Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS-artikkelissa kosketellaan myös työn tuottavuutta:

Kenialaiset viljelijänaiset ohittavat syrjinnän liittymällä osuuskuntiin

Kuvituskuvassa...

Naisten säästö- ja osuuskassat, SACCOt, auttavat naisia saamaan viljelysmaansa omaan omistukseensa sekä välineitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kestävien maanviljelysjärjestelmien rakentamiseen. Kuva: IPS/Joyce Chimbi

.... naisviljelijällä oli jopa käytössään traktori! Rivien välissä selviää, että luomuviljelyä ei nyt suositella (lihav. HJ):

�" Olen Afyan SACCOn jäsen. Me säästämme ja saamme matalakorkoisia lainoja. Käytän lainoja viljelysmaan vuokraamiseen Keski-Keniasta ja siementen, lannoitteiden ja jopa veden ostamiseen.

[Heikki Jokipii]

Onko siellä ilmastokokouksessa kuitenkin liian vähän osallistujia?

ALKUPER�,,ISKANSAT HALUAVAT �,,�,,NENS�,, KUULUVIIN ILMASTOKOKOUKSESSA

Vakavammin. Tällaisen traditionalistisen agendan salakuljettaminen tuohon ei ole suotavaa:

�" On tärkeää kunnioittaa ja arvostaa alkuperäiskansojen perinnetietoa sekä viljelijöiden, kalastajien ja paimentolaisten paikallistietoa. Yhtä tärkeää on saada naiset ja nuoret mukaan ilmastoneuvottelujen ja muiden prosessien kaikille tasoille, ilmastoaktivisti Rebecca Brooks painottaa.

(lihav. HJ)

Pitää kunnioittaa tieteellistä tietoa. Ei perinnetietoa.

Kuvituskuvassa naisviljelijä tekee käsityötä, jonka koneellistaminen olisi uskoakseni aika helppoa.

[Heikki Jokipii]

Tämä asenne on valitettavan tyypillinen:

Arvio: Suomessa on suuria määriä löytämätöntä kobolttia, jota tarvitaan akuissa

Suomi on EU:n suurin koboltin tuottaja. Selvästi yli puolet maailman koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongolaisia kaivoksia on arvosteltu huonoista työoloista ja lapsityövoiman käytöstä.

Eli antautuminen tuon tosiasian edessä. Vaikka on helposti kuviteltavissa, että koboltin tuottaminen saataisiin yhtä tuottavaksi Kongossa kuin Suomessakin. Ja työolot samanlaisiksi. Ja lapsityövoiman käyttö lopetetuksi.

Jos tämän ihmelaitteen olemassaolo ja toiminta edellyttää mm. kobolttia...

Joensuun keskustassa tassuttelee 100 000 euroa maksava robottikoira, joka sai nimensä Britney Spearsilta

... niin minusta on aika helposti kuviteltavissa, että tuollaiset laitteet sen keräisivät. Sekä Suomessa että Kongossa.

[Heikki Jokipii]

Syy ja seuraus?

Maailman köyhimmissä maissa maatalous on naisten käsissä

Naisten osuus maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikoista vuonna 2021 oli suurin Gambiassa, lähes 65 prosenttia. Etelä-Sudanissa vastaava osuus oli lähes yhtä suuri ja Uzbekistanissakin 60 prosenttia.
[..]
Köyhimpien maiden joukossa on myös maita Aasiasta, mutta ne eivät ole samoja kuin FAO:n vuosikirjassa.

Vuosikirjan mukaan maailman työllisistä keskimäärin 37,8 prosenttia työskenteli vuonna 2021 maa-, metsä- ja kalatalouden parissa.

Maatalous yksin työllisti 873 miljoonaa ihmistä eli 27 prosenttia maailman työvoimasta. Vielä vuonna 2000 määrä oli 1 027 miljoonaa.

Edelleen maatalous on maailman elinkeinoista se, joka tarjoaa toiseksi eniten työpaikkoja. Edellä on vain palveluala, vuosikirjassa kerrotaan.

Sitten vielä tämä:

Maatalouden työpaikoista vuonna 2021 vähiten oli Euroopassa: vain 5,1 prosenttia.

Ja vielä tämäkin:

Vuosikirjassaan FAO muistuttaa, että yleensä maataloustöitä tekevillä naisilla on paljon muitakin töitä, joista tosin ei välttämättä makseta palkkaa. Naiset huolehtivat vanhuksista ja lapsista sekä hakevat vettä, keräävät polttopuita ja valmistavat perheelle ruokaa.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa saavutetaan edistystä, kertoo IPS:

Saving Energy, Saving Forests: How Kindle Stoves Are Changing Women’s Lives

Tuo artikkeli on suomennettu. Vielä näemme siitä vain tämän verran:

Zimbabwen maalaisnaisten elämä kohenee energiatehokkailla liesillä
December 27, 2023 Busani Bafana

Kezi, Zimbabwe 27.12.23 (IPS) Vielä viisi vuotta sitten Kezin kylässä Zimbabwessa asuva maanviljelijä Sehlisiwe Sibanda täytti säännöllisesti kottikärrynsä läheisen metsän paksuilla puilla, joita polttamalla hän laittoi ruokaa ja lämmitti taloaan. Kärryllinen polttopuuta riitti viikoksi. Nykyään hän ei enää tarvitse uutta…
Continue Reading →

200+ vuoden takaa myös Suomessa kakluunit merkitsivät suunnatonta edistystä sisäänlämpiäviin uuneihin verrattuns. Terveydessä mutta myös työmäärässä.

[Heikki Jokipii]

Tässä sinänsä sympaattisessa alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisessa...

Brasilian kongressi hyökkää intiaaneja vastaan �" Pyrkimys viedä maita alkuperäiskansoilta uhkaa myös sademetsiä

... on valitettavasti myös mukana pyrkimystä säilyttää ko. kansojen perinteiset, alkeelliset viljelytavat. Vastustetaan "agribisnestä" mutta samalla myös maatalouden modernisointia. Myös myytti jalon villin viisaudesta elää:

Myös ilmastonmuutos on osaltaan kasvattanut intiaanien arvostusta perinteisinä luonnon vaalijoina. Brasiliassa se koskee erityisesti Amazonin sademetsää.

On ironista, että alkuperäisasukkaita vastaan hyökkäävät nyt suurmaanomistajat, joiden elinkeino on suoraan säiden armoilla. Juuri heidän kannattaisi suojella metsiä, sillä suurin osa Brasilian maataloudesta hyötyy Amazonian synnyttämistä sateista. Niiden tulo vaarantuu metsäkadon edetessä.

[Heikki Jokipii]

Kummasti vaan tässäkin tarinassa tämän perusasetelman odotetaan säilyvän:

Maatalouden kehitykseen luvattu ennätystuet

Pienviljelijät ovat maailman ruuantuotannon selkäranka, mutta sitä ei ole aina muistettu tukia jaettaessa. Talonpoikia auttavalle YK-järjestölle on nyt luvassa ennätysmäärä tukea kaudelle 2025�"2027.
Nairobi �" IPS/Joyce Chimbi
4.1.2024 11.13

Maailman köyhistä 80 prosenttia elää maaseudulla, ja ilmastonmuutos kurjistaa heidän elinolojaan päivä päivältä. Pienviljelijät tuottavat noin kolmanneksen kaikesta maailman ruuasta. Köyhissä ja keskituloisissa maissa osuus nousee jopa 70 prosenttiin.

Eli viljelijöiden yhä jäävän pienille tilkuilleen. Ehkä tuen jälkeen hiukan vähemmän köyhinä. Mutta jäävän. Kuvituskuva afrikkalaisesta naisesta kuokkansa kanssa...  on hyvin kuvaava. Vähän on yritystä muuhun (lihav. HJ):

Ifad auttaa pienviljelijöitä monipuolistamaan tuotevalikoimaansa. Lisäksi helpotetaan markkinoille pääsyä, uusien tekniikoiden omaksumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Järjestö laskee, että jokainen kriisinkestävyyteen sijoitettu dollari säästää noin kymmenkertaisen summan tulevaisuuden hätäapumenoista.

Vuosina 2019-2021 Ifadin sijoitukset paransivat 77,4 miljoonan ihmisen tuloja kehitysmaiden maaseudulla. Tuotantoaan pystyi kasvattamaan 62 miljoonaa, ja 64 miljoonaa sai tuotteitaan markkinoille aiempaa paremmin. lisäksi Ifad auttoi 38:aa miljoonaa ihmistä kohentamaan resilienssiään eli kykyään selviytyä ilmasto- ja muista katastrofeista.

Mutta yleiskuvana. Muuttuvaan ilmastoon ehkä sopeudutaan. Mutta ei rikastuta. Eikä talouden odoteta muuttuvan kohti  sitä mikä meillä.

[Heikki Jokipii]

Tämä on "ihana":

Suomen valtiolta tukea saanut yrittäjä Sambiassa käyttää lapsia jätteiden lajitteluun �" UM selvittää

Suomesta kehitystukea saaneessa sambilaisessa yrityksessä käytetään lapsia jätteidenlajitteluun. Palkaksi he saavat lapset  löytämänsä keksit.

Yrittäjän mukaan kyse ei ole lapsityöstä, koska lapsille ei makseta rahaa.

Rahaa ei luultavasti makseta lapsille pelloillakaan.

[Heikki Jokipii]

YLE:

Edes pikaruokaketju ei palkkaa korkeakoulutettua �" EK:n asiantuntija: ”Jos saamme jonkun tänne houkuteltua, täytyy pitää kiinni”

Miksei siis ko. henkilö käytä koko ammattitaitoan ihmiskunnan hyväksi Sri Lankassa? Olennainen vastaus on tässä:

Siriwardene on osaava ja koulutettu. Silti työtä ei löydy. Hän tietää, ettei ole tilanteessa yksi tai ainoa. Vastaavia osaajia on muitakin.

�" Pelkästään Sri Lankasta on tullut Suomeen monia ammattilaisia. Lääkäreitä, pankkiireja, insinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä, Siriwardene sanoo.

Ja monen alan erityisosaajat ovat työttöminä tai tekevät satunnaisia hanttihommia.

Siriwardene muutti puolisen vuotta sitten Suomeen. Paikallisessa pankissa työskennellyt vaimo tuli tekemään uutta tutkintoa korkeakouluun. Mutta samalla perhe haluaisi jäädä Suomeen. Sri Lankassa on epävakaa poliittinen tilanne, Suomi sen sijaan on turvallinen paikka lapsille kasvaa. Siriwardenen perhe päätti kokeilla onneaan.

Ja tuollainen yksittäisten lasten paras oikeuttaa sitten aivovuodon ja täysin epätarkoituksenmukaisen työvoiman käytön? Joka ei lopulta hyödytä sen enempää Suomea kuin Sri Lankaa.

[Heikki Jokipii]

Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.

MT julkaisee varmaan tämänkin mielellään:

Maatalouden siirtotyöläiset työskentelevät hirvittävissä olosuhteissa Espanjassa �" ”Tuontiruokaa hankkivalla Suomellakin on vastuunsa”

Vaihtoehtona ei näytä olevan tekoälyn käytön lisääminen Espanjassa. Vaan parasta vastuunkantoa olisi varmaan se, ettei sitä ostettaisi? �" Kimurantiksi asian tekee, että omanlaistaan vastuuttomuutta on nyt muista syistä vihannesten kasvattaminen kylmän Suomen kasvihuoneissakin.

[Heikki Jokipii]

Yksinkertainen ja loistava idea ja toteutus:

Halvat lukulasit kohottivat kyläläisten elintasoa nopeasti Bangladeshissa

[Heikki Jokipii]

Ei ole väärin, jos me nyt täällä yritämme vaikuttaa kannustavasti asiaan kehitysmaissa:

Herrat Helsingistä halusivat tehostaa työtä sata vuotta sitten �" jäljet näkyvät yhä suomalaisten arjessa

Se on väärin, jos täälla millään tavalla asetutaan tuon esteeksi. Alkeelliseen, "alkuperäisen" elämäntavan ihannointikin voi olla sitä.

[Heikki Jokipii]

Tästäkö pitää iloita heidän puolestaan?

Naiset pitävät elossa käsityöperinnettä Afganistanin Bamiyanissa

Villan kehräämisestä on tullut suosittu ansaintakeino Bamiyanin koteihin suljetuille naisille. He saavat yrityksiltä raakavillaa ja kehräävät sen useimmiten käsin, sillä apulaitteisiin ei ole varaa.

Kulttuuriperintö pysyy hengissä ja hiukan tulojakin kertyy, kun naiset jatkavat käsitöiden tekemistä, vaikka raaka-aineiden hinnat ovatkin nousseet pilviin.

Osa naisista opettaa taitoja edelleen myös tyttärilleen. Alueen perinteisiin käsitöihin ovat kuuluneet mattojen ohella saviastiat, kirjonta, puutyöt, jalokivet, nahka sekä hazara-väestön perinteiset khamek-kirjaillut vaatteet.

Ennen talibanin valtaantuloa käsitöitä myytiin kulttuuritapahtumissa ja taidenäyttelyissä eri puolilla maata ja niitä myös vietiin ulkomaille.

Tavallaan kyllä. On edes jotain.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on tavallaan ikävää, tavallaan väistämätöntä:

Kiinalainen massatuotanto ja kuluttajien maun muuttuminen kaventaa käsityöläisten leipää

Sawantwadin perinnelelujen valmistajat kuitenkin saivat tämän vuoden keväällä tuotteilleen alkuperätodistuksen, joka helpottaa niiden myymistä internetissä. Sillä voi lisäksi perustella massatuotantoleluja kalliimpaa hintaa.

Nettikauppa on tärkeää myös siksi, että muuten lelut täytyy myydä goalaisille tukkukauppiaille, jotka vuorostaan myyvät ne Intiaan tuleville ulkomaisille turisteille. Kansainväliset kuriiripalvelut eivät vielä ole yltäneet Sawantwadiin �" mutta Goan uusi lentokenttä on alle 20 kilometrin päässä, joten omatoimisimmat turistit voivat mennä tekemään matkamuisto-ostoksensa suoraan valmistajilta.

Nuo haaveet muistuttavat suuresti sitä, miten KU ja IPS kertovat luomuviljelyn hyödyistä.

***

�,,itini Kirsti aikanaan ennen syntymääni teki Satakuntalaisen osakunnan kotiseuturetken yhteydessä pienen kansatieteellisen tutkielman tästä porukasta:

Nyt tallennetaan muistoja ”Keikyän etsivästä”

Elokuussa käynnistynyt Sastamalan seudun museon Jalkautuva museo -hanke on valinnut ensimmäiseksi kyläkumppanikseen Keikyän. Yhteistyössä Keikyän Museo- ja Kotiseutuyhdistys ry:n kanssa talletetaan paikallista käsityöperinnettä tuleville sukupolville.

Tallennettavaksi aiheeksi valikoitui sarvikampa eli ”Keikyän etsivä”. Yhdessä kyläkumppanin kanssa Sastamalan seudun museo kerää talteen muistoja, valokuvia ja muuta tietoa tähän esineeseen ja käsityöperinteeseen liittyen. Toiveissa on myös herättää vanha käsityötaito uudelleen henkiin nykytaitajien käsissä esimerkiksi sarvikamman valmistukseen liittyvien työnäytöksien avulla.

Mutta tuskin tuota henkiin herättämistä suunnitellaan samassa mielessä kuin Intiassa.

Aidosta keikyäläisesta sarvikammasta ei suunnitella kilpailijaa näille:

Kampamies taskukampa 5kpl
2,10 �,�
0,42 �,�/kpl

Jonka hintaa täytyisi perustella.

[Heikki Jokipii]

Näppärän iskusanankin on toimittaja tähän kehittänyt:

Orjatomaatit maistuvat markkinoille jatkossakin �" uudet tukiehdot tuskin muuttavat vakiintuneita tapoja suurissa tuottajamaissa

Työntekijöiden olot monilla eteläeurooppalaisilla maatiloilla ja puutarhoilla ovat olleet niin viranomaisten, poliitikkojen kuin teollisuuden ja kaupankin tiedossa kauan. Siitä huolimatta rikolliset käytännöt ovat saaneet vuodesta toiseen jatkua. Työlainsäädännön ottaminen maataloustukien ehdoksi tuskin tilannetta riittää korjaamaan.

Mutta itse ongelma tuskin poistuu ennen kuin robotit korjaavat tomaatit.