Topics

1

Yleinen Keskustelualue / Orpon hallituksen maatalouslinjauksista

« on: 16.06.23 - klo:23:23 »

Orpon hallituksen maatalouslinjauksista ei hallitusohjelmasta löydy hakusanoilla luonnonmukainen tai luomu mitään, hakutulos 0/0. Marin hallituksen ohjelmasta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf
löytyi pelkästään hakusanalla luomu jo 7 mainintaa (kannattaa käydä lukemassa ne, niiden aiheet puuttuvat Orpon hallitusohjelmasta).

Lukaisin Orponhallitusohjelman (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616)
 luvun 6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä (alkaa sivulta 125). Siinä ei ole eksplisiittisiä mainintoja luomuaiheista, ei siis luomulle positiivisia eikä myöskään negatiivisia mainintoja.

Mutta kiinnostavaa kyllä löytyy. Nimittäin korostetaan nimenomaan ruoantuotantoa ja tukien kohdentamista varsinaiseen ruoantuotantoon. Täysi muutos Rinteen/Marinin hallitusohjelmaan verrattuna.

Kuten nämä (lihavoinnit minun):

Syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja pitkäjänteistä
työtä. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta,
minkä tulee näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa. Suomalaisen ruoan vientipotentiaali on hyödynnettävä nykyistä paremmin.

Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla
lisätään ruokavientiä. Riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä
innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet
kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Hallitus sitoutuu
toimimaan tämän periaatteen mukaisesti sekä nykyisen CAP-ohjelmakauden välitarkasteluissa että uuden kauden valmistelussa.

Maanviljelijöiden tekemä työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja sen
on oltava kannustavaa ja kustannustehokasta.

Kansallisen tahtotilan vahvistamiseksi ja maataloustuottajien arvostuksen nostamiseksi
tehdään parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin
strategia. Lisäksi laaditaan maaseutupoliittinen selonteko ja arvioidaan tarve perustaa
kansallinen ruokapaneeli.

[/size]

Liitteessä sivulla 229 on Maatalouden kehittämishankkeet. Siitä seuraavia havaintoja tässä lihavoituna:

Kohde Momentti Toimenpiteet, mitä tullaan tekemään
Maatalouden
kehittämishankkeet
33.80.50

Nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen
kevennys, välitä viljelijästä -hanke, maataloustuotteiden
kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen (Elintarvikemarkkinavaltuutettu) ja ruokapaneeli.
2024 -4 -6 -6 -6 -6 -6 -4 -6 -6 -6 -6
Alueellinen ja
paikallinen
maaseudun
kehittäminen
30.10.64 Muutetaan Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista
rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025–2027 yhteensä
137,5 milj. euroa.
2025 0 28 55 55 55 55 0 28 55 55 55
Luonnonvara- ja
biotalouden
edistäminen
30.44.22 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Tuki puuntuotannon
kestävyyden
turvaamiseen
30.40.44 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 13 15 15 15 15 15 13 15 15 15 15
Maa- ja
metsätalousministeriön
hallinnonalan
avustukset
Alennetaan valtionavustusten ja kehittämisrahoituksen tasoa. 2025 8 7 4 4 4 4 8 7 4 4 4

Tuki joutoalueiden
metsitykseen
30.40.47 Luovutaan joutoalueiden metsitykseen myönnettävästä tuesta
(hoitopalkkiot jatkuvat aiemmin tehdyissä metsityksissä
vuoteen 2033).
2024 4 5 5 5 5 5 4 5 5 5 5
Kuntien
ilmastosuunnitelmat
35.01.01
35.01.04
35.10.31
Kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan
lakimuutoksella.

2

Yleinen Keskustelualue / Luomuviljelyn erityinen kuivuuden sietokyky?

« on: 22.11.18 - klo:18:49 »

Luke julkaisi tänään ennakkotiedot sekä koko sadosta että luomusadosta tältä vuodelta 2018:
https://stat.luke.fi/maatalous


Laskin niiden perusteella kuinka paljon hehtaarikohtaiset sadot laskivat viimevuodesta 2017.

Laskin luvut kaikille kasveille erikseen mutta koska tässä kurjassa käyttöliittymässä ei voi esittää taulukoita niin en pysty laittamaan niitä tänne.

Mutta tässä päätulos "viljat yhteensä" rivin osalta lyhyesti:

Koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun), viljat yhteensä, laski 23,9 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomusato, viljat yhteensä, laski 26,3 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomuviljojen sato laski 2.4 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko sato.

Siis kaikkien viljojen yhteensä lukujen osalta koko maassa on näiden tietojen perusteella tavanomainen kestänyt kuivuutta paremmin kuin luomu.

Tavanomaisen osalta tilanne on todellisuudessa vielä parempi, koska tuo koko sato sisältää myös luomun.
Jos koko sadon pinta-alasta ja määrästä vähennettäisiin luomun pinta-alat ja satomäärä (kg) niin saataisiin pelkästään tavanomaisen luvut. Mutta koska niiden laskeminen vaatii jonkin verran työtä, niin en viitsi sitä ennakkotietojen osalta tehdä. Ko. työn tekeminen itse asiassa kuuluisi LUKElle!

3

Yleinen Keskustelualue / Keinoliha

« on: 07.11.18 - klo:16:57 »

keinolihasta luento:

https://www.skepsis.fi/Tapahtumat

07.11.2018 Luento: Hanna Tuomisto: Keinoliha – perusteet, haasteet, mahdollisuudet
Helsinki

Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), klo 18–20
Helsingin yliopiston kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto luennoi Skepsis ry:lle otsikolla: Keinolihan perusteet, mahdollisuudet ja haasteet. Luennolla käsitellään mm. seuraavia asioita:

• Mitä keinoliha tarkoittaa ja miksi sitä kehitetään?

• Minkälainen on keinolihan valmistusprosessi ja missä vaiheessa sen kehitys on tällä hetkellä?

• Keinolihan elinkaaritason ympäristövaikutukset suhteessa muihin vaihtoehtoihin?

• Onko keinoliha terveellistä?

• Miltä keinoliha maistuu?

• Keinolihan tulevaisuus, haasteet ja rohkeimmat visiot?

Lisätietoja luennoitsijasta: https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/htuomist

Keinolihan perusteet, mahdollisuudet ja tulevaisuudennäkymät aukeavat tarkemmin marraskuun ensimmäisenä keskiviikkona 7.11.2018, klo 18.00 Tieteiden talon pääsalissa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Yleisön kysymykset ja rakentavat kommentit otetaan vastaan avosylin, sana on vapaa ja sisäänpääsy ilmainen, tervetuloa!

Luennon jälkeen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

4

Yleinen Keskustelualue / Ravinnepäästöt tavanomaisilla ja luomupelloilla

« on: 15.05.16 - klo:00:38 »

Nyt tuli kova tulos ruotsalaisesta tutkimuksesta.

Luomupeltojen typpi- ja fosforipäästöt suurempia hehtaaria kohden kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Huomatkaa siis hehtaaria kohden, ei pelkästään tuotettua määrää kohden.


Renare vattendrag utan ekologisk odling
Publicerad 2016-05-12 | Uppdaterad 2016-05-12
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling

Tidigare jämförelser mellan ekologisk och konventionell odling har slagit fast att med högre skördar i den konventionella odlingen får man lägre utlakning per kilo skördad gröda. Med denna rapport från Agrifood kan man se att även den direkta miljöpåverkan från ett ekologiskt hektar är större än från ett konventionellt, när man ser på följderna av praktisk verksamhet.

Tutkimus käyttää tietoja todellista tuotannossa olevilta tiloilta (40 000 kpl), ei koetiloja. Valumia laskettaessa on huomioitu erilaiset valumien estotoimenpiteet kuten suoja-alueet.

Metoden man har använt är att utnyttja de dataserier som finns på innehållet av kväve och fosfor i tusentals svenska områden och de miljöstöd som betalats ut till gårdar i samma avrinningsområden.

Studien omfattar därmed cirka 40 000 gårdar – och lika många lantbrukare eftersom man också får effekten av "den mänskliga faktorn”. Man har undersökt åtgärder som riktar sig direkt mot näringsläckage men också åtgärder med flera tänkta effekter som ekologisk produktion och stöd till att bevara kulturmiljöer.

Jokainen tuhat kruunua luomulle lisää 18 kiloa typpivalumia ja 1 kilon fosforia vesistöihin.

Till rapportförfattarnas förvåning har det visat sig att stödet till ekologisk odling ökar utlakningen. En nedlagd tusenlapp på ekologisk odling resulterar i ytterligare 18 kilo kväve och knappt 1 kilo fosfor ut i vattendragen.

5

Yleinen Keskustelualue / Luomun kasvihuonekaasupäästöt

« on: 05.10.15 - klo:20:22 »

Artikkeli:
Does certified organic farming reduce greenhouse gas emissions from agricultural production?
Agriculture and Human Values
Journal of the Agriculture, Food, and
Human Values Society
ISSN 0889-048X
Agric Hum Values
DOI 10.1007/s10460-014-9543-1

http://texasgrassfedbeef.com/sites/default/files/pdf/does_certified_organic_farming_reduce_greenhouse_gas_emissions.pdf

Artikkelin mukaan luomuviljely lisää kasvihuonekaasupäästöjä myös hehtaaria kohden laskettuna:

These findings suggest that rises in certified organic
farming is increasing both the total amount of greenhouse
gas emitted from agricultural production and the intensity
of greenhouse gases emitted per acre of agricultural land.

My findings support
these claims by demonstrating that a one-unit rise in
organic land relative to total agricultural land is correlated
with an increase in the total amount of greenhouse gas
emitted from agricultural production. Additionally, my
results align with Williams’ (2006) finding that some
organic crops (i.e., tomatoes) produce more greenhouse
gases than their conventional counterparts when produced
on a similar scale, as well as his conclusion that reductions
in energy consumption through utilizing organic management
practices are often offset by the heightened demand
for crop maintenance.

6

Yleinen Keskustelualue / Norjan luomutilanne

« on: 22.08.15 - klo:20:45 »

Norjan luomutilanteesta on ollut heikosti tietoa. Tässä nyt jonkin verran uutta tietoa  Journal of Cleaner Production -lehden artikkelin perusteella:

Norwegian strategies to up organic consumption are failing, say researchers.
http://mobile.foodnavigator.com/Market-Trends/Norwegians-increasingly-sceptical-about-organic

Norjan edellinen hallitus asetti tavoitteeksi 15 % luomua kulutuksesta vuonna 2020, mutta kaikista luomun tukitoimista huolimatta kulutus on noin 1 % (rahassa mittattuna, ilmeisesti vuoden 2012 tieto). Mielipidetutkimuksen mukaan kuluttajien asenteet ovat kehittyneet Norjassa viime aikoina luomun kannalta kielteisempään suuntaan.

The previous Norwegian government said it wanted organic food to make up 15% of food consumption by 2020. Between 2003 and 2012 more than 40 million NOK (€4.34m) was spent on development support for production and consumption of organic food. Despite this, the market share of organic food in Norway has increased only marginally and accounts for about 1% of the total food market.
...

“From a policy perspective it is alarming that more people say that they find no benefits from purchasing organic food. Among many of the respondents there appears to be almost an active resistance against organic food,” they wrote in the Journal of Cleaner Production.

Artikkelissa lisää tietoa:

However for other factors such as trust in the labelling system
and quality of organic food, the perceptions have become more
negative. Most important, more consumers saw no benefits from
buying organic food in 2013 than in 2000. The negative trend in
consumers' perception of organic products will have significant
implications in terms of achieving the established ambitious political
goals, and it questions the present policy strategy towards
organic food.

7

Yleinen Keskustelualue / Luomukaupat näennäistieteen markkinointipaikkoina

« on: 01.03.14 - klo:15:24 »

Luomuun ja lähiruokaan erikoistuneissa myymälöissä kaupitellaan usein kaikenlaista näennäistieteellistä kirjallisuutta ja tavaraa. Tämän tietää jokainen joka on vieraillut niissä Suomessa tai ulkomailla.

Tässä kuvaus USAn suurimmasta luomuketjusta Whole Foods.

Whole Foods: America’s Temple of Pseudoscience

http://www.thedailybeast.com/articles/2014/02/23/whole-foods-america-s-temple-of-pseudoscience.html

Ote jutusta:

I’m talking, of course, about Whole Foods Market. From the probiotics aisle to the vaguely ridiculous Organic Integrity outreach effort (more on that later), Whole Foods has all the ingredients necessary to give Richard Dawkins nightmares. And if you want a sense of how weird, and how fraught, the relationship between science, politics, and commerce is in our modern world, then there’s really no better place to go. Because anti-science isn’t just a religious, conservative phenomenon—and the way in which it crosses cultural lines can tell us a lot about why places like the Creation Museum inspire so much rage, while places like Whole Foods don’t.

My own local Whole Foods is just a block away from the campus of Duke University. Like almost everything else near downtown Durham, N.C., it’s visited by a predominantly liberal clientele that skews academic, with more science PhDs per capita than a Mensa convention.

Still, there’s a lot in your average Whole Foods that’s resolutely pseudoscientific. The homeopathy section has plenty of Latin words and mathematical terms, but many of its remedies are so diluted that, statistically speaking, they may not contain a single molecule of the substance they purport to deliver. The book section—yep, Whole Foods sells books—boasts many M.D.’s among its authors, along with titles like The Coconut Oil Miracle and Herbal Medicine, Healing, and Cancer, which was written by a theologian and based on what the author calls the Eclectic Triphasic Medical System.

You can buy chocolate with “a meld of rich goji berries and ashwagandha root to strengthen your immune system,” and bottles of ChlorOxygen chlorophyll concentrate, which “builds better blood.” There’s cereal with the kind of ingredients that are “made in a kitchen—not in a lab,” and tea designed to heal the human heart.

8

Yleinen Keskustelualue / Luomumaidon tuotanto ja myynti

« on: 10.01.14 - klo:18:00 »

EU:n maidontuotantoa rajoittavat kansalliset kiintiöt poistuvat vuonna 2015, minkä vuoksi kilpailu kiihtyy myös tavanomaisen maidon ja luomumaidon välillä.

Tanskassa uutisoitiin äsken, että luomumaidon tuottajia siirtyy jo nyt takaisin tavanomaisen maidon tuotantoon:

Farmers giving up organic milk
http://cphpost.dk/news/farmers-giving-up-organic-milk.8263.html

Dairy company Thise can say goodbye to 15 million litres of organic milk a year after ten farmers decided to give up organic milk and switch to conventional production.

Ole Sørensen, the head of the milk committee in the organic farmers' association Økologisk Landsforening, is worried that other dairies may soon face a similar development.

He provides organic milk to national dairy co-operative Arla, which also lost nine organic suppliers in 2013.

"We fear that farmers are abandoning organic milk production," Sørensen told Jyllands-Posten newspaper.

If dairies keep losing suppliers it could have long-term consequences. It takes two years to convert to an organic farm, but just one day for a farmer to give up ecology altogether. The loss would make it impossible for the government to reach its goal of doubling organic food production by 2020, according to Jyllands-Posten.

EU abolishing milk quota

The reason behind the rapid decline of the organic dairy farms is that EU will abolish the current quota system on milk in 2015, allowing farmers to produce unlimited amounts.

As organic farms have to fulfil more demands, they will stand better chances of doubling production and increasing earnings if they switch to conventional milk production.

Regulations demand that organic farmers must put their cattle out to pasture in the summer and that a large portion of the forage has to be produced on their own fields.

Halvempaa tavanomaista ja luomumaitoa on ilmeisesti tulossa Puolasta ja Saksasta.
http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2013/08/21/maidolla-menee-hyvin-mutta-alkaako-juustosota/201311550/12

Tukirahat ovat elintärkeitä suomalaisille maatalousyrittäjille. Maitolitran tuottaminen Suomessa maksaa noin 30 senttiä enemmän kuin ilmastoltaan edullisemmassa Euroopassa. Suomalainen maitotilallinen myy maidon meijeriin reilulla 40 sentillä litralta, vaikka sen tuottamiseen on kulunut 86 senttiä litraa kohti. Erotuksesta osan korvaavat kansallinen ja EU-tuki.

Maidon EU-kiintiöt
häviävät vuonna 2015

Euroopan ja myös Suomen maitotuotemarkkinoille on tiedossa vipinää vuonna 2015, kun tuotantoa säädelleet alueelliset ja maakohtaiset kiintiöt poistetaan. Odotettavissa on, erityisesti vahvat maidontuottajamaat Hollanti, Saksa, Irlanti, Britannia ja Puola ottavat kunnon kirin tuotantomäärissään.

Kiintiöiden poiston vaikutusta on oikein tutkittukin Kielin yliopistossa ja havaittu kiintöiden poiston heikentävän luomumaidon tuotannon suhteellista kannattavuutta:
Organic or conventional? Optimal dairy farming technology under the EU milk quota system and organic subsidies
http://www.organicagcentre.ca/ResearchDatabase/res_dairy_technology_optimal.asp

Abolishment of the EU milk quota results in a considerable decline in the number of sample farms for which organic farming is the optimal technology, suggesting that, ceteris paribus, organic dairy farms may lose competitive advantage with the deregulation of the EU’s milk market regime in 2015. Organic maintenance payments more than double the number of farms with a higher earning potential in organic farming, but their effectiveness could decline when the milk quota is abolished.

***

PS Luomulakolla on valaiseva kirjoitus Tanskan tilanteesta nyt:
http://luomulakko.blogspot.fi/2014/01/tanskan-luomutuotanto-hyytyy.html

9

Yleinen Keskustelualue / Luomun Wunderkind

« on: 29.11.13 - klo:18:28 »

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:
http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/

Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

”Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”


Kun Joona ei keksinyt miten voisi myrkyttömästi torjua rukiin lumihometta, kävi hän kysymässä apua kylän iäkkäimmältä viljelijältä.

”Hän kertoi, että he laittoivat aikanaan auran tukin hevosen perään ja jyrsivät pellon niin, että pakkanen pääsi maakerrokseen ja tappoi homeen”, Joona kertoo. Niin aikoo tehdä hänkin, jos lumi tulee roudattomaan maahan. Toki traktorin ja teräskiekkojyrän avulla.

Joonan mukaan laskutaitoinen viljelijä huomaa äkkiä, että kannattaa käyttää luomumenetelmiä ja aikanaan sertifioitua luomutuotantoon.

Luomun satohinta on melkein tuplasti tavanomaista suurempi ja hehtaarilta saa 140 euroa enemmän tukea. Luomuun siirtyminen tuo tilalle 15 prosenttia enemmän tuloja eikä torjunta-aineista tai keinolannoitteista tarvitse enää maksaa.

Kun nyt puhutaan rahasta, niin Joonalla on radikaali väite. Hänen mukaansa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kaikkein edullisinta ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto aiheuttaa harmia esimerkiksi pohjavesien saastumisen, monimuotoisuuden heikkenemisen ja vesien rehevöitymisen vuoksi. Nämä negatiiviset vaikutukset eivät näy nykyisellään ruuan hinnassa vaan ihmiset maksavat niiden kustannukset muualla kuin ruokakaupassa.

”Jos nämä ulkoisvaikutukset olisivat mukana ruuan hinnassa, niin luomuruoka olisi kaupassa normiruokaa halvempaa”, Joona sanoo.

Kauppalehdessä oli jo elokuussa juttu Juusosta:
http://tyynelantila.fi/wp-content/uploads/2013/08/Kauppalehti_13.08.2013_pienempi-tiedosto.pdf

ISÄNTÄ katselee tyynenä suurta rikkaruohoista
peltolohkoaan, joka ei ollutkaan vielä valmis
luomuherneen viljelyyn.

Tukien leikkaus nostaisi kuluttajahintoja,
mutta Joonan mielestä me maksamme nyt
ruuasta liian vähän. Hintoihin pitäisi lisätä
tuotannon ulkoisvaikutukset.

”Kemiaan perustuva tuotanto on yhteiskunnallisesti
kalliimpaa kuin ekologinen viljely,
sillä kemian aiheuttamat ympäristöhaitat maksetaan
jälkikäteen veroina. Ruoka on selvästi
liian halpaa, kun siitä jopa puolet on hävikkiä.”


UNIONIN ajama tilakokojen raju kasvu on sekin
johtanut Joonan mukaan tehottomuuteen,
vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Alle kolmen
hehtaarin tilat eivät saa EU:n maataloustukia,
mutta juuri ne ovat Joonan mukaan monesti
tehokkaimpia, tuottavat eniten ihmisruokaa
ja työllistävät paremmin kuin suurtilat.

”Väkisin kasvatetut tilat ovat kartalla usein
kuin haulikolla ammuttuja. Ei voida puhua tehokkuudesta,
jos viljelijän on ajettava kymmeniä
kilometrejä pelloille. Viljelijä ei ehdi
tarkkailla peltojaan riittävästi, jolloin töissä
ollaan herkästi väärään aikaan. Tai joudutaan
turvautumaan kemiaan.”

Joona ehdottaa, että tukia maksettaisiin
tulevaisuudessa esimerkiksi sen perusteella,
kuinka paljon hiiltä viljelijä sitoo maahan.

Tyynelän isäntä uskoo näin käyvänkin. Hän
uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä
luomun viljelyosuus on noussut 30 prosenttiin,[/b
ja että muu tuotanto perustuu valtaosin
ekologisiin menetelmiin.
Niin kuin siihen kalkkiin ja etanoihin.

Komeat puheet ja kuvat takaavat, että Juusosta tulee luomun kansikuvapoika. Juttuja tehdään, mahtipontisia puheita ei kyseenalaisteta eikä toimittajia haittaa ristiriitaisuus ja epärealistisuus.

Kyllä hän toimelias on. Katsokaa vaikka Tyynelän kotisivuja:
http://tyynelantila.fi/

10

Yleinen Keskustelualue / WWF:n ruokaopas

« on: 26.10.13 - klo:21:06 »

Ruokatieto kertoo WWF:n ruokaoppaasta näin:

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/wwfn-ruokaopas-kertoo-vaikutuksista-maahan-veteen-ilmaan

Suomessa tuotettu ruoka ei WWF:lle ole ykkösasia, vaan nimenomaan kasvispainotteiset ruokavalinnat. Myös luomutuotanto on ruokaoppaassa pienempi asia kuin valinta lihan ja kasvisten välillä.

Innostuin tuosta katsomaan olisiko WWF tulemassa järkiinsä.
No, olihan siellä noita muitakin painotuksia mutta kuitenkin WWF:n ruokaopas itse kertoo luomusta näin:
http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/Luomuruokaa-koko-maapallon-vaestolle-1846.a

Luomuruokaa koko maapallon väestölle
Luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa riittää kaikille, jos vähennämme lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kulutusta.

Siis luomu on WWF:lle tosi iso asia, koska sitä tulisi riittää "koko maapallon väestölle".

11

Yleinen Keskustelualue / Ravintoarvot - luomu vs. tavanomainen ruoka

« on: 24.10.13 - klo:06:01 »

Eeropekka Rislakki väitti Puoli seitsemän -ohjelmassa 23.10.2013 (http://areena.yle.fi/tv/2036463), että "tehotuotettuja" omenia joutuu syömään 2 tai 3 kolme saadakseen "samat vitamiiniarvot ja systeemit" kuin yhdestä luomuomenasta. Väitettä hän ei perustellut mitenkään.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Stanfordin yliopiston tutkimus), että ravintoarvot eivät yleensä merkittävästi poikkea toisistaan luomussa ja tavanomaisessa. Pieniä eroja saattaa olla johtuen usein muista tekijöistä kuin viljelymenetelmästä.

Rislakki esitti myös lukuisia muita perustelemattomia väitteitä kuten, että luomuruoka "säilyy", "pysyy kasassa", "kestää kuumentamista jne." toisin kuin tavanomainen, jossa nuo ominaisuudet ovat kadonneet prosessoinnissa ja lisäaineilla yms. täytyy korvata noita luomuruuan hyviä ominaisuuksia.

Rislakki on tottunut siihen, että hän voi päästellä kaikenlaista, koska tietämättömät ja luomumyönteiset toimittajat eivät kuitenkaan kyseenalaista mitään. Niin kävi nytkin.

12

Yleinen Keskustelualue / Asiallista (ja pääosin oikeaa) tietoa luomusta mediassa - Koontiarkisto

« on: 19.10.13 - klo:10:09 »

Luomusta julkaistaan valtavasti pelkkiin mielikuviin perustuvia myönteisiä artikkeleja lehdissä ja muussa mediassa.

Juttuja, joissa toimittaja olisi hieman tarkemmin tutustunut aiheeseen ja joissa tiedot olisivat pääasiassa oikein on vähän. Tänne voisi koota niitä.

Tässä yksi tuore vaikka otsikko onkin lainaus Valtaojan vanhasta jutusta:
Johanna Talasterä  Yle Lahti, 17.10 2013:
Näkökulma: Luomu on hyvää tarkoittavan ihmisen väärä valinta
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_luomu_on_hyvaa_tarkoittavan_ihmisen_vaara_valinta/6885336

Monet suomalaiset pitävät luomua ekologisena ja turvallisena valintana, mutta asia ei ole niin yksiselitteinen.

Ilman vuosikymmeniä kestänyttä kasvinjalostusta ja viljelymenetelmien kehitystä nykyiset viljelykasvimme olisivat yhä esi-isiensä kaltaisia surkeita rääpäleitä. Ne eivät millään voisi ruokkia maapallolla nykyään asuvaa ihmispopulaatiota – meitä olisi korkeintaan muutama miljoona koko planeetalla.

Luomupelto tuottaa satoa keskimäärin puolet siitä mitä tavanomaisin menetelmin viljelty pelto. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siis puolta isompi ala metsää muutettuna pelloksi. Maailman parhaat alueet on jo muutenkin raivattu. Jokainen uusi pelloksi raivattu alue on uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Mitä suuremmat pellot, sitä enemmän kuluu fossiilisia polttoaineita peltojen kylvämiseen, kyntämiseen ja sadonkorjuuseen. Samalla pitäisi pyrkiä pienentämään polttoaineiden kulutusta ja niiden tuottamia päästöjä.

Jos ajattelisimme puhtaasti ympäristöä, tulisi meidän pyrkiä peltoalojen pienentämiseen, ei suurentamiseen. Samalla maapallon väestömäärä kasvaa ja ruuantuotannon on pysyttävä kehityksen kelkassa mukana. 

Yksi syy suosia luomua on pelko siitä, mitä kasveihin käytetyt torjunta-aineet tekevät meille. Pelkäämme torjunta-aineiden lisäksi muun muassa lannoitteita. Näitä aineita on tieteellisesti tutkittu melko paljon ja niiden vaikutukset tunnetaan hyvin. Sen sijaan luomuna kasvava kasvi on alttiimpi kasvitaudeille ja homeille, joiden vaikutusta puolestaan ei aina ole tutkittu läheskään yhtä kattavasti.

Terveystutkimuksissa ei ole voitu pitävästi osoittaa luomun olevan selkeästi tavanomaisin keinoin tuotettua ruokaa terveellisempää.

13

Yleinen Keskustelualue / Biolanin luomukyselyn tiedote

« on: 10.09.13 - klo:12:44 »

Biolanin luomukyselyn tiedote tuli tänään:
http://epressi-api.mailpv.net/a/s/18141393-c38a34b79515713929da4d1aaa74d1db/390010

Tutkimus: Luomu arveluttaa suomalaisia

Tiedote. Julkaistu: 10.09.2013 klo 09:30 - Viestintätoimisto Rianno

Puhdasta ja terveellistä, mutta kallista

Joka neljäs suomalainen epäilee luomutuotteiden korkeaa laatua. Samanaikaisesti lähes jokainen on sitä mieltä, että luomutuotteet ovat kalliita. Luomun merkitys kestävän kehityksen edistäjänä on hämärän peitossa. Nämä kuluttajien mielipiteet käyvät ilmi Biolan Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1304 pientaloasujaa.

Vastaajista 25 prosenttia ei allekirjoita luomutuotteiden korkeaa laatua. Naisilla luomun laatumielikuva on selvästi korkeampi kuin miehillä.  Lähes joka kymmenes vastaaja ei osannut arvioida luomutuotteiden laatutasoa.

-  Luomun mielikuvan parissa täytyy tehdä vielä paljon töitä ennen kuin siitä tulee aito vaihtoehto ostoshetkellä, etenkin kun 93 prosenttia pitää luomutuotteita kalliina. Tutkimustuloksissa nousi useassa eri kohdassa esille se, että ihmisiltä puuttuu tietoa. Lisäksi tieto, joka on saatavilla on hyvinkin ristiriitaista. Luomukeskustelu on yhtä hankalasta seurattavaa kuin väittely esimerkiksi kahvista tai d-vitamiinista. Yhtenä päivänä ne parantavat kaikki vaivat ja seuraavana vievät elämän ennenaikaisesti kohti loppua, pohtii Biolanin markkinointijohtaja Timo Huhtamäki.

Terveellisyys ja puhtaus ovat luomun tunnusmerkit.

Vastaajista 82 prosenttia pitää luomutuotettua ruokaa terveellisenä ja puhtaana. Suomalaista luomutuotantoa ulkomaista luotettavampana pitää 77 prosenttia vastaajista. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan onko suomalainen tehotuotanto luonnonmukaisempaa verrattuna ulkomaiseen. 61 prosenttia uskoo näin olevan.

Kestävän kehityksen kärkenä luomulla on vielä tekemistä.

Kysyttäessä edistääkö luomu kestävää kehitystä 43 prosenttia vastaajista kertoo uskovansa vaikutusten olevan vähäiset tai olemattomat. Tässäkin osa-alueessa miehet ovat naisia skeptisempiä. Miehistä jopa 53 prosenttia ei yhdistä luomua kestävään kehitykseen. Ympäristöystävällisyyden kyseenalaistaa lähes joka viides vastaaja.
 

- Kolikolla on onneksi toinenkin puoli. Kuitenkin lähes puolet vastaajista uskoo edistävänsä kestävää kehitystä luomuvalinnoilla. Luomu on vielä verrattain uusi asia, joten tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä kehityssuuntana. Nyt, niin Biolanin kuin kaikkien muidenkin luomutuotteiden valmistajien, tehtävänä on välittää kuluttajille faktatietoa heitä kiinnostavasta ja askarruttavasta aihealueesta, Huhtamäki toteaa.

 "..ihmisiltä puuttuu tietoa...tehtävänä on välittää kuluttajille faktatietoa". Nii-in, kunpa levittäsivätkin faktatietoa mielikuvien sijaan niin luomun kannatus romahtaisi.

14

Yleinen Keskustelualue / Luomubroileri ja sen hinta

« on: 21.08.13 - klo:20:39 »

Luomubroileri tulee perjantaina 23.8.2013 Prismoihin. (Lisäys: Hesarin mainoksen mukaan näyttää olevan myynnissä jo torstaina).
Twitterissä Alarotu vastasi Kuningaskuluttajan kysymykseen hinnasta, että "Hinnat löytyvät perjantaina palvelustamme Foodie.fm."
https://twitter.com/IlkkaAlarotu

No, foodie.fm:stä löytyy jo nyt hakusanalla broileri kuitenkin seuraavat hinnat, joiden perusteella luomubroilerin rintaleikkeen hinnat olisivat yli kolminkertaiset tavanomaisiin verrattuna:

Br Rintaleike Maustamaton
Hk Ruokatalo Oy , 1 kg
9,59€
9,59€ / kg

Br Rintaleike Marinoitu
Rainbow , 1 kg
7,99€
7,99€ / kg

Luomu Br Rintaleike
1 kg
33,90€
33,90€ / kg
 
Luomu Br Rintaleike Mar.
1 kg
28,90€
28,90€ / kg

Luomu Br Siipipalat
1 kg
4,29€
4,29€ / kg

Luomu Br Koipireisi
1 kg
9,49€
9,49€ / kg

Nuo hinnat (mikäli nyt foodiessa olevat hinnat pitävät paikkansa) ovat samassa haarukassa kuin viime vuonna (2012) muissa lanseerausyrityksissä:
http://m.iltasanomat.fi/ruokala-ajankohtaista/art-1288450153256.html

Luonnonmukainen kasvatus näkyy myös luomubroilerin hinnassa, joka on jälleenmyyjästä riippuen 28–40 €/kg. Kasvatus ei ole halpaa hommaa. Suolaisen hintalapun unohtaa, kun puraisee koipea. Täyden masun lisäksi ruokailukokemuksesta jää hyvä mieli, kun tietää, että eläimellä on ollut hyvä elämä.

Broilerista kannattaa käyttää kaikki osat. Kun broilerin liha on kadonnut parempiin suihin, luista voi keittää liemen. Se on itse valmistettuna lisäaineetonta ja täysin luomua, jos käytät liemeen myös luomujuureksia. Liemen voi pakastaa, jos se ei tule käyttöön heti.

Luomubroileria myy muutama kauppias pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Luomubroileria myyvät pk-seudulla Tammiston ja Sellon K-Citymarketit ja Saaripuoti Lauttasaaressa sekä Tampereella Lähiruokapuoti Lempi.

Välimaan tilalta voi ostaa tuotteita myös suoraan.

15

Yleinen Keskustelualue / Iltasanomien luomukysely

« on: 16.08.13 - klo:21:48 »

Iltasanomien luomukysely parhaillaan menossa:

Kysely: Miksi ostat luomutuotteita? Oletko vaihtanut tavalliset elintarvikkeet luomuun? Vastaa kyselyyn!

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013081517375259_ru.shtml

Pankaapa vastauksia siitä miksi ette osta.