Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Tästä ei saada lukea enempää (MT, maksumuuri):

Uusi fosforiasetus nostattaa kiistaa peltojen kasvukunnosta ja karjanlannan käytöstä

Uusi asetus sitoisi ympäristösitoumuksen ulkopuoliset tilat nykyistä korvausjärjestelmää vastaaviin ravinnerajoituksiin ilman korvausta.

[Heikki Jokipii]

Varsinais-Suomen viljelijöiden haluttomuudesta asiaan. Tällainen syy oli löytynyt:

Varsinais-Suomessa on perusteet kaihtaa kipsikäsittelyä
Miksi vuosikymmenien aikana saavutettu hivenravinnetaso pitäisi pilata kipsillä?

Maksumuuri. Ei saa ulos yksityiskohtia.

[Heikki Jokipii]

Fosfori — ei kun rikki — onkin näin monella tavalla tärkeä aine:

Sulfur: A Potential Resource Crisis That Could Stifle Green Technology and Threaten Food Security as The World Decarbonizes

Abstract

Sulfur in the form of sulfuric acid is a crucial part of our modern industrial society. It is required for the production of phosphorus fertiliser and manufacturing lightweight electric motors and high-performance lithium-ion batteries. Over 246 million tonnes of sulfuric acid are used annually. Rapid growth in the green economy and intensive agriculture could see demand increase to over 400 million tonnes by 2040. Today over 80% of the global sulfur supply comes from desulfurisation of fossil fuels to reduce emissions of sulfur dioxide (SO2) gas. Decarbonisation of the global economy to deal with climate change will greatly reduce the production of fossil fuels. This will create a shortfall in the annual supply of sulfuric acid of between 100 and 320 million tonnes by 2040, depending on how quickly decarbonisation occurs. Unless action is taken to reduce the need for sulfuric acid, a massive increase in environmentally damaging mining will be required to fill this resource demand

Olisiko tuossakin apua siitä, että rikki saataisiin paremmin erotetuksi forforilannoitteista?

[Heikki Jokipii]

Keskustelu MT:ssa jatkuu:

Lukijalta: Yaran kipsi on rikinkatkuinen ongelmajäte
Kipsihanke antaa valheellisen kuvan siitä, että nykyisenkaltaista viljelyä voitaisiin jatkaa eikä todellisiin ongelmiin tarvitse puuttua.

Edelleen tuolla tavalla meiltä köyhiltä salaa. 

Mutta mielenkiintoisesti tuli juuri edellä esille, miten rikistäkin voi tulla jatkossa pulaa.

[Heikki Jokipii]

Annetaan ymmärtää, että asia olisi muuttunut:

Biojätteen lajittelu on ympäristöystävällistä

Vaikka biokaasusta saatava energiahyöty on huomattava, se on lopulta vain biojätekierrätyksen sivutuote. Tärkeintä on maanviljelylle elintärkeän typpi- ja fosforipitoisen ravinnemullan tuotanto.

Toimittaako Helsinki nykyisin tuon mullan (takaisin) maanviljelyn käyttöön? Tai ravinteet? Vielä elokuussa sitä tässä lausunnossa koko Suomen osalta epäiltiin. Mutta olisiko Helsingin osalta toisin?

Tämä asia täytyy nyt ehdottomasti tarkistaa.

[Heikki Jokipii]

Tieto, jota minä en tiennyt (lihav. HJ):

Kipsi kiinnostaa tiloja myös sisämaassa ‒ käytön ehtona mereen päätyvä valuma-alue

Kipsin käyttöä ei ole toistaiseksi hyväksytty luomutuotannossa, vaikka osa luomutiloista sitä toivoo.

[Heikki Jokipii]

Selvennys täältä:

EU:n luomuasetuksen mukaan luomuviljelyssä voidaan käyttää luonnonkipsiä, mutta ei teollisessa prossissa muodostunutta kipsiä (esim. Siilinjärven kipsiä).

Jos vielä jättäisimmekin kantamme kipsiin auki, tuo on yksinkertaisesti naurettavaa. (Lähestyy ko. asetuksen luomusuolafarssia.)

[Heikki Jokipii]

Tämä onkin nyt jännää:

Jättiluokan biokaasulaitos kiinnosti Kiuruvedellä – mädätteen rikkakasvit, luomukelpoisuus ja nurmien tukien kohtalo mietityttivät
Tilallisia laitoksessa houkutti erityisesti syötteen paraneva lannoitusarvo.

Jos kyseessä on jättiluokan laitos, merkinnee se sitä, että myös tehoviljellyiltä tiloilta tulee mädätettävää. Tiukimman tulkinnan mukaan lopputulos ei kelpaa luomuun.

Siitä hankkeesta MT kertoo vielä tämänkin (ilmaiseksi):

Valion ja St1:n valtava biokaasulaitos suunnitteilla Kiuruvedelle – Yhtiö uskoo hankkeen tuovan voittoja kaikille
Suomen Lantakaasu Oy lupaa noutaa syötteen tiloilta ja palauttaa sen parrannettuna lannoitteena.

Mutta ei luomutiloille?

[Heikki Jokipii]

Helppoa tiettyyn pisteeseen on olla tästä yksimielinen:

Commission, EU countries agree on importance of manure-made fertilisers

At their monthly gathering on Monday (17 October), bloc ministers discussed the use of bio-based fertilisers and nitrogen obtained through the treatment and transformation of animal manure following a request made by Belgium, backed by Spain, Hungary, the Netherlands, and Portugal.

The process, known as REcovered Nitrogen from manURE (RENURE), “would be a way of increasing self-sufficiency in terms of fertiliser availability” and contribute to the “circular economy,” said Belgium’s agriculture minister David Clarinval.

For several months now, farmers across the bloc have been hit hard by the explosion in input prices, especially since Russia and Belarus used to supply 60% of fertilisers used in the EU, data from the industry association Fertilizers Europe reads.

(lihav. HJ)

Mutta piileekö taustalla kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, minkälainen lannan käsittely on luvallista ja suotavaa? Niin, ja sekin, luokitellaanko ihminen eläimeksi. 

Juustonvalmistajien Belgian ja Hollannin valtavat lehmänlantaylijäämät ovat tuossa hankkeessa vahvasti taustalla, uskon.

[Heikki Jokipii]

Seppo Lohtaja kertoi näkemyksestään MT:ssa:

Jätekipsi on myös ympäristökuorma

Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.

Jota emme saa tuon enempää lukea. Harmi. Olettaen, että hän ei käytä argumentteja, joissa biodynaaminen viljely on ainoa vaihtoehto.

[Matti Pekkarinen]

löysin tuon jutun... se menee näin:
"Yaran jätekipsin levityksen pelloille pitäisi vähentää Saaristomeren rehevöitymistä sitomalla liukoista fosforia ja vähentämällä kiintoaineksen huuhtoutumista.

MT raportoi 21.10. Syken ja HY:n tutkimuksesta Savijoella. Leville käyttökelpoista liukoista fosforia huuhtoutui toiselta vertailualalta 24 prosenttia vähemmän mutta toiselta lohkolta 13 prosenttia enemmän kuin käsittelemättömältä lohkolta. ”Koko aluetta tarkastellen muutosta ei tapahtunut.” Kiintoaineksen huuhtoutuminen väheni kolmanneksella.

Jokin mättää pahasti, kun ely-keskuksen mukaan ”kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimuksen mukaan noin 50 prosenttia”. Pahinta tässä ruletissa on tehottomuuden lisäksi juurisyyn hämärtyminen ja väärä signaali viljelijöille.

Tutkija R. Erviön tutkimus maatalouden koeasemilla 1960–1990 osoitti humuksen vähentyneen 28 prosenttia. Nykyviljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet humuksesta. Humus sitoo ravinteita ja vettä sata kertaa enemmän kuin mineraalimaa. Jokaiselta hehtaarilta on nyt hävinnyt 90 tonnia humusta vesistöihin ravinteet mukanaan!

Kipsijäte syntyy, kun valmistetaan pelloille levitettävää fosforilannoitetta. Sitten tätä fosforia sidotaan jätekipsillä, joka on syntynyt lannoitteen valmistuksessa! Muistuttaa hölmöläisten täkinpidennystä. Ja valtio maksaa.

Kipsiä käytetään 4 tonnia hehtaarille. Se sisältää rikkiä 640 kiloa. 4 000 kilon viljasato ottaa maasta 6 kiloa rikkiä eli viidessä vuodessa 30 kiloa. Loppu 610 kiloa jää happamoittamaan pohjavettä ja vesistöjä. 100 000 hehtaarin kipsikäsittely tietää 60 miljoonan kilon rikkikuormaa Saaristomereen! ”Vapautuva sulfaatti huuhtoutuu ruokamultakerroksesta parissa vuodessa.” Lisäksi magnesiumia voi huuhtoutua.

Kipsin levittäminen järvi-, pohjavesi- ja natura-alueille on kielletty. ”Järvissä sulfaatti voi kiihdyttää rehevöitymistä.”

Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.

Seppo Lohtaja

Uusikaupunki "

[Matti Pekkarinen]

30 v takaa Lohtaja löysi haluamiaan päätelmiä.
Senki jälkeen on kokeiltu ja päätelty: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm

[Matti Pekkarinen]

Yllä näkyvästä MT-artikkelista/Lohtaja: "Tutkija R. Erviön tutkimus maatalouden koeasemilla 1960–1990 osoitti humuksen vähentyneen 28 prosenttia. Nykyviljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet humuksesta. Humus sitoo ravinteita ja vettä sata kertaa enemmän kuin mineraalimaa. Jokaiselta hehtaarilta on nyt hävinnyt 90 tonnia humusta vesistöihin ravinteet mukanaan!"

Luontoäiti/Luoja/jokumuu ei tarkoittanut maata muokattavaksi ja käännettäväksi, jopa monesti vuodessa. Luomussa ei juurikaan muuta toimivaa rikkatorjuntakeinoa ole, ja tässä mielessä "luomusti" on viljelty iso osa tuosta mainitusta ajanjaksosta. Myös ns tavanomaisessa tuotannossa. Kynnetty yhä vaan syvemmältä, kun on saatu isommat koneet. Sekoitettu raakaa pohjamaata mukaan. Tottakai humuspitoisuus laskee. Se "laimenee" sekoittuessaan suurempaan kivennäismaamäärään. Muokkaus myös aiheuttaa humuksen hajoamista hiilidioksidiksi taivaalle.
Nyt on tietoa ja kemikaalit. Voidaan käyttää vaikkapa suorakylvöä! Luomuilulle pitäisi laittaa haittavero.


Tehoviljely pilaa maan?

Tämä väittämä tulee siitä melko yleisestä luulosta, että kasvi rakentuu maasta, ja näin ollen runsaat sadot söisivät maan altaan. Tosiasiassahan kasvin rakennusaineet ovat yli 95%:sesti ilmakehän hiilidioksidia; ja mitä runsaampi sato saadaan, sitä enemmän syntyy myös maahan jäävää kasvijätettä. Käytännössä on havaittu sama ilmiö: voimaperäinen viljely nostaa maan humustasoa. Tapauksia, joissa maa viljelyn seurauksena "pilaantuu" löytyy laajaperäisen viljelyn piiristä, missä viljely perustuu kaskeamiseen ja missä maata ei lannoiteta, tai lannoitetaan vain niukasti. Kehittyneen viljelyn maissa harminaiheena on ollut satotasojen nousu ja sen tuoma ylituotanto.

http://mattipekkarinen.net/

[Heikki Jokipii]

Tässä on aineksia kahteenkin triidiimme. Laitetaan nyt tähän:

Lantaa tarjotaan yhdeksi ratkaisuksi Suomen hiili­nielujen romahtamiseen

Tämä on tavoite:

METSÄSSÄ lantaa tai muitakaan biomassoja ei käytettäisi lannoitteena sellaisenaan.

Biomassa pitäisi ensin puhdistaa haitta-aineista ja sen jälkeen poistaa vettä, eli saada lanta kuivempaan muotoon.

”Toinen vaihtoehto on ottaa biomassasta vain ravinteet. Eli sen sijaan, että poistetaan kaikenlaisia haittoja, niin poimitaankin biomassasta pois vain ne ravinteet”, Ervasti sanoo.
[..]
Lopullinen lannoite olisi joka tapauksessa erilaisia rakeita tai pellettejä, joita voitaisiin levittää helikopterista tai metsätraktorilla.

Etenkin ihmisten viemärijätteissä voi olla lääkejäämiä, antibioottiresistenttejä mikrobeja, hormoneita ja muita haitta-aineita. Joissakin biomassoissa voi olla myös mikromuoveja. Toisaalta eläinten ja ihmisten jätöksistä pystytään jo nyt tekemään kierrätyslannoitteita maatalouteen.
[..]
On myös varmistettava, ettei lannoitteiden mukana päätyisi haitta-aineita luonnonvesiin.

Kuten edellä on usein tullut esille, tuon toimiva ratkaisu on eräänlainen Graalin malja.

Tässä syy, miksi se olisi sopinut tähän toiseenkin. Tällaista tietoa:

Lannoittamisen avulla halutaan lisätä puiden kasvua.

Metsiä lannoitettiin laajasti etenkin 1970-luvulla, mutta sen jälkeen lannoittaminen on hiipunut. 2000-luvulla alle 10 prosenttia talousmetsistä on lannoitettu, eli vuosittain metsiä on lannoitettu joitakin kymmeniätuhansia hehtaareja.
 
Viime vuonna metsien lannoituksiin käytettiin Suomessa 24 miljoonaa euroa.

Kuitenkin siis noinkin suuri osuus. Joku osa metsänomistajista on katsonut sen paremmaksi kuin tavoitella luomustatusta.

***

Otsikon fosforistakin on kyse:

Sen sijaan turvemaa- eli suometsät tarvitsevat fosforia ja kaliumia. Siksi turvemaiden metsissä käytetään tuhkalannoitusta.

Mitä muuta voisi käyttää, selvinnee em. asioiden tarkemmasta tutkimisesta. Ja kaikkien toivoman läpimurtoidean jälkeen.

[Heikki Jokipii]

Olisiko näin, mitä tämä mainos sanoo?

Nyt jos koskaan kalkitus kannattaa

Kasveille tärkeät pääravinteet typpi, fosfori ja kali, liukenevat kasvin käyttöön vasta pH-tasolla 6,5. Sitä happamemmissa olosuhteissa ravinnehukka voi olla jopa 30 prosenttia. Se, paljonko ravinteita menetetään, vaihtelee eri olosuhteissa. Varmaa kuitenkin on, että happamassa maassa tulee tappioita, joten kannattaa laskea paljonko 10 prosenttia tai 30 prosenttia tarkoittaa oman tilan lannoiteostoissa.

Muuttaisiko tuo asetelmaa? Eli kalkitus parantaisi myös ravinteiden hyödyntämistä? Eikä ainoastaan estäisi niiden valumista Itämereen?