Ihan niin ”vinoutunut” ei tämä Ruokailta-ohjelma lopulta ollutkaan, mitä pelkäsin.
Voisi sanoa, että siinä näitä intomielisiä tasapainottamassa oli ”keskitien kulkijat” eli jonkinlaiset realistit kuitenkin. Vastapuoli - eli ”me” – kuitenkin puuttui. Niinpä kunnon kritiikkiä esim. luomun osalta ei esitetty, vaikka käytännössä, esim. koulujen luomuruoan osalta, ”toppuuteltiin”.
Yhteensäkään ei kovin uutta sanottu, mutta tässä nyt eräitä poimintoja (kiitos puhtaaksikirjoituksesta N.N:lle) ohjelman 1. osan keskustelusta, ja niihin kommentit.
Mahdolliset tavanomaiset ruoan riskit, eli siis luomuruoan hyödytHuolestunut isä, Juha Köppä, joka laittaa Kangasalla luomueväät lapsilleen:
…kouluruoka ei enää täytä opetuksellista vastuuta, ja se niinku muukin laitosruoka ni sitä vois sanoa käytännössä myrkylliseksi….
[…]
…no just ku puhutaan lapsille ni se ei oo yhtään liioteltua, että jos perehtyy mitä aineita niissä on niin tota kyllä se myrkyllistä varmasti tulevaisuudessa tulee ainaki huomaamaan kaikki sitte.
Ja toisessa puheenvuorossaan:
…mun melestä tää on niinku outo juttu koska tiedetään hirveesti käytöshäiriöistä ja adhd:sta mihin selvästi liitetään just atsovärejä ja kaikenlaisia, ja kukaan ei oo tutkinut näitä yhteysvaikutuksia eihän niistä oo minkäänlaista tietoa kellään ja sehän ilmenee vasta vuosien päästä ja niinku Osmo sanoi niin eihän lapsia voi tällasis kokeissa käyttää…
Eli tätä tarinaa, jossa
vailla näyttöä olevat, mutta periaatteessa
mahdolliset yhteisvaikutukset ja samoin
vailla näyttöä olevat, mutta periaatteessa
mahdolliset myöhemmät vaikutukset pyhittävät kaiken. Tämän asian järjestä ja matematiikasta olemme täällä jo keskustelleet.
Näin Rauhala:
…kyllähän siis kokoajan lisääntyvä tutkimus maailmalta kertoo että monet lisäaineet joita käytetään meilläkin ruuassa ja maataloudessa kasvattaa terveysriskejä, me tiedetään että nitriitit, nitraatit joita löytyy ruuasta ni on selvästi karsinogeenisiä, natriumglutamaatilla epäillään olevan yhteyttä ylipainoon, diabetekseen, ja niin edelleen. Tää on musta aika iso paketti ja me ei olla kyllä siltä yhtään turvassa täälläkään, ja mun mielestä on kyllä vähän väärin käyttää lapsia koekaniineeina, siiinä että miltä näyttää 10 - 20 vuoden pääässä sitten kun tutkitaan että miten tässä kävi, että samalla laillahan tupakkateollisuus aikoinaan kiisti vuosikymmeniä kaikki tupakan haitat vaikka lääkärit tiesi jo sata vuotta sitten että tupakalla on kiistattomia terveyshaittoja mut sitä ei voitu ikäänkuin kiistattomasti todistaa ennen kuin vasta vuosituhannen vaihteessa jolloinka saatiin sitten lainsäädäntöönkin siihen pykäliä. Ja mä ennustan kyllä että monen lisäaineen maatalouskemikaalin tullaan käymään samanlaisia vääntöjä ennen kuin totuus sitten lopulta paljastuu.
Tähän kommentoi Eviran Jaana Husu-Kallio, joka asian selkeästi sanoen toi esille – vaikka onkin luomun kannattaja – että EU;n lisäaineet on tutkittu tarkasti, ja sanoi myös, että vertaus tupakkaan on täysin kohtuuton!
Mutta juuri
tässä kohdassa keskustelua puuttui ”meidän” edustajamme. Joka olisi tuonut esille faktan, miten kasvien itsensä ”myrkyt” ovat merkitykseltään
ehkä 5000-kertaisia! Ja
myös yhteisvaikutukseltaan. Ja
myös pitkäaikaisvaikutuksiltaan!
Rauhala mainitsi yhteensä
kolmeen kertaan nitraatin (erityisesti salaatissa). Tähän asiaan on täällä jo
kommentti - eli nitraatti on ihan terveellistä, ja olisi varmasti luomuväenkin mielestä, jos juuri sitä sattuisi olemaan luumussa
enemmän!
Hurjin oli väite, jonka esitti Varpu Tavi, tietokirjailijana mainittu (lihav. HJ)
…vakava kysymys, me eletään nyt aikaa jolloin uuden ajan historiassa ensimmäisen kerran meitä seuraavat sukupolvet on sairaampia ja elää lyhyemmän ajan kuin me, että onko meillä ylipäätään varaa olla laittamatta rahaa enemmän lasten ruokaan…
Tämä
täysin perätön väite sai mennä aivan ”rankaisematta” läpi.
Vaikka yleisesti juontajat kyllä pitivät keskustelua hyvin ”kurissa” ja heillä ei enää keskustelussa ollut sanottavaa ”puoltoa”.
Luomun oikea kysyntä kouluruokailussaHiukan eikä niin hiukankaan veti luomuväeltä keskustelussa ”mattoa” alta YLEn Taloustutkimuksella teettämä tutkimus (otos 1000), jonka mukaan kansasta
vain 3% piti tärkeänä sitä, että koulussa olisi luomuruokaa. Vielä vähemmän kannatusta oli kasvisruoalla (2%) ja hiilihydraatittomalla ”karppausruoalla” (1%). Tavallista perusruokaa kannatti 74%. (Lähiruoka sitten sai kannatusta 18%, mutta se on, kuten täällä on jo monesti todettu, ihan mitä tahansa.)
Eri tavoin kiemurrellen luomun kannattajat keskustelussa sitten tästä yrittävät yli, väittäen suuri piirtein, että kyllähän luomu voi olla sitä ”tavallista perusruokaa”.
Mutta entä se hinta?Kiuruveden kunnan ja Steiner-koulun ruokapäälliköiltä yritettiin sitten kysellä, paljonko ylimääräistä luomu maksaa. Kiemurtelu jatkui. Kiuruvedellä on kuulemma oltu niin kauan luomu- ja lähiruokalinjalla, että ei enää löydy (muistista) vertailukelpoisia kustannuksia.
Yhtään lukua sanomatta Steiner-koulun Merja Jokiniemi alkoi innokkaasti suoltaa tämän tyyppistä tekstiä ..
….joistakin kunnista tulee jopa viestiä että on säästetty kuoluruokamenoissa kun on siirrytty luomun käyttöön koska raaka-aineet on laadukkaampia, mä haluaisin että ihan ensin oikeasti laskettais ennenku torpataan se keskustelu siihen että maksaa kuitenkin enemmän….
… ja väisti näin hänelle esitetyn ihan suoran kysymyksen luomuraaka-aineiden aiheuttamista lisäkustannuksista.
Lähiruoka ja ”oikeat raaka-aineet”Sitten oli oma ”vääntönsä” siitä, että kaiken pitäisi koulussa olla lähiruokaa. Juuri mitenkään tätäkään ei kyseenalaistettu – paitsi kerran, kun Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä totesi, että kaikki Suomessa valmistettu on hänen mielestään lähiruokaa. ”Puolivalmisteet” kouluruoassa olivat sitten näiden intoilijoiden hampaissa myös. En kyllä äkkiä keksi, miksi juuri koulun keittiö tekisi kaikesta valmistamisesta parempaa?
Tässä hyvä esimerkki tältä ”keskitien” linjalta, ravitsemustutkija Patrik Borg:
Tosta kyselystä tulee mieleen semmoinen, paitsi, että suomalaiset on fiksuja, että vaikka itsekin ajattelee luomua ja lähiruokaa hyvänä ajatuksena ja vähähiilihydraattisuus on yksi vaihtoehto hyvään syömiseen, niin silti siinä mun mielestä näkyy sellainen järki, että lapsia halutaan ehkä suojella niinku aikuisten yksilöllisiltä valinnoilta, ja jossain määrin ylimeneviltä hössötyksiltä, ja se on mun mielestä järkevää, ilman muuta näitä asioita voidaan edistää (lähi- ja luomuruokaa) mutta siinä vaiheessa kun ne tulee räikeästi lapsen silmille, me leimataan sitä syömiskäyttäytymistä enemmän kuin olisi hyväksi.
***
”Keisarin uudet vaatteet” –sadun lapsi (tai lapset) esiintyi(vät) itse asiassa ihan ohjelman alussa: he olivat käytännössä
ihan tyytyväisiä ruokaansa (vaikka kuinka yritettiin ”onkia” tyytymättömyyden aiheita).