Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 11.10.13 - klo:18:47

Title: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.13 - klo:18:47
Otsikko on provokatiivinen, mutta kyse on tästä:

Quote
KANSALLISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET

Pohjoismainen ruokakulttuuri ja alueelle yhteiset ravitsemushaasteet muodostavat riittävän yhtenäisen alueen, jotta asiantuntijayhteistyö on tuloksekasta yhteisten suositusten laatimiseksi. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kattavat sekä yksittäisten ravintoaineiden saantisuositukset että eri ruoka-aineiden merkityksen ravintoaineiden lähteenä. Yhteiset suositukset muodostavat pohjan, joka toimii perustana kansallisille suosituksille ja ravitsemustieteen opetukselle. Kansalliset suositukset ovat tarpeen, sillä monista yhtymäkohdista huolimatta jokaisessa pohjoismaassa on erityispiirteitä, jotka tulee suosituksissa huomioida. Esimerkiksi eri ruoka-aineiden merkitys ravintoaineiden lähteenä vaihtelee, kuten näemme vaikkapa norjalaisten ja suomalaisten kalan kulutusmääristä.

Pohjoismaiset suositukset antavat siis yhteiset linjaukset, mutta niiden käytäntöön soveltaminen vaatii kansallisten erityispiirteiden huomioimisen. Suosituksia annettaessa onkin aina pohdittava myös ruoankäytön kulttuurisia eroja, maakohtaisia kansanravitsemuksellisia tarpeita sekä muita ravitsemustilaan vaikuttavia linjauksia. Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Kansalliset ravitsemussuositukset tarvitaan, jotta pohjoismaisten ravitsemussuositusten tavoite, 'edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa'  parhaalla mahdollisella tavalla.

Minna Huttunen

elintarvikeylitarkastaja

Jos on näin, eikö todellakin tarvittaisi vielä erikseen savolaista, satakuntalaista ja pohjalaista ravitsemussuositusta. *) Ja jopa kuntatasolla: helsinkiläistä tietysti, raumalaista, jyväskyläläistä ... tamperelaisesta puhumattakaan (musta makkara!)?

Moderaattorina: kursivoidusta lauseesta yllä keskustellaan täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg4539#msg4539).

____________


*) Ahvenanmaa voisi tässä olla erityisen ongelmallinen: sallitaanko heille se, että he noudattavat  ruotsalaisia suosituksia?  ;D
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.13 - klo:12:03
Eli täsmentäen edellistä, ja pilkallista otsikkoa. Jos kerrotaan näin ...

Quote
Kansalliset suositukset ovat tarpeen, sillä monista yhtymäkohdista huolimatta jokaisessa pohjoismaassa on erityispiirteitä, jotka tulee suosituksissa huomioida. Esimerkiksi eri ruoka-aineiden merkitys ravintoaineiden lähteenä vaihtelee, kuten näemme vaikkapa norjalaisten ja suomalaisten kalan kulutusmääristä.

... niin mitä hemmetin tekemistä sillä, mitä nyt kulutetaan, on sen kanssa mitä pitäisi, eli suosituksen kanssa?

Jos esimerkiksi norjalaiset keskimäärin söisivät riittävästi kalaa, ja suomalaiset keskimäärin eivät, eikö suositus asiassa olisi täsmälleen sama?

Suomessa (ihan tuttavapiirissä) olen tavannut ihmisiä, jotka eivät kertakaikkiaan suostu kalaa syömään. Suomessa (ihan tuttavapiirissä) olen tavannut ihmisiä, jotka eivät kertakaikkian suostu juuri muuta syömään.

Aivan varmasti samanlainen tilanne on Norjassakin.

Jos tämä suositus halutaan rakentaa niiin, että de facto kulutustottumukset otetaan siinä huomioon, niin eihän siinä silloin nämä valtiollisten rajojen alueet ole mitenkään järkevä luokitteluperuste. Suomessa ihmiset syövät eri tavalla, alueittain, sosiaaliluokittain, sukupuolittain jne. Ja ihan muuten vain!

Lopulta päädytään siihen, että täytyisi tutkia ja sättiä yksityisen ihmisen ruokailutottumuksia.

______________

PS: Ja siinä ollaankin sitten hankaluuksissa! Satunpa sattumalta tietämään juuri yhden savolaisen, joka pistää suolaa ravintoonsa niin, että siitä kuullessaan Pekka Puska pyörtyisi! Samaisen savolaisen verenpaine- ym. arvot sitten taas kuulemma ovat niin hyvällä mallilla ... että ... luultavasti siitä kuullessaan Pekka Puska pyörtyisi ...  ;)
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.13 - klo:12:29
Tuo norjalaisten esimerkki tuo mieleen tällaiselle vanhalle miehelle, miten Suomessa oli ennen:

aina se, mitä oli ja liiankin kanssa, mitä piti siis saada enemmän kaupaksi, se oli terveellistä.

Maito oli aivan välttämätöntä ihmisen terveydelle, lapsille ja aikuisille, silloin kun sitä tuotettiin liikaa (eli heti itsenäistymisestä asti, jolloin menetettiin Pietarin aiemmin loisteliaat markkinat ...)

"Mene munalla töihin" -kampanja on jäänyt kaikkien aikalaisten mieleen (ehkä vähän mahdollisen kaksimielisen tulkintamahdollisuutensakin takia): silloin oli "munavuori", ja silloin kananmuna sitten oli erityisen terveellistä (1960-lukua). Mutta eipä aikaakaan, kun kerrottiin, että kananmunasta sai kolesterolia (mikä ei pitänyt paikkaansa).
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.13 - klo:10:29
Jaana Husu-Kallion vastauksesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg4530#msg4530) - joka oli samoilla linjoilla kuin Huttusenkin - poimin tämän (lihav. HJ):

Quote
Pohjoismaiset suositukset, joiden julkistamisessa olin myös mukana, hyväksytään Suomessakin noudatettaviksi.  Kokonaisuudessaan ne ovat kuitenkin n. 500-sivuinen englanninkielinen teos ravitsemus- ja lääketieteellistä tekstiä.  Emme siten voi edellyttää, että niitä pystyttäisiin soveltamaan suoraan. Pohjoismaisissa suosituksissa otetaan toki kantaa ruokavaliokokonaisuuksiin ja myös erilaisten ruokien valintaan Pohjoismaissa, mutta se tehdään aika yleisellä tasolla. Kansallisia suosituksia tarvitaan, jotta käytännön soveltaminen helpottuisi nimenomaan Suomessa, ottaen huomioon myös kansallinen ruokakulttuurimme ja ruokailutapamme.

Kysymyksiä:

- mikä estää tekemästä tästä 500-sivuisesta teoksesta suoraan, yhteistyössä, sellaista ohjetta, jota voisi "soveltaa suoraan"?
- varsinkin jos  "otetaan toki kantaa ruokavaliokokonaisuuksiin ja myös erilaisten ruokien valintaan", niin eikö sen kerralla voisi tehdä sellaisella "tasolla", ettei sitä tarvitsisi kirjoittaa viittä kertaa uudelleen? Mihin me tarvitsemme pohjoismaista yhteistyötä asiassa, jos kukin maa kuitenkin tekee oman suosituksensa? Tiede asiassa kun on kuitenkin globaalia.
- jos meidän "kansallinen ruokakulttuurimme ja ruokailutapamme" on otettava "huomioon", eikö se merkitse sitä, että siinä ruokakulttuurisssa ei sitten ole muutettavaa ..?  ;D

Luultavasti ainakin osa oikeasta vastauksesta edellisiin on, että näin tehdään (eli ikiomat suositukset). koska näin on tehty ennenkin.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 05.11.13 - klo:19:23

Tuolta toisesta keskustelusta,  Mikael Fogelholmin (lainatusta) mielipidekirjoituksesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg4638#msg4638) Hesarissa poimin tähän vain yhden lauseen:

Quote
Pohjoismaiset suositukset siirtyvät lähes sellaisenaan Suomeen.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Matti Pekkarinen on 03.02.14 - klo:10:10
TV:ssä tuli parisen viikkoa sitten ohjelma eskimoista. Edelleen on eskimoita, jotka elävät pääasiassa kalastuksella ja metsästyksellä. Ohjelmassa paistettiin saaliksi saatua hyljettä ja todettiin, että ruoka oli kuin liha-ateria ravintolassa, mutta ilman mitään kasviperäisiä aineksia. Se kuulosti tämmöisen salaatti-"allergikon" korvissa hyvältä...

Wikipedia kertoo menneiltä ajoilta: "Eskimot söivät lähes ainoastaan eläimiä. He käyttivät riistan tarkkaan hyväksi ja söivät lihan lisäksi rasvan, sisäelimet ja veren. Suurimman osan lihasta he söivät raakana, yleensä kuivattuna tai jäätyneenä; joskus he keittivät lihan. Joidenkin seutujen kuten Lounais-Alaskan eskimot söivät myös kasvikunnan tuotteita, kuten marjoja, juuria ja merilevää. Eskimoilla ei esiintynyt puutostiloja, mutta he kärsivät joskus lihasta ja kalasta saamistaan loisista  "

Ihminen on sopeutunut monenlaiseen, monien sukupolvien aikana. Varmaan perimäkin on erilaistunut siinä ohessa.
Herää kysymyksiä: mistä eskimot saavat/saivat C-vitamiinin? Wiki ei kerro, että olisi ollut sen puutetta, keripukkia... . Ja sekin, että onko punainen liha arveluttavaa, ja mikä tekee siitä arveluttavan?

Matti

... mutta nytpä hokasinkin ylempänä mainitun suola-maininnan. Jospa oikein kunnolla suolattuna punainen liha onkin suorastaan terveellistä! ... kai eskimotkin käyttävät suolaa?
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.14 - klo:17:59

Pohjolan ravitsemus julkaistu e-kirjana (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/pohjolan-ravitsemus-julkaistu-e-kirjana)

Quote
17.03.2014
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten koko uudistettu painos on julkaistu e-kirjana, painettuna sekä pdf-julkaisuna. Ensimmäistä kertaa on myös mahdollistaa ostaa yksittäisiä lukuja.

Mutta jos meillä on jo kotimaiset ravintosuositukset, mihin me noita enää oikeastaan tarvitsemme?

Ai, niin, tietysti: niitä tarvitaan, jos matkustetaan Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai Islantiin!  ;D
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Jarrumies on 17.03.14 - klo:19:08
Noh, missään pohjoismaassa tuo 629-sivuinen julkaisu
Nordic Nutrition Recommendations 2012
ei suosita syötäväksi luomua.
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2014-002/at_download/publicationfile

Sana 'organic' merkityksessä luomu esiintyy vain parissa neutraalissa kohdassa (kuten mainittaessa, ettei seleeniä lisätä luomutuotteisiin).

Mitään erillistä Luomu-kappaletta tai lukua kirjassa ei ole (toisin kuin suomalaisissa suosituksissa.

Hyvä näin!

Eikä luomua mainita tässäkään kymmenen sivua pitkässä luvussa, joka alkaa sivulta 137-147:
Sustainable food consumption – Environmental issues

Vaikka luomuviljely ja -ruoka siinä pitäisi mainita - nimittäin ympäristön kannalta haitallisena.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten osa 1 julkaistiin syksyllä 2013. 
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/

Osa 1:ssä ei ollut tuota Sustainable-lukua, joka nyt on lisätty täydelliseen 627-sivuiseen kirjaan. Nyt on myös selvää, että pohjoismaisiin suosituksiin ei tule Luomu-lukua ollenkaan. Suomalaisiin kansallisiin suosituksiin tuli Kestävät-lukuun oma kappale nimeltä Luomu. Tuollaista luomu-kappaletta ei ole siis ollenkaan noissa täydellisissä pohjoismaisissa suosituksissa.

Ruotsin kansalliset suositukset on luvattu ilmestyviksi tänä vuonna 2014. Saa nähdä otetaanko niissä kantaa luomuun. Muiden pohjoismaiden kansallisten suositusten mahdollisesta ilmestymisestä en tiedä.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.14 - klo:09:10
Ruokatiedon uutisesta (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/jodi-ensimmaisena-uuden-ravitsemusneuvottelukunnan-kasittelyyn):

Quote
Ruokakulttuuri suositusten perusta

Tänä vuonna julkaistut ruokasuositukset ohjaavat käyttämään kestävän kehityksen ja sesongin mukaisia ruokia, kuten lähellä tuotettuja satokauden kasviksia. Suomalaisia luonnonmarjoja suositellaan myös. Riisin tilalle ehdotetaan kotimaista ohraa ja perunaa.                                                                                                                      
– Nämä voidaan nähdä kannanottona suomalaisen ruuan suosimisesta, huomauttaa Lyytikäinen.

Pääsihteerin mukaan ruokakolmiossakin painottuvat vahvasti suomalaiset elintarvikkeet. Suomessa syödään ”suomalaisittain” – se on sekä kansantaloudellinen että ruokaturvakysymys. Palkokasvien tuotantoa voitaisiin lisätä kotimaassa, hän ehdottaa. Näin saataisiin ruokavalioon kasviperäistä hyvää proteiinia.

Ihanasti siinä sitten taas sekoittuvat terveyssuositukset ja suomalaiseen "ruokakulttuuriin" kätketyt protektionistiset linjaukset (plus pakollinen "kestäväkätys", "sustainababble"). Ja nämä jälkimmäiset asiat eivät ainakaan alunperin ole valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimeksiannossa olleet.


PS. 27.11.14: Ihan itsestään tarjoutuu parodia vanhasta isänmaallisesta laulusta:

"Laps' Suomen, ällös vaihda pois sa ruokaas ihanaa"

Seuraava säe olisi jo valmiina, ei tarvitsisi muuttaakaan:

"Sill' leipä vieraan karvast' ois [...]"

Tuosta voisi kehittää. Vaikka kieltämättä sana "ravitsemussuositus" on lyriikan kannalta hiukan hankala. ;)
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.15 - klo:13:04
Tässä mennään jo kuntatasolle (päätin laittaa asian jatkoksi tähän ...  :D):

Ravitsemuksella luodaan hyvinvointia – mutta mihin ravitsemuspäätökset perustuvat? (http://www.luonnonvarat.fi/aiheet/ruoka/ravitsemuksella-luodaan-hyvinvointia-mutta-mihin-ravitsemuspaato)

Quote
"Ravitsemussuositukset lapsille, koululaisille, opiskelijoille, aikuisille, ikääntyneille ja potilaille. Hallituksen lähiruokaohjelma ja luomuohjelma. Julkisten ruokapalveluiden laatukriteerit. Ravitsemuksella hyvinvointia – opas kuntapäättäjälle. Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus. Päättäjän opas: lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut. Elintarviketurvallisuusselonteko. Euroopan komission tuotekohtainen ohje elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen hankinnoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta."

Yllä oleva listaus kertoo, että ruokaan ja ravitsemukseen liittyy jos jonkinmoisia asiakirjoja. Vaikka erilaisia oppaita, suosituksia ja selontekoja on monia, ei lainsäädäntö velvoita kuntien ravitsemuspäätöksiä tietynlaisiksi.
(lihav. HJ)

Varmasti hyvää pyrkimystä asian parantamiseen. Mutta jos siis itsessään aika vaikeaan asiaan vielä sotketaan nuo lihavoidutkin asiat - niin vaikeata on.

Tähän kun vielä tulee päälle, että sitä "Virtasen" leipomoa tms. täytyy työllisyys- ym. syistä suosia ... ja kaikkihan "Virtasen" tuntee, tosi mukava ja reilu mies ...
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.16 - klo:04:37

Mutta sitten tässä WHO:n diabeteskampanjassa (http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/who_julkaisi_maailmanlaajuisen_diabetesraportin_ja_idf_arvioi_euroopan_tilannetta.9193.news) tuodaankin esiin tällainen vaatimus:

Quote
Bring EU and national legislation into line with WHO nutritional recommendations

Eli nyt on suomalaiset ja savolaiset suositukset kuitenkin yhteensovitettava WHO:n maailmanlaajuisten suositusten kanssa!

(Kyllä, tarkkaan ottaen siinä puhutaan lansäädännöstä. Hyvin yksioikoisesti tulkittuna siis ehdotetaan, että EU:ssa, Suomessa - ja Savossa - WHO:n määrittelemä terveellinen syöminen on tehtävä pakolliseksi?  ;D)
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.17 - klo:09:43
Tämä lupaa - ainakin lupaa - sitä ...

Vastanimitetty valtion ravitsemusneuvottelukunta haluaa palauttaa tutkimusnäytön ruokakeskustelun pohjaksi (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vastanimitetty-valtion-ravitsemusneuvottelukunta-haluaa-palauttaa-tutkimusnayton-ruokakeskustelun-pohjaksi)

Quote
Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö  4.10.2017 8.00
TIEDOTE
Uusi valtion ravitsemusneuvottelukunta on nimitetty ja aloittaa kolmivuotisen toimikautensa lokakuussa. Neuvottelukunta on huolestunut väestön ravitsemuksen eriarvoistumisesta ja lasten ylipainosta sekä siitä, että mielikuvat yhä vahvemmin syrjäyttävät tieteelliseen näyttöön perustuvan tiedon ravitsemuskeskustelussa.
(lihav. HJ)

... että paikallisuuteen, ruokakulttuuriin tai vaikka luomua koskevaan "mutu-tietoon" perustuva argumentit väistyisiviä asiassa vähän sivummalle seuraavina vuosina. Eikä hallituksen lähiruoka- tai luomuohjelmaa enää pidettäisi ravitsemussuositukseen kuuluvana asiana.

Tästä voi tulla jännittävää ...

Quote
Alkavan kauden neuvottelukunta käynnistää avaamalla uusien varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten julkisen kommentoinnin. Edellinen neuvottelukunta julkaisi toimikaudellaan ruokasuositukset lapsiperheille, korkeakouluopiskelijoille ja kouluruokailuun. Lasten ja nuorten ravitsemussuositusten uudistaminen saadaan päätökseen tänä syksynä. Seuraavaksi valtion ravitsemusneuvottelukunta käynnistää ikääntyneiden ravitsemussuositusten laatimisen.

... koska luomuväki jatkaa varmasti yritystään suositella luomua laitosruokailuun. Luultavasti myös tuossa julkisessa kommentoinnissa. Perusteenaan: "Luomua. Ilman muuta." Tästäkään ei luomuväki varmaan ilahdu:

Quote
Tieteelliseen näyttöön perustuvat suositukset ovat tärkeitä. Tästä hyvä esimerkki on neuvottelukunnan toimenpide-esitys maitovalmisteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnista.

– Tämän suosituksen avulla on merkittävästi parannettu koko väestötasolla D-vitamiinin saantia. Ravitsemuskeskustelussa ovat vallalla vahvasti mielikuviin perustuvat väitteet ja vastavoimana tälle ravitsemusneuvottelukunta haluaa olla vahvistamassa tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon levittämistä kansalaisten tietoisuuteen. Tähän tähtäämme myös ajantasaisilla ruokasuosituksilla, kertoo Hielm.

Sillä vaikka he nyt saivatkin kouluihin sen D-vitaminoidun rasvattoman luomumaidon, mitään muuta luomumaitoahan (tai -rasvaa) on yhä kiellettyä noin käsitellä. Niinpä heille jäävät oikeastaan vain - mielikuvat.

Onpa muuten niinkin ...

Quote
Vuonna 2015 annettiin suositus jodioidun ruokasuolan käytöstä kodeille, joukkoruokailulle ja elintarviketeollisuudelle.

... että luomuna myydyt suolat eivät sisällä lisättyä jodia. Luomuna viljeltyä suolaa ei tietystikään ole olemassa. Ei ole, vaikka luomusuolalle on EU:ssa direktiiviäkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg10352#msg10352) valmisteltu.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.19 - klo:04:52
Varmasti hyvää pyrkimystä asian parantamiseen. Mutta jos siis itsessään aika vaikeaan asiaan vielä sotketaan nuo lihavoidutkin asiat - niin vaikeata on.

Tähän kun vielä tulee päälle, että sitä "Virtasen" leipomoa tms. täytyy työllisyys- ym. syistä suosia ... ja kaikkihan "Virtasen" tuntee, tosi mukava ja reilu mies ...

Taas ollaan antamassa periksi ulkopuolisille paineille, eikä pidättäydytä ravitsemuksellisissa faktoissa, vaan laajennetaan asiaa maailmaa syleileväksi. Selviää tästä YLE:n uutisesta:

MTK ihmettelee WWF:n ruokasuositusten vähäisiä kananmunia: ”Kananmunahan on ihan mahtava muna” (https://yle.fi/uutiset/3-10707986)

Eikä siinä rajoituta vain keskusteluun kananmunista. Lihavointi tuossa alla HJ.

Quote
VRN: Ilmasto otetaan huomioon uusissa ravintosuosituksissa

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastien Hielm toteaa, että WWF on suosituksineen ”hyvällä asialla”.

Yleensä kestävä kehitys ja ravitsemus kulkevat ihan käsi kädessä. Voi olla, että WWF:n suositukset johtuvat WWF:n painotuksista ja ovat turhan kireät. Mutta lähtökohtaisesti jos mietitään, mikä on hyväksi planeetalle, on se hyväksi myös ihmiselle.

VRN on Suomessa taho, joka laatii kansalaisille tieteelliseen näyttöön perustuvat viralliset ravitsemussuositukset. Myös Hielm suosittelee punaisen lihan vähentämistä, mutta broilerin, munien ja maidon kohdalla VRN ei ole WWF:n tiukalla linjalla.

– Ravitsemuksellisesti ei ole perusteltua, että siihen suuntaan pitäisi mennä, mutta toisaalta, ei niistä välttämättä haittaakaan ole.

Uusien virallisten ravintosuositusten laatiminen on juuri alkanut. Työ kestää kuitenkin pitkään, sillä tuoreita pohjoismaisia suosituksia saadaan vasta vuonna 2022. Ja siitä kestää yleensä vuodesta kahteen ennen kuin myös Suomen kansalliset suositukset saadaan päivitettyä.

VRN:n puheenjohtaja Hielm tietää, että 6-8 vuoden välein tehtävien päivitysten painotukset muuttuvat joka kerta.

– Tällä kerralla varmaan tullaan katsomaan sitä ruuan kestävyyttä vielä tiukemmin.

Tulevissa ravintosuosituksissa VRN tutustuu myös EAT-Lancet komission tutkimustietoon. WWF:n tiistaina julkaisemat ruokasuositukset perustuvat juuri EAT-Lancetiin.

– Se on hyvä meta-analyysi, jossa asioita on katsottu monelta kantilta ja nimenomaan planeetan kantokyvyn kautta. Ympäristönsuojelun vinkkelistä se on varsin painava julkaisu. On kaikki syy ottaa se tosissaan.

VRN:n puheenjohtaja muistuttaa, että jos lihaa haluaa syödä, niin kalan ja kanan syönti on hyötysuhteeltaan huomattavasti tehokkaampaa kuin naudan- ja sianlihan syönti. Pienempinä eläiminä ne tarvitsevat vähemmän tilaakin.

Tuon lihavoitu filosofia tuossa on kuitenkin tosiasiassa taikauskoa! Ei ole mitenkään oletusarvo, että eläisimme juuri sellaisessa harmonisessa, ennalta hyvin järjestetyssä (?) maailmassa, jossa kaikki hyvät asiat johtaisivat aina juuri samaan suuntaan.

Kun tuossa myös kerrotaan, että edelleen jatketaan kansainvälisten suositusten rukkaamista kansallisiksi, niin ovi on avattu muillekin intresseille. Jos meidän kansallinen etumme vaatii vaikka jonkin ruokatuotteen maatalouspoliittista tukemista (esim. ylituotannon tms. syyn takia), niin toki VRN julistaa sen myös terveelliseksi?

Ja jos sitä punaista lihaa kuitenkin syödään, niin hyvä on moittia ulkomaista tuontilihaa? Lisätään sekin ravitsemussuosituksiin, vaikka väkisin? Etsitään perustelut sitten vaikka niistä ilmastoasioista.

Toinen esimerkki: jos luomun lisääminen säilyy hallituksen "strategisena tavoitteena", eiköhän se pidä laittaa mukaan myös suomalaiseen ravitsemussuositukseen?

***

Se kananmuna sitten. Kananmunahan on perinteisesti ollut ravitsemustieteelllisen riitelyn kohteena, mutta nyt painopiste on tässä:

Quote
Asiantuntijat eivät osaa kertoa tarkkaa syytä, miksi WWF:n suosituksessa kananmunia on niin vähän.

Kananmunan hiilijalanjäljestä ei MTK:llakaan ole tarkkaa tietoa. Marjukka Manninen lupaa, että munantuottajat ottavat asian kuitenkin vakavasti.

– Parhaillaankin on menossa tutkimuksia siipikarjalihan osalta. Toivotaan, että saadaan myös kananmuna siihen mukaan, jotta saataisiin tietoa, mikä on suomalaisen siipikarjalihan ja sen kanamunan hiilijalanjälki.

WWF:n ruokasuosituksen perustelu, että broilerit syövät tyypillisesti soijaa, ja Suomessa soija syödään pääosin broilerin ja kananmunan muodossa, ei sekään kelpaa MTK:lle.

– Jos katsotaan munivan kanan rehukoostumusta, niin eniten se sisältää kotimaista viljaa. WWF:n ruokasuositus perustuu ilmeisesti globaaliin tutkimukseen. Rehustuksessa on isoja eroja kananmunan tuotannossa maailmanlaajuisesti. Suomessa kanojen rehu pohjautuu kotimaiseen viljaan.
(lihav. HJ)

Mutta tuokin on maatalouspolitiikkaa. Soijan syntisyyden mielikuva perustuu WWF:llä siihen, että katsotaan sen viljelyn tuhoavan sademetsää, ja MTK:lla siihen, että sitä ei viljellä Suomessa. Molemmille kelpaa käsitys, että kuljetuksen ym. takia soijan hiilijalanjälki olisi suuri.

Mutta kanan ravitsemustieteen asiantuntijat lienevät aika yksimielisiä siitä, että soija on parasta kanalle. Mutta kyllä siitäkin varmaan on tulossa suositus, ettei se ole hyväksi suomalaiselle kanalle.  8)
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.19 - klo:08:11
Tälle ajatukselle - sanoisin sitä taikauskoksi - on nyt annettu kaikkialla täysin periksi:

Ravintotieteilijät raapivat päätään, kun kansa syö mitä haluaa – mutta parannamme koko ajan, ja 2020-luvulla DASH:in pitäisi kuulua kaikkien arkeen (https://yle.fi/uutiset/3-10730414)

Quote
Kestävän kehityksen ruokavalio taas lähtee siitä, että ravinto ei saa kuormittaa ympäristöä liiaksi.

Mallit tähtäävät yhteen ja samaan maaliin.

– Mikä on hyvä ympäristön kannalta, on pitkälti hyvä myös terveyden kannalta, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

Liha- ja ympäristötietoisuus ovat lyömässä ryminällä läpi. Haittavaikutuksista varoittavat nyt kaikki: Suomi, Pohjoismaat, EU ja YK.
(lihav. HJ)

Edelleenkään ei problematisoida myöskään sitä, että nyt rakennellaan pohjoismaisia suosituksia. Joiden pohjalta myöhemmin rakennetaan suomalaiset suositukset. Sitten lienevätkin vuorossa savolaiset suositukset.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 19.05.19 - klo:08:26
Romanialaiset katsoivat ainakin tarvitsevansa ihan omat ravitsemussuosituksensa (lihav. HJ):

Romania cuts VAT rate for ‘healthy and traditional food’ (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/romania-cuts-vat-rate-for-healthy-and-traditional-food/)

Quote
The Romanian government has decided to promote the consumption of healthy and traditional foodstuffs by cutting their VAT rate from 9% to 5%. EURACTIV Romania reports.

“In order to encourage the consumption of healthy food and boost sales of Romanian traditional, mountain, ecological, organic or other types of products authorised by the agriculture ministry, the government decided to reduce to 5% the VAT rate for the sale of food products, including drinks, but excluding the alcoholic beverages,” Finance Minister Eugen Teodorovici said on Tuesday (14 May).

Kansallisia erityispiirteitä oli siis sielläkin, terveysnäkökohtien lisäksi. Vai uskotaanko sielläkin, että kaikki tähtää "yhteen ja samaan maaliin"?
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.19 - klo:08:09
Nyt ilmoitetaan, että ilmastonmuutos otetaan huomioon ravitsemussuosituksissa, kertoivat YLE:n uutiset.

Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: "Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi"  (https://yle.fi/uutiset/3-10923631)

Quote
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan. Nyt ensimmäistä kertaa suosituksissa otetaan vakavasti huomioon ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, kertoo Suomea edustavan ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia. Lautaselle lisää lähi- ja luomuruokaa.

Näillä eväillä jokainen meistä voi ruokapöydässä vähentää ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Eli luomukin sinne oli saatu salakuljetettua. Vaikka tutkimus juuri viime aikoina olisi edellyttänyt juuri päinvastaista (täällä passim).

Ja lähiruokaa suosittamalla annettiin tavallaan mandaatti juuri sille savolaiselle ravitsemussuositukselle. Vaikka myös on aika hyvin osoitettu, ettei nk. ruokakilometreillä juurikaan ole merkitystä.

Ääniradiossa käytettiin sitten sitä temppuperustelua, että ilmastoystävällinen ruoka on samalla terveellistä. Ei sentään väitetty samaa luomusta.

Hielm odottaa kovaa kritiikkiä tätä uutta linjaa kohtaan, ja varmasti sitä myös saa. Tässä eivät suutarit todellakaan ole pysyneet lestissään.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.19 - klo:06:57
Tässä se nyt tuli. Sciencedaily:

Suggested move to plant-based diets risks worsening brain health nutrient deficiency (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/08/190829184143.htm)

Eli suositeltu vegaaninen ilmastodieetti ei olisikaan hyvästä ihmisten aivojen terveydelle?

No, tuosta varmaan päästään ohi sillä, että kaikkea pitää syödä kohtuudella.

Olisiko tuossa ainakin osavastaus tähän toiseen vanhaan kysymykseeni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=705.msg4004#msg4004) täällä?
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.20 - klo:09:39
Kun tätä riittävästi on tolkutettu, unohtuu lopulta täysin, mihin tarkoitukseen ravitsemussuositukset alunperin rakennettiin:

WWF:n raportti: Maapallo ei kestä nykyisen kaltaista ruokavaliota – Asiantuntija: Vegaaniksi ei ketään pakoteta
Maailman luonnonsäätiö WWF:n kävi läpi 75 maan ravitsemussuositukset ja löysi niistä ympäristön kannalta ongelmia. (https://yle.fi/uutiset/3-11586001)

Quote
Suomen nykyisissäkin ravitsemussuosituksissa suositaan kasvis- ja lähiruokaa. Koistinen muistuttaa, että suositukset eivät ole määräyksiä vaan ennemminkin suuntaviivoja ruokavalion suunnittelemisen avuksi.

Myös Sebastian Hielm rauhoittelee lihan ystäviä.

– Ravitsemusneuvottelukunta tai mikään ministeriö ei ole käskemässä ketään vegaaniksi. Mutta jos tekee ravitsemuksen kannalta hyviä valintoja, ne kulkevat usein käsi kädessä myös ympäristöystävällisyyden kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa edes pientä lihankulutuksen vähentämistä ja pientä lisäystä kasvisten määrässä.

Hielm edustaa Suomea työryhmässä, jossa pohditaan parhaillaan pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamista. Suositusten on määrä valmistua vuonna 2022, ja niissä pyritään aiempaa paremmin ottamaan huomioon ympäristön kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Suomen kansalliset ravitsemussuositukset tehdään pohjoismaisten suositusten pohjalta.

Tarkoituksena on siis yrittää jossain määrin yrittää miellyttää WWF:ää ym. Kun ei muuta voida, yritetään sitten selittää, miten asiassa on synergiaa: lihan vähentäminen on myös terveydellisesti perusteltua. Niin teki mm. radiossa äsken haastateltu Mikael Fogelholm. Samoin yllä kerrotaan, että asiat kulkevat "käsi kädessä".

Mutta sen ohella jatketaan kehitystyötä kohti savolaista ravitsemussuositusta, kuten tuosta ylläolevasta lainauksesta on luettavissa. Suositus "lähiruoastakin" on kyllä enemmän protektionistinen kuin terveydellinen. Ruoan kaukaa kuljetuksen hiilijalanjälkikin on osoitettu myytiksi.

***

Tässä on muuten tämä ongelma:

niitä lihansyönnin suosituksia, jotka suomalaiset jotenkuten hyväksyisivät, ei voida tehdä globaaleiksi seuraavasta syystä:

se merkitsisi globaalisti lihansyönnin räjähdysmäistä kasvua.

Vaikka tosin samalla kehitysmaiden ravitsemuksen olennaista paranemista.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 23.03.21 - klo:05:09
Ruokatiedon uutisesta (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/jodi-ensimmaisena-uuden-ravitsemusneuvottelukunnan-kasittelyyn):

Quote
Ruokakulttuuri suositusten perusta

Tänä vuonna julkaistut ruokasuositukset ohjaavat käyttämään kestävän kehityksen ja sesongin mukaisia ruokia, kuten lähellä tuotettuja satokauden kasviksia. Suomalaisia luonnonmarjoja suositellaan myös. Riisin tilalle ehdotetaan kotimaista ohraa ja perunaa.

- klips-                                                                                                                       
(kursiv. HJ)

Kun alunperin terveellisyyssuosituksiin on avattu ovi tuollaiselle, niin noin siinä käy. Otetaan esille tuo sesonginmukaisuus.

Uusimman Pirkka-lehdenkin ruokaliite hehkutti ohjeissaan sesonginmukaisuutta. Ymmärtää voikin, että sekä viljelijät että kauppa sitä hehkuttavat.

Mutta se ei ole lopulta kuluttajan, ihmisen, syöjän intressissä. Lopulta huimaava vapautuminen sesonginmukaisuudesta (eri tavoin) on tehnyt suomalaisesta ravinnosta huipputerveellistä.

Selitys vanhalle sanonnalle "Kevät keikkuen tulevi" ei suinkaan ole pienessä vappuhiprakassa, iloisessa tunnelmassa. Vaan siinä, että aikanaan sekä laitumelle laskettavat lehmät että ihmiset eivät keväällä meinanneet pysyä tolpillaan, olivat niin heikossa kunnossa. Vitamiinien puutteesta, on asia rekontruoitu jälkeenpäin. Talven sesonkiruoasta niitä ei aikanaan saatu kaikkia tarpeeksi.

Myöhemmin on saatu, mutta enää ei ole täytynyt tyytyä edes kotimaiseen sesonkiruokaan. Nyt siihen keväiseen, mukavaan keikuttamiseen, vaaditaan tippaleipien ym. kanssa normaalit ruokajuomat.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.21 - klo:09:33
Kun on annettu lupa sille, että ruokasuosituksiin liitetään muitakin kuin terveellisyysasioita, niin näin se nyt sitten jatkuu:

Planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-11967364)

Mutta luomun suhteen asiat näyttävät nyt olevan vähän valinkauhassa. Tuossa on kyllä tällainen väliotsikko:

Quote
Luomuviljely ei yksin pelasta


Josta saisi sen käsityksen, että luomusta kuitenkin olisi pelastamisessa apua. Mutta tekstissä kerrotaankin:

Quote
– Me emme voi nähdä tätä pelkästään niin, että mitä on lautasella, vaan myös - sanotaan vaikka niin - että jos esimerkiksi pelkästään luomuruoalla yritettäisiin ruokkia koko maailma, niin pinta-ala ei riittäisi, koska luomusato on niin paljon pienempi. Tämä ei myöskään tukisi biodiversiteettiä, [Heli] Kuusipalo sanoo.

Erllisten suomalaisten — ja savolaisten — suositusten tarvetta tuossa tällä tavalla vähän kyseenalaistetaankin:

Quote
THL:n Kuusipalo muistuttaa, että ihmisen ravintoaineiden tarve on sama Suomessa ja vaikkapa Etelä-Afrikan Malawissa, missä hän on työskennellyt 1990- ja 2000-luvuilla. Kuusipalo on ollut kehittämässä Malawiin ja maan vientituotteeksi aliravittujen ja raskaana olevien äitien ravinnetahnaa, joka sisältää maapähkinää, soijajauhoa, rautaa, vitamiineja, jodia ja sokeria.

***

Tämäkin twitter-puheenvuoro on liittynyt tuohon planetaariseen ruokavalioon:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
“..if the productivity of the world’s farmers increases to U.S. levels, humanity will be able to restore at least 146 million hectares...”
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.21 - klo:04:06
Kun on annettu lupa sille, että ruokasuosituksiin liitetään muitakin kuin terveellisyysasioita, niin näin se nyt sitten jatkuu:

Planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-11967364)

Mutta luomun suhteen asiat näyttävät nyt olevan vähän valinkauhassa.

Se jatkuu edelleen. Nyt tällainen tutkimustulos:

Tutkimus: Suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti liikaa punaista lihaa (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008346655.html)

Mutta oliko se noille lapsille epäterveellistä? Ei, perustelu oli ennenkaikkea tällainen (lihav. HJ):

Quote
SUOMALAISET päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti punaista lihaa siihen nähden, mikä olisi terveyden ja maapallon kantokyvyn kannalta sopivaa , ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa verrattiin niin kutsuttua planetaarista ruokavaliota ja suomalaisten 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten ruokapäiväkirjoja. Suomalaislapsia on tutkimuksessa mukana yli 800.

”Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa”, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

Ajattelutapaan tietysti kuuluu, että uskotaan lihansyönnin radikaalin vähentämisen olevan myös terveellistä. Minun on kyllä vaikea uskoa, että 7 gramman ylittäminen päivässä olisi 3-4 -vuotiaille vaarallista. Tuo kauhea ylityshän tapahtuisi jo siinä, jos lapsi syö yhden kokonaisen nakin.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.22 - klo:04:08
MT haluaa yhä kertoa meille tämän tarinan:

Maito pelasti suomalaisten kansanterveyden itsenäisyyden alkuvuosina ‒ nyt ”valkoinen kulta” etsii uutta roolia ruokatottumusten myllerryksessä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/0b0e605b-df8b-4be1-93ba-28d6f38ed229)

Quote
Maito on ollut Suomelle tärkeä proteiinin ja kalsiumin lähde vuosikymmenten ajan. Maidonkorvikkeiden yleistyessä elintarvike etsii itselleen uutta roolia yhteiskunnassa.

Täällä on kyllä esitetty tämä epäilys:

[..] Suuriruhtinaskunnan aikana lähes puolet Suomesta oli valjastettu Pietarin maitohuoltoon: maitoa Karjalasta, voita vähän kauempaa, juustoa Keski-Suomesta asti. Kun kauppa 1917 jälkeen käytännössä loppui, Suomi ui maitojärvessä. Yksi tapa päästä ongelmasta oli vakuuttaa kansalle, että maito on terveellistä ja tarpeen aikuisillekin. Ja onnistuihan se: Suomi oli pitkään ylivoimaisesti innokkain maidonjuojamaa, kansainvälisesti. Olisikohan vieläkin, vaikka määrät ovat pienentyneet?
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.22 - klo:06:39
Kun lupa tähän on annettu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg22012#msg22012), niin näinkin se jatkuu:

Ilmastoruokaohjelma on myös vesistöruokaohjelma (https://mmm.fi/-/ilmastoruokaohjelma-on-myos-vesistoruokaohjelma)

Ja tätä sitten yritetään vakuuttaa (lihav. HJ):

Quote
Yksi arkinen ratkaisu on helposti tehtävissä päivittäin sekä Itämeren että muiden Suomen vesistöjen hyväksi. Itämeri voidaan pelastaa syömällä Itämeren ruokavalion mukaista ruokaa. Resepti tähän on helppo: Enemmän kasviksia ja kotimaista kalaa, riisin tilalla kotimaisia viljoja ja juhlan kunniaksi nautitaan suomalaista lihaa. Salaattiin loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä. Itämeren ruokavalio on paitsi ympäristöystävällinen niin myös terveellinen.


Varmaankin Ranskan viininviljelijöiden parissa uskotaan, että jokin Ranskan vesistö voidaan pelastaa juomalla?  8)

***

Mutta mistä ikinä innostutaankaan, niin näin siinä aina tehdään:

Palvelukeskus Helsinki tarjoaa Itämeripäivänä asiakkailleen 4500 kiloa silakkaa ja lahnaa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/palvelukeskus-helsinki-tarjoaa-itameripaivana-asiakkailleen-4500-kiloa-silakkaa-ja-lahnaa?publisherId=57325129&releaseId=69948732)

Vrt. vaikka maitoa edellisessä puheenvuorossa. Tai siihen, mitä tässä triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg1680#msg1680) on kerrottu tapahtuneen yli 10 vuoden aikana.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.22 - klo:06:10
”Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa”, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

Ajattelutapaan tietysti kuuluu, että uskotaan lihansyönnin radikaalin vähentämisen olevan myös terveellistä.

Sama ajattelutapa tässäkin:

Jättitutkimus selvitti: Näin kannattaa syödä, jos haluat huolehtia sekä terveydestä että ympäristöstä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009022015.html)

Sen verran siinä lipsutaan, että myönnetään jossain tapauksissa (esim. kehitysmaat), että lihansyönnin lisääminen voi myös parantaa ravitsemustasoa.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.23 - klo:09:50
Taas mennään:

Ravitsemussuositukset ovat menossa uusiksi – 3 vitamiinia, jotka nousevat tikunnokkaan (https://www.is.fi/terveys/art-2000009394263.html)

Missään ei edelleenkään ihmetellä moniportaista systeemiä. Tällainen yksityiskohta oli keksitty kansallisen ravintosuosituksen perusteluksi:

Quote
Pohjoismainen suositus koskee D-vitamiinin saantia ravinnosta. D-vitamiinivalmisteen käytöstä eri väestöryhmille annettavat suositukset ovat kansallisia.

Maiden välillä on eroja. Suomessa ja Ruotsissa D-vitamiinin saanti on väestötasolla muita maita parempia. Syy on se, että tiettyjä elintarvikkeita, kuten Suomessa nestemäisiä maitotuotteita täydennetään D-vitamiinilla. Tämä vaikuttaa myös kansalliseen suositukseen.

Tämäkin niellään edelleen sellaisenaan:

Quote
Uutta vuoden 2023 suosituksissa on se, että ruokien ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä käsitellään entistä laajemmin - kuten sitä, miten ympäristövaikutuksia voi pienentää eri ruokavalinnoilla.

– Ennustan, että kestävyyteen liittyvät asiat tulevat synnyttämään eniten keskustelua. Esimerkiksi lihan, kalan, kasvisten ja palkokasvien terveys- ja ympäristövaikutukset kiinnostavat monia. Jokaisesta ryhmästä löytyy näiden suhteen myös vaihtelua, Erkkola sanoo.

Pohjoismaiset suositukset tarjoavat suuntaviivat ihmisten ja ympäristön terveyttä edistävälle ruoankulutukselle.
(lihav. HJ)

Siis se taustateoria, että nuo kaksi asiaa eivät kertakaikkiaan voi olla ristiriidassa keskenään.

Juu, tottakai luin sen verran tarkkaan (muualtakin), että näillä näkymin mukaan ei sentään tulisi luomutuotteiden suosimista.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.23 - klo:18:09
Yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista on tulossa:

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julki 20. kesäkuuta  (https://mmm.fi/-/uudet-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-julki-20.-kesakuuta)

Quote
– Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusin laitos on rohkeaa pioneerityötä. Se opastaa meitä syömään tavalla, joka tukee omaa ja maapallon terveyttä, sanoo raportin tilanneen ja rahoittaneen Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
(lihav. HJ)

Mutta tämä täytyy muistaa:

Quote
Faktaa: pohjoismaiset ravitsemussuositukset

* Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten tieteellisen perustan.
* Ne eivät siis ole sama asia kuin kansalliset suositukset. Lopullisista maakohtaisista suosituksista päättävät Pohjoismaiden viranomaiset.
(lihav. HJ)
Title: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.23 - klo:08:42
Jarrumies:


Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 (NNR 23) on julkaistu tänään 20.6.2023. Pohjoismaisilla kielillä niitä ei näytä olevan ainakaan vielä, vaan ainoastaan englanniksi. NNR23:n perusteella tehdään suomalaiset ruokasuositukset.

Tässä suora linkki suosituksiin:
https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf

Ruokaviraston uutinen:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/

Valtioneuvoston uutinen:
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023

Suomalaisten suositusten laatiminen NNR23:n perusteella, MMM:n uutinen:
https://mmm.fi/-/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-pohjana-suomalaisille-suosituksille-paivitystyo-kaynnistyy


Minulle suodulla portsarin ja hovimestarin vallalla siirsin puheenvuorosi tähän vanhaan triidiin. Heikki  ;D
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Jarrumies on 20.06.23 - klo:09:24
Tarkoituksella yritin luoda asiallisen ja informatiivisen otsikon. Tämän palstan yksi suuri ongelma on se, että on vaikea löytää aikaisempia juttuja, koska otsikot ovat mitä sattuu ja on liikaa otsikkoja. Palstan huono hakutoiminto vielä korostaa ongelmaa.

Ja tämä jako luomuun ja muihin aiheisiin ei aina ole järkevä kuten tässäkin tapauksessa. Tarkoituksenani oli juuri kirjoittaa kommentti, jossa kerrotaan mitä NNR23:ssa on nimenomaan luomusta.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.23 - klo:09:54
No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.

Haluatko, että muutetaan?
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Jarrumies on 20.06.23 - klo:09:55
NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf on 21 mainintaa hakusanalla organic, niistä kuitenkin osa ei ole merkityksessä luomu vaan kemiallisessa merkityksessä orgaaninen/epäorgaaninen (organic/inorganic).

Alla kaikki kohdat merkityksessä luomu (lihavoinnit minun):

sivu 42:
The scientific literature suggests that organic cultivation methods result in greater biodiversity benefits compared to non-organic production. At the global level, it is only possible to convert agricultural production to organic methods in conjunction with substantial shifts in demand to plant-based diets.

sivu 46:
The SAPEA report identified a series of ‘good practice’ examples where there was strong peer-reviewed evidence of positive long-term impacts including health and sustainability benefits (Jackson & Holm, 2023). Examples included: state support for the growth of the Danish organic sector (Daugbjerg & Sønderskov, 2012);

sivu 173:
Deficiency and risk groups. Persons with a high intake of locally grown plant foods in soils low in selenium, like vegans and vegetarians, might have very low selenium intakes, especially if the foods are grown organically (Kristensen et al., 2015). People with restriction of animal products in their diets, such as vegans, are at risk of becoming selenium inadequacy unless consuming supplements or fortified foods.

sivu 206:
In general, more plant protection products (e.g. pesticides) are used in the production of fruits and vegetables than in other types of agricultural production (in terms of per hectare and kg of harvested product) and tends to be higher in intensive fruit and berry production (e.g., large scale cropping systems with low diversity) compared to vegetables (Harwatt et al., 2023). In organic production of vegetables, fruits and berries within the Nordic and Baltic countries, less chemicals are used. However, organic production often requires higher land use and has similar GHG emissions compared with conventional production (Harwatt et al., 2023; Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023)

sivu 209:
Environmental impacts. Like vegetables and in particular root vegetables, potatoes are among the food products with the lowest climate and environmental impacts. Potatoes can be easily stored, with relatively small inputs and little waste (Harwatt et al., 2023). The difference in GHG emissions between organic and conventional production is relatively small (Harwatt et al., 2023). Organic production can result in significantly lower yields, leading to an increase in land usage. In conventional production fungicides are applied to control potato blight and increase the yield. In the diet, potatoes often replace grains with potentially larger environmental impacts (e.g., rice) and potatoes can be grown widely in the Nordic and Baltic regions (Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023).

sivu 216:
Monocultures with fertilizer and pesticide application can adversely impact the landscape and surrounding biodiversity (Harwatt et al., 2023). Organic production minimizes the use of chemical plant protection and fertilizers.
Title: Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
Post by: Jarrumies on 20.06.23 - klo:10:00
No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.

Haluatko, että muutetaan?

Voit tehdä miten haluat, mutta jos tämä aihe olisi yleisellä puolella (eli "luomupuolella"), niin sitä luettaisiin enemmän kuin osastossa muut aiheet.

Ehdottaisin, että ainakin siirtäisit tämän savolaistriidin yleiselle puolelle vaikka vanhalla savolaisotsikolla.

Koska edellinen tänään kirjoittamani kommentti NNR2023:n luomumaininnoista katosikin jo "arkistoon" (pages 2, nyt ollaan jo pages 3:ssa), niin laitan linkin siihen tähän alle:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg33509#msg33509
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.23 - klo:13:41
Tein näin. Toivottavasti näin on hyvä. Muutin savolaisotsikonkin.
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Jarrumies on 20.06.23 - klo:18:35
Tässä puheenvuorossa
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg33509#msg33509
olevan haun perusteella NNR2023:ssa ei ole mitään väitteitä siitä, että luomu olisi ravitsemuksellisesti parempaa kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. On erittäin merkittävä seikka, että pohjoismaiset asiantuntijat eivät esitä tällaisia väitteitä. Jos tieteellisiä perusteita luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta olisi, niin tässä NNR2023:ssa ne varmaankin kerrottaisiin.

Ainakaan ravitsemuksellisilla perusteilla NNR23:n pohjalta laadittaviin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ei ole ainakaan ravitsemuksellista syistä suositella luomuruokaa.

Entä sitten muut mahdollisesti syyt suositella luomua tulevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa?
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.23 - klo:04:11
Tässä nyt sitten mennään MT:n mukaan:

Reilusti vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia – uudet ravitsemussuositukset painottavat terveyden lisäksi ympäristöä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/b6601034-1aa2-4cd1-bd67-e6f1c4841ea9)

Mutta näin väitetään olevan:

Quote
Blomhoff korosti myös, että suosituksissa on otettu huomioon vain terveys ja ympäristö, eikä esimerkiksi omavaraisuutta, ruokaturvaa tai eläinten hyvinvointia.

Jos Pohjoismaisesta ravintosuosituksesta yritetään löytää jotain luomun puolesta, sitä nyt etsitään sitten ympäristöasioista?
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.23 - klo:05:04
"Savolaisen suosituksen" tarve hyväksytään edelleen:

THL: Kotimaiset ravitsemussuositukset linjassa pohjoismaisten kanssa – näin suomalaisten halutaan syövän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/6e677e09-db9b-4ce4-8870-113a54f79724)

Quote
Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan ensi vuoden aikana.
(lihav. HJ)

Muita näkökohtia asiaan edelleen sotketaan (lihav. HJ):

Quote
”Nyt on mahdollista katsoa kotimaisia painopisteitä. Erityisesti tulisi tutkailla suomalaisen ruokavalion haasteita. Ja sitten miettiä kestävyyttä ja ruokaturvaa.”

Mutta luomua ei tuon jutun mukaan ole tulossa mukaan?
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.23 - klo:04:26
Hän ei hyväksykään Pohjoismaisia suosituksia. Ihan päinvastoin:

Folkhälsoexperimentet som måste stoppas (https://www.landlantbruk.se/land-lantbruk-folkhalsoexperimentet-som-maste-stoppas)

Quote
Att påstå att livsmedelssektorn står för 20-30 procent av de globala utsläppen är helt enkelt inte sant,  eftersom beräkningarna inte tar med fotosyntesen där kolets kretslopp ingår. De nordiska näringsrekommendationerna är inget annat än en näringsmässig katastrof. Det skriver Börje Berntsson, Varekil.

Tarkempia perusteluja tekstissä. Kiistakirjoitus, vastine toiseen artikkeliin.
Title: Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.23 - klo:04:22
Bailey ihan hyvästä syystä muistuttaa tästä:

Take Nutrition Studies With a Grain of Salt (https://reason.com/2023/10/14/take-nutrition-studies-with-a-grain-of-salt/)

Quote
The epidemiology of food and drink is a mess.

Artikkelissa sille jo hyvät perustelut. Esimerkit kyllä usein amerikkalaisia. Mutta ei tilanne Pohjoimaissa tuosta käsittääkseni eroa.