Näytä kirjoitukset

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Ufomaster

Pages: [1] 2 3 ... 5
1
Tuossa Leifert keississä oli siis lopulta kyse tästä projektista:

http://www.qlif.org/

2
Mitenkäs tässä lopulta kävikään? Tuo artikkeli nosti taas päätään Facebookissa ja oma muistilokeroni ei nyt oikein aktivoidu, julkaistiinko tuo Leifertin mainostama tutkimus missään ja mitä se lopulta kertoi?

3
Minä olen kysynyt Eläinlääkäriliitolta, eikä siellä oikein tarkkaa tietoa ollut, arveltiin kyllä, että luomussakin homeopatialla hoito on marginaalista. Asiaa pidettiin silti potentiaalisena riskitekijänä. Kysy ihmeessä Eviralta ja tuolta homeopaatti-yhdistykseltä. Mitenköhän hyvin asiaa voidaan edes kontrolloida, kuka sen tietää jos eläin on kärsinyt pari päivää tavallista kauemmin, ennen kuin oikeaa hoitoa haetaan? Toisaalta, mitään merkittävää vaikutusta eläinten hyvinvointiin tällä säädöksellä tuskin on (ainakaan Suomessa), sillä luulisi semmoisen signaalin näkyvän tutkimuksissa ja eläinlääkäritkin siitä tietäisivät paremmin. Nythän eläinten hyvinvointi on ainakin omien tietojeni mukaan suurinpiirtein tasoissa luomun ja tavanomaisen kesken.

Ihan mielenkiintoinen tilanne, taidanpa ottaa työn alle...

4
Eipä yksikään eläinlääkäri toisaalta jo ihan ammattietiikan takia menisi käsiään sotkemaan moiseen näennäishumpuukiin ja luennoimaan aiheesta, jonka jo koulutuksensa suoman ammattitaidon pohjalta tietää näennäishumpuukiksi.


Ei se varmaan ihan noinkaan ole, vaikka Eläinlääkäriliitto ja suurin osa eläinlääkäreistä onkin suht järkilinjalla, ihmeellisyyksiä mahtuu varmaan joka alalle:

http://www.sell.fi/elainlaakariliitto/linkkeja_ja_tietolahteita/erikoisyhdistykset_ja_paikalliseurat/

Quote
Suomen Eläinlääkäreiden Homeopatiayhdistys r.y.
Puh.joht: Raija Hallamaa, Nummelan Eläinlääkärit, Pisteenkaari 4, 03100 Nummela, puh. (09) 222 1905
Sihteeri: Berndt Aminoff, Sallilan Eläinlääkintäpiste, Vävyntie 3, 28330 Pori, puh. (02) 646 2450

5
...sehän takaisi, ettei eläimiä kiduteta edes niiden sairastuessa.


Tällä viittaat varmaan homeopatian käyttöön luomusäädöksissä. Onko sivustolla jotain tarkempaa tietoa toteutuuko tämä käytännössä luomutiloilla ja missä mittakaavassa? Eläinkääkäreiltä kuulemieni raporttien mukaan tätä pykälää ei Suomessa kuitenkaan pääsääntöisesti noudateta. Onko tosiaan myös niin, että homeopaattisia (olemattomia) lääkkeitä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joka ei sitä pääsääntöisesti tosiaankaan tee.

http://m.yle.fi/w/maakunta/tampere/ns-ydmu-1704acae7adac1965fe36688f2bd5020?zi=true

Quote
Viranomaiset sallivat tietyin ehdoin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan homeopaattisten valmisteiden käyttö tuotantoeläimille on periaatteessa sallittu.

Valmisteiden täytyy olla rekisteröityjä tai apteekkien tekemiä. Homeopaattiset valmisteet ovat lääkkeitä, ja niitä pitää käyttää eläinlääkärin vastuulla ja ohjeiden mukaan.


Tästä herää mielenkiintoinen jatkokysymys, pitäisikö luomumerkintä ylipäätään sallia, jos luomumääräyksiä ei noudateta tai edes saa(?) noudattaa lain mukaan?

EDIT: linkki lisätty

6

Ihmettelin, miksei hänellä vahvalle ja kiistanalaiselle teesilleen ole kirjallista dokumenttia, vaikka siis tarvittaessa lähetettäväksi. Viittasin tähän samaan yliopiston sivuston selostukseen esitelmästä, johon viittasin edelläkin.

Kirjeenvaihtomme ehkä jatkuu.


Hyvä, jatka ihmeessä kirjeenvaihtoa ja raportteja tänne!

7
Luomun puolustajat ovat täällä selvästi aktivoituneet sen ajatuksen esille tuomisessa, että luomu riittäisi maailman ruokkimiseen (ja olisi siinä jopa välttämätöntä). Näitä esimerkkejä ovat mm. Helena Kahiluodon tämä luento (esitetty ilmeisesti useassa paikassa) ...

Ei tulevaisuutta ilman luomua?


Älä jätä kaikkea sähköpostin varaan, tähän numeroon kannattaa soittaa ja tiedustella onko sähköposti tullut perille, jne.:

Quote
Coordinator
Helena Kahiluoto, Principal Research Scientist
MTT Agrifood Research Finland
mob. +358 40 511 8335
e-mail: firstname.surname@mtt.fi

8
Kannattaa ottaa yhteyttä, tässä tuosta artikkelista poimitut yhteystiedot:

Quote
Lisätietoja
Ravintolapäällikkö Juha Kauppila, p. 045 130 8931, juha(at)vihreaagentti.fi
Toimitusjohtaja Markku Ahtola, p. 050 372 7711, markku.ahtola(at)vihreaagentti.fi

9
Tästäpä voi itsekukin katsoa tuoreehkon saantitilanteen (Eviran mukaan)päivää kohden. Siitä 90% on vierasperäistä, ei kotimaisista elintarvikkeista sanoi puolestaan ainakin Kuningaskuluttaja sivuillaan. Ja muutoinkin se on ollut yleinen käsitys.

aikuisten krooninen
altistus on 50 prosentin todennäköisyystasolla
1,02 μg/kg kehonpainoa
eli noin 75 μg/yksilö (miesten ja naisten
keskimääräiset kehonpainot 71 ja
84,6 kg).

Siis henkilö altistuu keskimäärin 75 mikrogrammalle torjunta-aineita per päivä, mutta mitä tuo 50% todennäköisyystaso tarkoittaa tässä yhteydessä?

10
Yleinen Keskustelualue / Vs: Suomesta "luomumaa"?
« on: 18.04.12 - klo:17:17 »

Suorakylvössä peltomaa jätetään rauhaan, mutta rikkaruohoja vastaan joudumme käyttämään kasvinsuojeluaineita, lähinnä glyfosaattia. Niiden jäämiä testataan maataloustuotteista, maaperästä ja vesistöistä. Suomalaisista peltoviljelytuotteista on löydetty vähemmän herbisiidien jäämiä kuin kansainvälisistä luomutuotteista, eikä koskaan lähellekään sallittuja arvoja.
 

Mihin lähteeseen Kirsti Anttila perustaa lihavoimani väitteen?

Törmäsin nimittäin äsken tähän:

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/475

Quote
Jopa ulkomaisesta luomusta on löydetty jäämiä tehoaineista.

- Tilastomme osoittavat, että 5-10 prosentissa ulkomaisesta luomusta on löydetty torjunta-ainejäämiä. Mutta kyllä ne silti ovat huomattavasti puhtaampia kuin tavalliset tuotteet, toteaa Kalevi Siivinen.

11
Tiedot ovat ilmeisesti täältä?

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/475

Vastaisuudessa kannattaa laittaa linkit aina mukaan, muuten muut joutuvat tekemään täysin turhaa metsästystyötä ja kiinnostus saattaa loppua ennenaikaisesti.

12
Tässä yhteenveto tuosta linkistä:

Quote
7 Johtopäätökset

Altistustasoa on tyypillisesti arvioitu aine kerrallaan käyttämällä deterministisiä menetelmiä. Myös valmisteiden käyttö ja kutakin käyttöä vastaavat enimmäismäärät arvioidaan aine kerrallaan. Tyypillisesti kuluttajat altistuvat useille aineille samanaikaisesti. EU-alueella käytetään tuotannossa edelleen satoja eri aineita. Tässä asetelmassa probabilistinen lähestymistapa antaa paremmin todellisuutta vastaavan kuvan,
koska se ottaa huomioon ravinnon kokonaisuuden, toisin sanoen eri ruoankulutustasot ja kaikki tuotteissa esiintyvät tehoainejäämät. Ainoastaan probabilistisilla menetelmillä on mahdollista saada numeerista tietoa myös riskinarviointiin sisältyvästä epävarmuudesta. Yksittäisiin aineisiin kohdistuvia päätöksiä on pakko tehdä, mutta samalla tulisi huomioida kuinka yksittäinen päätös vaikuttaa kokonaisuuteen. Tehokkaat riskinhallintapäätökset edellyttävät riskinarviointeja, joka huomioivat paitsi suomalaisten ravintotottumukset, myös herkimmät väestöryhmät. Suomalaisia lapsia koskevia aineistoja on nyt saatu kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnin käyttöön ensi kertaa.

Tämän riskinarvioinnin perusteella kokonaisaltistusta kasvinsuojeluaineille kuvaa matala pitkäaikaisaltistus, jota eri aineiden lyhytaikaiset altistushuiput muuntelevat. Eri tehoainejäämille altistutaan päivittäin eri kasvis- ja hedelmätuotteiden välityksellä, mutta myös yksittäinen tuote voi sisältää useiden eri tehoaineiden jäämiä, jotka ovat peräisin eri käsittelykerroilta tai jotka ovat seurausta monitehoisten valmisteiden yleistyvästä käytöstä. EU:n tehoaineiden riskinarviointiohjelman seurauksena vain murto-osa vuonna 1993 markkinoilla olleista tehoaineista on nykyisin viljelijöiden käytettävissä. Niin Suomessa kuin muuallakin suurinta altistusta aiheuttava ryhmä on ollut organofosfaatit ja karbamaatit. Tällä hetkellä EU-alueella valtaosa organofosfaateista on poistunut markkinoilta.

Tarkasteltaessa pitkäaikaista altistusta probabilistisen mallinnuksen avulla ADI:n ylittyminen on kaikissa ikäryhmissä harvinainen ilmiö, sen todennäköisyys on noin 0,01 %. Lyhytaikaisen altistuksen asetelmassa tilanne eri väestöryhmien kannalta ei ole ollut yhtä hyvä. Organofosfaattien ja karbamaattien kynnysarvo aRfD ylittyy kolmivuotiailla lapsilla aineiston perusteella helposti. aRfD:n ylittymisen todennäköisyys
on tässä ryhmässä ollut lähes yksi sadasta. Jos tarkastellaan aineiston kahta viimeistä vuotta (2007 ja 2008), on todennäköisyys aRfD:n ylittymiselle vähentynyt, muttei vielä riittävästi. Aikuisten osalta ollaan jo lähellä tavoitetta eli todennäköisyyttä 0,01 %. Saatavilla oleva aineisto ja menetelmät viittaavat siihen, että aRfD:n ylitys on kaikissa ryhmissä mahdollista myös tavanomaisella dieetillä, jos huono-onnisesti onnistuu valitsemaan suuria pitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita. Kolmivuotiaiden altistustason kehitystä tulisi seurata.

Yksittäisistä tuotteista käsillä olevan aineiston perusteella tavalliset kasvikset, kuten tomaatti, kurkku ja sipuli sekä hedelmistä banaani ovat olleet keskeisiä altistusta aiheuttavia tuotteita kolmivuotiailla.
Kun muissa mainituissa tuotteissa pitoisuushuiput ovat tässä aineryhmässä käyneet harvinaisemmiksi, ei banaanien jäämätasoissa tai jäämien esiintyvyydessä ole tapahtunut lainkaan muutosta. Suurinta altistusta aiheuttavat tuotteet saatiin esille, mutta aineiston koko ja rakenne ei vielä ole riittävä, jotta kaikki keskeisimmät altistusta välittävät tuotteet voitaisiin yksiselitteisesti asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta kolmivuotiaiden kohdalla organofosfaattien ja karbamaattien lyhytaikaiselle altistukselle tavoitteena pidettyä korkeintaan 0,01 prosentin todennäköisyyttä
aRfD:n ylittymiselle ei ole vielä saavutettu. Siirtymäaikojen vuoksi joitakin sellaisia organofosfaatteja on ollut käytössä vielä vuonna 2008, joiden käyttö nykyisin on kokonaan kielletty. Työtä on erityisesti tehtävä valmisteiden rekisteröinnin yhteydessä, esimerkiksi varoaikoja asetettaessa, millä on suora vaikutus laskennallisten enimmäismäärien tasoon. Vaikka käytettyjen tehoaineiden määrä Euroopassa on vähentynyt, on edelleen tärkeä seurata kokonaistilannetta. Muiden kuin organofosfaattien ja karbamaattien osalta tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Siten valvontaa on mahdollista edelleen kohdistaa niihin aineisiin, jotka herkimmin voivat tuottaa välittömiä vaikutuksia.

Kasvisten kulutus on Suomessa ollut yksi Euroopan alhaisimmista. Tuotantotavoista riippumatta kasvisten hyödyistä on olemassa vahvaa näyttöä ja niiden käytön lisäämistä suositellaan. Lyhytaikaista altistustasoa kasvinsuojeluaineille on mahdollista vähentää valitsemalla Euroopassa ja etenkin Suomessa tuotettuja kasviksia ja hedelmiä. Kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisaltistus ei aseta esteitä kasvisten kulutuksen lisäämiselle. Lapsiin kohdistuvaa altistusta kasvinsuojeluaineille on kuitenkin seurattava.


Omat sivusi ovat niin sekavat ja sotkuiset, ettei sieltä edes viitsi kaivaa tarkempia lähteitä, ilmeisesti viitettä ei kuitenkaan enää edes ole olemassa. Harmi, tässä on potentiaalia, nyt vain tarvitsisi tiukkaa dataa, ja väitteen esittäjä saisi sitä mieluusti kaivaa (ehkä sieltä sivulta 62?) ja tuoda selkeässä muodossa esille, muuten asia ei mene eteenpäin.

13
Edelleen kaipailen tähän tarkempia lähdeviitteitä, kiitos!

14
Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu:  Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!


Tässä on mun mielestä mahdollisuudet pienoiseen läpimurtoon ihmisten mielissä, oisko sulla tarkempaa linkkiä ko. tutkimukseen?

15
Muut aiheet / Vs: Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan
« on: 23.03.12 - klo:10:43 »
On sinämsä mielenkiintoista, miksi nämä (paranormaalisuuden ym. suhteen) skeptiset järjestöt ovat niin tämän nk. konsensuksen kannalla. (Kansainvälisesti se ei muuten ole ihan sataprosentista.)

Nykyiset skeptikkojärjestöt ovat nimenomaan tieteellisen skeptismin edustajia, järjestöjen päätehtäviin kuuluu tieteellisen maailmankuvan edistäminen. Missään tieteenalassa konsensus ei ole 100%, aina löytyy tohtoristason ihmisiä puhumaan puuta heinää asiasta kuin asiasta, tämän pointin esille nostaminen on yleinen harhautustaktiikka, mutta sinun tapauksessa se todennäköisesti kuuluu siihen toiseen kastiin, eli huolimattomaan heittoon.

Quote
Useimmissa, ellei kaikissa muissa asoissa skeptikot kritisoivat käsitystä, että vallitsevan käsityksen pitäisi olla se oikea, että totuus löydettäsiin äänestämällä tai gallupeilla ...

Niin, siis kaikissa muissa paitsi tieteeseen pohjautuvissa asioissa. Tiedemaailman konsensus kun saavutetaan hieman eri keinoin kuin vaikkapa X-Factorin voitto. Silti, vain ja ainoastaan todisteiden pätevyys ratkaisee, eli mikäli näissä korostuksissa tai väitteissä olisi jotain tieteellistä painoarvoa, niin skeptikkojärjestötkin ottaisivat ne eri tavalla esille.

Quote
Sellaista ihmistä muuten, joka olsii ilmastonmutoksen "kieltäjä", tuskin on lukeneistossa olemassa! Tähän ryhmään luokitellut päinvastoin useimmiten korostavat, miten ilmasto on tuhansien ja miljoonien vuosien aikana aina välillä rajusti muuttunut ...  ;D

Tämä ilmaston herkkyys on aivan itsestään selvä asia kaikille ilmastotutkijoille, tässäpä hyvä sivusto vastaamaan näihin Dennis Averyn ja muiden usein esittämiin korostuksiin:

Suomenkielinen käännös, painamalla kysymystä aukeaa yksityiskohtaisempi vastaus: http://www.skepticalscience.com/translation.php?lang=2

Ja tässä sama englanniksi, painamalla vastausta tai kysymystä aukeaa eri tietotasoille suunnitellut vastaukset:

http://www.skepticalscience.com/argument.php

Quote
Vakavammin ja täsmällisemin: yhdistyksemme ei ota kantaa asiaan.

Enkä minäkään - täällä. Mutta olen 100% varma, että tässä asiassa on jokatapauksessa, ihan sen konsensuksen puitteissa, hurjia ylilyöntejä.  Jotka eivät palvele ketään.

Joista yhtenä esimerrkinä on tuo suomalaisille opiskelijoile tarkoitettu video!


En ole katsonut videota, mutta tuon mainostuksen jälkeen aion sen jossain vaiheessa tehdä.

Pages: [1] 2 3 ... 5