Näytä kirjoitukset

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Matti Pekkarinen

Pages: 1 ... 30 31 [32] 33 34
466
MT kertoo: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-06-18/articles/article_13_8.htm

"Ruotsalaisyhtiöt biodieselin tekoon


Ruotsin valtion metsäyhtiö Sveaskog ja metsäyhtiö Södra lähtevät osaomistajiksi mäntyöljystä biodieseliä valmistavaan SunPine ‑yhtiöön, kertoo Skogsland ‑lehti.

SunPine investoi 250 miljoonaa kruunua ensimmäiseen biodieseltehtaaseensa, jonka tuotannon on määrä alkaa Piteåssa ensi vuoden alussa. Dieseliä aiotaan valmistaa massateollisuuden sivutuotteista.

Sveaskog, Södra ja öljy-yhtiö Preem ovat sitoutuneet ostamaan 60 prosenttia SunPinen osakkeista. "

Tämähän on OK: ruuaksi kelpaamattomasta puunjalostuksen sivutuotteesta passaakin tehdä autolle evästä.

Mistähän USA:n biodiesel on tehty? ks: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-06-18/articles/article_9_13.htm


467
Yleinen Keskustelualue / Biodieselin mielettömyys
« on: 22.04.08 - klo:07:23 »
Hulluinta on väittää, että luomumenetelmillä saadaan energia-asiat kuntoon! Tosin lannoitteista kieltäytyminen "säästää" jotain 100 kg öäljyä/ha,

Mutta 1. Jos ja kun 100 lannoitetyppikiloa nostaa sadon kaksinkertaiseksi verrattuna tilan omilla lähteillä (lanta ym) lannotettuun, niin se yleensä jo "korjaa laskelman". Siis ostoenergia/satokilo- suhteen. Puhumattakaan ostoenergia/sadon sisältämä energia-suhteen, joka on peltoenergian tuotannossa ratkaiseva!

MUTTA2. PALJON ISOMPI MUTTA: Mikä merkitys on metsän uumenista maan kätköistä kallion sisästä kaivettavan kiven muuttaminen pellolla työhön pystyväksi koneeksi ?? Tähän tarvittava, yllättävän suuri energia, jätetään huomiotta yleensä luomun laskelmissa !!!!!! Onko siihen mitään perustetta? Pitkällä tähtäimellä luomupellollakin nyhjäävä traktori tulee tiensä päähän, ja sen sijaan on valettava uusi! Joko metsän kätköistä tai romumetallista,... ja luomussa traktori kestää ehkä vain neljäsosan siitä, mitä tehoviljelyssä  (suhteutettuna tuotettuun satokiloon).

Peltoenergian tuottamisen mielekkyys/mielettömyys on suuresti riippuvainen satotasosta.
Mielekästä se voi olla tästä: http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_04/otsikko20.htm
Mieletöntä se on tästä: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm


Matti

468
Yleinen Keskustelualue / Vs: Biodiesel (juupas)
« on: 20.04.08 - klo:08:08 »
Juuri tuosta on kysymys.

Eipäs-Turpeisen teksti kokonaiuudessaan on täällä: http://sahti.mtk.fi/elibrary_MT/story_result.php?articleid=110775&words=rypsibiodieselin

ja kokeeksi näinkin: http://sahti.mtk.fi/elibrary_MT/story_result.php?articleid=110775&words=rypsibiodieselin#pdf

- ja se oli 18.8.2006

Matti

469
Yleinen Keskustelualue / Vs: SEKALAISTA
« on: 12.04.08 - klo:13:17 »

Jonkinlaista aloitusta on minulla täällä, tosin puoliakaan en ole siinä maininnut: http://mattipekkarinen.net/kesk06.htm#aprillia

Matti

470
Asiahan on meille kyllä entuudestaankin tuttu, mutta nyt se on MT:ssä: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-04-09/articles/article_20_10.htm

Matti

Kaiken varalta tähän tuo teksti: "
Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua
Viime kesän Iso-Vilja-tutkimuksen tulokset osoittavat taas kerran, että hyvä sato on paras tapa suojella ympäristöä. Iso vilja-

sato sitoo usein enemmän typpeä ja fosforia kuin peltoon on lannoitteissa lisätty.Hyvä hehtaarisato sitoo sille annetut ravinteet ja käyttää usein vielä lisäksi maaperän ravinnevarastoja. Tämä näkyy Suomen Rehun Iso-Vilja-tutkimuksen viime kesän tuloksista – niin kuin on näkynyt myös 12 edellisen vuoden tuloksista.Tulokset ovat hyvä lisä viime viikolla käynnistyneeseen keskusteluun, jossa on pohdittu maatalouden ympäristötuen tehoa tai tehottomuutta.

Viime kesän tuloksissa on mukana yli 10 000 peltohehtaarin tiedot.



Kaikki palaset kohdalleen


Hyvä sato syntyy vasta, kun kaikki palaset ovat kohdallaan: maan rakenne, pH, ravinteet, viljelytekniikka ja kasvinsuojelu.
Heikkoja tuloksia paikataan vieläkin liian usein panemalla peltoon lisää lannoitetta, Iso-Vilja-tutkimuksesta vastaava agronomi Juha Salopelto sanoo.
Näin voi päätellä siitä, että tutkimusryhmän alle 3 000 ja yli 5 000 kilon ohrasatoja saavat viljelijäryhmät ovat kumpikin käyttäneet keskimäärin 90 kiloa typpeä hehtaaria kohti.
Alle kolmen tonnin sadoilla lannoitetypestä jäi peltoon keskimäärin 43 kiloa. Yli viiden tonnin sadoilla lannoitetyppi käytettiin kokonaan ja kasvusto sitoi vielä lisäksi maasta 20 kiloa typpeä. Myös lannoitefosforia tutkimuksen heikoin ja paras ryhmä ovat käyttäneet yhtä paljon, 14,7 kiloa hehtaarille.

Alle kolmen tonnin sadolla lannoitefosforista jäi maahan 6 kiloa. Yli viiden tonnin sato sitoi lannoitefosforin lisäksi 7 kiloa maan omaa fosforia.

"

472
Yleinen Keskustelualue / Vs: SEKALAISTA
« on: 22.03.08 - klo:20:05 »

473
Haluatko tukea luomun laajenemista?

Ruokakaupassa pitää olla tarkkana, jos ei halua tahtomattaan tukea luomuaatetta.
Vielä pari vuotta sitten luomu pyrki ”profiloitumaan” kaupassakin : luomulle oli omat hyllyt, ja isot kyltit kertomassa Aatteen Voimasta…. Nyt luomutuotteet laitetaan ovelasti muiden melkein samannäköisten pakkausten sekaan. Ainakin vanhat ja heikkonäköiset tulevat tahtomattaan ostaneeksi luomua. Tällä ”salaa myymisellä” pyritään kai nostamaan luomun osuutta nykyisestä noin yhdestä prosentista elintarvikekaupassa. Ja sittenpä kohta päästään julistamaan vaikkapa että ”luomun menekki kasvaa kohisten, taas lisääntynyt kolmanneksella” tms. Ja veroeuroja taas tarvitaan extra- maataloustukeen.

Että lasit mukaan kauppaan. Ja aikaa.

Matti

474
Yleinen Keskustelualue / OPETUSSUUNNITELMA uudistuu...
« on: 20.03.08 - klo:12:09 »
... maatalousalalla taas (n 2v kestävät, kkun yleensä taas laitetaan uusiksi)

Luomulle suunnitellaan uhrattavaksi 10 opintoviikkoa. Järki ei näytä vieläkään voittaneen siis.
Laitoin kommentin menemään Opetuhallitukseen:


Tervehdys! Tässä mielipiteeni uuden opsin täällä Pemolla esitellystä luonnoksesta.

Maan kasvukunnon hoito (20 ov) on meikäläisittäin (Pohjois-Savo) aivan liian laaja. Nuorisoa on vaikea motivoida kuuntelemaan ja oppimaan asioita, jotka eivät kosketa täällä.

-   täältä puuttuvat erikoisen poudanarat kasvit ja poutivat maalajitkin, ja kesän sademäärä normaalisti piisaa. Arvokkaiden erikoiskasvien viljely on vähäistä. Niinpä pellon kastelu ei ole täällä tärkeää eikä yleensä kannattavaa.
-   Maan tiivistyminenkin on täällä nautakarja-alueella aika vieras ilmiö, koska pellot ovat joko jatkuvasti nurmena tai ainakin nurmivaltaisessa viljelykierrossa.
-   Muutkaan rakenneongelmat eivät täällä tunnut kovin tärkeiltä, samasta syystä.
-   Maalevintäiset taudit ja taudit yleensäkään eivät nurmi-viljakierrossa tarvitse paljoa huomiota
-   Niittosilppuri on toiminut salaojituksen puolestapuhujana jo kauan. Niinpä käytössä olevat pellot ovat pääsääntöisesti jo salaojitetut. Tietenkin salaojituksen rakenteet on tarpeen opettaa.

Luomu olisi mielestäni syytä poistaa ops-kaavailuista kokonaan, koska:
-   maailma tarvitsee enemmän ja isompia satoja. varsinkin jatkossa, kun osa sadosta aiotaan käyttää energiaksi
-   luomuun kuuluu erottamattomasti runsaampi maanmuokkaus, joko vie koneiden polttoainetta ja aiheuttaa maan kulumista, humuskatoa ja hiilen päästöä. http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm
-   Vain tehokkaalla viljelyllä päästään siihen, että ympäristöllisesti ongelmalliset pellot voitaisiin metsittää.
-   Vain tehokkaalla viljelyllä päästään siihen, ettei arvokkaita luontokohteita tarvitse raivata pelloksi, maailman väestömäärän kasvaessa
-   luomu tulee veronmaksajille kovin kalliiksi: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm ja http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa
-   ”tehotuotanto”- sana ymmärretään joskus väärin: http://mattipekkarinen.net/repussa/satomyrk/satomyr3.htm

On vaikea innostua usein tapahtuvista opsin muutoksista. Olisi paljon järkevämpää toteuttaa kulloistakin opsia ainakin viisi (mieluummin kymmenen) vuotta, jotta voitaisiin siihen sopeutua ja luoda toimiva toteutus.

En jaksa ymmärtää sitäkään, että näytöistä on tullut niin pyhä asia, että se sitoo kädet järkevän opsin teosta, kuten olen nyt tilanteen ymmärtänyt olevan. Siis se asia, että jokaisesta tutkinnon osasta on oltava näyttö ”pakottaa” tekemään isoja tutkinnon osia tms.

Turhaksi koen myös nimikkeiden ja termien kanssa vatkaamisen. Pääasia on mielestäni, että tutkinnon osan nimestä kuvastuu sisältö. Olkoonpa nimi sitten tekemistä tai puuhastelua  kuvaava tai ei.


Matti Pekkarinen
Peltosalmi

476
Yksi suurimmista tällaisen jutun konnista on kirjoittaja, tässä siis Kiskola itse. Todennäköisesti (koska osaa kirjoittaa) osaa ajatella, ja ymmärtää, että tarinassa on pahoja aukkoja. Joku maksaa hänelle. Alan järjestöt ovat se toinen konna. Työmme on jatkuttava, Heikki.

Matti

477
Yleinen Keskustelualue / SÄHKÖÄ VAIN TÖPSELISTÄ
« on: 27.02.08 - klo:17:58 »
Tukevasti jalat ilmassa on Ruunperin Tarjalla (sanoo se ensimmäinen Pekkarinenkin);

http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-02-27/articles/article_2_3.htm

Ja varsinkin: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-02-27/articles/article_5_9.htm

Matti

478
Yleinen Keskustelualue / HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTU
« on: 22.02.08 - klo:12:50 »
MT:ssä tänään: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-02-22/articles/article_7_3.htm

”Suomeen on syntynyt ympäristöbyrokraattinen eliitti, joka voi vastuuttomasti puuttua toisen työntekoon ja elantoon. Jos näin jatkuu, niin kyllä me tässä uuden laman siementä kylvämme.”



Matti

479
Yleinen Keskustelualue / Viilenevä ilmasto?
« on: 08.02.08 - klo:07:42 »

Viime aikoina maapallo on alkanut viilentyä: http://www.junkscience.com/MSU_Temps/RSSglobe.html
Voiko tämä olla selitettavissä La Nina - ilmiöllä? Minne auringon lähettämä lämpö piiloutuu sen aikana???
Näin maallikkona luulisi, että Maan lämpötila ja lämpösisältö kokonaisuutenaolisi sama riippumatta meri- tai ilmavirroista.
Onko kyse havaintoasemien sijainnista? Sijaitsevat pääosin paikoilla, joihin nuo virrat ja niiden poikkeamat eniten tuntuvat?
Järkeenkäyvämpi selitys muutoksille olisi itsensä Auringon toiminnan vaihtelut. (ja CO2, mutta sehän kasvaa aika tasaisesti!)

Matti

480
Huumori / SEKALAISIA sutkauksia
« on: 23.01.08 - klo:12:34 »
Norsu huvitteli joka-aamuisella kulkureitillään puhaltamalla muurahaispesän toistuvasti hajalle. Joka aamu. Tämä alkoi risoa muurahaisia. Niinpä ne eräänä aamuna asettuivat väijyksiin pesän luona sijaitsevan suuren puun oksille. Kun norsu taas tuli, ne hyppäsivät sen
niskaan raivokkaasti.

Norsu ravisti itseään, ja muurahaiset tippuivat maahan, yhtä lukuun ottamatta. Maahan pudonneet kannustivat sitä norsun niskakarvaan
tarrautunutta: "Tapa se, Eenokki !"


Pages: 1 ... 30 31 [32] 33 34