Messages

Minä voin laske tav-luomu satotaso (kg/ha) -vertailuja mutta ehkä vasta tänä iltana. Muut voitte tietenkin tehdä omia laskelmianne ja havaintojanne.

Tiedekulman Luomu-keskustelun tallenne on katsottavissa tietokoneella ja kännykässä osoitteessa:
https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web//tiedekulma/player/vod?assetId=258887106

Tuossa voi hyppiä kiinnostaviin kohtiin.

[Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi.]

Luomuperunan tilanteesta tiedetään jo jotakin, ProAgrian tiedotteesta 21.9.2023:
https://www.proagria.fi/ajankohtaista/sadonkorjuu-loppusuoralla-haastavasta-syksysta-huolimatta

Perunan nostosesonki on meneillään. Paikoittain saadaan kohtalaisesti satoa, kun taas jossain paikoin ei päästä korjaamaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on mahdollisuudet, jos sateet taukoaisivat edes viikon puolentoista ajaksi. Ruokaperunan laatu on osittain hyvää. Tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat ja epämuodostumat sekä hukkuneet perunat, jotka toivon mukaan eivät joudu korjuussa varastoon mukaan suuren mädäntymisen riskin takia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkelysperunalla ei ole odotettavissa korkeita tärkkelyspitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan tai ollenkaan.

Kannattaa ilmoittaa luomutuotteiden pakkausten sisältömäärän kutistuksista Kuluttajaliittoon. Kuluttajaliitto on ollut ainakin aikaisemmin hyvin luomumyönteinen ihan jo lonkka-asetuksiltaan. Muuten saattaa olla niin, että Kuluttajaliito ei nosta luomun kutistuksia näkyvästi esiin.

[Taulukko 1Ruotsi, koko maa, 2018-2022, luomun hehtaarisatojen (kg/ha) osuudet vastaavista tavanomaisesta, % (Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent)]

Ruotsin luomusatotilastot 2022 ilmestyivät 21.6.2023.

Tekstit:
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2023-06-21-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2022

Tilastotaulukot, PXWeb:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H01.px/table/tableViewLayout2/

Tilastot ovat alkavat vuodesta 2009. Tähän alle otin esityksen luettavuuden vuoksi vain viisi viimeistä vuotta, ja vain luomusatojen hehtaarisatojen prosenttiosuudet vastaavista tavanomaisista. Jätin myös pois muutaman kasvin, joista puuttui monien vuosien tiedot, tärkeimmät kasvit kuitenkin ovat mukana. Täydelliset tiedot voi jokainen katsoa PXWebistä (linkki yllä).

Taulukko 1
Ruotsi, koko maa, 2018-2022, luomun hehtaarisatojen (kg/ha) osuudet vastaavista tavanomaisesta, % (Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent)

2018 2019 2020 2021 2022   
67.0   61.0   60.5   57.4   60.2   Höstvete
71.0   64.0   56.1   58.9   61.3   Vårvete
61.0   63.0   54.8   54.8   56.6   Råg
55.0   63.0   61.7   67.1   56.1   Höstkorn
72.0   62.0   60.4   59.1   62.1   Vårkorn
68.0   65.0   68.2   56.8   64.8   Havre
79.0   73.0   67.4   67.0   70.0   Höstrågvete
88.0   82.0   67.8   62.6   74.0   Blandsäd
..   ..   ..   ..      ........       57.7   Spannmål totalt (vain 2022 tieto saatavilla)

83.0   81.0   77.0   74.6   77.3   �,,rter
82.0   76.0   76.0   75.9   75.1   �...kerbönor
53.0   52.0   61.3   64.0   52.6   Höstraps
95.0   88.0   88.1   84.9   89.3   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
86.0   64.0   66.4   ......   69.9   Majs till grönfoder (2021 tieto puuttuu)
90.0   82.0   73.4   54.6   79.8   Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder
68.0   67.0   69.6   68.5   65.2   Matpotatis
90.0   87.0   85.9   86.7   89.9   Slåttervall. Total vallskörd

Karkeita yleishavaintoja:

Kaikissa viljoissa yhteensä (Spannmål totalt) luomun osuus tavanomaisen satotasosta on vain 57,7 % eli 42,3 % pienempi kuin tavanomaisessa. Ei siis mitään "hieman pienempi" tai 10-30 prosenttia pienempi kuten usein esitetään. Ja latauksessa olevia luomuhehtaareja ei siis ole huomioitu.

Eri viljoissa (spannmål) verrattaessa vuosien 2018, 2019 prosentteja vuosien 2020, 2021, 2022 prosentteihin näkyy, että luomun prosentit ovat pienentyneet syysohraa (höstkorn) lukuunottamatta eli luomun tehokkuus tavanomaiseen nähden on lähes kaikissa viljoissa heikentynyt.

Muissa kasveissa luomun tilanne on myös heikentynyt, nurmea (slåttervall) lukuunottamatta.

**
Viljelyolosuhteiden vaihtelun vaikutusta voidaan eliminoida siten, että valitaan tarkasteluun koko maan sijaan pienempi alue, jonka sisällä viljelyolosuhteet vaihtelevat vain vähän. Yksi tällainen alue on Skåne. Skånessa on Ruotsin parhaat viljelyolosuhteet ja parhaat sadot. Katsotaan sieltä Viljat yhteensä -ryhmän satotasot ja luomu suhteessa tavanomaiseen.

Skåne län, Spannmål totalt, 2022
8100.0   Konventionell, Hektarskörd, kg/hektar
4430.0   Ekologisk, Hektarskörd, kg/hektar
             54.8 % Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent

Koko maassa luomun osuus oli 57,7 %. Skånessa se vielä pienempi, 54,8 %. Tämä viittaa siihen, että parhailla mailla kannattaa viljellä tavanomaisesti.

Elaborointia voisi tietenkin jatkaa tarkastelemalla tilannetta Skånessa viljoittain. Alla pientä yritystä.

Taulukko 2
Skåne, 2022, luomun hehtaarisatojen (kg/ha) osuudet vastaavista tavanomaisesta, % (Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent). Luomun osuudet voitu laskea alla vain niille viljoille, joita Skånessa viljellään molemmilla tavoilla.

49.7   Höstvete
50.5   Råg
65.8   Vårkorn
64.8   Havre
63.1   Höstrågvete
54.8   Spannmål totalt
74.0   �...kerbönor
44.2   Höstraps
87.8   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
75.4   Matpotatis
89.5   Slåttervall. Total vallskörd

Taulukko 3
Skåne, 2022, luomun ja tavanomaisen hehtaarisatoja (kg/ha), osaa kasveista ei viljellä molemmilla tavoilla

4450.0   Höstvete   Ekologisk odling
8960.0   Höstvete   Konventionell odling
..   Vårvete   Ekologisk odling
6690.0   Vårvete   Konventionell odling
3750.0   Råg   Ekologisk odling
7430.0   Råg   Konventionell odling
..   Höstkorn   Ekologisk odling
7640.0   Höstkorn   Konventionell odling
4870.0   Vårkorn   Ekologisk odling
7400.0   Vårkorn   Konventionell odling
4210.0   Havre   Ekologisk odling
6490.0   Havre   Konventionell odling
4410.0   Höstrågvete   Ekologisk odling
6990.0   Höstrågvete   Konventionell odling
..   Majs   Ekologisk odling
6550.0   Majs   Konventionell odling
4430.0   Spannmål totalt   Ekologisk odling
8100.0   Spannmål totalt   Konventionell odling
3530.0   �...kerbönor   Ekologisk odling
4770.0   �...kerbönor   Konventionell odling
1810.0   Höstraps   Ekologisk odling
4100.0   Höstraps   Konventionell odling
4360.0   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder   Ekologisk odling
4970.0   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder   Konventionell odling
..   Majs till grönfoder   Ekologisk odling
11090.0   Majs till grönfoder   Konventionell odling
25890.0   Matpotatis   Ekologisk odling
34340.0   Matpotatis   Konventionell odling
5050.0   Slåttervall. Total vallskörd   Ekologisk odling
5640.0   Slåttervall. Total vallskörd   Konventionell odling

MMM:n sivuilla laaja paketti hallitusneuvotteluihin toimitetuista aineistoista. En ole ehtinyt tutustua, mutta katsokaa ja kertokaa havainnoista.
https://mmm.fi/mmm-aineistot-hallitusneuvotteluihin-2023

Tässä puheenvuorossa
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg33509#msg33509
olevan haun perusteella NNR2023:ssa ei ole mitään väitteitä siitä, että luomu olisi ravitsemuksellisesti parempaa kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. On erittäin merkittävä seikka, että pohjoismaiset asiantuntijat eivät esitä tällaisia väitteitä. Jos tieteellisiä perusteita luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta olisi, niin tässä NNR2023:ssa ne varmaankin kerrottaisiin.

Ainakaan ravitsemuksellisilla perusteilla NNR23:n pohjalta laadittaviin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ei ole ainakaan ravitsemuksellista syistä suositella luomuruokaa.

Entä sitten muut mahdollisesti syyt suositella luomua tulevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa?

No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.

Haluatko, että muutetaan?

Voit tehdä miten haluat, mutta jos tämä aihe olisi yleisellä puolella (eli "luomupuolella"), niin sitä luettaisiin enemmän kuin osastossa muut aiheet.

Ehdottaisin, että ainakin siirtäisit tämän savolaistriidin yleiselle puolelle vaikka vanhalla savolaisotsikolla.

Koska edellinen tänään kirjoittamani kommentti NNR2023:n luomumaininnoista katosikin jo "arkistoon" (pages 2, nyt ollaan jo pages 3:ssa), niin laitan linkin siihen tähän alle:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg33509#msg33509

[NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa]

NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf on 21 mainintaa hakusanalla organic, niistä kuitenkin osa ei ole merkityksessä luomu vaan kemiallisessa merkityksessä orgaaninen/epäorgaaninen (organic/inorganic).

Alla kaikki kohdat merkityksessä luomu (lihavoinnit minun):

sivu 42:
The scientific literature suggests that organic cultivation methods result in greater biodiversity benefits compared to non-organic production. At the global level, it is only possible to convert agricultural production to organic methods in conjunction with substantial shifts in demand to plant-based diets.

sivu 46:
The SAPEA report identified a series of ‘good practice’ examples where there was strong peer-reviewed evidence of positive long-term impacts including health and sustainability benefits (Jackson & Holm, 2023). Examples included: state support for the growth of the Danish organic sector (Daugbjerg & Sønderskov, 2012);

sivu 173:
Deficiency and risk groups. Persons with a high intake of locally grown plant foods in soils low in selenium, like vegans and vegetarians, might have very low selenium intakes, especially if the foods are grown organically (Kristensen et al., 2015). People with restriction of animal products in their diets, such as vegans, are at risk of becoming selenium inadequacy unless consuming supplements or fortified foods.

sivu 206:
In general, more plant protection products (e.g. pesticides) are used in the production of fruits and vegetables than in other types of agricultural production (in terms of per hectare and kg of harvested product) and tends to be higher in intensive fruit and berry production (e.g., large scale cropping systems with low diversity) compared to vegetables (Harwatt et al., 2023). In organic production of vegetables, fruits and berries within the Nordic and Baltic countries, less chemicals are used. However, organic production often requires higher land use and has similar GHG emissions compared with conventional production (Harwatt et al., 2023; Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023)

sivu 209:
Environmental impacts. Like vegetables and in particular root vegetables, potatoes are among the food products with the lowest climate and environmental impacts. Potatoes can be easily stored, with relatively small inputs and little waste (Harwatt et al., 2023). The difference in GHG emissions between organic and conventional production is relatively small (Harwatt et al., 2023). Organic production can result in significantly lower yields, leading to an increase in land usage. In conventional production fungicides are applied to control potato blight and increase the yield. In the diet, potatoes often replace grains with potentially larger environmental impacts (e.g., rice) and potatoes can be grown widely in the Nordic and Baltic regions (Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023).

sivu 216:
Monocultures with fertilizer and pesticide application can adversely impact the landscape and surrounding biodiversity (Harwatt et al., 2023). Organic production minimizes the use of chemical plant protection and fertilizers.

Tarkoituksella yritin luoda asiallisen ja informatiivisen otsikon. Tämän palstan yksi suuri ongelma on se, että on vaikea löytää aikaisempia juttuja, koska otsikot ovat mitä sattuu ja on liikaa otsikkoja. Palstan huono hakutoiminto vielä korostaa ongelmaa.

Ja tämä jako luomuun ja muihin aiheisiin ei aina ole järkevä kuten tässäkin tapauksessa. Tarkoituksenani oli juuri kirjoittaa kommentti, jossa kerrotaan mitä NNR23:ssa on nimenomaan luomusta.

Tämän verran Itävallan tilanteesta tuosta jutusta näkyy ilmaiseksi, käännös saksasta:

Luomuteollisuus on syvimmässä kriisissä vuosikymmeniin. Yksi syy on inflaatio.
Kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti, tuotot liian pienet ja asiakkaat ostavat vähemmän tai halvempaa luomua.
Jotkut luomuviljelijät työskentelevät jälleen perinteisesti. Jotkut luomukauppiaat menivät konkurssiin.

Luomuviljelijät kamppailevat myyntiongelmien ja korkeiden kustannusten kanssa. Monet maatilat jopa kääntävät selkänsä luomuviljelylle. Orgaaninen maailma meni vuosien ajan vain yhteen suuntaan: ylöspäin. Tilattiin lisää maanviljelijöitä, enemmän luomumaata, kasvavat voitot ja varmat tulot. Mutta siihen se näyttää toistaiseksi loppuvan. Yhä harvempi viljelijä haluaa ryhtyä luomuviljelijöiksi ja jotkut luomuviljelijät palaisivat mieluummin perinteisiin viljelymenetelmiin.

Keväällä 2023 Itävallan luomuvalvontaelinten eturyhmä (IG) puhuu 1 450 luomutilan asteittaisesta lopettamisesta. "He irtisanoivat valvontasopimuksensa valvontaelimen kanssa", sanoo Wolfgang Pirklhuber, luomuvalvontaelinten tiedottaja. Pelkästään Salzburger Landissa lähes 230 muun luomutilan perheet harkitsevat, pitäisikö heidän luovuttaa. Vaara, että monet tekevät niin, on suhteellisen suuri, sanoo Andreas Schwaighofer, Bio Austria Salzburg -yhdistyksen toimitusjohtaja.

[6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä]

Orpon hallituksen maatalouslinjauksista ei hallitusohjelmasta löydy hakusanoilla luonnonmukainen tai luomu mitään, hakutulos 0/0. Marin hallituksen ohjelmasta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf
löytyi pelkästään hakusanalla luomu jo 7 mainintaa (kannattaa käydä lukemassa ne, niiden aiheet puuttuvat Orpon hallitusohjelmasta).

Lukaisin Orponhallitusohjelman (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616)
luvun 6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä (alkaa sivulta 125). Siinä ei ole eksplisiittisiä mainintoja luomuaiheista, ei siis luomulle positiivisia eikä myöskään negatiivisia mainintoja.

Mutta kiinnostavaa kyllä löytyy. Nimittäin korostetaan nimenomaan ruoantuotantoa ja tukien kohdentamista varsinaiseen ruoantuotantoon. Täysi muutos Rinteen/Marinin hallitusohjelmaan verrattuna.

Kuten nämä (lihavoinnit minun):

Syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja pitkäjänteistä
työtä. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta,
minkä tulee näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa. Suomalaisen ruoan vientipotentiaali on hyödynnettävä nykyistä paremmin.

Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla
lisätään ruokavientiä. Riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä
innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet
kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Hallitus sitoutuu
toimimaan tämän periaatteen mukaisesti sekä nykyisen CAP-ohjelmakauden välitarkasteluissa että uuden kauden valmistelussa.

Maanviljelijöiden tekemä työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja sen
on oltava kannustavaa ja kustannustehokasta.

Kansallisen tahtotilan vahvistamiseksi ja maataloustuottajien arvostuksen nostamiseksi
tehdään parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin
strategia. Lisäksi laaditaan maaseutupoliittinen selonteko ja arvioidaan tarve perustaa
kansallinen ruokapaneeli.

[/size]

Liitteessä sivulla 229 on Maatalouden kehittämishankkeet. Siitä seuraavia havaintoja tässä lihavoituna:

Kohde Momentti Toimenpiteet, mitä tullaan tekemään
Maatalouden
kehittämishankkeet
33.80.50

Nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen
kevennys, välitä viljelijästä -hanke, maataloustuotteiden
kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen (Elintarvikemarkkinavaltuutettu) ja ruokapaneeli.
2024 -4 -6 -6 -6 -6 -6 -4 -6 -6 -6 -6
Alueellinen ja
paikallinen
maaseudun
kehittäminen
30.10.64 Muutetaan Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista
rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025�"2027 yhteensä
137,5 milj. euroa.
2025 0 28 55 55 55 55 0 28 55 55 55
Luonnonvara- ja
biotalouden
edistäminen
30.44.22 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Tuki puuntuotannon
kestävyyden
turvaamiseen
30.40.44 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 13 15 15 15 15 15 13 15 15 15 15
Maa- ja
metsätalousministeriön
hallinnonalan
avustukset
Alennetaan valtionavustusten ja kehittämisrahoituksen tasoa. 2025 8 7 4 4 4 4 8 7 4 4 4

Tuki joutoalueiden
metsitykseen
30.40.47 Luovutaan joutoalueiden metsitykseen myönnettävästä tuesta
(hoitopalkkiot jatkuvat aiemmin tehdyissä metsityksissä
vuoteen 2033).
2024 4 5 5 5 5 5 4 5 5 5 5
Kuntien
ilmastosuunnitelmat
35.01.01
35.01.04
35.10.31
Kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan
lakimuutoksella.

[Aloittavia tiloja on noin 70]

Myös MT osasi tämän kertoa:

Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti �" luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa

Ruokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE

Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 

Tuossa MT:n jutussa kerrotaan seuraavaa:

Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.

”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.

”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.

Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.

Lasketaan tietoja edellisen lainauksen lihavoitujen lukujen ja Ruokaviraston tilaston mukaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2022ep.pdf

Tiloja oli vuonna 2022 4975 kappaletta. Jos niiden määrä vähenee vuonna 2023 6 % niin vähenemä on 299 kappaletta. Jos aloittavia tiloja on noin 70, niin lopettaneita tiloja on yhteensä 299+70 = 369 eli noin 370, prosentteina ilmaistuna luomusta luopuneita tiloja olisi siis 7,4 %.

Luomuviljelty peltoala oli vuonna 2022 339460 ha siirtymävaihe mukaan luettuna. 5 %:n vähenemä olisi tuosta luvusta laskettuna 16973 ha.

Lisää lainauksia samasta MT:n jutusta:

Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.

”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.

Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.

Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.

”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.

Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.

”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.

”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.

Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.

”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.

Kun Niko Ahlqvist vuonna 2017 siirtyi luomuun, oli MT:ssa juttu, jossa kerrottiin päätöksen saamasta palautteesta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cd6fd6c5-593f-5b18-9276-bd7cf373a812

Tässä ote kriittisestä palautteesta:

"Ensimmäiset vuodet onnistuu, mutta pikkuhiljaa rikkakasvit valtaavat pellot, jolloin alkavat vaikeudet. Juolaheinäjuuristoinen pelto on lähes mahdoton kyntää kunnolla. Syksyllä puinti takkuaa, viettopinnat/silppuri paksun töhnän peitossa päivän ajon jälkeen + kostealla kelillä luomutavara ei tule puimurin säiliöstä edes pois ihan vapaaehtoisesti", Tarmo Viitake varoittelee.

[Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä]

Näin kyllä mailin heti samana päivänä, kun lähetit.

Saa nähdä tekeekö eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala muuta kuin merkitsee asian tiedoksi.
Hän voisi kyllä tehdä ehdotuksia halutessaan. Eipä hänellä juuri muita valtuuksia olekaan:
https://www.elainsuojeluasiamies.fi/elainsuojeluasiamies/

***

Homeopatiaakaan kukaan virkamies ei ole uskaltanut kyseenalaistaa eläinlääkinnässä. Homeopatia mainitaan asetuksessa neljä neljä kertaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
https://mmm.fi/documents/1410837/1817140/Laakkeiden_luovutus_.pdf/a7ff23f1-83f0-4a3e-9bf5-51babbfc837a

Ja EU:n luomusäännöksissä homeopatia on yhä ensisijaista:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/848,
annettu 30 päivänä toukokuuta 2018,
luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R0848&from=FI

Otteita tuosta asetuksesta:

1.5.2.2 Tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi. Kemiallisesti syntetisoituja allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen. Erityisesti on
määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta.

1.5.2.3 Kemiallisesti syntetisoitujen allopaattisten eläinlääkkeiden, antibiootit mukaan lukien, sijasta on mieluummin
käytettävä kivennäisperäisiä rehuaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, ja ravitsemuksellisia lisäaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, sekä fytoterapeuttisia ja homeopaattisia tuotteita edellyttäen, että niillä on todellista terapeuttista
vaikutusta kyseisen eläinlajin kohdalla ja hoitoa vaativan tilan kannalta.

3.1.4.2 Eläinlääkinnällinen hoito
Eläinlääkinnälliseen hoitoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi; kemiallisesti syntetisoituja
allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa ja tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen.
Tapauksen mukaan on määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta;

c) jos 3.1.4.1 kohdassa tarkoitetuista eläinten terveyden varmistamiseksi toteutetuista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ilmenee jokin terveysongelma, voidaan käyttää eläinlääkinnällisiä hoitoja seuraavassa
etusijajärjestyksessä:
i) kasvi-, eläin- tai mineraaliperäiset aineet homeopaattisessa laimennoksessa;
ii) ilman anesteettista vaikutusta olevat kasvit ja niiden uutteet; ja
iii) hivenaineet, metallit, luonnolliset immunostimulantit tai hyväksytyt probiootit;
d) lääkehoitojen käyttö rajoitetaan kahteen hoitokertaan vuodessa lukuun ottamatta rokotteita ja pakollisia
taudinhävittämisohjelmia. Vesiviljelyeläimiin, joiden tuotantojakso on alle vuoden pituinen, sovelletaan
kuitenkin vain yhtä lääkehoitokertaa. Jos mainitut lääkehoitojen rajoitukset ylitetään, näin käsiteltyjä vesiviljelyeläimiä ei voi markkinoida luonnonmukaisina tuotteina;