Messages

Seurakunnille näkyy olevan tarjolla ympäristödiplomi, ajan maallisen hengen mukaan. Sanana se on kaunis ja houkutteleva, mutta kyllä kirkon, jos se haluaa ottaa kantaa maallisiin asioihin, täytyy myös perehtyä asian sisältöön. Muutoin se tulee tukeneeksi nälkään kuolevien maanpäällistä helvettiä, tosin tietämättömyyttään, hyvää tarkoittaen. http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/diplomi.html

asiaan kovasti liittyy käsite nimeltä nälkä: http://www.lonweb.org/hunger/hung-fin-eng.htm

Suuri erehdys oli  jo osallistua ”nälkäviikkoon” luomuteemalla: http://www.evl.fi/kua/vastuuviikko/

Luomuviljelyllä on haitalliset vaikutukset sekä maailman nälkäisten ihmisten oloihin että luonnon tilaan. Kyseinen diplomi on jälleen yksi kauniiseen valepukuun verhottu tapa pyrkiä edistämään tehotonta ja metsiä tuhoavaa, mutta populistista ”luonnonmukaista” viljelyä.


Siksi toivon, etteivät seurakunnat lähde mukaan tavoittelemaan kyseistä diplomia. (jo yli sata srk:aa on linkin mukaan hairahtanut)
(tosin diplomissa on muutamia kiistatta hyviäkin kohtia)

Matti

Tämmöistä pohdintaa (kuten olemme itsekin asian ymmärtäneet) löytyi:
http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lähiruoka%20ei%20olekaan%20ilmastoystävällistä/1135233404787?ref=msn


"Lähiruoka ei olekaan ilmastoystävällistä
Julkaistu: 19.1.2008 21:40

Minttu Mikkonen
helsingin sanomat 

Lähellä tuotetun ruuan suosimista ei voi perustella kuljetusmatkojen hiilidioksidipäästöillä, kuten tähän asti on tehty.Vaikka ruoka tulisi Suomeen toiselta puolelta maapalloa, matkasta ei voi päätellä sen ympäristövaikutuksia. Kuljetusten osuus koko tuotantoketjun hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamista ilmastonmuutosvaikutuksista on hyvin pieni, osoittavat Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimukset.

Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä. Jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi.

"Enemmän vaikuttavat esimerkiksi viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto", kertoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä. Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihinsa. Niiden ilmastonmuutosvaikutus on kuljetuksista suurin. Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla ison kassillisen vai pari tuotetta, on ratkaiseva merkitys. Eniten "hiilireppua" kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.

Jos taas ajatellaan pelkästään ilmastovaikutuksia, on kannattavaa tuoda suomalaisten suosikkivilja ruis parempien satojen maista, joissa rukiin viljelyssä ei ole laatuongelmiakaan. Toisaalta silloin siirrämme ympäristövaikutukset toisille, Katajajuuri huomauttaa. Esimerkiksi Saksassa rukiin sadot ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Viljan kuljettaminen laivalla Itämeren yli ei juuri lisää ympäristökuormitusta.

Aina kuljetuksissa ei tunnu olevan järkeä. Naudan- ja sianlihan suurimmat tuontimaat ovat läheiset Tanska ja Ruotsi mutta broilerinlihan Brasilia. Norjalaista kalaa viedään Aasiaan jalostettavaksi ja tuodaan myyntiin Norjaan. Kiina taas kasvattaa tomaatteja vain Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, koska kiinalaiset eivät itse syö niitä. "

Matti

Vihdoin järkipuhetta länsinaapurista: Kansanpuolue on ehdottanut NELJ�,,�,, uutta ydinreaktoria, ja bioetanolista luopumista.
Mikähän heidän kantansa on luomuun...
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/63384.shtml

Matti

No enpä huomannut minäkään. Tosin en kovin aktiivisesti seurannut, kuten en telkkaria yleensäkään.
Horjuuko Tarjan Usko?
Tarja ei ole ollut idoleitani koskaan, tämä on myönnettävä. Mutta jos hän on siirtynyt Järkiruokaan keittiössään, niin pisteet nousevat hieman.

Matti

Just jouluostoksilta Kuopiosta tulleena:
Ilmeisesti markkinarakoa olisi ihan oikeestikin. Monet veronmaksajat ja ruuankuluttajat ovat kannallamme:
http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet02/tammi_1.html

Matti

Niinpä: hörhöjä ja huppanoita on ollut kautta historian, ja pahasti hurahtaneeseen ihmiseen ei tehoa järkipuhe eikä mitkään näytöt. "puhu pukille".
Omaa järkeäkin käyttelemällä esimerkiksi on homeopatia helppo teilata (mm esimerkki valtamereen pudonneesta lääketabletista tms), vaan jostain käsittämättömästä syystä "uskossa" oleva ei järkeään käytä. Ja, kuten jo mainittua, kieltäytyy usein keskustelemastakaan koko asiasta.

Hullunmylly on nykyaikana entistä pahempaa, kun nyt on mukaan tullut mm tekniikka, josta "tarvitseva" löytää paljon pelättävää ja kritisoitavaa, jos niin haluaa. (kännykän säteily, geenimanipulaatio, kasvinsuojeluaineet, lannoitteet jne) Tavallisen kansalaisen on nykyisin vaikea välttää hurahtamasta tietämättään johonkin hömppään, koska ihan joka alalta on vaikea tietää tarpeeksi, jotta osaisi varoa.

Mielenkiintoista, vaan ei mieltä ylentävää, on seurata (jos ikää riittää), mihin vielä maailma ennättääkään, kun tieteellisyys ja rehellisyys unohdetaan...

Matti

[syystä]

"Minä - kaupunkilaispoikana  - katsoin tuon videon. Kyllä, likaistakin oli. Mutta olenko käsitänyt väärin, että siat - silloin tällöin ainakin - piehtaroivat mudassa? "
-Kyllä tonkivat ja piehtaroivat mielellään, mutta filmillä näkyvä lika taisi kyllä olla ulostetta. Ko. sikalassa oli ilmeisesti ripulia, ja silloin tahriintuminen on väistämätöntä. Kunnon rehuilla, hygienialla ja lääkkeillä ripulit pitkälti vältetään.

"Ihan erikseen todettiin, että eläimistä valittavasti osa kuolee, eikä niitä välttämättä heti saada pois haettua. Eli kuvaajat ovat olleet asialla joskus aamutuimaan tms.? Luultavasti. Kuolleisiin eläimiin koko video oikeastaan keskittyi."
-Ymmärrettävistä syistä liikkeellä lienee oltu aamuöisin.

"Yhden jutun minäkin luulen tietäväni: emakko on aivan syystä kaltereiden takana, kun pikku porsaat tavoittelevat sen nisiä. Ellei se olisi, olisi riski, että se kääntyisi niiden päälle, ja tukehduttaisi jonkun. Eikö?"
-Joo: karsinan mitat ja rakenne on imettävällä emakolla tarkkaan mietitty, juuri tuosta syystä. Porsaat pääsevät aidan ali kulkemaan syrjemmällekin. En ole aikoihin sattunut sikalassa käymään, joten ihan tarkkaan en ratkaisuja osaa kuvailla.

Matti

Ihmisistäkin saisi kuvatuksi vastaavan koosteen, vielä vaikuttavammankin: sairaita, kuolevia, kuolleita... nälkään kuolevia jne. Caseja löytyy, ainakin kun ahkerasti etsii.
Lieneekö tarkoitus lisätä luomun myyntiä, en tiedä.
Luomu ei mielestäni ole ratkaisu... pikemminkin se on ongelma, tässäkin asiassa: http://mattipekkarinen.net/sivu2.htm#s218elainsuoj

Matti

Aavikoituminen ei tosiaan aina noudata ilmastomuutospelottelijoiden visioita: http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=8518_12


Matti

[Jos lähi tarkoittaa luomua, niin se vie kyllä energiankulutuksen suhteen ojasta allikkoon:]

5, Suosi suomalaista, koska suomalaisten työolot tunnetaan.

Hyvä ajatus, jolla silläkin on varjopuolensa. Nimittäin: jos tällä perusteella kaikki kieltäytyvät ostamasta Aasian ja Afrikan tuotteita, tietää se kurjuuden ja köyhyyden lisääntymistä siellä.
Olkoon, että kehitysmaissa ay-liike ei toimi, ja työolot ovat kehnot, lienee se parempi kuin ei mitään työtä. Vaan jos ihmiset suorastaan pakotetaan orjuuteen... joutilas vapauskin, nälässä ja puutteessa,  lienee parempi kuin orjuus. Oikea "rehellinen" orjuus taitaa onneksi olla harvinaista.

6. Suosi lähiruokaa.
näin savolaisittain asia on jotenkin näin: pitää juoda savolaista maitoa, ja sitähän täällä on yllinkyllin: omavaraisuus lienee 500%
Pitääkö Helsingissä sitten juoda tallinnalaiskaljaa, kun se on lähempänä. Vaiko koettaa puristella Uudenmaan sioista maitoa...
Ja miten tähän lähiluomuntukemiskampanjaan sopii se, että suomalaista luomutuotetta ollaan mielellään viemässä ulkomaillekin, valtameren taaksekin, jos vaan (kyllin hulluja) ostajia siellä löytyy?
Luomua yritetään työntää kaikista tuuteista kuluttajien tietoisuuteen, ja niitä, jotka valheen huomaavat, hämätään tällä "lähiruoka"-käsitteellä.
Minä pärjään näinkin, mutta harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka suuren osan iästään maksavat valheesta, ja sitten havahtuvat: http://www.vihreat.fi/yleviarkisto/2003/10_2003/0203.html

Jos lähi tarkoittaa luomua, niin se vie kyllä energiankulutuksen suhteen ojasta allikkoon:
luomuviljelyssä joudutaan tekemään pienemmän sadon vuoksi samat työt kuin tehoviljelyssä. Niinpä muokkaus, kylvö ja korjuu syövätkin luomussa enemmän energiaa tuotettua satokiloa kohden!
Luomun käyttämä liekitys (nestekaasulla) rikkakasvien torjunnassa vie kaasua 20-100 kg/ha... (suunnílleen saman, minkä väkilannoitteen valmistus tehoviljelyä varten)
Koneilla hoidettava komposti luomussa vie energiaa, samoin rikkatorjunnassa maan haraaminen
Todella paljon tärväytyy energiaa, työtä ja maan aikaa sekä ravinteita luomussa ns viherlannoituksessa. Siinähän usein koko kesän kasvusto kynnetään maahan lahoamaan, erittäin huonolla ravinnehyötysuhteella. (saadaan sama lannoitusvaikutus kuin 30 kg:lla väkilannoitteen typpeä, arvoltaan noin 30 euroa)... yhteiskunta maksaa tästäkin hehtaarista noin 700 euroa tukea, eikä syötävää tule jyvän jyvää!


Matti

[MUTTA: jos maito myydään pastöroimattomana, se säilyy huonosti, ja suurempi osa siitä joudutaan heittämään pois. Tai sitten yhteiskunnan panoksian kuluu ruokamyrkytysoireisten ihmisten rahtaamiseen arvauskeskuksiin ja sairaaloihin ja krematorioihin kesken ikänsä. Taikka jos kypsentämättä syödään kasviksia tai lihaa, on myrkytysten vaara isompi. Siis mitenkään yksiselitteisesti ei tämäkään opinkohta pidä paikkaansa.]

3. Valitse prosessoimattomia tai vain vähän prosessoituja tuotteita
Mitä enemmän tuotetta on käsitelty ja mitä enemmän tuotteessa on yksittäisiä ainesosia, sitä enemmän sen tuotantoon on kulunut energiaa.

MUTTA: jos maito myydään pastöroimattomana, se säilyy huonosti, ja suurempi osa siitä joudutaan heittämään pois. Tai sitten yhteiskunnan panoksian kuluu ruokamyrkytysoireisten ihmisten rahtaamiseen arvauskeskuksiin ja sairaaloihin ja krematorioihin kesken ikänsä. Taikka jos kypsentämättä syödään kasviksia tai lihaa, on myrkytysten vaara isompi. Siis mitenkään yksiselitteisesti ei tämäkään opinkohta pidä paikkaansa.

4. Osta luomuelintarvikkeita �" ympäristön kemikalisoituminen vähenee
Luomutuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tällä saadaan aikaan se, että luomutuotanto kuluttaa vähemmän energiaa eli on energiataloudellisempaa kuin tavanomainen tuotanto. Suuri osa maatalouden
energiankulutuksesta kuluu muun muassa kemiallisten lannoitteiden tuotantoon ja
kuljetukseen.

Energian suhteenkin asia on juuri päinvastoin kuin likissä uskotellaan: luomusatotasolla tarvitaan työtä ja energiaa TUOTEKILOA KOHDEN ENEMM�,,N:
http://matti.tuottavamaa.org/satotutk.htm
http://matti.tuottavamaa.org/syksylu.htm
Hehtaarejahan meistä harvempi päivittäin syökään?

KEMIKALISOITUMISESTA sanoisin, että kertokaapa te luomu-uskovat, mikä maatalouden käyttämä kemikaali on oikeasti ympäristöä pilannut.

Matti

Luomun ongelma pyörii yksinomaan satotasossa. Kun se on mitä se on, ovat haitat tuotekiloa kohden isot, puhummepa energiankulutuksesta tai päästöistä tai kustannuksista. Tilanteeseen on kaksi korjausmahdollisuutta:
a) satotasojen nosto, mutta varsinkin oikealle osaavalle tehoviljelylle tehokaskin luomu häviää silti luvuin 1-4.
b) luomun osuuden nosto 50%:iin tai yli. Tällöin valtakunnan keskisadon määrääkin enimmäkseen luomu, ja silloin ainakin tilastojen tarkastelu johtaa päätelmään, että luomu ei keskimääräisestä hehtaarisadosta kovin paljoa jälkeen jääkään. Jumala tms varjelkoon meitä, ja varsinkin nälänhädästä kärsiviä maita tästä tilanteesta.

[.: Myös energiaa (konetyötä) menee luomussa enemmän: http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm .]

1. Kasvatetun lihan syönnistä voitaneen olla samaa mieltä. Pellon sato tulee paremmin hyödyksi, jos syömme sen suoraan, kuin jos kierrätämme sen ensin eläimen kautta. Hyötysuhde on eka vaihtoehdossa kolmin-viisinkertainen.

2. Luomuliha sen sijaan kuluttaa kaikkea enemmän kuin tavanomainen. Luomueläin tuottaa keskimäärin huonommin, olipa kyseessä maidon, lihan tai munien tuottaminen Luomuohjeissa on jopa sääntöjä minimiteurastusiästä ainakin siipikarjalla. Niinpä lihakiloa kohden menee luomulla ENEMM�,,N rehua ja muitakin tuotantopanoksia (rakennustilaa jne) kuin normaalisti. Ja kun tuo rehu pitää tuottaa luomusti, on tuloksena, että ainakin kolminkertainen peltoala tarvitaan.: Myös energiaa (konetyötä) menee luomussa enemmän: http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm .
Matti

[Suurtalousuutisten päätoimittajana ollut Pauli Hyvölä on usein esittänyt tervettä kritiikkiä luomua kohtaan. Nyt huomasin, ettei Hyvölän nimeä löydy ko lehden nettisivuilta. Onko hän saanut kenkää? Ilmiö ei olisi uusi, kun kyse on niin herkästä ja haavoittuvasta asiasta kuin luomu:http://mattipekkarinen.net/kenkaa.htm Matti]

Suurtalousuutisten päätoimittajana ollut Pauli Hyvölä on usein esittänyt tervettä kritiikkiä luomua kohtaan. Nyt huomasin, ettei Hyvölän nimeä löydy ko lehden nettisivuilta. Onko hän saanut kenkää? Ilmiö ei olisi uusi, kun kyse on niin herkästä ja haavoittuvasta asiasta kuin luomu:
http://mattipekkarinen.net/kenkaa.htm

Matti

[Helenius yritteli aiemminkin saada luomun näyttämään ekoteolta. Hän vetosi uuteen selvitykseen, jota ei ole vieläkään julkaistu?]

Helenius yritteli aiemminkin saada luomun näyttämään ekoteolta. Hän vetosi uuteen selvitykseen, jota ei ole vieläkään julkaistu?

Juha Helenius toimii juuri siten kuin hänen asemassaan  ( agroekologian professori ) kai tuleekin: seuloo valtavasta tutkimustulosten ja ”tutkimustulosten” joukosta luomua puoltavat (ja joutuu turvautumaan vierasmaalaiseen, kun ei "lähitutkimuksissa" löydy mieleisiä). Niin hänen odotetaankin tekevän. Omia huuhtoumatutkimuksia en tiedä hänen tehneen (kuten esim professori Martti Esala on tehnyt jo parikymmentä vuotta)


1)   Perustuvatko väitteet mittauksiin? Jos perustuvat, ovatko vertailutilat vertailukelpoisia? http://matti.tuottavamaa.org/ltutkim.htm

2)   Ilmeisestikään eivät perustu, sillä väite on pahasti ristiriidassa väkilannoitteen huuhtoutumisalttiutta koskevien aiempien selvitysten kanssa. Väkilannoitteen typestä on huuhtoutunut 3-vuotisen seurannan aikana noin yksi kilogramma/ha, pellon kokonaistyppihuuhtouman ollessa kymmeniä kiloja/ha. Väkilannoitteen osuus typen huuhtoumasta on, tutkimuksesta riippuen, vaihdellut välillä 1-2,5 %. Sadon määrän lannoitus ainakin kaksinkertaistaa! http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm 

3)   Käytännön havainnot (ja niihin perustuvat lannoitusohjeet) ovat kovin erilaisia kuin Professori Heleniuksen siteeraamat saksalaisväittämät. Karjanlannan fosforin hyötysuhteen arvioidaan virallisissa laskelmissa olevan 75% väkilannoitefosforin hyötysuhteesta. Typen kohdalla tilanne on vielä huonompi. Lannoituslaskelmissa otetaan huomioon vain liukoiset typen muodot, joiden osuus lietelannassa on noin 60% ja kuivikelannassa noin 30% lannan kokonaistyppimäärästä. Väkilannoitteella koko typpimäärä on liukoista, kasveille käyttökelpoista.

4)   Maan humusasiassa: eikö tutkijoita (ja varsinkin Heleniusta) ihmetytä ristiriitaisuus Tikkurilan 30-vuotisen humustutkimuksen kanssa? Siinähän todettiin, että väkilannoitteen käyttö lisää maan humuspitoisuutta. Ja järkikin (ja silmäkin ) sanoo, että iso sato tuottaa enemmän maahan kynnettävää. Puhumattakaan suorakylvömenetelmästä, joka on erityisen säästävä ja suositeltava humusasian suhteen. Siinä maata kuluttavasta muokkaamisesta luovutaan kokonaan. (luomuun menetelmä ei rikkakasviongelman vuoksi sovellu)

5)   Peltomaan ”elävyys”: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=011121&Depa=maatal&Model=ajuttusivu.html&Story=595542.txt  … Siinäkin häämöttää luomututkijoiden sormenjälki, sillä tutkimus ei ollut neutraali: Luomu/tavanomainen- vertailussa todettu tasapeli  onkin itse asiassa selvä LUOMUVILJELYN TAPPIO! Vertailun luomutilat kun ovat kaikki karjatiloja (joilla viljely on pitkälti nurmiin painottunutta), ja tavanomaiset  tilat olivat osaksi puhtaita viljatiloja, joilla ei nurmea ole ollenkaan !!!
Pelkästään nurmiviljelyssä olevassa pellossa kuuluisi olla selvästi enemmän orgaanista ainetta ja vilkkaampi pieneliötoiminta kuin vilja-nurmikierrossa tai puhtaassa viljanviljelyssä. Näin siksi, että nurmiviljelyssä on vähiten orgaanista ainetta kuluttavaa muokkausta. Muokkaus häiritsee myös lierojen ja muiden maan eläinten toimintaa. Lisäksi nurmi tuottaa eniten uutta orgaanista ainesta maahan.



Ravinnehyötysuhteet. Esimerkiksi se, että lannan liukoisen typen hyötysuhde syyslevityksessä on 50 % tarkoittaa sitä, että 50% liukoisesta typestä tulee kasvien hyödyksi väkilannoitteen typen veroisesti. Eli kahdella lannan liukoisella typpikilolla saadaan korvatuksi yksi väkilannoitteen typpikilo. Eli liukoisen typen hyötysuhde on puolet väkilannoitteen typen hyötysuhteesta (joka on noin 80%). Ja mikä tärkeintä: lannan liukenematon typpi menee hukkaan lähes kokonaan. Ja sitä lietelannassa on 1/3 typestä ja kuivikelannassa 2/3 typestä. Niinpä jotta kasvi saa 50 kg typpeä, on annettava 60 kg väkilannoitteen (=liukoista) typpeä tai 120 kg lannan liukoista typpeä sekä sen ohessa 60kg (liete) tai 240kg (kuivalanta) määrä liukenematonta typpeä.


Ylläoleva perustuu tutkijoiden ja viljelijöiden havaintoihin kymmenien vuosien ajalta, miljoonilla peltohehtaareilla. Itsekin viljelijänä havaittuani saman, annan  näille arvoa ja painoa paljon enemmän kuin Heleniuksen puheille.


Professorikunnassa ei olla sitä paitsi kovinkaan yksimielisiä: Ote Martti Esalan 50v- lehtiuutisesta: ”Martti Esala syntyi Ylistarossa 21. huhtikuuta 1954. Hän valmistui maatalous-metsätieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1981 ja väitteli tohtoriksi 1992. Esala on työskennellyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa vuodesta 1980. Maaperä- ja ympäristötutkimuksen
professorina hän aloitti 1997. Esala on perehtynyt muun muassa typpilannoitukseen ja maataloudesta tulevan typen ympäristökuormitukseen….
... Hän on tutkinut myös luomuviljelyn vaikutuksia maaperään ja ympäristöön. …
Luomulla luvataan Esalan mielestä liikaa. Itse hän ei ainakaan ympäristösyistä laittaisi rahojaan luomuun, eikä luomun terveellisyyttäkään ole voitu osoittaa. Suomalainen ruoka ylipäätään on puhdasta. "Luomu ei ole kestävä tuotantotapa", Esala sanoo. Jos satomäärä otetaan mittariksi, luomupelto kuormittaa vesistöjä enemmän kuin väkilannoitepelto….

Matti

[Suomessa ei ole ketään, jonka toimeentulo muodostuu yksinomaan esteröimällä valmistetuista polttoaineista, lähinnä sitä tehdään harrastuksena maatalouden yhteydessä EU- ja kansallisten tukien turvin.]

Maaseudun Tulevaisuudesta lainattua, omin luvin:

""Rypsibiodieselin hinta
17.8.2006

Rypsibiodieselin valmistuksesta esteröimällä on esitetty kummallisia hintalaskelmia. Suoritan esteröintiä jatkuvasti ja haluaisin kommentoida sitä.

Suomessa ei ole ketään, jonka toimeentulo muodostuu yksinomaan esteröimällä valmistetuista polttoaineista, lähinnä sitä tehdään harrastuksena maatalouden yhteydessä EU- ja kansallisten tukien turvin.
.... Kuitenkin vielä tärkeämpää on se, että energiataseesta ei julkisesti puhuta, vaan tietoa salataan. Energiataseeseen eivät vaikuta polttoaineiden hinnat, siihen vaikuttaa hehtaarisato.
Suomessa rypsin sato on 1 000�"1 500 kiloa hehtaarilta. Tämä tarkoittaa sitä, että energiatase on raskaasti negatiivinen, eri asiantuntijoiden mukaan satomäärän tulisi energiataseen kannalta olla vähintään 2 000�"2 500 kiloa hehtaarilta. Jotta valmistus olisi taloudellisesti kannattavaa, satomäärän pitäisi olla 3 000�"4 000 kiloa hehtaarilta. annattavuuteen vaikuttaa öljyn hinta, mutta energiataseeseen se ei vaikuta.

Jokainen voi ajatella, mitä siitä tulee, kun yhden hehtaarin energian tuottamiseen menee kahden hehtaarin tuottamat energiat. Sillä tavalla kyllä loppuu niin fossiilinen kuin muukin energia maapallolta.
Tosiasia on, että Suomelta puuttuu öljykasvi, josta voitaisiin valmistaa biodieseliä. Meiltä puuttuvat banaaniviljelmätkin.
Sen sijaan suomalainen rypsi on maailman parhaita elintarvikkeita. Sen arvo on siinä sitä luokkaa, että sitä kannattaa ja pitää viljellä elintarvikkeeksi eikä tuhota polttamalla.
.....

Lauri Turpeinen"

Omin luvin lainasi
Matti

PS: Sadot vaikka täältä: http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/585DC150572046BAC2256EDF002692CF?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa%20ruuasta&cat2=Tilastotietoa