Messages

No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.

Haluatko, että muutetaan?

Voit tehdä miten haluat, mutta jos tämä aihe olisi yleisellä puolella (eli "luomupuolella"), niin sitä luettaisiin enemmän kuin osastossa muut aiheet.

Ehdottaisin, että ainakin siirtäisit tämän savolaistriidin yleiselle puolelle vaikka vanhalla savolaisotsikolla.

Koska edellinen tänään kirjoittamani kommentti NNR2023:n luomumaininnoista katosikin jo "arkistoon" (pages 2, nyt ollaan jo pages 3:ssa), niin laitan linkin siihen tähän alle:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg33509#msg33509

[NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa]

NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf on 21 mainintaa hakusanalla organic, niistä kuitenkin osa ei ole merkityksessä luomu vaan kemiallisessa merkityksessä orgaaninen/epäorgaaninen (organic/inorganic).

Alla kaikki kohdat merkityksessä luomu (lihavoinnit minun):

sivu 42:
The scientific literature suggests that organic cultivation methods result in greater biodiversity benefits compared to non-organic production. At the global level, it is only possible to convert agricultural production to organic methods in conjunction with substantial shifts in demand to plant-based diets.

sivu 46:
The SAPEA report identified a series of ‘good practice’ examples where there was strong peer-reviewed evidence of positive long-term impacts including health and sustainability benefits (Jackson & Holm, 2023). Examples included: state support for the growth of the Danish organic sector (Daugbjerg & Sønderskov, 2012);

sivu 173:
Deficiency and risk groups. Persons with a high intake of locally grown plant foods in soils low in selenium, like vegans and vegetarians, might have very low selenium intakes, especially if the foods are grown organically (Kristensen et al., 2015). People with restriction of animal products in their diets, such as vegans, are at risk of becoming selenium inadequacy unless consuming supplements or fortified foods.

sivu 206:
In general, more plant protection products (e.g. pesticides) are used in the production of fruits and vegetables than in other types of agricultural production (in terms of per hectare and kg of harvested product) and tends to be higher in intensive fruit and berry production (e.g., large scale cropping systems with low diversity) compared to vegetables (Harwatt et al., 2023). In organic production of vegetables, fruits and berries within the Nordic and Baltic countries, less chemicals are used. However, organic production often requires higher land use and has similar GHG emissions compared with conventional production (Harwatt et al., 2023; Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023)

sivu 209:
Environmental impacts. Like vegetables and in particular root vegetables, potatoes are among the food products with the lowest climate and environmental impacts. Potatoes can be easily stored, with relatively small inputs and little waste (Harwatt et al., 2023). The difference in GHG emissions between organic and conventional production is relatively small (Harwatt et al., 2023). Organic production can result in significantly lower yields, leading to an increase in land usage. In conventional production fungicides are applied to control potato blight and increase the yield. In the diet, potatoes often replace grains with potentially larger environmental impacts (e.g., rice) and potatoes can be grown widely in the Nordic and Baltic regions (Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023).

sivu 216:
Monocultures with fertilizer and pesticide application can adversely impact the landscape and surrounding biodiversity (Harwatt et al., 2023). Organic production minimizes the use of chemical plant protection and fertilizers.

Tarkoituksella yritin luoda asiallisen ja informatiivisen otsikon. Tämän palstan yksi suuri ongelma on se, että on vaikea löytää aikaisempia juttuja, koska otsikot ovat mitä sattuu ja on liikaa otsikkoja. Palstan huono hakutoiminto vielä korostaa ongelmaa.

Ja tämä jako luomuun ja muihin aiheisiin ei aina ole järkevä kuten tässäkin tapauksessa. Tarkoituksenani oli juuri kirjoittaa kommentti, jossa kerrotaan mitä NNR23:ssa on nimenomaan luomusta.

Tämän verran Itävallan tilanteesta tuosta jutusta näkyy ilmaiseksi, käännös saksasta:

Luomuteollisuus on syvimmässä kriisissä vuosikymmeniin. Yksi syy on inflaatio.
Kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti, tuotot liian pienet ja asiakkaat ostavat vähemmän tai halvempaa luomua.
Jotkut luomuviljelijät työskentelevät jälleen perinteisesti. Jotkut luomukauppiaat menivät konkurssiin.

Luomuviljelijät kamppailevat myyntiongelmien ja korkeiden kustannusten kanssa. Monet maatilat jopa kääntävät selkänsä luomuviljelylle. Orgaaninen maailma meni vuosien ajan vain yhteen suuntaan: ylöspäin. Tilattiin lisää maanviljelijöitä, enemmän luomumaata, kasvavat voitot ja varmat tulot. Mutta siihen se näyttää toistaiseksi loppuvan. Yhä harvempi viljelijä haluaa ryhtyä luomuviljelijöiksi ja jotkut luomuviljelijät palaisivat mieluummin perinteisiin viljelymenetelmiin.

Keväällä 2023 Itävallan luomuvalvontaelinten eturyhmä (IG) puhuu 1 450 luomutilan asteittaisesta lopettamisesta. "He irtisanoivat valvontasopimuksensa valvontaelimen kanssa", sanoo Wolfgang Pirklhuber, luomuvalvontaelinten tiedottaja. Pelkästään Salzburger Landissa lähes 230 muun luomutilan perheet harkitsevat, pitäisikö heidän luovuttaa. Vaara, että monet tekevät niin, on suhteellisen suuri, sanoo Andreas Schwaighofer, Bio Austria Salzburg -yhdistyksen toimitusjohtaja.

[6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä]

Orpon hallituksen maatalouslinjauksista ei hallitusohjelmasta löydy hakusanoilla luonnonmukainen tai luomu mitään, hakutulos 0/0. Marin hallituksen ohjelmasta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf
löytyi pelkästään hakusanalla luomu jo 7 mainintaa (kannattaa käydä lukemassa ne, niiden aiheet puuttuvat Orpon hallitusohjelmasta).

Lukaisin Orponhallitusohjelman (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616)
luvun 6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä (alkaa sivulta 125). Siinä ei ole eksplisiittisiä mainintoja luomuaiheista, ei siis luomulle positiivisia eikä myöskään negatiivisia mainintoja.

Mutta kiinnostavaa kyllä löytyy. Nimittäin korostetaan nimenomaan ruoantuotantoa ja tukien kohdentamista varsinaiseen ruoantuotantoon. Täysi muutos Rinteen/Marinin hallitusohjelmaan verrattuna.

Kuten nämä (lihavoinnit minun):

Syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja pitkäjänteistä
työtä. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta,
minkä tulee näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa. Suomalaisen ruoan vientipotentiaali on hyödynnettävä nykyistä paremmin.

Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla
lisätään ruokavientiä. Riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä
innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet
kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Hallitus sitoutuu
toimimaan tämän periaatteen mukaisesti sekä nykyisen CAP-ohjelmakauden välitarkasteluissa että uuden kauden valmistelussa.

Maanviljelijöiden tekemä työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja sen
on oltava kannustavaa ja kustannustehokasta.

Kansallisen tahtotilan vahvistamiseksi ja maataloustuottajien arvostuksen nostamiseksi
tehdään parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin
strategia. Lisäksi laaditaan maaseutupoliittinen selonteko ja arvioidaan tarve perustaa
kansallinen ruokapaneeli.

[/size]

Liitteessä sivulla 229 on Maatalouden kehittämishankkeet. Siitä seuraavia havaintoja tässä lihavoituna:

Kohde Momentti Toimenpiteet, mitä tullaan tekemään
Maatalouden
kehittämishankkeet
33.80.50

Nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen
kevennys, välitä viljelijästä -hanke, maataloustuotteiden
kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen (Elintarvikemarkkinavaltuutettu) ja ruokapaneeli.
2024 -4 -6 -6 -6 -6 -6 -4 -6 -6 -6 -6
Alueellinen ja
paikallinen
maaseudun
kehittäminen
30.10.64 Muutetaan Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista
rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025�"2027 yhteensä
137,5 milj. euroa.
2025 0 28 55 55 55 55 0 28 55 55 55
Luonnonvara- ja
biotalouden
edistäminen
30.44.22 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Tuki puuntuotannon
kestävyyden
turvaamiseen
30.40.44 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 13 15 15 15 15 15 13 15 15 15 15
Maa- ja
metsätalousministeriön
hallinnonalan
avustukset
Alennetaan valtionavustusten ja kehittämisrahoituksen tasoa. 2025 8 7 4 4 4 4 8 7 4 4 4

Tuki joutoalueiden
metsitykseen
30.40.47 Luovutaan joutoalueiden metsitykseen myönnettävästä tuesta
(hoitopalkkiot jatkuvat aiemmin tehdyissä metsityksissä
vuoteen 2033).
2024 4 5 5 5 5 5 4 5 5 5 5
Kuntien
ilmastosuunnitelmat
35.01.01
35.01.04
35.10.31
Kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan
lakimuutoksella.

[Aloittavia tiloja on noin 70]

Myös MT osasi tämän kertoa:

Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti �" luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa

Ruokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE

Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 

Tuossa MT:n jutussa kerrotaan seuraavaa:

Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.

”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.

”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.

Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.

Lasketaan tietoja edellisen lainauksen lihavoitujen lukujen ja Ruokaviraston tilaston mukaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2022ep.pdf

Tiloja oli vuonna 2022 4975 kappaletta. Jos niiden määrä vähenee vuonna 2023 6 % niin vähenemä on 299 kappaletta. Jos aloittavia tiloja on noin 70, niin lopettaneita tiloja on yhteensä 299+70 = 369 eli noin 370, prosentteina ilmaistuna luomusta luopuneita tiloja olisi siis 7,4 %.

Luomuviljelty peltoala oli vuonna 2022 339460 ha siirtymävaihe mukaan luettuna. 5 %:n vähenemä olisi tuosta luvusta laskettuna 16973 ha.

Lisää lainauksia samasta MT:n jutusta:

Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.

”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.

Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.

Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.

”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.

Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.

”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.

”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.

Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.

”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.

Kun Niko Ahlqvist vuonna 2017 siirtyi luomuun, oli MT:ssa juttu, jossa kerrottiin päätöksen saamasta palautteesta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cd6fd6c5-593f-5b18-9276-bd7cf373a812

Tässä ote kriittisestä palautteesta:

"Ensimmäiset vuodet onnistuu, mutta pikkuhiljaa rikkakasvit valtaavat pellot, jolloin alkavat vaikeudet. Juolaheinäjuuristoinen pelto on lähes mahdoton kyntää kunnolla. Syksyllä puinti takkuaa, viettopinnat/silppuri paksun töhnän peitossa päivän ajon jälkeen + kostealla kelillä luomutavara ei tule puimurin säiliöstä edes pois ihan vapaaehtoisesti", Tarmo Viitake varoittelee.

[Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä]

Näin kyllä mailin heti samana päivänä, kun lähetit.

Saa nähdä tekeekö eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala muuta kuin merkitsee asian tiedoksi.
Hän voisi kyllä tehdä ehdotuksia halutessaan. Eipä hänellä juuri muita valtuuksia olekaan:
https://www.elainsuojeluasiamies.fi/elainsuojeluasiamies/

***

Homeopatiaakaan kukaan virkamies ei ole uskaltanut kyseenalaistaa eläinlääkinnässä. Homeopatia mainitaan asetuksessa neljä neljä kertaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
https://mmm.fi/documents/1410837/1817140/Laakkeiden_luovutus_.pdf/a7ff23f1-83f0-4a3e-9bf5-51babbfc837a

Ja EU:n luomusäännöksissä homeopatia on yhä ensisijaista:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/848,
annettu 30 päivänä toukokuuta 2018,
luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R0848&from=FI

Otteita tuosta asetuksesta:

1.5.2.2 Tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi. Kemiallisesti syntetisoituja allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen. Erityisesti on
määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta.

1.5.2.3 Kemiallisesti syntetisoitujen allopaattisten eläinlääkkeiden, antibiootit mukaan lukien, sijasta on mieluummin
käytettävä kivennäisperäisiä rehuaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, ja ravitsemuksellisia lisäaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, sekä fytoterapeuttisia ja homeopaattisia tuotteita edellyttäen, että niillä on todellista terapeuttista
vaikutusta kyseisen eläinlajin kohdalla ja hoitoa vaativan tilan kannalta.

3.1.4.2 Eläinlääkinnällinen hoito
Eläinlääkinnälliseen hoitoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi; kemiallisesti syntetisoituja
allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa ja tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen.
Tapauksen mukaan on määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta;

c) jos 3.1.4.1 kohdassa tarkoitetuista eläinten terveyden varmistamiseksi toteutetuista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ilmenee jokin terveysongelma, voidaan käyttää eläinlääkinnällisiä hoitoja seuraavassa
etusijajärjestyksessä:
i) kasvi-, eläin- tai mineraaliperäiset aineet homeopaattisessa laimennoksessa;
ii) ilman anesteettista vaikutusta olevat kasvit ja niiden uutteet; ja
iii) hivenaineet, metallit, luonnolliset immunostimulantit tai hyväksytyt probiootit;
d) lääkehoitojen käyttö rajoitetaan kahteen hoitokertaan vuodessa lukuun ottamatta rokotteita ja pakollisia
taudinhävittämisohjelmia. Vesiviljelyeläimiin, joiden tuotantojakso on alle vuoden pituinen, sovelletaan
kuitenkin vain yhtä lääkehoitokertaa. Jos mainitut lääkehoitojen rajoitukset ylitetään, näin käsiteltyjä vesiviljelyeläimiä ei voi markkinoida luonnonmukaisina tuotteina;

Ehdotan, pj. Jokipii kantelee luomueläinten huonosta kivunlievityksestä tuon opinnäytetyön tietojen perusteella  Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle ja eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalalle ja vaatii toimenpiteitä asian vuoksi.

[Opinnäytetyö: Luomutuotanto rajoittaa lypsykarjan kipulääkitsemistä]

Luomueläimet joutuvat kärsimään luomuehtojen vuoksi:
https://www.hamk.fi/2023/opinnaytetyo-luomutuotanto-rajoittaa-lypsykarjan-kipulaakitsemista/

Opinnäytetyö: Luomutuotanto rajoittaa lypsykarjan kipulääkitsemistä
07.03.2023 07:00
Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten lääkitseminen tapahtuu luomutuotantoehtoja noudattaen. Luomutilallisilla on kynnys kipulääkitä eläintä sallittujen hoitokertojen rajoituksen takia. Myös varoajat vaikuttavat kipulääkkeen valintaan ja kipulääkitykseen, toteaa Jenna Vaha Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutuksen opinnäytetyössään.

Tässä opinnäytteen koko teksti:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/790406/Vaha_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

[Marsi 2021]

Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.

Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.

Marsi 2021
Luonnonmarjojen ja �"sienten
kauppaantulomäärät vuonna 2021
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/marsi-2021-raportti.pdf

Marsi-tutkimuksella kysytään myös luomuehdot täyttävien
luonnonmarjojen ja �"sienten myyntimääriä. Sertifioituja
luomualueita on eniten Lapissa ja Oulun-Kainuun alueilla.
✓ Luomukeruualueeksi hyväksytään alueet, jossa ei ole käytetty
viimeisten kolmen vuoden aikana kemiallisia lannoitteita eikä
kasvinsuojeluaineita. Luomusäädöksissä on muitakin ehtoja, jotka
edellyttävät valvontaa. Poimija ei juuri hyödy luomuna myytyjen
marjojen hinnassa.
✓ Raportin piiriin kuuluvat myös Tullihallituksen
ulkomaankauppatilaston luonnonmarjoja ja �"sieniä koskevat tuonti ja vientiluvut vuosilta 2014-2021.

...

✓ Vuonna 2021 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2021 myyntiin
runsaat 2,9 milj. kg, luomupuolukkaa vajaat 1,8 milj. kg ja
luomulakkaa 118 tn. Määrät nousivat merkittävästi edellisvuotta
suuremmiksi.
✓ Kaikki luomumustikat ja -puolukat tulivat myyntiin roskaisena.
Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen
roskaisen että roskaisen luomumarjan.
✓ Kaikesta poimitusta mustikasta ja puolukasta lähes 99 % tuli
myyntiin roskaisena. Nyt roskaisesta mustikasta maksettiin 1,80
ja puolukasta 0,86 euron kilohintoja.

Sivulla 39 on taulukko Luomuluonnonmarjojen kauppaantulo 2010-2021, jossa kilomäärät ja kilohinnat sekä poimintatulo euroina.

(kirjoitusvirheen korjaus. HJ)

Visan ja STRAT7 Groupin tekemästä uudesta tutkimuksesta:
https://www.mynewsdesk.com/fi/visa-europe-suomi/pressreleases/tutkimus-paljastaa-kolme-neljaestae-kyselyyn-vastanneesta-suomalaisesta-katsoo-ettae-kestaevaen-kehityksen-mukainen-elaemae-on-liian-kallista-3235404

Tässä otteita Ahlqvistin haastattelusta MT:ssä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6

”Tuli 150 000 euron tukileikkaus sillä perusteella, että rikkakasvien torjunta oli laiminlyöty”, Ahlqvist kertoo.

....

”Se oli lähtölaukaus. Tuntuu, etten uskalla enää viljellä luomuna, koska valvonta on liian tulkinnanvaraista. Koskaan ei voi olla varma, koska rikkakasveja on tarkastajan mielestä liikaa, kun mitään ohjearvoja ei ole annettu.”


Tehokkaan tuotannon puolestapuhujana tunnettu Ahlqvist siirtyi luomuun 2017.

Luomuviljan ja tavanomaisen hintaero oli silloin iso, ja luomuviljalle oli selkeä kysyntä.

Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”


”Kuluttajat ostavat nyt halvempia tuotteita. Ruuassa säästetään.”

Tosin ei kysyntä aiemminkaan ollut läheskään sitä luokkaa kuin kuluttajatutkimuksista olisi voinut päätellä, Ahlqvist sanoo. ”Sanotaan, että haluttaisiin ostaa luomua, jos sitä vain olisi tarjolla, mutta sitten kun on, ei ostetakaan.”

Hän kritisoi myös kaupan toimintaa luomun suhteen.

”Ei voi olettaa, että ihmiset maksaisivat luomutuotteesta puolitoistakertaisen hinnan. Sen pitää olla jonkin verran kalliimpaa, mutta ei paljon. Varsinkin alussa kauppa hinnoitteli luomun ihan överiksi. Kun tuotteet sitten kerran jäävät myymättä ja alimmille hyllyille pilaantumaan, lisää ei enää osteta.”

”Koskaan ei voi olla varma, koska rikkakasveja on tarkastajan mielestä liikaa.”

Ahlqvist viljelee peltoalaltaan Suomen suurinta tilaa. Hehtaareita on nyt hiukan yli 1 500.

...

”Luomussa ei oikein voi tehdä mitään sen jälkeen, kun on kylvänyt, varsinkaan syysviljoilla. On ihan kesän säistä kiinni, pystyykö kasvusto kilpailemaan rikkakasvien kanssa.”

”Jos jään luomuun, viljelen jatkossa myyntikasveja vain sen verran kuin on pakko, muu ala olisi maisemanhoitokasveilla tai jollain muulla ei-ruuantuotantokasveilla. Näin valvontaan liittyvä tulkinnanvaraisuus vähenisi.”

...

Ahlqvist kylvi viime syksynä vajaa tuhat hehtaaria ruista. Se oli tarkoitus viljellä ja myydä luomuna. Siitä saattaa nyt tulla tavanomaista �" päätöstä ei vielä ole tehty.

[Taulukko 1 Luomun osuus (%) koko sadon määrästä vuonna 2022]

Alle laskettu Luken tietokannasta
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/
taulukkoon 1 luomukasvien osuus prosentteina koko sadon kilomäärästä vuonna 2022

Taulukko 1  Luomun osuus (%) koko sadon määrästä vuonna 2022

2022   
2.6 %   Vehnä yhteensä
3.0 %   .Syysvehnä
2.5 %   .Kevätvehnä
11.9 %   Ruisvehnä
14.3 %   Ruis
1.1 %   Ohra yhteensä
1.2 %   .Rehuohra
0.7 %   .Mallasohra
0.0 %   .Syysohra
8.9 %   Kaura
43.6 %   Seosvilja yhteensä
26.3 %   .Seosvilja (vain vilja)
60.6 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
27.3 %   Tattari
5.5 %   Rypsi ja rapsi yhteensä
7.8 %   .Rypsi yhteensä
5.9 %   ..Kevätrypsi
47.4 %   ..Syysrypsi
0.0 %   .Rapsi yhteensä
0.0 %   ..Kevätrapsi
0.0 %   ..Syysrapsi
0.0 %   Öljypellava
20.0 %   Öljyhamppu
1.3 %   Kumina
1.7 %   Peruna yhteensä
1.6 %   .Ruokaperuna
0.0 %   .Varhaisperuna
0.0 %   .Ruokateollisuusperuna
3.0 %   .Tärkkelysperuna
1.3 %   .Muu peruna
0.0 %   Sokerijuurikas
8.7 %   Herne
17.1 %   .Ruokaherne
7.3 %   .Rehuherne
58.6 %   Herne, säilörehu
15.6 %   Härkäpapu
32.4 %   Härkäpapu, säilörehu
13.9 %   Timotein siemen
14.9 %   Kuivaheinä
100.0 %   Ruokohelpi
13.3 %   Säilörehu yhteensä
13.6 %   .Esikuivattu säilörehu
8.0 %   .Tuoresäilörehu
6.5 %   Tuorerehu
11.8 %   Tuorevilja yhteensä
32.9 %   .Kokoviljasäilörehu
3.7 %   .Tuoresäilövilja
5.9 %   Vihantavilja säilörehuksi

Taulukossa 2 esitetään luomun osuudet koko sadon määrästä 2006-2022. Vuosi 2010 puuttuu, koska silloin luomusatojen tietoja ei kerätty. Osuudet esitetään tässä prosenttien sijasta desimaaleina, koska näin vältetään taulukon sarakkeiden spagetoituminen.

Puuttuvien tietojen käsittely: Mikäli Luken taulukossa luomukasvin tieto puuttuu, niin tällöin sadon yhteismäärää koostuu kokonaan tavanomaisen sadosta, luomun osuus on siis 0.000 eli 0 %. Mikäli tavanomaisen kasvin tieto puuttuu Luken taulukossa, mutta luomukasvin tieto on, niin tällöin luomun osuus kokonaissadon määrästä on 1.000 eli 100 %.


Taulukko 2 Luomun osuus (desimaaleina) koko sadon määrästä vuosina 2006-2022. Taulukossa on vuosiluvut alussa, keskellä ja lopussa lukemisen helpottamiseksi.

2006    2007   2008   2009   2011    2012   2013   2014   2015   2016    2017   2018   2019    2020   2021   2022   
0.013   0.012   0.013   0.014   0.015   0.017   0.015   0.014   0.012   0.009   0.014   0.020   0.020   0.026   0.027   0.026   Vehnä yhteensä
0.008   0.010   0.016   0.022   0.013   0.026   0.024   0.015   0.017   0.019   0.015   0.071   0.023   0.050   0.030   0.030   .Syysvehnä
0.014   0.013   0.013   0.013   0.015   0.016   0.015   0.013   0.011   0.008   0.014   0.017   0.019   0.022   0.025   0.025   .Kevätvehnä
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.158   0.119   Ruisvehnä
0.136   0.098   0.100   0.156   0.084   0.080   0.163   0.120   0.082   0.090   0.051   0.099   0.054   0.141   0.151   0.143   Ruis
0.006   0.004   0.003   0.004   0.005   0.004   0.007   0.007   0.006   0.005   0.007   0.009   0.011   0.017   0.012   0.011   Ohra yhteensä
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.007   0.007   0.005   0.007   0.008   0.010   0.014   0.011   0.012   .Rehuohra
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.009   0.004   0.005   0.007   0.010   0.015   0.028   0.016   0.007   .Mallasohra
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   .Syysohra
0.033   0.034   0.034   0.035   0.037   0.036   0.039   0.039   0.046   0.046   0.058   0.056   0.065   0.070   0.074   0.089   Kaura
0.165   0.294   0.290   0.238   0.255   0.316   0.222   0.350   0.199   0.233   0.301   0.366   0.453   0.450   0.440   0.436   Seosvilja yhteensä
0.135   0.199   0.138   0.163   0.175   0.206   0.150   0.093   0.105   0.116   0.184   0.204   0.258   0.287   0.240   0.263   .Seosvilja (vain vilja)
0.318   0.589   0.568   0.319   0.313   0.377   0.264   0.470   0.472   0.573   0.697   0.565   0.681   0.632   0.649   0.606   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.294   0.200   0.333   0.286   0.273   Tattari
0.009   0.011   0.015   0.017   0.017   0.023   0.022   0.031   0.016   0.010   0.008   0.016   0.033   0.058   0.066   0.055   Rypsi ja rapsi yhteensä
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.090   0.086   0.078   .Rypsi yhteensä
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.068   0.051   0.059   ..Kevätrypsi
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.185   0.200   0.474   ..Syysrypsi
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.009   0.000   .Rapsi yhteensä
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   ..Kevätrapsi
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   ..Syysrapsi
2006    2007   2008   2009   2011    2012   2013   2014   2015   2016    2017   2018   2019    2020   2021   2022   
1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   1.000   0.000   Öljypellava
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.200   Öljyhamppu
1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.013   Kumina
0.008   0.005   0.007   0.005   0.008   0.009   0.011   0.008   0.009   0.012   0.015   0.022   0.020   0.025   0.020   0.017   Peruna yhteensä
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.012   0.011   0.016   .Ruokaperuna
1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.024   0.000   0.000   .Varhaisperuna
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   .Ruokateollisuusperuna
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.058   0.045   0.030   .Tärkkelysperuna
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.012   0.009   0.013   .Muu peruna
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   Sokerijuurikas
0.193   0.112   0.083   0.161   0.142   0.149   0.152   0.190   0.198   0.143   0.209   0.149   0.176   0.142   0.117   0.087   Herne
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.147   0.116   0.171   .Ruokaherne
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.141   0.118   0.073   .Rehuherne
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.283   0.178   0.586   Herne, säilörehu
1.000   1.000   1.000   1.000   0.150   0.151   0.213   0.220   0.153   0.153   0.110   0.104   0.173   0.193   0.142   0.156   Härkäpapu
1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.360   0.615   0.324   Härkäpapu, säilörehu
0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.063   0.057   0.139   Timotein siemen
0.000   0.037   0.044   0.035   0.067   0.061   0.094   0.100   0.161   0.163   0.087   0.150   0.183   0.173   0.116   0.149   Kuivaheinä
1.000   1.000   1.000   1.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   0.000   1.000   1.000   1.000   1.000   1.000   Ruokohelpi
0.000   0.036   0.038   0.049   0.077   0.081   0.090   0.105   0.143   0.131   0.196   0.138   0.143   0.161   0.144   0.133   Säilörehu yhteensä
0.000   0.039   0.040   0.054   0.080   0.079   0.090   0.107   0.143   0.131   0.193   0.138   0.138   0.160   0.145   0.136   .Esikuivattu säilörehu
0.000   0.020   0.031   0.017   0.051   0.092   0.092   0.090   0.138   0.138   0.219   0.145   0.215   0.177   0.133   0.080   .Tuoresäilörehu
0.000   0.000   0.000   0.000   0.072   0.098   0.078   0.113   0.199   0.296   0.194   0.044   0.166   0.334   0.122   0.065   Tuorerehu
1.000   1.000   1.000   0.083   0.067   0.068   0.101   0.083   0.116   0.121   0.109   0.134   0.113   0.146   0.140   0.118   Tuorevilja yhteensä
1.000   0.000   0.232   0.166   0.188   0.212   0.362   0.278   0.234   0.237   0.245   0.240   0.241   0.295   0.261   0.329   .Kokoviljasäilörehu
1.000   0.000   0.020   0.024   0.028   0.033   0.040   0.040   0.045   0.062   0.037   0.056   0.053   0.054   0.072   0.037   .Tuoresäilövilja
0.000   0.000   0.000   0.000   0.129   0.188   0.125   0.121   0.080   0.106   0.076   0.110   0.116   0.099   0.090   0.059   Vihantavilja säilörehuksi
2006    2007   2008   2009   2011    2012   2013   2014   2015   2016    2017   2018   2019    2020   2021   2022   

[Taulukko Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) luomuhyväksytystä yhteispinta-alasta vuosina 2012-2022 (NaN = ei tietoa)]

Ruokaviraston luomun hehtaaritiedoista on yhä hyötyä. Nimittäin luomun nurmi- ja kesantoalat saa vain sieltä, ei Luken tilastoista. Ruokavirasto esittää vanhanaikaiseen tyyliinsä tietonsa vain pdf-muodossa toisin Luke, joten minun täytyy muuntaa pdf:t ensin excel-tiedostoiksi, jotta pääsen laskemaan niiden avulla muita tietoja.

Ruokaviraston luomutilastot:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Tiedostoista "Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)" ja "Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2013, 31.12.2013 (pdf, 16 kt)" laskin eri luomukasvien pinta-alojen suhteellisen osuuden luomuhyväksytystä yhteispinta-alasta. Taulukkoon laskin myös nurmen ja kesannon yhteenlasketun osuuden (viimeinen sarake) kaikesta luomualasta.


Taulukko Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) luomuhyväksytystä yhteispinta-alasta vuosina 2012-2022 (NaN = ei tietoa)

Vuosi   Ruis   Vehnä   Kaura  Ohra   Seosv.   Herne Härkäp. Rypsi   Nurmi   Kesanto Muut Yhteensä Nurmi+kesanto
2022   1.6 %   3.3 %   15.5 %   2.9 %   4.5 %   1.7 %   1.0 %   1.6 %   61.7 %   1.5 %   4.7 %   100.0 %   63.2 %
2021   1.8 %   3.3 %   14.3 %   2.8 %   5.0 %   1.4 %   1.0 %   1.4 %   61.1 %   1.2 %   6.0 %   100.0 %   62.3 %
2020   1.7 %   3.0 %   14.5 %   3.9 %   5.4 %   1.7 %   1.4 %   0.9 %   60.3 %   1.8 %   5.5 %   100.0 %   62.1 %
2019   1.8 %   2.7 %   13.0 %   2.9 %   5.2 %   1.1 %   1.3 %   0.9 %   63.0 %   1.7 %   6.4 %   100.0 %   64.7 %
2018   1.3 %   2.6 %   13.8 %   2.7 %   5.4 %   0.8 %   1.2 %   0.8 %   63.5 %   1.5 %   7.9 %   100.0 %   64.9 %
2017   1.5 %   2.3 %   15.0 %   2.4 %   5.3 %   1.1 %   1.4 %   0.7 %   61.9 %   1.6 %   5.6 %   100.0 %   63.5 %
2016   2.3 %   2.5 %   14.4 %   2.5 %   5.3 %   1.0 %   1.4 %   0.8 %   60.5 %   2.3 %   9.2 %   100.0 %   62.7 %
2015   2.8 %   3.0 %   12.7 %   2.7 %   5.2 %   1.4 %   1.5 %   1.4 %   59.6 %   2.1 %   9.9 %   100.0 %   61.6 %
2014   2.6 %   3.6 %   12.7 %   3.8 %   6.0 %   0.6 %   1.3 %   1.2 %   48.5 %   12.1 %   19.6 %   100.0 %   60.5 %
2013   1.8 %   3.7 %   14.1 %   3.7 %   5.5 %   0.5 %   1.0 %   1.2 %   47.4 %   NaN   20.9 %   100.0 %   47.4 %
2012   2.1 %   4.6 %   13.7 %   3.0 %   5.1 %   0.6 %   1.2 %   1.3 %   47.7 %   NaN   20.9 %   100.0 %   47.7 %

Huom. Kesantoaloja ei ole saatavissa ennen vuotta 2014. Kesannon määrittelyjä on ilmeisesti muutettu vuodesta 2015 alkaen, joten yhteismitalliset luvut on saatavissa selvästikin vasta vuodesta 2015 eteenpäin.

Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät liuomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa on pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.

Yllättävän vähän on muutoksia eri kasvien osuuksissa. Kaurankaan hehtaariosuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi suuremmiksi.