Sertifioidun siemenen käytöstä - Suomessa ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Kimuranttia:

https://www.proagria.fi/uploads/ProAgria/Tiedostot/Tietokortti3_Hukkakaura-luomusiementuotannossa.pdf

Helposti tulee mieleen, että olisiko yksinkertaisempaa anoa poikkeuslupaa tavanomaisen siemenen käyttöön? 

[Heikki Jokipii]

Tähän kiinnitettiin huomiota jo lähes 10 vuotta sitten. Yhä suomalaisten viljelijöiden helmasynti?

Peittaamatonta ja lajittelematonta siementä, itävyys testaamatta – liian moni viljelijä kylvää tuurilla

Maan alapuolisiin asioihin viljelyssä kuuluvat maan rakenteen, vesitalouden ja lannoitukset ohella myös kylvösiemenet. Neljä viidestä myllyvehnä-, mallasohra- ja elintarvikekaurahehtaarista kylvetään tilan itse tuottamalla siemenellä eli tos-siemenellä. Rehuviljoilla sertifioidun siemenen osuus on jo huomattavasti korkeampi, ohralla 40 prosenttia viljelyalasta. Ala on kaksinkertainen verrattuna elintarviketeollisuuteen viljeltyihin viljoihin. Tilanne on vähintäänkin nurinkurinen, asettaahan elintarvikekäyttö sadolle huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset kuin rehukäyttö.

Valitettavasti tuurillakin voi pärjätä:

Toki huolellisesti kunnostetulla tos-siemenellä päästään hyviin satoihin siinä missä sertifioidulla ostosiemenelläkin. Liian montaa vuotta kylvöille ei kuitenkaan ole perusteltua kunnostaa siementä samasta erästä, sillä näin jää paitsi kasvinjalostuksen tuomasta sadonlisästä ja laatuominaisuuksista. Tiedetään myös, että ajan myötä jalostuksella saavutetut lajikeominaisuudet taantuvat, mikä sekin puoltaa siemenmateriaalin uusimista – ei välttämättä vuosittain, mutta riittävän säännöllisesti.
[..]
Jos kylvöille lähtee ummikkona ja tuurilla, lopputulos voi tuurilla olla hyvä. Tuuriin luottaminen ei kuitenkaan kuulu yritystoimintaan, jos lopputulokseen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Siitä nyt puhumattakaan, että tavoitteet voisi ja pitäisi asettaa paljon entistä korkeammalle.

[Heikki Jokipii]

Sattumoisin juuri tästä. Tässä IPS on täysin väärällä puolella:

Kenian pienviljelijät taistelevat siementensä puolesta

Nairobi 11.3.24 (IPS) Viidentoista kenialaisen pienviljelijän ryhmä on vedonnut maan korkeimpaan oikeuteen, jotta hallitus muuttaisi lakia, joka kieltää sertifioimattomien ja rekisteröimättömien siementen jakamisen, myymisen ja vaihtokaupan. Kenian maaseudun pienviljelijät turvautuvat epävirallisiin viljelijöiden omiin järjestelyihin siementen hankinnassa eli omien siementen säästämiseen…
Continue Reading →

Puolustaessaan tuota alkeellista, villiä menoa.

Jopa luomuaatteen näkökulmasta.

Se vielá mainiten, että EU::n tulevat geenieditoinnin säännöt luultavasti edellyttävät myös luomusiementen sertifiointia. Silläkin voi olla oma merkityksensä myös Kenialle.

Palataan ehkä asiaan, jos tuo artikkeli nähdään kokonaan.

[Heikki Jokipii]

Kyllä se odotusten mukainen oli:

KENIAN PIENVILJELIJÄT TAISTELEVAT SIEMENTENSÄ PUOLESTA

Viidentoista kenialaisen pienviljelijän ryhmä on vedonnut maan korkeimpaan oikeuteen, jotta hallitus muuttaisi lakia, joka kieltää sertifioimattomien ja rekisteröimättömien siementen jakamisen, myymisen ja vaihtokaupan.

Kenian maaseudun pienviljelijät turvautuvat epävirallisiin viljelijöiden omiin järjestelyihin siementen hankinnassa eli omien siementen säästämiseen ja jakamiseen, mutta laki siemenistä ja kasvilajikkeista rajoittaa heitä.

Laki pantiin täytäntöön vuonna 2012, ja sen tarkoituksena oli kehittää, edistää ja säännellä nykyaikaista ja kilpailukykyistä siementeollisuutta. Pienviljelijät haluavat muuttaa lakia, joka rankaisee rekisteröimättömien siementen kaupasta jopa kahden vuoden vankeudella tai miljoonan Kenian shillingin (n. 6 450 euroa) sakoilla tai molemmilla.

Eli tuo oivallinen tarkoitus myönnetään. Mutta toimeenpanosta seuraa ongelmia. Miksi? Tässä kuuluu taustaideologia tai -maailmankuva:

– Laki on ryövännyt viljelijöiltä oikeuden käyttää kotoperäisiä siemeniä vapaasti. Laki antaa monikansallisille siemenyhtiöille vallan hallita meidän biologisia resurssejamme ja se on johtanut pienviljelijöiden ruuantuotannon vähenemiseen, vetoomuksen laatijoihin kuuluva Richard Opete sanoo.

– Kun siemeniä on jaettu, jokaisella on ollut jotakin istutettavaa ja tämä on antanut yhteisöille turvaa ruokaturvan järkkymistä vastaan. Vaikka viljelijällä ei olisi rahaa ostaa sertifioituja siemeniä, hän voi saada alkuperäissiemeniä ilmaiseksi naapurilta, jolla on ylijäämää, Opete selittää.

Greenpeace African ruokakampanjoija Elizabeth Atieno täräyttää, että siemenlaki on ”myynyt Kenian ruokajärjestelmän parhaan tarjouksen tehneelle”.

– Nykyiset siemensäännökset ovat pakottaneet Kenian pienviljelijät riippuvaisiksi siemenyhtiöistä. Sen seurauksena ruokajärjestelmä on järkkynyt ja muuttunut epävakaaksi. Sertifioidut siemenet ovat kalliita eikä tarjonta aina pysty tyydyttämään kysyntää, Atieno sanoo.

Monsantoa ei sentään mainita!

Mutta kopputuloksena tuossa kannatetaan järjestelmää, jossa köyhillä pitää säilyä oikeus huonompaan siemeneensä.