Vieraslajien haitat

[Heikki Jokipii]

Vieraslaji ja rikkakasvi:

Yksi maailman pahimmista rikkakasveista leviää Suomessa �" yhdeksi syyksi epäillään lintujen talviruokintaa

Ja taas tarjotaan kansalle kotimaisuutta...

Antti Armisen mukaan Etelä-Karjalassa ainakin yhdellä maatilalla epäillään rikkakananhirssin levinneen pellolle linnunsiementen mukana. Armisen mukaan turvallisin vaihtoehto lintujen ruokintaan olisi käyttää kotimaisia siemeniä.

.... ja  tällaista puuhastelua:

Kansalliselle vieraslajit.fi -sivustolle rikkakananhirssihavaintoja on ilmoitettu ympäri Suomea. Palvelussa voi ilmoittaa omista vieraslajihavainnoistaan. Lähde: vieraslajit.fi

Kun on näin:

Rikkakananhirssin tehokkain torjunta-aine poissa pelistä

Kasvinsuojeluaine Axial 50 EC:n lopullinen tilanne ratkennee pian, kertoo Tukes.

Arkijärkeni mukaan myös glyfosaatilla voisi olla asiassa käyttöä?

[Heikki Jokipii]

Tähän voisimme osallistua:

Lausuntokierros: Tutustu ja ota kantaa suunnitelmaan haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Voisimme tuoda esiin, että tuossa työssä pitäisi ehdottomasti hylätä taikauskoinen glyfosaatin pelko. Jotta edes jotain tuloksia olisi siinä odotettavissa.

[Heikki Jokipii]

Tällainen haaste:

100 lajia �"haaste: montako kasvi-, hyönteis- tai sienilajia onnistut havaitsemaan vuodessa?

Ja tarkkalie samalla vieraslajeja. Ettei käy näin:

Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi �" tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.

Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!!

Seppo Vuokon pohdintaa:

Lajiston muutokset eivät ole luontokatoa

Luonnon voima on sen lajistomuutoksina ilmenevä joustavuus. Sen sanominen luontokadoksi on tarkoituksellista propagandaa. Tämä ei ole ensimmäinen Itämerta kohdannut luontokato, jos käytämme luontopaneelin sanontaa.

Ajatelkaa, miten hirmuisia olivat lajistomuutokset, kun kylmä Balttilainen jääjärvi muuttui suolaiseksi Yoldiamereksi ja sitten se taas makeavetiseksi Ancylusjärveksi ja se taas suolaiseksi Litorinamereksi. Tai miten totaalinen luontokato tapahtuikaan 10 000 vuotta sitten, kun metsälajisto vyöryi yli koko maan ja hävitti suloisen tunturilajiston!

[Heikki Jokipii]

Lisää tunnistettavaa:

Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi valmistui

Uuden hallintasuunnitelman 22 lajista Suomessa tavataan tällä hetkellä neljää puutarha-, lemmikki- ja akvaariokasvilajia: pistiaa, japaninkelasköynnöstä, kuningaskäärmettä ja afrikankynsisammakkoa.

Suunnitelman mukaisesti erityisen tärkeää on valistaa laajasti etenkin puutarha-, lemmikki- ja akvaarioharrastajia lajien haitallisuudesta, niitä koskevista kielloista, erityisesti ympäristöön päästämiskiellosta ja maahantuontikiellosta, sekä lajien asianmukaisesta hävittämisestä sekä havaintojen ilmoittamisesta.

”On tärkeää muistaa, että pistian, afrikankynsisammakon ja siniraitakillin siirtymäajat päättyvät 2.8.2024, jolloin niitä koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan”, sanoo ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti.

Pistiaa käytetään akvaario- ja puutarhakasvina, ja sitä on havaittu yhdessä lammessa Suomessa kesällä 2023. Suunnitelman mukaisesti laji on hävitettävä luonnosta sekä kasvatuskiellon mukaisesti myös akvaarioista, pihalammikoista ja maljakkoistutuksista.

Lemmikki- ja akvaariolajeja, kuten kuningaskäärmettä ja afrikankynsisammakkoa, ei saa missään tapauksessa vapauttaa ympäristöön. Jos omistajalla on ollut kuningaskäärme tai afrikankynsisammakko lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä EU:n vieraslajiluetteloon, sen voi pitää eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Helsingissä voi pian tienata taskurahaa tuhoamalla lupiineja

Ympäristö|Kesäkuun alusta asti helsinkiläiset voivat pelata peliä, jossa kaupunki maksaa pieniä summia rahaa vieraslajien hävittämisestä.
[..]
Jättipalsami ja lupiini on valittu mukaan peliin, koska niiden katsotaan uhkaavan kaupunkiluontoa. Niitä on kuitenkin hankala poistaa koneella. Siksi kaupunki kokeilee kaupunkilaisten kutsumista mukaan tekemään pieniä urakoita.

Tuliko kenellekään mieleen muita niksejä? Vihje: lunttaa edeltä. Vihje kaksi: kaupungin Staran puisto-osastolla on varmasti oikeus ostaa kyseistä ainetta.

***

Jos haluaa oikein lyödä rahoiksi, niin eikö vaikka lupiinia ole aika helppo �" levittää? 

Peliin osallistutaan tuhoamalla joko itse löydettyjä tai muiden jo kartalle merkitsemiä jättipalsami- ja lupiiniesiintymiä. Kohteet kuvataan videolle ennen ja jälkeen vieraslajien torjunnan.

Peli laskee kullekin esiintymälle torjuntapalkkion, joka perustuu sen pinta-alaan, lajiin ja tiheyteen.

Sitten vain hissukseen paikasta, josta aikanaan "löytää" esiintymän?

[Heikki Jokipii]

Luultavasti tästä ollaan aluksi pelkästään iloisia:

Lämpiävä ilmasto on tuonut kymmeniä uusia perhoslajeja �" osa tulee varovasti tunnustellen, toiset vyörymällä

Kunnes perhosten joukossa onkin jokin tällainen:

Nyt tarkkana kaali- ja öljykasvipelloilla: Kaalikoit saapuivat Suomeen

Siinä ei enää luomuviljelijäkään tuolloin ylistä luonnon monimuotoisuutta, lajien rikkautta pelloillaan?

[Heikki Jokipii]

Kimuranttia on vieraslajien vastustaminen:

Näillä keinoin vieraslaji ei ainakaan kukistu: joillain niittokohteilla pystyyn jäävät vain lupiinit

Pohjois-Karjalan teillä lupiinien hävitys menee toisinaan pahasti pieleen. Asiasta kertoo Ylä-Karjalan luonnonystävät ry tiedotteessaan.

”Vielä tänäkin kesänä näkee tievarsien niittokohteita, joissa on vedetty maan tasalle parhaillaan kukkivat luonnonkasvit ja säästetty haitalliset lupiinit”, tiedotteessa kerrotaan.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Korkalainen vahvistaa MT:lle, että havaintoja tällaisista niitoista on muutamia.

[Heikki Jokipii]

Tässäkään tapauksessa sitä yhtä keinoa ei suositella:

Tappavan vaarallinen myrkkykeiso naamioituu vaarattomaksi putkikasviksi − villiyrttien poimimisessa syytä olla tarkkana

Villiyrttien poimijan on noudatettava erityistä huolellisuutta kasveja tunnistaessaan. Myrkkykeiso on vaikea erottaa muista ei-vaarallisista putkikasveista. Sen nauttiminen voi johtaa pahimmillaan jopa kuolemaan.
[..]
Jos myrkkykeison löytää luonnosta tai puutarhasta olisi se hyvä hävittää.

”Sen, kuten vieraslajien hävittäminen yleensäkin, on kuitenkin vaikeaa”, Rahkio toteaa.

Hän suosittelee myrkkykeison pois niittämistä tai leikkaamista. Tämän lisäksi juuret on nostettava ylös. Kerätyt kasvinosat tulee polttaa.

”Kompostiin niitä ei kannata laittaa, sieltä ne vain leviävät. Maastopalovaroituksen alla kerätyt myrkkykeisot kannattaa laittaa säkkiin odottamaan. Siellä ne myös kuivuvat, mutta polttaminen on silti varmin konsti.”

Seuraavana vuonna samalla paikalla kannattaa Rahkion mukaan käydä katsomassa ja tarvittaessa toistaa hävitys.

Se viitattu keino on kyllä myös tavallisen luonnossa ja puutarhassa tallaajan keinovalikoimasta myös poistettu.

Eli se siisti pipetti, josta yksi tippa lehdelle riitti.

[Heikki Jokipii]

Näin tarkkaan ongelma on paikallistettu (Iltalehti):

Tappavan myrkyllistä kasvia löydetty Helsingin uimarannoilta

Erittäin myrkyllistä myrkkykeisoa on tavattu Helsingin uimarannoilla, kertoo Helsingin kaupunki tiedotteessaan. Kasvia löytyi Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarantojen läheisyydessä tai uimaranta-alueiden viereisistä kaislikoista.

Myrkkykeison kasvualueet on rajattu huomionauhoin ja -kyltein. Myrkkykeiso sisältää kikutoksiinia. Kasviin ei saa koskea tai syödä.

(lihav. HJ)

Aika ihmeellistä, vaikkei ehkä enää yllättävää, ettei kasvia lähdetä heti tuhoamaan glyfosaatilla. Sen sijaan varaudutaan tällaiseen:

Uimarantojen vedenlaatua valvotaan elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen myrkkykeison poistaminen ranta-alueilta on mahdollista.

─ Myrkkykeisojen hävittäminen on melko haastavaa, sillä maahan ei saisi jäädä edes juurenpätkiä, joista kasvi voi kasvaa taas tulevina vuosina. Joka tapauksessa myrkkykeison kasvua täytyy tarkkailla tulevinakin vuosina, koska kyseessä on sitkeä pirulainen, manailee Helsingin uimarantojen tiimiesihenkilö Jukka Lundgren tiedotteessa.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Eilen, YLE:n uutisia lyhyesti:

Ympäristökeskus: Myrkkykeisoon ei kannata suhtautua hysteerisesti

Useat kunnat ovat kertoneet, että myrkkykeisoa on tavattu tänä kesänä uimarantojen läheisyydessä. Myrkkykeiso on yksi Suomen myrkyllisimmistä kasveista.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kasvin suhteen tulisi välttää hysteriaa. Kyseessä on tavallinen luonnonvarainen kasvi, eikä sen esiintyvyydessä ole ilmennyt mitään poikkeavaa.

Sen nauttiminen aiheuttaa muun muassa oksentelua, kouristelua ja vaahtona erittyvää syljeneritystä. Ehjän kasvin koskettamisesta ei aiheudu vaarallista myrkytystä.

Varmasti hyvä neuvo. Mutta jos myrkkykeisoa kuitenkin yritetään torjua, ei tähän keinoonkaan pidä suhtautua hysteerisesti:

Kun Hesari tänään esitteli keinoja...

Viimeinen kesä
Kurtturuusun tuntevat ja tunnistavat kaikki. Pian se katoaa tienvarsiltamme ja hiekkarannoiltamme tyystin. Selvitimme, mitä jokaisen on hyvä tietää haitalliseksi määritellystä vieraslajista.

... niin glyfosaattikin toki mainittiin. Mutta sen käyttö todettiin vastuuttomaksi. Koska se kuulemma pilaa maa-aineksen ja luonnon hyvinvoinnin "merkittävällä tavalla" (?). Mutta sitten perään todetaan se joskus ainoaksi mahdolliseksi keinoksi, kivisillä alueilla.

Tietysti voidaan kysyä ja on kysytty, kuinka paljon ylipäänsä vieraslajien torjunnassa ja taustalla on hysteerisiäkin piirteitä.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kohtuullinen toivomus

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20133397

Vieraslajeja kulkeutuu Suomeen autojen renkaissa ja kalastusvälineissä, mutta osa tuo niitä myös tahallaan

Vieraslajit leviävät Suomen luonnossa hurjaa vauhtia. Syynä ovat lisääntyneet matkailu ja ulkomaankauppa, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta.

Vieraslajeja kulkeutuu tavallisten kuluttajien mukana ulkomailta Suomeen esimerkiksi autojen renkaissa, kalastusvälineissä ja veneiden pohjassa.

Selvästi yleisempää on kuitenkin se, että vieraslajeja tuodaan Suomeen tietoisesti joko netistä tilaamalla tai matkamuistona. Moni ostaa ulkomailta esimerkiksi kasvien siemeniä, juurakoita, mukuloita tai taimia.

Ruokavirasto suosittelee, että Suomeen ei tuotaisi ulkomailta lainkaan siemeniä tai muita kasvien osia.

(lihav. HJ)

Vaikka suhtautuisikin vähän skeptisesti tuon pyrkimyksen onnistumiseen mahdollisuuksiin.

[Heikki Jokipii]

Luke näin vieraslajien haitoista:

Haitalliset vieraslajit kurittavat pölyttäjiämme

Vieraslajien haitoista puhutaan yhä enemmän, mutta vieraslajien vaikutuksista pölyttäjiin vielä melko vähän. Millaisia vaikutuksia vieraslajikasveilla on pölyttäjiin Suomessa? Entä vieraslajihyönteiset, voivatko Eurooppaan leviävät herhiläiset olla uhka Suomen mehiläisille?

Yleisesti ottaen haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Totuus vieraslajikasvien vaikutuksista pölyttäjiin ei kuitenkaan ole yksinkertainen ei- tai kyllä-vastaus.

Useimmat pölyttäjät kärsivät haitallisten vieraslajikasvien ilmaantumisesta alueelle. Osa pölyttäjistä taas hyötyy joistakin haitallisista vieraslajikasveista ainakin osan aikaa kasvukaudesta. Haitallisista vieraslajeista puhuttaessa on tärkeää pitää kokonaiskuva mielessä. Tarkastellaanko yhtä lajia vai koko lajiyhteisöä? Millaisesta aikavälistä puhumme?

[Heikki Jokipii]

MT:n perusteellisempi vastaus otsikon kysymykseen:

Vieraslajit voivat haitata pölyttäjien toimintaa näinkin yllättävin tavoin

Nykyisin tien pientareilla rehottava komealupiini tunnistetaan hyvin haitalliseksi vieraslajiksi. Edelleenkään monelle ei ole selvää, miksi juuri kauniisti kukkiva lupiini on haitallinen.

[Heikki Jokipii]

Kaikkensa Luke tekee, jotta sitä ilmeisintä ja tehokkainta välinettä voitaisiin välttää:

Komealupiinin torjuntaa kuumalla vedellä

Kesällä 2025 alkanut hanke tutkii kuumavesikäsittelyn tehoa komealupiinin torjunnassa arvokkailla perinnebiotooppialueilla. Tavoitteena on kehittää kemikaalittomia menetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti herkkiin ympäristöihin.

Komealupiini on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka leviää tehokkaasti ja voi syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, heikentää luonnon monimuotoisuutta ja muuttaa ekosysteemien toimintaa. Torjuntamenetelmien kehittäminen on tärkeää erityisesti arvokkailla luontotyypeillä, kuten perinnebiotoopeilla, joissa lajisto on jo valmiiksi haavoittuvaa.

Samalla siinä keksitään uusi perustelu välttelylle. Tuo haavoittuvuus.

Arkijärkeni mukaan kuumavesikäsittely ei voi olla niin täsmällistä kuin glyfosaatin käyttö.