Näytä kirjoitukset

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Ville Aarnikko

Pages: 1 [2] 3 4 ... 10
16
Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« on: 25.05.16 - klo:11:25 »
Suht laajan Q&A tiedotteen lisäksi Royal Societyn presidentti otti kantaa asiaan myös täällä:

https://theconversation.com/gm-crops-already-feed-much-of-the-world-today-why-not-tomorrows-generations-too-59715

Artikkelista löytyi kiinnostava linkki arvovaltaiseen sivustoon, mistä voi ladata tuoreen katsauksen mm. GM-teknologian turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen viimeisen 18 vuoden ajalta: http://nas-sites.org/ge-crops/

Quote
An extensive study conducted by the US National Academies of Sciences recently reported that there has been no evidence of ill effects linked to the consumption of any approved GM crop since the widespread commercialisation of GM products 18 years ago. It also reported that there was no conclusive evidence of environmental problems resulting from GM crops.

Paperin lataaminen on ilmaista, mutta vaatii rekisteröinnin.

17
Royal Society julkaisi muutama päivä sitten uuden tiedotteen nimellä "GM plants: Questions and answers". Tiedotteessa on kartoitettu suuren yleisön epäselvyyksiä asiasta ja pyritty vastaamaan niihin yleistajuisesti ja parhaan tieteellisen tiedon pohjalta.

Tässä suora linkki:

https://royalsociety.org/~/media/policy/projects/gm-plants/gm-plant-q-and-a.pdf

18
Löysin lähteen tuolle aikaisemmin esittämälleni ajatukselle:

http://www.thelocal.se/20160130/ecological-food-not-better-for-you-or-environment-prof

Quote
Professor Lars Bergström, a professor at the Swedish University of Agricultural Sciences told Sweden’s TT newswire there was extensive research to indicate that there was no health or environmental benefits to organic food.

Quote
“I calculated once that the additional money which is spent on ecological school food would be enough to hire 3,000 extra teachers. I think it’s irresponsible of politicians.”

Tuo on todnäk aika "sinnepäin" oleva laskelma, mutta jos tarkemmat luvut kiinnostavat, niin tässäpä jälleen paikka tarkemmalle tiedustelulle.

Yhteystiedot: lars.bergstrom (at) slu.se

http://www.slu.se/en/departments/soil-environment/contact/personal-web-pages/bergstrom-lars/

19
Quote
"Kun viidennes kouluruoasta on luomua"

Näin jossain (joskus) laskelman siitä kuinka monta opettajaa kouluun voisi vastaavalla summalla palkata vakituiseen virkaan. Se kuulosti ideana varsin pysäyttävältä, ja hyvältä, vertailukohdalta. Luomun kohdalla kun saadaan vastineeksi lähinnä hömppää ja mainoslauseita, kiltisti ilmaistuna.

En muista missä se oli, tai oliko edes tarkka laskelma, mutta idean voisi lainata hyötykäyttöön (jos vastaus yltää edes yhteen opettajaan).

(Olen muuten muissa maisemissa ja vähäisellä ajalla juuri nyt, joten en ehdi tarkistamaan sainko idean vertauksesta jopa täältä, siinä tapauksessa onnittelut ja kiitos jo etukäteen!)

20
Artikkelista poimittu luomutilallisen "kirkkain silmin" esitetty kommentti:

Quote
– Ruista ei viime kesänä laitettu lainkaan ja perunasatokin jäi heikoksi. Luomussa on se etu perinteiseen tapaan, että hinnoittelu on vapaampaa, joskin satomäärät jäävät perinteisiä pienemmiksi ja vaihtelu on suurta.

Tämän kauniimmin ei varmaan näin kylmää viestiä ole hiljan esitetty.

Ja sitten:

Quote
– Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.

Tästä olisi hyvä saada ne olennaisimmat ja parhaat esimerkit mustaa valkoisella. Lähettäisikö yhdistys sähköpostia Kivelälle? Kiinnostava ja suht usein toistuva väite julkisessa keskustelussa.

21
Oli siellä muitakin, poiminta sivulta 44:

Quote
Pitkäaikaisessa tutkimuksessa luomuviljely vähensi typpikuormitusta

Riitta Lemola1, Elise Ketoja2, Eila Turtola2
1Luonnonvarat ja biotuotanto, Luonnonvarakeskus, Jokioinen, FINLAND 2Luonnonvarakeskus, Jokioinen, FINLAND

TIIVISTELMÄ
Luomuviljelyn vaikutusta ravinnekuormitukseen ryhdyttiin tutkimaan suorien mittausten avulla vuonna 1997 Luonnonvarakeskuksen hietamaan huuhtoutumiskentällä Toholammilla. Kentälle perustettiin neljä erilaista 4-vuotista kotieläintilan viljelykiertoa, joista kolme oli eri tavoin lannoitettua luomukiertoa ja yksi tavanomainen viljelykierto. Vuonna 2001 viljelykiertoja muutettiin niin, että lannoittamattomasta viljelykierrosta tuli luomukasvinviljelytilan kierto (A) ja turkiseläinlantaa saanut luomukierto muutettiin tavanomaisen kasvinviljelytilan viljelykierroksi (C). Karjanlantaa saaneet luomun (B) ja tavanomaisen (D) kotieläintilan kierrot pysyivät lähes muuttumattomina. Viljelykasvit pidettiin mahdollisimman samanlaisina vertailtavissa viljelykierroissa.

Luomukasvinviljelytilan viljelykierron ajateltiin tuottavan nurmirehua yhteistyötilalle, jolta se sai vuotta kohti 0,5 ny:n tuottaman lantamäärän lannoitukseen. Lisäksi se hyödynsi apilan biologista typensidontaa. Luomukotieläintila suunniteltiin omavaraiseksi lannoituksen suhteen. Sille levitettiin yhtä paljon lannan typpeä vuotta kohti kuin sen tuottaman sadon avulla ruokitut naudat olisivat tuottaneet. Lisäksi se hyödynsi apilan ja virnan biologista typensidontaa. Tavanomaisen kasvinviljelytilan viljelykiertoa lannoitettiin väkilannoitteilla ympäristötuen ehtojen mukaan. Tavanomaisen kotieläintilan viljelykierrolle annettiin karjanlantaa ja väkilannoitteita ympäristötuen sallimissa rajoissa.

Luomukotieläintilan viljelykierrosta huuhtoutui 16 vuoden aikana yhteensä 124 kg/ha kokonaistyppeä, kun vastaavasta tavanomaisen tilan kierrosta huuhtoutui 20 % enemmän. Kasvinviljelytilan luomukierrosta huuhtoutui 12 vuoden aikana yhteensä 97 kg/ha kokonaistyppeä, kun tavanomaisesta kasvitilan viljelykierrosta huuhtoutui puolet enemmän.

Koska valunnan määrä tai sen suuntautuminen salaoja- tai pintavalunnaksi ei vaihdellut koejäsenten välillä, selitti maan syksyinen nitraattityppipitoisuus koejäsenten väliset erot lähes kokonaan. Kasvinviljelytilojen viljelykierroissa (A, C) rukiin perustamis- ja viljelyvuonna nitraattitypen määrä maassa myöhään syksyllä oli yleensä muita vuosia korkeampi, mikä aiheutti typen huuhtoutumista syys- ja kevätvaluntojen aikana. Kotieläintilojen viljelykierroissa (B, D) sen sijaan nurmen viljely piti syksyiset nitraattityppipitoisuudet maassa alhaisina ja typpikuormituksen vähäisenä. Koejäsenten väliset erot muodostuivat nurmen kynnön jälkeen, kun nurmen sitoma typpi alkoi mineraloitua.

Vaikka kotieläintilan luomukierto (B) tuotti hieman alhaisemman sadon kuin tavanomainen verrokkinsa (D), oli luomun kuormitus tuotettua kuiva-ainesatoa kohti 12 % tavanomaista alhaisempi. Kasvinviljelykierroissa viljojen sadot luomussa jäivät 50–70 %:iin tavanomaisen viljelyn sadoista. Yksi nurmivuosi viljelykierrossa kuitenkin nosti kuiva-ainesatoa niin, että luomu tuotti noin 94 % tavanomaisen viljelyn sadosta ja kuormitus tuotettua satoa kohti jäi lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi.

Tämän voisi joku aukaista selkokielellä. Varsinkin loppuosan, missä vertaillaan kuormitusta saatua satoa kohti. Itselle nämä viljelykierrot ovat vielä suht hämärää asiaa, jos niitä ei tarkenneta kunnolla.

22
Yleinen Keskustelualue / Vs: Tehoviljelyn iso piikki
« on: 15.12.15 - klo:19:02 »
Katsoin PDF:n, siellä on ainakin kolmessa eri slidessä mainittu organic farming yhtenä ratkaisukeinona muiden joukossa. Jaksaako yhdistys tiedustella Achourilta itseltään tuota logiikkaa?

Tässä suora sähköpostiosoite: Moujahed.Achouri (at) fao.org

Achouri on FAO:n maa- ja vesi -divisioonan johtaja:

http://www.fao.org/nr/water/who.html

Quote
Moujahed Achouri
Director

Mr Achouri, a national of Tunisia, is a specialist in soil and water conservation as well as in watershed management sciences, with a broad coverage of technical and socio-economic related sciences and disciplines. He started his professional career in 1982 in the Forestry Department of the Ministry of Agriculture in Tunisia. His experience with International Organizations started in 1988 when he served for FAO/UNDP as National Chief Technical Advisor. He joined FAO in 1995 and since then has worked in Pakistan, Yemen, Syria, Egypt and Italy. Before joining the Land and Water Division he served in Cairo as Deputy Regional Representative for the Near East and as Head of the Multi-disciplinary Team for Oriental Near East and FAO Representative in Egypt. Throughout his career he was instrumental in establishing and enhancing a broad range of partnerships, in house and outside, and successful in bringing in the financial support of many donors. Mr. Achouri holds a B.Sc. in Rural Engineering and Soil and Water Conservation from the Institut National Agronomique de Tunis, Tunisia, and an M.Sc. in Watershed Management Sciences from Utah State University, USA.

23
Yleinen Keskustelualue / Vs: Monsanton käyttäytyminen?
« on: 14.12.15 - klo:14:23 »
Ralph Nader varoittaa Monstanton kaavailevan mustamaalauskampanjaa Nassim Talebia kohtaan. Tässä suora linkki Talebin Facebook-päivitykseen asiasta:

https://www.facebook.com/nntaleb/posts/10153477499743375

Quote
"Friends, Ralph Nader called me recently to warn me that I was going to be subjected to a smear campaign by Monsanto and friends, throwing anything they can to undermine my credibility, "throwing everything except the kitchen sink". They care so much about their business there is nothing they wouldn't throw at me. Nothing. He, himself, was subjected to a nasty smear campaign by GM fifty years ago.

Fughedabout the "victim" business. And it is not about enemies building you up, that's not the point. There a *real thrill* feeling that you are risking something for your ideas. The more risk, the more skin-in-the-game, the more thrill.

The more they attack you, the more skin-in-the-game, the more you feel honorable. I cannot describe the sentiment: all I can say is that it is the exact opposite of shame."

Tietyissä piireissä jo pelkkä todisteiden kysyminen esitettyjen väitteiden pohjaksi ja / tai eri mieltä oleminen koetaan mustamaalaukseksi tai ahdisteluksi, joten katsotaan nyt mitä tästä tulee, vai onko tässä edes ylipäätään mitään tulossa.

24
Yleinen Keskustelualue / Vs: Tehoviljelyn iso piikki
« on: 14.12.15 - klo:14:09 »
Kyllä tuohon kannattaa keskittyä. Peltojen maaperän laadun kartoittamisessa ja tulevaisuuden ratkaisuissa olisi yhdistykselle hyvä ja ajankohtainen jutun aihe, vähintäänkin etusivun materiaalia.

Aihe on oikeastikin tärkeä ja samalla altis väärinkäsityksille, koska suuri yleisö ei arjen kiireidensä keskellä ehdi selvittää faktoja.

Mikä on peltojen maaperän tila nykyään, ja millä tavalla tehoviljely liittyy asiaan, jne.

25
Yleinen Keskustelualue / Vs: Missä ovat ruoan riskit
« on: 14.12.15 - klo:14:04 »
Luomuviljelijä Osmo Rauhala tykittää isoilla (jälleen kerran): http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/835096/Geenit+ja+manipulaatio

Nyt jos koskaan olisi korjausten ja selvennysten paikka, sen verran harhaanjohtavasti Osmo Rauhala luo linkkiä ihmisiin suoritettavan geenimanipulaation ja kasveihin tai muihin eläimiin kohdistuvan tieteellisen keskustelun välille. Näin näppärästi luodaan pelon ja vääristyneen epäilyn ilmapiiriä aiheen ympärille, kunhan "annetaan ohimennen ymmärtää".

Tässä suora linkki Osmon kirjoituksessa viitaamaan New York Times -artikkeliin, minkä oikea konteksti selviää jo otsikosta: http://www.nytimes.com/2015/03/20/science/biologists-call-for-halt-to-gene-editing-technique-in-humans.html

26
Tältä se omaankin silmään näyttää, tuosta voisi YLE:lle lähettää kommentin.

27
Kaksi uutta kirjoitusta YLE:n sivuilta:

http://yle.fi/uutiset/eroosio_uhkaa_maapallolla_ruuan_tuotantoa/8502478
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630

Molemmat perustuvat samaan lähteeseen, mutta ensimmäisessä kirjoitetaan näin:

"Pintamaan säilyttäminen luonnonmukaisessa viljelyksessä olisi elintärkeä lisääntyvälle väestölle, jotta ravintoa riittäisi vuonna 2050 jopa yli 9 miljardille ihmiselle. Arvion mukaan ruuan tuotannon pitäisi kasvaa siihen mennessä 50 prosenttia väestön ravitsemiseksi."

Uudemmassa ja pidemmässä versiossa luonnonmukaista ei mainita enää suoraan, sen sijaan siellä puhutaan bioteknologiasta (mikä siis geenitekniikkana käsittäen ei sovi luomun ideologiaan):

"...kasvien lannoitetarpeen vähentäminen bioteknologian avulla..."

Oli miten oli, alkuperäinen lähde olisi hyvä löytää, jostain syystä tämä linkki ei aukea tällä hetkellä: http://grantham.sheffield.ac.uk/soil-loss-an-unfolding-global-disaster/

Guardianin sivuilla tuo lainaus menee näin:

http://www.theguardian.com/environment/2015/dec/02/arable-land-soil-food-security-shortage

"The academics behind the University of Sheffield study propose a number of remedies to soil loss, including recycling nutrients from sewerage, using biotechnology to wean plants off their dependence upon fertilizers, and rotating crops with livestock areas to relieve pressure on arable land."

28
Suomen osalta positiivisia tuloksia (päiväys 3.12.2015):

"Neonikotinoidipeittauksella ei välitöntä vaikutusta mehiläisille Suomessa

Suomalaiset tutkimustulokset neonikotinoidipeittauksen haitallisuudesta ovat erilaisia kuin ne, mihin Euroopan komissio on perustanut kieltonsa. Suomessa peittauksen jäämätasot ovat niin alhaisia, ettei akuuttia haittaa mehiläisille näytä olevan."

https://www.sttinfo.fi/release?publisherId=21085384&releaseId=37723586

29
Emeritusprofessori ja pitkän linjan toksikologi Jouko Tuomiston Skepsis ry:lle pitämällä luennolla avattiin tarkemmin IARC:n glyfosaatille antamaa luokitusta. Kannattaa katsoa muutaman minuutin osio alkaen kohdasta 23min 58sek, tässä suora linkki:

https://youtu.be/Ds8K6uCoils?t=23m58s



Tältä(kin) pohjalta Pirjo Siiskosella ja Luomuinstituutilla on paljon työsarkaa koko toimintamallinsa muuttamisessa, tässä vielä kerran Siiskosen lupaus:

Quote
Luomuinstituutti lupaa tehdä kaikkensa tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, mutta kehottaa jokaista tutkittua tietoa odottavaa terveen järjen käyttöön omissa ruokavalinnoissaan. Jos tietää, että tutkimus on osoittanut glyfosaatin ja syövän välisen yhteyden, kannattaa valita luomuruokaa, jonka tuottamisessa torjunta-aineita ei käytetä.

30
Todella laadutonta tekstiä Pirjo Siiskoselta ja Raija Tahvoselta, toivottavasti ei jää tähän.

Pages: 1 [2] 3 4 ... 10