Messages

Luomueläinmääriä saimme odottaa pisimpään. Yleiskuva, että lähes kaikissa oli tapahtunut vähentymistä vuodesta 2023. Poikkeuksena sika, jossa eläinmäärä oli kasvanut, vaikka tilojen lukumäärä oli vähentynyt*). Myöskin munivissa kanoissa oli lisäystä. Mutta juuri edeltä:

Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.

Ei mene hyvin luomumunillakaan.

Asia selittyy sillä, että pienimmillään luomumunien tuotanto oli 2023 ja nousi hieman vuonna 2024 kuten tapahtui pientä kasvua myös munivissa luomukanoissa 2024, ks. alla luomumunien tuotanto:

            A-luokka
2021      7.37 %   B-luokka AB-luokat yht.     
2022      8.48 %   5.13 %      8.23 %
2023      6.35 %   5.30 %      6.28 %
2024      6.63 %   4.49 %      6.47 %

Sopii.

Onko metsien hiilinielu-aiheella tämä sopiva triidi? Jos ei, Ylläpitäjä voisi luoda oman triidin.

Risto Isomäellä kerrankin hyvä kolumni aiheesta MT:ssä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d

Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä �" ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”
”Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.

[Kananmunien kokonaistuotanto]

Luken taulukosta Kananmunien kokonaistuotanto laskettu seuraavat luomumunien osuudet.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2024

Taulukko Luomun osuus kananmunien tuotannosta vuosina 2005-2024

Vuosi   A-luokka
2005      2.27 %         
2006      2.23 %         
2007      2.16 %         
2008      2.15 %         
2009      2.62 %         
2010      2.76 %         
2011      2.58 %         
2012      3.70 %         
2013      4.09 %         
2014      4.54 %         
2015      4.70 %         
2016      4.97 %         
2017      5.69 %         
2018      6.72 %         
2019      7.51 %         
2020      7.46 %         
2021      7.37 %   B-luokka AB-luokat yht.      
2022      8.48 %   5.13 %      8.23 %
2023      6.35 %   5.30 %      6.28 %
2024      6.63 %   4.49 %      6.47 %

Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.

Ei mene hyvin luomumunillakaan.

[Meijerimaidon tuotanto]

Luken tilastosta Meijerimaidon tuotanto laskettu seuraava taulukko:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2024

Taulukko Meijerimaidon tuotanto, luomumaidon osuus vuosina 2015-2024

Vuosi Luomumaidon osuus
2015   2.33 %
2016   2.38 %
2017   2.72 %
2018   3.02 %
2019   3.27 %
2020   3.45 %
2021   3.67 %
2022   3.75 %
2023   3.44 %
2024   3.17 %

Suurin osuus luomumaidolla oli 3,75% vuonna 2022, jonka jälkeen laskua 3,17 prosenttiin vuonna 2024. Hyvin ei mene luomumaidollakaan.

[Lihan kokonaistuotanto vuosittain]

Luke julkaisi tänään lihan kokonaistuotantoluvut ja erillisessä taulukossa luomulihan tuotantoluvut.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2024

Alla olevat kaksi taulukkoa perustuvat Luken taulukkoihin Lihan kokonaistuotanto vuosittain ja Luomulihan tuotanto vuosittain.

Alla olevaan taulukkoon 1 on laskettu kilomääräisten tuotantolukujen (taulukko 2) perusteella luomulihan osuudet.

Muutama huomio.

Luomun siipikarjalihan tuotanto on niin minimaalista, että sitä ei edes näytetä tilastoissa vuoden 2016 jälkeen. Sitä ennen se oli yksi tai kaksi tuhannesosaa koko siipikarjanlihan tuotannosta. Luomun sianlihan osuus on viimeiset seitsemän vuotta 2018-2024 ollut neljä tuhannesosaa. Naudanlihan tuotannon osuus luomussa on ollut viimeiset neljä vuotta 4,0-4,3 prosenttia koko sianlihan tuotannosta.

Parhaiten luomu on menestynyt lampaanlihassa, vuonna 2021 sen osuus oli korkeimmillaan 24,2%, mutta on sen jälkeen laskenut (21,0% 2024). Lampaanlihan tuotanto on kuitenkin kilomääräisesti hyvin pientä luomussa: vuonna 2024 vain 0,22 miljoonaa kiloa, joka oli kaikesta luomulihan tuotannosta vain 4,9% vuonna 2024.

Taulukko 1 Luomun osuus (%) lihan kokonaistuotannosta vuosina 2012-2024
            
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipikarja
2012   2.1 %   0.2 %   10.5 %   ..
2013   2.4 %   0.4 %   17.3 %   0.0 %
2014   2.6 %   0.4 %   20.2 %   0.1 %
2015   3.4 %   0.4 %   21.6 %   0.2 %
2016   3.4 %   0.5 %   24.1 %   0.1 %
2017   3.0 %   0.5 %   23.7 %   ..
2018   3.0 %   0.4 %   23.7 %   ..
2019   3.0 %   0.4 %   22.8 %   ..
2020   3.9 %   0.4 %   23.6 %   ..
2021   4.0 %   0.4 %   24.2 %   ..
2022   4.0 %   0.4 %   21.2 %   ..
2023   4.2 %   0.4 %   19.6 %   ..
2024   4.3 %   0.4 %   21.0 %   ..

Taulukko 2
Lihan kokonaistuotanto (milj. kg)   Luomulihan tuotanto (milj. kg)
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipik.   Naudat Siat Lamp. Siipikarja
2012   81.18   192.94   0.95   107.41      1.71   0.45   0.10   ..
2013   81.19   194.60   0.98   111.09      1.96   0.71   0.17   0.03
2014   83.07   186.13   1.09   113.37      2.13   0.67   0.22   0.08
2015   86.49   191.99   1.25   117.36      2.95   0.72   0.27   0.21
2016   86.72   190.16   1.33   125.41      2.91   0.95   0.32   0.18
2017   86.08   181.58   1.35   128.87      2.62   0.84   0.32   ..
2018   87.05   168.93   1.52   135.32      2.61   0.74   0.36   ..
2019   87.75   171.18   1.49   139.12      2.67   0.76   0.34   ..
2020   87.10   175.80   1.44   145.32      3.36   0.73   0.34   ..
2021   86.25   176.08   1.32   147.16      3.46   0.77   0.32   ..
2022   84.57   170.48   1.32   147.13      3.42   0.73   0.28   ..
2023   85.39   158.78   1.12   143.58      3.55   0.59   0.22   ..
2024   86.51   160.91   1.05   148.67      3.69   0.59   0.22   ..

Luken taulukoiden viitteissä on seuraavat kommentit:

Lihan kokonaistuotanto: Teurastusmäärät sisältävät myös luomuteurastusmäärät.                                          
                                          
Luomueläinten teurastusmäärät vuonna 2024 eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2017-2023 tietoihin.                                          
Vuonna 2024, ja myös vuosina 2012-2016, tiedot sisältävät kaikki luomueläinten teurastukset riippumatta siitä onko liha lähtenyt teurastamolta kulutukseen luomuna vai tavanomaisena.                                           
Vuosina 2017 -2023 määrät sisältävät pääosin vain lihan, joka on lähtenyt teurastamoilta kulutukseen luomuna.                                          

[Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf)]

Ruokaviraston taulukosta Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf) laskin eri luomukasvien pinta-alojen suhteellisen osuuden kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Ikävää, että Ruokavirasto antaa yhä taulukkonsa vain pdf:inä. Niistä vaatii töitä tehdä ensin excel, josta sitten voi työstää jatkoanalyysejä.

Taulukosta näkyy, että nurmi (ja kesanto), jotka eivät tuota ihmisille syötävää, hallitsevat jatkuvasti "luomuviljelyä". Niiden yhteisosuus on koko ajan ollut yli 60 %, keskimäärin 2/3 on niitä.

Nurmi hallitsee taulukkoa niin, että muiden osuuksien suuruuden muutosta ei yhdellä silmäyksellä huomaa. Esimerkiksi vaikkapa rukiin pieni osuus (2,3%) vuonna 2016 on supistunut alle puoleen (1,1%) vuonna 2024. Härkäpavun, josta vielä kymmenisen vuotta sitten odotettiin luomun "menestystarinaa", ala on supistunut alle puoleen, 1,4 prosentista 0,6 prosenttiin.

Taulukko  Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta 2016-2024

2024    2023    2022    2021    2020    2019   2018   2017   2016     Luomukasvi
1.1 %   1.9 %   1.6 %   1.8 %   1.7 %   1.8 %   1.3 %   1.5 %   2.3 %   Ruis
2.3 %   2.8 %   3.1 %   3.3 %   3.0 %   2.7 %   2.6 %   2.3 %   2.5 %   Vehnä
15.5 %   15.3 %   15.4 %   14.3 %   14.5 %   13.0 %   13.8 %   15.0 %   14.4 %   Kaura
3.0 %   3.3 %   2.9 %   2.8 %   3.9 %   2.9 %   2.7 %   2.4 %   2.5 %   Ohra
3.5 %   3.8 %   4.8 %   5.0 %   5.4 %   5.2 %   5.4 %   5.3 %   5.3 %   Seosvilja
2.0 %   2.3 %   1.7 %   1.4 %   1.7 %   1.1 %   0.8 %   1.1 %   1.0 %   Herne
0.6 %   0.7 %   0.9 %   1.0 %   1.4 %   1.3 %   1.2 %   1.4 %   1.4 %   Härkäpapu
2.1 %   2.0 %   1.6 %   1.4 %   0.9 %   0.9 %   0.8 %   0.7 %   0.8 %   Rypsi
61.8%  59.5%  60.0%   61.1%  60.3%  63.0%  63.5%  61.9%  60.5%   Nurmi
1.9 %   1.7 %   1.8 %   1.2 %   1.8 %   1.7 %   1.5 %   1.6 %   2.3 %   Kesanto
6.1 %   6.5 %   6.3 %   6.0 %   5.5 %   6.4 %   7.9 %   5.6 %   9.2 %  Muut luomukasvit
100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   Luomu yht.

[Sato- ja luomusato 2024]

Luke julkaisi tänään 20.2.2025 seuraavan tilaston
Sato- ja luomusato 2024
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024

Laskin ko. tilastoista vertailun vuodesta 2020 alkaen, koska aiemmista Luke ei ole erotellut tavanomaista kokonaissadosta. Vanhoista posteistani löytyy itse tekemäni erottelut ja luomun osuudet tavanomaisen satotasosta vuodesta 2019 taaksepäin.

Taulukot 1 ja 2 osoittavat, että luomun osuus on heikentynyt lähes kaikissa kasveissa vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 hehtaarisadoissa. Ja muistakaa, että jos luomun "latausalat" otettaisiin huomioon niin luomun tilanne olisi vielä heikompi.


TAULUKKO 1 Luomun satotason (kg/ha) osuus (%) tavanomaisen satotasosta (kg/ha) vuosina 2020-2024

2020      2022      2022       2023     2024     Kasvi
60.2 %   60.0 %   57.6 %   67.9 %   62.3 %   Vehnä yhteensä
67.4 %   53.7 %   52.1 %   64.6 %   64.0 %   .Syysvehnä
55.6 %   60.8 %   58.9 %   66.5 %   60.6 %   .Kevätvehnä
..........   67.2 %   72.4 %   76.9 %   63.5 %   Ruisvehnä
50.5 %   47.9 %   56.4 %   56.1 %   47.4 %   Ruis
67.9 %   80.5 %   58.2 %   66.3 %   61.9 %   Ohra yhteensä
68.7 %   77.3 %   58.7 %   64.7 %   63.1 %   .Rehuohra
66.4 %   97.5 %   53.2 %   71.0 %   58.1 %   .Mallasohra
............   ..........   ..........   99.2 %   52.5 %   .Syysohra
59.1 %   59.5 %   61.5 %   64.6 %   59.4 %   Kaura
87.2 %   80.5 %   72.1 %   78.3 %   85.9 %   Seosvilja yhteensä
77.9 %   70.4 %   61.7 %   80.7 %   75.7 %   .Seosvilja (vain vilja)
143.4 %   93.4 %   88.4 %   82.8 %   127.1 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
..........   85.1 %   95.9 %   132.1 %   80.0 %   Tattari
67.7 %   66.9 %   47.6 %   75.4 %   67.6 %   Rypsi ja rapsi yhteensä
69.8 %   71.8 %   52.6 %   77.5 %   73.1 %   .Rypsi yhteensä
65.9 %   66.1 %   46.3 %   64.6 %   72.5 %   ..Kevätrypsi
64.1 %   46.7 %   82.2 %   113.4 %   92.9 %   ..Syysrypsi
..........   ..........   ..........   76.5 %   ..........   .Rapsi yhteensä
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   ..Kevätrapsi
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   ..Syysrapsi
..........   ..........   ..........   47.7 %   33.3 %   Öljypellava
..........   ..........   39.7 %   67.1 %   54.9 %   Öljyhamppu
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   Kumina
53.3 %   59.8 %   51.3 %   52.5 %   41.3 %   Peruna yhteensä
42.0 %   37.4 %   65.5 %   65.5 %   48.6 %   .Ruokaperuna
..........   ..........   ..........   ..........   70.2 %   .Varhaisperuna
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   .Ruokateollisuusperuna
..........   75.9 %   43.5 %   47.6 %   36.3 %   .Tärkkelysperuna
..........   86.2 %   70.4 %   53.3 %   ..........   .Muu peruna
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   Sokerijuurikas
67.5 %   77.3 %   65.0 %   80.4 %   81.3 %   Herne
53.6 %   45.7 %   70.9 %   92.9 %   85.3 %   .Ruokaherne
72.8 %   89.8 %   63.7 %   78.3 %   82.5 %   .Rehuherne
97.7 %   31.3 %   94.5 %   142.6 %   91.4 %   Herne, säilörehu
94.3 %   66.9 %   69.1 %   89.1 %   76.2 %   Härkäpapu
160.7 %   119.3 %   149.6 %   309.3 %   203.8 %   Härkäpapu, säilörehu
52.0 %   72.0 %   104.0 %   47.6 %   50.0 %   Timotein siemen
103.1 %   104.4 %   98.4 %   112.7 %   83.9 %   Kuivaheinä
67.1 %   69.8 %   66.3 %   62.4 %   58.9 %   Säilörehu yhteensä
65.8 %   68.8 %   65.5 %   62.3 %   59.0 %   .Esikuivattu säilörehu
88.1 %   83.0 %   76.6 %   66.0 %   56.7 %   .Tuoresäilörehu
117.7 %   68.0 %   31.1 %   36.2 %   61.7 %   Tuorerehu
122.5 %   128.4 %   128.9 %   88.8 %   89.4 %   Tuorevilja yhteensä
91.8 %   91.0 %   99.9 %   65.1 %   73.6 %   .Kokoviljasäilörehu
77.7 %   103.1 %   82.9 %   80.2 %   72.4 %   .Tuoresäilövilja
94.0 %   70.6 %   52.0 %   90.5 %   70.2 %   Vihantavilja säilörehuksi

Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024

TAULUKKO 2 Muutos prosenttiyksikköinä 2024-2023 (negatiivinen %-yksikkö tarkoittaa, että luomun osuus on pienentynyt; positiivinen, että luomun osuus on kasvanut)

2023      2024    Ero %-yks.  Kasvi
67.9 %   62.3 %   -5.6 %   Vehnä yhteensä
64.6 %   64.0 %   -0.6 %   .Syysvehnä
66.5 %   60.6 %   -6.0 %   .Kevätvehnä
76.9 %   63.5 %   -13.4 %   Ruisvehnä
56.1 %   47.4 %   -8.7 %   Ruis
66.3 %   61.9 %   -4.4 %   Ohra yhteensä
64.7 %   63.1 %   -1.6 %   .Rehuohra
71.0 %   58.1 %   -12.8 %   .Mallasohra
99.2 %   52.5 %   -46.7 %   .Syysohra
64.6 %   59.4 %   -5.2 %   Kaura
78.3 %   85.9 %   7.7 %   Seosvilja yhteensä
80.7 %   75.7 %   -5.0 %   .Seosvilja (vain vilja)
82.8 %   127.1 %   44.3 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
132.1 %   80.0 %   -52.1 %   Tattari
75.4 %   67.6 %   -7.7 %   Rypsi ja rapsi yhteensä
77.5 %   73.1 %   -4.4 %   .Rypsi yhteensä
64.6 %   72.5 %   7.9 %   ..Kevätrypsi
113.4 %   92.9 %   -20.5 %   ..Syysrypsi
76.5 %   ..........   ..........   .Rapsi yhteensä
..........   ..........   ..........   ..Kevätrapsi
..........   ..........   ..........   ..Syysrapsi
47.7 %   33.3 %   -14.4 %   Öljypellava
67.1 %   54.9 %   -12.2 %   Öljyhamppu
..........   ..........   ..........   Kumina
52.5 %   41.3 %   -11.2 %   Peruna yhteensä
65.5 %   48.6 %   -16.8 %   .Ruokaperuna
..........   70.2 %   ..........   .Varhaisperuna
..........   ..........   ..........   .Ruokateollisuusperuna
47.6 %   36.3 %   -11.3 %   .Tärkkelysperuna
53.3 %   ..........   ..........   .Muu peruna
..........   ..........   ..........   Sokerijuurikas
80.4 %   81.3 %   0.9 %   Herne
92.9 %   85.3 %   -7.6 %   .Ruokaherne
78.3 %   82.5 %   4.3 %   .Rehuherne
142.6 %   91.4 %   -51.1 %   Herne, säilörehu
89.1 %   76.2 %   -12.9 %   Härkäpapu
309.3 %   203.8 %   -105.5 %   Härkäpapu, säilörehu
47.6 %   50.0 %   2.4 %   Timotein siemen
112.7 %   83.9 %   -28.8 %   Kuivaheinä
62.4 %   58.9 %   -3.5 %   Säilörehu yhteensä
62.3 %   59.0 %   -3.3 %   .Esikuivattu säilörehu
66.0 %   56.7 %   -9.4 %   .Tuoresäilörehu
36.2 %   61.7 %   25.6 %   Tuorerehu
88.8 %   89.4 %   0.5 %   Tuorevilja yhteensä
65.1 %   73.6 %   8.4 %   .Kokoviljasäilörehu
80.2 %   72.4 %   -7.8 %   .Tuoresäilövilja
90.5 %   70.2 %   -20.3 %   Vihantavilja säilörehuksi

[Sinä sanoit:Onko Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatin käytön vuoksi viiniviljelymaita luonnonmukaisessa viljelyksessä mennyt huonoon kuntoon tai muuten piloille?]

Kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä ja tavanomaisessa viininviljelyssä on aika hankala ollut ainakin aiemmin löytää tietoja.

Kysyin nyt asiaa Chatgpt:n uusimmalta versiolta o1-preview, joka on saatavilla maksullisessa tilauksessa.

Seuraavassa keskusteluani, lopussa on lähteitä tietoihin, valitettavasti vastausten kopioinnissa tänne upotetut linkkien urlit hävisivät:
*****

Sinä sanoit:
Onko Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatin käytön vuoksi viiniviljelymaita luonnonmukaisessa viljelyksessä mennyt huonoon kuntoon tai muuten piloille?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kuparisulfaatin käyttö luonnonmukaisessa viininviljelyssä on aiheuttanut huolta maaperän kunnosta erityisesti Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Italia. Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä, mikä voi johtaa vakaviin ympäristöongelmiin.

Haitat kuparisulfaatin käytöstä:
Maaperän terveys: Pitkään jatkunut kuparisulfaatin käyttö voi johtaa kuparin kertymiseen maaperään. Tämä voi vahingoittaa maaperän mikrobiologiaa ja ekosysteemiä, vaikuttaen erityisesti hyödyllisiin mikro-organismeihin ja pieneliöihin, jotka ovat elintärkeitä maaperän hedelmällisyydelle.

Kasvuston kärsiminen: Ylimääräinen kupari voi haitata kasvien ravinteiden ottoa ja vaikuttaa kielteisesti viiniköynnösten terveyteen. Joillain alueilla maaperä on muuttunut liian myrkylliseksi, mikä on pakottanut viljelijöitä tekemään korjaavia toimenpiteitä, kuten poistamaan tai hoitamaan maaperää erityisillä menetelmillä.

Esimerkkejä alueista:
Ranska: Erityisesti Bordeaux'n alueella, missä kuparisulfaattia on käytetty vuosisatojen ajan viiniviljelyssä, maaperän kuparipitoisuus on joillain alueilla noussut merkittävästi. Tämän seurauksena maaperän laatu on heikentynyt ja sen uudistaminen on tullut välttämättömäksi. Luonnonmukaiset viljelijät ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja ja vähentämään kuparin käyttöä.
Saksa: Vaikka ongelma ei ole yhtä akuutti kuin joillain Ranskan alueilla, myös Saksassa kuparin kertyminen on herättänyt huolta erityisesti Moselin ja Rheinhessenin viinialueilla. Jotkut viinitarhat ovat havainneet maaperän laadun heikkenemistä, ja ekologiset viljelijät ovat alkaneet käyttää muita menetelmiä vähentääkseen kuparisulfaatin käyttöä.
Toimenpiteet ja vaihtoehdot:
Monissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, on otettu käyttöön rajoituksia kuparisulfaatin käytölle, ja viininviljelijät ovat alkaneet kehittää kestävämpiä ratkaisuja. Näihin kuuluvat esimerkiksi biologiset torjunta-aineet, parempi viiniköynnösten viljelytekniikka ja muut kestävän maatalouden menetelmät.

Monet viinitilat ovat alkaneet myös kokeilla kuparin käytön minimointia ja käyttävät esimerkiksi kasvitautien biologisia torjuntaratkaisuja, kuten hyötyhyönteisiä ja biostimulantteja, mikä auttaa suojelemaan maaperää kuormittumasta liikaa.

Johtopäätös:
Kuparisulfaatin käyttö on aiheuttanut paikallisia maaperäongelmia Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksassa, mutta tilannetta pyritään hallitsemaan säännöksillä ja vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisellä. Ongelma on tunnistettu, ja monilla alueilla pyritään jo aktiivisesti vähentämään kuparin käyttöä, jotta maaperä saadaan pidettyä elinvoimaisena pitkällä aikavälillä.

Sinä sanoit:
Käytetäänkö Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatteja myös tavanomaisessa viljelyksessä, kuten niitä käytetään luonnonmukaisessa viljelyksessä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kyllä, kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Saksassa ja muissa Keski-Euroopan maissa, mutta sen käyttö on luonnonmukaisessa viljelyssä yleisempää. Kuparisulfaatin käyttö on kuitenkin huomattavasti rajoitetumpaa tavanomaisessa viljelyssä, koska tavanomaisilla viljelijöillä on laajempi valikoima kemiallisia torjunta-aineita käytettävissään.

Ero kuparisulfaatin käytössä tavanomaisessa ja luonnonmukaisessa viljelyssä:
Luonnonmukainen viljely: Kuparisulfaatti on yksi harvoista sallituista aineista sieni- ja hometautien torjuntaan luonnonmukaisessa viininviljelyssä. Koska luonnonmukaiset viljelijät eivät voi käyttää synteettisiä torjunta-aineita, he ovat pitkälti riippuvaisia kuparista erityisesti sään ollessa suotuisa sienitautien leviämiselle.

Tavanomainen viljely: Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää laajempaa valikoimaa torjunta-aineita, mukaan lukien tehokkaita synteettisiä sienitautien torjunta-aineita. Tämä vähentää tarvetta käyttää kuparisulfaattia yhtä laajasti kuin luonnonmukaisessa viljelyssä. Kuparisulfaattia voidaan kuitenkin käyttää, erityisesti jos sen tiedetään olevan tehokas ratkaisu tiettyihin ongelmiin, kuten härmään tai homeeseen, tai jos synteettisiä aineita halutaan välttää tietyissä tilanteissa.

Rajoitukset:
Sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkasti säädeltyä. EU
säädökset rajoittavat kuparin käytön määrää, ja tavanomaisessa viljelyssä viljelijät usein valitsevat synteettisiä aineita, jotka ovat tehokkaampia pienemmillä käyttömäärillä. Luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkoin säädelty, koska se on yksi harvoista sallituista torjunta-aineista.

Johtopäätös:
Vaikka kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Keski-Euroopassa, sen käyttö on yleisempää luonnonmukaisessa viljelyssä, koska luonnonmukaisilla viljelijöillä ei ole yhtä laajaa torjunta-ainevalikoimaa käytössään. Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää myös synteettisiä torjunta-aineita, jotka voivat korvata kuparin käytön. Kuparin käyttöä kuitenkin säännellään tiukasti, sekä ympäristövaikutusten että maaperän suojelemiseksi.

Sinä sanoit:
Pystytkö vielä laajentamaan ja täsmentämää vastaustasi kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle
ChatGPT

Ajatteli 18 sekuntia

Kyllä, voin laajentaa ja täsmentää vastaustani kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle ja sen kunnolle.

Kuparisulfaatin vaikutukset maaperään:
Kuparin kertymä maaperään:

Bioakkumulaatio: Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä. Pitkäaikainen kuparisulfaatin käyttö viinitarhoissa johtaa kuparipitoisuuksien kasvuun, mikä voi ylittää maaperän luonnollisen kapasiteetin käsitellä sitä.
Pysyvyys: Kupari sitoutuu voimakkaasti maaperän hiukkasiin, erityisesti orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, mikä tekee siitä pysyvän osan maaperää vuosikymmeniksi.
Haitat maaperän mikro-organismeille:

Mikrobiologinen tasapaino: Korkeat kuparipitoisuudet voivat olla myrkyllisiä maaperän mikro-organismeille, kuten bakteereille, sienille ja lieroille. Nämä organismit ovat kriittisiä maaperän hedelmällisyydelle, koska ne hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön.
Toiminnalliset vaikutukset: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän biologista aktiivisuutta, mikä vaikuttaa negatiivisesti ravinteiden kiertoon ja maaperän rakenteeseen.
Vaikutukset kasvien kasvuun:

Juuriin kohdistuva toksisuus: Liiallinen kuparin määrä voi vahingoittaa viiniköynnösten juuria, heikentäen niiden kykyä ottaa vettä ja ravinteita maaperästä.
Ravinteiden otto: Kupari voi häiritä muiden välttämättömien ravinteiden, kuten raudan ja fosforin, ottoa, mikä johtaa ravinnepuutoksiin ja kasvien heikentyneeseen kasvuun.
Maaperän rakenteen heikkeneminen:

Aggregaattien hajoaminen: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän aggregaattien muodostumista, mikä johtaa maaperän tiivistymiseen ja huonompaan vedenläpäisevyyteen.
Eroosioherkkyys: Huonontunut maaperän rakenne lisää pintamaan eroosion riskiä, mikä voi edelleen pahentaa ravinteiden ja orgaanisen aineksen menetystä.
Biodiversiteetin väheneminen:

Ekosysteemin monimuotoisuus: Korkeat kuparipitoisuudet voivat vähentää maaperän eliöyhteisön monimuotoisuutta, mikä heikentää ekosysteemin resilienssiä ja kykyä palautua häiriöistä.
Ristivaikutukset: Vähentynyt biodiversiteetti voi vaikuttaa myös kasvien terveydelle hyödyllisten symbioottisten suhteiden, kuten mykorritsasienten, toimintaan.
Vaikutukset vesiekosysteemeihin:

Valumat: Eroosio ja pintavalumat voivat kuljettaa kuparia vesistöihin, missä se voi olla myrkyllistä vesieliöille, kuten kaloille ja planktonille.
Pohjaveden saastuminen: Vaikka kupari sitoutuu maaperään, tietyissä olosuhteissa se voi liueta ja kulkeutua pohjaveteen, mikä voi vaikuttaa veden laatuun.
Esimerkkejä vaikutuksista Keski-Euroopassa:
Saksa:
Mosel ja Rheingau: Joillakin alueilla on havaittu maaperän kuparipitoisuuksien nousua, mikä on johtanut mikrobiologisen aktiivisuuden vähenemiseen ja maaperän hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Ranska:
Bordeaux: Pitkäaikainen kuparin käyttö on johtanut merkittäviin maaperän saastumisongelmiin, pakottaen viljelijät investoimaan maaperän kunnostustoimenpiteisiin.
Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi:
Kuparin käytön minimointi:

Annosten optimointi: Käytetään vain välttämättömät määrät kuparisulfaattia ja seurataan sen tehokkuutta.
Vaihtoehtoiset aineet: Tutkitaan biologisia tai muita hyväksyttyjä torjunta-aineita, kuten bakteeripohjaisia valmisteita tai kasviuutteita.
Kestävät viljelykäytännöt:

Integroitu kasvinsuojelu (IPM): Yhdistetään erilaisia torjuntamenetelmiä, kuten resistenttien lajikkeiden käyttöä, viljelykiertoa ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa.
Kasvuston hallinta: Parannetaan viiniköynnösten ilmavuutta leikkaamalla ja harventamalla, mikä vähentää sienitautien esiintymistä.
Maaperän parantaminen:

Orgaaninen aines: Lisätään kompostia tai vihreää lantaa, mikä voi sitoa kuparia ja parantaa maaperän rakennetta.
pH
säätely: Kalkituksen avulla voidaan nostaa maaperän pH
, mikä vähentää kuparin liukoisuutta ja sen biologista saatavuutta.
Seuranta ja tutkimus:

Maaperäanalyysit: Säännölliset maaperän kuparipitoisuuksien mittaukset auttavat seuraamaan kertymää ja suunnittelemaan toimenpiteitä.
Tutkimus ja innovaatio: Investoidaan uusiin teknologioihin ja menetelmiin, jotka voivat korvata kuparin käytön.
Johtopäätös:
Kuparisulfaatin pitkäaikainen ja toistuva käyttö viininviljelyssä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maaperän terveydelle ja ekologiselle tasapainolle. Haitat ulottuvat mikro-organismien toiminnan häiriintymisestä kasvien kasvun heikkenemiseen ja vesistöjen saastumiseen. Näiden ongelmien vuoksi sekä viljelijät että lainsäätäjät ovat yhä enemmän tietoisia tarpeesta vähentää kuparin käyttöä ja kehittää kestävämpiä kasvinsuojelumenetelmiä.

On tärkeää jatkaa tiedon jakamista ja edistää käytäntöjä, jotka suojelevat maaperän elinvoimaisuutta. Tämä varmistaa, että viininviljely voi jatkua tuottavasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla tulevaisuudessa.

Sinä sanoit:
Onko sinulla antaa lähteitä näille tiedoille kuparisulfaatin käytöst
ChatGPT

Ajatteli 21 sekuntia

Kyllä, voin antaa sinulle lähteitä, jotka käsittelevät kuparisulfaatin käyttöä viininviljelyssä ja sen vaikutuksia maaperään:

Euroopan komission asetus (EU) 2018/1981: Tämä asetus rajoittaa kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina Euroopan unionissa, mukaan lukien viininviljelyssä.

Linkki: EUR-Lex - 32018R1981
Saksan liittovaltion ympäristövirasto (Umweltbundesamt): Tarjoaa tietoa kuparin käytön ympäristövaikutuksista maataloudessa ja suosituksia käytön vähentämiseksi.

Linkki: Umweltbundesamt �" Kupfer im Pflanzenschutz
Tutkimusartikkeli: "Copper in European vineyard soils: A survey on four vine growing regions"

Julkaisu: Science of The Total Environment, Volume 616�"617, 2018, Pages 557-565.
Sisältö: Tutkii kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään Euroopassa ja sen vaikutuksia ympäristöön.
Linkki: ScienceDirect
Tutkimusartikkeli: "Long-term effects of copper accumulation in vineyard soils on soil microbial properties"

Julkaisu: Environmental Pollution, Volume 211, 2016, Pages 124-133.
Sisältö: Käsittelee kuparin vaikutusta maaperän mikrobiyhteisöihin pitkäaikaisessa viininviljelyssä.
Linkki: ScienceDirect
International Organisation of Vine and Wine (OIV): Kansainvälisen viinijärjestön julkaisut ja suositukset kuparin käytöstä viininviljelyssä.

Linkki: OIV �" Publications
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA): Arvioi kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina ja niiden turvallisuutta.

Linkki: EFSA �" Copper compounds assessment
FAO
raportti: "Copper accumulation in European vineyard soils"

Sisältö: Käsittelee kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään ja siihen liittyviä riskejä.
Linkki: FAO �" Copper in soils
Nämä lähteet tarjoavat kattavaa tietoa kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä sekä sen pitkäaikaisista vaikutuksista maaperän terveyteen ja ympäristöön. Suosittelen tutustumaan erityisesti tieteellisiin tutkimusartikkeleihin, jotka tarjoavat syvällistä analyysia aiheesta.

[Ruotsin luomuviljelytilastot vuosilta 2009-2023 ovat ilmestyneet:]

Ruotsin luomuviljelytilastot vuosilta 2009-2023 ovat ilmestyneet:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H01.px/table/tableViewLayout1/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625

Alla luomun satotasot (kg/ha) prosentteina tavanomaisen satotasosta (kg/ha) 2009-2023.

Useissa kasveissa parina viime vuonna luomun prosenttiosuus on noussut. Arvelen, että yksi syy saattaa olla se, että useat heikkotuottoiset luomutilat ovat luopuneet luomutuotannosta. Heikko satotaso on voinut johtua joko huonosta maasta, muista huonoista viljelyolosuhteista tai tumpeloista luomuviljelijöistä.

Huomattakoon taas, että tiedot ovat vain hehtaareilta, joilta satoa on korjattu. Eli lataushehtaarit, joita on noin 30-40 % luomualasta, on jätetty tilastossa huomiotta, tämä on tietenkin luomun tuottavuuden arvioissa luomua suosiva, harhaanjohtava tilastointitapa. 

Olen jättänyt taulukon lyhentämiseksi pois useita rivejä, joilla ei ollut tietoja.

Riket. Skörd för ekologisk och konventionell odling efter Gröda
           Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent

�...r      %   
2009   49.0   Höstvete
2010   51.0   
2011   55.0   
2012   51.0   
2013   49.0   
2014   52.0   
2015   53.0   
2016   58.0   
2017   62.0   
2018   67.0   
2019   61.0   
2020   60.5   
2021   57.4   
2022   60.2   
2023   63.3   
2009   57.0   Vårvete
2010   57.0   
2011   62.0   
2012   54.0   
2013   55.0   
2014   54.0   
2015   54.0   
2016   60.0   
2017   63.0   
2018   71.0   
2019   64.0   
2020   56.1   
2021   58.9   
2022   61.3   
2023   69.4   
2009   44.0   Råg
2010   41.0   
2011   37.0   
2012   53.0   
2013   43.0   
2014   50.0   
2015   55.0   
2016   53.0   
2017   56.0   
2018   61.0   
2019   63.0   
2020   54.8   
2021   54.8   
2022   56.6   
2023   60.9   
2009   ..   Höstkorn
2016   57.0   
2017   64.0   
2018   55.0   
2019   63.0   
2020   61.7   
2021   67.1   
2022   56.1   
2023   64.8   
2009   57.0   Vårkorn
2010   55.0   
2011   53.0   
2012   48.0   
2013   60.0   
2014   58.0   
2015   58.0   
2016   62.0   
2017   59.0   
2018   72.0   
2019   62.0   
2020   60.4   
2021   59.1   
2022   62.1   
2023   66.4   
2009   57.0   Havre
2010   57.0   
2011   60.0   
2012   55.0   
2013   59.0   
2014   59.0   
2015   62.0   
2016   66.0   
2017   65.0   
2018   68.0   
2019   65.0   
2020   68.2   
2021   56.8   
2022   64.8   
2023   66.8   
2009   55.0   Rågvete
2010   59.0   
2011   65.0   
2012   61.0   
2013   62.0   
2014   63.0   
2015   54.0   
2016   67.0   
2017   64.0   
2018   .   
2019   .   
2020   .   
2021   .   
2022   .   
2023   .   
2009   .   Höstrågvete
2018   79.0   
2019   73.0   
2020   67.4   
2021   67.0   
2022   70.0   
2023   72.6   
2009   .   Vårrågvete
2010   .   
2021   44.3   
2022   62.0   
2023   ..   
2009   69.0   Blandsäd
2010   70.0   
2011   69.0   
2012   62.0   
2013   71.0   
2014   81.0   
2015   81.0   
2016   74.0   
2017   84.0   
2018   88.0   
2019   82.0   
2020   67.8   
2021   62.6   
2022   74.0   
2023   71.7   
2009   ..   Majs
2022   ..   
2023   ..   
2009   .   Spannmål totalt
2022   57.7   
2023   58.7   
2009   62.0   �,,rter
2010   74.0   
2011   65.0   
2012   54.0   
2013   77.0   
2014   66.0   
2015   61.0   
2016   72.0   
2017   73.0   
2018   83.0   
2019   81.0   
2020   77.0   
2021   74.6   
2022   77.3   
2023   74.7   
2009   86.0   �...kerbönor
2010   76.0   
2011   85.0   
2012   78.0   
2013   82.0   
2014   80.0   
2015   84.0   
2016   79.0   
2017   73.0   
2018   82.0   
2019   76.0   
2020   76.0   
2021   75.9   
2022   75.1   
2023   70.3   
2009   40.0   Höstraps
2010   49.0   
2011   47.0   
2012   52.0   
2013   53.0   
2014   71.0   
2015   66.0   
2016   71.0   
2017   66.0   
2018   53.0   
2019   52.0   
2020   61.3   
2021   64.0   
2022   52.6   
2023   66.4   
2009   ..   Vårraps
2012   38.0   
2013   56.0   
2014   ..   
2015   ..   
2016   ..   
2017   ..   
2018   ..   
2019   ..   
2020   ..   
2021   ..   
2022   ..   
2023   49.1   
2009   ..   Höstrybs
2010   71.0   
2011   ..   
2012   ..   
2013   ..   
2014   ..   
2015   ..   
2016   55.0   
2017   73.0   
2018   81.0   
2019   ..   
2020   ..   
2021   ..   
2022   ..   
2023   ..   
2009   ..   Vårrybs
2013   67.0   
2014   ..   
2015   ..   
2016   68.0   
2017   40.0   
2018   ..   
2019   43.0   
2020   ..   
2021   68.9   
2022   55.7   
2023   61.7   
2009   ..   Oljelin
2023   ..   
2009   .   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
2010   .   
2011   94.0   
2012   96.0   
2013   79.0   
2014   75.0   
2015   81.0   
2016   88.0   
2017   95.8   
2018   95.0   
2019   88.0   
2020   88.1   
2021   84.9   
2022   89.3   
2023   95.9   
2009   .   Majs till grönfoder
2010   .   
2011   90.0   
2012   77.0   
2013   ..   
2014   ..   
2015   ..   
2016   ..   
2017   ..   
2018   86.0   
2019   64.0   
2020   66.4   
2021   ..   
2022   69.9   
2023   83.3   
2009   .   Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder
2010   .   
2011   71.0   
2012   85.0   
2013   52.0   
2014   63.0   
2015   83.0   
2016   73.0   
2017   103.3   
2018   90.0   
2019   82.0   
2020   73.4   
2021   54.6   
2022   79.8   
2023   64.6   
2009   41.0   Matpotatis
2010   48.0   
2011   46.0   
2012   45.0   
2013   54.0   
2014   50.0   
2015   58.0   
2016   64.0   
2017   63.0   
2018   68.0   
2019   67.0   
2020   69.6   
2021   68.5   
2022   65.2   
2023   73.8   
2009   .   Slåttervall. Första skörd
2023   .   
2009   .   Slåtterval. �...terväxt
2023   .   
2009   76.0   Slåttervall. Total vallskörd
2010   78.0   
2011   94.0   
2012   86.0   
2013   89.0   
2014   84.0   
2015   85.0   
2016   85.0   
2017   88.0   
2018   90.0   
2019   87.0   
2020   85.9   
2021   86.7   
2022   89.9   
2023   83.5   

[170 lehmän isäntä Pekka pettyi EU-politiikkaan]

Tässä MTV:n jutussa luomumaidon tuottaja valittaa luomumaidon kannattavuuden heikentymistä ja tukien, erityisesti EU-tukien, vähenemistä:
170 lehmän isäntä Pekka pettyi EU-politiikkaan
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/170-lehman-isanta-pekka-pettyi-eu-politiikkaan/8952506#gs.a1cmr0

Ote:

Luomumaidontuottajien määrä väheni viidenneksellä viime vuoden aikana. Luomutuottajien määrä tippui alle sadan, kun maitotuottajia oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 4 200.

Koivikon kartanon tila sijaitsee Pohjois-Karjalassa 600 asukkaan Puhoksella.
Partanen on pystynyt edelleen tuottamaan luomumaitoa, vaikka hänkin myöntää tilanteen huolestuttavan.

Partasen naapuri sen sijaan joutui luopumaan luomumaidontuotannosta ja siirtymään tavallisen maidon tuotantoon. 

Luomumaidosta saatu lisähinta ei kattanut tuotannosta aiheutuvia lisäkustannuksia.   

�" Luomumaidon tilanne on tällä hetkellä heikko, ja tavallisen maidon tuottaminen on vain taloudellisesti kannattavampaa.

Partanen on huolissaan siitä, että hän joutuisi lopettamaan luomutuotannon.

Kannattaa lukea koko juttu, Partanen keroo lisää lukujakin.

[Yhdistyneet luomutuottajat]

Tehokkaasta tuotannosta pinta-alaa pitäisi siirtää tehottomaan? En muista onko tämä ehdotus ollut esillä tällä forumilla, mutta tällaisen ehdotuksen tekee Yhdistyneet luomutuottajat:
Luomu on ratkaisu tavanomaisen viljantuotannon kannattavuuteen

https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/luomu-on-ratkaisu-tavanomaisen-viljantuotannon-kannattavuuteen/

Tavanomaisen viljantuotantoa pitää siis pienentää kotimaisen kulutuksen tasolle. Satoa olisi tultava noin 0,9 miljardia kiloa vähemmän joka vuosi. Ylimääräistä vilja-alaa on tavanomaisessa tuotannossa 3 400 kg/ha sadolla laskettuna noin 264 706 ha. Mihin tämä ylimääräinen vilja-ala olisi järkevintä ohjata. Palko- ja öljykasvit ovat hyviä vaihtoehtoja osalle pinta-alasta. Näiden pinta-alan tuplaamisen jälkeen jää vielä 200 000 ha käytettäväksi. Loppu alalle on kaksi merkittävää vaihtoehtoa, luomu tai pinta-alan siirtäminen kokonaan pois tuotannosta.

Luomuvilja-alan kaksinkertaistamiseen tarvitaan lähes kolminkertainen pinta-ala, koska luomussa tarvitaan osa pinta-alasta maata lataaville apilanurmille. 2023 Suomessa luomuvilja-ala oli 81 000 ha. 200 000 hehtaarilla pystytään kasvattamaan luomuvilja-alaa noin 70 000�"80 000 hehtaarilla. Tämä on myös nykyisen CAP tavoitteen mukaisesta. Luomualan kaksinkertaistaminen siis parantaisi tavanomaisen tuotannon kannattavuutta noin 50 euroa tonnilta.

"Yhdistyneillä" on mielenkiintoista sisäpiiritietoa kuten tämä:
https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/miksi-luomu-jai-jalkoihin-cap-valmistelussa/

Kuuntelin Pörssipäivä nimistä podcastia (https://areena.yle.fi/podcastit/1-68124521 , ilm. 8.3.2024).

Siinä vieraana oli Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström. Hän kertoi (alkaen kohdasta 33 min 30 sek), että luomun osuus pari vuotta sitten oli puoli prosenttia lihamyynnin arvosta Atrialla, ja nyt se on tippunut 0,2 tai 0,3 prosenttiin, joten se on puolittunut parissa vuodessa.

Lisää tietoa saa kuuntelemalla podia itse.

[Taulukko Tavanomaisen ja luomun sato (milj. kg) v. 2020-2023 ja luomun osuus sadosta (%)]

Alla olevasta taulukosta näkyy kuinka pieni luomu osuus sadon kilomääristä on varsinkin viljoissa. Ja useissa kasveissa osuus on pienentynyt viimeisenä vuonna 2023. Luomun osuus pinta-alasta oli 2023  melkein 14 %.

Taulukko Tavanomaisen ja luomun sato (milj. kg) v. 2020-2023 ja luomun osuus sadosta (%)

           Tav   Luomu         
Vuosi   Sato   Sato    Luomun osuus sadosta      
2020   659.5   17.9   2.6 %   Vehnä yhteensä   
2021   659.4   18.3   2.7 %   Vehnä yhteensä   
2022   810.5   22.3   2.7 %   Vehnä yhteensä   
2023   722.9   17.6   2.4 %   Vehnä yhteensä   
2020   96.0   5.1   5.0 %   .Syysvehnä   
2021   251.7   7.8   3.0 %   .Syysvehnä   
2022   123.1   3.9   3.1 %   .Syysvehnä   
2023   274.4   8.0   2.8 %   .Syysvehnä   
2020   563.4   12.8   2.2 %   .Kevätvehnä   
2021   407.7   10.5   2.5 %   .Kevätvehnä   
2022   687.4   18.4   2.6 %   .Kevätvehnä   
2023   448.4   9.6   2.1 %   .Kevätvehnä   
2020   ..   ..   ..   Ruisvehnä   
2021   8.0   1.5   15.8 %   Ruisvehnä   
2022   8.6   1.2   12.2 %   Ruisvehnä   
2023   23.2   2.3   9.0 %   Ruisvehnä   
2020   57.9   9.5   14.1 %   Ruis   
2021   56.8   10.1   15.1 %   Ruis   
2022   54.8   9.5   14.8 %   Ruis   
2023   79.9   11.1   12.2 %   Ruis   
2020   1359.0   22.9   1.7 %   Ohra yhteensä   
2021   1019.8   12.5   1.2 %   Ohra yhteensä   
2022   1394.4   16.2   1.1 %   Ohra yhteensä   
2023   1053.1   13.1   1.2 %   Ohra yhteensä   
2020   1094.2   15.3   1.4 %   .Rehuohra   
2021   860.2   9.9   1.1 %   .Rehuohra   
2022   1148.1   14.3   1.2 %   .Rehuohra   
2023   864.2   9.8   1.1 %   .Rehuohra   
2020   264.7   7.6   2.8 %   .Mallasohra   
2021   159.6   2.6   1.6 %   .Mallasohra   
2022   245.2   1.8   0.7 %   .Mallasohra   
2023   184.4   3.1   1.7 %   .Mallasohra   
2020   ..   ..   ..   .Syysohra   
2021   ..   ..   ..   .Syysohra   
2022   1.0   0.0   0.0 %   .Syysohra   
2023   4.6   0.3   6.3 %   .Syysohra   
2020   1111.1   83.4   7.0 %   Kaura   
2021   732.0   58.2   7.4 %   Kaura   
2022   1067.8   106.5   9.1 %   Kaura   
2023   921.4   86.6   8.6 %   Kaura   
2020   27.0   22.0   45.0 %   Seosvilja yhteensä   
2021   19.6   15.4   44.0 %   Seosvilja yhteensä   
2022   27.7   23.5   45.9 %   Seosvilja yhteensä   
2023   28.9   10.9   27.5 %   Seosvilja yhteensä   
2020   18.6   7.5   28.7 %   .Seosvilja (vain vilja)   
2021   13.7   4.3   24.0 %   .Seosvilja (vain vilja)   
2022   18.4   7.2   28.2 %   .Seosvilja (vain vilja)   
2023   19.7   4.2   17.6 %   .Seosvilja (vain vilja)   
2020   8.4   14.4   63.2 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   
2021   6.0   11.1   64.9 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   
2022   9.3   16.3   63.7 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   
2023   9.2   6.6   41.8 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   
2020   0.6   0.3   33.3 %   Tattari   
2021   0.5   0.2   28.6 %   Tattari   
2022   0.8   0.3   27.3 %   Tattari   
2023   0.9   0.4   30.8 %   Tattari   
2020   29.3   1.8   5.8 %   Rypsi ja rapsi yhteensä   
2021   38.5   2.7   6.6 %   Rypsi ja rapsi yhteensä   
2022   53.1   3.0   5.3 %   Rypsi ja rapsi yhteensä   
2023   37.3   3.2   7.9 %   Rypsi ja rapsi yhteensä   
2020   18.2   1.8   9.0 %   .Rypsi yhteensä   
2021   27.7   2.6   8.6 %   .Rypsi yhteensä   
2022   36.3   3.0   7.6 %   .Rypsi yhteensä   
2023   26.4   3.1   10.5 %   .Rypsi yhteensä   
2020   17.7   1.3   6.8 %   ..Kevätrypsi   
2021   26.3   1.4   5.1 %   ..Kevätrypsi   
2022   35.4   2.1   5.6 %   ..Kevätrypsi   
2023   25.7   1.8   6.5 %   ..Kevätrypsi   
2020   2.2   0.5   18.5 %   ..Syysrypsi   
2021   5.2   1.3   20.0 %   ..Syysrypsi   
2022   1.0   0.9   50.0 %   ..Syysrypsi   
2023   0.7   1.3   65.0 %   ..Syysrypsi   
2020   11.1   0.0   0.0 %   .Rapsi yhteensä   
2021   10.8   0.1   0.9 %   .Rapsi yhteensä   
2022   16.8   0.0   0.0 %   .Rapsi yhteensä   
2023   10.9   0.2   1.8 %   .Rapsi yhteensä   
2020   9.4   0.0   0.0 %   ..Kevätrapsi   
2021   7.1   0.0   0.0 %   ..Kevätrapsi   
2022   16.4   0.0   0.0 %   ..Kevätrapsi   
2023   9.8   0.1   1.0 %   ..Kevätrapsi   
2020   ..   ..   ..   ..Syysrapsi   
2021   ..   ..   ..   ..Syysrapsi   
2022   0.3   0.0   0.0 %   ..Syysrapsi   
2023   1.1   0.1   8.3 %   ..Syysrapsi   
2020   0.3   0.0   0.0 %   Öljypellava   
2021   ..   ..   ..   Öljypellava   
2022   0.5   0.0   0.0 %   Öljypellava   
2023   0.7   0.1   14.3 %   Öljypellava   
2020   ..   ..   ..   Öljyhamppu   
2021   ..   ..   ..   Öljyhamppu   
2022   0.5   0.1   16.7 %   Öljyhamppu   
2023   0.6   0.2   28.6 %   Öljyhamppu   
2020   7.9   0.0   0.0 %   Kumina   
2021   15.4   0.0   0.0 %   Kumina   
2022   7.7   0.1   1.3 %   Kumina   
2023   5.1   0.0   0.0 %   Kumina   
2020   608.9   15.6   2.5 %   Peruna yhteensä   
2021   547.8   11.0   2.0 %   Peruna yhteensä   
2022   524.0   9.3   1.7 %   Peruna yhteensä   
2023   489.7   8.4   1.7 %   Peruna yhteensä   
2020   264.8   3.1   1.2 %   .Ruokaperuna   
2021   235.7   2.7   1.1 %   .Ruokaperuna   
2022   236.7   4.0   1.7 %   .Ruokaperuna   
2023   229.3   3.2   1.4 %   .Ruokaperuna   
2020   8.2   0.2   2.4 %   .Varhaisperuna   
2021   9.1   0.0   0.0 %   .Varhaisperuna   
2022   10.2   0.0   0.0 %   .Varhaisperuna   
2023   8.2   0.0   0.0 %   .Varhaisperuna   
2020   96.4   0.0   0.0 %   .Ruokateollisuusperuna   
2021   91.6   0.0   0.0 %   .Ruokateollisuusperuna   
2022   85.8   0.0   0.0 %   .Ruokateollisuusperuna   
2023   91.1   0.0   0.0 %   .Ruokateollisuusperuna   
2020   191.9   11.8   5.8 %   .Tärkkelysperuna   
2021   166.2   7.8   4.5 %   .Tärkkelysperuna   
2022   148.0   4.7   3.1 %   .Tärkkelysperuna   
2023   120.1   4.8   3.8 %   .Tärkkelysperuna   
2020   47.5   0.6   1.2 %   .Muu peruna   
2021   45.2   0.4   0.9 %   .Muu peruna   
2022   43.4   0.6   1.4 %   .Muu peruna   
2023   41.0   0.4   1.0 %   .Muu peruna   
2020   421.5   0.0   0.0 %   Sokerijuurikas   
2021   403.0   0.0   0.0 %   Sokerijuurikas   
2022   380.2   0.0   0.0 %   Sokerijuurikas   
2023   420.9   0.0   0.0 %   Sokerijuurikas   
2020   46.4   7.7   14.2 %   Herne   
2021   37.6   5.0   11.7 %   Herne   
2022   83.3   8.1   8.9 %   Herne   
2023   77.9   9.3   10.7 %   Herne   
2020   8.1   1.4   14.7 %   .Ruokaherne   
2021   6.1   0.8   11.6 %   .Ruokaherne   
2022   10.6   2.3   18.0 %   .Ruokaherne   
2023   10.7   3.0   21.9 %   .Ruokaherne   
2020   38.3   6.3   14.1 %   .Rehuherne   
2021   31.5   4.2   11.8 %   .Rehuherne   
2022   72.7   5.9   7.5 %   .Rehuherne   
2023   67.3   6.3   8.6 %   .Rehuherne   
2020   7.1   2.8   28.3 %   Herne, säilörehu   
2021   3.7   0.8   17.8 %   Herne, säilörehu   
2022   6.3   9.4   59.9 %   Herne, säilörehu   
2023   12.1   8.0   39.8 %   Herne, säilörehu   
2020   18.8   4.5   19.3 %   Härkäpapu   
2021   10.3   1.7   14.2 %   Härkäpapu   
2022   16.0   3.1   16.2 %   Härkäpapu   
2023   9.3   1.9   17.0 %   Härkäpapu   
2020   1.7   0.9   36.0 %   Härkäpapu, säilörehu   
2021   0.4   0.8   61.5 %   Härkäpapu, säilörehu   
2022   2.2   1.2   34.3 %   Härkäpapu, säilörehu   
2023   0.9   2.3   69.7 %   Härkäpapu, säilörehu   
2020   3.0   0.2   6.3 %   Timotein siemen   
2021   3.3   0.2   5.7 %   Timotein siemen   
2022   3.1   0.5   13.9 %   Timotein siemen   
2023   2.4   0.2   7.7 %   Timotein siemen   
2020   274.1   57.5   17.3 %   Kuivaheinä   
2021   303.9   39.8   11.6 %   Kuivaheinä   
2022   274.2   47.5   14.8 %   Kuivaheinä   
2023   219.8   40.5   15.6 %   Kuivaheinä   
2020   7881.6   1509.0   16.1 %   Säilörehu yhteensä   
2021   6805.0   1148.2   14.4 %   Säilörehu yhteensä   
2022   6633.8   1038.1   13.5 %   Säilörehu yhteensä   
2023   7280.0   1018.4   12.3 %   Säilörehu yhteensä   
2020   7361.8   1397.2   16.0 %   .Esikuivattu säilörehu   
2021   6339.9   1076.9   14.5 %   .Esikuivattu säilörehu   
2022   6231.7   995.3   13.8 %   .Esikuivattu säilörehu   
2023   6902.9   946.2   12.1 %   .Esikuivattu säilörehu   
2020   519.8   111.8   17.7 %   .Tuoresäilörehu   
2021   465.2   71.3   13.3 %   .Tuoresäilörehu   
2022   402.1   42.8   9.6 %   .Tuoresäilörehu   
2023   377.1   72.3   16.1 %   .Tuoresäilörehu   
2020   30.0   15.1   33.4 %   Tuorerehu   
2021   23.0   3.2   12.2 %   Tuorerehu   
2022   38.1   2.7   6.6 %   Tuorerehu   
2023   39.9   9.3   18.9 %   Tuorerehu   
2020   492.4   84.5   14.6 %   Tuorevilja yhteensä   
2021   310.6   50.7   14.0 %   Tuorevilja yhteensä   
2022   455.7   61.8   11.9 %   Tuorevilja yhteensä   
2023   455.8   57.3   11.2 %   Tuorevilja yhteensä   
2020   155.6   65.1   29.5 %   .Kokoviljasäilörehu   
2021   96.7   34.2   26.1 %   .Kokoviljasäilörehu   
2022   93.2   47.7   33.9 %   .Kokoviljasäilörehu   
2023   143.3   28.7   16.7 %   .Kokoviljasäilörehu   
2020   336.8   19.4   5.4 %   .Tuoresäilövilja   
2021   213.9   16.5   7.2 %   .Tuoresäilövilja   
2022   362.5   14.1   3.7 %   .Tuoresäilövilja   
2023   312.4   28.6   8.4 %   .Tuoresäilövilja   
2020   154.9   17.0   9.9 %   Vihantavilja säilörehuksi   
2021   88.8   8.8   9.0 %   Vihantavilja säilörehuksi   
2022   108.9   7.0   6.0 %   Vihantavilja säilörehuksi   

[Missä maakunnissa ovat huonoimmat ja parhaimmat luomuviljelijät verrattuna parhaisiin tavanomaisiin viljelijöihin samoissa maakunnissa?]

Missä maakunnissa ovat huonoimmat ja parhaimmat luomuviljelijät verrattuna parhaisiin tavanomaisiin viljelijöihin samoissa maakunnissa?

Luke lisäsi vuoden 2023 tilastoihinsa satopotentiaalin (kg/ha):
https://www.luke.fi/fi/blogit/satopotentiaalin-voi-nyt-tarkastaa-satotilastosta
Potentiaali on määritelty hehtaarisadoksi, johon pääsee korkeintaan 10 prosenttia kyseisen alueen tiloista kyseisenä kasvukautena.

Alle olen laskenut luomun satopotentiaalin suhteessa tavanomaisen satopotentiaaliin. Taulukko 1 on järjestetty luomun suhteellisen osuuden mukaiseen nousevaan järjestykseen. Alussa ovat siis ne kasvit ja maakunnat, joissa luomuviljelijät menestyvät heikoimmin suhteessa tavanomaisiin viljelijöihin. Taulukosta on jätetty pois ne rivit, joissa oli puuttuva tieto (..). Jos puuttuvat tiedot olisi esitetty kasveittain ja maakunnittain, niin taulukossa olisi ollut 940 riviä, nyt tieto oli täydellinen vain 177 rivillä.
Laskelman lähde: https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01a_Viljelykasvien_sato_mk.px/

Taulukon 1 jälkeen on taulukko 2, jossa on koko maan osalta täydellisinä (siis myös puuttuvat tiedot mukana) kaikki 47 Luken julkaisemaa viljelykasvia.

Taulukko 1 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista maakunnittain
         
Tav   Luomu Luomun% Kasvi Maakunta[/b]
3940   1180   29.9 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Karjala
3940   1180   29.9 %   .Rehuohra   Pohjois-Karjala
5500   2080   37.8 %   .Syysvehnä   Etelä-Pohjanmaa
34930   15030   43.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Kanta-Häme
31480   13550   43.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Varsinais-Suomi
34410   14880   43.2 %   Säilörehu yhteensä   Kanta-Häme
23750   10430   43.9 %   Säilörehu yhteensä   Uusimaa
30280   13500   44.6 %   Säilörehu yhteensä   Varsinais-Suomi
5430   2510   46.2 %   .Ruokaherne   Kymenlaakso
4140   1940   46.9 %   .Syysvehnä   Etelä-Karjala
4000   1910   47.8 %   Kaura   Keski-Suomi
21760   10430   47.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Uusimaa
37170   18090   48.7 %   Säilörehu yhteensä   Keski-Pohjanmaa
37170   18090   48.7 %   .Esikuivattu säilörehu   Keski-Pohjanmaa
5760   2860   49.7 %   Herne   Kymenlaakso
5850   2930   50.1 %   .Rehuherne   Kymenlaakso
33610   17010   50.6 %   Säilörehu yhteensä   Pirkanmaa
25150   12940   51.5 %   .Esikuivattu säilörehu   Keski-Suomi
25430   13130   51.6 %   .Esikuivattu säilörehu   Ahvenanmaa
45710   23710   51.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Satakunta
5940   3150   53.0 %   Ruis   KOKO MAA
36820   19840   53.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Pirkanmaa
2000   1080   54.0 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
5710   3090   54.1 %   .Mallasohra   Etelä-Pohjanmaa
2470   1340   54.3 %   ..Kevätrypsi   Etelä-Savo
7000   3820   54.6 %   Ruis   Satakunta
2000   1110   55.5 %   ..Kevätrypsi   Etelä-Pohjanmaa
2580   1440   55.8 %   Härkäpapu   Varsinais-Suomi
4090   2300   56.2 %   .Kevätvehnä   Kymenlaakso
5440   3100   57.0 %   Ruis   Etelä-Pohjanmaa
26480   15140   57.2 %   Säilörehu yhteensä   Keski-Suomi
4500   2600   57.8 %   Ohra yhteensä   Kanta-Häme
5650   3350   59.3 %   .Rehuherne   Pirkanmaa
30000   17840   59.5 %   .Tuoresäilörehu   KOKO MAA
5070   3060   60.4 %   .Rehuohra   Pohjois-Pohjanmaa
32170   19420   60.4 %   Säilörehu yhteensä   Pohjanmaa
5070   3080   60.7 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
4250   2600   61.2 %   .Mallasohra   Kanta-Häme
4920   3010   61.2 %   Kaura   Pohjois-Pohjanmaa
3700   2270   61.4 %   Herne   Satakunta
25000   15360   61.4 %   Säilörehu yhteensä   Kainuu
25000   15360   61.4 %   .Esikuivattu säilörehu   Kainuu
25430   15730   61.9 %   Säilörehu yhteensä   Ahvenanmaa
4810   3020   62.8 %   Kaura   Uusimaa
4710   2960   62.8 %   Ohra yhteensä   Kymenlaakso
2460   1560   63.4 %   .Rapsi yhteensä   KOKO MAA
9450   6050   64.0 %   .Tuoresäilörehu   Varsinais-Suomi
36440   23360   64.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Etelä-Pohjanmaa
4000   2570   64.3 %   .Rehuohra   Varsinais-Suomi
5000   3230   64.6 %   Kaura   Päijät-Häme
3500   2270   64.9 %   .Rehuherne   Satakunta
5380   3510   65.2 %   Kaura   Kymenlaakso
4940   3230   65.4 %   Kaura   KOKO MAA
30030   19650   65.4 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
36160   23710   65.6 %   Säilörehu yhteensä   Satakunta
2470   1630   66.0 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Savo
35290   23360   66.2 %   Säilörehu yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
4470   2980   66.7 %   Ohra yhteensä   Satakunta
4480   3010   67.2 %   .Rehuohra   KOKO MAA
4600   3100   67.4 %   Kaura   Pirkanmaa
4460   3020   67.7 %   Ohra yhteensä   KOKO MAA
32110   21860   68.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjanmaa
2040   1390   68.1 %   .Rypsi yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
2040   1390   68.1 %   ..Kevätrypsi   Pohjois-Pohjanmaa
4500   3100   68.9 %   .Kevätvehnä   KOKO MAA
4500   3100   68.9 %   Ohra yhteensä   Etelä-Savo
4500   3100   68.9 %   .Rehuohra   Etelä-Savo
6600   4550   68.9 %   .Syysvehnä   Satakunta
5600   3880   69.3 %   Ruis   Kanta-Häme
3500   2460   70.3 %   .Kevätvehnä   Varsinais-Suomi
3500   2460   70.3 %   .Kevätvehnä   Etelä-Karjala
4310   3040   70.5 %   .Rehuohra   Satakunta
4960   3510   70.8 %   Kaura   Etelä-Pohjanmaa
30680   21750   70.9 %   Säilörehu yhteensä   KOKO MAA
30030   21330   71.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Pohjanmaa
5190   3690   71.1 %   Ruis   Uusimaa
4500   3200   71.1 %   .Rehuohra   Kanta-Häme
5780   4140   71.6 %   Ruis   Varsinais-Suomi
4710   3390   72.0 %   .Mallasohra   Kymenlaakso
30670   22120   72.1 %   .Esikuivattu säilörehu   KOKO MAA
3990   2880   72.2 %   Ohra yhteensä   Uusimaa
2490   1800   72.3 %   Ruis   Pohjois-Karjala
6030   4380   72.6 %   .Syysvehnä   KOKO MAA
5000   3640   72.8 %   Kaura   Etelä-Karjala
4500   3300   73.3 %   Kaura   Pohjois-Karjala
3990   2930   73.4 %   Ohra yhteensä   Varsinais-Suomi
4350   3200   73.6 %   Kaura   Pohjois-Savo
5030   3710   73.8 %   Kaura   Pohjanmaa
3970   2930   73.8 %   Ohra yhteensä   Etelä-Karjala
3970   2930   73.8 %   .Rehuohra   Etelä-Karjala
4200   3130   74.5 %   Ohra yhteensä   Keski-Pohjanmaa
4200   3130   74.5 %   .Rehuohra   Keski-Pohjanmaa
5010   3740   74.7 %   Kaura   Kanta-Häme
3750   2830   75.5 %   Herne   Pohjois-Pohjanmaa
3750   2830   75.5 %   .Rehuherne   Pohjois-Pohjanmaa
4800   3630   75.6 %   .Kevätvehnä   Satakunta
4170   3210   77.0 %   .Rehuherne   KOKO MAA
3910   3050   78.0 %   Ohra yhteensä   Kainuu
3910   3050   78.0 %   .Rehuohra   Kainuu
5830   4550   78.0 %   Ruis   Pohjanmaa
3650   2850   78.1 %   .Ruokaherne   KOKO MAA
4380   3420   78.1 %   Herne   Pirkanmaa
28160   22000   78.1 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Karjala
4820   3770   78.2 %   Ruis   Kymenlaakso
4070   3190   78.4 %   Herne   KOKO MAA
1890   1490   78.8 %   ..Kevätrypsi   KOKO MAA
3900   3090   79.2 %   .Kevätvehnä   Uusimaa
4930   3910   79.3 %   Kaura   Varsinais-Suomi
6030   4810   79.8 %   .Syysvehnä   Uusimaa
4270   3410   79.9 %   .Mallasohra   KOKO MAA
4380   3540   80.8 %   Ohra yhteensä   Pirkanmaa
4050   3280   81.0 %   .Kevätvehnä   Pohjois-Karjala
28160   22960   81.5 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Karjala
9150   7530   82.3 %   .Tuoresäilörehu   Kanta-Häme
4320   3560   82.4 %   Ohra yhteensä   Päijät-Häme
4120   3430   83.3 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Savo
3050   2540   83.3 %   Härkäpapu   Satakunta
33000   27670   83.8 %   Säilörehu yhteensä   Kymenlaakso
3600   3030   84.2 %   .Mallasohra   Varsinais-Suomi
4060   3430   84.5 %   .Rehuohra   Pohjois-Savo
1930   1650   85.5 %   .Rypsi yhteensä   KOKO MAA
4500   3850   85.6 %   Ohra yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
4500   3850   85.6 %   .Rehuohra   Etelä-Pohjanmaa
28000   24000   85.7 %   Säilörehu yhteensä   Etelä-Savo
28000   24000   85.7 %   .Esikuivattu säilörehu   Etelä-Savo
1550   1340   86.5 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Karjala
4800   4150   86.5 %   Kaura   Satakunta
28500   24780   86.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Savo
28320   24780   87.5 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Savo
1490   1310   87.9 %   .Rypsi yhteensä   Pohjois-Karjala
1740   1570   90.2 %   .Rypsi yhteensä   Varsinais-Suomi
2530   2290   90.5 %   ..Syysrypsi   Varsinais-Suomi
29260   26790   91.6 %   Säilörehu yhteensä   Päijät-Häme
4910   4510   91.9 %   .Mallasohra   Pohjanmaa
3500   3220   92.0 %   Kaura   Kainuu
4770   4400   92.2 %   .Rehuohra   Pohjanmaa
4710   4360   92.6 %   Herne   Etelä-Pohjanmaa
4770   4480   93.9 %   Ohra yhteensä   Pohjanmaa
2280   2150   94.3 %   .Rypsi yhteensä   Pohjanmaa
2280   2150   94.3 %   ..Kevätrypsi   Pohjanmaa
4270   4030   94.4 %   Kaura   Etelä-Savo
3980   3780   95.0 %   Herne   Varsinais-Suomi
5000   4770   95.4 %   .Kevätvehnä   Etelä-Pohjanmaa
6200   5940   95.8 %   .Syysvehnä   Varsinais-Suomi
3940   3780   95.9 %   .Rehuherne   Varsinais-Suomi
2590   2500   96.5 %   Härkäpapu   Uusimaa
2130   2080   97.7 %   ..Syysrypsi   KOKO MAA
21190   20730   97.8 %   Säilörehu yhteensä   Lappi
5580   5460   97.8 %   .Syysvehnä   Kymenlaakso
31250   30980   99.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Kymenlaakso
5000   4970   99.4 %   Herne   Pohjanmaa
5000   4980   99.6 %   .Rehuherne   Pohjanmaa
4520   4510   99.8 %   Kaura   Ahvenanmaa
5320   5320   100.0 %   .Kevätvehnä   Pohjanmaa
3370   3400   100.9 %   Herne   Uusimaa
3510   3560   101.4 %   .Rehuherne   Uusimaa
4710   4820   102.3 %   .Rehuherne   Etelä-Pohjanmaa
25930   26790   103.3 %   .Esikuivattu säilörehu   Päijät-Häme
3610   3730   103.3 %   Ruis   Etelä-Savo
6110   6340   103.8 %   .Syysvehnä   Kanta-Häme
3440   3590   104.4 %   Herne   Etelä-Karjala
2640   2770   104.9 %   .Kevätvehnä   Ahvenanmaa
3760   4010   106.6 %   .Rehuherne   Etelä-Karjala
2810   3000   106.8 %   Härkäpapu   KOKO MAA
1780   1920   107.9 %   .Rypsi yhteensä   Satakunta
23010   25600   111.3 %   .Tuoresäilörehu   Pirkanmaa
3470   3910   112.7 %   Herne   Kanta-Häme
4510   5200   115.3 %   Ruis   Päijät-Häme
4910   5990   122.0 %   .Rehuherne   Päijät-Häme
3080   3760   122.1 %   .Ruokaherne   Varsinais-Suomi
21190   25920   122.3 %   .Esikuivattu säilörehu   Lappi
4850   5990   123.5 %   Herne   Päijät-Häme
5240   6480   123.7 %   .Syysvehnä   Pohjanmaa
3480   4310   123.9 %   Ruis   Pirkanmaa
3470   4420   127.4 %   .Rehuherne   Kanta-Häme
4100   6060   147.8 %   Herne   Etelä-Savo
4100   6060   147.8 %   .Rehuherne   Etelä-Savo

Taulukko 2 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista, KOKO MAA Taulukko kasveittain Luken käyttämässä järjestyksessä. Huomatkaa, että Luke ei ole laskenut esimerkiksi vehnälle satopotentiaalia vaan ainostaan erikseen syys- ja kevätvehnälle.

Tav   Luomu Luomun% Kasvi Maakunta
..   ..   ..   Vehnä yhteensä   KOKO MAA
6030   4380   72.6 %   .Syysvehnä   KOKO MAA
4500   3100   68.9 %   .Kevätvehnä   KOKO MAA
..   ..   ..   Ruisvehnä   KOKO MAA
5940   3150   53.0 %   Ruis   KOKO MAA
4460   3020   67.7 %   Ohra yhteensä   KOKO MAA
4480   3010   67.2 %   .Rehuohra   KOKO MAA
4270   3410   79.9 %   .Mallasohra   KOKO MAA
..   ..   ..   .Syysohra   KOKO MAA
4940   3230   65.4 %   Kaura   KOKO MAA
..   ..   ..   Seosvilja yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Seosvilja (vain vilja)   KOKO MAA
..   ..   ..   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   KOKO MAA
..   ..   ..   Tattari   KOKO MAA
..   ..   ..   Rypsi ja rapsi yhteensä   KOKO MAA
1930   1650   85.5 %   .Rypsi yhteensä   KOKO MAA
1890   1490   78.8 %   ..Kevätrypsi   KOKO MAA
2130   2080   97.7 %   ..Syysrypsi   KOKO MAA
2460   1560   63.4 %   .Rapsi yhteensä   KOKO MAA
2160   ..   ..   ..Kevätrapsi   KOKO MAA
2860   ..   ..   ..Syysrapsi   KOKO MAA
..   ..   ..   Öljypellava   KOKO MAA
..   ..   ..   Öljyhamppu   KOKO MAA
..   ..   ..   Kumina   KOKO MAA
..   ..   ..   Peruna yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Ruokaperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Varhaisperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Ruokateollisuusperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Tärkkelysperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Muu peruna   KOKO MAA
..   ..   ..   Sokerijuurikas   KOKO MAA
4070   3190   78.4 %   Herne   KOKO MAA
3650   2850   78.1 %   .Ruokaherne   KOKO MAA
4170   3210   77.0 %   .Rehuherne   KOKO MAA
..   ..   ..   Herne, säilörehu   KOKO MAA
2810   3000   106.8 %   Härkäpapu   KOKO MAA
..   ..   ..   Härkäpapu, säilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Timotein siemen   KOKO MAA
..   ..   ..   Kuivaheinä   KOKO MAA
30680   21750   70.9 %   Säilörehu yhteensä   KOKO MAA
30670   22120   72.1 %   .Esikuivattu säilörehu   KOKO MAA
30000   17840   59.5 %   .Tuoresäilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Tuorerehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Tuorevilja yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Kokoviljasäilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   .Tuoresäilövilja   KOKO MAA
..   ..   ..   Vihantavilja säilörehuksi   KOKO MAA