Luomun paketointi muihin mielikuviin

[Heikki Jokipii]

Nyt yritetään tällä tavalla kytkeä luomu siihen täysin kuuulumattomaan asiaan:

Luomua lähikauppaan vai bulkkia markettiin?
- keskustelutilaisuus kaupan keskittymisestä ja luomuruuasta

Eduskunnan kansalaisinfo, Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3
Keskiviikkona 14.5.2014, kello 18.00 – 20.00

Järjestävät: Anni Sinnemäki, Tuuli Kousa ja Vihreä eduskuntaryhmä

Ruokakauppa Suomessa on EU:n keskittyneintä. Kahdella isoimmalla ketjulla on markkinoista peräti 80 prosentin osuus. Euroopan komissiokin on huomauttanut, ettei S- ja K-ryhmien markkinavaltius ei ole terve tilanne. Miten yksipuolinen vähittäiskauppavalikoima vaikuttaa esimerkiksi ruuan hintaan ja pienempien tuottajien mahdollisuuksiin saada tuotteitaan kauppoihin?

Kivijalkakaupoilla on ihmisten sydämessä paikkansa, mutta kun mennään hiukan alaspäin tai ulospäin, sinne, missä kukkaroa säilytetään, eipä sitten olekaan. Näin on kyllä luomunkin laita, mutta mitään muuta yhteyttä noilla asioilla ei ole.

Jos joku yhteys on, se on negatiiivinen: yritykset myydä luomua pikku liikkeistä menevät tasaiseen tahtiin nurin, suuri S-ketju tässä myynnissä sentään jotenkin oniistuu.

Samaa paketointia, ja vastaavaa haavelilua, on tämä Maan Ystävien tilaisuudessa ...

Ruokavallankumous!

... esitetty "kumppanuusmaatalouskin"

Vaan muuttuuko maailma, jos vain ostaa lähimmästä supermarketista luomua - ja jos luomuun sattuu olemaan varaa?
[...]
Kumppanuusmaatalouden ideologiana on, että kuluttajien ja tuottajien välillä on kaksisuuntainen, hierarkiaton, suora hyötymissuhde.
[...]
Kumppanuusmaatalous on siis aktivismia paremman maailman puolesta.

Loogista yhteyttä luomuun ei ole, ellei sellaiseksi laske yleisesti haaveilua paremmasta - menneestä maailmasta ...

(Tuolla "kumppanuusmaataloudella" oli iso merkitys sota-aikana, jolloin ne, joilla oli maalla sukulaisia, olivat kyllä selvästi muita paremmassa asemassa ... )

[Heikki Jokipii]

Tässä nyt sitten viimeisin "villitys", yritys kytkeä luomu kulttuuriin:

Olohuonekulttuuria tarjolla Turun Martissa

Martin Kulttuuriolohuoneelta (Stålarminkatu 3, Turku) löydät mainion kirjaston, jonka hyllyiltä löytyy lukemista ja tietoa monissa kansissa. Lastenosastolla saa leikkiä ja kirjaston takana galleriassa voi nauttia kuvataiteesta. Kahvilan puolelta löytyy pikkurahalla kahvia ja -teetä sekä makeita ja suolaisia herkkuja. Martin Luomupuoti palvelee tiloissamme – sieltä saat ostettua edullista ja ihanaa luomutarviketta aina aukioloaikoinamme.

No, Turkuhan on tunnetusti Suomen kulttuurin kehto ... ja siitä eteenpäin väännetyt vitsit, jotka kaikki osaavat.

Mutta ei tämä toki mikään turkulainen ilmiö ole, sama ajatushan on vallalla, kun vaikkapa Helsingissä erilaisten kulttuurilaitosten ravitsemuspalveluita järjestetään luomulinjalla. Korkeakulttuurissa - valitettavasti, sanoisin - on aina/usein mukana se aspekti, että sitä harrastamalla erotutaan rahvaasta. Ja tässä suhteessa tietysti luomuruoalla on "synergiaa" ...

[Heikki Jokipii]

Tässä ei nyt ole kyse luomusta (vaikka tuota makkaraa olisi luomuversionakin saatavana), mutta mielikuvasta on kyse. Atria myy nyt meetwurstiaan tällaisella nimellä:

Atria 200g Kytösavu Meetvursti

Se on kuulemma vielä: "Hitaasti ja huolella kypsytetty". Varmasti kaupunkilaiselle ja maalaisellekin, nykyisin, tulee mielikuva, että tämä olisi jotenkin tehty "kytösavulla" ja sanasta tulee mielleyhtymä johonkin vanhaan ja alkuperäiseen. *)

Mikä on tietysti aivan väärä mielikuva. Kytösavulla ei ole tehty makkaroille koskaan yhtään mitään. Tällaista oli kytöviljely. Siis varsin viheliäinen viljelytapa:

Koska kydönpoltto oli ryöstöviljelyä, joka useana vuonna toistuessaan hävitti ruokamullan vähitellen kokonaan, valtio kielsi sen harjoittamisen vuoden 1753 metsäasetuksessa. Siitä huolimatta se oli joillakin paikkakunnilla käytössä vielä 1800-luvulla.

Eikä siis lihatalouden kanssa lainkaan tekemisissä.

Niinpä, Atria, tässä tuotteittenne nimeämispolitiikassa  - reivatkaapa kurssia! 

________________

*) ja jopa johonkin isänmaalliseen?? Vaikka siis "kytösavuissa" on oikeasti - runouden ulkopuolella - noin surkeasta asiasta kyse. (lisäys klo 14:50)

[Tarkkailija]

En huomiotani saanut muuhun ketjuun, niin laitetaan tähän, koska kyseessä on paketointi ja sen avulla luotava mielikuva. 

Aiemmin luomua pakattiin saman kokoiseen pakettiin kuin tavanomainen tuote, mutta sillä edellytyksellä, että luomupaketissa oli vähemmän tavaraa, jotta hinta saatiin näyttämään samalta. Tavanomainen tuote 500 g, luomutuote 400 g, sama pakkauksen ulkoinen koko ja sama yksikköhinta, mutta kilohinnassa suuri ero.

Nytpä pongasin uuden Pauligin Juhla Mokan luomuversion, niin edelleen siinä oli 400 g kahvia, mutta itse pakkaus oli huomattavan suuri verrattuna 500 g tavalliseen pakettiin.

Olisiko tässä uusi keino saada luomumyyntiin uutta kasvupotentiaalia pakkaamalla tuotteet uusiin isoihin pakkauskokoihin, vaikka tuotetta on edelleen yhtä vähän kuin ennenkin, mutta luodaan mielikuva siitä, että tavaraa olisi enemmän kuin tavanomaisessa paketissa?

[Heikki Jokipii]

Tavallaan luomu-sanan käyttö tällaisessa yhteydessä on myös tätä paketointia, väliotsikko tästä (KSML):

Dopingin takana järeä koneisto

Usko horjuu luomu-urheiluun

Jos ja kun tuo "luomu-urheilu" on sitä ainoaa oikeata, terveellistä ja eettistä, siitä on askel ajatukseen, että näin olisi myös viljelyn ja ruoan kanssa?

[Heikki Jokipii]

Tässä MT:n otsikossa (vaikkei artikkelissa ei sitten ehkä niinkään) yritetään kahta asiaa yhdistää ....

Satu Silvo ei käytä prosessoitua ruokaa: "Jos tomaatteja ei ole luomuna niin en sitten osta"

... vaikka prosessoimattomuudella *) ja luomuisuudella ei ole oikeastaan mitään kytköstä. Vaikkapa näitä Silvon vastustamia tuotteita ...

"Vauvoille syötetään pilttiä. Sehän on vain ensiapu. Eihän se nyt pääruoka sille lapselle voi olla. Ihan sellaisia kulttuurin kummallisuuksia aika tuottaa", hän pohtii.

... on yhtälailla tarjolla luomuna kuin tavanomaisenakin.


________________

*) mitä se sitten ikinä onkin: jos "prosessointi" tapahtuu tehtaassa, se on varmasti hänestä jotain aivan kauheaa. Mutta entä hänen ravintolassaan? Vai olisiko tämä lämpötila se raja:

Elävä ravinto tarkoittaa kasvisruokaa, jota ei ole kypsennetty yli 42 asteen.

Mutta tuskinpa hänen ravintolassaankaan kasviksia tuodaan sellaisenaan asiakkaan pöytään, mukana esim. vati ja veitsi, ja kehotus: "Nytpä siitä itse kuorimaan". 

[Heikki Jokipii]

Tällaista paketointia tämäkin. Tämä Lietlahden tila mainosti luomuporkkanoitaan meille kotin jaetussa mainoksessa samalla väitteellä:

Pyrimme kokonaisvaltaiseen ympäristöystävällisyyteen ja luonnonmukaisen viljelytavan lisäksi mm. tilallamme käytetty sähköenergia on kokonaan tuulivoimalla tuotettua Hyötytuuli-sähköä.

Eikä varmasti ole. Sähkösopimuksesta riippumatta sähköä saadaan verkosta, ja juuri tuulienenergian kohdalla sattuu säännöllisin välein tilanteita, jolloin sitä on niin vähän, että se on korvattava muulla energialla, joka yleensä on fossiilista. Sattuipa juuri tälle viikolle tällainen tilanne: viiden päivän ajan Suomen tuulivoimalat ovat tuottaneet vain 3-4% nimellistehostaan. Usean tunnin aikana on oltu alle prosentissa.

Vielä erikseen juuri tästä Hyötytuulesta, joka omalla sivullaan kertoo:

Suomen Hyötytuulella on kolme toiminnassa olevaa tuulipuistoa, yksi Porissa ja kaksi Raahessa.

Kun tuo tuulivoiman minimiennätys syntyi juuri yllättävästä ja itsepintaisesta tyynestä jaksosta Pohjanlahden rannikolla, on mahdollista, ettei firman voimaloista ole tuona aikana saatu energiaa ulos juuri mitään, ei ehkä edes tuon Lietlahden tilan kulutusta. Mutta varmasti eivät ko. tilalla valot ole tänä aikana sammuneet, eivät edes välkkyneet.

Jotenkin tuosta mainostamisyrityksestä tulee mieleen, tuo muistuttaa kovasti sitä, miten häpeämättömästi luomutilat "lainaavat" tuotantopanoksia tavanomaisilta tiloilta. Mutta silti yrittävät säilyttää "vihreän pyhyytensä" mielikuvan muiden, erityisesti ostajien silmissä.

[Heikki Jokipii]

Erityisesti kaupalla on mahdollisuus valehdella - sanomatta tai välttämättä yhtään mitään.

Kuinka? Yksinkertaisesti järjestämällä teemapäiviä, myyntikampajapäiviä.

Eräässä kauppakeskuksessa oli äskettäin luomu- ja lähiruokaviikonloppu. Toisessa järjestettiin luomu- ja terveyspäivä.

[Heikki Jokipii]

Olen ollut havaitsevani, että luomua yritetään liittää kasvissyöntibuumiin (oli se oikeasti olemassa vai ei). Se on kyllä nähtävissä tässä ESS:n uutisen otsikossa:

Kasvisten suosio räjähtänyt - myynti nousi vuodessa 12 miljoonaa kiloa, Suomeen kaivataan kipeästi lisää luomutuottajia

Itse artikkeli on sitten maksumuurin takana.

Mutta jos tuo luku pitää paikkansa, niin juuri luomutuottajia ei kaivata: eihän heidän tuotantonsa n. 4,5 miljoonaa kiloa riitä mihinkään, ei edes tuon lisäyksen kattamiseen. Ja huomatkaa, käytännössä ilman heitä on tuo myynnin kasvu tapahtunut.

Joku tällainen tutkimus on tehty (Googlesta, ESS:n uutisen esittelystä):

Suomeen kaivattaisiin kipeästi lisää luomutuottajia, sillä luomun kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan niin liha - kuin kasvistuotteissa. Lähes joka kolmas Keskon ruokailmiöt 2017 -tutkimukseen vastanneista aikoo ostaa ...

Mutta palataan siihen, kun saadaan siitä lisää tietoa. Palataan sitten täällä toisaalla.

PS. Nyt siirretty jatkokeskustelu sinne.

[Heikki Jokipii]

Tällä kurssillakin ...

9.2.2017 Luomu ja kasviproteiini ammattikeittiöissä – Lahti

... sotketaan nuo kaksi edellä mainittua toisiinsa kuulumatonta asiaa toisiinsa. Periaatteessa kasvisruokakursille on sitten kutsuttu Jaakko Nuutila "todistamaan" tunniksi.

[Heikki Jokipii]

Tämä selvitys ...

Pelkkä luomu ei myy leipää

... viittaa siihen, että näitä muita mielikuvia - nyttemmin? - todella tarvitaan. Tämäkin raja alkaa tulla vastaan:

Markkinoinnin kliseet ärsyttävät kuluttajaa

Kuluttajia kuitenkin ärsyttävät markkinoinnin kliseet, epätäsmällisyys ja liialliset terveysväittämät. Kuudes Kerros suosittaakin, että luomuleivän valmistusketjusta viestitään avoimesti ja annetaan kuluttajan tehdä itse johtopäätökset tuotteen hyödyistä.

Jossa on tietysti taas sitten se riski, että kun kuluttaja - todella tiedon ja tieteen pohjalta - nuo johtopäätökset tekee, ne eivät kyllä sitten luultavimmin päädy luomutuotteen ostamista tukemaan. Eli mitä tuossa sitten teet, luomun myyjänä?

Niinpä mielikuvilla tuokin konsulttitoimisto edelleen kehotti ratsastamaan:

Kyselyssä nousivat esiin hyvien viljojen ravinnepitoisuus, luomuviljelyn ympäristöystävällisyys etenkin Itämeren suojeluun liittyvinä mielikuvina sekä kotimaisuus, aitous ja alkuperäisyys. Designtoimisto Kuudes Kerros suosittaa, että näitä mielikuvia hyödynnettäisiin luomuleivän markkinoinnissa.

Vaikka tietysti jokainen noista mielikuvista on hyvin kyseenalainen, lievästi sanoen, linkeillä meidän näkemystämme perustellen:

a) hyvien viljojen ravinnepitoisuus,
b) luomuviljelyn ympäristöystävällisyys etenkin Itämeren suojeluun liittyvinä mielikuvina
c) sekä kotimaisuus, aitous ja alkuperäisyys.

No, ihan juuri leivässä tuo kotimaisuus voisi jotenkin pitää paikkansakin, jos valtaosa luomuviljasta viedään ulkomaille? Eli voisi kuvitella, että sitä viljaa riittäisi kotimaankin luomuleipiin? Jotka eivät kuitenkaan tähän asti ole menneet oikein kaupaksi - siitähän tämä koko Pro Luomun toimeksianto.

Mutta kyllä sitä luomuleipää - ja leipäaineksia, eli jauhoja - silti Suomeen tuodaankin, paljasti lyhyt nettisurffaus.

"Aitous" ja "alkuperäisyys" taas ovat juuri niitä erittäin epämääräisiä kliseita. Oletteko koskaan törmänneet kaupan tiskillä epäaitoon (väärennettyyn?) tavanomaiseen leipään? Ja jos taas leipä on kovin "alkuperäinen", niin eiköhän se ole jo kuiva ja/tai homeessa ...



PS. klo 21 (ja vähän aiheesta sivuun): Tämä sitten taas ihmetyttää ...

Tutkimustulosten perusteella luomu erottuu leipähyllyissä huonosti, eikä luomua aktiivisesti käyttävä kuluttajakaan aina hahmota koko tarjontaa.

... että leipien nyt sitten pitääkin näkyä, kun taas muut luomutuotteet (esim. vihannekset) suorastaan tietoisesti kätketään tavanomaisten joukkoon.

Ja jos on näin ...

Kysytyimpiä, arkisia leipätyyppejä ei ole tarjolla luomuna, mikä vahvistaa kuvaa luomuleivän huonosta saatavuudesta.

... niin miksi ihmeessä niin on: miksei noita arkisia leipätyyppejä sitten tehdä? Jos niitä siis kysytään? No, vastaavastihan kysyimme, että jos luomukinkkujen kotimainen tuotanto ei kuulemma riitä kysyntään, miksi niitä ei sitten tuoda?

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin lause tuossa Pro Luomun artikkelissa on:

Kiinnostus kotimaista kauraa ja ruista kohtaan on terveystrendin myötä kasvanut, ja valkoinen vehnäjauho valittaisiin luomuleivästä mielellään pois.

On syytäkin "valita se pois", koska luomuvehnän tuotanto romahti tänä vuonna, ja on nyt vain puolet 2000-luvun huippuvuosistaan. Eli (vaikkapa) "terveystrendin" pohjalta on syytä tehdä tämä välttämätön valinta, luomua haluavankin. Sitä suomalaista luomuvehnää kun tuotettiin Luken luomusatotilaston mukaan vain 8 miljoonaa kiloa v. 2016. Siitä ei suomalaista kohti montaa luomuleipää saa (päivää kohti 4 grammaa).

Eli siinähän se jo oli, selitys, miksei "arkista" luomuranskanleipää ole suomalaisessa aamiaispöydässä. (Ja eipä taida juuri löytyä "pyhäpäivän" kahvileipääkään?) Kun ei se tuplasatokaan parhaina vuosina ollut henkeä päälle kuin n. 8 grammaa päivässä.

[Heikki Jokipii]

Tämä Satakunnan Kansan artikkeli alkaa olla tässä otsikon pyrkimyksessä aika huippu ...

Keskitalon navetassa soi haikea jazz – ”Kaipasin haasteita, ja luomuviljelyssä niitä on ollut”

***

Lukekaa itse tuo fiilistely, mutta poiminpa sieltä ohimennen nämä tiedot (lihav. HJ):

Jukka ja Eija Keskitalo ovat Satakunnan ainoat luomumaidon tuottajat. Jukan kotitilan he ottivat hoitaakseen vuonna 1985, ja jo kuusi vuotta myöhemmin tilalla siirryttiin luomuun.

Ainoat? Sama myönnetään tällä toisella sivulla. Jotenkin se minusta syö uskottavuutta siltä, että syntyisi "uutta kasvua luomusta". Noin neljännesvuosisataan ko. tila ei ole toiminut kovinkaan rohkaisevana esimerkkinä naapureilleen tai muille satakuntalaisille viljelijöille. Jostain tällaisesta selityksestä (tällä toisella sivulla) ei kyllä saa tolkkua ...

[... ]valtakunnan sisäisessä vertailussa Satakunnan [luomuviljelyn] luvut jäävät alle keskitason. Osin tätä selittää maakunnan monipuolinen maatalous, meillä on paljon tuotantoa, jossa luomuun siirtyminen on vaikeaa eri syistä johtuen.

... jos ja kun se kansainvälinen mielikuva, jota käytetään tehoviljelyä vastaan, on juuri se, että se on kuulemma "monokulttuuria", eikä monipuolista. Mutta Satakunnassa onkin juuri päinvastoin?

[Heikki Jokipii]

Tuo tuntui niin hienolta idealta, että YLE otti tai pani sen kiertämään:

Mies soittaa trumpettia lehmilleen – presidentti palkitsi kuoronjohtajan elämäntyöstä arvonimellä

Satakunnan ainoan luomumaitotilan lehmät saavat nauttia elävästä musiikista joka päivä.

YLE näin hoitaa tässä oman osansa ...

Vaikka luomu- ja lähiruoka saavat nykyään paljon palstatilaa, tuottajan näkökulmasta juna kääntyy tuskastuttavan hitaasti.

Haaveena kuitenkin on, että joskus vielä oltaisiin Luomu-Suomessa. Toistaiseksi Suttilassa tuotetaan luomumaitoa ainoana tilana Satakunnassa.

... mutta kysyttävä on, onko tämä torvea toitottava luomuviljelijä miettinyt tuon asian loppuun saakka? Hypoteettisessa Luomu-Suomessa kun melko varmasti ylimääräiset luomutuet romahtaisivat, elleivät kokonaan loppuisi.

Muutoin viitaten kommenteihini juuri tuossa edellä.


PS. Tuosta kyllä muistuu mieleen presidenttikasku Mauno Koivistosta, joka ei eräässä talouspoliitisessa tilanteessa pitänyt erään taloustieteen professorin kritiikistä. Ja sanoi julkisuudessa siihen tapaan, että on kuullut herra professorin olevan hyvä trumpetinsoittaja. Ja kehotti keskittymään siihen.

[Heikki Jokipii]

Tällainen myyntitapahtuma järjestämällä ....

Paikallista vegeä ja luomua esillä K-Supermarket Mankkaan lähiruokatapahtumassa

... sotketaan toisiinsa kolme asiaa. Ja väitetään, varsinaisesti väittämättä, että niillä olisi läheistä tekemistä toistensa kanssa. No, perinteisesti taitaa olla niin, että kauppias on kuin syytetty oikeudessa: omassa asiassaan hänellä on lupa sanoa mitä tahansa.