Keskustelua muualla

[Heikki Jokipii]

Tällainen tilaisuus on luvassa Turussa:

Mediakutsu: Kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa muuttuvassa maailmassa – tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden ruokapöytään (29.10., Turku)

Toivottavasti siinäkin tarjottaisiin muitakin osallistumistapoja. Vaikka vain esitykset pdf-muodossa netissä. Tuollaisen puolentoista tunnin vuoksi on aika iso vaiva matkustaa paikan päälle, vaikka täältä Helsingistä, jossa itse asun.

[Heikki Jokipii]

Hyvin mielenkiintoinen on Agronetin keskustelu luomusta ja suorakylvöstä:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=85508.15

Erityisesti, koska mukana on viljelijöitä, joilla on kokemusta molemmista.

Kimmokkeensa tuokin keskustelu on saanut tuoreesta (Ruotsin) uutisesta luomun hilidioksidivaikutuksesta.

[Heikki Jokipii]

Saksassa on tällainenkin foorumi,  jota lienee syytä ainakin toisella silmällä seurata:

http://www.gruenevernunft.de/

Saksa ei ole ainoastaan luomuun hurahtaneita.

[Heikki Jokipii]

Eilen oli Tieteen päivillä tällainen sessio, joka jäi vähän vahingossa vierailematta, ja myös täällä mainostamatta:

Ennakkoluuloton maatalous

Onneksi on odotettavissa, että nuo esitykset tulevat nettiin. Näin ainakin edellisvuosina on tapahtunut.

On muuten oikeastaan aika outoa, että nykyisin tällainen kuuluu ennakkoluulottomuuden piiriin:

Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia.

Mutta varmasti tuossakin esityksessä on asiaa.

PS. myöhemmin. Annaleena Ylhäinen twiittasi: "Ennakkoluuloton maatalous -sessiota ei striimata, mutta siitä tulee podcast tapahtuman jälkeen." En tiedä vielä, mistä löytyy.

[Heikki Jokipii]

Nyt kerittiin ajoissa mainostamaan:

TIEDEKULMA /OHJELMA /
SYÖT MITÄ OLET

KE 30.1. KLO 17
STA­GE
Ruokaan liittyy valtavasti uskomuksia ja ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi luomusta, vegaaniudesta ja prosessoidun ruoan välttelystä on tullut megatrendejä. Mikä ruoka on lopulta terveellistä ja miten ihmisen geenit vaikuttavat tähän? Millaisia uhkia ruoassa piilee?

Tapahtumassa puidaan ruoan terveellisyyttä eri näkökulmista. Ville Hietakangas ja Tiina Jääskeläinen keskustelevat geenien, elintapojen ja ravinnon yhteydestä. Ruokaturvallisuutta avaavat Mari Nevas ja Maria Fredriksson-Ahomaa. Kolmannessa keskustelussa Maijaliisa Erkkola ja Marina Heinonen pureutuvat prosessoituun, luomuun ja vegaaniseen ruokaan. Tapahtuman juontaa Reetta Räty.

Tapahtuma on osa Tiedekulman Helsinki Health Weekiä, joka vie sinut elämäntieteiden huippuosaamisen äärelle. Osallistu tapahtumaan paikan päällä, seuraa livestriimiä tai katso tallenne! Klikkaa itsesi mukaan tapahtumaan myös Facebookissa.

Ehkäpä keritään paikallekin. Mutta kuten tuosta selviää, seurata voi muutenkin, pitkämatkalaisetkin!

Minä, kuten tavallista, jupisen siitä, että nauttisin ehkä mieluummin esitykset teksteinä tai dioina. Mutta siinä määrin kuin on kyse keskustelusta, se ei liene mahdollistakaan.
.

[Heikki Jokipii]

Tästä kansantaloustieteilijästä ja hänen mielipiteistään perusteluineen kuulisi mielellään lisää:

Kansantaloustieteilijä lyö pöytään madonluvut: "Meillä ei ole varaa luomuruokaan, se ei ole kestävää taloutta"

Tuoko luomu hyvän vai huonon omantunnon? Saksassa luomuruoka on jo valtavirtaa. Lähdimme siis Saksaan selvittämään, mikä on luomun tulevaisuus ja onko meillä siihen varaa. Kysyimme asiaa taloustieteilijältä, WWF:n neuvonantajalta, luomutilalliselta sekä berliiniläisiltä kuluttajilta. Jokaisella oli asiaan oma, painava mielipiteensä.

Muiden haastateltujen mielipiteet taidamme jo tietää, tai ainakin arvata. Perusteluineen.

[Heikki Jokipii]

Se olikin kiertoartikkeli ja Ilkka tarjosi sen netissä:

Kansantaloustieteilijä lyö pöytään madonluvut: "Meillä ei ole varaa luomuruokaan, se ei ole kestävää taloutta"

Vai pettikö tuossa suojaus? Tuokin oli merkitty: tilaajalle. Mutta tässä olikin kaikki tuosta kansantaloustieteilijästä:

Taloustieteilijä: "Luomu on tehotonta"

Kysyntä tekee luomutiloista kannattavia, mutta onko meillä globaalisti varaa tavallista tuotantoa tehottomampaan viljelytapaan?

–Ei todellakaan, sanoo kansainväliseen maatalouteen erikoistunut taloustieteilijä, Berliinin Humboltin yliopiston emeritusprofessori Harald von Witzke.

Hän muistuttaa, että luomuviljely vaatii jopa puolet enemmän maapinta-alaa kuin tavallinen viljely.

–Jos siirtyisimme Saksassa täysin luomutuotantoon, tarvitsisimme 12 miljoonaa hehtaaria lisää viljelykelpoista maata jostain muualta. Jos tekisimme näin koko EU:ssa, maatalouden tulot romahtaisivat 8 miljardilla eurolla. Se ei ole kestävää taloutta.

Ja vielä:

Aliravitsemuksesta kärsii maailmassa 800 miljoonaa ihmistä. Witzken mielestä kasvava luomuinnostus on väärä suunta, kun samaan aikaan väestö kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Tehotuotannosta luopumisen sijaan tuottavuutta tulisi lisätä.

–Meidän on lisättävä ruoantuotantoamme 120 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2050, Witzke laskee.

Muilta osin tuo kirjoitus on kyllä luokiteltavissa lähes luomun piilomainonnaksi. Grüne woche -messuja kuvataan, ja hehkutetaan kuinka hyvin luomu käy Saksassa kaupaksi ja miten se siellä on jo "valtavirtaa".

Tämä ansaitsee - tylsyytensä takia - tulla siteeratuksi:

Ympäristöasiantuntija: "30 prosentin hävikki on liikaa"

Ympäristöjärjestö WWF:n maatalouspolitiikasta ja kestävästä kehityksestä vastaava neuvonantaja Matthias Meissner ei voisi olla enemmän toista mieltä.

–Jos katsomme vain tuotantolukuja, niin tottakai luomun tehokkuus on alhaisempi. Mutta kun puhutaan tuottavuudesta, myös sillä on merkitystä, mitä tuotetaan ja millaisia vaikutuksia tuotannolla on ympäristölle pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä järjestelmä keskittyy ihan liikaa lukuihin, Meissner huomauttaa.

Ja jatkuu vielä näin:

Meissnerin mielestä nälkäongelma olisi ratkaistavissa myös muilla keinoilla kuin tehostamalla maataloutta ympäristölle vahingollisilla lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla.

Hän muistuttaa, että länsimaiden nykyinen ruoantuotanto ylittää reilusti sen, mitä pystymme syömään.

–Meillä syntyy hurjat määrät hävikkiä. Ruokatuotannostamme häviää matkan varrella 30 prosenttia. Oleellinen kysymys on, käytämmekö todella kaiken ylikapasiteetin hyväksemme ruokkiaksemme nälkäänäkevät? Minun on pakko sanoa, että emme käytä, Meissner huomauttaa.

Eli kun en oikeastaan pystytä vastaamaan tuohon kritiikkiin, ehdotetaan, että puhukaamme muusta.

Yhtä tylsä ja yhtä epätoivoisesti luomun puolella tuntuu olevan WWF:n linja niin Saksassa kuin Suomessakin. Eivät Suomen WWF:nkään "asiantuntijat" ole tuon parampaan pysyneet. - Mutta jossain päin maailmaa WWF:n piirissä on rationaalisempaakin otetta asiaan.


PS. Vaikka tuon artikkelin sisältöä täytyykin luonnehtia noin kuin yllä tehtiin, iloinen voi olla otsikoinnista!

[Heikki Jokipii]

Kolumnisti Kuhmolainen Kainuun Sanomissa oli huomannut nuo Witzken argumentit ...

Kerettiläisesti luomusta

... ja puhuu niistä hyväksyvästi. Mutta niin häneen oli uponnut WWF:n muusta puhuminenkin:

Toisaalta on muistutettu, että ruoantuotanto on länsimaissa huomattavasti tarvetta suurempaa. Matthias Meissner työskentelee WWF:n kestävästä kehityksestä ja maatalouspolitiikasta vastaavana neuvonantajana ja viittaa ruoan hävikin määrään lännessä. Hänen mukaansa huimat 30 prosenttia tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Meissnerin mielestä tuottavuudesta puhuttaessa pitää huomioida myös, mitä tuotetaan ja miten se pitkässä juoksussa vaikuttaa ympäristöön.

Asioiden järkevyyttä nykyisellä tolalla voi pohtia. Miten oikeastaan voi olla mahdollista, että samaan aikaan, kun osa ihmiskunnasta rypee historiallisessa yltäkylläisyydessä, niin toisaalla osa kuolee nälkään – median välittämänä jopa meidän neniemme edessä?

Tuosta hukkaan menemisestä ja mahdollisuuksista sitä kautta, siihen vaikuttamalla tasata ihmisten elinmahdollisuuksia meillä on jo oma pitkä keskustelu.

Siellä ja/tai muuallakin täällä on esitetty huomio, että osa elää yltäkylläisyydessä koska tuottavuutta on nostettu. Jos päävaihtoehto välttää mahdollisia tuottavuuden noston haittoja on olla nostamatta sitä (kuten Meisner melkein tuossa sanoo), niin nykytilanne, maailma kyllä jäädytetään Kuhmolaisen kummastelemaan asiain tilaan.

Siitä, kuinka pettävää on panna toivonsa (paremmasta maailmasta) - yhteiskunnallisesti ja myös teknis-logistisesti - siihen, että kaikki maailman hyvä ja erityisesti ruoka jaettaisiin vapaaehtoisesti tasan, on myös huomautettu monta kertaa.

Mutta ajatusmalli on syvällä, ja siksi ehkä aina pompsahtaa esiin: anna karkkia kaverillekin, ja kaikilla on hauskaa. Ellet anna, kaikille tulee paha mieli, äidillekin.

[Heikki Jokipii]

Q-kautinen eli Helsingin Yliopiston lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestön Lääketieteenkandidaattiseuran lehti julkaisi tämän puheenvuoron. Kirjoittaja Asser Tähkä:

LUOMULLAKO KOHTI PAREMPAA HUOMISTA?

Se oli pohjimmiltaan kriittinen, mutta yritti siihen vähän väkisin olla tasapuolinen, molempia näkökulmia ymmärtävä.

[Heikki Jokipii]

Tämä napakka Uuden Suomen blogikirjoitus aloitti siellä pienen keskustelun:

http://emiliaruha.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277099-luomu-ilmastorikos

Emilia Ruha esittää hänkin tämän idean:

Suomi voisi olla Euroopan tasolla edelläkävijä geenimuuntelun laajassa soveltamisessa maatalouteen. Tänne syntyisi alan osaamista jota voisimme myöhemmin myydä muualle Eurooppaan.

Vrt. uutisemme:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi?

Kriittisen kannanottonsa alussa Ruha muistuttaa tästä:

Suomessa on periaatteellinen kirjaus luomutuotannon edistämisestä maassamme (Lähde 1). Myös hallitusohjelmassa luomutuotanto mainitaan (Lähde 2).

Ja niinhän se on. Mitään uutta ja luovempaa ei ole uskallettu. Ainakaan vielä.

[Heikki Jokipii]

Kommentti Vauva.fin keskustelussa "Käsi sydämelle - ostatko luomua tai kotimaista?" 13.7.2019:

Ostan itse yleensä halvinta ja sain arvostelua siitä etten osta suomalaista ja luomua jotka ovat ravinteikkaampia (miten?). Kuitenkin arvostelija itse suurkuluttaa avokadoa ja eksoottisia hedelmiä, papaijaa ja mangoa jne. Minulla ei oikeasti ole varaa ostaa mitä tahansa ja toisaalta en ole niin valveutunut että ostaisin aina ekologisinta vaikka se tietty plussaa onkin. On vaan plussaa yleensä hinnassakin.

(Minä:) käsi sydämelle, Pro Luomu: paljonko myydystä luomusta olikaan sitä kotimaista luomua?

Se, mitä tämä muija ... ei kun äijä "jaksaa joka päivä muistuttaa". 

Toivottavasti ei Pro Luomun väelle käy niinkuin siinä vanhassa laulussa, ja he sortuisivat tällaisen nalkutuksen jälkeen ... luomuviinaan? 

[Heikki Jokipii]

Agronet-palstalla on taas noin kuukauden ajan keskusteltu luomusta:

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?PHPSESSID=qdhuqblriv27qbp2cbanq30c30&topic=89115.0

Poimitaan sieltä tällä kertaa nimimerkin "-SS-" näkemys:

Ei pohjoisen alueen kasvinviljelyluomussa ole muuta ongelmaa kuin se, että ollaan keräävinään typpeä monet kasvukaudet, erittäin tehokkaalla menetelmällä, yhden tehokkaan satokauden tarpeisiin, mutta todellisuudessa liuotetaan se typpi talvesta toisen talvisateisin ja vesistöihin. Kesä mennään sitten kellertävänä ja loppukin latausravinne syötetään rikkakasveille, tuhoeläimille ja sienitaudeille. Mahdollinen kana/sika/nautahallin lanta, tavanomainenkin sivuvirta kelpaa hyvin,  sitten tuo kasvun, ja "lataus" on siis jonkinnäköistä kulissia "luonnonmukaisuudesta". Lämpimien maiden luomussa, jossa satokasvustoa saattaa olla ympäri vuoden, luomuravinteiden alkemia toimii lämpimässä maaperässä hyvin, esimerkiksi yhdessä viljeltynä latauksen ja rinnakkaisviljelynä peitekasvien kanssa.

Olisiko todella noin, että typensidonta juuri Suomessa ei toimi hyvin?

Nimimerkki "New Green Dealer" muistutti tästä:

10v sitten maabrändityöryhmä ehdotti, että 2030 puolet viljelystä on luomua. Tarkoittikohan ne pinta-alaa vai tuotannon kiloja? Jos nyt 300 000ha tuottaa 2,4% syötävästä, niin puolet tarkoittaisi 6 miljoonaa luomusti viljeltyä hehtaaria. Siinä pitää kirves laittaa heilumaan ja osoittaa 5 mrd€ tukea vuosittain viljelijöille lisää. Työryhmä muuten lupasi myös, että järvissä on juomakelpoista vettä 2030, toivottavasti sekin toteutuu.

"-SS-" toi esille myös luomun loisimisilmiön:

Samalla myös ostorehut ja karjan läpi jalostettu biomassa voivat olla tavanomaista, ja siinähän valkaistaan tavanomaista kemikaalia ja keinolannoitetta luomukelpoiseksi. Tämä kahden vuoden joojoo-siirtymäkausi on lähinnä pilkkaa, koska luomupeltoon levitetyn lannan ajallinen  etäisyys tavanomaisesta viljelystä voi olla vain muutaman kuukauden verran. Siellä ne glyfosaatit taikavoimastako puhdistuvat ? Jos kysymys on aiheeton, mihin sitten perustuu kasvinsuojeluaineiden demonisointi, että ne eivät ikinä lähde ravintoketjusta ?

[Heikki Jokipii]

Agronetissä keskustellaan nyt tulevasta/mahdollisesta luomun myyntikasvivelvoitteesta ja Luken tutkimuksen tuloksista:

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=89686.msg1592895#msg1592895

Tuo linkki on otettu sattumanvaraisesti keskustelun keskeltä: kannattaa selata edestakaisin.

[Heikki Jokipii]

Harmillista, että Michael Miersch ilmoitti Twitterissä taisteluväsymyksestään näin:

Nach 15 Jahren in den Social Media (8 auf Twitter) finde ich dort immer weniger Inspiration, Erkenntnisgewinn und Amüsement. Stattdessen hypererregte Langeweile und Vorhersehbares. Ich mache Pause. Sie finden mich hier
http://miersch.media
und hier
http://salonkolumnisten.com

Mierschin twiitit ovat meille olleet eräs tärkeä ikkuna saksalaiseen keskusteluun. Jopa saksalaiseen huulenheittoon asian tiimoilta. Mutta noin hän siis ilmoittaa, ettei tuo keskustelu jaksa häntä oikein enää huvittaa.

Toinen seuraamamme, Ludger Wess, jatkaa kyllä.

[Heikki Jokipii]

Suomen Akatemian sivusto liittyy keskusteluun:
.
Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan?

Jos tuota voi keskustelun avaukseksi sanoa, koska kommentointimahdollisuutta sivusto ei tarjoa. Tasapuolisuutta tuossa kyllä on hiukan tavoiteltu, Luomuinstituutin Sari Iivosen lisäksi vastaajana oli ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila. Mutta kumpikaan ei tuonut esiin näkökantoja, joita mm. Ruotsissa on esille tuotu. Näin lähelle päästiin:

Jos vesistöjen ravinnekuormitusta tarkastellaan tuotettua satokiloa kohden, luomuviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus riippuu paljolti saavutetuista satotasoista ja tuotantosuunnista. Typen lisäksi tulee tarkastella myös fosforikuormitusta. Tästä aihepiiristä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimustietoa.

Tuomas Mattilan mukaan luomuviljelyn vesistövaikutuksien kokonaistilannetta tulisi tarkastella valuma-alue kerrallaan keskeisimmät päästölähteet tunnistaen.

Mutta vaikkapa tästä neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta ei tuossa olla tietoisia, tai ainakaan sitä ei tuoda esille.