Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 10.10.14 - klo:06:57

Title: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.14 - klo:06:57
Avaan tässä keskustelun, tuomalla esiin kaksi artikkelia. Tämän uhan olemme tunnistaneet ja pidämme sitä keskeisenä:

Trooppisia metsiä hävitetään vientimaatalouden tarpeisiin (http://maailma.net/artikkelit/trooppisia_metsia_havitetaan_vientimaatalouden_tarpeisiin)

Eli maatalous. Onko se aina "vientimaatalous" on kysymys sinänsä, jos itse ko. uutisessakin kerrotaan:

Quote
Laittomalla maalla tuotetuista maataloushyödykkeistä lähes puolet meni vientiin, ja niiden arvo oli noin 47 miljardia euroa vuodessa.
(lihav. HJ)

... jolloin siis yli puolet ei mennyt! (Täytyy tarkistaa asia ko. uutisen linkin takana olevasta alkuperäisestä raportista.)

Mainituista tuotteista ...

Quote
Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi soija, naudanliha, palmuöljy ja sellu.

... sellua ei tietysti syödä (ainakaan vielä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=699.0) ;D), ja palmuöljystäkin suuri osa menee nk. biopolttoaineiksi.

"Laittomuus" asiassa kuulostaa tietysti erityisen pahalta - mutta onko sademetsän kannalta juurikaan parempi, jos se tuhotaan laillisesti?

***

Mutta sitten "tietyiltä" tahoilta meille tyrkytetään ideaa, että luonnon monimuotoisuuden uhkana olisikin geenitekniikka. Tällainen uutinen oli viimeksi IPS:llä tästä:

Synthetic Biology Could Open a Whole New Can of Worms (http://www.ipsnews.net/2014/10/synthetic-biology-could-open-a-whole-new-can-of-worms/)

Quote
Synthetic biology differs from conventional genetic engineering in its technique, scale, and its use of novel and synthetic genetic sequences – raising new risks to biodiversity

Mutta kyllä ko. tahot pitävät vaarallisena, ja juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta, myös "konventionaalistakin" geenitekniikkaa. Onko se? Miten? Ainakaan tuossa artikkelissa sitä asiaa ei selitetä lainkaan, se otetaan annettuna.

***

Eli siinä alkua tästä. Mikä luonnon monimuotoisuutta todella / eniten tässä maailmassa uhkaa? Ja myös voidaan keskustella siitä, mikä todellinen tilanne asiassa on: tämä kysymyshän on tyypillisesti ollut liioittelun kohteena. *) Ja siitä, millä strategialla, millä tavalla mahdollisimman suuri biodiversiteetti voitaisiin maailmassa säilyttää.

____________

*) vanhempi väki saattaa vielä muistaa Heureka-näyttelyn lajien määrän vähentymistä osoittavan laskurin viime vuosisadan puolella - joka vaivihkaa poistettiin salista, hyvissä ajoin ennen kuin se tämän vuosisadan alkupuolella olisi nollaantunut, so. kertonut, että kaikki maailman eliölajit ovat kuolleet sukupuuttoon!
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.14 - klo:06:26
Tämä artikkeli ...

WWF alarmism raises even green eyebrows (http://www.dailymaverick.co.za/opinionista/2014-10-06-wwf-alarmism-raises-even-green-eyebrows/#.VD310RZbu1u)

... syyttääkin ko. WWF:n raporttia liioittelusta, ja käy samalla läpi tämän asian liioittelun historiaa.

Minusta on tärkeää, että asiasta luodaan mahdollisimman oikea ja tarkka kuva, jotta pystytään kohdistamaan toimenpiteet oikein. Ilman oikeaa kuvaa tehdään jotain, mutta tehottomasti tai suunnattoman kalliisti (joka on oikeastaan sama asia). Koska rahat ja resurssit kaikkiin hyviin asioihin maailmassa ovat rajalliset, ei siis ole oikein vain "tehdä jotakin".

Ei ollut tuossa esillä, mutta valaiseva esimerkki: kun on havaittu, että luomupelloilla on enemmän biodiversiteettiä kuin tavanomaisilla, on kiiruusti päädytty suositukseen, että luomualaa on lisättävä, tämän takia. Joka on todella kallista. Mutta nyt sitten onkin huomattu, että tilakohtaisessa tarkastelussa tällaista eroa ei olekaan!
Title: GM ... monimuotoisuus... Raili Leinon teksti
Post by: Matti Pekkarinen on 13.01.15 - klo:11:24
Jotain perää saattaa olla siinä, että gm-kasvien viljely vähentää elänten vilinää pellossa. (verrattuna luomupellon rehotukseen: http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm ) Kun ei oo rikkakasveja (jos on RR-lajike, ja Roundupia on käytetty), ei oo kovin monipuolinen ruokapöytä tuhohyönteisille. Ja varsinkin, jos on Bt-lajike, joka torjuu hyönteiset, niin ei niitä ole senkään vertaa. ja kun ei oo hyönteisiä, ei pellolla ole niitä syöviä lintujakaan.
Noinhan pitääkin viljellä. Kun pellot viljellään kunnolla, jää runsaasti maapallon pinta-alaa niityille ja metsäluonnolle, joka on se oikea, alkuperäinen ympäristö näille kasveille ja eläimille.
http://mattipekkarinen.net/2013-/RLeino.htm

Matti
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.15 - klo:08:46
Tässä artikkelissa kirjoittaja Veikko Ervasti (Kaleva) on todella huolestunut asiasta:

LUONNON MONIMUOTOISUUS ON ELÄMÄN EDELLYTYS (http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/tuiran-poika/84/luonnon-monimuotoisuus-on-elaman-edellytys/5295/)

Ja antaa sitten ehkä pököpäisimmän mahdollisen neuvon lukijoille toimia itse asiassa:

Quote
Mitä yksityinen kansalainen voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi? Käytä jokamiehenoikeuksiasi: sienestä, marjasta ja kalasta. Käytä luonnontuotteita ja suosi luomu- ja lähiruokaa.

Vaikka oli juuri kirjoituksensa alussa tuonut tämän esiin:

Quote
80 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, ja ihminen on ottanut käyttöönsä yli 40 prosenttia koko maapallon ravinnontarjonnasta. Tällöin maapallon 1,5 miljoonalle tunnetulle eliölajille jää 60 prosenttia. Ei ihme, että eläimistö, kasvillisuus ja pieneliöt kestävät yhä huonommin niihin kohdistuvia paineita. Muiden lajien näkökulmasta ihminen on huomattava ympäristöekologinen ongelma.

Huomautin siellä tästä vihreästä sokeudesta. Joka on oikeastaan hänenkin kohdallaan aika käsittämätöntä, artikkelin yhteydessä kerrottu koulutuksellinen ym. tausta huomioon ottaen. Mutta ilmeisesti joku sellainen vihreä perusfilosofia,  jonka mukaan jotenkin luonnon ehdoilla toimiminen on aina luonnolle hyväksi, on riittävän vahva sammuttamaan tosiasiain häiritsevän valon.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.16 - klo:08:02
Tässä uutisessa ja raportissa, josta se kertoo, ollaan kovasti huolissaan luonnon monimuotoisuudesta:

Tutkijat: Biodiversiteetti heikentynyt vaarallisesti suurimmassa osassa maapalloa (http://maailma.net/artikkelit/tutkijat_biodiversiteetti_heikentynyt_vaarallisesti_suurimmassa_osassa_maapalloa)

Aika visusti jätetään kuitenkin mainitsematta se keskeisin syy, joka tuohon on johtanut. Jopa itse raportissa. Sieltä sentään löytyy vihje:

Quote
"The greatest changes have happened in those places where most people live, which might affect physical and psychological wellbeing. To address this, we would have to preserve the remaining areas of natural vegetation and restore human-used lands,” added Dr Newbold.

Siellä missä suurin osa ihmisistä asuu, siellä heidän myös on kaikkien syötävä. Niinpä se "land use", maankäyttö ei ole mitään surutonta käyttöä kevytmielisiin tarkoituksiin. Vaan se on käyttöä maatalouteen. Aivan valtaosin se on sitä "ihmisen toimintaa". Josta voimme päätellä, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota, jos luonnollista kasvustoa halutaan säilyttää, ja mahdollisesti ihmisen käytössä olevaa maata palauttaa luonnolle.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.17 - klo:06:44
Samaan aikaan kun yritetään oikeastaan valtiovallan rahoituksen voimalla ylläpitää ja lisätä monimuotoisuutta pelloilla, valtiovalta tukee tai ainakin antaa hyväksyntänsä tällaiselle toiminnalle. Jussi Tammisola Hesarissa tänään:

Destia jauhoi ketokukat maan tasalle (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005165317.html)

Quote
PÖLYTTÄJÄHYÖNTEISET hupenevat Suomen luonnosta, varoittaa Ilmari Juutilainen (HS Mielipide 8.4.). Kimalaiset, perhoset ja mehiläiset saavat kärsiä nälkää, kun kukat vähenevät. Aivan suotta.

Vuonna 2016 koettiin painajaismainen pudotus pahempaan. Suomen laajimmat kukkakedot tuhottiin pitkin kesää moneen kertaan, joten ketokukkien siemensato romahti tuhannesosaan.

Asialla oli Destia, jonka uudet, moottoroidut tuhokolonnat jauhoivat ketokukat maan tasalle 10–15 metrin leveydeltä Etelä-Suomen pääteiden varsilta parhaaseen kukkimisaikaan juhannuksen alla ja myöhemmin kesällä yhä uudelleen. Tämä luonnon hävitys ulottui jopa pienten kyläteiden perukoille. Toimenpide tehtiin ”pusikoitumisen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi”.

Vielä pari vuotta vielä tällaista ”suojelua”, niin loistavat, heikot ja lyhytikäiset luonnonkukkamme ovat historiaa. [...]

Tässä tapauksessa kyllä voisi kannattaa hiukan vanhanaikaistakin ratkaisua. jota Jussi suosittaa:

Quote
Pusikoituminen voitaisiin hyvin ehkäistä katkomalla liikoja pensaiden taimia tienvarsilta parin vuoden välein, keväällä tai syksyllä – huipputeknologiana mies ja kevyt moottorisaha.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.17 - klo:03:57
Destia vastasi Tammisolalle. Vai vastasiko?

Destia niittää tienvarsia ely-keskusten tilauksesta (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005166786.html)

Vai nappasiko vain pallon heittääkseen sen heti eteenpäin? Sikäli kuinka Destia sanoo tehneensä parhaansa ...

Quote
Urakoissamme niittojen aloitusajankohtia on yhdessä tilaajan kanssa mahdollisuuksien mukaan pyritty myöhäistämään, jotta on voitu paremmin huo­mioida keto- ja niittykukkien kukkiminen. Joillakin tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä edistetään niitto­rajoituksilla, joita Destiassa noudatamme

... niin ei kai tuossa ole sitten muuta, kuin selvittää, mikä se oli eli mitä todella tapahtui. Ja oliko/onko asiassa vaihtoehtoisia keinoja? Kuten Tammisolan "huipputeknologia"?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.17 - klo:05:27
EU:n tavoitteena tässä on ainakin peltoluonnon monimuotoisuuden jonkinlainen turvaaminen:

Viherryttämistuen ehtoihin muutoksia ensi vuodeksi (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/viherryttamistuen-ehtoihin-muutoksia-ensi-vuodeksi)

Quote
Ekologisen alan tarkoituksena on suojella eliöitä ja kasveja ja ylläpitää siten monimuotoisuutta. Suomessa ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien maatiloja tietyin poikkeuksin.  Suomessa valtaosa ekologisesta alasta on viherkesantoa, mutta myös typensitojakasveja käytetään ekologisena alana.

Ekologiseksi alaksi on nyt mahdollista hyväksyä myös typensitojakasvien ja muiden lajien seoskasvustot, joissa typensitojakasvit ovat enemmistönä. Myös viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen velvoite lievenee, vierekkäin sijaitsevien kasvilajien pienet pinta-alat voidaan nyt ilmoittaa yhtenä seoskasvustona.

Ottamatta nyt kantaa muuten ja muutoksiinkaan säännöissä, mutta mikä on tuo typensidontakasvien korostunut asema tuossa? Onko tämä jonkinlaista "salaluomua"? Lisäävätkö nuo kasvit erityisesti tuota moninaisuutta?

Kuinka paljon muuten Kottilan ym. väite, että tavanomainen viljely on ottanut "oppia luomusta" on voinut syntyä noista tukiehdoista? Jos "ekologista alaa" on pakko olla, niin silloin saattaa olla järkevää viljellä siinä apilaa tms.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.17 - klo:05:57
Luomuinstituutti on tuonut esille tällaisen tutkimuksen:

Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-edistaa-niveljalkaisten-monimuotoisuutta-maailmanlaajuisesti/2/?ref=etusivu)

Heti ei tule mieleen mitään vastaväitettä tuohon ja onkin nyt tarkkailtava, mitä kansainvälinen tieteellinen keskustelu tuosta sanoo. Yleensä juju löytyy siitä, mihin on vertailtu, ja tuossa silmääni pisti, että vertailtu on "monokultuuriin". Mihin siis oikeastaa verrattiin?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.07.18 - klo:05:26
Oli pyritty arvioimaan numeroina viljelytavan kokonaisvaikutus lajirikkauteen:

https://www.salonkolumnisten.com/mythenjagd-11-oeko-landbau-ist-umweltfreundlich/

Quote
Darum herrscht auch auf dem Bio-Acker eine um rund 67 Prozent reduzierte Artenvielfalt verglichen mit einem natürlichen Ökosystem. Immerhin, das ist mehr als auf einem konventionell bewirtschafteten Feld, wo die Biodiversität um 86 Prozent reduziert ist. Rechnet man nun aber den geringeren Ertrag pro Fläche mit ein, dann ist bei gleicher Erntemenge der Verlust an Artenvielfalt im Bio-Landbau rund 50 Prozent größer als beim konventionellen Anbau.

Kumpainenkin viljelytapa vaikutti lajirikkauteen vähentävästi, luonnolliseen ekosysteemiin verrattuna. Luomu vaikutti vähemmän, ensimmäinen erä luomuviljelylle. Mutta kun oli verrattu sitten asiaa tuottoon pinta-alaa kohti, luomun negatiivinen vaikutus oli reippaasti tavanomaista suurempi. Koko pelin tappio luomulle.

Tuloksen maailmanlaajuinen merkitys, ainakin teoreettisesti:

Quote
Denn die durch höhere Erträge eingesparte Fläche kann zumindest theoretisch unberührt bleiben. Angesichts einer weiterhin zunehmenden (in zweierlei Bedeutung) Weltbevölkerung ist diese Tatsache gerade in Schwellen- und Entwicklungsländern von großer Bedeutung.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.18 - klo:06:04
Hesari kertoi tässä artikkelissaan tänään melko alussa:

Lajien kirjo maailmassa vähenee, mutta Suomella on hieno esimerkki siitä, miten uhanalaisen eläimen pelastaminen onnistuu (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005896232.html)

Quote
IHMINEN ajaa eläin- ja kasvilajeja ahdinkoon pääasiassa kahta kautta: ottamalla koko ajan enemmän maata ruuan tuotantoon sekä metsästämällä ja kalastamalla yli lajien kantokyvyn.

... mutta ei sitten palannut kertaakaan tuohon ensiksimainittuun syyhyn.

Sen sijaan tällainen asia ...

Quote
Vaikka luonnon monimuotoisuuden säilymisen ratkaisee lopulta ministeri Tiilikaisen mukaan nykyisen talousmallin muutos.

”Nykyinen tapa käyttää luonnonvaroja ja fossiilisia polttoaineita ei ole kestävää. Meidän on pakko siirtyä kestävämpään kulutukseen ja kiertotalouteen, jossa arvokkaita luonnonvaroja ei tuhlata.”
(lihav. HJ)

... voi olla jostain muusta syystä ikävä juttu, mutta ei kyllä voi olla luonnon monimuotoisuuden vähenemisen syynä. Varsinkaan Suomessa, jossa ei esim. ole hiilikaivoksia tai öljylähteitä, jotka voisivat lähiympäristössään ehkä näin vaikuttaa.

Paradoksaalisesti se voi olla jopa päinvastoin. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, niin ainakin johonkin pisteeseen asti se lisää luonnon monimuotoisuutta. Kasvit kasvavat paremmin, eläimillä on enemmän syötävää ...

Mutta tästä on toimittajakin vakuuttunut:

Quote
Lajien elintila hupenee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Mutta juuri Suomesta hän ei siitä mainitse yhtään kunnon esimerkkiä. Vai oliko naali sellainen? Mutta onko se hyvä esimerkki, jos naali kuitenkin elää muualla, muissa maissa alueilla, jotka ovat yhtä lailla vähän lämmenneet? Kuten Ruotsissa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Naali
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.18 - klo:06:17
Joskus monimuotoisuuden vähentymisellä tarkoitetaan rajallisesti viljelykasvien monimuotoisuutta, ruokavaliomme vaihtelevuutta. Onko se vähentynyt?  Ja erityisesti modernin viljelyn takia? Tämä kaveri on tutkinut asiaa pitkään, ja antaa tässä seikkaperäisen vastauksensa:

Evaluating claims GMOs and modern agriculture have led to a 75% drop in crop diversity (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/14/myth-busting-modern-agriculture-really-led-75-drop-crop-diversity/)

Vastaus on yhteen sanaan tiivistettynä: ei. Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Eri syistä laskelmat oli saatu siltä näyttämään, mutta:

Quote
Fast forward through a couple of years of investigation. To my surprise, I found that not a single crop was lost over the past 50 years! There was no evidence for extinction. What was going on? Was I missing something or was the loss of food biodiversity narrative wrong?

Artikkeli sitten selittää, mistä virheellinen käsitys johtui.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 22.02.19 - klo:07:43
Luken asiantuntijan vieraskolumni MT:ssa:

Monimuotoisuutta tarvitaan pelloille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.380810)

Kyllä, monimuotoisuutta tarvitaan, mutta tarvitaanko sitä nimenomaan pelloilla?

Kun on esitetty sellaistakin, että koko maanviljelyn historia on ollut taistelua peltojen luonnon monimuotoisuutta vastaan?

Tämä tavoite onkin sitten jo vähän eri asia:

Quote
Ei riitä, että viljellään saman kasvilajin eri lajikkeita, vaan tuotantoon tarvitaan eri lajeja.

Diversifood EU-hankkeessa tarkasteltiin keinoja, joilla viljelijät saisivat paremmin eri kasvilajien siemeniä viljelykokeiluihinsa.

On erikoista, että siementen ja parempien lajikkeiden saaminen voi olla yksi keskeisin ruokaketjun monipuolistumista hidastava tekijä.

Tuossa voisikin siten olla samaa mieltä ja kannattaa vaikka niiden n. 300 000 villikasvin jalostamista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12052;topicseen#msg12052) geenimuuntelulla viljelykasveiksi, ja niiden käyttöönottoa myös soveltuvin osin Suomen pelloilla. Mutta ei yhtäaikaa viljeltäviksi.

Mutta ei sitä taidettu artikkelissa edes esittää. Eikä puhuttu luomupeltojen suuremmasta biodiversiteetista.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.19 - klo:07:04
Tässä vähän lisää villikasvien kesyttämisestä:

A New Green Revolution: Scientists Are Using CRISPR to Re-domesticate Fruits and Vegetables
Gene editing can potentially cram millennia of agricultural progress into the blink of an eye. (http://discovermagazine.com/2019/may/domestication-20)

Siinä kerrotaan, että niin se on tapahtunut kaikkien viljelykasvien kohdalla. Eivät ne taivaasta saapuneet. Mutta nyt, uuden teknologian avulla, sama voidaan tehdä huikeasti nopeammin.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.19 - klo:03:59
Tämä tutkimus täytyy vielä ruotia tarkemmin:

Luomueläintilat hyödyttävät maatalousympäristössä pesiviä lintuja (https://luomu.fi/kirjoitus/luomuelaintilat-hyodyttavat-maatalousymparistossa-pesivia-lintuja/2/)

Ja seurattava siitä käytävää tieteelllistä keskustelua, jota epäilemättä syntyy, koska se julkaistiin laajalti tunnetussa tieteellisessä lehdessä.

Tästä tuli heti mieleen ...

Quote
Valtaosa luomueläintiloista on karjatiloja, joilla karja pääsee laiduntamaan.

... että valtaosa luomutiloista ei sitten ole karjatiloja, vain noin viidennes. Toinen välitön mieleeni tullut asia, että koska kyse oli keskeisesti laidunnuksesta ...

Quote
Laidunmaat ovat monirakenteisen kasvillisuuden ja lannan ansiosta monien hyönteisten suosiossa ja ne tarjoavat siten linnuille enemmän ravintoa. Luomueläintilat hyödyttivätkin eniten hyönteisiä ravintonaan käyttäviä lintuja, kuten pääskyjä ja kottaraisia.

... oliko vertailuryhmänä mukana nk. vapaiden lehmien tiloja?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.19 - klo:06:46
<klips>
... oliko vertailuryhmänä mukana nk. vapaiden lehmien tiloja?

MT:n uutisessa samasta (kuin juuri edellä) asia tulee ehkä vielä selvemmäksi:

Uusi tutkimus osoittaa: Ympäristötuista vain yksi on linnuille hyödyksi – kotieläintilan luomukorvaus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.432428)

Quote
Luomueläintilojen hyöty perustuu Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nimenomaan laidunnukseen: Laitumilla kasvillisuus on monimuotoista, mikä houkuttelee lintujen ravinnokseen käyttämiä hyönteisiä. Samanlainen vaikutus on laitumille kerääntyvällä lannalla.

Niinpä siinä esitetty ohje saattoi nyt tuntua houkuttelevalta ..

Quote
"Tähän jokainen voi vaikuttaa itse päivittäisillä ostopäätöksillään ja suosimalla luomutuotteita."

... mutta oikeampi johtopäätös olisi, että esitettyjen lintutavoitteiden toteuttamiseksi EU:n ympäristötukea pitäisi suunnata laidunnukseen. Joka ei ole mitenkään kiellettyä tehoviljelyssäkään. Eri asia on sitten, onko siinä maatalouspolitiikan koko päämäärä. Vaikka Topelius vanhassa lastenlaulussaan näin meitä opettikin:

Quote
Kaunis verraton vanha sääntö on: köyhille ja linnuille myös osa suotakoon.

Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 01.07.19 - klo:04:54
Tämän Sciencedailyn tiedeuutisen myötä ...

 Global agriculture: Impending threats to biodiversity (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/06/190628120453.htm)

... tuleekin sitten kerrattua perustosiasiat. Otetaan siitä nyt vain tämä ote, yhteenveto:

Quote
A new study compares the effects of expansion vs. intensification of cropland use on global agricultural markets and biodiversity, and finds that the expansion strategy poses a particularly serious threat to biodiversity in the tropics.

Kuulostaa ehkä täällä jo itsestään selvältä ja jossain määrin tolkuttamiselta. Mutta miten useasti se vielä monelta kirjoittajalta unohtuukaan, kun tehoviljely tuodaan esille monimuotoisuuden vähenemisen syynä.

Jopa Euroopan komissio ylläpitää tällä tavalla tuota käsitystä. Sen lehdistötiedotteesta viime keväältä (6.5.2019, lihav. HJ):

Valtaosa eurooppalaisista on huolissaan biologisen monimuotoisuuden häviämisestä ja toivoo EU:lta tehokkaampia toimia luonnon suojelemiseksi (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-2360_fi.htm)

Quote
Suurimpina luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvina uhkina pidetään ilman, maaperän ja veden saastumista sekä ihmisen aiheuttamia katastrofeja ja ilmastonmuutosta. Myös tietoisuus tehoviljelyn, tehometsätalouden ja liikakalastuksen vaikutuksesta on kasvanut. Näiden erittäin keskeistä roolia biologisen monimuotoisuuden köyhtymisessä ei kuitenkaan vielä täysin tunnisteta.

Eikä auta yhtään jos otetaan sama englanniksi:

Quote
The biggest perceived threats to biodiversity are air, soil and water pollution, man-made disasters and climate change. Intensive farming, intensive forestry and over-fishing – by far the most important drivers of biodiversity loss – are increasingly but not yet fully recognized as major threats to biodiversity.

Eivät huomaa tiedotteen kirjoittajat, mitä roskaa he kirjoittavat. Miten ekstensiivinen, laajaperäinen viljely tuon sijaan luontoa hyödyttäisi? Sitä eivät ole miettineet tuon tekstin hyväksyneetkään (jotka myös luultavasti ovat määränneet tiedottajat noin kirjoittamaan - ja rinnastamaan nuo kaksi lihavoitua liikakalastukseen!).
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.19 - klo:05:50
Otsikosta voi ehkä saada väärän kuvan ...

Pelloille tulisi kylvää niittykukkia pölyttäjille (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006146918.html)

... mutta tekstistä selviää hyvin, että tarkoitus ei ole, että ne kedon kukkaset kasvaisivat viljelykasvien seassa.

Erilaisia vaihtoehtoja esitellään, mutta minusta kaikille niille on yhteistä, että ne ovat hyvin yhdistettävissä tehoviljelyyn. Jopa niin, että ne edellyttävät tehokasta tuotantoa varsinaisilla viljelykäytössä olevilla pelloilla.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 30.10.19 - klo:07:00
Tämäkin siinä jo monessa triidissä täällä käsittelyssä suurehkossa luomun apologiaraportissa (https://proluomu.fi/luomu-edistaa-kestavaa-kehitysta/) tietysti esitettiin:

Quote
Tutkimusten mukaan luomuviljely edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta: luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy keskimäärin 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä alueilla. Luomussa käytetään huomattavasti vähemmän erilaisia torjunta-aineita eikä lainkaan väkilannoitteita. Lisäksi luomupeltojen vaihteleva viljelykierto tarjoaa hyvät olosuhteet monipuoliselle eliölajistolle.

Kerrataanpa siis, mikä on tieteen viimeisin sana siinä asiassa.

Tietysti tässä ollaan siinä jo vanhassa peruskysymyksessä: missä luonnon monimuotoisuutta olisi parasta ja tehokkainta suojella, pelloilla vai jossain muualla?

Tuo yhteenvedossa esitetty väite perustuu raportissa tähän:

Quote
Samoin tutkimuksissa onhuomattu, että luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja (Bengtsson ym. 2005).

Jonka viite viittaa tähän:

Bengtsson, J., Ahnström, J. ja Weibull, A.-C. (2005). The effects of organic agriculture on biodiversity and abundance: a meta-analysis. Journal of Applied Ecology, 42(2), 261–269. https://doi.org/10.1111/j.1365-2664.2005.01005.x
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.19 - klo:07:20
Selasin tuota Bengtssonin ym. tutkimusta. Ja niin oli mitä epäilinkin: tulos koskee vain peltojen, ei edes tilatason monimuotoisuutta.

Tästä erostahan löysimme jo toisessa keskusteluosiossamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.msg5676#msg5676) myöhemmin ilmestyneen tutkimuksen, kopioidaan linkki sieltä tänne:

Organic agriculture boosts biodiversity on farmlands (https://www.tum.de/nc/en/about-tum/news/press-releases/details/31630/)

Sehän päätyi tulokseen (lihav. HJ):

Quote
Researchers wanted to explore whether organic farms are home to more species than their conventional neighbors. The team used uniform methods across Europe to capture data and analyze it to establish the impact of farming methods and intensity and of landscape features on biodiversity.

"Organic farming is beneficial to the richness of plant and bee species. However, observed benefits concentrate on arable fields," says TUM's Prof. Kurt-Jürgen Hülsbergen. His Chair for Organic Agriculture and Agronomy analyzed 16 Bavarian dairy farms.
[...]
If types of field boundaries such as grass verges or hedges were included in the comparison, the difference between organic and non-organic decreases. “Obviously, most species found in fields on organic farms tend to be concentrated in boundary areas on non-organic farms. There was little difference in the total number of species on the farms,” explains Max Kainz, who headed the sub-project at TUM. The occurrence of rare or threatened species did not increase on organic farms, according to Kainz.

Jos sitten ulotamme tarkastelun tilatasonkin ulkopuolelle, asia näyttää selvältä: luomuviljely ei lisää luonnon monimuotoisuutta. Niinkuin ei oikeastaan mikään viljely. Sehän ei ole sen tehtäväkään. Vaan tarkoituksena on ruokkia yhtä ainoaa lajia, luonnossa olevista miljoonista lajeista.

Meidän linjammehan on, että ihmiskunnan täytyisi "luonnon ruokapöydässä" mahdollisimman tarkkaan pysyä omalla puolellaan. Ja muistaa "pöytätavat" ja vallata tästä "pöydästä" vain mahdollisimman pieni osuus.

***

Voidaan sanoa: tältäkään osin tuo raportti ei anna aihetta lisätoimenpiteisiin. On muuten luultavaa, ettei tuosta raportista lainkaan ilmesty tieteellistä kritiikkiä, vaikka sen mainostettiin ilmestyneen tieteellisenä julkaisuna. Mutta se oli lopulta vain luomuväen harjoitus rusinoiden poimimisessa pullasta.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.19 - klo:04:56
Myös MT julkaisi tämän Luomuliiton kannanoton:.

Maataloustukijärjestelmässä huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle (http://www.luomuliitto.fi/maataloustukijarjestelmassa-huomioitava-luomutuotannon-positiiviset-vaikutukset-luonnon-monimuotoisuudelle/)

Kyllä, noin on tehtävä. Mutta perustuen sitten kokonaistarkasteluun. Tuossakin kannanotossa vedottiin jo edellä käsiteltyihin rusinat pullasta -tutkimuksiin.

Toistamalla tuota väitettä ja mielikuvaa luomuväki valitettavasti ehkä saa poliitikkojen päät kääntymään. Elleivät päät jo ole heidän kannaltaan oikeassa asennossa.  Ja tukisysteemiä, jossa luomua suositaan, saadaan jatkettua.

Mutta myös luomutuotannon negatiiviset vaikutukset asiaan on otettava tuossa huomioon. Ja muistettava, mihin osaan luontoa luomun hyvätkin vaikutukset kohdistuvat:

Quote
Luomukotieläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä. Luomupelloilla kokonaislajimäärät ovat lähes kaksinkertaiset, peltojen ja pientareiden kasvilajisto on monimuotoisempaa ja kukilla vierailevia hyönteisiä 23 % enemmän kuin tavanomaisilla pelloilla.


Luomuväki tietysti kehottaa poliitikkoja ja suurta yleisöä: katsokaa (pelkästään) tänne!
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.20 - klo:06:15
Näin tavallaan on:

 Maailmat maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään" (https://yle.fi/uutiset/3-11282063)

Quote
Ympäristöneuvos von Weissenbergin mukaan tarvitaan enemmän poliittista painoarvoa asialle, mutta myös varoja ja resurssointia.

Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto maapallolla.

– Eihän täällä ole elämää ilman lajeja ja elinympäristöjä.


Mutta vain tavallaan. Viimeisen villasarvikuonon kuolema ei heilauttanut elämän ehtoja millään tavalla. Eikä heiluauta sekään, jos samoin käy vuoristogorilloille. Kyse on pohjimmiltaan itseisarvoisesta asiasta:

The Real Case for Saving Species: We Don’t Need Them, But They Need Us (https://e360.yale.edu/features/the-real-case-for-saving-species-we-dont-need-them-but-they-need-us)

Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.20 - klo:07:11
Tässä on nähtävästi suomalainen viljelijä tehnyt niin mistä täälläkin on ollut puhetta:

Mika Tuomolan pelloilla Loimaalla tehokas viljely, peltopyyt ja pörriäiset elävät sulassa sovussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1087172)

Quote
MT Plus Maatalous 21:00 LOIMAA
Satu Lehtonen

"Jos heikommin tuottavat ja paljon työllistävät lohkonosat pyhitetään luonnolle, kaikki voittavat."

Tehokas viljely on ympäristöteko, sanoo loimaalainen Mika Tuomola. Hän tuottaa tilan broilereille laadukasta vehnää, tähtää kunnon satoihin, pitää maan rakenteen kunnossa, kokeilee kerääjäkasveja ja torjuu rikkakasvit.

Tuomolan mielestä tehokkuus ei kuitenkaan ole tarpeen jokaisella aarilla.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?


Tuollaiselle tavalle viljellä pitäisi oikeastaan kehittää ihan oma nimensäkin.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.20 - klo:04:30
Tätä minä pelkäsin kun luin tästä Hesarista aamulla:

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää (https://www.luke.fi/uutinen/luonnon-monimuotoisuuden-vaheneminen-voidaan-pysayttaa/)

Nimittäin sitä, että jotenkin luomuviljelyn idea luikertelee tuohon ohjelmaan sisälle. Tämä tulee kyllä tuossa tiedotteessa esille:

Quote
Maankäyttö ratkaisee

Luonnon monimuotoisuus on elinympäristöjen laajuudesta ja kunnosta riippuvaa. Tästä näkökulmasta katsottuna maankäyttö on avainasemassa. Viime vuosikymmenten aikana joitakin elinympäristöjä heikentäviä toimia, kuten soiden ojituksia ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, on vähennetty, mutta samaan aikaan esimerkiksi metsien hakkuut ovat nousseet uudelle tasolle puun kysynnän voimakkaan kasvun seurauksena.

– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta olisi keskeistä, ettei mikään ihmistoimi saisi enää johtaa luonnon monimuotoisuuden lisäheikennyksiin. Luonnonympäristöjen hitaasti etenevästä, mutta jatkuvasta nakertamisesta tulisi päästä siihen, että maan- ja luonnonvarojen käyttö on vähintään neutraalia eikä se aiheuta luonnonympäristöjen nettohävikkiä. Jo pelkästään tätä periaatetta noudattamalla päästäisiin pitkälle, kertoo tutkija Ari-Pekka Auvinen SYKEstä.


Mutta katsokaa sitten tätä maataloutta erikseen koskevaa kaaviota. Siellä luomuviljely esitetään "laaja-alaisena" myönteisenä toimena:

Maatalous & luonnon monimuotoisuus (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/05/paineet-maatalous.jpg).

Nyt on luettava tarkemmin itse raporteista, miten tuota perustellaan. Ja perustellaanko lainkaan vai onko se siellä mukana vain hallitusohjelmaan kuuluvana asiana?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.05.20 - klo:04:07
Tässä julkilausumassa, josta luomu.fi kertoo, tuodaan vain pari kertaa luomu erityisesti esille:

Tutkijat vaativat parannuksia maataloustukijärjestelmään (https://luomu.fi/kirjoitus/tutkijat-vaativat-parannuksia-maataloustukijarjestelmaan/)

Quote
Yhteisen hyvän tukeminen
[...]
Tämä tehtävä toteutuisi suuntaamalla rahoitusta ympäristökorvauksiin, maaseudun kehittämiseen, agroekologisten periaatteiden mukaisesti toimiviin monihyötyisiin viljelyjärjestelmiin kuten luomutuotantoon, agrometsätalouteen ja arvokkaita luontoarvoja ylläpitäviin viljelyjärjestelmiin.
(lihav. HJ)

Quote
Tuetaan luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien ylläpitoa tukeviin toimiin on kohdennettava riittävästi tukea, jotta voidaan pysäyttää maatalouden elonkirjon heikkeneminen. Näitä toimia olisivat esimerkiksi tuki ilman kemiallisia kasvinsuojeluaineita viljeleville ja vähän tuotantopanoksia käyttäville tuotantojärjestelmille kuten luomutuotannolle sekä pysyvien laitumien ylläpitoon.
(lihav. HJ)

Erityisesti tuo toinen maininta on rankasti ideologinen. Luomutuotanto ei käytä tuotantopanoksia vähän, jos ja kun sen revittävä nekin maasta (typpi, viherlannoitus, kulman kautta myös lehmänlanta).

Yksioikoinen kehotus välttää kemiallisia kasvinsuojeluaineita on samaa ideologisuutta. Ei tiedettä.

Kaikkiaan tuota julkilausumaa seurattaessa lisättäisiin luonnon monimuotoisuutta — Euroopan pelloilla! Esim. Mika Tuomolan (ks. edellä 09.05.20) käyttämät ratkaisut eivät siinä tule esille.

Ei ole myöskään mitenkään selvää, että luomu olisi "monihyötyinen viljelyjärjestelmä"! Vaikka se epäilemättä joitakuita hyödyttääkin. Me olemme täällä päätyneet siihen — ja esittäneet sille perusteluja — että yhteistä hyvää se ei tue.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.20 - klo:04:13
Tämä kolumni on itseasiassa maksumuurin takana, mutta uskoisin, etteivät Seppo Vuokko tai MT loukkaannu, jos siitä nämä pätkät lainaan:

Seppo Vuokko: Kohti ekologisempaa ruuantuotantoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1094936)

Quote
Ruuantuotannon pitäisi olla sellaista, että se kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Mitä pienempi on maa-alan ja ulkopuolisten tuotantopanosten tarve, sitä ekologisempi on tuotekin.

Kierrätys on olennainen osa ekologista tuotantoa. Se ei saa myöskään uhata luonnon monimuotoisuutta.

Luomutuotanto on tässä suhteessa yliarvostettu ja säännösten jäykkyys tekee siitä osin jopa epäekologista. Monet asiat luomussa ovat ihan järkeviä kuten vuoroviljely ja torjunta-aineiden välttely. Niin kauan kun luomuviljelyssä ei lannoitteina voida käyttää asumisen ja teollisuuden jätteitä, luomu ei ole ekologisesti kestävää.

Luomuviljelyn hehtaarisatoja laskettaessa on otettava huomioon myös välivuodet, kun pelto on kesantona tai siinä kasvatetaan jotakin maahan kynnettävää viherlannoituskasvia. Jos pellosta saadaan joka toinen vuosi sato ja joka toinen vuosi pelto lepää, todellinen hehtaarisato onkin vain puolet pienempi.

Jos sama määrä ruokaa tuotetaan normaaliviljelyssä pienemmällä alalla kuin luomussa, se tarkoittaa, että luonnontilaan voidaan jättää enemmän maata.

Biodynaaminen viljely on perusteiltaan täyttä huuhaata kuukalentereineen ja mystisine kasvien elinvoimaa lisäävine preparaatteineen. Sieltä lienee kuitenkin omaksuttu luomuviljelyynkin ajatus, että siemenenkin täytyisi olla luomua!

Onneksi kestäviä viljelymenetelmiä etsitään ja kehitellään muuallakin kuin sääntöviidakon jähmettämässä luomussa.


Useita noista tosiasioista olemme mekin täällä nostaneet esille.

Nämä tosiasiat kyllä EU:ssa tiedetään. Mutta se ei estä pyrkimystä lisätä luomutuotantoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17234#msg17234) unionissa. Eikä SYKE:ä tai juuri edellä mainittua tutkijaryhmää sitä suosittelemasta.

Quote
Typpilannoitteiden ylenpalttinen käyttö saastuttaa ja maapallon fosforivarat käyvät vähiin. Teollisten lannoitteiden totaalinen kieltäminen on kuitenkin tyhmyyttä.

Kasvit ottavat ravinteensa ioneina, ja kasvin kannalta on samantekevää, onko kaliumioni peräisin karjanlannasta, tuhkasta vai lannoitetehtaan säkistä. Vesiviljelyssä teollisesti tuotetut lannoitteet ovat usein ainoa mahdollisuus.

Vesiviljely, jossa veden kierto on suljettu ja veteen lisätään ravinteita tarpeen mukaan, on varsin ekologista sekä tilankäytön että ympäristön kannalta – mutta luomuahan se ei nykysäännöksillä ole!


Vesiviljely tuleekin nyt piikiksi lihaan EU:lle, kun USA on hyväksynyt asian jopa luomuviljelyyn. Sitäkin kautta luomun mielivaltaisten sääntöjen ongelmat kärjistyvät. Myös sitä kautta, että ravinteiden tehokas kierrätys hyvin todennäköisesti edellyttää luomussa kirotun kemian käyttöä.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 21.05.20 - klo:09:09
Tässä näkemys siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voisi edistää tekemättä juuri mitään. Tai siis nimenomaan olemalla tekemättä jotakin:

Tienvarret tulisi niittää vasta kukinnan jälkeen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006513617.html)

Quote
Tienpitäjien ohella maanviljelijöiden ja omakotiasujien tulisi harkita pihanurmikoiden ja peltoteiden piennarten niitosta pidättymistä luonnonkasvien kukinta-aikana.


Idea ei ole täysin uusi. Ainakin Jussi Tammisola on siitä puhunut aiemmin. Siitä kerrottiinkin itse asiassa juuri tässä triidissä 11.04.17.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:04:11
Yritin katsoa, mutta en löytänyt tästä raportista mitään mainintaa luomusta:

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ekologista siirtymää (https://www.luke.fi/uutinen/luontokadon-pysayttaminen-edellyttaa-ekologista-siirtymaa/)

En siis arvioita siitäkään, onko luomuun satsaaminen mihinkään tuohon kustannustehokkaasti vaikuttanut. Vaikka ei olisi odottanutkaan, että raportti olisi tullut meidän kannallemme. Vaikka sekin olisi voinut periaatteessa olla mahdollista:

Quote
Maankäytön paineiden vähentämiseksi tulisi maan- ja vesienkäytön suunnittelussa soveltaa ei luonnon nettohävikkiä -periaatetta (no net loss of biodversity), joka velvoittaa kompensoimaan luonnolle aiheutuvat haitat.

***

Mutta heti tuohon perään tämä:

Who saved Bambi? (https://www.thegwpf.com/who-saved-bambi/)

Quote
Environmentalists would have you know that we have now set aside some 15% of the world’s surface for conservation. That’s wonderful, of course, but it turns out that they have missed (or perhaps not) a rather more important saviour of the world’s wild places.
[...]
It turns out that environmentalists should be cheering to the rafters…you guessed it…fossil fuels. Goklany’s analysis shows that without them, and without the fertilisers they produce, 20% of the world’s wild places would have to go under the plough to keep the world fed. The alternative is mass starvation.
(lihav. HJ)

Typpilannoitteesta on (pääosin) kyse. Tuossa sanotaan ehkä oikein, että sen valmistamiseen on tähän asti käytetty fossiilisia raaka-aineita. Mutta jatkossa niin ei ole pakko olla laita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg17729#msg17729).

Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.09.20 - klo:04:10
Hän käyttää tällaista menetelmää:

Siuntiolaisisäntä rakentaa monipuolista viljelykiertoa – riemunkirjavat kukkakaistat sopivat siihen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1169204)

Quote
Sebastian Sohlberg soveltaa conservation agriculture -oppia tilalle parhaiten sopivalla tavalla. Huippusatoja ei haeta, vaan kannattavuutta, kun maa voi taas hyvin. Kaikki hyväksi koetut keinot pidetään työkalupakissa.

Kirjavana kukkiva keto reunustaa Sebastain Sohlbergin tilalle vievän tien vartta Siuntiossa. "Hyönteiset hyötyvät ja ohikulkijat näkevät, että tuossa tehdään jotain ympäristön hyväksi."

Tuollainen kukkakaista ei tietysti estä sitä, että loppuosalla peltoa haetaan huippusatoja.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.20 - klo:07:18
Tulee nyt käytettyä Annaleena Ylhäisen twiitttejä. Mutta ne ovat osuvia, tämäkin (20 tuntia sitten):

Tänä kesänä olen kierrellyt #tehomaatalous -pelloilla #satokisa -lohkoja kuvatessani. Näky on ollut mahtava! Pientareet täynnä elämää. En tajua miksi pientarekasveja pitäisi tuoda pellolle kun ne viihtyvät näin hyvin pientareellakin. Dronella kuvatessa näkyivät erityisen hyvin.

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1310505451709227008/photo/1
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.20 - klo:08:06
Ja kas, tämäkin on nyt sitten tutkittu vertaisarvioidussa julkaisussa, ja tällaiseen tulokseen tultu:

Rewilding farmland can protect biodiversity and sequester carbon, new study finds (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/19/rewilding-farmland-can-protect-biodiversity-and-sequester-carbon-new-study-finds/)

Quote
Restoring ecosystems on just 15 percent of the world’s current farmland could spare 60 percent of the species expected to go extinct while simultaneously sequestering 299 gigatonnes of CO2 — nearly a third of the total atmospheric carbon increase since the Industrial Revolution, a new study has found.

If the land area spared from farming could be doubled — allowing 30 percent of the world’s most precious lost ecosystems to be fully restored — more than 70 percent of expected extinctions could be avoided and fully half the carbon released since the Industrial Revolution (totalling 465 gigatonnes of CO2) absorbed by the rewilded natural landscape, researchers find.


Julkaistiin viime viikolla Naturessa. — Sanomattakin on selvää, ettei tuollaista määrää viljelysmaata voida säästää sillä menetelmällä, että pellot vain jätetään viljelemättä. Päättäen, ettei sitä ruokaa kukaan kuitenkaan tarvitse.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.20 - klo:05:13
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Andrew McGuiren twiitit:

***

Show me a cropped field and I'll show you a native ecosystem that has been destroyed. It's how food is produced.
To best protect nature:
1. Intensively produce crops on existing farmland,
2. Minimize off-farm effects, and
3. Rewild marginal farmland.

***

How to greenwash a crop: "in its cultivation and production the crop has a little to no impact on water, land, forest, air or soil." It's the pet rock of crops.
Unless it is being foraged in a forest, this cannot be true.
Journalists, do better.

https://www.forbes.com/sites/daphneewingchow/2020/10/26/dasheen-plant-could-be-the-root-of-caribbean-development/#3c12161e588a

***

Tuon twitter-viestienvaihdon lähtökohtana oli juuri edellä mainittu Mark Lynasin juttu ja siinä kuvattu tutkimus.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.12.20 - klo:05:46
Mielipiteessä Hesarissa tuotiin esille se, jota voimme kerskailla pitäneemme esillä jo vuosikausia:

Yhteinen terveys perustuu luonnon monimuotoisuuteen ja vastuullisuuteen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007688820.html)

Quote
AINA kun luonnon monimuotoisuutta hävitetään ja alkuperäistä luontoa muutetaan ihmisen toimesta esimerkiksi viljelymaaksi, on tällä seurauksensa, jotka eivät rajoitu hiilen sitomiseen ilmakehästä. Kun luontoa muutetaan, osa lajeista on sukupuuton edessä. Suomestakin on hävinnyt sukupuuttoon jo yli 300 lajia.
(lihav. HJ)

Tämä heidän positiivinen ohjelmansa lienee myös suurinpiirtein myös allekirjoitettavissa:

Quote
ON TÄRKEÄÄ, että yhteiskunta rakentaa ja ylläpitää kestävän kehityksen mukaisia infrastruktuuria ja ruuantuotantoa. Talouden kasvattaminen, kansainvälinen, kova kilpailu EU:n sisämarkkinoilla eivät voi sanella ehtoja, joilla infrastruktuureja rakennetaan ja kotieläimiä pidetään. Viisas ja kestävä yhteiskunta katsoo pidemmälle: kehityksen pitää olla vastuullisella ja läpinäkyvällä pohjalla, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja yhteisen terveyden parantaminen ovat keskeisiä arvoja.

Olli Peltoniemi
kotieläinten lisääntymistieteen professori, Helsinki One Health

Jari Niemelä
kaupunkiekologian professori, Helsingin yliopisto

Kirjoitus ei ehkä kuitenkaan tarkemmin kuvaa, minkälaista tällainen toivottu ruokatuotanto olisi. Me olemme täällä yrittäneet sen tehdä.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 08.01.21 - klo:06:12
Kerrataanpa, sehän on opintojen äiti:

Viewpoint: Why organic farming won’t help preserve the world’s biodiversity (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/07/why-organic-farming-cant-fix-the-worlds-conservation-crisis/)
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.21 - klo:04:32
Näin saattaa olla:

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla (https://www.maailma.net/uutiset/alkuperaiskansat-ovat-parhaita-metsanvartijoita-osoittaa-tuore-raportti-latinalaisen)

Quote
Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.

Nimittäin tuohon havaintoon asti. Mutta ei välttämättä selitykseen.

Tiedämme myös, että alkuperäiskansat ovat lukumääräisesti pieniä, ja asuvat isoilla alueilla. Tarkistettava on, onko ko. raportti ottanut tuon huomioon.

Osaan kuvitella, että joskus keskiajalla oltaisiin tultu tulokseen, että kreiville yksin kuuluvat metsät on suojeltu kaikkein parhaiten! Ne siinä silmänkantamattomiin hänen linnansa ympärillä.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.21 - klo:06:04
Tutkimus, joka haastaa tämän myytin:

Academic study: ‘We challenge the widespread appraisal that organic farming is the fundamental alternative to conventional farming for harnessing biodiversity in agricultural landscapes’ (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/18/academic-study-we-challenge-the-widespread-appraisal-that-organic-farming-is-the-fundamental-alternative-to-conventional-farming-for-harnessing-biodiversity-in-agricultural-landscapes/)
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 05.09.21 - klo:06:57
Maailma.net kertoo tämän:

Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti (https://www.maailma.net/uutiset/tammet-kanelipuut-ja-magnoliat-ovat-vaarassa-lahes-kolmannesta-maailman-puista-uhkaa)

Quote
Maatalous on suurin uhka maapallon puulajeille, selviää kasvitieteellisten puutarhojen järjestön raportista. Uhattuja puulajeja on ympäri maailman
[..]
Uhattuja puulajeja on sen mukaan kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. Siitä huolimatta uhanalaiset eläimet saavat yleensä enemmän huomiota, se huomauttaa.
(lihav. HJ)

Mutta ei sitten mainitse keinoa, mitä juuri maataloudessa voitaisiin tehdä. Tämä. artikkeli mainitsee, Annaleena Ylhäisen twiitistä:

Quote
Maatalouden suurin ympäristöongelma on maan käyttö. Siksi hehtaarisatoja on kasvatettava. Näin erityisesti Afrikassa. Muussa tapauksessa pellonraivaus vaan jatkuu.


To protect the world’s wildlife we must improve crop yields – especially across Africa (https://ourworldindata.org/yields-habitat-loss)

Tuota kyllä tukee myös Ylhäisen twiitti eilen:

Quote
Täytyisi ryhtyä puhumaan ”peltohävikistä” eli tehottomasta peltojen käytöstä samoin kuin ruokahävikistä. Nykyisellä peltoalalla olisi mahdollista tuottaa paljon enemmän ruokaa. Mutta se vaatii tiedettä ja tekniikkaa, ei puiden halailua ja aatetta.


Green and grow (https://www.nature.com/articles/s41893-020-0525-6)

'Peltohävikki'! Siinäpä luova ja iskevä sanainnovaatio! Heti käyttöön täälläkin!
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 10.09.21 - klo:04:24
Tietty ajattelutapa vaikuttaa selvästi taustalla. Maailma.net:

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus  (https://www.maailma.net/uutiset/avokado-vanilja-ja-puuvilla-uhattuina-monien-tarkeiden-kasvien-luonnonvaraiset-sukulaiset)

Quote
35 prosenttia näistä luonnonkasvilajeista on sukupuuton uhassa. Syynä on esimerkiksi se, että ihminen on ottanut käyttöönsä niiden elinalueet. Samaan aikaan perinteisestä maataloudesta on siirrytty mekaaniseen ja kasvimyrkkyjä alettu käyttää enemmän. Haitalliset lajit ja tuholaiset, geneettisesti muunneltujen satojen vaikutus, ylikäyttö ja hakkuut asettava lisäuhkia, tutkimuksessa kerrotaan.
(lihav. HJ)

Yhden esimerkin valiten: on vaikea kuvitella, miten viljelty geenimuunneltu puuvilla, vaikka olisi jalostettu torjunta-aineita kestäväksikin, olisi millään tavalla uhka luonnonvaraiselle puuvillan sukulaiselle.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.21 - klo:07:30
Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen, tällä linkillä:

Quote
Tuoreen reviewin mukaan maataloudessa ei voi "syödä ja säästää kakkua" vaikka se kivalta kuulostaakin, vaan parasta luonnonsuojelua, biodiversiteetin ja hiilen varjelua, on tuottaa ruoka mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman pienellä alalla.

Concentrate farming to leave room for species and carbon, better than 'eco-friendly' agriculture (https://phys.org/news/2021-10-farming-room-species-carbon-eco-friendly.html)

Josta:

Quote
Farming should be as high-yield as possible so it can be limited to relatively small areas, allowing much more land to be left as natural habitats while still meeting future food targets, according to a major new analysis of over a decade of research.

Most species fare better under this "land sparing" approach than if farming tries to share land with nature—as wildlife-friendly agriculture still damages most biodiversity and requires far more land to produce the same amount of food.

Jotenkin tutulta kuulostaa. Vaikka itse sanommekin (http://tuottavamaa.net/yhdistys.php).  ;D

Näitä näkökohtia on täällä jo vähintään sivuttu:

Quote
Balmford's research is partly inspired by Cambridge polymath David MacKay, who died of cancer in 2016 aged just 48. Mackay had a no-nonsense take on sustainability—insisting that low-carbon initiatives can only be meaningfully compared at the same level of output. Without that, humanity risks getting distracted by solutions that don't come close to meeting energy needs.

Similarly, farming systems can only be usefully compared when they're actually meeting society's food needs. "You can't convince people to save nature if they are hungry. We need to ensure we can harvest enough from the biosphere while preserving the planet," said Balmford. "Conservation has to be pragmatic if we are to interrupt an ecological catastrophe."
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.21 - klo:06:00
Kyllä nämä tosiasiat sen osoittavat...

Luonnolta loppuu tila – hätkähdyttävät grafiikat näyttävät, kuinka ihminen dominoi planeetta Maata (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008292625.html)

... että hyvin suuri osa nyt kannatetuista luonnossuojelun keinoista on yksinkertaisesti hylättävä. Kaikki ne, jotka edellyttävät suurempia alueita ihmisen käyttöön. Itsestään selvästi luomuviljely, mutta myös nyt esillä olleet uusiutuvan energian tuottamisen tavat. Myös tuulivoimalat ja aurinkoenergia haukkaavat jo entisestään ahtaalla olevalta luonnolta aika ison palan.

Juuri edellisessä puheenvuorossa ja sen linkissä tuli esille, että kompromissit, "land sharing", onnistuvat huonosti. Samoin se on uusiutuvan energian kanssa. Kyllä esim. valtavat aurinkopaneelien täyttämät alueet ovat autiomaita, vaikka hiukan ruohoa sieltä paneelien välistä pilkistäisi. Ja melkeinpä jokaisen tuulivoimalan kohdalla tuhoutuu noin hehtaari metsää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg23383#msg23383).
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.11.21 - klo:05:54
Pohditaan aika perusteellisestikin näitä kahta strategiaa:

Journal article: ‘Sustainable intensification’ — Why high-yield farming may offer best solution to meet ecological and consumption demands (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/18/journal-article-sustainable-intensification-why-high-yield-farming-may-offer-best-solution-to-meet-ecological-and-consumption-demands/)

'Land sharing" ja "land sparing". Mitä tuo olisi iskevästi suomeksi? Jakaminen vai säästäminen, sitä se on, mutta iskulauseena tylsempi kuin englanniksi.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.21 - klo:07:15
Jatkolähetys:

Ludger Wess
@LudgerWess·29. marrask.

Wenn #Bio-Vertretervon Biologie keine Ahnung haben: Es sind gerade die abgelegenen Biotope, die was bringen; nicht die paar Ackerunkräuter zwischen dem Bioweizen.

Twiitin lainaus
Iida Ruishalme
@Thoughtscapism · 29. marrask.

Plagge, IFOAM echoed a wilderness-reductive view, preferring "biodiversity on the field level - not to have protected biodiversity somewhere, in very limited remote areas. We want biodiversity around us, to make use of it."

Field biodiversity trumps natural habitats?

***

Toinenkin samalta twiittaajalta:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Iida Ruishalme
@Thoughtscapism
·29. marrask.

If we are serious about protecting nature and fighting climate change, we have to cherish wildlife habitats: cradles of biodiversity & a natural carbon capture and storage solution.

Land use matters.
Nature matters.
We can't plow more forest into fields. Rewild instead!

https://mobile.twitter.com/Thoughtscapism/status/1465325086639017990/photo/1

(selaa vähän alaspäin. Kaunis kuva. Metsää, paljon metsää!)

***

Siitä on yleisesti kysymys, että luomuväki yrittää "myydä" omaa vaihtoehtoaan sillä, että luomupelloissa on enemmän rikkakasveja. Jolloin ne muka edistävät monimuotoisuutta.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.22 - klo:08:09
Tällainen vertailu, Ludger Wessin uudelleentwiittaama:

***

Hartwig Callsen
@HartwigCallsen
Nochmal zum Verständnis für Laien: unsere Bundesregierung erklärt damit offiziell, dass eine mit Glyphosat behandelte Fläche (rechts) für Insekten & Vögel wertlos sei, während diese sich auf dem bearbeiteten Acker (links) wohlfühlen könnten !!

https://mobile.twitter.com/HartwigCallsen/status/1502005699722817541/photo/1
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.22 - klo:05:58
Intialainen näkemys:

Organic farming not helpful to protect biodiversity: Biodiversity board chairman George Thomas (https://english.mathrubhumi.com/features/agriculture/organic-farming-not-helpful-to-protect-biodiversity-ksbb-chairman-george-thomas-kerala-1.7413898)

Haastattelussa sivutaan myös Sri Lankan tapausta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.msg25935#msg25935).
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.22 - klo:04:07
Uusseelantilaisen tiedenaisen näkemys ja perustelut asiaan:

Dr Jacqueline Rowarth: How do we grow more food without using more land? (https://www.nzherald.co.nz/the-country/news/dr-jacqueline-rowarth-how-do-we-grow-more-food-without-using-more-land/UHZSLZUT736AMS3YM7FEASW3BY/)

Hän vetoaa mm. tähän tutkimukseen:

Quote
In a paper released this year (https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0263063), they suggested that improved efficiencies in crop production could increase production by almost 3 per cent while reducing the area required for growing crops by between 37 per cent and 48 per cent.

This would allow land to stay "natural" and host biodiversity. In addition, the researchers estimated that crop prices would decrease.

Achieving the scenario requires overcoming the yield gap, which is the difference between average global yields and possible yields. Agricultural intensification – fertiliser, irrigation and crop protection chemicals – is the key.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.22 - klo:06:07
Tätä me olemme pitkin matkaa epäilleet:

Press release: Organic farming or flower strips – which is better for bees? (https://www.uni-goettingen.de/en/3240.html?id=6690)

Quote
How effective environmental measures in agriculture are for biodiversity and wild bee populations depends on various factors and your perspective. This is shown by agroecologists from the University of Göttingen, Germany and the Centre for Ecological Research in Vácrátót, Hungary. The research team found that when assessing the effectiveness of different measures, whether in the field (organic farming) or next to the field (flower strips in conventional farming), biodiversity benefits should be evaluated differently. Like-for-like comparisons of environmental measures could easily be misleading, according to the scientists. The research was published in the journal Basic and Applied Ecology.

***

Aamuset linjalleen uskollisena ei asiassa suosittele muuta kuin luomua:

Laidunnus kuuluu luomuun (https://aamuset.fi/artikkeli/5662981)

Quote
Sunnuntaina vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Sen kunniaksi on hyvä nostaa esiin, miten kuluttaja voi omilla valinnoillaan tukea monimuotoisuutta.
[..]
Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.22 - klo:05:27
Aamusetin juttu olikin peräisin Pro Luomulta:

Laidunnus ylläpitää monimuotoisuutta ja lisää eläinten hyvinvointia (https://proluomu.fi/laidunnus-kuuluu-luomuun-yllapitaa-monimuotoisuutta-ja-lisaa-elainten-hyvinvointia/)

Ja siinä esitetään totuuksina väitteitä, jotka ovat kiistanalaisia tai hämääviä:

Quote
Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt.

Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.

Viljelyn tehostaminen keinolannoitteita käyttämällä ei ole perinneympäristötyyppien vähenemisen syynä. Seuraavassa kappaleessa onkin kyse siitä problematiikasta, johon edellisessä puheenvuorossa viitattiin. Pieneliötoiminta maan alla toteutuu parhaiten suorakylvössä. Jota ei ole onnistuttu luomuun yhdistämään.

Tällainen on sitten löydetty:

Quote
Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat, kuten luomulypsylehmät tai lihaksi kasvatettavat luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille (eli ei-luomu) naudoille ei sen sijaan ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta. Osa tavanomaisista naudoista saattaa laiduntaa kesäisin, mutta iso osa ei pääse laitumelle koskaan.


Mutta mikäänhän ei estä tavanomaisia tiloja lehmiään laitumelle viemästä. Kun hyvinvointimerkki tulee käyttöön, tilanne muuttuu. Eikä luomulle jää tuosta kysymyksestä erityistä kehumista.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.22 - klo:05:49
MMM:n selvityksessä myönnetään olemassaoleviksi toinen menetelmä ja näkökulma. Mutta silti on ikäänkuin pakollista luomu keinona mainita (lihav. HJ):

Selvitys luonnon monimuotoisuuden huomioivista elintarvikehankinnoista valmistunut (https://mmm.fi/-/selvitys-luonnon-monimuotoisuuden-huomioivista-elintarvikehankinnoista-valmistunut)

Quote
Julkisten ruokahankintojen avulla on mahdollista hillitä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin heikkenemistä ja luontokatoa. Maa- ja metsätalousministeriön selvitys linjaa luonnon monimuotoisuutta edistäviä periaatteita ja kriteereitä kestävien ruokahankintojen tueksi.

Julkisia elintarvikehankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla. Hankintakriteerien avulla on mahdollista edistää biodiversiteetin säilymistä. Keskeistä luonnon monimuotoisuuden kannalta on, että suojelemme luonnontilaisia alueita ja varmistamme, että ruuantuotannossa ei käytetä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä toimintatapoja.

Siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja minimoimalla hävikkiä voimme vähentää ruuantuotantoalaa, kertoo Anna Kortesoja Gaiasta. Erilaiset luonnonvaraiset kaistaleet sekä monilajinen viljely lisäävät hyönteisten elinalueita. Luomutuotannon keinot kuten viljelykierto parantavat hyönteisten ja pieneliöiden elinmahdollisuuksia, kun tarvitaan vähemmän torjunta-aineita, jatkaa Kortesoja. Kasvisten määrän lisääminen, luomuruuan ja kestävästi tuotetun lihan- ja kalan suosiminen muodostavat hyvän pohjan luonnon monimuotoisuutta edistävälle ruokavaliolle. Tällaiset kestävän kehityksen valinnat ovat lisäksi terveellisiä ja suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaisia.

Se häivytetään, että luomutuotanto vaatii noin nelinkertaisen viljelyalan saman ruokamäärän tuottamiseen. Eikä siis vähennä ruoantuotantoalaa. Ja syksyisessä Luken selvityksessä päädyttiin peltojenkin osalta tähän:

Suomalaispelloilla paljon lieroja – tutkimus kurkistaa Euroopan vehnäpeltojen maaperän biologiseen monimuotoisuuteen (https://www.luke.fi/fi/blogit/suomalaispelloilla-paljon-lieroja-tutkimus-kurkistaa-euroopan-vehnapeltojen-maaperan-biologiseen-monimuotoisuuteen)

Quote
Tähänastisen vertailun perusteella ei vielä voida vetää tarkkoja johtopäätöksiä luomun ja tavanomaisen viljelyn vaikutuksista. Syynä tähän on, että eri vyöhykkeillä viljelykäytäntöjä sovelletaan järjestelmien sisällä hieman eri tavoin ja toisaalta monia käytänteitä sovelletaan molemmissa järjestelmissä.

Niinpä MMM:n selvityksessä täytyi väkisin tuoda esiin perusteluja tuolle linjalle. Jonka poliitikot olivat jo etukäteen päättäneet.

Esimerkkinä tästä väkinäisestä ja tarkoitushakuisesta todistelutyylistä tämä pätkä ko. muistiosta (https://mmm.fi/documents/1410837/1890227/Biodiversiteettikriteerit+elintarvikehankinnoille+lopullinen+20052022.pdf/ed53e906-fce8-5a47-f0e4-0965bec71b2f/Biodiversiteettikriteerit+elintarvikehankinnoille+lopullinen+20052022.pdf?t=1653456826333) (pdf):

Quote
Luomutuotannossa satotaso pinta-alayksikköä kohden on keskimäärin alhaisempi, Euroo-
passa yleensä noin 20–40 prosenttia verrattuna tavanomaiseen maatalouteen. Näin ollen
luonnonmukaisen tuotannon merkittävää lisäämistä on punnittava maankäytön tehokkuutta
vasten. Tavanomaisen tuotannon muuttaminen luomuksi ei saisi vaikuttaa luonnontilaisten
ekosysteemien pinta-alaan vähentävästi. Vaikka luomutuotannossa satotasot ovat keski-
määrin alhaisempia, erityisesti kasviviljelyssä erot satotasoissa ja satojen vakaudessa vaih-
televat runsaasti luomutuotannon ja tavanomaisen viljelyn välillä. Pidemmällä aikajaksolla
luomupeltojen viljelyominaisuudet voivat pysyä paremmalla tasolla tavanomaisesti viljeltyihin peltoihin verrattuna parantaen satovarmuutta ja mahdollisesti tasoittaen luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välisiä eroja sadoissa.

Käytetään mahdollisimman alhaista arviota handikapista. Eikä huomioida lataamisalan merkitystä. Ynnä tuo toiveajattelu, että joskus myöhemmin ero tasaantuisi. Niin ei tapahdu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg5017#msg5017).
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.22 - klo:06:09
Steve Savage tästä kysymyksestä:

Is conventional ‘industrialized’, technology-driven farming ‘destroying biodiversity’ as critics claim — or saving it? (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/14/is-conventional-industrialized-technology-driven-farming-destroying-biodiversity-as-critics-claim-or-saving-it/)

Quote
Over time, old-line environmentalists, many of whom reject intensive farming outright, have focused on promoting what they call ‘low input agroecology-based farms’— which to supporters means a reduction in the use of synthetic fertilizers and chemicals (which has become the goal of all farmers in recent decades and supply costs have surged and an awareness of the ecological repercussions of certain chemicals has grown.)

Even as evidence of the sustainability benefits of land-saving intensive farming in an age of climate dislocation has grown, a slew of high profile, old-line environmentalists have double-downed on lower-yield, carbon-generating organic farming, including, among many, the NRDC (Industrial Agriculture 101); As You Sow (Sustainable Agriculture: A Healthy Solution to the Problems of Industrial Agriculture); and Pesticide Action Network (The Lynchpin of Industrial Ag).


Tuttu asetelma meilläkin, eikö?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.22 - klo:04:09
Tässä ei luomuisuudella taida lopulta käytännössä olla mitään merkitystä:

Tätä lieksalaista kukkapeltoa jopa autoilijat pysähtyvät ihailemaan – luomuviljelijät innostuivat pölyttäjien auttamisesta (https://yle.fi/uutiset/3-12568349)

Quote
Räsäsillä on maitotila, ja he viljelevät rehunurmea ja -viljaa, kuminaa, hernettä, ruista ja syysrypsiä. Tilan tuotanto on kokonaan luomua, niinpä myös kukkien siemenet ovat sertifioituja luomusiemeniä.

– Ei tämäkään mitään takuupeliä ole. Kolmisen vuotta olemme nyt opetelleet ja tänä kesänä onnistui mukavasti. Edellisillä kerroilla pelto oli kyvöaikaan liian märkä, sitten tuli kylmät kevätkelit sotkemaan kasvua. Kuivuuskaan ei ole hyväksi, pellon pinta pääsi kuivahtamaan sellaiseksi kanneksi, etteivät kukat pärjänneet sen kanssa, Heikki Räsänen kertoo kokemuksista.

Pientä tuloa saa pölyttäjäpellostakin, tosin kulujen jälkeen sillä ei ole juuri merkitystä. Viljelyn monimuotoisuus ja sen avulla pölyttäjien auttaminen ovat Räsästen päätavoite.

Sillä heilläkin selvästi rehunurmen jne. viljelyyn varatut pellot ovat erikseen.

Itse asiassa tuollainen kukkapeltojärjestely olisi helpompi toteuttaa tavanomaisen viljelyn yhteydessä. Jos otetaan tavoiteltu sato tehokkaasti, on yli jäänyt peltoala käytettävissä noin. Siitä on jo edellä ollut puhetta:

Otsikosta voi ehkä saada väärän kuvan ...

Pelloille tulisi kylvää niittykukkia pölyttäjille (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006146918.html)

... mutta tekstistä selviää hyvin, että tarkoitus ei ole, että ne kedon kukkaset kasvaisivat viljelykasvien seassa.

Erilaisia vaihtoehtoja esitellään, mutta minusta kaikille niille on yhteistä, että ne ovat hyvin yhdistettävissä tehoviljelyyn. Jopa niin, että ne edellyttävät tehokasta tuotantoa varsinaisilla viljelykäytössä olevilla pelloilla.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.22 - klo:05:00
Pro Luomu yrittää nyt tällaisella:

Tutkimustiedon mukaan luomuviljely voi tukea luonnon monimuotoisuutta huomattavasti – erityisesti tärkeät pölyttäjät hyötyvät luomusta (https://proluomu.fi/tutkimustiedon-mukaan-luomuviljely-voi-tukea-luonnon-monimuotoisuutta-huomattavasti-erityisesti-tarkeat-polyttajat-hyotyvat-luomusta/)

Mutta tuohon väitteeseen on tässäkin triidissä esitetty jo vakavat epäilykset. Joista keskeinen on tietysti se, että miksi monimuotoisuuden pitäisi löytyä pellolta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg13613#msg13613). Kun se yhtä hyvin voi löytyä pellon laidalta. Löytyy huomattavan monia (meta)tutkimuksia, joissa tilatasolla ei ole löydetty mitään eroja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg15371#msg15371) luomun ja tavanomaisen välillä.

Näinkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg17256#msg17256) voidaan tehdä. Ja monimuotoisuus voi löytyä jostain ihan muualta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg9988#msg9988).

Siitä, mikä on pölyttäjien tilanne Suomessa, tehtiin aika äskettäin selvitys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg28906#msg28906). Se minusta osoitti, että myös torjunta-aineissa pelottelumoodi pitää hylätä.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 20.12.22 - klo:06:09
Tämmöisiksi ne tavoitteet tulivat:

Maapallosta suojellaan lähes kolmasosa – tässä ovat lopulliset tavoitteet, joilla maailma aikoo pysäyttää luontokadon (https://yle.fi/a/74-20009334)

Kyllin selvästi ei meidän näkökulmaamme (meidän ja usean muun)  tuotu esille:

Quote
Kehyksessä varmistetaan, että luonnonvaraisten lajien hoito ja käyttö on kestävällä tasolla. Esimerkiksi maatalous-, kalatalous- ja metsätaloussektori nimettiin tavoitteissa.

Osapuolet haluavat tuoda luonnon monimuotoisuuden entistä vahvemmaksi osaksi kaupunkisuunnittelua esimerkiksi viheralueiden lisäämisellä ja niiden saavutettavuuden parantamisella.

Nimittäin sitä, että luonnon monimuotoisuus parhaiten varmistetaan jättämällä suuri osa sitä täysin rauhaan. Olemalla käyttämättä sitä osaa luonnosta millään tavalla. Ja käyttämällä sitä loppuosaa todella tehokkaasti ja tuottavasti.

Tässä on jotain outoa "Jalon Villin" romantiikkaa:

Quote
Kirjauksesta tuli lopulta melko laaja, ja tavoitteessa huomioitiin myös suojelun tehokkuus ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet. Edellämainitut liitettiin osaksi myös monia muita kirjauksia, kuten alkuperäiskansojen edustajat olivat toivoneet.


Joka tapauksessa ne oikeudet ovat aivan toinen kysymys. Ja liiankin helposti niistä tehdään este tietynlaisille hankkeille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg19298#msg19298). Ja oikeutus toisille, kuten Suomessa esim. porojen määrän kasvattamiselle (yilaidunnusriskistä huolimatta). Jotkut patohankkeet kehitysmaissa ovat sama juttu. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi perusteeksi voi tulla sellainen, että tietyllä alueella ei saa tehdä mitään, koska se on jonkin alkuperäiskansan pyhä paikka.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 03.02.23 - klo:05:21
Tähän täytynee ottaa kantaa. Tutustua tarkemmin:

Luomutuotannolla pääosin positiivinen tai neutraali vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/luomutuotannolla-paaosin-positiivinen-tai-neutraali-vaikutus-luonnon-monimuotoisuuteen)

Asiaan liiittyvä blogikirjoitus:

Voidaanko luomutuotannolla taklata luontokatoa Suomessa? (https://luomuinstituutti.fi/voidaanko-luomutuotannolla-taklata-luontokatoa-suomessa/?lang=fi)

On olemassa erilaisia syitä, miksei tuota voi niellä sellaisenaan.  8)
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 08.02.23 - klo:05:04
Tämäkin artikkeli jonoon odottamaan perusteellisempaa käsittelyä:

Luomun monimuotoisuushyödyistä puhutaan paljon, mutta tutkimustietoa Suomesta on vähän (https://suomenluonto.fi/luomun-monimuotoisuushyodyista-puhutaan-paljon-mutta-tutkimustietoa-suomesta-on-vahan/)

Tai otetaan jo yksi lainaus. Tämä on kovasti totta:

Quote
Luomun erityisasema synnyttää kuitenkin tarpeen tuotantotapojen vertailuun. Viranomaisten valvoman tuotantotavan perusteella yhteiskunta maksaa luomutuotannosta korvausta ja kuluttajat luomutuotteista lisähintaa. Tämä vaatii pitävät perusteet.

Ja alustava aavistukseni: luomu ei jostain mahdollisista hyvistä vaikutuksistaan huolimatta ole kustannustehokas keino?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.23 - klo:05:00
Tätä on seurattava:

Luonnon monimuotoisuus ja talous – mitä Dasgupta-raportti tarkoittaa Suomelle? (https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnon-monimuotoisuus-ja-talous-mita-dasguptaraportti-tarkoittaa-suomelle)

Quote
Ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Luonnon kantokyvyn ylittyminen tulee johtamaan hyvinvointimme laskuun, koska luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät pysy yllä eivätkä riitä tyydyttämään tarpeitamme nykyisellä kulutustasolla. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa laaja-alaisessa selvityksessä avataan, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle.

Ainakaan vielä luomutavoitteet eivät näyttäneet luikerelleen tuohon mukaan.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 28.02.23 - klo:05:00
Erityisesti luonnon monimuotoisuutta ja geenitekniikkaa koskevien väitteiden läpikäyntiä:

Do conventional crops reduce biodiversity as advocacy groups claim? Is modern plant breeding necessary? Examining populist views on modern agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/27/do-conventional-crops-reduce-biodiversity-as-advocacy-groups-claim-is-modern-plant-breeding-necessary-examining-populist-views-on-modern-agriculture/)

Tuo kirjoitus saattaa saada jatkoa. Kytätään.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 19.03.23 - klo:05:45
Näkökulma, väite:

Tutkija: ”Missä laidunnus loppuu ja lehmät lähtevät, siellä luontoarvot kääntyvät laskuun” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a5314f92-6921-49f7-8518-4b93b012042a)

Hiukan vihjataan luomun suuntaan:

Quote
Toisaalta myös parempaan suuntaan on menty, Heliölä totesi. Esimerkiksi lannoitteiden käyttö oli 20–30 vuotta sitten huomattavasti runsaampaa kuin nykyään.

Vaikken kyllä heti ymmärrä, miten lannoitteiden käyttö heikentäisi monimuotoisuutta. Niin, juu: keinolannoittetahan on ihan pakko käyttää liikaa! Rehevöityminen jne. Toisaalta siinä sitten sanotaan suoraan myös näin:

Quote
Luomu ei ole oikotie onneen, Heliölä sanoi.

Luomutuotannon luontohyödyt ovat hänen mukaansa selvimpiä laajoilla viljavaltaisilla peltolakeuksilla, kuten Hollannissa tai Saksassa. Suomessa peltomaisemat ovat edelleen varsin pienipiirteisiä.

Luomussa rikkakasvien määrä ja monipuolisuus kyllä kasvavat, mutta muussa lajistossa muutokset ovat vähäisiä, Heliölä totesi.

”Etenkin taantuneen ja uhanalaisen lajiston kannalta tuotantotavalla ei ole suurta merkitystä. Oleellisempaa on lisätä pientareiden ja reunojen sekä luonnonlaitumien ja -niittyjen määriä maisemassa.”

Täällä on tuotu esiin, miten pientareiden, reunojen ym. suosiminen on paremmin mahdollista, jos varsinaiselta pellolta saadaan kunnon satoja!
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.23 - klo:04:50
Kuva:

Quote
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Guy Montag 🐭@sclehdorn·22. toukok.
Vastauksena käyttäjälle @OrganicsEurope
"30% greater variety of flora and fauna" in organic farming means weeds, which cause devastating yield loss. There is an organic soybean field before harvest in Austria. Let me know, what is your yield estimate of this beautiful biodiversity.

https://pbs.twimg.com/media/Fwt0lF7WAAATtfa?format=jpg&name=small
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.23 - klo:04:05
Tämän verran saa lukea tästä MT:n jutusta:

Lukijalta: Luomu ei yksin ratkaise pölyttäjäongelmaa, tarvitaan lisää niittyjä ja luonnonlaitumia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/32625fd7-6439-4ec5-a909-003249fa8901)

(Terho Hyvönen, Mikko Kuusisaari, Marjaana Toivonen & Johan Ekroos)

Quote
Luomu ei lähtökohtaisesti lisää pölyttäjien tärkeimpien elinympäristöjen, kuten erilaisten niittyjen ja luonnonlaitumien määrää.
TILAAJALLE

Mitä siinä onkin, niin arvattavasti linjassa tämän kanssa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg31239#msg31239). Poliittinen konsensus, että luomu olisi aina väistämättä luonnolle hyvä juttu, saattaa olla murenemassa?
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 21.06.23 - klo:12:44
Otetaan haasteita vastaan. Tämä ja sen taustatkin täytyy selvittää:

Tuotantosuunta vaikuttaa suuresti (https://www.laju.fi/marjat/tuotantosuunta-vaikuttaa-suuresti/)

Quote
Tuotantosuunta vaikuttaa maaperäeläinten yhteisöön suuresti. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että tuotantotapa, luomu tai tavanomainen, ei ollut olennaisin maaperäeläinten esiintyvyyttä selittävä tekijä vaan tuotantosuunta: viljatilalla maaperäeläimet hyötyvät luomusta enemmän kuin maitotilalla.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.23 - klo:04:09
Quote
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Science for Sustainable Agriculture
@SciSustAg·23t
Low-yield organic farming, rewilding & so-called 'nature friendly farming' measures may accelerate global biodiversity loss. Why isn’t the Govt listening, ask two leading UK researchers.

Current conservation policies risk accelerating biodiversity loss

https://www.nature.com/articles/d41586-023-01979-x
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.23 - klo:08:43
Tästä vastakkainasettelusta kiinni ja sen kimppuun (Jon Entine):

Disaster interrupted: Which farming system better preserves insect populations: Organic or conventional? (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/10/disaster-interrupted-which-farming-system-better-preserves-insect-populations-organic-or-conventional/)

Torjunta-aineet, mutta  myös  tämä näkökulma:

Quote
Of course, the positive association between agriculture and insect population increases applies to existing fields, not forest or natural grassland cleared for cultivation. As van Klink has pointed out in interviews, the conversion of land to accommodate more farming would also destroy habitat.

But that is exactly the point if sustainability is the key: using technology to boost yields on existing cropland—growing more food on less land—is the most important action we can take to protect habitat and biodiversity.

And that’s what’s been happening. In a 2013 paper titled “Peak Farmland and the Prospect for Land Sparing,” three scholars at Rockefeller University calculated that global increases in crop yields as the result of advanced technologies, including genetic engineering, meant it took about one-third the amount of land in 2010 to grow the same amount of food as in 1961.
Title: Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.24 - klo:05:19
Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Kukkivat suojakaistat yleistyvät Ruotsissa. Tämä on mahdottoman hyvä trendi, varsinkin jos monimuotoiset pientareet ja ojien varret puuttuvat.

Rekordstort intresse för blommande fältkanter (https://www.ja.se/artikel/2235167/delad.html)

https://twitter.com/AYlhainen/status/1770081745414562242?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Tuota ideaa on edellä kosketeltu, mm. täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg14477#msg14477).