Messages

Tulee jatkuvasti Database error taulukoita lisättäessä, minkä vuoksi en pysty jatkamaan. Mitä on muutettu, koska en pysty lisäämään edes pelkkänä tekstinä esimerkiksi excelistä kopioimiani taulukoita, aiemmin kyllä pystyin?

Kuvia pystyn lisäämään. Seuraavassa postauksessa luomun osuuksia kokonaissadosta eri vuosina.

Luomusadon osuus 2024 verrattuna vuoteen 2024. (Katsokaa myös edellinen viestini, joka on sivulla page 12).

[Skörd för ekologisk och konventionell odling 2024]

Ruotsissa luomun myyntilukuja vuodelta 2024 ei ole julkaistu mutta satoluvut on julkaistu neljä päivää sitten 2025-06-18 Jordbruksverketin toimesta:

Skörd för ekologisk och konventionell odling 2024
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2025-06-18-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2024

En ole tarkemmin ehtinyt tutustua mutta tuolta sivustolta yhteenvetoa:

Totalskörden av spannmål från ekologiskt odlade arealer uppgick under 2024 till 252 000 ton, och är därmed 11 % lägre än skörden 2023. Den ekologiskt odlade spannmålsarealen minskade med 14 % jämfört med 2023.

Tuosta päätellen ilmeisesti huonompia luomupeltoja on poistettu tuotannosta, koska pinta-ala pieneni enemmän kuin tuotanto, tai sitten viljelyolot ovat ollee paremmat kuin vuonna 2023, tai molemmat vaikuttaneet samaan aikaan.

[Tänään 19.6.2024 televisiossa TV1 22:15. Saas nähdä miten asiaa käsitellään:]

Tänään 19.6.2024 televisiossa TV1 22:15. Saas nähdä miten asiaa käsitellään:
Ulkolinja: Luomuviljelyn nurja puoli
Luomuviljelyn ja -ruoantuotannon piti olla ympäristö- ja eläinystävällistä - sen piti olla tae terveellisestä ruoasta. Suosion myötä luomutuotanto on muuttumassa yhä teollisemmaksi i ja globaalimmaksi. Kansainvälinen tutkimus luomuteollisuudesta, jota on
 
Yle TV1 19.06.2025 22:15

55 minuuttia Katsottavissa 2 vuotta

Luomueläinmääriä saimme odottaa pisimpään. Yleiskuva, että lähes kaikissa oli tapahtunut vähentymistä vuodesta 2023. Poikkeuksena sika, jossa eläinmäärä oli kasvanut, vaikka tilojen lukumäärä oli vähentynyt*). Myöskin munivissa kanoissa oli lisäystä. Mutta juuri edeltä:

Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.

Ei mene hyvin luomumunillakaan.

Asia selittyy sillä, että pienimmillään luomumunien tuotanto oli 2023 ja nousi hieman vuonna 2024 kuten tapahtui pientä kasvua myös munivissa luomukanoissa 2024, ks. alla luomumunien tuotanto:

            A-luokka
2021      7.37 %   B-luokka AB-luokat yht.     
2022      8.48 %   5.13 %      8.23 %
2023      6.35 %   5.30 %      6.28 %
2024      6.63 %   4.49 %      6.47 %

Sopii.

Onko metsien hiilinielu-aiheella tämä sopiva triidi? Jos ei, Ylläpitäjä voisi luoda oman triidin.

Risto Isomäellä kerrankin hyvä kolumni aiheesta MT:ssä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d

Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä �" ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”
”Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.

[Kananmunien kokonaistuotanto]

Luken taulukosta Kananmunien kokonaistuotanto laskettu seuraavat luomumunien osuudet.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2024

Taulukko Luomun osuus kananmunien tuotannosta vuosina 2005-2024

Vuosi   A-luokka
2005      2.27 %         
2006      2.23 %         
2007      2.16 %         
2008      2.15 %         
2009      2.62 %         
2010      2.76 %         
2011      2.58 %         
2012      3.70 %         
2013      4.09 %         
2014      4.54 %         
2015      4.70 %         
2016      4.97 %         
2017      5.69 %         
2018      6.72 %         
2019      7.51 %         
2020      7.46 %         
2021      7.37 %   B-luokka AB-luokat yht.      
2022      8.48 %   5.13 %      8.23 %
2023      6.35 %   5.30 %      6.28 %
2024      6.63 %   4.49 %      6.47 %

Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.

Ei mene hyvin luomumunillakaan.

[Meijerimaidon tuotanto]

Luken tilastosta Meijerimaidon tuotanto laskettu seuraava taulukko:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2024

Taulukko Meijerimaidon tuotanto, luomumaidon osuus vuosina 2015-2024

Vuosi Luomumaidon osuus
2015   2.33 %
2016   2.38 %
2017   2.72 %
2018   3.02 %
2019   3.27 %
2020   3.45 %
2021   3.67 %
2022   3.75 %
2023   3.44 %
2024   3.17 %

Suurin osuus luomumaidolla oli 3,75% vuonna 2022, jonka jälkeen laskua 3,17 prosenttiin vuonna 2024. Hyvin ei mene luomumaidollakaan.

[Lihan kokonaistuotanto vuosittain]

Luke julkaisi tänään lihan kokonaistuotantoluvut ja erillisessä taulukossa luomulihan tuotantoluvut.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2024

Alla olevat kaksi taulukkoa perustuvat Luken taulukkoihin Lihan kokonaistuotanto vuosittain ja Luomulihan tuotanto vuosittain.

Alla olevaan taulukkoon 1 on laskettu kilomääräisten tuotantolukujen (taulukko 2) perusteella luomulihan osuudet.

Muutama huomio.

Luomun siipikarjalihan tuotanto on niin minimaalista, että sitä ei edes näytetä tilastoissa vuoden 2016 jälkeen. Sitä ennen se oli yksi tai kaksi tuhannesosaa koko siipikarjanlihan tuotannosta. Luomun sianlihan osuus on viimeiset seitsemän vuotta 2018-2024 ollut neljä tuhannesosaa. Naudanlihan tuotannon osuus luomussa on ollut viimeiset neljä vuotta 4,0-4,3 prosenttia koko sianlihan tuotannosta.

Parhaiten luomu on menestynyt lampaanlihassa, vuonna 2021 sen osuus oli korkeimmillaan 24,2%, mutta on sen jälkeen laskenut (21,0% 2024). Lampaanlihan tuotanto on kuitenkin kilomääräisesti hyvin pientä luomussa: vuonna 2024 vain 0,22 miljoonaa kiloa, joka oli kaikesta luomulihan tuotannosta vain 4,9% vuonna 2024.

Taulukko 1 Luomun osuus (%) lihan kokonaistuotannosta vuosina 2012-2024
            
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipikarja
2012   2.1 %   0.2 %   10.5 %   ..
2013   2.4 %   0.4 %   17.3 %   0.0 %
2014   2.6 %   0.4 %   20.2 %   0.1 %
2015   3.4 %   0.4 %   21.6 %   0.2 %
2016   3.4 %   0.5 %   24.1 %   0.1 %
2017   3.0 %   0.5 %   23.7 %   ..
2018   3.0 %   0.4 %   23.7 %   ..
2019   3.0 %   0.4 %   22.8 %   ..
2020   3.9 %   0.4 %   23.6 %   ..
2021   4.0 %   0.4 %   24.2 %   ..
2022   4.0 %   0.4 %   21.2 %   ..
2023   4.2 %   0.4 %   19.6 %   ..
2024   4.3 %   0.4 %   21.0 %   ..

Taulukko 2
Lihan kokonaistuotanto (milj. kg)   Luomulihan tuotanto (milj. kg)
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipik.   Naudat Siat Lamp. Siipikarja
2012   81.18   192.94   0.95   107.41      1.71   0.45   0.10   ..
2013   81.19   194.60   0.98   111.09      1.96   0.71   0.17   0.03
2014   83.07   186.13   1.09   113.37      2.13   0.67   0.22   0.08
2015   86.49   191.99   1.25   117.36      2.95   0.72   0.27   0.21
2016   86.72   190.16   1.33   125.41      2.91   0.95   0.32   0.18
2017   86.08   181.58   1.35   128.87      2.62   0.84   0.32   ..
2018   87.05   168.93   1.52   135.32      2.61   0.74   0.36   ..
2019   87.75   171.18   1.49   139.12      2.67   0.76   0.34   ..
2020   87.10   175.80   1.44   145.32      3.36   0.73   0.34   ..
2021   86.25   176.08   1.32   147.16      3.46   0.77   0.32   ..
2022   84.57   170.48   1.32   147.13      3.42   0.73   0.28   ..
2023   85.39   158.78   1.12   143.58      3.55   0.59   0.22   ..
2024   86.51   160.91   1.05   148.67      3.69   0.59   0.22   ..

Luken taulukoiden viitteissä on seuraavat kommentit:

Lihan kokonaistuotanto: Teurastusmäärät sisältävät myös luomuteurastusmäärät.                                          
                                          
Luomueläinten teurastusmäärät vuonna 2024 eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2017-2023 tietoihin.                                          
Vuonna 2024, ja myös vuosina 2012-2016, tiedot sisältävät kaikki luomueläinten teurastukset riippumatta siitä onko liha lähtenyt teurastamolta kulutukseen luomuna vai tavanomaisena.                                           
Vuosina 2017 -2023 määrät sisältävät pääosin vain lihan, joka on lähtenyt teurastamoilta kulutukseen luomuna.                                          

[Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf)]

Ruokaviraston taulukosta Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf) laskin eri luomukasvien pinta-alojen suhteellisen osuuden kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Ikävää, että Ruokavirasto antaa yhä taulukkonsa vain pdf:inä. Niistä vaatii töitä tehdä ensin excel, josta sitten voi työstää jatkoanalyysejä.

Taulukosta näkyy, että nurmi (ja kesanto), jotka eivät tuota ihmisille syötävää, hallitsevat jatkuvasti "luomuviljelyä". Niiden yhteisosuus on koko ajan ollut yli 60 %, keskimäärin 2/3 on niitä.

Nurmi hallitsee taulukkoa niin, että muiden osuuksien suuruuden muutosta ei yhdellä silmäyksellä huomaa. Esimerkiksi vaikkapa rukiin pieni osuus (2,3%) vuonna 2016 on supistunut alle puoleen (1,1%) vuonna 2024. Härkäpavun, josta vielä kymmenisen vuotta sitten odotettiin luomun "menestystarinaa", ala on supistunut alle puoleen, 1,4 prosentista 0,6 prosenttiin.

Taulukko  Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta 2016-2024

2024    2023    2022    2021    2020    2019   2018   2017   2016     Luomukasvi
1.1 %   1.9 %   1.6 %   1.8 %   1.7 %   1.8 %   1.3 %   1.5 %   2.3 %   Ruis
2.3 %   2.8 %   3.1 %   3.3 %   3.0 %   2.7 %   2.6 %   2.3 %   2.5 %   Vehnä
15.5 %   15.3 %   15.4 %   14.3 %   14.5 %   13.0 %   13.8 %   15.0 %   14.4 %   Kaura
3.0 %   3.3 %   2.9 %   2.8 %   3.9 %   2.9 %   2.7 %   2.4 %   2.5 %   Ohra
3.5 %   3.8 %   4.8 %   5.0 %   5.4 %   5.2 %   5.4 %   5.3 %   5.3 %   Seosvilja
2.0 %   2.3 %   1.7 %   1.4 %   1.7 %   1.1 %   0.8 %   1.1 %   1.0 %   Herne
0.6 %   0.7 %   0.9 %   1.0 %   1.4 %   1.3 %   1.2 %   1.4 %   1.4 %   Härkäpapu
2.1 %   2.0 %   1.6 %   1.4 %   0.9 %   0.9 %   0.8 %   0.7 %   0.8 %   Rypsi
61.8%  59.5%  60.0%   61.1%  60.3%  63.0%  63.5%  61.9%  60.5%   Nurmi
1.9 %   1.7 %   1.8 %   1.2 %   1.8 %   1.7 %   1.5 %   1.6 %   2.3 %   Kesanto
6.1 %   6.5 %   6.3 %   6.0 %   5.5 %   6.4 %   7.9 %   5.6 %   9.2 %  Muut luomukasvit
100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   100.0 %   Luomu yht.

[Sato- ja luomusato 2024]

Luke julkaisi tänään 20.2.2025 seuraavan tilaston
Sato- ja luomusato 2024
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024

Laskin ko. tilastoista vertailun vuodesta 2020 alkaen, koska aiemmista Luke ei ole erotellut tavanomaista kokonaissadosta. Vanhoista posteistani löytyy itse tekemäni erottelut ja luomun osuudet tavanomaisen satotasosta vuodesta 2019 taaksepäin.

Taulukot 1 ja 2 osoittavat, että luomun osuus on heikentynyt lähes kaikissa kasveissa vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 hehtaarisadoissa. Ja muistakaa, että jos luomun "latausalat" otettaisiin huomioon niin luomun tilanne olisi vielä heikompi.


TAULUKKO 1 Luomun satotason (kg/ha) osuus (%) tavanomaisen satotasosta (kg/ha) vuosina 2020-2024

2020      2022      2022       2023     2024     Kasvi
60.2 %   60.0 %   57.6 %   67.9 %   62.3 %   Vehnä yhteensä
67.4 %   53.7 %   52.1 %   64.6 %   64.0 %   .Syysvehnä
55.6 %   60.8 %   58.9 %   66.5 %   60.6 %   .Kevätvehnä
..........   67.2 %   72.4 %   76.9 %   63.5 %   Ruisvehnä
50.5 %   47.9 %   56.4 %   56.1 %   47.4 %   Ruis
67.9 %   80.5 %   58.2 %   66.3 %   61.9 %   Ohra yhteensä
68.7 %   77.3 %   58.7 %   64.7 %   63.1 %   .Rehuohra
66.4 %   97.5 %   53.2 %   71.0 %   58.1 %   .Mallasohra
............   ..........   ..........   99.2 %   52.5 %   .Syysohra
59.1 %   59.5 %   61.5 %   64.6 %   59.4 %   Kaura
87.2 %   80.5 %   72.1 %   78.3 %   85.9 %   Seosvilja yhteensä
77.9 %   70.4 %   61.7 %   80.7 %   75.7 %   .Seosvilja (vain vilja)
143.4 %   93.4 %   88.4 %   82.8 %   127.1 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
..........   85.1 %   95.9 %   132.1 %   80.0 %   Tattari
67.7 %   66.9 %   47.6 %   75.4 %   67.6 %   Rypsi ja rapsi yhteensä
69.8 %   71.8 %   52.6 %   77.5 %   73.1 %   .Rypsi yhteensä
65.9 %   66.1 %   46.3 %   64.6 %   72.5 %   ..Kevätrypsi
64.1 %   46.7 %   82.2 %   113.4 %   92.9 %   ..Syysrypsi
..........   ..........   ..........   76.5 %   ..........   .Rapsi yhteensä
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   ..Kevätrapsi
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   ..Syysrapsi
..........   ..........   ..........   47.7 %   33.3 %   Öljypellava
..........   ..........   39.7 %   67.1 %   54.9 %   Öljyhamppu
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   Kumina
53.3 %   59.8 %   51.3 %   52.5 %   41.3 %   Peruna yhteensä
42.0 %   37.4 %   65.5 %   65.5 %   48.6 %   .Ruokaperuna
..........   ..........   ..........   ..........   70.2 %   .Varhaisperuna
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   .Ruokateollisuusperuna
..........   75.9 %   43.5 %   47.6 %   36.3 %   .Tärkkelysperuna
..........   86.2 %   70.4 %   53.3 %   ..........   .Muu peruna
..........   ..........   ..........   ..........   ..........   Sokerijuurikas
67.5 %   77.3 %   65.0 %   80.4 %   81.3 %   Herne
53.6 %   45.7 %   70.9 %   92.9 %   85.3 %   .Ruokaherne
72.8 %   89.8 %   63.7 %   78.3 %   82.5 %   .Rehuherne
97.7 %   31.3 %   94.5 %   142.6 %   91.4 %   Herne, säilörehu
94.3 %   66.9 %   69.1 %   89.1 %   76.2 %   Härkäpapu
160.7 %   119.3 %   149.6 %   309.3 %   203.8 %   Härkäpapu, säilörehu
52.0 %   72.0 %   104.0 %   47.6 %   50.0 %   Timotein siemen
103.1 %   104.4 %   98.4 %   112.7 %   83.9 %   Kuivaheinä
67.1 %   69.8 %   66.3 %   62.4 %   58.9 %   Säilörehu yhteensä
65.8 %   68.8 %   65.5 %   62.3 %   59.0 %   .Esikuivattu säilörehu
88.1 %   83.0 %   76.6 %   66.0 %   56.7 %   .Tuoresäilörehu
117.7 %   68.0 %   31.1 %   36.2 %   61.7 %   Tuorerehu
122.5 %   128.4 %   128.9 %   88.8 %   89.4 %   Tuorevilja yhteensä
91.8 %   91.0 %   99.9 %   65.1 %   73.6 %   .Kokoviljasäilörehu
77.7 %   103.1 %   82.9 %   80.2 %   72.4 %   .Tuoresäilövilja
94.0 %   70.6 %   52.0 %   90.5 %   70.2 %   Vihantavilja säilörehuksi

Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024

TAULUKKO 2 Muutos prosenttiyksikköinä 2024-2023 (negatiivinen %-yksikkö tarkoittaa, että luomun osuus on pienentynyt; positiivinen, että luomun osuus on kasvanut)

2023      2024    Ero %-yks.  Kasvi
67.9 %   62.3 %   -5.6 %   Vehnä yhteensä
64.6 %   64.0 %   -0.6 %   .Syysvehnä
66.5 %   60.6 %   -6.0 %   .Kevätvehnä
76.9 %   63.5 %   -13.4 %   Ruisvehnä
56.1 %   47.4 %   -8.7 %   Ruis
66.3 %   61.9 %   -4.4 %   Ohra yhteensä
64.7 %   63.1 %   -1.6 %   .Rehuohra
71.0 %   58.1 %   -12.8 %   .Mallasohra
99.2 %   52.5 %   -46.7 %   .Syysohra
64.6 %   59.4 %   -5.2 %   Kaura
78.3 %   85.9 %   7.7 %   Seosvilja yhteensä
80.7 %   75.7 %   -5.0 %   .Seosvilja (vain vilja)
82.8 %   127.1 %   44.3 %   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
132.1 %   80.0 %   -52.1 %   Tattari
75.4 %   67.6 %   -7.7 %   Rypsi ja rapsi yhteensä
77.5 %   73.1 %   -4.4 %   .Rypsi yhteensä
64.6 %   72.5 %   7.9 %   ..Kevätrypsi
113.4 %   92.9 %   -20.5 %   ..Syysrypsi
76.5 %   ..........   ..........   .Rapsi yhteensä
..........   ..........   ..........   ..Kevätrapsi
..........   ..........   ..........   ..Syysrapsi
47.7 %   33.3 %   -14.4 %   Öljypellava
67.1 %   54.9 %   -12.2 %   Öljyhamppu
..........   ..........   ..........   Kumina
52.5 %   41.3 %   -11.2 %   Peruna yhteensä
65.5 %   48.6 %   -16.8 %   .Ruokaperuna
..........   70.2 %   ..........   .Varhaisperuna
..........   ..........   ..........   .Ruokateollisuusperuna
47.6 %   36.3 %   -11.3 %   .Tärkkelysperuna
53.3 %   ..........   ..........   .Muu peruna
..........   ..........   ..........   Sokerijuurikas
80.4 %   81.3 %   0.9 %   Herne
92.9 %   85.3 %   -7.6 %   .Ruokaherne
78.3 %   82.5 %   4.3 %   .Rehuherne
142.6 %   91.4 %   -51.1 %   Herne, säilörehu
89.1 %   76.2 %   -12.9 %   Härkäpapu
309.3 %   203.8 %   -105.5 %   Härkäpapu, säilörehu
47.6 %   50.0 %   2.4 %   Timotein siemen
112.7 %   83.9 %   -28.8 %   Kuivaheinä
62.4 %   58.9 %   -3.5 %   Säilörehu yhteensä
62.3 %   59.0 %   -3.3 %   .Esikuivattu säilörehu
66.0 %   56.7 %   -9.4 %   .Tuoresäilörehu
36.2 %   61.7 %   25.6 %   Tuorerehu
88.8 %   89.4 %   0.5 %   Tuorevilja yhteensä
65.1 %   73.6 %   8.4 %   .Kokoviljasäilörehu
80.2 %   72.4 %   -7.8 %   .Tuoresäilövilja
90.5 %   70.2 %   -20.3 %   Vihantavilja säilörehuksi

[Sinä sanoit:Onko Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatin käytön vuoksi viiniviljelymaita luonnonmukaisessa viljelyksessä mennyt huonoon kuntoon tai muuten piloille?]

Kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä ja tavanomaisessa viininviljelyssä on aika hankala ollut ainakin aiemmin löytää tietoja.

Kysyin nyt asiaa Chatgpt:n uusimmalta versiolta o1-preview, joka on saatavilla maksullisessa tilauksessa.

Seuraavassa keskusteluani, lopussa on lähteitä tietoihin, valitettavasti vastausten kopioinnissa tänne upotetut linkkien urlit hävisivät:
*****

Sinä sanoit:
Onko Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatin käytön vuoksi viiniviljelymaita luonnonmukaisessa viljelyksessä mennyt huonoon kuntoon tai muuten piloille?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kuparisulfaatin käyttö luonnonmukaisessa viininviljelyssä on aiheuttanut huolta maaperän kunnosta erityisesti Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Italia. Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä, mikä voi johtaa vakaviin ympäristöongelmiin.

Haitat kuparisulfaatin käytöstä:
Maaperän terveys: Pitkään jatkunut kuparisulfaatin käyttö voi johtaa kuparin kertymiseen maaperään. Tämä voi vahingoittaa maaperän mikrobiologiaa ja ekosysteemiä, vaikuttaen erityisesti hyödyllisiin mikro-organismeihin ja pieneliöihin, jotka ovat elintärkeitä maaperän hedelmällisyydelle.

Kasvuston kärsiminen: Ylimääräinen kupari voi haitata kasvien ravinteiden ottoa ja vaikuttaa kielteisesti viiniköynnösten terveyteen. Joillain alueilla maaperä on muuttunut liian myrkylliseksi, mikä on pakottanut viljelijöitä tekemään korjaavia toimenpiteitä, kuten poistamaan tai hoitamaan maaperää erityisillä menetelmillä.

Esimerkkejä alueista:
Ranska: Erityisesti Bordeaux'n alueella, missä kuparisulfaattia on käytetty vuosisatojen ajan viiniviljelyssä, maaperän kuparipitoisuus on joillain alueilla noussut merkittävästi. Tämän seurauksena maaperän laatu on heikentynyt ja sen uudistaminen on tullut välttämättömäksi. Luonnonmukaiset viljelijät ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja ja vähentämään kuparin käyttöä.
Saksa: Vaikka ongelma ei ole yhtä akuutti kuin joillain Ranskan alueilla, myös Saksassa kuparin kertyminen on herättänyt huolta erityisesti Moselin ja Rheinhessenin viinialueilla. Jotkut viinitarhat ovat havainneet maaperän laadun heikkenemistä, ja ekologiset viljelijät ovat alkaneet käyttää muita menetelmiä vähentääkseen kuparisulfaatin käyttöä.
Toimenpiteet ja vaihtoehdot:
Monissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, on otettu käyttöön rajoituksia kuparisulfaatin käytölle, ja viininviljelijät ovat alkaneet kehittää kestävämpiä ratkaisuja. Näihin kuuluvat esimerkiksi biologiset torjunta-aineet, parempi viiniköynnösten viljelytekniikka ja muut kestävän maatalouden menetelmät.

Monet viinitilat ovat alkaneet myös kokeilla kuparin käytön minimointia ja käyttävät esimerkiksi kasvitautien biologisia torjuntaratkaisuja, kuten hyötyhyönteisiä ja biostimulantteja, mikä auttaa suojelemaan maaperää kuormittumasta liikaa.

Johtopäätös:
Kuparisulfaatin käyttö on aiheuttanut paikallisia maaperäongelmia Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksassa, mutta tilannetta pyritään hallitsemaan säännöksillä ja vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisellä. Ongelma on tunnistettu, ja monilla alueilla pyritään jo aktiivisesti vähentämään kuparin käyttöä, jotta maaperä saadaan pidettyä elinvoimaisena pitkällä aikavälillä.

Sinä sanoit:
Käytetäänkö Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatteja myös tavanomaisessa viljelyksessä, kuten niitä käytetään luonnonmukaisessa viljelyksessä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kyllä, kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Saksassa ja muissa Keski-Euroopan maissa, mutta sen käyttö on luonnonmukaisessa viljelyssä yleisempää. Kuparisulfaatin käyttö on kuitenkin huomattavasti rajoitetumpaa tavanomaisessa viljelyssä, koska tavanomaisilla viljelijöillä on laajempi valikoima kemiallisia torjunta-aineita käytettävissään.

Ero kuparisulfaatin käytössä tavanomaisessa ja luonnonmukaisessa viljelyssä:
Luonnonmukainen viljely: Kuparisulfaatti on yksi harvoista sallituista aineista sieni- ja hometautien torjuntaan luonnonmukaisessa viininviljelyssä. Koska luonnonmukaiset viljelijät eivät voi käyttää synteettisiä torjunta-aineita, he ovat pitkälti riippuvaisia kuparista erityisesti sään ollessa suotuisa sienitautien leviämiselle.

Tavanomainen viljely: Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää laajempaa valikoimaa torjunta-aineita, mukaan lukien tehokkaita synteettisiä sienitautien torjunta-aineita. Tämä vähentää tarvetta käyttää kuparisulfaattia yhtä laajasti kuin luonnonmukaisessa viljelyssä. Kuparisulfaattia voidaan kuitenkin käyttää, erityisesti jos sen tiedetään olevan tehokas ratkaisu tiettyihin ongelmiin, kuten härmään tai homeeseen, tai jos synteettisiä aineita halutaan välttää tietyissä tilanteissa.

Rajoitukset:
Sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkasti säädeltyä. EU
säädökset rajoittavat kuparin käytön määrää, ja tavanomaisessa viljelyssä viljelijät usein valitsevat synteettisiä aineita, jotka ovat tehokkaampia pienemmillä käyttömäärillä. Luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkoin säädelty, koska se on yksi harvoista sallituista torjunta-aineista.

Johtopäätös:
Vaikka kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Keski-Euroopassa, sen käyttö on yleisempää luonnonmukaisessa viljelyssä, koska luonnonmukaisilla viljelijöillä ei ole yhtä laajaa torjunta-ainevalikoimaa käytössään. Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää myös synteettisiä torjunta-aineita, jotka voivat korvata kuparin käytön. Kuparin käyttöä kuitenkin säännellään tiukasti, sekä ympäristövaikutusten että maaperän suojelemiseksi.

Sinä sanoit:
Pystytkö vielä laajentamaan ja täsmentämää vastaustasi kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle
ChatGPT

Ajatteli 18 sekuntia

Kyllä, voin laajentaa ja täsmentää vastaustani kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle ja sen kunnolle.

Kuparisulfaatin vaikutukset maaperään:
Kuparin kertymä maaperään:

Bioakkumulaatio: Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä. Pitkäaikainen kuparisulfaatin käyttö viinitarhoissa johtaa kuparipitoisuuksien kasvuun, mikä voi ylittää maaperän luonnollisen kapasiteetin käsitellä sitä.
Pysyvyys: Kupari sitoutuu voimakkaasti maaperän hiukkasiin, erityisesti orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, mikä tekee siitä pysyvän osan maaperää vuosikymmeniksi.
Haitat maaperän mikro-organismeille:

Mikrobiologinen tasapaino: Korkeat kuparipitoisuudet voivat olla myrkyllisiä maaperän mikro-organismeille, kuten bakteereille, sienille ja lieroille. Nämä organismit ovat kriittisiä maaperän hedelmällisyydelle, koska ne hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön.
Toiminnalliset vaikutukset: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän biologista aktiivisuutta, mikä vaikuttaa negatiivisesti ravinteiden kiertoon ja maaperän rakenteeseen.
Vaikutukset kasvien kasvuun:

Juuriin kohdistuva toksisuus: Liiallinen kuparin määrä voi vahingoittaa viiniköynnösten juuria, heikentäen niiden kykyä ottaa vettä ja ravinteita maaperästä.
Ravinteiden otto: Kupari voi häiritä muiden välttämättömien ravinteiden, kuten raudan ja fosforin, ottoa, mikä johtaa ravinnepuutoksiin ja kasvien heikentyneeseen kasvuun.
Maaperän rakenteen heikkeneminen:

Aggregaattien hajoaminen: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän aggregaattien muodostumista, mikä johtaa maaperän tiivistymiseen ja huonompaan vedenläpäisevyyteen.
Eroosioherkkyys: Huonontunut maaperän rakenne lisää pintamaan eroosion riskiä, mikä voi edelleen pahentaa ravinteiden ja orgaanisen aineksen menetystä.
Biodiversiteetin väheneminen:

Ekosysteemin monimuotoisuus: Korkeat kuparipitoisuudet voivat vähentää maaperän eliöyhteisön monimuotoisuutta, mikä heikentää ekosysteemin resilienssiä ja kykyä palautua häiriöistä.
Ristivaikutukset: Vähentynyt biodiversiteetti voi vaikuttaa myös kasvien terveydelle hyödyllisten symbioottisten suhteiden, kuten mykorritsasienten, toimintaan.
Vaikutukset vesiekosysteemeihin:

Valumat: Eroosio ja pintavalumat voivat kuljettaa kuparia vesistöihin, missä se voi olla myrkyllistä vesieliöille, kuten kaloille ja planktonille.
Pohjaveden saastuminen: Vaikka kupari sitoutuu maaperään, tietyissä olosuhteissa se voi liueta ja kulkeutua pohjaveteen, mikä voi vaikuttaa veden laatuun.
Esimerkkejä vaikutuksista Keski-Euroopassa:
Saksa:
Mosel ja Rheingau: Joillakin alueilla on havaittu maaperän kuparipitoisuuksien nousua, mikä on johtanut mikrobiologisen aktiivisuuden vähenemiseen ja maaperän hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Ranska:
Bordeaux: Pitkäaikainen kuparin käyttö on johtanut merkittäviin maaperän saastumisongelmiin, pakottaen viljelijät investoimaan maaperän kunnostustoimenpiteisiin.
Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi:
Kuparin käytön minimointi:

Annosten optimointi: Käytetään vain välttämättömät määrät kuparisulfaattia ja seurataan sen tehokkuutta.
Vaihtoehtoiset aineet: Tutkitaan biologisia tai muita hyväksyttyjä torjunta-aineita, kuten bakteeripohjaisia valmisteita tai kasviuutteita.
Kestävät viljelykäytännöt:

Integroitu kasvinsuojelu (IPM): Yhdistetään erilaisia torjuntamenetelmiä, kuten resistenttien lajikkeiden käyttöä, viljelykiertoa ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa.
Kasvuston hallinta: Parannetaan viiniköynnösten ilmavuutta leikkaamalla ja harventamalla, mikä vähentää sienitautien esiintymistä.
Maaperän parantaminen:

Orgaaninen aines: Lisätään kompostia tai vihreää lantaa, mikä voi sitoa kuparia ja parantaa maaperän rakennetta.
pH
säätely: Kalkituksen avulla voidaan nostaa maaperän pH
, mikä vähentää kuparin liukoisuutta ja sen biologista saatavuutta.
Seuranta ja tutkimus:

Maaperäanalyysit: Säännölliset maaperän kuparipitoisuuksien mittaukset auttavat seuraamaan kertymää ja suunnittelemaan toimenpiteitä.
Tutkimus ja innovaatio: Investoidaan uusiin teknologioihin ja menetelmiin, jotka voivat korvata kuparin käytön.
Johtopäätös:
Kuparisulfaatin pitkäaikainen ja toistuva käyttö viininviljelyssä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maaperän terveydelle ja ekologiselle tasapainolle. Haitat ulottuvat mikro-organismien toiminnan häiriintymisestä kasvien kasvun heikkenemiseen ja vesistöjen saastumiseen. Näiden ongelmien vuoksi sekä viljelijät että lainsäätäjät ovat yhä enemmän tietoisia tarpeesta vähentää kuparin käyttöä ja kehittää kestävämpiä kasvinsuojelumenetelmiä.

On tärkeää jatkaa tiedon jakamista ja edistää käytäntöjä, jotka suojelevat maaperän elinvoimaisuutta. Tämä varmistaa, että viininviljely voi jatkua tuottavasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla tulevaisuudessa.

Sinä sanoit:
Onko sinulla antaa lähteitä näille tiedoille kuparisulfaatin käytöst
ChatGPT

Ajatteli 21 sekuntia

Kyllä, voin antaa sinulle lähteitä, jotka käsittelevät kuparisulfaatin käyttöä viininviljelyssä ja sen vaikutuksia maaperään:

Euroopan komission asetus (EU) 2018/1981: Tämä asetus rajoittaa kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina Euroopan unionissa, mukaan lukien viininviljelyssä.

Linkki: EUR-Lex - 32018R1981
Saksan liittovaltion ympäristövirasto (Umweltbundesamt): Tarjoaa tietoa kuparin käytön ympäristövaikutuksista maataloudessa ja suosituksia käytön vähentämiseksi.

Linkki: Umweltbundesamt �" Kupfer im Pflanzenschutz
Tutkimusartikkeli: "Copper in European vineyard soils: A survey on four vine growing regions"

Julkaisu: Science of The Total Environment, Volume 616�"617, 2018, Pages 557-565.
Sisältö: Tutkii kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään Euroopassa ja sen vaikutuksia ympäristöön.
Linkki: ScienceDirect
Tutkimusartikkeli: "Long-term effects of copper accumulation in vineyard soils on soil microbial properties"

Julkaisu: Environmental Pollution, Volume 211, 2016, Pages 124-133.
Sisältö: Käsittelee kuparin vaikutusta maaperän mikrobiyhteisöihin pitkäaikaisessa viininviljelyssä.
Linkki: ScienceDirect
International Organisation of Vine and Wine (OIV): Kansainvälisen viinijärjestön julkaisut ja suositukset kuparin käytöstä viininviljelyssä.

Linkki: OIV �" Publications
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA): Arvioi kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina ja niiden turvallisuutta.

Linkki: EFSA �" Copper compounds assessment
FAO
raportti: "Copper accumulation in European vineyard soils"

Sisältö: Käsittelee kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään ja siihen liittyviä riskejä.
Linkki: FAO �" Copper in soils
Nämä lähteet tarjoavat kattavaa tietoa kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä sekä sen pitkäaikaisista vaikutuksista maaperän terveyteen ja ympäristöön. Suosittelen tutustumaan erityisesti tieteellisiin tutkimusartikkeleihin, jotka tarjoavat syvällistä analyysia aiheesta.

[Ruotsin luomuviljelytilastot vuosilta 2009-2023 ovat ilmestyneet:]

Ruotsin luomuviljelytilastot vuosilta 2009-2023 ovat ilmestyneet:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H01.px/table/tableViewLayout1/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625

Alla luomun satotasot (kg/ha) prosentteina tavanomaisen satotasosta (kg/ha) 2009-2023.

Useissa kasveissa parina viime vuonna luomun prosenttiosuus on noussut. Arvelen, että yksi syy saattaa olla se, että useat heikkotuottoiset luomutilat ovat luopuneet luomutuotannosta. Heikko satotaso on voinut johtua joko huonosta maasta, muista huonoista viljelyolosuhteista tai tumpeloista luomuviljelijöistä.

Huomattakoon taas, että tiedot ovat vain hehtaareilta, joilta satoa on korjattu. Eli lataushehtaarit, joita on noin 30-40 % luomualasta, on jätetty tilastossa huomiotta, tämä on tietenkin luomun tuottavuuden arvioissa luomua suosiva, harhaanjohtava tilastointitapa. 

Olen jättänyt taulukon lyhentämiseksi pois useita rivejä, joilla ei ollut tietoja.

Riket. Skörd för ekologisk och konventionell odling efter Gröda
           Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent

�...r      %   
2009   49.0   Höstvete
2010   51.0   
2011   55.0   
2012   51.0   
2013   49.0   
2014   52.0   
2015   53.0   
2016   58.0   
2017   62.0   
2018   67.0   
2019   61.0   
2020   60.5   
2021   57.4   
2022   60.2   
2023   63.3   
2009   57.0   Vårvete
2010   57.0   
2011   62.0   
2012   54.0   
2013   55.0   
2014   54.0   
2015   54.0   
2016   60.0   
2017   63.0   
2018   71.0   
2019   64.0   
2020   56.1   
2021   58.9   
2022   61.3   
2023   69.4   
2009   44.0   Råg
2010   41.0   
2011   37.0   
2012   53.0   
2013   43.0   
2014   50.0   
2015   55.0   
2016   53.0   
2017   56.0   
2018   61.0   
2019   63.0   
2020   54.8   
2021   54.8   
2022   56.6   
2023   60.9   
2009   ..   Höstkorn
2016   57.0   
2017   64.0   
2018   55.0   
2019   63.0   
2020   61.7   
2021   67.1   
2022   56.1   
2023   64.8   
2009   57.0   Vårkorn
2010   55.0   
2011   53.0   
2012   48.0   
2013   60.0   
2014   58.0   
2015   58.0   
2016   62.0   
2017   59.0   
2018   72.0   
2019   62.0   
2020   60.4   
2021   59.1   
2022   62.1   
2023   66.4   
2009   57.0   Havre
2010   57.0   
2011   60.0   
2012   55.0   
2013   59.0   
2014   59.0   
2015   62.0   
2016   66.0   
2017   65.0   
2018   68.0   
2019   65.0   
2020   68.2   
2021   56.8   
2022   64.8   
2023   66.8   
2009   55.0   Rågvete
2010   59.0   
2011   65.0   
2012   61.0   
2013   62.0   
2014   63.0   
2015   54.0   
2016   67.0   
2017   64.0   
2018   .   
2019   .   
2020   .   
2021   .   
2022   .   
2023   .   
2009   .   Höstrågvete
2018   79.0   
2019   73.0   
2020   67.4   
2021   67.0   
2022   70.0   
2023   72.6   
2009   .   Vårrågvete
2010   .   
2021   44.3   
2022   62.0   
2023   ..   
2009   69.0   Blandsäd
2010   70.0   
2011   69.0   
2012   62.0   
2013   71.0   
2014   81.0   
2015   81.0   
2016   74.0   
2017   84.0   
2018   88.0   
2019   82.0   
2020   67.8   
2021   62.6   
2022   74.0   
2023   71.7   
2009   ..   Majs
2022   ..   
2023   ..   
2009   .   Spannmål totalt
2022   57.7   
2023   58.7   
2009   62.0   �,,rter
2010   74.0   
2011   65.0   
2012   54.0   
2013   77.0   
2014   66.0   
2015   61.0   
2016   72.0   
2017   73.0   
2018   83.0   
2019   81.0   
2020   77.0   
2021   74.6   
2022   77.3   
2023   74.7   
2009   86.0   �...kerbönor
2010   76.0   
2011   85.0   
2012   78.0   
2013   82.0   
2014   80.0   
2015   84.0   
2016   79.0   
2017   73.0   
2018   82.0   
2019   76.0   
2020   76.0   
2021   75.9   
2022   75.1   
2023   70.3   
2009   40.0   Höstraps
2010   49.0   
2011   47.0   
2012   52.0   
2013   53.0   
2014   71.0   
2015   66.0   
2016   71.0   
2017   66.0   
2018   53.0   
2019   52.0   
2020   61.3   
2021   64.0   
2022   52.6   
2023   66.4   
2009   ..   Vårraps
2012   38.0   
2013   56.0   
2014   ..   
2015   ..   
2016   ..   
2017   ..   
2018   ..   
2019   ..   
2020   ..   
2021   ..   
2022   ..   
2023   49.1   
2009   ..   Höstrybs
2010   71.0   
2011   ..   
2012   ..   
2013   ..   
2014   ..   
2015   ..   
2016   55.0   
2017   73.0   
2018   81.0   
2019   ..   
2020   ..   
2021   ..   
2022   ..   
2023   ..   
2009   ..   Vårrybs
2013   67.0   
2014   ..   
2015   ..   
2016   68.0   
2017   40.0   
2018   ..   
2019   43.0   
2020   ..   
2021   68.9   
2022   55.7   
2023   61.7   
2009   ..   Oljelin
2023   ..   
2009   .   Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
2010   .   
2011   94.0   
2012   96.0   
2013   79.0   
2014   75.0   
2015   81.0   
2016   88.0   
2017   95.8   
2018   95.0   
2019   88.0   
2020   88.1   
2021   84.9   
2022   89.3   
2023   95.9   
2009   .   Majs till grönfoder
2010   .   
2011   90.0   
2012   77.0   
2013   ..   
2014   ..   
2015   ..   
2016   ..   
2017   ..   
2018   86.0   
2019   64.0   
2020   66.4   
2021   ..   
2022   69.9   
2023   83.3   
2009   .   Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder
2010   .   
2011   71.0   
2012   85.0   
2013   52.0   
2014   63.0   
2015   83.0   
2016   73.0   
2017   103.3   
2018   90.0   
2019   82.0   
2020   73.4   
2021   54.6   
2022   79.8   
2023   64.6   
2009   41.0   Matpotatis
2010   48.0   
2011   46.0   
2012   45.0   
2013   54.0   
2014   50.0   
2015   58.0   
2016   64.0   
2017   63.0   
2018   68.0   
2019   67.0   
2020   69.6   
2021   68.5   
2022   65.2   
2023   73.8   
2009   .   Slåttervall. Första skörd
2023   .   
2009   .   Slåtterval. �...terväxt
2023   .   
2009   76.0   Slåttervall. Total vallskörd
2010   78.0   
2011   94.0   
2012   86.0   
2013   89.0   
2014   84.0   
2015   85.0   
2016   85.0   
2017   88.0   
2018   90.0   
2019   87.0   
2020   85.9   
2021   86.7   
2022   89.9   
2023   83.5