Messages

[Vaadin vaadinjää mun luo]

Lapin poika näin kaamosaikaan herkistyy: Kovasti kaipailee vastakkaista sukupuolta:


Nyt kun yö taas on
ja valo auringon on mennyt pois ja kun kuu ylös taivaalle nousee
Pelkää en pimeää
jos et käännä selkää, jos jäät, jos jäät mun luo
Vaadin vaadin
jää mun luo, ooo-ii, jää mun luo
oi, jää, siis jää, jää mun luo


( https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaadin )

( https://www.songtexte.com/songtext/janne-tulkki/jaa-mun-luo-4bc37f1a.html )
( https://www.youtube.com/watch?v=eMK7sfMnb7c )

[ilmasta]

Pellolta sadon mukana poistuva hiili on peräisin ilmasta. Niinpä runsas sato onkin tehokas hiilinielu. Kasvi ottaa hiiltä ilmasta, yhteyttämisessä. http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/Default.htm
Kasvi ei siis ota maasta hiiltä. Runsas sato tuottaa paljon myös maansisäistä massaa ja siten lisää maan hiiltä. Maanmuokkaus sen sijaan kuluttaa hiilivaroja, hukkaa maan hiiltä taivaalle. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg50#msg50

Luomussa molemmat asiat ovat pahasti : satoa tulee vähän (ja hiilensidonta siis on pieni). Ja muokkausta on paljon eli hiilipäästöjä on paljon.
Monivuotiset kasvit (=ei muokkausta) ovat hyvä asia, samoin yksivuotisten viljely muokkaamatta (=suorakylvö) ... olipa kyse luomusta tai oikeasta viljelemisestä.

Puun ja hiilihydraattien lämpöarvo on noin 4 kWh/kg=4*3600 kJ=14400 kJ ja veden höyrystymislämpö on 2260 kJ/kg. Yhdellä kilolla riihikuivaa hiilihydraattia haihdutetaan siis 14400/2260=6,4 kg vettä, laskennallisesti.
Niinpä teoriassa sellaisen aineen on mahdollista palaa, jossa on 6,4 kg vettä yhtä hiilihydraattikiloa kohden. Siis 6,4 kg 7,4:ssä kilogrammassa ainetta, joka tekee kosteusprosenttina 86. Käytännössä ei lähellekään siihen päästy Lapinlahdella:

https://www.savonsanomat.fi/savo/Lapinlahti-l%C3%A4mpi%C3%A4%C3%A4-hitaasti-lietteell%C3%A4/680221
https://yle.fi/uutiset/3-5066442
https://www.efirec.fi/pages/view/waste_incineration_plants
http://www.yritystele.fi/yrityksen-tiedot/efirec-oy/taloustiedot/1290594

Oikein hyvän asian puolesta kun toimitaan, niin tiedon pitää kulkea asianosaisille:

"Kuinka tutkimuksesta voi syntyä seksikäs tuote?
Maailma puhuu hiilidioksidista, mutta toinen ongelma on fosforin riittävyys, startup-yritys Endevin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö alustaa.
”Ilman fosforia ei ole elämää, mikään ei kasva. Jossakin vaiheessa se loppuu maailmasta, joten se pitää saada kiertoon.”
Fosforia saadaan talteen ihmisestä lähtevästä jätteestä. Tuotos päätyy yleensä jätevesilaitoksen kautta pellolle tai viherrakentamiseen, mutta ongelmana ovat lääkejäämät ja vaikkapa meikeistä lähtevä mikromuovi.
”Fazer ja Lahden Polttimo ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota vastaan ihmisperäisessä lietteessä kasvanutta viljaa. Viherrakentamisessa jäämät menevät vesistöön”, Rönkkö kuvaa.

”Meillä on ratkaisu, Endev.” Idea on simppeli: tuhotaan haitta-aineet, otetaan talteen fosfori ja tuotetaan samalla kaukolämpöä. Laboratorio toimii Pyhtäällä ja ensimmäinen laitos nousee Rovaniemelle.

Prosessin nimi on Paku eli Rönkön mukaan paskasta kultaa, ja se menee näin: on reaktori eli leijupetikattila, suomalainen keksintö 1970-luvulta. Kattilassa myllää 850-asteiseksi kuumennettua hiekkaa, ja liete ohjataan sinne.
”Kakkakikkare tarttuu hanakasti hiekkajyväseen, joka ohjataan kuivurista reaktoriin, jossa se palaa. Lisäpolttoaineen syöttö lopetetaan ja syntyvä lämpö ohjataan kuivaamaan jätevesilaitoksen lietettä. Märkä siis polttaa itse itsensä eli 75 prosenttia vettä sisältävä aine palaa ilman lisäpolttoainetta!” Rönkkö hämmästelee itsekin.

”Eli yhtäkkiä ongelmajäte onkin aika loistava tuote. Fosforin lisäksi saadaan talteen tuhkaa, joka voidaan sekoittaa pelletti- tai turvevoimalaitoksen tuhkaan metsälannoitteeksi. Lisäksi lämpiää 300 omakotitaloa, kemikaalikierto kuolee eikä piipun päästä tule käytännössä mitään.”
No huh! Prosessi voisi korvata kuntien harjoittaman lietteen kuljetus- ja mädätysrallin.
”Mädätyksestä ei tule kuin pierun verran kaasua ja paska jää edelleen käteen. Valtio tukee tätä vielä, mutta maanviljelijät eivät enää suostu ottamaan lietettä vastaan.”
Samalla hinnalla saataisiin kuntiin kuvatunlaisia polttolaitoksia. Endev myykin edullista prosessia mieluiten palveluna. Kiinnostusta on Singaporessa saakka.

Kotikunnassani yritettiin 5 milj eurolla polttaa ihmiskakkaa, vaan ei saatu kunnolla palamaan, yksin. Kyytipojaksi pitää olla puuta, öljyä, kivihiiltä tms. Märkä ei pala. Ja jos vaikkapa puulla ja öljyllä terästettynä palaa, niin sen sisältämä typpi menee harakoille. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää... ei niin hyvää ettei joitain pahaakin jne. Ymmärtääksen Lapinlahdellakin kyse oli leijupetipoltosta (yrityksestä) ?
tuo "liete ohjataan siihen"... ei siis tarkoita ainakaan lietelantaa, jonka vesipitoisuus on yli 90%.
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm

Professori Jordan Peterson puhuu suun puhtaaksi: https://www.youtube.com/watch?v=pBbvehbomrY&fbclid=IwAR1TMOia7LKmL2dryoZpAzyId49uXUugIXz8yZBt5ivPQJiXFLClc7IQJMA
Kuulijakunta on hiirenhiljaa... monelle varmaankin eka kerta kun uusi uskonto kyseenalaistetaan julkisesti...

Hupaisasti MT kertoi yhtaikaa tällaisesta kehitystyöstä ...

Koneviesti: Kun joka paaliin laitetaan siru, kirjanpito helpottuu
... kun se toisaalla tarjosi nostalgiaa entisajan heinänteosta.

TMTL:ssä oltiin jo kymmenen v sitten paaaljon pidemmällä tässä merkintäasiassa: http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=103.0 . Heikin ideahan se oli... alkaa jo kelvata kohta viranomaisillekin?

Yhteisen hyvän nimissä lienee lupa salaisuuden verhoa raottaa kaikille. Kysehän ei ole sotasalaisuuksista vaan ympäristönsuojelun edistämisestä. (tosin bisnekseltäkin tämä vähän näyttää)
Ja kovin paljoa artikkeli ei kyllä kertonutkaan:

"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna.
Viljelymenetelmäkoe jatkuu, mutta sen rinnalla aletaan testata keinoja maan kasvukunnon kohentamiseen.

Koekentän toiselle laidalle levitettiin syyskuun puolivälissä rakennekalkkia, kipsiä, metsäteollisuuden nollakuituja lannalla terästettynä, biohiiltä ja vielä ranskalaista mikrobien kasvua edistävää liuosta.
Jokaisen maanparannusaineen edustaja vakuutti oman tuotteensa hyvyyttä paikalle tulleille yli 50 viljelijälle sekä lehdistön edustajalle.
Suorakylvökokeen ja maanparannusaineiden koekenttää on parannettu entistä enemmän tutkimusta palvelevaksi. Salaojavesistä pystytään mittaamaan huuhtoutumat erikseen jokaisesta viljelymenetelmästä. Maanparannusaineiden pelloilta mitataan huuhtoutumia pohjavesiputkien avulla.
Levomäen mukaan Itämeren leväkukinnot laitetaan suoraviivaisesti maatalouden syyksi, vaikka kuivana kesänä pelloilta ei ole huuhtoutunut mitään ja tarvitaan isoja syysateita, jotta salaojissa alkaa taas virrata vettä.
Agronomi Jussi Knaapi vastaa uudesta kokeesta ja sen tekemisestä. Maaperän mikrobit ja maan rakenne ovat avainasemassa, kun päästöjä yritetään suitsia.
Knaapin mukaan 13 vuoden suorakylvökoe on osoittanut, että viljelytoimilla pelto on mahdollista saada kuntoon. Samalla viljelyongelmat vähenevät, sato nousee ja ravinteiden huuhtoutumat vähenevät.
Muokkauksen keventäminen on myös tehokas tapa hiilen sitomiseksi maaperään. Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet pystytään ylittämään moninkertaisesti, Knaapi sanoo.

Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.

Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.

Nordkalkin rakennekalkissa on mukana vajaa viidennes poltettua kalkkia, joka reagoi maaperähiukkasten kanssa. Jotta kalkin teho säilyy, pelto pitää välittömästi levityksen jälkeen muokata, toteaa kiertotalousjohtaja Kjell Weppling Nordkalkilta.

Ruotsissa poltetun kalkin on todettu ylläpitävän peltojen mururakennetta vuosikymmeniä, kun se tehdään oikein. Yhtiö lupaa rakennekalkin käytön puolittavan peltojen fosforipäästöt.

Biohiili on toistaiseksi turhan kallista peltolevitykseen, mutta sopii puutarhoille, kompostiin ja karjasuojissa kuivikkeen lisäaineeksi, toteaa toimitusjohtaja Sampo Tukiainen Carbofexiltä Tampereelta.

Biohiili sisältää runsaasti hiiltä ja pysyy maassa maatumatta pitkään. Samalla se pidättää ravinteita ja parantaa veden imeytymistä."

NUMEROARVOJA SADON M�,,�,,RIST�,, JA RAVINNEP�,,�,,STÖIST�,, SIIS EI TAIDA EDES OLLAKAAN ANNETTAVAKSI? Yksi yhtiö kyllä lupaa heidän tuotteensa puolittavan fosforipäästöt. Sitoutuukohan fosfori myös kasvien kannalta liian tiukasti maahan, liukenemattomaan muotoon?
Suorakylvön edut kyllä on osoitettu tosiksi jo aiemminkin.

PS: Suosittelen Maaseudun Tulevaisuus-lehteä. Siinä on paljon asiaa.

Ihan väärä väittämä. Nimenomaan luomulle vahinko on pieni. Tukia ei vie halla eikä helle.
http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm

Hieman asiaa sivuten: Vuosikymmenet on totuttu tietämään, että Roundup on glyfosaattivalmiste. Tämäkin asia on nyt toisin: http://www.roundup.fi/tuotteet/roundup-nurmikon-voikukkahavite/
... "Sinisessä Nurmikon Voikukkahävitteessä tehoaineina ovat MCPA, diklorproppi ja dikamba, kun taas muissa, vihreässä pakkauksessa myytävissä Roundupeissa se on glyfosaatti. "

... ja valmisteet ovat kalliita laimeita litkuja. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg10388#msg10388
Kummaksi menee.

Matti

Mikähän on valehtelemisen Suomen ennätys? Entä matemaattisen möhläyksen?
"Yhdeltä neliömetriltä korjataan satoa 14 000 kiloa vuodessa". Jos vaikkapa tomaatista olisi kyse, ja olisi lajike tuottaisi kuution muotoisia hedelmiä... siten tomaattien väliin ei jäisi ilmaa --> neliömetrillä olisi 14 kuutiometriä umpitomaattia, eli 14 metrin paksuinen kerros.... Lehtisalaatti "kuormaan" jää niin paljon ilmaa, että 14 tonnia neliömetrillä olisi satojen metrien paksuinen kerros....
Pankaa paremmaksi?

Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.

Mutta siis ihan vakavasti ottaen: eikö vaan tunnukin hölmöltä ajatus kalliista robotista, jolle annettaisiin kuokka käteen ja laitettaisiin maata muokkaamaan? ... Mutta ihan ookoo on joittenkin mielestä tärvätä oikean, aidon ihmisen aikaa siihen. Ihminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi paljon taitavampi ja monipuolisempi ja älykkäämpi. Hänen kuuluisi ohjata ja hoitaa koneita, jotka tekevät raskaan, yksitoikkoisen työn.
Mutta aikaa vie, ennenkuin Afrikassa on tarpeeksi traktoreita ihmisten avuksi. Odotellessa soisi miestenkin kuokkivan. Sen sijaan, että nousevat laivaan. (ovat kuulleet, että Euroopassa ei tarvitse nähdä kuokkimista?)
"Aktivistit", jotka ihannoivat perinnekuokkimista ovat enimmäkseen naisia, ja täällä kotimaassa he kyllä korostavat yleensä nimenomaan naisen oikeuksia.

https://youtu.be/3l4nVByCL44?t=74

Matti

Kyseessä taitaa olla kulttuuri, jossa miehen arvolle ei ole soveliasta kuokkia. Tässä tarvitaan ymmärrystä, eikä suinkaan "vihapuhetta". Ja koneet pitää laittaa töihin... sitähän Heikki tarkoitat tietenkin.
Itselleni tulee mieleen eräänlainen välimuoto, ja hyvitys naisille, jotka tuhansien vuosien ajan ovat työt tehneet. Naiset saisivat pellon reunalla katsella vaan: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801182200677351_ul.shtml .
... vaan saattaapa olla vaikeeta saada miespuolista robottiakaan ryhtymään peltotöihin...  tosin lehtiuutisen mukaan se kyllä jaksaa.

Rauman murteessa on kyllä sitä jotain. Niin lyhyttä ja napakkaa, nopeeta. Savonkielen vastakohta?
(Turuus ollessani kerran yksi kaveri valitti, että on "kull kippi".... sekin murre on napakkaa, lie sukua Rauman murteelle)

... googletin, ja löytyipä hauskat laulun sanat. Tosin pitää niitä kotvanen vielä miettiä. https://fi.wikisource.org/wiki/Palokundlaiste_veis

Muutama vrk meni rauman kieltä haudutellessa, mutta nyt uskallan jo arvata:

Tämmösiä poekia harvemmin niät
Ihhaelua pursuu kaekkien piät
Tuljpalot aena on myö  voetettu
Riesana meillä on jano aena vuan
Sammumaan tokko sitä millään suan
Veillä ei tosin oo hoetoo koetettu

(no ei kai palokunnan pidäkään vettä tuhlata?)