Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Tämäkin puheenvuoro esille:

(Olli Niskanen)

Luken tutkija: Väkilannoitteita tarvitaan lannankäytöstä huolimatta

Ylen tekemän jutun ongelmana oli kolmannen osapuolen tekemä otsikko, jossa harmillisesti sekoitettiin termeinä keino- ja fosforilannoitteet.

Varmaankin vastaus tähän:

Eläintilojen lanta voisi korvata lähes kaikki fosforilannoitteet Suomen pelloilla – hinnannousu saanut viljelijät kiinnostumaan

[Heikki Jokipii]

Hänen arvionsa:

Kierrätyslannoite on mineraalilannoitetta edullisempaa ‒ Orgaanisten lannoitteiden käyttöä tulisi tehostaa

Lannoitusmallikin voi olla hybridi. Gasumin tuotepäällikkö Juhani Viljakainen ehdottaa, että mineraalilannoitteilla voisi kattaa noin 30—40 prosenttia kasvin lannoitustarpeesta ja loput orgaanisella lannoitteella tai karjalannalla.

Tuossa mielessä kyllä. Mutta vaikkapa kaupunkien jätteistä tehdyn lannoitteen pitäisi säilyttää "orgaaninen" statuksensa, vaikka sen tuottamisessa tarvittaisiin kemiaa! Tai muuttamisessa sopivampaan muotoon.

[Heikki Jokipii]

Alankomaat on on ollut kiusallisessa tilanteessa jo pitkään:

Dutch farmers protest plan to curb nitrogen pollution

AMSTERDAM, June 10 (Reuters) - The Dutch government on Friday laid out targets for reducing nitrogen pollution in some areas by up to 70% by 2030 - the latest attempt to solve a problem that has plagued the country for years.

Reductions are necessary in emissions of nitrogen oxides from farm animal manure and use of ammonia for fertilisation, the government says. Nitrogen oxides in the atmosphere help form acid rain, while fertiliser washed into lakes can cause algal blooms that kill marine life.

Ja päinvastoin kuin tuossa sanotaan, se ei niinkään johdu keinolannoitteista. Vaan nimenomaisesti lehmänlannasta. Jota Alankomailla on kroonisesti liikaa. Koska maalla on pinta-alaan nähden liikaa nautoja. Maasta on perinteisesti viety lantaa Saksaan. Josta Alankomaat on maksanut korvauksen!

***

Ongelma on periaatteessa sama kuin Suomessakin: lantaa syntyy liikaa väärässä paikassa. Hollantilaiset juustot ovat vallan erinomaisia! Olisi ilmeisesti tehtävä järjestely, jolla niitä voisi valmistaa lisenssillä Saksassa?   

(tässä triidissä, vaikka typestä onkin tuossa pääosin kyse)

[Heikki Jokipii]

Tähän turvaudutaan:

With fertilizer shortage threatening to cripple agriculture, farmers in Niger turn to nutrient-rich human urine

In a bid to revive dying crops in Niger Republic, scientists are using a mineral-rich, low-cost and easily accessible fertilizer – human urine.

A team of researchers from Niger, the UK and Germany are combining Oga, sanitized urine, with organic manure to increase yield of pearl millet panicle, which is a robust, quick growing summer cereal.

(lihav. HJ)

Ja tavallaan mekin olemme sitä suositelleet. Yksityiskohtia virtsan puhdistamisesta ei kerrota. Näin:

Although the idea of using human urine to fertilize crops sounds disgusting, it has been used for thousands years due to its nutrients – phosphorus, nitrogen and potassium – that are the same found in commercial fertilizers.

Inhottavuus tai mikä on muuten tehnyt tuon luomussa kielletyksi. Ainakin viimeisten tietojemme mukaan.

Mutta raha ei haise. Tuossakaan yhteydessä. Ja tuossa yhteydessä tulevat alamaiset vähemmän köyhiksi.

[Heikki Jokipii]

Yhä työkalupakissa:

Metsäteollisuuden sivuvirroista pika-apu peltojen eroosion ja fosforikuormituksen torjuntaan

Tuodaan kyllä esille:

Maanparannuskuitu toimii pellolla mikrobien ravintona, ja kuitua hajottaessaan mikrobit erittävät liima-aineita, jotka yhdessä sienirihmaston kanssa parantavat maamurujen kestävyyttä. Tämä vähentää eroosiota ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista. ”Kuidun avulla ei voida vähentää hajakuormitusta pysyvästi, mutta nopea apu siitä on mahdollista saada. Tutkimusten mukaan kuitukäsittelyn positiiviset vaikutukset näkyivät vielä neljän vuoden jälkeen. Pitkäaikaisia vaikutuksia on mahdollista saada hitaammin maaperään vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten monipuolisella viljelykierrolla, kasvien tarpeenmukaisella lannoituksella sekä pellon hyvällä vesitalouden hoidolla”, erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

[Heikki Jokipii]

Tällaisiakin vaikeuksia fosforin kanssa tulee:

Yara ryhtyy pesemään kipsikasaansa Uudessakaupungissa – koko kasan pesu kestää 25 vuotta

Noin kymmenen vuotta sitten kipsikasan ja meren väliin rakennettiin kilometrin pituinen eristeseinä.

Kasan fosforipäästöjä tarkkaillaan vuosittain. Yaran mukaan vuoden 2010 jälkeen kipsikasan päästöjä on saatu vähennettyä 95 prosenttia.

Tavoitteena on, että viimeisetkin fosforipäästöt pystytään poistamaan uuden pesumenetelmän avulla. Vastaavaa pesumenetelmää on toteutettu Yaran Ruotsin tehtaalla Landskronassa.

Täytyy katsoa yksityiskohdat Yaran sivuilta.

[Heikki Jokipii]

Firma myy ideaansa mm. käyttäen lihavoimaani sanaa:

Kakkako jätettä? Ei, vaan oiva energian ja lämmön lähde

FimusKraft on kiertotalouden startup-yritys, joka tuottaa mikrobi- ja bakteeriprosesseilla erilaisista biojätteistä energiaa ja biodynaamista lannoitetta sekä arvokkaita raaka-aineita lääke-, kemia- ja elintarviketeollisuuden käyttöön.

Mutta väärin, sana tulisi sieltä poistaa. Syytä olisi kun Ilmari Schepelin todistuksen mukaan tuo on nimenomaisesti kiellettyä biodynaamisessa viljelyssä.

Mutta sinänsä tuossa on mielenkiintoinen toimija. Seurantaan. Firma väittää kehittäneensä ihmisjätteen puhdistamiseen mullistavia ratkaisuja.

[Heikki Jokipii]

Tämä on tavoite:

Ravinteiden kierrätys saa vauhtia

Tähän kirjoituksella on viha-rakkaussuhde:

Rakkaalla lannoitteella on monta nimeä: mineraali-, keino- ja väkilannoite ja vielä apulantakin. Se valmistetaan teollisesti epäorgaanisista raaka-aineista, ja sen ravinnepitoisuudet säädetään tarkasti. Niinpä sitä on helppo annostella kasvin tarpeen mukaan.

Mineraalilannoitteilla on kuitenkin ympäristöhaittansa. Typpiravinteita valmistetaan fossiilisen maakaasun avulla suurin hiilidioksidipäästöin, ja fosfori- ja kaliumravinteita saadaan mineraaleista, siis uusiutumattomista luonnonvaroista.

Tähän taas selvä nk. lukkarinrakkaus:

Uusiutuvaakin luonnonvaraa on toki käytössä, eläinten lantaa. Lantaa on kuitenkin levitetty paikoin liikaa, koska eläintalous ja viljely painottuvat Suomessa eri alueille. Näin etenkin fosforia on päässyt kertymään peltoihin ylimäärin ja myös huuhtoutumaan pelloista vesistöihin. Tämän vuoksi Suomessa on tutkittu jo pitkään, miten kasvi- ja eläinperäisiä ravinteita voitaisiin kierrättää hallitusti, helposti ja kannattavasti.

Mutta onko eläinten lanta uusiutuva luonnonvara? Varsinkaan forforin ja kaliumin osalta? Mutta ei lehmän ruoansulatuksessa typpeäkään synny.

Tämä on yhä ratkaisematta:

Tapio-Biström korostaa, että jokainen biomassa vaatii omat ratkaisunsa. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden lietteitä on käsiteltävä, jotta puhtaat ravinteet saadaan erilleen haitallisista aineista.

Sen sijaan maatiloille on kehitetty kaikenlaista:

Kyösti ja Saara Marttila hankkivat viime vuonna tilalleen biokaasulaitoksen tavoitteenaan omavaraisuus energian suhteen. Heillä on Kurikan Jalasjärvellä tuhatkunta sikaa, parisataa nautaa ja noin 600 hehtaaria vilja- ja nurmipeltoa.

Marttiloilla oli tapana levittää sika- ja nautalietteet pelloille sijoittamalla eli multaan sekoittamalla ja täydentää ravinnevalikoimaa mineraalilannoitteilla. Nyt biokaasulaitos tuottaa lietteistä mädätysjäännöstä, jossa ravinteet ovat tallella ja osin helpommin hyödynnettävässä muodossa.

Jos mädätysjäännöksen fosfori- ja kaliumpitoinen kiintoaine lingottaisiin kuivahkoksi, sen voisi kuljettaa viljelijöille käytettäväksi tai lannoitevalmistajille raaka-aineeksi. Typpipitoisen nesteen voisi käyttää lähipelloilla.

***

Oikeastaan muuten kierrätyksen vaatimus on relevantti vain muiden ravinteiden kuin typen osalta. Typpi kun on oikeastaan kohta jo täysin uudistuva luonnonvara. Silloinkin kun se valmistetaan teollisesti. Jos se onnistutaan tekemään kilpailukykyisesti ilman maakaasua, "vihreällä" vedyllä.

[Heikki Jokipii]

Annetaan laki:

Uusi lannoitelaki voimaan 16.7.2022

Twiitin kanssa:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
MMM
@mmm_fi
·12. heinäk.
Uusi #lannoitelaki voimaan 16.7.2022. EU-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön toimintatavat yhdenmukaistetaan sekä luodaan joustavampi toimintamalli, joka edistää kestävästi valmistettujen tuotteiden markkinoita varmistaen samalla niiden turvallisuuden. https://mmm.fi/-/uusi-lannoit

Fosforista taitaa keskeisesti olla kyse:

6 §
Fosforin käyttö
Lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin käytön on perustuttava maa- ja puutarhataloudessa kasvin tarpeeseen maan fosforiluokka huomioiden.
Toimijan, joka elinkeinotoimintaansa liittyen käyttää maa- ja puutarhataloudessa tai viher- ja ympäristörakentamisessa lannoitevalmisteita tai lantaa on pidettävä lannoituksesta tiedostoa ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle. Tiedoston tulee sisältää paikat, joihin lannoitevalmisteita tai lantaa on levitetty, lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin määrät sekä ajankohta, jolloin lannoitevalmisteita tai lantaa on levitetty. Tiedosto on säilytettävä viiden vuoden ajan sen vuoden lopusta, jolloin lannoitevalmistetta tai lantaa on levitetty.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin käytöstä sekä tiedostojen sisällöstä ja järjestämisestä.
7 §
Lannoitevalmisteiden tuotevaatimukset
Lannoitevalmisteen on koostuttava yksinomaan sellaisista ainesosista, jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön tai lannoitevalmisteasetuksen liitteen II mukaisen ainesosaluokan aineosien yleisiä laatu- ja käsittelykriteereitä koskevat vaatimukset.
Lannoitevalmisteen on lisäksi täytettävä kyseisen lannoitevalmisteen tuoteluokan tai, jos kyseessä on lannoitevalmisteiden seos, tuoteluokkien vaatimukset. Lannoitevalmisteiden kansallisia tuoteluokkia ovat epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset lannoitteet, orgaaniset kivennäislannoitteet, kalkitusaineet, orgaaniset maanparannusaineet, epäorgaaniset maanparannusaineet, kasvualustat, biostimulantit ja lannoitevalmisteiden seokset.

Ja olisiko tässä se kadmiumpykälä (lihav. HJ):

5 §
Lannoitevalmisteiden yleiset vaatimukset
Lannoitevalmisteiden tulee olla tämän lain tai lannoitevalmisteita koskevan Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Lannoitevalmisteita voidaan lisäksi asettaa saataville markkinoilla vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen perusteella, kun ne ovat laillisesti kaupan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Lannoitevalmisteelle, joka asetetaan saataville markkinoilla Suomessa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella, on haettava ennakkoon lupa Ruokavirastolta 15 §:n mukaisesti.
Lannoitevalmisteiden on oltava turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita, yhdisteitä tai eliöitä, että sen käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle kasvien terveydelle taikka ympäristölle.

Mutta luultavasti tuon lain myötä tulee jotain uutta myös kierrätyslannoitteita koskien.

[Heikki Jokipii]

Tätä on tavallaan epäily täällä kaiken aikaa:

Typpeä kulkeutuu virtsan mukana ympäristöön, kun ihmiset syövät liikaa proteiinia – Voi ruokkia sinileväkukintoja ja saastuttaa ilmaa ja juomavettä

Yhdysvalloissa tutkijat yllättyivät, miten paljon ympäristöön päätyvistä haitallisista typpiyhdisteistä on peräisin ihmisten ruuansulatuksesta. Määrät kilpailevat jopa viljelyspelloilta huuhtoutuvien typpimäärien kanssa. Myös Suomessa on selvitetty liian proteiininsyönnin vaikutuksia Itämereen.

Vaikka ehkä olemme puhuneet enemmän forforista.

Mutta sitä olemme korostaneet, ettei ihmisten jätösten ravinnevirta ole mitätön. Vaikka ehkä ensisilmäyksellä siltä näyttäisi. Ja päätyneet sille kannalle, että tavoitteen pitää olla 100% kierto. Pöydältä peltoon!

[Heikki Jokipii]

Kaikenlaista saadaan selville:

Amazon’s Growth Limited by Lack of Phosphorus

Niin uskomattomalta kuin se voi kuulostaakin, forforikin voi aiheuttaa eri puolilla maailmaa erilaisia ongelmia. Jos tuo nyt on ongelma: Amazonas kasvaa sen verran kuin pystyy. Eivätkä nuo sen kasvun rajat välttämättä aiheuta mitään peruuttamattoman pahaa? Ei ole ehkä kuitenkaan kiireellisesti yritettävä kuljettaa Itämeren liikaa fosforia sinne?

[Heikki Jokipii]

Tähän uskoo nyt valtion rahakin:

Viljelijät innostuivat hakemaan maksutonta kipsikäsittelyä, haku vielä auki Saaristomeren valuma-alueella

Tutkimusten mukaan kipsikäsittelyllä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin.

Mekin tiettyyn pisteeseen uskomme. Mutta tämä on se kysymys, jossa jaamme tietyn epäluulomme "biodynaamikko" Seppo Lohtajan kanssa.

[Heikki Jokipii]

Tästä lukisi mielellään enemmän. MT, yliö, Vesa Kallio:

Fosforiasetus estää tehokkaan maataloustuotannon

Asetusluonnoksen sinänsä hyvä tavoitteet ovat monilta osin epätarkoituksenmukaisia koko Itä- ja Kaakkois-Suomen osalta.

En siis tiedä tuon sisältöä, pääteesiä. Mutta se on täällä tuotu esille, miten fosfori on molempiin suuntiin problemaattinen.

[Heikki Jokipii]

Pitkähkö lausunto:

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi fosforin käytöstä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa

Otetaan siitä esiin tämä yksi kohta:

Asetusluonnoksessa ehdotetut fosforin käyttömäärät ovat korkeat maa- ja puutarhatalouden vastaaviin nähden, ottaen huomioon sen, että näiltä alueilta ei kerätä satoa. MTK:n mielestä viher- ja ympäristörakentamisen fosforipäästöjen riskejä ja vaikutuksia ympäristöön vähätellään. Ravinteet tulee saada nykyistä paremmin hyötykäyttöön, eikä tarkoituksena pidä olla niiden liiallinen sijoittaminen viheralueilla ja muualle ympäristöön. Sinänsä on hyvä, että fosforin käyttömääriä koskevat säädökset laajenevat koskemaan myös viher- ja ympäristörakentamista.

Olemme tuoneet saman esille uutisessamme:

Fosfori saadaan kiertämään — mutta ei luomusäännöin (2009)

*) sama pätee sinuun, uskollinen biojätteittesi kierrättäjä - raukkaparka, jos toisin olet uskonut. Mikään "kierrättämäsi" ei oikeasti kierrä, vaan ko. syystä löytää loppusijoituspaikkansa kaupunkien maisemointiin käytetyssä mullassa.

Eikä tuo meidän tarkkailumme pohjalta ole yli 10 vuoteen vielä mihinkään muuttunut. Tai ainakaan olennaisesti. Jotain kokeiluja on. Ja/tai suunnitelmia.

[Heikki Jokipii]

Sopivasti GLP:ssa juuri ilmestynyt artikkeli:

Extracting urine from wastewater and using it as fertilizer could be sustainability boon

The key here is that if the urine is urine only, it’s ready to go as a nitrogen- and phosphorus-rich fertilizer the moment it leaves the body. But getting a good separation is important. Feces are the main source of pathogens in the collected urine, according to Björn Vinnerås, environmental engineering professor at the Swedish University of Agricultural Sciences. Urine-diverting toilets aren’t perfect, he said, and some mixing is unavoidable.

Vinneråsin nimi muistiin.