Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 105165 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #270 on: 03.12.21 - klo:06:51 »
Tässä on kaksi tietoa:

Jätevedet paljastavat hämmentävän muutoksen asukkaiden ruokavaliosta Helsingin seudulla – ”Kyllähän se välipalahyllyllä on esillä”

Quote
PÄÄKAUPUNKISEUDUN asukkaat syövät nykyään niin paljon proteiinia, että se kasvattaa Itämerta rehevöittävää typpikuormaa.

Ilmiö on mitattavissa jätevesistä. Ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty käyttämään, poistuu kehosta muun muassa typpenä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kertoo torstaina tiedotusvälineille lähettämässään tiedotteessa, että pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoihin päätyvä typpimäärä on kasvanut 20 vuoden aikana 50 prosenttia. HSY:n mukaan kasvu on niin suurta, että se ei selity pelkällä väestönkasvulla.


Tuo pääasia ja tämä:

Quote
Jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan valtaosan typestä, mutta eivät kaikkea. Typinpoisto on Graanin mukaan puhdistamoille merkittävä kustannus, ja se kuluttaa myös huomattavia määriä energiaa ja kemikaaleja.


Eli mihinkään harppauksiin teknologiassa ei ole pystytty. Kuinka on fosforin kanssa, ei tuossa kerrota, mutta pelkään, että pitkälle samalla lailla. Tiedot täytyy ehkä kuitenkin molempien osalta päivittää.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #271 on: 21.12.21 - klo:05:18 »
Tällaisiakin (ei kyllä liity fosforiin):

Ely: Eurajoen bakteerit peräisin pellolle levitetystä lannasta

Mutta ehkä siinäkin (toisenlainen) prosessointi olisi vastaus. Tämän asian tarkempi selvittäminen on meiltä jäänyt toistaiseksi kesken:

- säteilytystä on kokeiltu myös lannan suhteen, hyvin tuloksin, mitä taudinaiheuttajien hävittämiseen tulee (mutta vaatinee enemmän energiaa/rahaa? En tiedä. En myöskään tiedä, onko se EU:ssa kielletty)

Eurajoen tapauksesta on tullut lisätietoa:

Mikä saastutti kesällä Eurajoen? Näytteissä merkkejä ihmisperäisistä bakteereista – johtopäätökset broilerinlannasta olivat hätäisiä, sanoo ympäristölautakunnan puheenjohtaja

Asia siis uppoaa oikein hyvin täällä juuri tässä triidissä käytyyn keskusteluun, miten myös ihmisessä käyneet ravinteet pitäisi saada tarkkaan ja turvallisesti myös kiertoon. Tilan sisäinen kierto ei riitä.
« Last Edit: 21.12.21 - klo:05:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #272 on: 27.01.22 - klo:05:13 »
Tätä ratkaisua on kyllä periaatteessa kehuttava:

Arlan rekat tankkaavat jo ensi vuonna lannasta ja nurmesta tehtyä nesteytettyä biokaasua Tikan maitotilalla Kurikassa

Quote
Biokaasun valmistuksessa syntyvä kiinteä tavara kierrätetään lannoitteeksi luomutilan pelloille.Tikan luomutilalla on 350 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.

"Biokaasureaktoriin syötetään kaikki tilan lannat eli 16 000 kuutiota lietelantaa ja 4 000 kuutiota kuivalantaa. Biokaasun tuotantoon käytetään myös pelloilta tulevaa olkea ja nurmea", Tikan tilan yrittäjä Tuomo Mäkinen kertoo. Hän omistaa tilan sekä BioMuun yhdessä avopuolisonsa Veera Peijariniemen kanssa.

Käsittelyssä yli jäävä kiinteä tavara levitetään pellolle lannoitteeksi.


Erityisesti, kun siinä vielä on otettu huomioon ravinteiden kierrätys.

Mutta silti: kun kyse on samasta tilasta, ratkaisu on tavallaan helppo. Mutta onko se kiinteä jäte vietävissä toisen tilan pellolle?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #273 on: 31.01.22 - klo:05:31 »
Fosforista keskustellaan:

ProAgria vastustaa esitystä laajentaa ympäristökorvauksen fosforirajat koskemaan kaikkia tiloja – "Jo nyt fosforirajat ovat heikentäneet paikoin peltojen kasvukuntoa"

Vähän taustaksi:

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu

Quote
Suomalainen Maaseutu 14.09.2021 Tilaajalle
Veikko Niittymaa
Viljavuuspalvelu on käyttänyt pari vuotta uutta mittauslaitteistoa. Alustavat tulokset osoittavat, että Suomen pelloissa on niukasti varastofosforia. Se saattaa selittää peltojen fosforitilan heikkenemistä.

Lisää taustaa:

Tämä väittämä (edelleen, vaikka P:n käyttö on jo noin puolitettu) liiallisesta fosforinkäytöstä on siksi hieman kummallista, että viime vuosikymmenten aikan käytetty P-lannoitustaso on pohjautunut tutkimusasemien kenttäkokeissa tehtyihin havaintoihin. Kunnon satoihin on tarvittu kunnon fosforimäärä.

— klips —


Tilastollinen totuus (maa-analyysillä todettavissa) tosin kylläkin taitaa olla, myönnettäköön, että peltoihin on kertynyt varastofosforia 70-90- lukujen aikana, josta voidaan nyt kai pari vuosikymmentä "nautiskella" (aiempi voimaperäinen väkilannoitus mahdollistaa näin luomuilunkin, fosforin osalta).

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #274 on: 13.03.22 - klo:05:26 »
Pullonkaula ei ole juuri nyt tässä:

Huoli lannoitteiden riittävyydestä voi lisätä Soklin esiintymän merkitystä – kiistelty kaivoshanke siirtyi valtiolle vain reilu vuosi sitten

Quote
Suomen Malmijalostus -konserniin kuuluvan Sokli Holdingin tytäryhtiön Sokli Oy:n projektipäällikkö Pasi Heino sanoo, että Suomen maataloudessa yleisesti käytettävissä NPK-lannotteissa ei ole Siilinjärven kaivoksen ansiosta varsinaisesti pulaa fosfaatista.

– Sen lisäksi, että saamme suomalaisesta kaivoksesta fostaattia, eli P:tä, niin sinne tarvitaan myös typpeä ja kalisuolaa. Nykytilanteessa on ajauduttu ongelmaan, että tämä typpi ja kalisuola ovat pitkälti tulleet Suomeen Venäjältä. Siinä on ehkä se tämän hetken ydinongelma, Heino kertoo.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #275 on: 30.03.22 - klo:06:17 »
Tässä Hesarin mielipidekirjoituksessa on kovaa ja hyvää asiaa:

Ravinteiden kierrätys on osa huoltovarmuutta

Quote
Sota Ukrainassa on muuttanut nopeasti mineraalilannoitteiden saatavuutta ja nostanut jo ennestään ennätyksellisen korkealla olevat hinnat viljelijöiden ulottumattomiin. Lannoitteista fosfori on luokiteltu Euroopassa kriittiseksi materiaaliksi. Fosforin saatavuus ei kuitenkaan ole suurin huolenaihe Suomen huoltovarmuudelle.

LUONNONVARAKESKUKSEN arvioiden mukaan pelkästään lantafosforia on Suomessa nykyisin8 riittävästi ruoan ja rehuntuotannon tarpeisiin. Lantafosforia muodostuu kuitenkin maantieteellisesti epätasaisesti, eivätkä lannan ravinteet kierrä tehokkaasti fosforipulaa poteville alueille.
[..]
Maatalouden suurin kierrätysravinteiden lähde on kotieläinten lanta, jota syntyy eläintuotannon keskittymissä usein ylimäärin viljelykasvien ravinnetarpeisiin nähden. Lannan ja muiden alueella muodostuvien ravinnerikkaiden biomassojen keskitetty biokaasulaitoskäsittely voisi mahdollistaa tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen, mikäli ravinnerikas mädäte jatkojalostetaan niin, että sen sisältämät typpi ja fosfori saadaan eri jakeisiin ja kuljetettavaan muotoon.

Myös yhdyskuntajätevesien ravinteita, etenkin typpeä, pitäisi ottaa talteen nykyistä tehokkaammin. Jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 32 000 tonnia typpeä, josta vain muutama prosentti jää maatalouden ja viherrakentamisen käyttöön päätyvään lietteeseen. Loput typestä joko haihdutetaan taivaan tuuliin muun muassa ilmastoa voimakkaasti lämmittävinä typpioksiduulipäästöinä, johdetaan purkuveden mukana vesistöön tai palautetaan takaisin prosessiin. Tästä on varaa parantaa.
[..]
Muualla Euroopassa on jo käytössä myös kokonaan uudenlaisia, jätevesien erotteluun perustuvia järjestelmiä. Erottelevilla järjestelmillä saadaan moninkertaisesti enemmän ravinteita talteen kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Samalla voidaan tuottaa energiaa sekä saavuttaa ilmasto- ja muita ympäristöhyötyjä. Myös Suomessa aihetta on tutkittu, mutta käytännön sovellukset ovat jääneet toistaiseksi vähiin.
(lihav. HJ)

Päinvastoin kuin niissä kirjoituksissa, jossa on pääosin  unohdettu kaikkien muiden ravinteiden kuin typen olemassaolo.
« Last Edit: 31.03.22 - klo:03:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #276 on: 01.04.22 - klo:05:33 »
Tästä täytyy saada tietää lisää:

Jätevesissä lilluu muutakin kuin kakkakikkareita – suomalaiskeksintö nappaa arvokkaat ravinteet lannoitteiksi

Quote
Maatalous 30.03.2022 Tilaajalle
Maija Ala-Siurua
Ehkä jo viiden vuoden kuluttua markkinoilla on lannoitteita, joiden typpi ja fosfori on saatu jätevesistä talteen Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehittämällä NPHarvest-menetelmällä.

Haluatko lukea koko jutun?


Juu, oikeastaan haluaisin.

Juuri edellähän tuli esille:

Quote
Myös Suomessa aihetta on tutkittu, mutta käytännön sovellukset ovat jääneet toistaiseksi vähiin.
(lihav. HJ)

Jos tuo keksintö, menetelmä on valmis, viisi vuotta markkinoille saattamiseen tuntuu kovin pitkältä ajalta.
« Last Edit: 01.04.22 - klo:05:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #277 on: 04.04.22 - klo:04:04 »
Galina Kallio oli twiitannut tällaisen:

https://twitter.com/kalliogalina/status/1509564301119471621/photo/1
https://twitter.com/kalliogalina/status/1509564301119471621/photo/2

Ilmeisen ironisesti, esitellen sitä tapaa, miten huolettomasti fosforiin noin 60 vuotta sitten suhtauduttiin.

Itsessään hauska löytö kyllä. Mutta Kallio on innokas luomuviljelyn kannattaja, jopa sen biodynaamisesta muodossa. Auki jää kysymys, miten siinä huolehditaan fosforin tarpeesta.

Erään luomuviljelyn "gurun", A. I. Virtasen, tiedetään käyttäneen siihen tarkoitukseen juuri superfosfaattia.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #278 on: 13.04.22 - klo:04:19 »
Lainaan liiankin usein täältä. Mutta kun siellä on niin mielenkiintoisia tietoja:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·16t

EU:n uusi raja-arvo fosforilannoitteen kadmiumpitoisuudelle tulee voimaan kesällä. Tarpeeksi puhdasta fosforia saa vain Venäjältä ja Siilinjärveltä @YaraSuomi
  Tanskassa ollaan huolissaan saatavuudesta ja hinnoista.

Efter stop for russisk fosfor: Enten får vi endnu højere priser eller tungmetaller på markerne

Quote
Fosfor med lavt indhold af cadmium kan dårligt leveres fra nogen miner i den vestlige verden. Det er nærmest kun russerne, der har så ren fosfor, påpeger Ole Schou.

- Så skal man til at rense fosforen for cadmium med en merpris til følge, hvilket mindst vil fordoble prisen. Så hvad vil vi? Vil vi være rene, rentable, politisk gode? Der kommer en lang række konsekvenser, når man tager den beslutning, siger Ole Schou
(lihav. HJ)

Sitä kummastelen, että tämä toiveikas tieto neljännesvuosisadan takaa näyttää nyt kaikkialta kadonneen. Eli se, että olisi kehitetty puhdistusmenetelmä, joka nostaisi lannoitteen hintaa arviolta vain 5%.

Luomuviljelyssä asiasta voi silti tulla ongelma:

Fosfori saadaan kiertämään

Quote
(Fosfaattia eli fosforia tarvitsee myös luomuviljely, mutta koska luomun periaatteet kieltävät kemiallisen jatkojalostuksen, sitä käytetään tehottomasti nk. fosfaattikivenä. Kuinka hyväksyttävää tämä jatkossa on? Jännittävää on, käsitelläänkö fosforikysymystä FAO:n ruokahuippukokouksessa Roomassa - kun silmämääränä siellä kuitenkin on vuosi 2050.)

Tuo tanskalainen artikkeli kuitenkaan ei mainitse erikseen luomuviljelyä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #279 on: 15.04.22 - klo:04:14 »
Maksumuuri. Mutta tätä on seurattava:

Haapavedelle suunnitellaan jättikokoista tehdasta, joka käyttää puuta etanolin ja biokaasun valmistukseen – sivutuotteena fosforipitoista lannoitetta

Tuo saattaa vielä putkahtaa esille useassakin keskustelussamme. Nyt tähän, koska fosfori mainittiin. Veikkaan mm. että tuo sivutuote äkkiä hyvksytään käytettäväksi luomuviljelyssä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #280 on: 13.05.22 - klo:04:12 »
Tässä on yhä tekemistä:

Lanta virtaa yhä laiskasti viljatiloille ‒ lannan fosfori tulisi käyttää tehokkaammin

Quote
Fosfori ei jakaudu peltoaloille tasaisesti, koska eläintuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle.
[..]
”Rehevöityminen on globaali ongelma, joka johtuu maatalouden rakenteellisista haasteista. On pitkään ollut helppoa käyttää keinolannoitteita karjanlannan sijaan, koska eläimet ja kasvit kasvatetaan eri tiloilla. Eläintilojen koko kasvaa valtavalla vauhdilla, mutta syntyvää lantaa ei saada kiertämään kasvinviljelytiloille”, kertoo John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Marjukka Porvari.
[..]
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke käynnistyi vuonna 2020. Sen tavoite on laajentaa kotimaisen karjanlannan käyttöä myös kasvinviljelytiloilla.

Tuossa ei ollut puhetta niistä "jakeista", lannan muuttamisesta helpommin käsiteltään muotoon.  Miksei ollut?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #281 on: 01.06.22 - klo:05:33 »
Seppo Lohtajan epäilyksiin voi yllättävästi osin yhtyäkin:

Kipsinlevitys on karhunpalvelus viljelijälle ja ympäristölle

Quote
Kipsihanke ei edes yritä väittää, että se katkaisisi vesistöjen rehevöitymisen ja peltojen tuhon kierteen, vaan ainoastaan hidastaa sitä. Hanketta voi verrata hölmöläisten täkinpidennykseen, sillä erotuksella, että tämä näennäispuuhastelu on vahingollista niin viljelijöille kuin vesistöille.

Vaikka ei hänen patenttiratkaisuunsa (=luomu) lainkaan uskokaan. Ks. edellä passim. Vrt. myös loisimiskeskustelumme.

On huomattu täälläkin:

Hesari kirjoitti hyvin myötämieliseen sävyyn tästä ratkaisusta (maksumuurin takana):

Kipsivuoriko Itämeren kirkastaa?

Quote
Siilinjärvellä hohkaavaasta kipsivuoresta kaavaillaan pelastajaa henkitoreissaan olevalle Itämerelle. Pohjois-Savosta kipsiä kuljetetaan tonnikaupalla laivoilla lounaisrannikolle, missä se levitetään pelloille estämään fosforin huuhtoutumista vesiin.

Kaksi yksityiskohtaa pisti kutenkin paperilehdestä silmään:

1. Eräässä haastattelussa todettiin ratkaisulla vain ostettavan aikaa, so. jotain muuta vielä tarvitaan.

2. Luomutiloille tuo on kuulemma kiellettyä:

Quote
[..] sillä ne eivät saa käyttää teollisuuden sivutuotteita.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #282 on: 03.06.22 - klo:04:11 »
Mitä me täällä jo sanoimme?

Asiantuntijaryhmä: Jätevesien ravinteet turvaamaan ruuantuotantoa lannoitekriisissä

Quote
Työryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyvät yhdyskuntien jätevesilietteiden hyödyntämiseen niin, että etenkin typpi saataisiin palautettua maatalouden käyttöön nykyistä paremmin. Lisäksi työryhmä kartoitti fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä jätevedestä.

Typpi on sadon kannalta kriittisin ravinne. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Typen kierrätystä tehostamalla voisimme vähentää riippuvuutta fossiilisella energialla sidotusta mineraalitypestä, vaikka kierrätettävän typen kokonaispotentiaali ja biologisen typen sidonnan lisääminenkään eivät riittäisi kattamaan ruuantuotantomme typpilannoitustarvetta.
(lihav. HJ)

Typpi tai fosfori, tuota lihavoitua olemme sanoneet. Ei riitä, että estetään niiden valuminen Itämereen.
« Last Edit: 03.06.22 - klo:04:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #283 on: 06.06.22 - klo:04:04 »
Hesari:

Suomalaisten ruoka tuotetaan ympäristöä kuormittavalla tavalla, ja syy löytyy osin tuki­viidakosta – ”Tilanne ei ole viljelijöiden syytä vaan poliittisen ohjauksen tulos”

Quote
Perinteisten mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet hurjasti, mikä on lisännyt kiinnostusta lantaa ja muita orgaanisia lannoitteita kohtaan.

Koko kirjoituksessa paistaa läpi vihamielisyys mineraalilannoitteita kohtaan. Reippaasti yli sen, että hinnat ovat kohonneet. Tähän asti:

Quote
Jokisen visio on, että fossiilipohjaisista lannoitteista voisi luopua kokonaan. Tällöin maataloudessa palataan perusteisiin eli lannoituksen tarvetta vähennetään parantamalla maaperän kasvukuntoa ja vaadittava lannoitus hoidetaan kierrätyspohjaisilla ratkaisuilla.

Siihen uskotaan myös politiikassa: esimerkiksi edellinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) sanoi alkuvuodesta Ylioppilaslehden haastattelussa uskovansa, että kahdenkymmenen vuoden päästä Suomessa ei ole enää käytössä mineraalipohjaisia lannoitevalmisteita.

Kuitenkin:

Quote
Mineraalilannoitteiden puolesta puhuvat monet seikat: ne ovat olleet kevyitä, edullisia, juuri oikean ravinnemäärän sisältäviä ja helposti levitettäviä tuotteita, jotka ovat helpottaneet viljelijän elämää suuresti.

Ja mitä lantaan tulee:

Quote
TEOREETTISESTI ja täydellisessä maailmassa kaikella Suomessa syntyvällä lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki Suomen pellot fosforin tarpeen osalta, kertoo Luonnon­vara­keskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Niskanen.

Kaikilla kotieläintiloilla ei kuitenkaan ole resursseja investoida laitteisiin, joilla lanta erotellaan kuivaksi ja märäksi jakeeksi. Märän lannan kuljetus kauas on kallista ja tehotonta.

Lanta ei muutenkaan sisällä ravinteita aina optimaalisessa suhteessa. Lannan ohella tarvitaan siis muitakin lannoitteita.
(lihav. HJ)

Niinpä Hesarin artikkelissa hahmotetaan aika hyvin ongelma. Mutta vastauksissa on selvää luomuvinoumaa! — Esille tässä triidissä, koska oikeassa vastauksessa on kyse juuri peräänkuuluttamastamme kierrätyksen tehostamisesta. Joka mitä ilmeisimmin ei onnistu ilman jotain olennaista parannusta ravinteiden olomuodon muuttamisessa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #284 on: 10.06.22 - klo:04:56 »
Uusi, ainakin minulle uusi, arvio tästä:

Tästäkö ratkaisu tuontilannoitteiden ongelmiin? Käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata noin 20 prosenttia lannoitteista

Quote
”Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Suvi Lehtoranta sanoo.

Intuitiivisesti täällä on arvioitu, ettei osuus pienikään voi olla. Mutta että noinkin suuri.