Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 113198 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #315 on: 08.12.22 - klo:05:52 »
Hesarin mukana tuli tänään "Biotalous" -mainosliite.

Siinä oli artikkeli solumaataloudesta. Mutta myös artikkeli "Biomassojen  ravinteet täytyy saada kiertämään". Jossa iskevä pylväsdiagrammi "Kierrätyslannoitteilla voidaan korvata väkilannoitteita".

Jossa kotieläinten lanta oli 14 milj. tonnia. Ja yhdyskuntajätevesiliete 4,4 milj. tonnia. Biojätteet 0,42.milj. tonnia.

Kun olemme toistuvasti edellä korostaneet yhdyskuntajatteen kierrätyksen*) merkitystä, emme ole olleet kovin väärässä.

(Ko. mainosliite saattaa tulla myöhemmin linkattavaksi nettiin. Vielä ei ollut.)

PS 25.02.22. Täältä löytyi:

Biomassojen ravinteet täytyy saada kiertämään

______

*) ja oikean kierrätyksen: takaisin maatalouteen asti
« Last Edit: 25.02.23 - klo:06:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #316 on: 14.12.22 - klo:07:01 »
Myös Euractivissa on herätty tähän:

‘Wasted’ opportunity: Using human poo to overcome EU fertiliser crisis

Quote
The European Union must explore all avenues to improve the efficiency of fertilisers and close the nutrient loop – including the use of human waste as fertilisers, a top nitrogen expert told EURACTIV.
« Last Edit: 14.12.22 - klo:07:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #317 on: 14.01.23 - klo:05:08 »
Tarkistettava on, mitä lihavoidusta (HJ) uutta on säädetty:

Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

Quote
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 12. tammikuuta asetuksen fosforin käytön sääntelystä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Nykyisen ympäristökorvauksen kaltainen sääntely kattaa 17.1.2023 alkaen kaikki pellot. Samalla viher- ja ympäristörakentamisen fosforin käyttö tulee sääntelyn piiriin. Tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kuitenkin niin, että samalla turvataan viljelykasvien fosforintarve.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #318 on: 31.01.23 - klo:05:18 »
Luken raportti on optimistinen:

Lähes kaikki mineraalifosforilannoitus korvattavissa kierrätetyllä fosforilla - kierrätys takkuaa edelleen

Quote
Tehokkaalla kierrätyksellä voitaisiin kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta Suomessa ja korvata lähes kymmenen miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti. Peltomaiden korkeat fosforipitoisuudet lisäävät vesistökuormitusriskiä, minkä vuoksi korkeita fosforilukuja on pyritty alentamaan lannoitusrajoituksilla. Korkeiden fosforipitoisuuksien osuus peltoalasta onkin vähentynyt, mutta kierrätys takkuaa edelleen.

Mutta heti seuraavasta kappaleesta selviää, ettei kaikki ihan hyvin olekaan:

Quote
Peltomaiden korkeimmat fosforipitoisuudet ovat toivotusti laskusuunnassa ilman satotasojen alenemista, selviää Luken vuosilta 1996–2019 kokoamasta tiedosta. Sitä vastoin alhaisen fosforipitoisuuden peltomaan osuus on kasvanut ja se voi olla satojen kannalta ongelmallista. ”Alhaisen fosforipitoisuuden maita pitäisi lannoittaa fosforilla kasvien tarpeen mukaisesti, jotta uusien lajikkeiden satopotentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään. Korkeiden fosforipitoisuuksien maat eivät fosforilisäyksistä hyödy”, toteaa Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

Tästä saa vähennyslaskulla yhden luvun:

Quote
”Lannan fosforilla voidaan kattaa 65 prosenttia viljelykasvien fosforilannoitustarpeesta, jos fosforia levitettäisiin vain siitä hyötyville pelloille. Muiden lannoitukseen soveltuvien biomassojen fosforin jalostaminen ja käyttö lannoituksessa nostaisi osuuden 90 prosenttiin”, kertoo tutkija Riitta Lemola.

Muu kuin lanta olisi siis 25 prosenttia. Tuon kappaleen alla olevasta kaaviosta näkyy, että aivan valtaosa siitä on yhdyskuntien jätevesilientä. Kaikkien muiden määrät ovat marginaalisia.

Vaikkapa paljon kohistu biojätteiden lajittelu merkitsisi vain vähän yli kymmenettä osaa jätevesiliemestä.

Tämä pitäisi ratkaista:

Quote
”Lantojen fosforin alueelliset ylijäämät edellyttävät tilayhteistyön lisäksi kehittynyttä lannan prosessointia väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi. Prosessoinnin avulla myös muut biomassat ovat muunnettavissa kierrätyslannoitevalmisteiksi. Näin fosfori kulkee lannoitevalmisteina sinne, missä siitä saadaan hyötyjä,” toteaa johtava asiantuntija Sari Luostarinen.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #319 on: 18.02.23 - klo:05:15 »
Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Perinteinen #VYRseminaari käynnissä. @LiisaPietola sanoo, että ruokapöydältä tulevat ravinteet on aika saada kiertoon ja pelloille. Biologinen typensidonta ei riitä, ja valkuaisomavaraisuuteen tarvitsemme monipuolista maataloutta. @VYR_fi

https://twitter.com/AYlhainen/status/1626139110464274435/photo/1

Siinä oli siis:

- ruokapöydältä tulevat ravinteet on aika saada kiertoon ja pelloille
- biologinen typensidonta ei riitä

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #320 on: 21.02.23 - klo:05:10 »
Peltojen kipsaustavoitteesta jäädään – syynä muun muassa kohonneet polttoainekustannukset, kun sota siirsi kipsirahdit pyörille (Maaseudun Tulevaisuus, maksumuuri)

Quote
Kuljetuskulujen nousu leikkaa kolmanneksen 150 000 hehtaarin kipsaustavoitteesta. Kipsi kelpaa etenkin pohjalaisille, kun maan lounaiskolkassa mietitään mahdollisia riskejä.

Nyt haluaisi lukea lisää, ja tietää, mitä riskejä lounaiskolkassa pelätään. Kun tässäkään sitä ei meille kunnolla kerrottu. Ja tietysti ennenkaikkea: onko pelkoihin oikeata syytä?
« Last Edit: 21.02.23 - klo:09:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #321 on: 25.02.23 - klo:05:17 »
Kalanviljelyssä käytettyä niksiä sovellettu karjatilalla lannan käsittelyyn:

An artificial gut to digest farm nitrates

Olisiko siitä myös yhdyskuntajätteen käsittelyyn? Ehkä olisi, siitä kirjoitus antaa vahvoja vihjeitä:

Quote
She spent the past year in the department of applied sciences and social practice lab developing her eClean Bioreactor for removing contaminants including nitrates, heavy metals and E.coli from urban waterways.
[..]
“But we also found the technology was well suited to removing nitrates at even higher levels than the urban environments where nitrate levels were one to two parts per million. That compared to some parts of rural Canterbury where levels can vary from 10-25ppm.”
[..]
Initial lab results from the Ashburton trial are encouraging, with water going in at 15ppm of nitrates and coming out at 4-5ppm.

“We are also seeing a 50% removal of E.coli and 60% removal of heavy metals.”

En ehkä hyppäisi heti mukaan. Mutta siinä ehkä lisää tutkittavaan keinovalikoimaan. Muistaen, että tuonkin mukaan nuo ovat alustavia tuloksia. Mutta lähemmäs 100 prosenttia on puhdistamisessa päästävä.
« Last Edit: 25.02.23 - klo:05:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #322 on: 08.03.23 - klo:07:53 »
Hesarin tiedepalsta tarttui tähän vaikeaan aiheeseen:

Ruoka uhkaa vähetä, koska lannoitteiden tärkeä perusaine niukkenee – Rikkaiden maiden karjatalous on melkoinen fosforisyöppö

Osittain ratsatetaan jo vanhentuneella tiedolla:

Quote
KUN tiedelehti Nature Food julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa arvioitiin Ukrainan sodan vaikutusta ruoan hintaan maailmalla, tulokset hätkähdyttivät.

Jos ennuste osoittautuu todeksi, se lisää sata miljoonaa ihmistä Afrikassa ja Lähi-Idässä aliravitsemuksen piiriin. Nälkäkuolema uhka noin miljoonaa ihmistä, Edinburghin yliopiston tutkimus arvioi.

Ruoan hinnan arvioitiin nousevan 81 prosenttia vuodesta 2021. Hinnannoususta peräti 74 prosenttia johtuisi yhdestä syystä – lannoitteiden kallistumisesta.

Mutta paljon aivan oikeaakin asiaa artikkeliin mahtuu. Oikein on esitetty mm. rikkaiden ja köyhien maiden epätasapaino  asiassa. Sen sijaan minusta tämä ei:

Quote
Lisäksi tutkijat laskivat, että avain fosforin kierrätykseen on nimenomaisesti eläinten lanta. Se sisältää viisi kertaa enemmän fosforia kuin ihmisen ulosteet.

Nimittäin kierrätyksen parantamisen kannalta. Eläinten lanta kiertää jo jotenkuten. Ihmisten lanta ei.

Myös tämän kanssa, on vähän niin ja näin:

Quote
Nurmien ottama fosfori saadaan muiden kasvien käyttöön karjanlannan mukana, mikä onkin keskeistä luomutuotannossa.


Tavallaan oikein. Mutta luomueläintilojen pieni määrä tarkoittaa, ettei niiden merkitys ole suuri myöskään forforin kierrätyksessä. Toiseksi: ei se forfori sinne nurmeenkaan ole tullut luomukeinoin. Jonka käsityksen Hesarista voisi hätäinen saada.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #323 on: 09.03.23 - klo:05:38 »
Toivottavasti tämä poikii jotain (lihav. HJ):

Ravinteiden kierrätyksen hankehaut

Quote
Ohjelman tulevista hauista ilmoitetaan haun avautuessa tällä sivulla sekä ympäristöministeriön Ajankohtaista-sivuilla.

Vuosina 2021-2025 hakuja kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa sekä ravinteiden kierrätyksen symbiooseja edistäviin hankkeisiin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #324 on: 11.03.23 - klo:05:27 »
Jos tällainen teknologia on jo olemassa, niin sen voisi ehkä vain yksinkertaisesti ostaa? Eikö vaikka Helsingin kaupunki voisi tehdä niin?

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·7. maalisk.
Irlantilainen Enva valmistaa jätevedestä ammoniumsulfaattipellettejä. Teknologia tulee mm hollantilaiselta Titan Saltilta

Enva commences construction of fertiliser manufacturing facility

Quote
Leading recycling and resource recovery specialist, Enva, has commenced construction of a new facility that will manufacture agricultural fertiliser pellets containing Ammonium Sulphate (AMS) recovered by Enva from industrial liquid wastes. The €5m investment at Enva’s EPA* licenced facility in Greenogue, Dublin will be the first of its kind anywhere in the world and will utilise an innovative process developed in-house by Enva.
(lihav. HJ)

Helsinki voisi pyrkiä olemaan toinen. Ainakin tuosta kannattaisi pyytää tarjous.

Aluksi innostuin tuosta enemmänkin. Mutta tarkemmin lukien kyse on teollisesta jätevedestä. Eikä yhdyskuntajätteestä. Eikä tämä määrä lopulta ole kovin järisyttävä:

Quote
Once operational later this year, the facility will produce around 4,500 tonnes of fertiliser pellets a year for use in a range of applications including agriculture, horticulture and greenkeeping.
[..]
In doing so we will unlock a range of environmental benefits and help Ireland in becoming increasingly self-sufficient with regards to fertiliser.”

Irlanti on koko lailla Suomen kokoinen. Täältä:

Quote
Yara tuottaa Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita sekä 160 000 tonnia teollisuustuotteita vuodessa. Lannoitteista vientiin menee noin 75 % ja teollisuustuotteista noin 25 %

Nopealla laskelmalla jo siitä jää siis Suomeen n. 375 000 tonnia lannoitteita.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #325 on: 12.03.23 - klo:06:24 »
Tämä on fosforin vähän pirullinenkin ominaisuus:

Terveiset menneiltä ajoilta nousivat pintaan: Suomenlahdella ennätysmäärä fosforia

Että hyvät ja pahat teot asiassa tulevat esille vasta viiveellä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #326 on: 18.03.23 - klo:05:09 »
Tämä on huomattu tässä kirjoituksessa. Mutta on huomattu aikaisemminkin:

Lukijalta: Tienvarsilla käytetty puhdistamoiden kompostiliete aiheuttaa ravinnevalumia

Quote
Luiskien ruoho tuskin kykenee kasvaessaan käyttämään hyväkseen kaikkea lietemullan sisältämää fosforia, vaan osa siitä valuu tienvarsiojien kautta puroihin ja edelleen alapuolisiin vesistöihin.

Tuo on maisemointikäytön ongelma. Ja luiskat ovat tätä maisemointia. Erityisesti täällä Helsingissä luiskien ym. ruohojen ruokahalu fosforin suhteen ei pysty kilpailemaan melkoisen ihmismäärän ruokahalun (ja sen seurausten) kanssa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #327 on: 26.03.23 - klo:04:00 »
Jaaha. YLE demokratisoi (parlamentarisoi) tämän kysymyksen:

Varsinais-Suomen ehdokkaat ovat melko yksimielisiä peltojen kipsikäsittelyn tarpeellisuudesta

Mikä ettei tuostakin saisi ehdokkailla mielipide olla. Mutta sitä illuusiota ei saisi olla, että tuollainen selvästi toimenpanovaltaan kuuluva asia tulisi päättää eduskunnassa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #328 on: 18.04.23 - klo:04:12 »
Myös SYKE on tässä mukana:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Jätevesien ravinteet tulisi ehdottomasti saada hyötykäyttöön pelloille. Se vaatisi jätevesien haitta-aineista eroon pääsemistä ja politiikkamuutoksia. Eli se maksaisi.

SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön
« Last Edit: 18.04.23 - klo:06:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25855
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #329 on: 03.05.23 - klo:11:34 »
Tämä on todella tärkeä projekti:

Kierrätyslannoitteet tehokkaasti ja turvallisesti käyttöön Euroopassa

Erityisesti fosforin ja kaliumin osalta. Sen sijaan typen osalta tässä ei ole täysin kartalla:

Quote
Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa. Esimerkiksi fosforia kaivetaan maaperästä ja typen valmistamiseen käytetään maakaasua. Näitä viljelyn ykkösravinteita on kuitenkin myös monissa maatalouden, elintarviketeollisuuden ja vedenpuhdistamoiden sivuvirroissa, kuten lannassa, lietteissä ja kasvinjätteissä.


Sillä on jo selvää, ettei jossain jo läheisessa tulevaisuudessa typen valmistamiseen käytetä maakaasua.

Mikä on myös tärkeää: ettei tuohon projektiin millään tavoin sotketa luomuaatetta!!!
« Last Edit: 03.05.23 - klo:11:54 by Heikki Jokipii »