Author Topic: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?  (Read 66845 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
En kyllä saa tämän ajatuksen "viisaudesta" kiinni:

Nälkä ja huono ravitsemus lisääntyvät maailmalla pandemian vuoksi

Quote
– Meidän täytyy luopua oletuksesta, että ruuantuotanto pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. Sen sijaan tulisi keskittyä ruuan laatuun, jotta se edistäisi niin ihmisten kuin planeetankin terveyttä, tutkija Katarzyna Dembska sanoo. Innovaatioita tarvitaan, jotta edullisista raaka-aineista saadaan tuotettua laadukasta ravintoa.


Tarkoitetaanko sillä, että on parempi keskittyä siihen, että ehkä noin puolet maapallon väestöstä ruokitaan jatkossa hyvin? Ja loppuosasta ei ole niin väliä?

PS. Lähetin kysymykseni myös KU:n nettiin.

PS. 6.9.20: Se meni sinne. Mutta enää sitä ei siellä näy.
« Last Edit: 06.09.20 - klo:06:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Tästä se ei ole kiinni tänäkään vuonna:

World’s Largest Corn Harvest In History Expected

Toisaalta tuosta taulukosta näkyy, että kulutuskin taisi saavuttaa historiallisen ennätyksensä. Ihmiset eivät ole malttaneet odottaa jotain laadukkaampaa, vaan ovat popsineet lähes kaiken tuon maissin suuhunsa. Vrt. juuri edellä tai täällä.
« Last Edit: 06.09.20 - klo:06:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Toinenkin Nobel-palkinto tänä vuonna liittyi ruokaan, tämä tietysti vielä kemian palkintoa selvemmin:

Nobelin rauhanpalkinnon saa Maailman ruokaohjelma WFP – "Ruoka on paras rokote kaaosta vastaan"

Quote
Norjan Nobel-akatemia on myöntänyt rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle (World Food Programme).

YK-järjestö taistelee nälänhätää vastaan. Järjestö kohdistaa työtään konfliktialueille ja tekee töitä sen eteen, ettei nälkää käytetä "aseena" sodissa ja konflikteissa.

Maailman ruokaohjelma kertoo auttavansa 97 miljoonaa ihmistä 88 maassa vuosittain.

Voisiko sanoa, että molemmat palkinnot annettiin vähän samasta, mutta ruokaketjun eri vaiheissa. WFP:n rooli asiassa on korjaava. Välttämätön, mutta kuitenkin täydentävä. Olennaista on myös, että maailmassa tuotetaan ruokaa riittävästi.

***

Kuulostaa miltä kuulostaa:

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius
« Last Edit: 10.10.20 - klo:04:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Sabine Leopold
@Leopold_Sabine
·10. lokak.
Der #Friedensnobelpreis geht ans #WFP World Food Programme der UN. Eine Institution, die unter anderem #Innovationen unterstützt, die Kleinbauern weltweit leistungs- und konkurrenzfähiger machen, statt deren mittelalterliche Methoden zu zementieren.

Vernunft tut gut.

***

Ja kyllä. WFP ei ole osallistunut perinteisten ja tuottamattomien viljelytapojen ihannointiin tai ohjannut niissä pysymiseen.
« Last Edit: 11.10.20 - klo:19:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Tällaisia asioita suositellaan ratkaisuksi:

Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet

Quote
Raportissa suositellaan muun muassa pienviljelijöiden tukemista, paikallisten ja alueellisten ruokamarkkinoiden vahvistamista, kiertotaloutta sekä ruuan hinnoittelun muuttamista niin, että myös ravinteikkuus, puhtaus ja osallisuus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen näkyvät hinnassa.


Mutta ei vahingossakaan niitä, joita me olemme täällä korostaneet.

Tästä luvustahan olen jo kertonut, etten sitä ymmärrä:

Quote
Yhteensä maailmassa oli vuonna 2019 raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Määrä on noussut kymmenellä miljoonalla vuodesta 2018.


Kun minun järkeni mukaan silloin, jos ei saada tarpeeksi ruokaa, ollaan jo hälyttävässä tilanteessa. Mutta ilmeisesti niin ei ole. Ja myös WFP auttaa (ks. edellä) auttaa vain noin 97 miljoonaa ihmistä.
« Last Edit: 14.10.20 - klo:06:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Mutta ruoan kuluttajan kannalta asia näyttääkin siten tältä:

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Maailma.net ei ylistä ja onnittele tehoviljelevää USA:ta tästä ylivoimaisesta ykkössijoituksesta:

Quote
Halvinta ruoka on Yhdysvaltain (1,1 euroa) jälkeen Turkissa (2,6 euroa), Kolumbiassa (3,2 euroa) ja Panamassa (3,3 euroa).


Tämä on jo toistoa, mutta ehkäpä sitä ei turhaan toisteta:

Quote
WFP:lle myönnettiin viime viikolla Nobelin rauhanpalkinto. Järjestö muistuttaa raportissaan, että myös konfliktit ovat tärkeä tekijä nälän kasvussa, sillä väkivalta pakottaa ihmiset pois kodeistaan, mailtaan ja työpaikoiltaan ja vähentää näin tuloja sekä kohtuuhintaisen ruuan saatavuutta.

« Last Edit: 17.10.20 - klo:06:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Näinpä:

Viime viikolla julkistettu Nobel-palkinto palautti näkökulman rauhanteon ytimeen: Ilman ruokaa ja elinmahdollisuuksia konflikteja ei torjuta

Quote
Jos elämä Afrikan maaseudulla käy mahdottomaksi, tulevaisuutta ei löydy useimmille kaupungeistakaan. Seurauksena on konflikteja ja hallitsematon muuttoaalto Eurooppaan.

Sen verran voi tuota vastaan tai sen selventämiseksi jupista, että tuon saavuttamiseksi ei ole välttämätöntä, että kaikki työskentelisivät nimenomaan maatalouden piirissä. Ks.vaikka juuri edellä.
« Last Edit: 18.10.20 - klo:06:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Kuulostaa miltä kuulostaa:

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Olisiko niinkin, että tavanomaisen viljelyn keinot kuulostavat liian tavanomaisilta ja siten tylsiltä? Olisiko niin, että eksoottisten maiden ruokaongelmien ratkaisunkin odotusarvo täällä on, että sen täytyy olla jotenkin eksoottinen?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Koronaepidemia tähän ihan varmasti vaikuttaa:

YK: Hätäavun tarve räjähtää koronapandemian vuoksi – useaa maata uhkaa nälänhätä

Mutta katsokaamme silti, olisiko näissä tapauksissa jotain yhteistä:

Quote
Suurten nälänhätien katsottiin jo hävinneen, sillä 2000-luvulla niitä on ollut vain yksi, liki vuosikymmen sitten Somaliassa.

– Niiden luultiin jo siirtyneen historian roskakoriin, mutta nyt kaikki varoitusvalot vilkkuvat ja hälytyskellot soivat, Lowcock jatkoi.

Muun muassa Jemenissä, Burkina Fasossa, Etelä-Sudanissa ja Nigerian koillisosissa ollaan jo nyt lähellä nälänhätää.

– Jos selviämme vuodesta 2021 ilman yhtään suurta nälänhätää, se olisi merkittävä saavutus, Lowcock lupaa.

Se ei näytä olevan se, että COVID-19 olisi maissa erityisen pahasti levinnyt. Vaan se, että noissa kaikissa maissa on menossa pitkäaikainen sisällissota.

YLE:n versiossa samasta uutisesta kerrotaan vielä:

Quote
Avustusrahoja nielee myös Syyria, jonka yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota on ajanut miljoonia ihmisiä pakolaisuuteen.

YK:n listalla kipeimmin apua tarvitsevista on kymmenkunta maata. Euroopan maista on mukana Ukraina.

Syyriassa ei ole erityisen paha koronatilanne. Eikä oikeastaan maan kokoon nähden Ukrainassakaan.

Tämä luku kuulostaa näennäisesti suurelta:

Quote
Ensi vuonna on välttämättömän avun tarpeessa kuitenkin peräti 160 miljoonaa ihmistä.

Näiden auttamiseen tarvittaisiin nykyiseen verrattuna lähes kaksinkertainen tukimäärä – 35 miljardia dollaria. Tähän ei lahjoittajien uskota yltävän.

Mutta sen koon voi hahmottaa tämän Pro Luomun 26.09.2019 uutisen kautta:

Luomun globaali myynti nousi yli sataan miljardiin dollariin

Eli tuon verran on maailmalla ollut varaa ihan ruoalla leikkimiseen. Siihen on ylletty ihan helposti. Leikiten.

***

(Lisäys 3.12.20) Mutta näin tuo tulkittiin kuitenkin maailma.netin uutisessa:

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
« Last Edit: 03.12.20 - klo:08:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Yhtään ei vaihteeksi yritetä sotkea ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta asiaan:

Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”

Tai koronaakaan.
« Last Edit: 16.02.21 - klo:09:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Ihan en nyt tätä kehitystä ymmärrä:

Raportti: Nälkäisten määrän väheneminen hidastunut Aasiassa – ”Valtava inhimillinen menetys”

Koska jotain paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta sääolosuhteet eivät Aasiassa ole kokonaissatoja vähentäneet, vaan ne ovat pysyneet korkealla tasolla. Selvästi korkeampina kuin Afrikassa.

Intia tuottaa vuodesta toiseen pessimisteille pettymyksen:

India expected to harvest record wheat, rice crops this year

Mutta varma voi olla, etteivät he luovuta. Vaan jatkossakin saamme synkkiä ennusteita siitä, miten Intian sadot uhkaavat romahtaa.
« Last Edit: 26.02.21 - klo:05:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vaikka asiaan vaikuttavia syitä voi olla useampiakin...

YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Quote
Nälkäisten määrän lisääntymiseen on monia syitä: konfliktit, koronaviruspandemian kerrannaisvaikutukset, äärimmäiset sääilmiöt, kuten La Niña, aavikkokulkusirkkojen lisääntyminen Itä-Afrikassa ja Punaisellamerellä sekä avun toimitusvaikeudet.


... kyllä otsikossa mainituissa maissa pääsyy on ihan just se, sisällissota:

Quote
FAO ja WFP varoittivat jo viime syksynä humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä Burkina Fasossa, Pohjois-Nigeriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Burkina Fasossa tilanne on hieman parantunut mutta on yhä huolestuttava.

Järjestöt vetoavat väkivallan lopettamisen, avun toimittamisen sallimisen ja rahoituksen lisäämisen puolesta. Ruoka- ja ravitsemusavun lisäksi maissa tarvitaan kuivuutta sietäviä siemenlajikkeita, rokotuksia karjalle, käteisohjelmia sekä vesijärjestelmien korjausta.


Ja noita viimeisiä tuossa listassa voidaan ajatella vasta, jos tappaminen saadaan keskeytettyä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Uskon, että tämä laskelma on kutakuinkin oikea:

Avustusjärjestöt: Uhkaava nälkäkriisi voitaisiin torjua ohjaamalla maailman sotilasmenot alle 26 tunnin ajan YK:n ruokajärjestöille

Sen lisäksi, että jos niitä paikallisia sotia ei käytäisi, ruokakriisiä tuskin olisi. Globaalia ruokapulaa ei ole.
« Last Edit: 26.05.21 - klo:04:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vaikka asiaan vaikuttavia syitä voi olla useampiakin...

— klips —

... kyllä otsikossa mainituissa maissa pääsyy on ihan just se, sisällissota:

— klips —

Ja noita viimeisiä tuossa listassa voidaan ajatella vasta, jos tappaminen saadaan keskeytettyä.

Tässä kiinnitän tietysti huomiota lihavoimaani:

Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin

Quote
Tulosten mukaan ne maat, joissa maatalousmaata on vähän tai se tuottaa huonosti, väestö on riippuvaista luonnonvaroista ja kuivuuskausia on usein, ovat muita konfliktiherkempiä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
FAO arvioi globaalin ruoantuotannon olevan turvallisen korkealla tasolla:

http://www.fao.org/worldfoodsituation/csdb/en/

Sitten, edellisestä huolimatta, voidaan julkaista tällaisia yhteenvetoja asiasta:

Akuutti nälänhätä korkeimmalla tasolla vuosiin

Quote
Raportti luokittelee 133 000 ihmistä Burkina Fasossa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä katastrofin uhreiksi. Tarvitaan välitöntä toimintaa, jotta täydellinen romahdus ja suurten joukkojen hengenmenetys vältettäisiin. Nälän hävittäminen vuoteen 2030 mennessä alkaa näyttää saavuttamattomalta tavoitteelta.

Noiden maiden nimistä saa kyllä vahvoja vinkkejä siitä, mistä on kyse.

https://yle.fi/uutiset/3-11101061
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4442682-etela-sudanin-valtajarjestelma-vie-konflikteihin
https://yle.fi/uutiset/3-11850367

Valitettavasti on toistettava se, mitä juuri edellä 25.03.21 on tänne postattu.
« Last Edit: 26.05.21 - klo:04:49 by Heikki Jokipii »