Recent Posts

Pages: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 10
51
Tässä on kysyttyvä, mitä oikein on tapahtunut?

Merkittävän kasvihuonekaasun määrä ilmakehässä kasvaa ennätysvauhtia – ”noudattaa pessimistisimpiä kehitysskenaarioita”

Quote
Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen.
[..]
Ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on uuden tutkimuksen mukaan kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuodesta 1986, jolloin maailmanlaajuiset mittaukset aloitettiin.

”Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä”, sanoo tiedotteessa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta.

Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen, ja sillä on merkittävä rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan.

Ja ennenkaikkea: mitä tehtiin oikein 1900-luvun lopussa, jolloin metaanpitoisuus oli pienoisessa laskussa tai aika vakaalla tasolla? Tai ajallisesti siinä kieppeillä. Näinhan se meni:

Changes in atmospheric methane concentrations, 1990-2023

Se ei selviä Ilmatieteen laitoksen tiedotteestakaan:

Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia

Mutta se molemmista selviää, että naudanlihan vaino tulee taas kärjistymään:

Quote
Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Samalla ajanjaksolla kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt kasvoivat 24 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat laskentatavasta riippuen arviolta 18–28 prosenttia.

Noin kolmannes globaaleista metaanipäästöistä on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten kosteikoista tai geologisista lähteistä.

Mutta saattaa vielä kysyä, miten näin voi tapahtua:

Quote
Uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin globaalit mittaukset aloitettiin.

"Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä", Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta sanoo.

Vuonna 2023 maapallon ilmakehän metaanipitoisuus oli 1923 ppb eli tilavuuden miljardisosaa. Pitoisuus on nyt 2,6-kertainen esiteolliseen aikaan eli vuotta 1750 edeltävään aikaan verrattuna.

Koska ihan varmasti metaani on ollut mukana kaikissa ilmastosopimuksissa. Mutta metaaninkin kohdala näyttää olevan siten, että sopimuksia tehdään, mutta se ei sitten missään näy. Kuten hiilidioksidinkin.
52
Muut aiheet / Vs: Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan
« Last post by Heikki Jokipii on 14.09.24 - klo:14:10 »
Tämä uutinen vahvistaa, että suurin piirtein niin kävi:

Keski-Euroopan tulvatilanne pahenee nopeasti – Tšekissä satanut jo nyt paikoin 170 litraa neliömetriä kohti

Quote
Sadealue ulottuu Itävallasta Etelä-Saksaan, Tšekkiin ja Puolan eteläosaan. Itävallassa sade muuttuu 1 200 metrin korkeudella lumeksi. 2 000 metrin korkeudella vuoristossa on jo metri lunta, mikä on tähän vuodenaikaan hyvin epätavallista, kertoo Saksan ilmatieteen laitos DWD Frankfurter Allgemeine -lehdelle.
(lihav. HJ)


PS. 18.09.24. Mutta helposti se tähän oli käännettävissä:

Pato uhkaa murtua Puolassa, tulvissa kuollut yli 20 ihmistä

Quote
Asiantuntijoiden mukaan ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä johtuva ilmastonmuutos tekee äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten rankkasateista ja tulvista, aiempaa yleisempiä ja voimakkaampia.
54
Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?
« Last post by Heikki Jokipii on 14.09.24 - klo:08:13 »
Sitten tällainen hanke:

Vantaa louhii ainutlaatuista megaluolaa lämpövarastoksi ja nappaa hyödyn ilmaisesta sähköstä

Quote
Sähkön hintojen vaihtelusta voi hyötyä, jos energian varastoiminen onnistuu. Tutkijoiden mukaan korkeat hinnat ohjaavat kulutusta ja ovat paras apu korkeita hintoja vastaan.

Siten siinä on kuitenkin tämä:

Quote
Suomalainen energiamaailma on keskellä isoa mullistusta.

Tuulivoiman nopea lisääntyminen on johtanut sähkön hintojen rajuun heilahteluun tuulisuudesta, lämpötiloista ja tuontitilanteesta riippuen. Kun sähkön tuotanto vaihtelee, pitää kulutuksenkin reagoida – ja nopeasti.

Hetkessä päälle ja pois napsautettavat sähkökattilat ovat täydellinen pari ailahtelevalle tuulivoimalle. Vantaan lämpövarastoon niitä tulee kaksi. Yhteensä niiden teho vastaa 20 000:ta sähkökiuasta.

Toivosen mukaan energian varaaminen vesimassaan lämpönä on moninkertaisesti edullisempaa kuin energian varastoiminen sähkönä akkuihin.

Viime vuosien muutos energiamarkkinoilla on kuitenkin ollut niin nopea, että sen ennustaminen on onnistunut tuskin keneltäkään.

200 miljoonan euron investointi on kaupungin energiayhtiölle massiivinen. Toivonen kuitenkin uskoo, että se vahvistaa Vantaan energian asemia tulevaisuudessa.

– Totta kai summat ovat suuria ja pientä hirvitystä se aiheuttaa, mutta usko on vahva, Toivonen vakuuttaa.
(lihav. HJ)

Jos maan koko tuulivoima korvattaisiin esim. pienydinvoimaloilla, koko ongelmaa ei olisi. Tuollaiset kulut pitäisi toisin sanoen lisätä tuulivoiman hintaan.

Kun naapurikunta Helsinki on kääntymässä toisenlaiseen rarkaisuun, syntyy jo suht. pian mielenkiintoisa vertailumahdollisuuksia. Tai pian ja pian. Vantaan aikataulu on tämä:

Quote
Lämpövaraston on määrä valmistua vuoden 2028 aikana. Silloin se korvaa muun muassa kaasulla tuotettua lämpöä.

4 vuotta. Helsingissä se oli 10 vuotta.
55
Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?
« Last post by Heikki Jokipii on 14.09.24 - klo:06:52 »
Ei tule kyseeseen, että Saksa muuttaisi ydinenergialinjaansa:

Suomi mainittu – Saksaa painaa yhä kallis energia, ja nyt se visioi Suomen ratkaisevan ongelman

Quote
Saksassa ratkaisu energian hintaan ja sen tuotantoon on vedyssä.

– Laiva on jo kääntynyt vetytalouden suuntaan. Vedystä tulee Saksan teollisuuden tärkeimpiä energianlähteitä, Feller toteaa.

Ja tämä on tuomassa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia.

– Suomi on asettanut tavoitteekseen tuottaa kymmenen prosenttia koko EU:ssa tuotetusta vedystä vuoteen 2030 mennessä. Meillä on paljon tilaa ja tuulta, ja tuulen avulla saadaan tuotettua vetyä tehokkaasti.

– Vetyä voi viedä käytännössä vain putkea pitkin. Suomi on harvoja maita, jotka pystyisivät toimittamaan Saksaan kilpailukykyisesti vetyä, Feller sanoo.

Hän kertoo, että hiljattain julkaistu Saksan vetystrategia nimeää Suomen ainoaksi merkittäväksi vetymaaksi Itämeren alueella.

Tuota voi jo sanoa suomalaiseksi sisuksi! Tai kyllä sille muunlaisiakin nimityksiä keksii.

Mutta tuon seurauksena pilataan sitten suuri pala Suomenkin maisemaa ja luontoa. Saksa on jo suurelta osin pilattu.
56
Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?
« Last post by Heikki Jokipii on 14.09.24 - klo:06:43 »
Tässä artikkelissa ei olla tyypillisen huolettomia merittuulivoiman seurauksien suhteen:

OCEAN INTEGRITY vs. Offshore Wind

Suomessahan ongelmia ei oikeastaan ole juuri esiintynyt. Koska merituulivoimaa ei paljosta puheesta huolimatta ole
paljon rakennettu. Tuosta linkistä:

Yhteensä siis aika tarkkaan 1 % nykyisestä tuulivoimalakapasiteetista.
57
Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Last post by Heikki Jokipii on 14.09.24 - klo:05:17 »
Tässä on se pelastus:

‘Banana apocalypse’? How disease resistant bananas can help overcome a global lack of genetic diversity

Mitään muuta keinoa en ole siihen vakuuttavasti nähnyt esitettävän. Vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

Australia’s first genetically modified fruit is ripe for a taste test. Could it avert a global banana apocalypse?

Eli nyt alkoivat enemmän tai vähemmän pitkät jäähyväiset luomubanaaneille.
58
Tarkistetaan täältä:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hillot-ja-sailykkeet/ateriaratkaisut

188 tuotetta

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hillot-ja-sailykkeet/ateriaratkaisut?label=ORGANIC

11 tuotetta

Ei ole tuossa mitään sellaista signaalia, että luomuvalmisruokien tilanne olisi kohenemassa.

Mutta meneeko luomutuotteita paremmin kaupaksi? Kysykää Pro Luomulta! Joka milloin tahansa voi kysyä asiaa kaupan tietokoneilta. Jos ne pystyvät tuolla tavalla erottelemaan luomun sortimentissa, pystyvät ne tekemään saman myynnissäkin.

Asiakkaiden tietoturva ei siinä vaarantuisi. Vaarantuisiko jokin liikesalaisuus?  8)

Esim. näitä on yksi 10:sta tuotteesta:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hillot-ja-sailykkeet/ateriaratkaisut/tomaattikeitot?label=ORGANIC

Knorr Luomu tomaattikeitto yrteillä Keitto 570 ml
Kaikki Knorr-tuotteet
4,69 €
8,23 €/l


Meneekö se muita paremmin kaupaksi? Kun halvimmillaan tomaattikeiton saa puoleen hintaan, uskoisin että ei. Mutta Pro Luomu halutessaan tietäisi.
59
Täällä asia luvataan toiseen kertaan:

Ulkomaankauppa tasaa viljan kotimaisen kysynnän ja tarjonnan vaihteluita

Quote
Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2023–30.6.2024. Tilastotiedot ovat saatavilla luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden eli 1.7.2024–30.6.2025 tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan. Luke julkaisee 20.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 16.9.2024.
(lihav. HJ)

Nyt on jännää.

Perunan osalta, ja siis ehkä luomuperunankin, voimme saada lisätietoa. Näitä vihanneksia suomalaiset syövät:

Quote
Varastovihannesten ja sipulin korjuu on aloitettu, mutta pääkorjuukausi on vielä edessä. Varastovihannesten, kuten porkkanan, kaalin ja sipulin, satonäkymät Pro Agria arvioi pääosin hyviksi.

Lämmin syksy voi jonkun verran nostaa viljelijöiden varastointikuluja, koska lämpimien juuresten viilentäminen varastoissa vaatii enemmän energiaa.

Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon sekä parsa- ja kukkakaalien, satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa.

Myös vähemmän tuttuja kasveja, kuten fenkolia, juuripersiljaa ja latva-artisokkaa, korjataan vielä pelloilta. Samoin kurpitsat valmistuvat ja erikokoisia ja värisiä kurpitsoja on nyt myynnissä.
(lihav. HJ)

Mutta niiden kohdalla tiedonhalumme/uteliaisuutemme, ja tavanomaisen ja luomun satojen vertailumme saa vielä pitkään odottaa.

Kysynnästä eli kaupan tarjonnasta oli juuri toisessa triidissä.
60
Meloni oli helsinkiläislapsellekin 1950-luvulla vallan merkillinen hedelmä. Virtuaalikauppamatka nyt:

Luomu vesimeloni
Kaikki Kankaanrinteentila-tuotteet
~3,99 €
3,99 €/kg


Vesimeloni Suomi
~7,50 €
2,50 €/kg


Espanjalaisena:

Coop vesimeloni
Kaikki Coop-tuotteet
~4,97 €
1,99 €/kg


Hei, tämä oli Suomesta:

Vesimeloni Rannikon puutarhalta
~5,97 €
1,99 €/kg


Tuossa kappalehinnat ja kilohinnat ovat hämmentäviä. Mutta perinteisesti täällä on luotettu kilohintoihin, ja siksi juuri ne on tuossa lihavoitu.
Pages: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 10