Author Topic: Glyfosaatin uusi aika  (Read 112490 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #405 on: 04.07.24 - klo:04:12 »
Tämä nyt tähän triidiin:

Suomen maatalousmaaperästä löytyy yleisesti torjunta-ainejäämiä

Quote
Vähintään yhden torjunta-aineen jäämiä löydettiin 82 prosentista maaperänäytteitä eli vain 18 prosentista pelloista ei löytynyt ollenkaan jäämiä. Lähes kolmanneksessa näytteistä (32 %) jäämiä löytyi yli viidestä eri torjunta-aineesta, ja seitsemässä prosentissa yli 10 eri jäämää. Useimmin löydetyt torjunta-aineet olivat glyfosaatti ja sen hajoamistuote aminometyylifosfonihappo (AMPA).

”Glyfosaatin ja AMPA:n suuri osuus oli odotettavissa, sillä glyfosaatti on käytetyin rikkakasvien torjunta-aine sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa,” erikoistutkija Marleena Hagner kertoo.

Kyllä se sitten loppupuolella Luken tiedotetta tulee esille:

Quote
Mitattuja torjunta-ainepitoisuuksia verrattiin kirjallisuudesta löytyviin ohje- ja raja-arvoihin sekä tiedettyihin haitallisiin pitoisuuksiin mallieliönä käytetylle lierolajille. Suurimmassa osassa tutkituista pelloista riski ympäristölle oli pieni.

Ekologisen riskinarvioinnin mukaan noin viidesosassa viljapelloista jäämien mahdollisesti ympäristölle aiheuttama riski oli keskisuuri ja useimmilla vihannespelloilla kohtalainen tai suuri. Vihannespeltojen määrä tutkimuksessa oli kuitenkin pieni, ja näytteet otettiin keskellä kasvukautta, jolloin torjunta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan.

Vrt. tähän:

Joka sitten kirvoittikin tämän uutisemme:

Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?

***

Sllti EU on nyt linjannut, että kasvinsuojeluaineiden käyttöä on jatkossa vähennettävä puoleen nykyisestä. Mikä oli se ongelma, jota sillä yritetään ratkaista?

Jospa haussa olikin nyt ongelma? Ja siinä nuo AMPA-yhdisteet suureksi avuksi?

Quote
Glyfosaatin oletetaan usein hajoavan maaperässä muutamissa kuukausissa. AMPA hajoaa hieman hitaammin. Glyfosaatti- ja AMPA-jäämien esiintyminen luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla kuitenkin osoittaa, että joidenkin torjunta-aineiden hajoaminen boreaalisissa olosuhteissa voi kestää huomattavasti odotettua kauemmin.

Mutta tämä.

***

Sinänsä tätä jää vähän ihmettelemään:

Quote
Tutkimuksessa oli mukana myös 20 luomuviljelyssä olevaa peltoa, joilla ei ole käytetty torjunta-aineita vähintään kymmeneen vuoteen. Torjunta-ainejäämiä löytyi myös näiltä pelloilta, mutta pitoisuudet olivat 75–90 % pienempiä kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla.

Tulee mieleen sellainenkin, että luomuviljelyä aloiteltaessa (tai juuri ennen) on tehty "Suuri Puhdistus" glyfosaatilla? Voi olla, että tuo on liian pahantahtoinen epäilys.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #406 on: 06.07.24 - klo:05:10 »
MTK:sta tuli kommentti:

Suomen pellotko ”pullollaan myrkkyä”? MTK:n maatalousjohtaja kommentoi keskustelua torjunta-ainejäämistä

Jossa mm. tämä:

Quote
Åberg on myös skeptinen sen suhteen, voidaanko tutkimuksesta vetää johtopäätös, että suomalaisessa peltomaassa kasvinsuojeluaineiden määrä olisi yhtä suuri kuin muualla Euroopassa.

Ruokien elintarvikejäämissä kasvinsuojeluaineiden pitoisuudet ovat nimittäin suurimmat tuontiruuan kohdalla.

”Se antaa viitteitä, että pitoisuudet ovat pellollakin selkeästi suuremmat tai sitten muualla ei noudateta varoaikoja.”

Ja tämä keskusteluavaus:

Quote
Tarvetta kasvinsuojelussa olisi myös uusille, matalan riskin vaihtoehdoille.

Myös genomitekniikoita koskeva lainsäädäntö tulisi saada maatalousjohtajan mukaan eteenpäin, Åberg sanoo.

Esimerkiksi geenieditoinnin avulla viljelykasveille voitaisiin jalostaa ominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat vähäisemmän kasvinsuojeluaineiden käytön.

Hän muistuttaa myös tästä:

Quote
Viljelijä on Åbergin mukaan puun ja kuoren välissä: He eivät halua käyttää kasvinsuojeluaineita välttämätöntä enempää, mutta kolikon toinen puoli ovat markkinoiden kovat laatuvaatimukset.

”Ilman kasvinsuojeluaineita koko sato on helposti käyttökelvoton, mikä on huonoin vaihtoehto”, Åberg pohtii. ”Kasvinsuojelu on merkittävä keino vähentää ruokahävikkiä.”

Siitä perusteellisemmin täällä.
« Last Edit: 06.07.24 - klo:05:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #407 on: 09.07.24 - klo:06:46 »
YLE lähti omaan sotaansa glyfosaattia vastaan:

Testasimme vanhan kikan ja kaadoimme voikukan päälle kuumaa vettä – näin kävi
Muun muassa Vantaan kaupunki torjuu katualueiden rikkakasveja kuumalla vedellä.


Asia oli esillä puhutuissa paikallisuutisissakin. Joissa vastustaja mainittiin nimeltä. Mainitaan se tuossakin:

Quote
Kemiallisen torjunta-aineen eli glyfosaatin käyttö on lopetettu Vantaan katualueilla kokonaan, koska Tukes on määrännyt, ettei valmistetta saa enää käyttää päällystetyillä tai kivetyillä alueilla.

Glyfosaatti on yksi eniten myydyistä kasvinsuojeluaineista Suomessa.

Tältä osin uutinen on oikeassa:

https://tukes.fi/glyfosaatti

Quote
Valmistetta ei saa käyttää päällystetyillä tai kivetyillä alueilla.

Mutta en pysty löytämään perustelua, miksi.

Mutta on siellä tämäkin:

Quote
Glyfosaattivalmisteiden käyttö on kielletty lasten leikkipaikoilla ja leikkipuistoissa sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla.

Vaikka selvää jo pitäsi olla, että glyfosaatti ei ole vaarallista lapsille. Vaikka mukuloistakin puhutaan, lapset kuuluvat kuitenkin selvästi eläinkuntaan.  8)
« Last Edit: 10.07.24 - klo:03:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #408 on: 13.07.24 - klo:05:30 »
Turkulaisten teorian ja tulosten ei anneta Suomessa unohtua:

Vieraslajien kemiallinen torjunta on haitallista

Quote
Glyfosaatti on yleisimmin käytetty kasvien torjunta-aine. Sillä ja muilla herbisideillä on kuitenkin paljon haittavaikutuksia. Rakenteeltaan glyfosaatti kuuluu organofosforiyhdisteisiin. Turun yliopiston dosentit Benjamin Fuchs ja Marjo Helander esittävät, että nämä aineet (GBH-aineet) kertyvät Suomen viileissä oloissa maaperään ja vaikuttavat pitkäaikaisesti ja haitallisesti kasvien lisäksi pölyttäjähyönteisten käyttäytymiseen, värien aistimiseen ja maaperän mikrobistoon. Tutkijoiden mukaan niillä voi olla laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin.
(lihav. HJ)

Viis näistä tuloksista.

Oliko tämä ihan meille:

Quote
Glyfosaattia suosivien luonnonsuojelijoiden toimintaa pitäisi muuallakin rajoittaa, jos halutaan hidastaa pölyttäjien vähenemistä. Yksi seuraus hävityksestä mainitulla paikalla on ollut monivuotisen ja vahvan vieraslajin raunioyrtin paikallinen runsastuminen: se ei suurine ruusukkeineen anna tilaa muille kasveille, toisin kuin yksivuotinen, mainio hyönteiskasvi jättipalsami.
« Last Edit: 13.07.24 - klo:09:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #409 on: 27.07.24 - klo:04:00 »
Tässäkin uutisessa glyfosaatti usein mainitaan:

Rikkakananhirssi on rutkasti hukkakauraa vaikeampi viljan vihollinen ‒ "Tätä ei kitke pirukaan”

Se ei ole täydellinen väline, mutta sitä paljon käytetään:

Quote
”Ja kun glyfosaatinkin tulevaisuus on vaakalaudalla, mitä keinoja sitten enää jää”, Huttunen pohtii.

Hänen mielestään käyttöön pitäisi saada maavaikutteinen aine, joka torjuisi eri aikaan itäviä kasveja ja tehoaisi myös muihin kestorikkoihin.

Toisaalta, jo glyfosaatista on tehty arvio, että se on innovaatio, jollainen tapahtuu noin kerran puolessa vuosisadassa.

Tällä viljelijällä on käsitys siitä, mitä pitää tehdä:

Rikkakananhirssi yllätti: ”50 vuotta on tullut rattia pyöritettyä, mutta en ole vielä tällaiseen tilanteeseen törmännyt”

Quote
”Jos sen niittää, se lähtee uudestaan kasvamaan”, Hammar pohtii. ”Pitäisi ehkä laittaa syksyllä glyfosaattia.”

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #410 on: 27.07.24 - klo:08:16 »
Tämäkin sota on yhä käynnissä:

Viewpoint: Captured by agroecology ideologues — The Conversation fans advocacy group propaganda challenging glyphosate safety

Tai tuo "rintama":

Quote
It’s most recent science distortion: yet another article claiming that the world’s most widely-used weedkiller, glyphosate, poses a cancer-causing danger, affecting human health and the environment.

There may be media controversy over this issue, and there have been billions of dollars in court filings that make that claim, but the mainstream science community has long since reached a consensus: As Health Canada stated in its assessment of glyphosate:

    No pesticide regulatory agency in the world currently considers glyphosate to be a cancer to humans

But such unanimity among independent regulatory and oversight organizations has not deterred environmental activists from misreporting the science; that’s what they do. Disconcerting, however, is when guardians of science — which The Conversation claims to be — abuse their public trust by feeding the disinformation slurry.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #411 on: 02.08.24 - klo:06:53 »
Tässä on jonkinlainen uutispaukku:

Saksalaistutkimus: Suurin osa Euroopan jokien glyfosaatista ei ehkä olekaan peräisin maataloudesta

Tuota eivät muuten glyfosaatille kriittiset suomalaistutkijat Turussa olleet huomanneet. Vaikka tämä hajoamistuote vilisee heidän teksteissään:

Quote
Glyfosaatin pitoisuudet Euroopassa pysyivät kuitenkin melko vakaina myös pitkinä kuivina kesäkausina.

Tutkijoiden johtopäätös on, että glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA ovatkin suurelta osin peräisin kotitalouksien jätevesistä ja kodeissa käytetyistä pyykinpesuaineista.

Ne olisivat tietyn fosfonaatin hajoamistuotteita. Näitä yhdisteitä käytetään pesuaineissa Euroopassa, mutta ei USA:ssa.


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #413 on: 27.08.24 - klo:04:06 »
Tässäkin uutisessa glyfosaatti usein mainitaan:

Rikkakananhirssi on rutkasti hukkakauraa vaikeampi viljan vihollinen ‒ "Tätä ei kitke pirukaan”

Tässä ei mainita. Paitsi rivien välissä. Monet ehdotetuista toimenpiteistä oli luultavasti helpointa ja luontevinta tehdä glyfosaatin avulla:

Rikkakananhirssi leviää kulovalkean tavoin, siementä havaittu ulkomaisissa siemenseoksissa

Quote
Rikkakananhirssin saastuttamille lohkoille suositellaan suorakylvöä. Tällöin osa siemenistä kuolee talven aikana ja siementen itävyys on heikompi maan pinnassa.

Eikö tuossa ole juuri luonteva paikka glyfosaatin avulla suoritetulle eutanasialle?
« Last Edit: 27.08.24 - klo:04:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #414 on: 04.09.24 - klo:04:11 »
Tämä käydään tässä lapi aika perusteellisesti:

Is glyphosate weedkiller a danger to humans, bees and the environment? Addressing 10 controversial claims

Kannattaa lukea, eikä mennä suoraan johtopäätöksiin:

Quote
Conclusions

Modern agriculture seeks to fill gaps in food security, reinforcing and improving human health. A new eye on sustainability welcomes new (and occasionally old) technology to make land use more efficient and lessen environmental impact. With intrinsic concerns of health, safety, environmental stewardship, and farmers’ economic sustainability, glyphosate has met these goals for five decades. While there is insufficient evidence of health impacts at current exposures, use has been and will continue to be monitored closely. Ongoing research should continue to be alert for any actual risk, perhaps in certain population segments. As of the writing of this article, glyphosate remains useful for farmers to ensure productivity, affordability, and stability of food crops. Although it remains a political target, our job as a scientific and skeptical community is to continue to evaluate claims for veracity and clearly communicate actual risk and benefits to the public.

Tällainen surkuhupaisakin tieto on mukana:

Quote
While glyphosate has low acute toxicity to nontarget organisms, like with anything, risks can exist at excessive exposures. The 50 percent lethal dose is less than 5,000 mg/kg body weight (Turkmen and Dogan 2020), meaning a 220-pound person would have to consume less than 500 grams of pure glyphosate to reach that. While rare reports of self-harm from intentional ingestion of glyphosate exist (Lee et al. 2000), it remains an uncommon cause of human toxicity, certainly not via food or farming exposures.

Eli joskus harvoin on itsemurhaakin glyfosaatilla yritetty. Mutta sitä täytyy siihen normaalikokoisen ihmisen syödä yhtä paljon kuin suositellaan syötäväksi päivittäin vihanneksia!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #415 on: 06.09.24 - klo:04:24 »
Lontoossa on yritetty olla ilman glyfosaattia:

‘Chemical-free weed management has presented challenges’: London council’s decision to ban glyphosate flops, leads to urban weed jungle

Eikä kovin kehuttavin tuloksin. Kuva jo kertoo. Saako siitä lohtua, ettei se ole oikein muuallakaan onnannut:

Quote
Irate residents may take heart that the glyphosate-free experiment has not bloomed into success elsewhere. Weed-strewn pavements led Brighton’s Labour-led council to end the ban earlier this year, reintroducing the herbicide to pavements and roads but letting weeds grow in parks and open spaces. North Lanarkshire council and the Isle of Wight council have also resumed using the weedkiller after previously banning it.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #416 on: 10.09.24 - klo:08:07 »
Propagandasota glyfosaattia vastaan jatkuu edelleen vahvana:

Viewpoint: Challenging more misinformation about glyphosate: No, it does not cause Celiac disease or alter gluten structure

Quote
I can’t wait for the day when anti-science activists decide to cling to an entirely different pesticide to fixate on (kidding, sorta). In reality, I can’t wait for the day when people are no longer afraid of things that don’t actually pose risks to them.

Unfortunately, glyphosate fear and misinformation continues to persist, elevated by organizations like Moms Across America.

Jollain todennäköisyydellä ja jollain viiveellä nuo huhut tulevat Suomeen.
« Last Edit: 10.09.24 - klo:09:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26724
    • View Profile
    • Email
Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Reply #417 on: 24.10.24 - klo:04:17 »
GLP:llä kaksi juttua:

What is Mexico’s trade war targeting glyphosate and GMO corn really about

Glyphosate free farming is not in any country’s near future

Jälkimmäisestä:

Quote
Glyphosate, the world’s most widely used herbicide, is the subject of widespread controversy in scientific literature, media, policy, and society. The debate revolves around its prominent role in modern agriculture for controlling arable weeds, despite its potential harmfulness and environmental impact. This article aims to assess the trade-offs associated with decreasing glyphosate use and explore the potential for alternative farming strategies using cultural control methods as part of their integrated weed management (IWM), [which] could facilitate a transition towards a glyphosate-free future.

Jutun otsikossa johtopäätös.