which require almost twice as much land to produce than their non-organic counterparts.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Vaatii yksityiskohtaisempaa tutustustumista. Siis ei kommentteja mutta tiedoksi:

Uusi aineisto avaa 1200 raaka-aineen hiilijalanjälkitiedot vapaaseen käyttöön

[Heikki Jokipii]

Vaatii tarkemman tutustumisen:

Ruoan ympäristöjalanjälkien laskentaan uusi ohjeistus �" tavoitteena luotettavat ympäristöväittämät kuluttajille

Ruokatuotteiden ympäristöjalanjäljet, kuten hiilijalanjäljet, lasketaan tällä hetkellä vaihtelevilla menetelmillä. Tämä hankaloittaa vertailua ja saattaa heikentää kuluttajien luottamusta yritysten ympäristöväittämiin. Erot johtuvat esimerkiksi lähtötietojen laadusta, laskentamalleista, järjestelmärajauksista ja muista laskentaan liittyvistä oletuksista.

Luken juuri julkaisema Ruoka-LCA-laskentaohjeistus edistää vertailukelpoisia laskentatapoja, jotka mahdollistavat ruokatuotteiden ympäristövaikutusten arvioinnin koko elinkaaren ajalta. Tämä tukee yritysten reilua kilpailua ja auttaa kuluttajia tunnistamaan ympäristön kannalta parhaat tuotteet.
[..]
Ruoka-LCA-laskentaohjeistuksessa yksi keskeisimmistä uudistuksista on maankäytön ja maankäytön muutosten päästöjen huomioiminen. Tämä sisältää turvepeltojen hiilidioksidipäästöt, jotka ovat aiemmin jääneet laskennan ulkopuolelle. Myös metsän raivaukseen ja kivennäispeltoihin liittyvät päästöt sisällytetään arviointiin.

Mutta tiedoksi. Ja tutustutaan.

[Heikki Jokipii]

Onko metsien hiilinielu-aiheella tämä sopiva triidi? Jos ei, Ylläpitäjä voisi luoda oman triidin.

Risto Isomäellä kerrankin hyvä kolumni aiheesta MT:ssä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d

Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä �" ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”
”Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.

Olisiko tämä hyvä? No, kelvannee.

Peltojen ja metsien hiilinielut kun liittyvät tiukasti toisiinsa.

Keskitetään siis siellä täällä esiin pompsahtanut keskustelu tähän triidiin. Sopinee?

[Jarrumies]

Sopii.

[Heikki Jokipii]

Hyvä. Siis täällä.

Isomäellä on vinkkejä, että asiaan saattaa hyvinkin tulla selvyyttä, mm. nämä:

Toiseksi meillä on muutamia satoja tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen kolmeen kertaan eli vuosina 1986, 2006 ja 2024 mittaamia koealoja. Kun näiden mittauksien analyysi on saatu loppuun, niistä tulee ensimmäinen kunnollinen, empiriaan perustuva tutkimus siitä, miten metsätaloutemme nykyiset käytännöt ovat vaikuttaneet metsien maaperän hiilivarastoihin.
[..]
Entä se neljäs aineisto? Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasan satelliittien mukaan Suomi on kokonaisuudessaan hiilinielu. Satelliittimittauksien perusteella metsämme poistaisivat edelleen ilma­kehästä enemmän hiilidioksidia kuin fossiiliset polttoaineet, pellot ja ojitetut suot sitä Suomen alueella vapauttavat.

Nasan satelliittien säädöissä voi totta kai olla isojakin virheitä, mutta tätä ei voi arvioida tyhjän päällä olevien tietokoneajojen avulla.

Olen itse ajatellut, että Nasan mittaukset saattaisivat osua lähelle totuutta, koska silloin kaikki palaset loksahtaisivat kauniisti paikoilleen. Maapallon pellot ja laidunmaat menettävät mittauksien mukaan joka vuosi keskimäärin 1�"1,5 prosenttia eloperäisestä aineksestaan, ja tämän hiilen täytyy mennä jonnekin.

Meillä on siis tällä hetkellä liikaa hiilidioksidin lähteitä ja liian vähän nieluja. Yksinkertaisin selitys on se, että osa puunjuurien kautta maaperään menevästä hiilestä jää maahan humuksena, hiilihappona sekä hiilihapon ja maaperän mineraalien reagoidessa syntyvinä karbonaatteina ja bikarbonaatteina.

Kaikki nämä nielut on Luonnonvarakeskuksen mallissa oletettu tasan nollan suuruisiksi.