Author Topic: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Read 47012 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #150 on: 04.02.20 - klo:05:24 »
Jos epäluulomme Luken objektiivisuuden tai sitoutumaattomuuden osalta olisivatkin turhia, ne eivät ehkä ole siinä, että nyt on luomuväellä ilmennyt pyrkimystä omia itselleen muualla ja muuten saavutettuja tuloksia. Josta tuoreena esimerkkinä edellä tämä tapaus:

Kari Alasaaren huippusadot eivät ole tulleet luomuviljelyllä.
Tämä selviää useista linkeistä google-haulla: Kari Alasaari Viljelijä-neuvoja

Nytkin luomu.fi -sivusto välittömästi linkkasi tuohon Pro Luomun uutiseen. Niinhän se toki tekee aina, mutta nyt myös se tavallaan kertoo lukijoilleen, että luomullahan tuokin tehtiin.
« Last Edit: 03.03.20 - klo:08:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #151 on: 25.02.20 - klo:05:04 »
Tiedoksi tämä Juha-Matti Katajajuuren ulostulo Iltalehdessä:

Luuletko pelastavasi maailman syömällä luomua ja lähiruokaa? 6 yleistä luuloa ilmastoystävällisestä ruoasta – selvitimme, ovatko ne totta

Quote
Väite 4: Luomu on ilmaston kannalta aina paras valinta

FIKTIOTA

Luomun ja ilmastoystävällisyyden suhteesta on mahdoton antaa yksiselitteistä vastausta. Kuitenkaan ei voi sanoa, että luomun valitseminen olisi aina ekoteko.

Luomulla ja tavanomaisella viljelyllä on kummallakin etunsa. Useimmissa tutkimuksissa luomun ympäristövaikutukset hehtaaria kohti ovat jonkun verran pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa, eli siis aivan tuulesta temmattu sen ekologinen imago ei ole.

– Toisaalta luomuviljelyssä satoisuudet jäävät tyypillisesti heikommiksi, mikä tasoittaa eroa. Useassa tapauksessa luomu jopa kuormittaa ilmastoa tai rehevöittää enemmän per tuotettu ruokakilo, Katajajuuri kertoo.

Katajajuuri muistuttaa, ettei päästömalleissa ja laskentatavoissa toistaiseksi ole huomioitu hiilivarastojen muutosta, mikä liittyy hiilijalanjälkeen keskeisesti. Pelloista vapautuu kaiken aikaa hiiltä ilmakehään.

– Tämän suhteen luomuviljelyssä on suurempi potentiaali siinä, ettei hiiltä vapaudu niin paljon tai sitä saadaan jopa sidottua maaperään. Luomuviljelyn filosofia on, että maaperän kasvukunto säilyy ja hiili pidetään maassa paremmin, mikä puolestaan parantaa tulevia satoja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Mikäli tavanomainen viljely toteutetaan yksipuolisesti – eli samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla lohkolla, voi se heikentää maaperää ja johtaa siihen, että hiilijalanjälki kasvaa tulevaisuudessa.

– Tämä tasoittaa tilannetta, eikä siksi voi kokonaisuudessa tämäkään huomioiden nykytiedon valossa yleistää, että jompikumpi – luomu tai tavanomainen – olisi ilmastollisesti parempaa.

– Luomu hyvin tehtynä ja tavanomainen viljely liian yksipuolisesti tehtynä voi kääntyä niin, että luomu on ilmastollisesti parempi. Sama pätee toisinpäin. Mutta tavanomaista viljelyä voidaan myös tehdä niin sanotun hiiliviljelyn menetelmin eli hiiltä maaperään sitoen. Nämä ovat tutkimuksissa todella kompleksisia tapauksia.


Ehkä vähän pakotetun tuntuista pyrkimystä tasapuolisuuteen. Kiinnittäisin huomiota sen esille tuomiseen, että hiiliviljely ei mitenkään oleellisesti liity luomuun. Ruotsalaiset SLU:n tutkijat ovat jo 11 vuotta sitten esittäneet näkemyksenään, että asia on jopa juuri päinvastoin — ikäänkuin luonnostaan!  ;D

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #152 on: 03.03.20 - klo:08:26 »
Paljonko näissä jutuissa ja ideoissa on mukana luomuaatetta?

Monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton
Kerääjäkasvi auttaa viljelijää ja ilmastoa

Nyt en ole ihan varma. Mutta huomasin myös, että nämä henkilöt pitävät asiasta tai ainakin sitä sivuten esitelmiä Luomufoorumi 2020:ssa:

Quote
* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* Monimuotoisen viljelyjärjestelmän arvo kuluttajille, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus


Tuota seminaaria tulemme seuraamaan ainakin täältä sivulta hyvin tarkkaan. Onneksi Pro Luomu säännönmukaisesti julkaisee netissä tilaisuuksissaan pidetyt esitelmät.

Pro Luomu twiittasi jo ennakkotiedon, mitä on odotettavissa:

Quote
Monimuotoinen luomutuotanto -seminaarissa 25.3. tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina paljastavat tuloksia pitkäaikaisesta tutkimuksesta, joka hahmottaa miten 20 vuotta luomutuotantoa vaikuttaa maaperään ja ravinnehuuhtoutumiin.


Tuohan tavallaan kerrottiin jo ohjelmassakin, kyllä. Mutta lisänä on, että kyse on pitkäaikaisesta erillisestä tutkimuksesta.  Ei siis vain aiempien tutkimusten yhteen vetämisestä.

Ja kun Pro Luomu tuolla tavalla twiittaa, oletettavasti on löydetty luomulle myönteisiä tuloksia. Pysytään "kanavalla".

Tuon tutkimuksen sivutuotteena saattaa muuten tulla lisävalaistusta siihenkin meitä vaivanneeseen kysymykseen, vaikuttaako tuollainen 20 vuotta luomua satotasoon.
« Last Edit: 03.03.20 - klo:08:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #153 on: 15.03.20 - klo:06:52 »
Vaan mekin muiden mukana joudumme nyt odottamaan näitä esitelmiä. Pro Luomun ko. sivulta:

Quote
Luomufoorumi on yleisötapahtumana peruutettu Koronavirukseen liittyvien riskien takia. Tapahtuman siirtämistä tai järjestämistä etänä selvitetään parhaillaan. Asiasta tiedotetaan näillä sivuilla viikon 12 alkupuolella.

Eli ensi viikon alussa.
« Last Edit: 15.03.20 - klo:07:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #154 on: 20.03.20 - klo:05:37 »
Viikon 12 alkupuoli meni jo, mutta vieläkään tuolla sivustolla ei ole tietoa siitä, pidetäänkö esitelmät kuitenkin jollakin tavalla.

(klo 11:20) Tänään tieto tuli:

Quote
Vuoden 2020 Luomufoorumi etänä, seminaari You Tubessa ja hanketoteuttajien työpaja Teams -alustalla. 25.-26.3. kaikkialla maailmassa!


Eli kyllä ne esitelmät julki tulevat. Ja sitten on kommentoitava.
« Last Edit: 25.03.20 - klo:15:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #155 on: 25.03.20 - klo:15:31 »
Etäseminaarina järjestettiin. Mutta ohjelmaa oli muutettu. Nämä esitykset jäivät pois:

* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

Ne olisivat eniten kiinnostaneet.
« Last Edit: 25.03.20 - klo:15:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #156 on: 11.05.20 - klo:04:40 »
Tämä ihan se myöntäen, että Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on kiitettävää pyrkimystä tärkeässä asiassa. Muta myös aika toivoton taipumus flirttailla luomuaatteen kanssa. Molemmilla.

Sama flirttailu jatkuu tässä Ilkka Herlinin kirjoituksessa tänään Hesarissa:

Pandemia korostaa suurtuotannon riskejä

Suoraan ei luomua mainita, mutta puolletut ja vastustetut asiat ovat luomuideologian kanssa yhteensopivia. Kaiken tehokkuuden maalaillaan olevan isästä perkeleestä. Ja tämä tuodaan esille ihan erikseen:

Quote
ERITYISEN vaarallista on geenijalostuksen yhdistäminen torjunta-aineisiin, kuten glyfosaattiin ja dikambaan.

Etelä-Amerikassa on siirretty laajoja laidunalueita soijapelloiksi geenimuunnellulla lajikkeella, joka sietää glyfosaattia mutta pitää rikkaruohot kurissa kunnes ne kehittyvät vastustuskykyisiksi. Eläimet on siirretty suurtuotantoyksiköihin, joissa niille syötetään teollisesti tuotettua rehua. Niiden lanta rehevöittää vesistöjä ja lämmittää ilmaa, kuten Suomessakin pienessä mittakaavassa tapahtuu.

Nykymaailmassa emme voi enää uskoa teknologian ihmeitä tekevään voimaan. Meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota riskeihin.


Jossain toisaalla he voivat sitten puhua myönteisesti suorakylvön puolesta. Muistamatta tai ainakaan mainitsematta, että juuri tuo yhdistelmä on sen olennaisesti Etelä-Amerikassa mahdollistanut. Ja siellä, lähellä tropiikkia, se erityisen merkittävästi vähentää eroosiota. Ja hiilidioksidipäästöjä. Joka asia muutoin on Herlineille rakas.

Ja merkillisesti vain tehotuotettua rehua syövät eläimet lannallaan saastuttavat. Ja isot yksiköt: jos 1000 naudan suurnavetan lehmät jaetaan 1000 pikkutilalle, niistä ei tule enää lantaa, ainakaan niin paljon? Myös tuo teknologian hylkääminen on hyvin luomuinen asenne: mitään noin vuoden 1900 jälkeen keksittyä ei sovi käyttää. Niissä nikseissä on ihan varmasti enemmän riskejä kuin odotettavissa olevia hyötyjä, varoittaa myös Herlin.

PS. Koko perhe näyttää olleen samana päivänä samalla asiallla:

Saara Kankaanrinnan kolumni: Kysymys, joka jokaisen grillaajan pitäisi esittää

Samantyyppinen krittiikki sopii hänenkin kirjoitukseensa. Jos hän osin oikeinkin toteaa tehokkuuden "vajaan matematiikan", hän ei osaa nähdä samaa puutetta itse suosittelemassaan ratkaisussa. Tämä maalailu siinäkin:

Quote
Monimuotoisten metsien tilalle tulleet yhden lajin kasvituotannot ja giganttiset kasvihuoneet. Amerikan 150 000 naudan teollisuuslaitos, ranskalainen 5 miljoonan sian sikala, Pietarin 8 miljoonan kanan kanala. Ylikalastus. Kaikki ”tehokasta” ja ”halpaa”.

Samat naudat, siat ja kanat jaettuna pienempiin yksiköihin — suurinpiirtein heidän maatilansa kokoisiin? — niin ongelmat ovat ohi? Lihansyönnin lopettamista tai edes vähentämistäkään hän ei tuossa suosittele.
« Last Edit: 11.05.20 - klo:08:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #157 on: 03.06.20 - klo:05:20 »
Tässä IPS:n uutisessa asia on nyt sanottu selvästi:

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Quote
Metsäkatoa aiheuttavat muun muassa metsäpalot, metsien raivaaminen maatalousmaaksi sekä hakkuut.

Etenkin Brasilian Amazonilla puiden hakkaaminen maataloutta varten on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Vaikka alueen metsäpaloista uutisoitiin viime vuonna paljon, monet niistä tapahtuivat jo valmiiksi tuhotuilla alueilla, joita oli raivattu maatalouden ja karjan laiduntamisen tarpeisiin, kirjoittavat WRI:n asiantuntijat Mikaela Weisse ja Elizabeth Dow Goldman.

Hiukan vielä lihavoimalla selvensin. Tuosta pelastaa vain tehomaatalous, jossa samalta alalta otetaan mahdollisimman paljon ruokaa.

KU uutisoi samasta asiasta:

Sademetsää tuhoutui Sveitsin pinta-alan verran viime vuonna

Mutta unohtaa kytkennän maatalouteen, puhuu vain (laittomista) hakkuista ja puun polttamisesta.
« Last Edit: 03.06.20 - klo:05:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #158 on: 01.08.20 - klo:07:05 »
Tämä Linköpingin yliopistossa esitetty väite vaikuttaa äkkisiltään aika hurjalta:

Agriculture May Already By Climate Neutral
IPPC does not take photosynthesis into account when measuring carbon footprint of agriculture industry.


Tuota täytyy vielä maistella. Mutta jotenkin mieleen tulee SLU:n laskelmat siitä, miten juuri tehoviljely ottaa paljon hiiltä ilmasta pois, talteen.
« Last Edit: 01.08.20 - klo:08:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #159 on: 31.08.20 - klo:06:53 »
Kun lannoituksesta puhutaan niin luultavasti luomu ei saanut tässä pisteitä:

Nuori, korkeaan sänkeen niitetty ja reilusti lannoitettu nurmi parempi hiilensidonnan kannalta

Quote
MT Plus
Maatalous
19:42
Anniina Liimatainen

Luken kokeissa on havaittu, että viljelytekniikalla voi vaikuttaa kivennäismaiden nurmien hiilensidontaan ja hiilitaseeseen.


Luken sivuilta ei tuosta vielä tänä aamuna löytynyt lisätietoja. Mutta eiköhän niitä sinne aikanaan tule.
« Last Edit: 31.08.20 - klo:07:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #160 on: 13.10.20 - klo:05:32 »
Annaleena Ylhäinen, twiitti ja sen linkki:

Quote
Suomessa keskitytään typpioksiduuli-päästöasiassa turvemaihin. Maatalous on merkittävässä roolissa N2O-päästöissä myös lannoitteiden käytön myötä. Paljon tässä on tehty, mutta vielä enemmän pitäisi keksiä uusia ratkaisuja, sillä ruoan kysyntä kasvaa.

https://www.cbc.ca/news/technology/nitrous-oxide-climate-1.5753907


Muistutamme tässä taas "likaisesta pikku salaisuudesta" (Savage). Joka tarkoittaa tietysti sitä, että keinolannoitteet eivät ole se ongelma.
« Last Edit: 13.10.20 - klo:08:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #161 on: 23.10.20 - klo:04:13 »
Tähän YLE:n juttuun on hiukan hankala suhtautua:

Nälkä helpotti, ilma ja vesi pilaantuivat, terveys koetuksella – tutkijat huolestuivat lannoitteiden nopeasti kasvaneista päästöistä

Se toisaalta tuo realistisesti esiin tehoviljelyn käytännollisen välttämättömyyden:

Quote
Lisääntyneellä lannoitteiden käytöllä on saatu ruokaa kasvavan väestön suihin.
[...]
– Väestönkasvu ei olisi ollut mahdollista ilman typpilannoitusta, tiivistää tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta päästöjen taustoja.

Mutta sitten se kuitenkin yrittää vihjailla, että luomusta olisi vaihtoehdoksi:

Quote
Lannoittaminen on iso meno tiloilla. Peltoja voidaan myös ravita täysin eläinten lannalla, niin kuin erityisesti luomutiloilla tehdään.

Lehmäkö se tekee ravinteita ruoansulatuksessaan? Typpeä ja niitä muita? No, sitä on jo käsitelty muualla.

Paljon painoa laitetaan ilokaasulle. Tästä tosiasiasta siinä ei ollut puhetta:

The Shocking Carbon Footprint of Compost

YLE:n artikkelia ja sen taustalla olevia tutkimuksia täytynee vielä läpikäydä tarkemmin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #162 on: 14.11.20 - klo:05:02 »
Tämä Linköpingin yliopistossa esitetty väite vaikuttaa äkkisiltään aika hurjalta:

Agriculture May Already By Climate Neutral
IPPC does not take photosynthesis into account when measuring carbon footprint of agriculture industry.


Tuota täytyy vielä maistella. Mutta jotenkin mieleen tulee SLU:n laskelmat siitä, miten juuri tehoviljely ottaa paljon hiiltä ilmasta pois, talteen.

Sama näkemys kuin noilla mainituilla ruotsalaisilla:

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1326498007500660738/photo/1

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #163 on: 14.02.21 - klo:07:59 »
Tästä tutkimuksesta oli lyhyt artikkeli Tiede-lehdessä:

Calculation of external climate costs for food highlights inadequate pricing of animal products

Artikkelissa "Hintalappu ei vastaa lihan kustannuksia" oli lauseet:

Quote
Ympäristökustannuksista kertyisi tavanomaisesti tuotetulle lihalle lisähintaa 146 ja luomutuotetulle 71 prosenttia. Luomutuotteet ovat yleensä kalliimpia, mikä selittää, miksi luomulihan hinta nousi maltillisemmin, vaikka luomuliha on päästöiltään samaa tasoa kuin tavanomainen.

Heh! Luomu on siis luonnostaan ilmaston kannalta passelisti hinnoiteltu!

Muitakin väitteitä artikkelissa ja tutkimuksessa oli. Tuohon tutkimukseen täytyy palata, koska se näyttää saaneen aika paljon huomiota mm. saksalaisessa luomukeskustelussa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #164 on: 14.02.21 - klo:08:02 »
Toinen juttu oikeastaan samasta asiasta, mutta tässä onkin mukana yllättävä linjaus (lihav. HJ):

Miksi ruoan ja puun hintaa tulisi nostaa sekä geenimuuntelua suosia? Näin vastaa luontokatoa ja talouskasvua tutkinut professori Partha Dasgupta Ylelle

Quote
Dasguptan ajattelussa keskeinen keino kulutuksen hillitsemiseksi on luonnolle aiheutetun haitan näkyminen tuotteen hinnassa.

Ruoan tuotanto on suurimpia ellei suurin syy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Tähän raportti tarjoaa ratkaisuksi muun muassa uutta tekniikkaa.

– Tosin ei ole yhtä ainutta tekniikkaa vaan tekniikoita, hän täsmentää.

Yksi tärkeimmistä on geenimuuntelu, hän siteeraa alan tutkijoita. Sen avulla satomäärät kasvavat, kasvit sietävät paremmin tauteja ja tarvitsevat vähemmän vettä.

Dasgupta vertaa geenimuuntelua kuusikymmentäluvulla tapahtuneeseen muutokseen. Silloin otettiin käyttöön uusia viljelylajikkeita. Niihin kuitenkin liittyi uusia ympäristöongelmia kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden liiallinen käyttö.

– Uudistuksilla voi siis olla sivuvaikutuksia, mutta ymmärtääkseni geenimuunnelluilla tuotteilla sivuvaikutuksia on paljon vähemmän.

Toisaalla olemme jo irvailleet sitä, miten saattaakaan olla niin, että tehomaalouden keinoja ei voi käyttää muutoin kuin liiallisesti.

Tuossa puhutaan kylläkin enemmän biodiversiteetista kuin ilmastopäästöistä mutta tämä kappale sitoo asiat yhteen:

Quote
Suomen luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan suomalaisten tulisi leikata kulutustaan 75 prosenttia siinä missä globaalisti kulutusta on raportin mukaan leikattava 40 prosenttia. Tällä hän viittaa siihen, että suomalaisten kulutuksella tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeemme. Globaalisti keskiarvo on 1,6 maapalloa.


Koska nuo maapallot on laskettu sen teorian pohjalta, että luonnon täytyisi ilmaista ihmisten tuottama hiilidioksidi.