”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”

[Heikki Jokipii]

Ruralia-instituutti lämmittää nyt tällaista 10 vuotta sitten esitettyä puheenvuoroa...

KIR­JA TE­RÄ­VÖIT­TÄÄ KES­KUS­TE­LUA VOI­KO LUO­MU RUOK­KIA MAA­IL­MAN?

... jossa oli lämmitetty tätä vielä vanhempaa luomun perustelua:

Kirjan kirjoittaja Felix zu Löwenstein työskenteli kehitysyhteistyötehtävissä Haitissa kolme vuotta ja sen jälkeen Tsadissa ja Burkina Fasossa, korostaa sitä, että tavanomainen maatalous tekee köyhille viljelijöille välttämättömäksi ostaa kalliita väkilannoitteita ja torjunta-aineita.

On suuri etu viljelijöille, että uudenaikaisissa luomumenetelmissä ei tarvita kalliita tuotantopanoksia ja pääomaa tilan ulkopuolelta ja keskitytään parantamaan maan kasvukuntoa luontaisin menetelmin ja ravinteiden kiertoa kehittämällä sekä siirtämällä viljelijäkokemuksia viljelijältä toisille viljelijöille.

Tämän takia kehitysmaiden pienviljelijät, jotka muodostavat noin 70 prosenttia maailman miljardista aliravituista, ovat vähemmän riippuvaisia vaihtelevista maailmanmarkkinahinnoista ja se tekee heille mahdolliseksi käyttää suuremman osan sadosta ravinnoksi omassa perheessä.

Perusvastaväitteet tuolle on edellä jo esitetty. Mutta lisätä voi, että luomuviljely todellakin tekee hyvin todennäköiseksi sen, että sato käytetään omassa perheessä. Koska se suuresti vähentää todennäköisyyttä, että jotain ylimääräistä myytäväksi asti tulisi. Pahimmat esimerkit asiasta ovat sellaisia, ettei satoa saada juuri yli seuraavaan vuoteen säilytettävän siemenviljan vertaa.

On todellakin kysyttävä, miksi pienviljelijät muodostavat noin 70 prosenttia maailman miljardista aliravituista. Meidän teoriamme rohkeasti on, että juuri alkeellisten viljelymenetelmien takia. Joita luomumenetelmät, "uudenaikaisinakaan", eivät juuri paranna.

[Heikki Jokipii]

Tämä on hauska näkökulma:

https://mobile.twitter.com/BjnNowak/status/1387628289045536769

Ja oikeastaan tarpeen myös arvioitaessa otsikon kysymystä. Mutta huonoimmillaankin typpilannoitteen käyttö näyttää kyllä itsensä ylenpalttisesti maksavan, tuosta silmämääräisesti arvioituna.

***

Vihje tuohon Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.

[Heikki Jokipii]

Hälyyttävää?

Ruuan hinta hätyyttelee maailmalla ennätyksiä – lannoitteiden ja energian hinnat jatkavat nousuaan

Lannoitteiden raaka-aineiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan.

Toukokuussa fosforin (DAP) hinta kohosi noin 30 dollaria 574 dollariin tonnilta, ilmenee Maailmanpankin tilastosta.

Typen (urea) hinta nousi muutaman dollarin 331 dollariin tonnilta.

No, tavallaan. Kuitenkin on muistettava, että kumpaistakin noista tarvitaan vain jotain 100 kg per hehtaari (tai alle, fosforia vähemmän). Siis 57,4 dollaria ja 33,1 dollaria.

Joten yhä keinnolannoitteiden käyttö itsensä maksaa. Myös kehitysmaan köyhälle viljelijälle.

[Heikki Jokipii]

Tämä on käännetty suomeksi:

https://www.ipsnews.net/2022/05/microbial-inoculants-soil-microbes-derived-products-alternative-expensive-agricultural-fertilizers/

Perinteiseen tapaan odotellaan sitä versiota. Ja käsitellään sitten yksityiskohtaisesti.

[Heikki Jokipii]

Tästä oli edellisessä kysymys:

Maaperän mikrobeista tuotetut lannoitteet voisivat korvata maatalouskemikaaleja

Esimerkiksi luonnossa esiintyvistä mikro-organismeista valmistetut mikrobi-istutteet tarjoaisivat samat edut kuin kemialliset lannoitteet ja samalla pienentäisivät maatalouden ympäristöjalanjälkeä. Lisäksi ne olisivat halvempia.

Mikrobi-istutteet todistetusti parantavat viljelykasvien ravinteikkuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi Saksassa tehty kymmenvuotinen kenttätutkimus osoitti, että hyödylliset mikrobit lisäsivät maissin kasvua ja fosforin määrää maaperässä. Fosfori on keskeinen kasviravinne.

Jälkimmäisestä lähteestä (lihav. HJ):

Abstract

Bacteria are capable to increase the plant availability of phosphorus (P) in soil. This study investigates the impact of a ten-year continuous application of organic and inorganic P fertilizers on P nutrition of maize and whether there occur beneficial interactions with plant-growth promoting rhizobacteria (PGPR) under field conditions.[..]

Parannettiin siis fosforin hyväksikäyttöä, ei sen määrää. Typensidontaa vastaavaa fosforinsidontaa ei ole vieläkään keksitty.

Niinpä, vaikka tuo on varmasti hyödyllinen keino, tämä luomu-unelma ei siis tule toteutumaan:

Jos ennalta-arvaamattomia ongelmia ei ilmaannu, mikrobi-istutteista voi tulla kestävä työkalu, jolla vapaudutaan riippuvuudesta kemiallisiin lannoitteisiin.

(lihav. HJ)


PS. Keinolannoitteiden maailmanmarkkinahinnat, käytyään inhottavan korkealla, ovat nyt kääntyneet laskuun.

[Heikki Jokipii]

Epäilemättä oikean suuntainen analyysi:

‘Enormous’ fertilizer shortage spells disaster for global food crisis

Officials at the United Nations and beyond are stepping up warnings about the mounting crisis for fertilizers — an essential substance to boost soil fertility — as vulnerable countries in areas such as Africa grapple with prices that have soared by 300 percent since Russia's war in Ukraine began.

The continent, where smallholder farmers feed the majority of people, is already lacking 2 million metric tons of fertilizer, according to the African Development Bank. The high price of fertilizers will mean less food at a time when people need it most, with more frequent bouts of extreme weather and the Ukraine war still leaving import-dependent countries insecure. Farmers in Europe are feeling similar strains, though to a lesser degree.

Mutta huomatkaa. Optiona ei mainita, että pärjättäisiin (jotenkin) kokonaan ilman. Vaan on ryhdytty toimeen, että he kuitenkin niitä saisivat:

"[There's] 980 million people inside Africa that depend on the smallholder farms and the fertilizer to reach them, and we're working on these issues as we speak," Beasley told the U.S. Congress last month.

Ei siis siihen tapaan kuin esim. Hesarissa vielä v. 2017 suositeltiin tehtäväksi.

[Heikki Jokipii]

Laajempi analyysi keinolannoitteista ja Afrikasta:

Analysis: Misguided activist attacks on Africa’s push to increase the use of synthetic fertilizer — ‘Maintaining low agricultural yields won’t accomplish the climate and environmental goals rich Westerners purport to support’

Food insecurity is a major reason so many African countries have been unwilling to fully condemn and boycott Russia for its invasion and war crimes. And while much of the world looks at whether or not food shipments make it out of the Black Sea, continued Russian deliveries of fertilizer are even more important for African agriculture.

That’s because at the core of African food insecurity are the continent’s notoriously low crop yields—the amount of produce farmers harvest relative to the area of land they farm.

Tuota kappaletta seuraa taulukko, jossa esitetään satotasot eri maanosissa ja maissa. Maissin siitä esiin nostaen: USA 11, Eurooppa 7, Aasia 6, Afrikka 2. Tonnia hehtaarilta.