Ykköslohja-lehti haluaa näin ylläpitää tätä kykentää, mielleyhtymää:
Mitä lähiruoka merkitsee sinulle? Lähiruoasta puhutaan paljon. Ruoantuotannosta puhutaan ja kirjoitellaan paljon, mutta kuinka paljon me voimme paikallisesti vaikuttaa asiaan, ja mitä meillä paikallisesti oikeasti tuotetaan ja on kaupoissa saatavilla? Nykykuluttaja on kuitenkin tottunut tekemään ostoksensa lähikaupan hyllyiltä, eli nykyään ei enää tiloille mennä kuin kenties kesällä poimimaan mansikoita.
Monesti kun lähiruoasta puhutaan, nousee keskusteluihin myös luomutuotanto, ja onkin hyvä huomata, että vuoden 2019 Proluomun Uudenmaan kuntatilastoissa Lohjalla oli eniten luomutoimijoita, peräti 68 kappaletta.
Vaikka, kuten sanottu, mitään syytä siihen ei ole. Lohjan luomutoimijoiden olemassaolo ei millään tavalla vaikuta siihen, mitä ruokaa tai luomuruokaa on Lohjan kaupoissa tarjolla. Kirjoituksessa myönnetään asian epämääräisyys:
Riippuen siis kenen kanssa asiasta puhutaan, voi lähiruoka tarkoittaa sitä lähitilaa naapurissa, tai se voi tarkoittaa isoa sikatilaa yli 500 kilometrin päässä.
Mutta tavoitetta "lähistä" ei kyseenalaisteta. Eikä myöskään tuoda esille, miten hyvin suuri osa tarjotusta luomuruoasta on tuotu
ulkomailta. Kauempaa kuin 500 kilometrin päästä.
Loppuosassa sitten kuitenkin näissä jutuissa tavanomaiseen tapaan houkutellaan ostamaan lähiruokaa
muualta kuin kaupoista:
"Suoraan tuottajalta ilman välikäsiä -ajatus tukee lähituottajia ja takaa asiakkaille huippulaaatuiset elintarvikkeet. Lohjan Rekossa on monipuolinen tarjonta kananmunista, hunajasta ja jauhoista vihanneksiin, lihaan sekä erilaisiin leipomistuotteisiin ja valmisruokiin. Tarjonta elää satokauden mukaan. Myyjien määrä vaihtelee jaoissa noin 20:stä 40:een, asiakkaita on sadan molemmin puolin.Tilaukset tehdään ennakkoon Facebook-ryhmässä. Jako on kahden viikon välein, parittomien viikkojen torstaina Lempolassa A-katsastuksen pihalla."
Lohjan REKO-aktiivi Anne Uotila.
Jos olisi pakko heti vastata, en osaisi: mikähän tämän viikon järjestysnumero on?
