Topics

Ei käy kateeksi poliitikkojen ja virkamiesten osa, kun kansanliikkeet melskaavat Raahen kultakaivoksesta, Talvivaarasta  tai muusta ympäristöongelmasta. Kansanliikkeillä usein homma menee överiksikin, ja ehkä numerosokeus iskee, kuten ministereille Kreikan talousasioissa. Eikä ehkä tunneta, mitä ovat etuliitteet (nano, mikro, milli jne). Ehkä aina ei halutakaan muuta kuin pitää ääntä ja panna kapuloita rattaisiin.

Talvivaara ja Raahe tulivat esille MT:ssä 12.12.-12:  http://mattipekkarinen.net/talvivaara.htm
Tshernobyl aikoinaan oli ainakin suomalaisittain samaa sarjaa: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/

Aina roiskuu, ainakin vähän, kun rapataan. "Rappaajan" tulisi tietysti korvata haitat niille, joita ne koskevat (esim Talvivaaran lähistön ranta-asukkaat). Ja ehkä vesistön varrella alemapanakin asuvien kohdalla on haittoja. Mistään maailman- tai edes Suomen lopusta ei ole kyse. Mutta jos kaivostoiminnan harjoittaminen tehdään täällä ylettömän hankalaksi, se voi olla nyky-Suomen loppu.

Kansa tarvitsee aina jonkun pelon aiheen? Minusta oikein sopiva olisi näin 25 asteen pakkasella se paljon puhuttu ja luvattu ilmaston lämpeneminen...

[MT kertoi 26.92012 näin:]

Näyttää, että Roundupin haittoja yritetään edelleen sitkeästi löytää. Onko rotasta etsijän ystäväksi?


MT kertoi 26.92012 näin:
"Ranskalainen gm-maissitutkimus kuohuttaa tiedemaailmaa.
Viime viikolla julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan Roundupia kestävä gm-maissi aiheuttaa rotilla ennenaikaisia kuolemia sekä kasvaimia ja elinvaurioita. Samoin vaikuttaa juomaveteen lisätty Roundup.

Tutkimus on nostanut tiedepiireissä suuren kohun. Osa tutkijoista arvostelee siinä käytettyjä menetelmiä vääriksi. Tutkimus julkaistiin Food and Chemical Toxicology -lehdessä.

Koerotat oli jaettu neljään ryhmään. Kahdelle syötettiin Monsanton jalostamaa muuntogeenistä NK603-maissia, joka kestää Roundupin tehoainetta glyfosaattia. Toinen ryhmä sai Roundupilla ruiskutettua maissia, toinen ruiskuttamatonta.

Kolmannelle ryhmälle ei annettu gm-maissia, mutta niiden juomaveteen oli lisätty Roundupia. Neljäs oli vertailuryhmä, joka ei saanut Roundupia eikä gm-maissia.

Roundupia tai gm-maissia saaneet rotat kuolivat nuorempina kuin verrokkirotat ja niille kehittyi enemmän kasvaimia ja maksa- ja munuaisvaurioita. Tutkimus kesti kaksi vuotta, jota pidetään rotan normaalina elinaikana.

Tutkimusryhmän mielestä teollisuuden omat kokeet ovat liian lyhytaikaisia antamaan oikeita tuloksia. Tutkimustulosta on tuoreeltaan arvosteltu jyrkästi. On muun muassa huomautettu, että kokeessa käytettiin Sprague-Dawley-rottakantaa, jolla on normaalistikin taipumus kehittää kasvaimia. Myös tutkijoiden käyttämiä tilastollisia menetelmiä arvostellaan.

Tutkimusta johtanut professori Gilles-Eric Séralini tunnetaan geenimuuntelun vastustajana.

Asiaa mutkistaa vielä se, että Séralinin ryhmä kieltäytyy luovuttamasta tutkimusaineistoaan Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle. Ryhmän mukaan Efsa on asiassa puolueellinen, koska on hyväksynyt gm-maissin markkinoille.

SATU LEHTONEN"
   

Tänään (10.7.2012) tulleessa Tiede-lehdessä oli aika objektiivinen katsaus viljelymenetelmiin ja luomu/tavanomainen- vertailua. Pohjana oli liuta luotettavia tutkimuksia. Oikeastaan ainoa mitä pitää kritisoida, on se, että muutamia (ja oikeastaan juuri niitä tärkeimpiä) Ongelman osa-alueita ei oltu käsitelty ollenkaan:
- mikä on valinnan vaikutus maailman väestön ravitsemukseen
- mikä on vaikutus kansantalouteen ja ruuasta maksettavaan kokonaishintaan (ml. verovaroista maksettava tuki)
- mikä on vaikutus koskemattomaan luontoon, jos peltoa pitää raivata toinen mokoma lisää...

Noita on kyllä tullut pohdituksi, mm T�,,�,,LL�,, (linkit siellä eivät enää toimi oikein)

[aidosti uskovat]

Vihreitä (ja meitä muitakin) on moneen junaan

On ihmisiä,jotka aidosti uskovat saamaansa tietoon (jota sitten innolla eteenpäinkin yleensä levittävät). Mielestäni he ansaitsevat kunnioituksemme vaikka tietäisimme heidän olevan väärässä. On luonnollista, että ihminen pyrkii edistämään asiaa, jonka kokee tärkeäksi ja oikeaksi.

Jotain epäsuomalaista mentaliteettia sen sijaan edustavat ne, jotka valehtelevat järjestelmällisesti ja tietoisesti. Yleensä he tekevätkin sitä maksusta, siis ovat sellaisen organisaation palkkalistoilla, joka sitä edellyttää. Normaali suomalainen kun vaatii  kunnon korvauksen siitä, että omatunto soimaa ja ehkä yöunet menevät.

Viime mainittuun ryhmään sijoittaisin ainakin seuraavia tapauksia:

1) Metsäasioissa ... tämä ihminen selvästi  puhuu vastoin tietoaan. Osataan sitä siis pohjoisessakin

2) Ilmari Schepel, houkutellessaan viljelijöitä luomuun kehuu luomun extrasuuria tukia ja taas toiseen suuntaan, muulle kansalle taas puhuu surkeasta, vain 85% tukitasosta…

3)  Arja Peltomäki vähättelee maailman nälänhätää puhumalla julkisuudessa moneen kertaan, että pelkkä Puola pystyy ruokkimaan koko Euroopan. FAO:n tilastojen mukaan Puolan peltoala on 3,8% Euroopan pelloista. Millä se siis koko Euroopan ruokkisi, luomulla, vai? Tähän Peltomäki vastasi, että kyllä Puola siihen pystyy, kunhan raivaa metsänsä pelloiksi! Pystyykö Puola kolmikymmenkertaistamaan peltoalansa? Ensin on ilmeisesti tartuttava miekkaan ja sitten vasta auraan, jotta pystyy. http://mattipekkarinen.net/kesk06.htm#napitvastakkain

4) Luomuprofessori  TR oli myös "rohkea" puheissaan:  http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/50879


Tässä alkua.

[Mitenkä pärjäävät ne, jotka ostavat vain tuulisähköä?]

Ulkona on pakkasta 34 astetta ja aivan tyyntä. Mitenkä pärjäävät ne, jotka ostavat vain tuulisähköä? Rohkenen epäillä, että sekaan heillekin laitetaan salaa epäeettistä sähköä. Elektroneissa pitäisi olla selkeät alkuperämerkinnät. Osa sähkönkuluttajista kun on jyrkän aatteellisia tässäkin asiassa. Ja sitäpaitsi varmaan huomaavat vilpin, jos vaikkapa sähkösauna onkin lämmitetty ydinvoimalan sähköllä. Saattaapa allergiaoireitakin tulla, varsinkin luomuperheen lapsille?

Niitäkin saattaa löytyä. Tässä aluksi: http://mattipekkarinen.net/korokelaidaton.htm

 blogi"keskustelusta":

Matti P kirjoitti...
Joo niinpä käynnistyy viikonlopun vietto täälläkin (Iisalmi), kuutisen tuntia teitä (Japani) myöhemmin. Epäreilua. Siellä kuppilat tietysti jo sakkia (japseja ja jokunen suomalaislikkakin?) sakeana latkimassa sakea.
Syödäänköhän Japaniassa tikuilla niinkuin kai Kiinassa ainakin riisiä? Hoikan vartalon salaisuus? Jossain kuvassa kyllä söitte sormin (varmaan loppuillasta). Jos juomatkin nautittaisiin tikuilla, niin harvempi ehkä kovin mietoa tilaisi...

Harakirin "tekniikka" onkin todennäköisesti syntynyt puikoillajuontitilanteessa, jossa ravintolassa, valomerkin lähestyessä, asiakas tunsi olleensa liian hidas (puuttui vielä paria promillea verestä), ja lisäsi tempoa liikaa. Jonkilainen ergonomiajuttu, tekniikkavirhe juomatikkujen kanssa koitui kohtaloksi.... Tais olla Wikipediassa.

Ylläolevan kertomuksen todenperäisyyttä vahvistaa kyseisen ravintolan erään silloisen kanta-asiakkaan lausunto, jossa hän oli kuullut uhrin vaimon (hieman ennen tapaturmaa) tokaisseen miehelleen: "No onko tänne tultu juomaan vai tanssimaan?". Tilanne oli siis ollut todella hektinen.

12. syyskuuta 2011 7.01 
Matti P kirjoitti...
Mieliä jäi varmaan vaivaamaan, mistä tikuilla juominen ammoisina aikoina sai alkunsa Japanissa? No Suomesta tietenkin. Täällähän on kautta aikojen ollut tapana maistella muun muassa muurahaispesien kirpeitä nesteitä työntämällä pitkä tikku pesään ja sitten nuolemalla maut tikusta suuhun. Tämän pääsi näkemään eräs muinoin ikivanhaa Silkkitietä käyttänyt kulkukauppias (Kumotako Sakemuki).

Liiketoiminta tuolloin oli vaihtokauppaa. Sakemuki vaihtoi riisiä ja silkkiä skandinaavisiin silloisiin brändituotteisiin (Koskenkorva ym). Huomattuaan tikulla juomisen edut (liikunnallisuus ja muutkin terveysvaikutukset sekä luonnonmukaisuus) hän laajensi valikoimaansa ja alkoi viedä kotimaahansa myös aitoja suomalaisia näreen, pihlajan ja pajun oksia. Kaupankäynti juomatikkujen osalta tyrehtyi tosin pian, kun Suomen viranomaiset puuttuivat kaikenlaiseen metsänhaaskaukseen (mm kaskenpolttokin kiellettiin, v 1783). Tikkujen käyttö lienee Japanissa jäänyt kuitenkin hienostokulttuuripiireihin pysyvästi.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskiviljely )

Vetoeläinten osuutta "nälän aiheuttajina" en ole aiemmin tullut ajatelleeksi (ehkä ei moni muukaan).
Pikainen katsaus historiaan kertoo, että 40-50-luvuilla Suomessa hevosia oli noin 400000 eli 1/10 ihmisten määrästä. Ja yksi hevonen (tai lehmä) tarvitsee karkeasti ottaen yhden hehtaarin peltoa elääkseen ja toimiakseen kunnolla. Niinpä maa (ja metsä-) talouden vetovoiman energiaksi kului noin 1/5 Suomen pelloista. Ja ihmisille ja muulle karjalle (kuin hevoset) jäi 4/5 peltoalasta. Hevosenlihan merkitys kansan ravinnossa oli pieni, koska hevoset elivät pitkään (ja monasti kuolivat luonnollisen kuoleman, joten lihaa ei syöty.

Entä LEMMIKKIeläinten merkitys nälän lisääjänä. Iso koira kun syö lihaa enemmän kuin keskivertoihminen. Ja siten kuluttaa pellon satoa arviolta 2-4 vegaani-ihmisen verran. Voisiko jopa päätellä, että aiheuttaa 2-4 ihmisen nälkäkuoleman...... ja oma lukunsa ovat mm. harrastuksen vuoksi pidettävät hevoset. Siis: onko eettisesti oikein pitää lemmikkieläimiä ja harrastushevosia?

Matti

[Nukutko, MTK?]

Outo etujärjestö sallii julkisesti ja jatkuvasti solvata jäseniään, maksajiaan.
Laitoin järjestömme lehteen, Maaseudun Tulevaisuuteen, tekstin (jota tuskin kylläkään julkaisevat):

Nukutko, MTK?

Lehdistöstä saamme tuon tuosta lukea, miten kelvottomia ovat suomalaiset elintarvikkeet. Iltalehden Pääkirjoitus 27.8.2010 kertoi, että kansamme joutuu syömään " pitkälle jalostettua ja kallista moskaa". Ja ainoana kansamme henkiinjäämiskeinona annettiin luomutuotanto. Väite loukkaa meitä tuottajia. Missä viipyy oman keskusliittomme vastaus tämmöisiin moitteisiin?

Matti Pekkarinen, jäsen numero  8408039800

Puutarhakalusteita kaupustellaan maininnalla, että ne on tehty SFC-sertfioidusta eukalyptuspuusta. Siis istutetusta, tehokkaasti kasvatetusta "peltometsästä", joten kyseessä ei ole luonnontilaisten ekosysteemien hämmentäminen. Ajatus onkin ihan oikea minun mielestäni.

Samaa linjaa noudattaisi ruuan kohdalla TMTL-sertifikaatti: perustana luonnonmetsiä säästävä, tehokas ja taitava viljely, korkeat hehtaarisadot. Lisäbonuksena tehokas näläntorjunta ja kohtuulliset ruuanhinnat.

Siinä rajoilla on, että milloin kyse on huumorista, milloin mistäkin. Itse aloittelen näin kypsässä iässä runoilua siksi, että koen sen tällä kertaa parhaaksi tavaksi tavoittaa aika passiiviset kotikuntalaiset miettimään järvemme kohtaloa nyt, kun uhkana on viiden kunnan jätevesien tuonti siihen.

Eka menee näin:

SUURI JA MAHTAVA

Valtuusto pian saa asian eteen  - hienoston tuotetta meidänkin veteen?
Ei tarte kuin putkia jonoon lykkiä �" niin Onkivesi saa aitoa ryökkynän kykkiä. *
Tehdään laitoksesta  mahtavan suurta - jälkipolvillekin riittää  jutunjuurta.
Aistivat rohkeiden päättäjäin hengen -  vahvana  raitilla, tullen mennen.

Konsultit saa kauniita päästölukuja arpoa -  mutta kuhat ei jaksa kurassa tarpoa
Paperilla ongelmat  iloksi muuttuu  -   vaan kalat  numeroleikistä suuttuu?
Selitys pitäisi jo varalle olla - No maajussihan se  tunkiolla 
Väärin jälleen  talikkoa vääntää - ja  kalat selälleen  kääntää?

Tai sitten syy on jätteen laadussa �" omassa tietysti, ei  Kaupungista lahjaksi saadussa
Valiovellin ja vessapuuron suhde väärä  - kunnan on säädeltävä syönnin määrä.
Perustetaan vessaviskaalin virat - tarkasti punnitaan jöötit ja  lirat.
Saadaan kuntatalous vakaa -  työtä näin syntyy, omasta takaa.

Savon mahtavin kakkakeko �"  päättäjien uusin maineteko?
Palamaan ei  suostu  tälläkään kertaa  - vaikka naapurista saadaan uutta "verta"
Eiköhän tehdä päätelmä raskas - rämpimistä tarpeeksi on omassakin ------ .

Matti Pekkarinen
onkivesi.net
*ruots. ”frökens skit” , vapaasti suomennettuna: kaupunkilaishienoston ulostetta.


Toka on jo ihan huulella...............

[Tuo lausehan on tietysti jatkunut "kuin ...[jotakin]". Tai sen täytyisi, ihan kieliopillisesti, jatkua niin. Eihän komparatiivia voi käyttää noin]

Heikki on esittänyt hyvän huomion, liittyen luomu"tutkimusten" raportointiin:
""Luonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden."
Tuo lausehan on tietysti jatkunut "kuin ...[jotakin]". Tai sen täytyisi, ihan kieliopillisesti, jatkua niin. Eihän komparatiivia voi käyttää noin.

Miten lause jatkuu ooikeasti? Arvaukseni on: ... kuin sen kylvöön on tarvittu siementä.

Naapurikylän luomuviljelijä pyysi eräänä syksynä minua kuivaamaan ruissatonsa. ”Luoja kahto hyväks antoo kakskymmentä hehtoo (hehtolitraa) ruista seihtemältä hehtaarilta”. (sanoi Luojasta leikillään... kyseessä ei ole kovin uskonnollinen henkilö) Hänen saamansa Sato, 20 hl, painaa kuivattuna noin tuhat kiloa. Se ei ihan riittäisi seitsemän hehtaarin kylvöön, eli SATOA TULI V�,,HEMM�,,N KUIN SEN TUOTTAMISEEN KULUI RUKIIN SIEMENT�,, … Monimuotoisuutta oli pellolla ollut paljon, mutta entä jos kaikilla luomuviljelijöillä onnistuu näin monimuotoisesti?
Pitäisikö luomuviljelyn jatkuvuuden turvaamiseksi sallia luomuviljan kylvössä käytettäväksi osittain tavanomaistakin siementä? Muutenhan tuollaisella satotasolla käy niin, että vuosi vuodelta kylvettävä ala pienenee. (ja syödä ei kärsi yhtään!)

http://mattipekkarinen.net/repussa/biodivli/biodiv9.htm

... hakee avioeroa, kertoo tekstiuutiset, ihan etusivullaan (MTV3).
Herättää minussa monia kysymyksiä. Mm sen, että miten uutiskynnys julkisessa sanassa määräytyy, ja miksi tämä minulle tuntemattoman henkilön ratkaisu sen onnistui ylittämään. Onkohan kyseessä joku kuninkaallinen? Tai YK:n johtohahmoja, tai edes Suomen oikeuskansleri.
... taitaa oikeuskanslerin pojalle olla helpompaa ...

Matti

Maaseudun Tulevaisuus puhuu kerrankin asiaa: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2010-12-20/articles/article_5_3.htm


VEIKKO NIITTYMAA

Suomen maabrändityöryhmä nosti yhdeksi tavoitteeksi siirtyä luomutuotantoon niin, että puolet tuotannosta on luomua. Rima nostettiin niin korkealle, ettei sitä voi pitää realistisena ainakaan vuoteen 2030 mennessä.

Valtuuskunnan yhtenä asiantuntijana käyttämä kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen maa- ja metsätalousministeriöstä näkee Puolet luomua -ehdotuksen suuntaa antavana, tavoitteena, johon pyritään. Vaittinen korostaa kierrätyksen lisäämistä, ja luomu on yksiväline tähän.

Vision haastavuus nousi esille, kun Maaseudun Tulevaisuus laski virallisista satotilastoista kahden viime vuoden aikana, miten pellon käyttö muuttuu, jos maitoa, lihaa ja munia tuotetaan entiseen tapaan, mutta puolet tuotannosta on luomua.

Tikea kokoamien tilastojen mukaan luomupeltojen sato on vain hieman yli puolet maan keskisadosta.

Vuosi 2008 oli suhteessa hieman parempi luomutiloille kuin vuosi 2009. Tämän vuoden tiedot eivät ole vielä käytettävissä.

Suomessa kulutetaan 3,3�"3,4 miljardia kiloa viljaa vuosittain. Vuonna 2008 kokonaissato hipoi neljää miljardia kiloa ja viime vuonna noustiin 4,4 miljardiin kiloon. Hyvät satovuodet lisäsivät vientiä ja lisäksi EU:n interventiovarastoihin myytiin kahdessa vuodessa yli 800 miljoonaa kiloa viljaa.

Tilanne kääntyy päälaelleen, jos valtaosa pelloista laitetaan kasvamaan luomua. Viljatase painuu saman tien reippaasti alijäämäiseksi luomun niukkojen keskiatojen takia.

Vaje kasvaa, mikäli maidontuotanto halutaan pitää ennallaan, sillä nurmea tarvitaan lisää noin neljännesmiljoona hehtaaria. Se on pois viljalta, jonka sato putoaa 2,2�"2,4 miljardiin kiloon. Miljardin kilon vaje pitää paikata tuonnilla, josta puolet on luomua. Sama koskisi öljykasveja, perunaa ja muita juureksia.


Markkinoiden ehdoilla


Tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä tutustui laskelmaan. Hän luonnehtii sitä karkeaksi, mutta suuntaa antavaksi. Mukana on paljon epävarmuustekijöitä kuten se, että luomusadot todennäköisesti paranevat, mikäli pääosa pelloista laitetaan kasvamaan luomua. Samalla tutkimus ja neuvonta painottuvat luomuun.

Yrjölä on samoilla linjoilla MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kanssa, joka korosti, että luomua voidaan lisätä vain sitä tahtia kuin markkinat vetävät. Yrjölä epäilee, löytyykö meiltä riittävästi kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomutuotteista lisähintaa.

Vaittinenkin pitää luomuosuuden nostamista puoleen aika kaukaisena. ”Itse ajattelin jotain 10�"15 prosenttia.”Vaittisen mielestä luomuvisio pitäisi nähdä hieman toisin ja ajatella sitä enemmänkin ravinteiden kierrättämisenä. Kierrättämisen on pakko vähin erin kasvaa, sillä mineraalivarat ovat rajallisia ja hupenevat vauhdilla. Luomussa ravinteita on pakko kierrättää tehokkaasti, koska niitä ei ole varaa hukata.



”Tavoite on saavutettavissa”


Luomuliitossa asia nähdään toisin. Maabrändityöryhmän luomulinjaus on mahdollista saavuttaa, vaikka se on haasteellinen, toteaa vuoden vaihteessa väistyvä Luomuliiton puheenjohtaja Antti Kaasalainen. Kaasalaisen mukaan luomuväki on ottanut näin arvovaltaisen tahon luomukannanoton erittäin myönteisesti vastaan. Vastaavaa ei ole aiemmin kuultu.
Onko tavoite realistinen? Kaasalainen muistuttaa mieliin Nokian nousun alkuajat. Kuka uskoi Ollilaa 90-luvun alussa, kun hän ryhtyi kehittämään Nokiaa.
”Miksei sama voisi onnistua luomussa? Vuoteen 2030 on parikymmentä vuotta aikaa.” Kovaa työtä Puolet luomua -visio kuitenkin vaatii. Koko elintarvikeketju pitää valjastaa hankkeen taakse tutkimuksesta ja neuvonnasta lähtien. Satotason nosto onnistuu aika Pellot eivät riitä, jos puolet maataloustuotannosta muutetaan luomuksi ja kuluttajat haluavat syödä edelleen myös lihaa ja maitotuotteita. Suomesta tulisi iso viljan tuoja.

Kuvat 

Luomuviljan keskisadot ovat selvästi tavanomaista viljaa alhaisemmat. Jos puolet maataloustuotannosta olisi luomua, jouduttaisiin Suomeen tuomaan esimerkiksi ohraa, joka on yleisin rehuvilja. kari salonen


 

Saapa nähdä, miten aukoton on kontrolli otakantaa.fi- sivustolla.
Laitoin yhden kannanoton jokin aika sitten, ja sitä tallentaessa tuli teksi: viestisi käsitellään pian. Siis luetaan tarkkaan, ennekuin julkaistaan.
Tuota eka viestiä en minnekään itselleni tallentanut, vaan arvannette suurin piirtein. Näyttää, että sitä ei julkaista.

Toisen viestin laitoin nyt (klo 12.35). Senkään sisältö ei ollut herjaava, mutta olihan se vastaus Ilmari Schepelille:
"Sinä Ilmari Schepel edelleen löydät luomusta tehokkuuden esimerkkejä, ilmaisilla tuotantopanoksilla.
Hienoa. Siis: missä on ongelma?
No siinähän se, että rehellisen suomalaisen kansan on vaikea tätä kaksinaamaisuutta rahalla tukea. Vaikeaa se on iloiten tehdä veronmaksulla ja vaikeaa kaupan kassallakaan,
Pitäisikö jatkossa luomumerkistä tehdä huomaamattomampi, ja paketoida tavanomaiseen tapaan? Tilastojen mukaan sitä jo aika paljon tehdäänkin.

Matti Pekkarinen
http://mattipekkarinen.net/ltutkim.htm "

SAAPA N�,,HD�,,, J�,,�,,V�,,TKÖ luomumoderaattorin SEULAAN.

[Yllätyksekseni törmäsin kivikirkkoon.]

Jospa niin kuuluu ollakin, ihan johdonmukaisesti. Tuo on havaittu monesti aiemminkin: http://yle.fi/mot/mb010304/kasikirjoitus.htm

Törmäsin samaan tänään työssäni:
Koulutyön ohessa jouduin (varoittavaksi esimerkiksi) hakemaan höppänäoppien tekstejä, hakusanoilla: "humuspreparaatti sarvessa" (kun tiesin, miten mittaamattoman pyhä ja arvokas ja käsittämättömän voimakas lantalitku valmistetaan biodyn-viljelyyn... lehmänsarvi "ydinreaktorina", tietenkin).

Yllätyksekseni törmäsin kivikirkkoon.  Ruudulle pamahti ylimmäksi teksti: Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
LINKKI: http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/steiner.htm.


PS: Raamatusta tuo Pyhä Lantalitku ei ole. Vaan Rudolf Steinerin päästä.

Erinäiset sivustot julkaisevat kuukausittaiset lämpötilatiedot netissä, mutta noin 2 viikon viiveellä. Miten nykytekniikalla ei päästä parempaan nopeuteen tietojen julkistamisessa? Olihan vielä puolisen vuotta sitten joku ihan reaaliaikainenkin sivu, jossa lämpökäyrä päivitettiin jatkuvasti.
On herännyt ajatus, että dataa pitää muokata jollain tapaa, ja ehkä sovittaa yhteen eri lähteiden keräämiä tietoja. Luontoäidin anti ei kelpaa sellaisenaan?
Skepsiksen palstalla tämä on noussut nyt käsittelyyn, mutta kovasti kesken on asian käsittely: http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=287865

Seurataan.

Matti

Esa Härmälä sanoo meitä (yhdistystämme) huolestuttaneen asian myös aika selvästi (MT 2.11.2009) vierasyliö http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2009-11-02/articles/article_2_9.htm :




Vaarantavatko ideologiset riidat nälänhädän voittamisen?

Miljardööri Bill Gates, joka on säätiönsä kautta maailman suurin yksityinen kehitysavun antaja, sanoi äskettäin, että ympäristönsuojelijat vaarantavat pyrkimykset nälän
lopettamiseksi maailmasta vastustaessaan geenimuunneltujen siementen käyttöä Afrikassa. Hänen mukaansa geenimuunnellut kasvit, kuten myös lannoitteet ja kemikaalit, ovat tärkeitä, joskaan eivät ainoita, välineitä auttaa Afrikan pienviljelijöitä nostamaan tuotantoa. Maailmanlaajuinen yritys auttaa Afrikkaa vaarantuu ideologisen kiilan takia, joka on jakamassa voimat kahteen.

Tarvitaan vielä vihreämpi vallankumous.
Gates ei vaikuta yksisilmäiseltä teknologian puolustajalta.Samassa puheessaan hän totesi, että seuraavan vihreän vallankumouksen on oltava ensimmäistä vihreämpi.
Seuraavaa vihreää vallankumousta täytyy ohjata pienviljelijöiden etu, se täytyy sovittaa paikallisiin olosuhteisiin ja sen täytyy olla talouden ja ympäristön kannalta kestävä. Ensimmäistä vihreää vallankumousta, jolla nostettiin nimenomaan riisin tuotantoa Aasiassa ja siten turvattiin suurten kansakuntien kuten intialaisten ja kiinalaisten ravinnon saanti, on kritisoitu juuri näistä puutteista.

Nykyisistä pelloista saatava irti enemmän
Maailma on todella mittavan haasteen edessä, kun sen täytyy liki kaksinkertaistaa ruuantuotantonsa vuoteen 2050 mennessä ja lisäksi tuottaa huomattavat määrät bionergiaa ja biopohjaisia raaka-aineita.
Maasta pitää saada enemmän irti. On korvaamaton vahinko, jos nämä pyrkimykset hidastuvat tai kokonaan pysähtyvät ideologisiin erimielisyyksiin; siihen että yksi sammuttaa toisen mielestä tulipaloa väärin. Ideologiset erot tulevat kuitenkin sitä useammin esiin luonnonvarojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä mitä kauempana luonnosta väestön enemmistö ja ”ideologit” asuvat.
Yhdelle turkistuotanto edustaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, toiselle se on täysin tuomittavaa toimintaa.

Lähivuosien suuri kysymys, jota ei pitäisi ideologisoida, on se, että pyritäänkö tuotannon nostamiseen ensisijaisesti nostamalla nykyisin käytössä olevan viljelymaan tuottavuutta vai raivaamalla lisää peltoa. Oma valintani on selvä. Metsien raivaaminen ympäri maailmaa pelloiksi vähentäisi luonnon monimuotoisuutta, vapauttaisi suuret määrät hiilidioksidia ilmakehään ja vaarantaisi maailman vesitalouden. Nykyisistä pelloista pitää saada enemmän tuotantoa.
Huonosti viljeltyjä peltoja on ympäri maailmaa, mutta erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella ja Afrikassa.

Täyttääkö ohraetanoli kestävyysvaatimukset?
Keskeistä on perinteisten agronomisten menetelmien parempi käyttö ympäri maailmaa, mutta kehittyvällä teknologialla on omaa roolinsa, niin kuin sillä on Suomessakin ollut.
Maatalouden tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä myös sen tähden, että tehoton maatalous ei pysty antamaan panostaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan tuottamalla esimerkiksi biopolttoaineita riittävän tehokkaasti.

Olen aloittamassa selvitystyötä maan hallitukselle ohrapohjaisen etanolin tuotannon mahdollisuuksista Suomessa. Ennakkoarvioni mukaan vaikein asia saattaa olla se, täyttääkö ohraetanoli biopolttoaineelle asetettavat ”kestävyysvaatimukset” (EU:n sustainability criteria). Niiden mukaan biopolttoaineesta saatavan hyödyn tulee olla riittävän suuri suhteessa tuotannossa käytettäviin panoksiin. Mitä korkeampi ohran satotaso on sitä helpommin tämä kriteeri ylitetään.


Sekä uudet että perinteiset tuotantotavat tärkeitä
Turkistarhausta ja ajoittaisia metsäkiistoja lukuunottamatta Suomessa on viime vuosina ollut suhteellisen hyvä yksimielisyys siitä, miten luonnon tuottokykyä hyödynnetään kestävästi. Meillä on niin maataloudessa kuin lisääntyvästi metsätaloudessakin annettu ”kaikkien kukkien kukkia” sallimalla ja kannustamalla niin perinteisempiä kuin uudempiakin tuotantomenetelmiä.
Tätä yksimielisyyttä on syytä varjella maailman ideologisten kiistojen kiihtyessä.
Tunnetulla vihreällä ajattelijalla Osmo Soininvaaralla oli myönteinen ja ennakkoluuloton kirjoitus äskettäisessä Suomen Kuvalehdessä teknologian mahdollisuuksista maataloudessa. Suomessa on pystyttävä yhdistämään kansalaisten hyväksyntää ja tukea saava luonnonvarojen kestävä käyttö ja oman panoksemme antaminen maailman lisääntyvään biomassan tarpeeseen.Tehoton maatalous ei pysty antamaan panostaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Ristiriitoja esiintyy sitä useammin mitä kauempana luonnosta väestön enemmistö ja ”ideologit” asuvat.


ESA H�,,RM�,,L�,,

Meille, kuten Esa Härmälällekään, asia ei ole enää yllätys. Tiedetty ja ymmärretty on: http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=412755

[kertoo asiasta.Mainio puoli on mielestäni siinä, että saadaan kunnollisen viljelyn mallia viedyksi sinne, missä sitä ei ennestään ollut. LUOMUSTA EI T�,,SS�,, PUHUTA...Länsi ostaa kehitysmaista peltoa miljardeilla euroilla. Energiayhtiöt tarvitsevat maata biopolttoaineiden tuottamiseen. Kiina, Intia ja arabimaat puolestaan haluavat varmistaa, että omille kansalaisille riittää ruokaa.BRYSSEL (MT)]

MAASEUDUN TULEVAISUUS-LEHTI (vaan nyt linkkiin ei näy pääsevän ilman tunnuksia): http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2009-05-18/articles/article_5.htm kertoo asiasta.

Mainio puoli on mielestäni siinä, että saadaan kunnollisen viljelyn mallia viedyksi sinne, missä sitä ei ennestään ollut. LUOMUSTA EI T�,,SS�,, PUHUTA...



Länsi ostaa kehitysmaista peltoa miljardeilla euroilla. Energiayhtiöt tarvitsevat maata biopolttoaineiden tuottamiseen. Kiina,
Intia ja arabimaat puolestaan haluavat varmistaa, että omille kansalaisille riittää ruokaa.
BRYSSEL (MT)

Länsimaat, Kiina, Intia ja arabimaat ovat kolmen viime vuoden aikana ostaneet tai vuokranneet kehitysmaista noin 20 miljoonaa hehtaaria peltoa. Maata ovat hankkineet sekä valtiot että yksityiset yritykset. Rahaa maahankintoihin on käytetty yhteensä lähes 20 miljardia euroa.
Pellon ostamiselle on kaksi motiivia: Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat maata biopolttoaineiden tuotantoa varten. Kiina, Intia ja Saudi-Arabia puolestaan haluavat varmistaa, että ne pystyvät ruokkimaan omat kansalaisensa.
Tiedot ovat peräisin Kansainvälisen elintarvikepolitiikan instituutin Ifprin tuoreesta raportista. Ifpri on kerännyt tietonsa lehtien ja tv-kanavien maakauppoja koskevista uutisista.
Ifpri on Yhdysvalloissa toimiva tutkimuslaitos ja sen taloudellisiin tukijoihin kuuluvat 64 maan hallitukset. Myös Suomi tukee Ifprin toimintaa.


Kiina kaikkein innokkain
Suurin maanostaja on ollut Kiinan valtio. Se on hankkinut Sambiasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta yhteensä viisi miljoonaa hehtaaria peltoa ruuan ja palmuöljyn tuotantoa varten. Intian valtio on puolestaan ostanut Etiopiasta viljelysmaata neljällä miljardilla dollarilla (kolme miljardia euroa).
Yksityisistä yrityksistä suurimmat kaupat on tehnyt eteläkoralainen monialayritys Daewoo, joka osti viime vuonna 1,3 miljoonaa hehtaaria maissipeltoa Madagaskarilta. Maissia voidaan käyttää etanolin raaka-aineena.
Eurooppalaiset bioenergiayhtiöt ovat tehneet maahankintoja etupäässä Afrikasta. Ruotsalainen Skebab on varannut Mosambikista 100 000 hehtaaria peltoa. Brittiläinen Sun Biofuels on puolestaan hankkinut maata Mosambikista, Tansaniasta ja Etiopiasta.
”Yksi tekijä järjestelyjen takana on EU:n biopolttoainepolitiikka”, toteaa raportin toinen kirjoittaja Ruth Meinzen-Dick sähköpostitse.
EU sopi viime joulukuussa ilmasto- ja energiapaketissaan, että bioenergian tuotantoa ja käyttöä lisätään. Unionin tavoitteena on, että 20 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Biopolttoaineiden tuotantoa on arvosteltu, koska sen on katsottu nostavan ruuan hintaa.


Haittoja on, mutta myös hyötyjä

Meinzen-Dick toteaa, että monissa tapauksissa maakaupat ja maanvuokrasopimukset ovat aiheuttaneet ongelmia kehitysmaiden asukkaille.
Hänen mukaansa yksi hankaluus on se, että monet maanviljelijät eivät itse omista peltoaan, vaan se kuuluu valtiolle. He ovat kuitenkin viljelleet maata niin pitkään, että ovat siitä riippuvaisia. Juridisesti heillä ei ole peltoon oikeutta, vaan jos valtio päättää myydä sen, viljelijöillä on vain vähän sananvaltaa.
Monissa maissa viljelijät ovatkin nousseet kapinaan. Esimerkiksi Madagskarin hallitus kaatui tänä vuonna sen jälkeen, kun se oli sopinut maakaupoista Daewoon kanssa, Meinzen-Dick sanoo.
Toisaalta sopimukset voivat parhaimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa sekä myyjä että ostaja hyötyvät: Länsimaat saavat tuotteiden myyntitulot, mutta ne myös investoivat maatalouskoneisiin, parantavat viljelyn tuottavuutta sekä tarjoavat työtä ja elintarvikkeita paikallisille asukkaille.
”Lisäinvestoinnit ovat tervetulleita kehitysmaissa,”, Meinzen-Dick toteaa.
Afrikan maat eivät ole ainoita kiinnostavia maanhankintakohteita. Ruotsalainen Alpcot Agro ja tanskalainen Trigon ovat ostaneet suuria peltoaloja Venäjältä ja yhdysvaltalaispankki Morgan Stanley Ukrainasta.
Bioenergiayhtiöt toteavat, että ne hankkivat joutomaata, eivät peltoa. Meinzen-Dick huomauttaa, että monesti joutomaallakin on hyötykäyttöä. ”Maa saattaa olla laidunta, tai paikalliset asukkaat keräävät sieltä polttopuuta.”



Neste ei ole ostanut maata

Suomalaisyrityksiä Ifprin tutkimuksessa ei mainita.
Neste Oil tuo palmuöljyä Aasiasta, mutta viestintäpäällikkö Hanna Maulan mukaan yhtiö ei ole ostanut eikä suunnitellut ostavansa maata itselleen. Sen sijaan se käyttää paikallista alihankkijaa Ioi Group -yhtiötä, joka toimittaa Nesteelle palmuöljyä.
Maulan mukaan Neste huolehtii siitä, että raaka-aine on kestävästi tuotettua. Huhtikuussa Porvoon jalostamolle tuotiin ensimmäinen erä RSPO-yhtiön sertifioimaa palmuöljyä.

Voiko olla totta, että yli puolet maailman tuottamasta RUUASTA heitetään pois (pilaantuneena tai "lautaselle tai kattilaan jääneenä" ylimääräisenä tähteenä?
"Suattaapa se olla niinnii", eli rohkenen epäillä, että tämä on kovaa liioittelua.

Mutta kylläkin ennenkuin pellon sato on jalostettu ruuaksi, oikeastaan ennen kuin se on edes valmista satoa, sitä kyllä haaskataan siten, ettei huolehdita kasvinsuojelusta. Kasvitaudit ja tuhoeläimet vievät sadosta kai ainakin puolet (lämpimissä maissa varsinkin).

Ja tietenkin pellon satoa syötetään karjalle, mutta kyse ei ole RUUAN syöttämisestä tai tuhoamisesta. Ruoho ei ole ruokaa, eikä viljakaan ole ruokaa, vaan enintään potentiaalista ruuan raaka-ainetta.

Onkohan tuosta valmiin RUUAN hylkäämisestä virallista tutkimusta?

Matti