Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 15.04.10 - klo:17:58
-
Mielenkiintoisesti suorakylvö on tullut myönteisellä tavalla esille parissa yhteydessä ja parissa maassa, uutisvirrassa viime aikoina. Ensin se mainittiin välineenä vähentää ravinnepäästöjä Suomessa, ks. uutisemme. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=124)
Nyt siitä on kerrottu, miten sillä Zimbabwessa saadaan monenlaista hyötyä:
Zimbabwessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen kuoppia kaivamalla (http://www.kepa.fi/uutiset/7702)
Kyllä, suorakylvöstä on kyse, vaikka ko. jutun kääntäjä ei ole osannut sanaa. "Säästävä viljelymenetelmä" on ihan kelvollinen yritys kääntää ”conservation agriculture”, meillä kyllä käytetään asiasta nimeä CA-viljely.
Englanninkielisessä versioissa (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=50900) asia tulee selvemmäksi faktalaatikon avulla, jossa asia kuvataan tarkemmin.
Ilman faktalaatikkoa suomenkielinen uutinen tulee ylimääräisesti ylistäneeksi käsityötä, kun se ihaile tätä kuoppia kaivavaa mummoa (= minun ikäiseni!). Faktalaatikosta selviää, että toki suorakylvöönkin on satavissa koneita, ja vieläpä kukkaron mukaan. Tällä FAO:n sivulla (http://www.fao.org/ag/magazine/0703sp1.htm) on kuva halvahkosta (brasilialaisesta) vempaimesta, jota voi vetää pikkutraktori tai vetoeläin (tai ehkä jopa ihminen, kyllä).
Jos suorakylvössä oltaisiin käsityön varassa, se ei vähentäisi työn menekkiä, mikä sille FAO:n artikkelissa erityisansioksi mainitaan.
Otsikoinnissa on ilmastonmuutos tullut suomenkielisessä versiossa pääasiaksi, mitä se ei ole englanninkielisessä versiossa. Niinpä niin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0)
Sadot mainitaan paremmiksi kuin ”tavanomaisessa” viljelyssä, mutta taso ihmetyttää: 1,5 tonnia maissia hehtaarilta ei ole kovin paljon. Samasta maasta vetivät kevyesti 5 tonnin keskimääräisiä maissisatoja ne Mugaben karkottamat ”valkoiset” viljelijät.
Miksi siis niin vähän? Jos EU-rahoilla tehdyssä kokeilussa on pyritty johonkin sellaiseen tavoitteeseen, vaikkapa, että energiaa kuluisi mahdollisimman vähän, tuotosta (ja ihmistyöstä) piittaamatta, niin … otetaanpa asiasta vielä lisää selvää, ennen kuin laitetaan sanoja ”niin”-sanan jälkeen.
--------
Englanninkielisessä versiossakin on pieni IPS:n pukinsorkka. Lause, jossa viitataan ”tavanomaisen” viljelyn odotettuihin vaikeuksiin, on siinä linkitetty luomua ylistävään uutiseen! Mutta luomussa juuri tämä Zimbabwe-artikkelin menetelmä, suorakylvö ei toimi! Mutta niin ollaan IPS:ssä siinäkin vihreästi ”poliittisesti korrekteja”, että menetelmässä välttämättömistä torjunta-aineista ei kerrota (vaikka lannoitteet mainitaankin)!
-
Suorakylvö on – tämän uutisen mukaan – ilman mainittavia ”fanfaareita” levinnyt Suomessa ilmeisesti huimasti:
Viimevuotiset kyntömestarit uusivat saavutuksensa (http://www.valtra.fi/news/2446.asp)
Näin kertoo tuo (Valtran sivuilla oleva) uutinen viime syksyltä (lihav. HJ):
Mikä osuus pelloistamme edelleen kynnetään? Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat kahmineet kovasti perinteisen kynnön osuutta. SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja, entinen mestarikyntäjä Juhani Kivistö arvioi tilannetta.
– Kyntämättä viljelyn osuus lienee vajaa puolet viljan ja öljykasvien pinta-alasta. Viisi vuotta sitten trendi oli vahvasti kynnöstä luopumisen suuntaan, mutta nyt vilkaisemalla koneliikkeiden tarjontaan, niin jo näkyy muuttunut suunta! Tarjolla oleva kyntökalusto on vain kovasti suurentunut. Mäntsälässä esiintynyt 330 hevosvoiman Fendt seitsenteräisellä paluuauralla kuvaa kehityksen suuntaa.
Entinen kyntömestari ja SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja ei edes itse usko suorakylvöön, mikä näkyi jo edellisestä lainauksesta, mutta tässä lisää (lihav. HJ):
- Käsitykseni on, että kun viljan hinta tästä edelleen hieman liikahtaa ylöspäin ja kun laadusta maksetaan, tai ainakin se varmistaa sadon markkinoinnin, niin kyntö tulee takaisin 70 – 80 prosentin osuuteen kylvettävästä viljapinta-alasta. Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat ylikorostettuja mediassa, koska se on ollut ensisijaisesti kasvavien, vuokrapeltoihin perustuvien tilojen menetelmä.
Nyt myönnän täysin tietämättömyyteni asiassa. Voisiko siis suorakylvöstä seurata Suomen olosuhteissa (pahoja) laatuongelmia?
-
FAO:n raportti …
Save and grow (http://www.fao.org/ag/save-and-grow/)
(A policymaker’s guide to the sustainable intensification of smallholder crop production)
(eli ”kestävä tehostaminen”, vai mikä olisi parempi käännös? Politiikan, päätöksien tekijöille se on kuitenkin tarkoitettu. Siitä lukemista, Heidi Hautala ja muut!)
... asettuu voimakkaasti kannattamaan suorakylvöä! Kaikkialla maailmassa. Suomikin mainitaan!
Sen mukaan ongelmia kyllä menetelmän soveltamisessa voi (siellä täällä) olla, mutta ne ovat voitettavissa. Ja lopputulos on kuitenkin paras.
FAO:n ”kestävä tehostaminen” tarkoittaa käytännössä – ”tavanomaista” viljelyä! Vähän ehkä ”terästettynä”, erityisesti tällä suorakylvöllä.
Näin FAO on riemastuttavasti linjassa OXFAMin kanssa! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.msg2164#msg2164) Vai toisinpäin? :D
***
Luomua FAO:n raportti ei suoranaisesti tuomitse. Se mainitaan yhdessä ”laatikossa” kahden muun vähän erikoisemman viljelyvaihtoehdon kera …
-
Tämän kirjoittajan mukaan suorakylvö, edes kevytmuokkaus ei ole yhdistettävissä luomuun:
Luomussa osattava lukea olosuhteita (http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp9_11/mp9c_11.htm)
Kevytmuokkaus ei sovi luomuun. Kestorikat, varsinkin juolavehnä, pysyvät paremmin kurissa kyntämällä. Kyntäminen ei ole myöskään niin tarkka ajoitukselle kuin kevytmuokkaus.
PS. 10.9.2011: Vertaa uutisemme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=155) vuoden alussa.
-
Tässä yhteenvetotutkimuksessa on vähän kahdenlainen sanoma:
No-till agriculture may not bring hoped-for boost in global crop yields, study finds (http://news.ucdavis.edu/search/news_detail.lasso?id=11062)
Otsikko on suorakylvön globaaleihin mahdollisuuksiin nähden pessimistisempi kuin tuloksia kuvaava teksti.
-
Tästä Mischa Popoffin "omaelämäkerrallisesta" artikkelista otan tässä esille vain yhden kohdan:
Why former organic farmer, food inspector turned against Big Organic to embrace GMOs (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/30/why-former-organic-farmer-food-inspector-turned-against-big-organic-to-embrace-gmos/)
I grew up on an organic grain farm and worked from 1998 to 2003 as a USDA organic inspector. Organic farmers were still in control during this time, and were nearly unanimous in supporting the development of no-till (or min-till) methods that don’t rely on synthetic herbicides, which are banned in organic production. Sadly, the effort failed, thanks entirely to the rise of a new, rabidly anti-GMO, urban organic leadership.
Natural substances were experimented with to replace Monsanto’s herbicide Roundup, but all proved ineffective, leaving the roots of weeds to regenerate, or proving more toxic than Roundup, turning an organic field into a moonscape devoid of beneficial insects and microorganisms.
Not a single peer-reviewed article was written admitting to the failure. Organic farmers have been forced to till their land as their grandparents did to kill weeds ever since, a practice that requires at least ten-times more fossil fuel per-acre than spraying.
Kääntämättä tuota kokonaan, kyse oli siis siitä, että USA:n luomupiireissä oltiin hyvin innostuneita suorakylvöstä, tehtiin lukuisia kokeiluita. Jotka kuitenkin epäonnistuivat, mitä ei myönnetty.
Mikä lienee nyt asian status? Netti on "täynnä" väitteitä, että se olisi kuitenkin jollakin tavalla onnistunut, ainakin koetiloilla?
Kysymys voidaan vielä jakaa siten, että
a) mitä on tehty tässä asiassa ylipäänsä, maailmalla ja
b) onko asiassa ollut toimenpiteitä, vakavia yrityksiä Suomessa?
Asiassahan oli MTT:llä jopa tällainen tutkimushanke:
Suorakylvö luomuviljelyssä (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=171876)
Olemme tainneet täällä, Dennis Averyn artikkelin (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) julkaisemisesta lähtien, aika yksioikoisesti väittää, että suorakylvö luomussa ei onnistu. Mutta nyt siis pyritään tässä asiaa koskevan kaiken evidenssin kokoamiseen.
-
Tämä GLP-artikkeli ...
No-till agriculture offers vast sustainability benefits. So why do organic farmers reject it? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/12/no-till-agriculture-offers-vast-sustainability-benefits-so-why-do-organic-farmers-reject-it/)
... esittelee monin tavoin suorakylvön etuja, mutta jättää oikeastaan kunnolla vastaamatta otsikkonsa kysymykseen, miksi luomuviljelijät hylkäävät kestävän suorakylvön. Tai siis vastaa siihen vain siten, että siitähän se johtuu, kun luomuviljelyssä ei voi käyttää torjunta-aineita. Mikä nyt ei ollut järin yllättävä tieto.
Artikkelissa on kyllä linkki (http://rodaleinstitute.org/our-work/organic-no-till/) Rodale-instituutin sivulle, jossa väitetään kyntämättömän luomuviljelyn olevan (kuitenkin) mahdollista, mutta analyysiä siitä ei esitetä.
Tuo Rodale-linkki kyllä vahvistaa sen Popoffin huomion, että vertaisarvioitua tutkimusta asiasta ei mitä ilmeisemmin juuri ole saatavissa, mahdollisesta tai väitetystä onnistumisestakaan. Linkissä lisätietoa tarjotaan videoesityksellä, ja sitten (syvemmällä) yhdellä Rodale-instituutin kustantamalla ja myymällä kirjalla. Asiaan liittyvää kirjallisuutta kyllä tarjotaan tällä sivulla (http://rodaleinstitute.org/our-work/organic-no-till/organic-no-till-reports-publications/), mutta otsikoista päätellen ko. julkaisut useimmimten vain sivuavat asiaa.
***
Sinänsä, kaikkien esitettyjen suorakylvön etujen jälkeen, sen hitaahko leviäminen tavanomaisessakin viljelyssä vähän kummastuttaa:
Although, the benefits of no-till farming are robust, there has yet to be widespread use of the technique. As of 2009, only 35 percent of U.S. farmland had at least some dedicated land to no-till practices, almost all of it in farms growing GMOs. Furthermore, the USDA reports that no-till practices are increasing at just 1.5 percent and only 10 percent of farms are considered “continuously no-till”.
(lihav. HJ)
Oudon vanha on tuo tilastotieto (2009, artikkeli v. 2015). USA:ssa ei ilmeisesti säännöllisesti tutkita tuota asiaa. Miten on muuten meillä, Suomessa ja EU:ssa? Onko meillä tuoretta tietoa suorakylvön osuudesta? Voi olla, ettei meilläkään, koska suorakylvöstä ei tietääkseni saa mitään erityistukia EU:ssa, jolloin se ei ole siitä näkökulmasta tarpeellista jokavuotista tietoa. Kun lisäksi GMO-viljely on EU:ssa äärimmäisen pientä, niin ainakaan se ei siis suorakylvön osuutta kasvata: onko suorakylvetty ala liian vähäinen tarkkaan tilastoitavaksi?
-
Tämäpä on itseänikin mietityttänyt, tuore tilastotieto kiinnostaa. Ymmärtäisin kyllä hitaan siirtymisen, jos suorakylvön ainoa etu on ympäristölle (sinänsä harmillinen ajatusmalli), mutta jos siitä on taloudellistakin hyötyä maanviljelijälle, niin ihmetys jää voimaan.
-
Tällainen aihe on syksyllä järjestettävässä seminaarissa:
10.10. KoneAgrian luomuseminaari (http://www.luomuliitto.fi/koneagria2015/)
12.10 Minimimuokkaus ja luomu, kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila, Luomuliitto
Vaikka siis ihan aidosta suorakylvöstä ei liene kyse, luomuväki Suomessa näyttää siis säilyttäneen kiinnostuksensa asiaan.
-
Tämä GLP:n artikkeli pohtii, onko suorakylvö maineensa veroista, ekologisilta hyödyiltään, vai ylimainostettua:
Glyphosate-GMO debate sparks relook at eco-benefits of no till farming: Does hype match reality? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/04/glyphosate-gmo-debate-sparks-relook-eco-benefits-no-till-farming-hype-match-reality/)
Esitellään epäilijöidenkin mielipiteitä, mutta kyllä artikkeli sittenkin sille kannalle päätyy, että on se. Tulee esille, että asian epäilijät ja vastustajat usein ovat myös geenitekniikan vastustajia. Ja luultavasti myös luomuviljelyn kannattajia (vaikka unelmaa suorakylvöstä yhdistettynä luomuun yhä edelleen jossain piireissä "hellittäänkin").
-
Suorakylvö menee. Tai ainakin uhkaa mennä. Maaseudun Tulevaisuuden (Pro Luomun) uutisessakin ...
Pro Luomu: Vilja kasvaa ilman glyfosaattiakin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pro-luomu-vilja-kasvaa-ilman-glyfosaattiakin-1.153401)
... on igressinä (lihav. HJ):
Viljelykierto, aluskasvit, seosviljely sekä niitto ja kyntäminen korvaisivat glyfosaatin, jos se kiellettäisiin.
Luomuväki näyttäisi tuon uutisen perusteella aika lailla unohtaneen haaveet suorakylvön ja luomun yhdistämisestä. Ja kannattaessaan innokkaasti glyfosaattikieltoa (vaikka asia ei oikeastaan heille kuulu!), epäsuorasti kieltäisi mielellään suorakylvön myös muilta.
Kyllä sen muutkin näkevät samoin. Linkattuna uutisena MT:ssa on tämä:
Glyfosaattikielto kiihdyttäisi konekauppaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaattikielto-kiihdyttäisi-konekauppaa-1.151637)
Torjunta-aine glyfosaatin kielto tarkoittaisi paluuta peltojen kyntämiseen, mikä lisäisi todennäköisesti maatalouskoneiden kysyntää, arvioi konevalmistaja Amazonen toimitusjohtaja Justus Dryer.
Toimittajien kannattaisi kyllä kysyä tietyiltä MEP:eiltä:
- Suorakylvöä tunnetusti pidetään ympäristö- ja ilmastoystävällisenä viljelytapana. Miten on, kannatatteko Te suorakylvön lisäämistä EU:n alueella?
(Ja tarkennuksena sitten: "Ei, en kysynyt mielipidettänne luomusta. Jos siis oletetaan, että luomutuotteiden kalliin hinnan takia niiden kysyntä kuitenkin jää pienehköksi, niin ...")
-
MT kertoo:
Suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/suorakylvö-toimii-kaikilla-maalajeilla-1.160355)
Janakkalalainen Samuel Jussila on todistanut, että suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla.
Miten hän on tuon todistamisen tehnyt, ei oikeastaan ihan kunnolla selviä. Mutta ainakin tuon tilan osalta selvisi, että satotaso ei laskenut. Ja mukana on hyvä yhteenvetolista:
Suorakylvön edut ja haitat
+ Säästyy työaikaa
+ Säästyy polttoainetta
+ Tarvitaan vähemmän koneita
+ Eloperäinen maa-aines lisääntyy
+ Maan pieneliötoiminta vilkastuu
+ Pienempikin traktori riittää
- Vaatii enemmän ja tarkempaa kasvinsuojelua
- Sato voi notkahtaa hieman ensimmäisinä vuosina
- Ei sovi luomuviljelyyn
Listassa sitten oli tuo satotason notkahdus, "hieman ensimmäisinä vuosina". Siihen lauseeseen olemme kyllä perinteisesti suhtautuneet epäluuloisesti, koska samaa väitettä käytetään luomuviljelyn kohdalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0), ilman että satotasot siinä koskaan ennalleen palautuisivat. Onko suorakylvön osalta tästä tutkimuksia?
Glyfosaatin suuri merkitys suorakylvölle tulee artikkelissa hyvin esille. Mutta sitten tällainen näkemys:
Glyfosaatin käytön mahdollisesta kieltämisestä ProAgrian kasvintuotannon neuvojanakin työskentelevä Jussila ei ole erityisen huolissaan.
– Glyfosaatin käyttöä ei todennäköisesti kielletä, mutta jos kiellettäisiin, niin uskon kasvinsuojelufirmoilla olevan kehitteillä korvaavia aineita ja myös lajikkeita, jotka kestävät tiettyjä, maata putsaavia torjunta-aineita.
-
Minulle oli yllätys, että Luken luomusatotilaston keräyslomakkeessa
http://stat.luke.fi/luomusatotutkimus_fi
... on kohta eli lokero myös tälle asialle:
[...] Josta suorakylvöala
ha
Kylvö tehty edeltävän kasvin sänkeen.
Kun tiedämme (ks. edellä) miten toivotonta suorakylvö luomussa on, niin on oikeastaan hyvin kiinnostavaa, missä määrin sitä kuitenkin yritetään. Ellei siitä kysymättä tule nettiin tietoa, niin tulee sitten Lukelta kysymällä.
-
Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):
Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)
Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.
Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.
-
Tällaista saatiin selville nyt Suomessakin:
Suorakylvö vähentää typen huuhtoutumista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suorakylv%C3%B6-v%C3%A4hent%C3%A4%C3%A4-typen-huuhtoutumista-1.171746)
Joistakin yllätyksistä tuo artikkeli kertoo, mutta meille tai niille, jotka kansainvälistä keskustelua ovat seuranneet, yllätyksiä noissa tuloksissa ei juuri ole. Mutta hyvä, että täälläkin tutkittiin, ja varmennettiin asia, Suomen olosuhteissa:
Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa ennen ja muuallakin hyvin vähän.
Mutta kuitenkin on sen verran, että mekin nuo asiat olemme saaneet tietää.
Kaikkea ei voi vaatia, mutta olikohan tuossa samassa väitöskirjassa tutkittu sitä liukoisen forforin ongelmaa (http://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/suorakylvo-vahentaa-eroosiota-ja-ravinteiden-huuhtoutumista), joka suorakylvöön kuitenkin Suomen keskustelussa on liitetty? Tuosta Ruokatiedon uutisesta:
Suorakylvön ongelmana on liukoisen fosforin huuhtoutumien kasvu. Muokkausta kevennettäessä muokkauskerroksen fosforivarasto rikastuu matalaan pintakerrokseen ja kasvien korjuujätteet jäävät muokkaamattomina pellon pinnalle. Tällöin pellolta valuvan veden liukoisen fosforin pitoisuudet nousevat.
-
Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):
Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)
Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.
Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.
Tuo artikkeli ilmestyi suomeksikin:
Nälän torjunta alkaa pellolta (http://maailma.net/artikkelit/nalan_torjunta_alkaa_pellolta)
Eikä siinäkään tietysti tuota yksityiskohtaa, torjunta-aineita, mainita.
Kaiken kaikkiaan, lukijoille täytyisi tehdä selväksi, että tässä on kyse aivan eri strategiasta kuin luomussa. Nyt asia jää hiukan epäselväksi, kun samainen IPS sitten taas "joka toisessa" artikkelissaan yhä ylistää luomua.
PS. 19.12.16: Kansan Uutiset taas otsikoinnillaan päätti, että ilmastostahan samassa artikkelissa puhutaan:
MAROKON VILJELIJÄT KAMPPAILEVAT ILMASTOUHKIEN KANSSA (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3645004-marokon-viljelijat-kamppailevat-ilmastouhkien-kanssa)
-
Pitkästä aikaa Hesarissa (mielipidesivulla, tänään) mainitaan suorakylvö, tässä yhteydessä:
Ravinnekuormitus kuriin suorakylvömenetelmällä (http://www.hs.fi/paivanlehti/06032017/art-2000005114777.html)
Nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia tulee kohdentaa suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.
[...]
Maanmuokkaukseen perustuvassa viljelyssä kyntökerroksen alapuolinen maa ylitiivistyy vettä läpäisemättömäksi, eikä maaperään synny vettä ja ravinteita pidättävää mururakennetta. Lisäksi maaperän kasviaines hajoaa hiilidioksidiksi ilmakehään.
Sen sijaan ympärivuotisesti kasvipeitteisinä pidettäviltä niin sanotuilta suorakylvöpelloilta huuhtoutuu maa-aineita ja ravinteita vesistöön vain alle kolmasosa muokattuihin kyntöpeltoihin verrattuna.
(lihav. HJ)
Kirjoittaja Lasse Svahnbäck, ympäristögeologi ja filosofian tohtori, ei mainitse tuossa asiassa esitettyjä epäilyksiä (Suomessa, Suomen olosuhteissa). Onko ne siis nyttemmin kumottu? Joka tapauksessa hän etenee suoraviivaisen suositukseen:
Suomen tulee kohdentaa Etelä- ja Lounais-Suomen nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.
Hesarissa ei mielipidesivulla tunnetusti lähdeviitteitä sallita, mutta oletettavasti hän ei noin väittäisi, ellei hänellä olisi tutkimustietoa takanaan.
-
Tämä IPS-artikkeli on hieman outo:
Indonesian Farmers Weather Climate Change with Conservation Agriculture (http://www.ipsnews.net/2017/03/indonesian-farmers-weather-climate-change-with-conservation-agriculture/)
Toisaalta siinä selvästikin kerrotaan CA-viljelystä eli suorakylvöstä:
Conservation agriculture encourages farmers to keep soil disturbance at a minimum. Instead of ploughing the field, farmers dig permanent planting holes and use compost instead of chemical fertilizer. They are also urged to grow cover crops such as legumes, and to rotate crops.
Mutta jo tuossa ja pitkin matkaa asia tuntuu sotkeutuvan luomuviljelyyn:
Smulders said both conservation agriculture and mina padi were in line with the Indonesian government’s plan to create over 1,000 organic villages. “All three techniques, including integrated pest management, could be useful technics to promote organic farming.” he said.
(lihav. HJ)
Eikä rikkakasvien torjunnasta tuossa kyntöä välttävässä viljelytavassa kerrota oikein mitään. Kun se yleisesti, kaikkialla muualla, ja melkoisen varmasti myös Indonesiassa, tapahtuu suorakylvössä torjunta-aineita käyttäen, se ei ole kyllä "linjassa" luomun edistämisen kanssa. Suorakylvö varmasti toimii kompostilannoitustakin käyttäen, mutta ei se ole sitä määrittävä piirre. Tuo toinen kuvattu "mina padi" -menetelmä on muuten jotain ihan muuta kuin CA-viljely, lisätty selvästi väkisin tuon otsikon alle.
-
Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):
Tillage farming damaging earthworm populations (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170508095152.htm)
Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita:
Farming practices that involve no-tillage, Conservation Agriculture and shallow non-inversion tillage were shown to significantly increase earthworm populations. The scientists note that these reduced tillage practices are increasingly being adopted world-wide due to their environmental benefits in terms of erosion control and soil protection.
Ja jo kauan on tiedetty, että madot, vaikka rumia, ovat erittäin hyödyllisiä:
Earthworms are critical to the maintenance of soil functions and the ecosystem services we expect from them. The great evolutionary biologist, Charles Darwin called earthworms "nature's plough" because they continually consume and defecate soil enhancing its fertility in the process.
PS. 17.5.17: Tämä havainto ja löytö helpottaa muuten suorakylvön idean selittämistä paljon: kaikki tietävät madot, jopa aivan lapsetkin, mutta tuskin kukaan tietää glomaliinia ja mykorritsasienia , edes että sellaisia on olemasssa.
-
Näin kuulemma Sambiassa:
Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla (http://www.maailma.net/uutiset/sambiassa-parannetaan-ruokaturvaa-ilmastoalykkaan-maanviljelyksen-avulla)
Sekä ilmaston lämpenemisen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa auttaa ilmastoälykäs maatalous. Se käsittää ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, vuoro- ja kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.
Kestävässä viljelyssä on keskeistä suorakylvö, eli siementen levitys muokkaamattomaan maahan. YK:n ruokajärjestö FAO tukee Sambiassa hanketta, jossa kestävään viljelyyn opastetaan ensin 21 000 viljelijää. Heidän on määrä opettaa menetelmät edelleen 315 000 muulle.
Mutta kyllä samalla tavalla kuin edelläkin pitää hiukan ihmetellä, jotain aika keskeistä tuostakin kuvauksesta tuntuu puuttuvan:
Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):
Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)
Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.
Kun taas tällainen yksityiskohta olisi pääasian kannalta täysin epäolennainen (vaikka olisikin itsessään hyvä juttu):
Hän kiittää erityisesti uusia helppohoitoisia kasveja, kuten lehmänpapua ja soijaa, joista saa sekä ravitsevaa ruokaa että myyntituloja.
Mietin tässä, että tällainen vähän epämääräinen uutisvälitys mahdollistaa mielipideyhdistelmän, jossa joku kovasti kannattaa (ilmastoystävällistä) suorakylvöä - ja vaatii samaan aikaan glyfosaatin kieltämistä koko maailmassa!
Mutta kirjataan kuitenkin, että suorakylvö on siis eteläisessä Afrikassakin tulossa.
-
Maaseudun Tulevaisuudessa muistutettiin (pitkästä aikaa?) lukijakirjoituksessa suorakylvöstä:
Maanviljely hiilinieluksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.217404)
Tietoisuus maatalouden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähitellen lisääntymässä. Suurin osa maatalouden päästöistä on peräisin maaperästä ja siksi on tärkeää ehkäistä päästöjen syntyminen maasta.
Viime kesänä ECAF (ecaf.org) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan siirtymällä maataloudessa CA-viljely/suorakylvökäytäntöihin maatalouden hiilidioksidipäästöjä voidaan Euroopassa vähentää jopa 200 miljoonaa tonnia.
ARI KOUTONEN, Suomen CA-viljelyn yhdistyksen puheenjohtaja, ei mainitse tuossa tätä asiassa relevanttia seikkaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.msg11112#msg11112), mutta kyllä se siellä loogisesti mukana on!
-
Kappas vain, tällainenkin on havaittu:
Viljelijä, pienillä muutoksilla voit parantaa lintujen elinedellytyksiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.217934)
EU:n maatalouspolitiikan kautta on toisaalta tullut käytäntöjä, joilla lintujen elinedellytykset paranevat. Esimerkiksi suorakylvöstä on linnuille kiistatonta hyötyä, Leivo sanoo.
Liittyisikö edellä 16.05.17 mainittuun matojen populaatioiden kasvuun?
Miten tuo vaikutusmekanismi sitten menekään, noin voimmeko sanoa, että glyfosaatin käyttö on hyväksi linnuille? ;D
-
Tässä kolmen porukan yhteisessä tulossa olevassa "vastuullisuuskampajasssa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg11504#msg11504) tarjotaan luomuosuuden julisteessa (?) iskulausetta:
Kastemato kiittää, että luomupelto tarjoaa sille hyvän kodin.
Mutta onko sinnepäinkään? Tiedän toki, etttä luomupeltojen hedelmällisyyttä yritetään lisätä sillä niksillä, että niihin tuodaan kastematoja. Mutta sitten niitä peltoja täytyy kuitenkin kyntää ja sitten meillä on edellä 16.05.17 ScienceDailyn kertoma tutkimustulos.
Varmaan iskulauseesa halutaan ratsastaa mielikuvalla, että koska peltoja ei "myrkytetä", niin tottakai madot viihtyvät. Mutta onko niin? Kun esim. yleisimmin asiassa käytetty glyfosaatti ei tiettävästi vaikuta matoihin ei tuota eikä tätä?
Jos tuossa viitatussa tutkimuksessa ei ole vertailukohtana juuri luomupeltoja, olisiko jossain? Vielä ehtisi ennen tuota kampanjaa etsiä. Mutta kyllä jo tuokin tulos riittää sen osoittamiseen, että kampanja johtaa harhaan. Ja vastuullista olisi suosia suorakylvöllä tuotettua ruokaa.
Ja luomupelto tarjoaa itse asiassa kastemadolle vain keikkatyöläisen väliaikaisen kämpän! ;D
-
Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):
Tillage farming damaging earthworm populations (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170508095152.htm)
Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita: [...]
NoIn siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-jokaisella-valinnalla-on-merkitysta/) pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):
Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.
Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)
-
Suorakylvö on Suomessakin vaivihkaa saanut näinkin suuren osuuden, tämän VYR:in uutisen mukaan (lihav. HJ):
Britit hakivat suorakylvötietoa Suomesta (https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2018/06/britit-hakivat-suorakylvotietoa-suomesta/)
Britanniassa suorakylvön osuus on arviolta 5 prosenttia, kun se meillä Suomessa se on noin 13 prosenttia kylvöalasta. Argentiinassa suorakylvön osuus on peräti 96 prosenttia. Suomi on kuitenkin nostettu suorakylvön esimerkkimaaksi, ja Suomen sääolosuhteet ja haasteet ovat lähempänä Britanniaa.
Osuus on siis hiukan suurempi kuin luomuviljelyllä. *) Vaikka suorakylvöä ja sen alan kasvattamista ei ole mainittu Suomen "strategisena tavoitteena". Ei MMM tosin kyllä ole sitä vastaankaan toiminut tai puhunut.
Argentiinassa osuus on tietysti omaa luokkaansa. Tuossakin artikkelissa on vihjeitä, etteivät Suomen olosuhteet sellaista salli. Mutta tutkimus ja käytäntö etenevät. Olisiko tälläkin havainnolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=874.msg11852#msg11852) jotain merkitystä asiassa?
_________
*) käytännössä paljonkin suurempi, jos ottaa huomioon luomun jouten olevat, typpeä keräävät pellot. Mutta tästä ei auta saivarrella, luomuviljelyssä nekin ovat.
-
Muistutetaan tästä asiasta ...
Koneviesti: Huolehdi muokkauksissa pellon sienijuurista – ne auttavat kasveja kestämään kuivuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.296188)
... mutta se neuvo jätetään antamatta, jonka me olisimme antaneet: jätä muokkaamatta!
Tämän vanhan käännösartikkelimme pohjalta:
Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
-
Tällä tavalla geenitekniikka ja suorakylvö liittyvät yhteen - ja luonnonsuojeluun:
GMO crops and herbicides: A ‘win-win’ for farmers and the environment, plant scientist Wayne Parrott says (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/06/gmo-crops-and-herbicides-a-win-win-for-farmers-and-the-environment-plant-scientist-says/)
Then, 20 years ago, the combination of GM crops and herbicides …. made conservation agriculture …. much easier to do …. Soil is no longer plowed to control weeds. Instead, a machine punches a small hole in the ground, and a seed gets dropped in …. However, the crop has been engineered to resist certain types of weed killers. Thus, the farmer can …. kill the weeds without killing the crop. As a bonus, the dead weeds …. act as a blanket that protects the soil from washing away in the rain.
This new combination …. is a win-win for farmers and the environment.
Tuota uutta kombinaatioita sietäisi kokeilla Suomessakin. Tähän asti mm. glyfosaattia on käytetty suorakylvössä niin, että sillä on keväällä putsattu pelto rikkakasveista. Mutta kasvukauden aikana sitä ei ole voitu käyttää.
-
Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:
Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään (http://www.luomuliitto.fi/stephen-briggs-viljelijan-ykkostehtava-on-sitoa-hiilta-maaperaan/#more-7671)
Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.
Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.
Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:
https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/
In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.
Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.
Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi! 8)
Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429) tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)
Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.
-
Hesarin isossa artikkelissa tänään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg13413#msg13413) kerrottiin suorakylvön vaikutuksista seuraavaa:
Nykyisin Suomen vesiensuojelun tavoitteisiin kuuluu maatalouden fosforin kokonaiskuorman keventäminen. Liuenneen ja hiukkasmaisen fosforin määrät lasketaan yhteen, eikä mitään painokertoimia käytetä.
Tuloksena on toimia, jotka laskevat kokonaisfosforia, mutta voivat kiihdyttää rehevöitymistä.
Yksi tällainen sudenkuoppa sisältyy suorakylvöön ja peltojen pitämiseen kasvipeitteisinä läpi vuoden, vaikka yhdistelmää yleisesti pidetään vesistöille ystävällisenä.
Sen avulla hiukkasmaisen fosforin huuhtouma pienenee, mutta samalla levien rakastaman liuenneen muodon määrä lisääntyy sekä salaojissa että pintavalumissa.
Näin käy, koska ravinnetta rikastuu maaperän pintakerrokseen. Oletetaan, että viljelijä laittaa saman määrän lannoitetta, oli muokkausmenetelmä mikä vain. Kynnössä se sekoittuu esimerkiksi 20 senttimetrin kerrokseen pintamaata, kevyessä muokkauksessa 10–15 senttiin ja pysyy pinnassa, jollei maata lainkaan muokata.
Lisäksi kasvit pumppaavat juurillaan fosforia maasta, ja kun ne kuihtuvat, kasvinjämät ja niiden sisältämä fosfori jäävät pintaan.
Esimerkki on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Antti Ihon blogista. Hän kertoo siinä kollegoidensa kanssa tekemästään ehdotuksesta: määritellään fosforille hiilidioksidiekvivalentin kaltainen suure, jossa painotettaisiin eri fosforijakeiden vesiä rehevöittävää vaikutusta.
Suorakylvön haittavaikutus on havaittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen Kotkanojan tutkimuskentällä, jossa menetelmä kasvatti liuenneen fosforin kuormituksen yhdeksässä vuodessa noin kolminkertaiseksi.
Pitkään jatkunut suorakylvö on liitetty myös Yhdysvaltain Eriejärven ennätysmäisiin sinileväkukintoihin 2000-luvulla.
Siinä maisteltavaksi. Ja kommentoitavaksi. Tiesimme jo ennestään, että tuossa se kipupiste, kiistan ydin on.
-
Tällaista kertoo tämä luomuviljelijä MT:n mielipidepalstalla (otan esiin vain tämän kohdan):
Luomuviljelyn uhat ja Pandoran lipas (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.366141)
Lähinnä lisätypellä ja eri tehoaineiden avulla kyetään kyllä parantamaan satoja merkittävästi verrattuna luomuviljelyyn mutta estetään mykoritsa-juuriston kehittymistä.
Vanha luomuviljelijän ohje on, että kemiallinen viljely syö pari tuumaa sukupolven aikana humusta riippuen esimerkiksi maaperän pieneliötoiminasta.
Luomuviljelyn perusajatus on muun muassa kerääjäkasvien avulla sitoa hiiltä ja ravinteita pieneliöille ja auringon lämmön avulla vapauttaa ravinteita satoa varten.
Pelastusta etsitään viherryttämiseen sitovasta tukipolitiikasta, tarpeellisista kerääjäkasveista, mutta myös myrkkyjen käyttöön perustuvasta suorakylvöstä ikään kuin pääongelma poistuisi itsellään.
Miten lisätyppi ym. estäisi mykoritsa-juuriston kehittymistä? Perustuuko tuo väite muuhun kuin luomuaatteen "mutuun"?
Toiston uhallakin: kerääjäkasveilla kerätään luomuviljelyssä typpeä, ei hiiltä. Hiiltä kerätään saamalla suuria satoja, kuten tehoviljelyssä tehdään.
Vaikka suorakylvö kuinka perustuisi myrkkyjen käyttöön, eikö se kuitenkin ole ylivoimainen mykoritsa-juuriston kehittymisen kannalta?
Sellainen käsitys meillä on täällä ollut (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php). Sieltä:
Luomupeltoja kynnetään rikkaruohojen torjumiseksi usein. Luomuviljelijät kieltäytyvät käyttämästä kemiallisia rikkaruohon hävittäjiä, jotka tekevät kyntöä välttävän viljelyn tehokkaaksi. (Rikkaruohot ovat aina olleet pääasiallisia ihmisen kanssa ruoasta kilpailijoita, koska ne kilpailevat viljakasvien kanssa ravinteista, vedestä ja auringonvalosta)
Glomaliinintuotantoa edistetään myös minimoimalla maaperään laitettavaa fosforia ja tässä tulee lisärangaistus luomuviljelylle. Jos luomuviljelijät käyttävät riittävästi lantaa, jotta saisivat viljelmilleen tarvittavan typen, lanta sisältää todennäköisesti liikaa fosforia, jotta mykorritsasienet voisivat kukoistaa.
-
Hesarin mielipidepalstalla on käyty keskustelua suorakylvöstä. Tässä viimeisin puheenvuoro:
Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia (https://www.hs.fi/paivanlehti/08022019/art-2000005993176.html?share=0d0d8fa359f1a7b606da78ad0af1eedc)
Tutkimustulokset olivat kahtalaiset: eroosion kuljettaman fosforin määrä pieneni mutta liukoisen fosforin kulkeutuminen lisääntyi.
Julkaistu: 8.2. 2:00
Juuso Joona ja Tuomas Mattila viittasivat mielipidekirjoituksessaan (HS 29.1.) toteuttamaamme suorakylvötutkimukseen. Toisin kuin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, tutkimuksessa ei päädytty yksiselitteiseen johtopäätökseen menetelmän haitallisuudesta fosforin vesistöpäästöjen kannalta.
TILAAJILLE [...]
Mutta siinä olikin kaikki mitä siitä on lainattavissa. Minusta Hesari tekee väärin, kun se laittaa mielipidekirjoitukset maksumuurin taakse. Nehän ne eivät ole toimituksen tuottamaa materiaalia, josta lehti voisi oikeutetusti vaatia korvauksen.
Tuon kirjoituksen olivat laatineet Luken Risto Uusitalo, Riitta Lemola ja Eila Turtola. He olisivat varmaan suoneet, että heidän kirjoituksensa olisi tullut laajemmin nettiin näkyville.
Lainaan kirjoituksesta vielä käsin tämän:
Yhteenlaskettuna vesistöön päässeen fosforin kokonaismäärä kuitenkin väheni suorakylvössä yhdeksän vuoden aikana lähes 30 prosenttia.
-
Yritystä käyttää suorakylvöä luomussa on ollut, etenkin Amerikassa. Tässä raportti eräistä näistä yrityksistä (2013):
Organic No-Till Grain Production in the Midwest (https://articles.extension.org/pages/68234/organic-no-till-grain-production-in-the-midwest)
Siitä tämä surullinen tulos:
Yields Under Organic No-Till Systems
The no-till system worked well for soybean in the crushed rye in all states when rye was rolled/crimped at or post-anthesis (see Fig. 2). Organic soybean yields averaged 26 bushels per acre in the first season without any post-planting weed management, compared to 33 bushels per acre in the conventional tillage system, which averaged 3 post-planting weed tillage operations (see Fig. 3).
The no-till corn system was much more challenging. There was only one state (PA) where no-till organic corn yields exceeded 100 bushels per acre. The corn yield average over the remaining sites was only 33 bushels per acre, compared to 73 with conventional tillage. [...]
Eli suorakylvö laski luomusatoja entisestään. Soijassa vähemmän, maississa suorastaan romahdusmaisesti.
Luultavaa on, ettei Stephen Briggs (ks. edellä 26.12.18) tule raportoimaan kokeilustaan juuri muuta. Jos kuulemme niistä ylipäänsä mitään, jälkeenpäin.
-
Suorakylvönkin menetelmän kehittyvät (ScienceDaily):
Manure injection offers hope, challenge for restoring Chesapeake water quality (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190206200331.htm)
Eli tuossa kerrotaan menetelmästä, jossa lanta annetaan maahan "pistoksena".
Widespread adoption by dairy farmers of injecting manure into the soil instead of spreading it on the surface could be crucial to restoring Chesapeake Bay water quality, according to researchers who compared phosphorus runoff from fields treated by both methods. However, they predict it will be difficult to persuade farmers to change practices.
Näin olisi saatu vähennettyä fosforin pakoa vesistöihin. Tutkimusselosteessa kerrotaan sitten tarkemmin, mitä huomattiin mm. liukoisen fosforin osalta. Epävarmuuksiakin asiaan yhä liittyy.
Muiltakin osin kuin siinä, saadaanko viljelijät omaksumaan tuo ehdotettu menettely.
En osaa sanoa, missä määrin tuo keino on hyödynnettävissä meillä. Eli onko siitä täällä apua.
-
Juuso Joonan twitter-sivustolla on tuo Luken Uusitalon, Lemolan ja Turtolan artikkeli "Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia" (8.2.19) kuvana:
https://twitter.com/Maan_viljelija/
Sieltä löytyy myös Joonan ja Mattilan alkuperäinen artikkeli, niin ikään kuvana. Joona oli kommentoinut:
Kirjoitukseemme HS 29.1. @TuomasJMattila kanssa tänään hyvä vastine, jossa tuodaan esiin monipuolisesti suorakylvön vaikutuksia. Kiitos Uusitalo, Lemola & Turtola!
-
Ruotsissa saattaa olla syntynyt uutta innostusta suorakylvöä kohtaan? Päätellen siitä, että Land & Landbruk -lehdessä oli aika peräjälkeen kaksi artikkelia tästä viljelytavasta. Molemmat ovat kuitenkin pahuksen hyvin suojattuja ilmaiselta lukemiselta.
Ensimmäisessä oli haastateltu maanviljelijää, joka hehkutti suorakylvön olevan suurin maanviljelyn vallankumous sitten auran keksimisen.
Toisesta onnistuin keplottelemaan tällaisen pätkän:
Forskare: Skördenivån sjunker något vid direktsådd
Långtidsförsök visar att avkastningen sjunker med reducerad bearbetning. Men den kan förbättras med mer anpassade metoder.
Tuosta tutkimuksesta todella kaipaisi lisätietoja. Sen verran samanlaiset ovat Ruotsin olosuhteet meidän kanssamme. Eiköhän etsitä se jotain kautta käsiimme, vaikka tuossa tiedot siitä ovatkin noin niukat.
-
Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:
Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään (http://www.luomuliitto.fi/stephen-briggs-viljelijan-ykkostehtava-on-sitoa-hiilta-maaperaan/#more-7671)
Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.
Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.
Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:
https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/
In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.
Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.
Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi! 8)
Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429) tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)
Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.
Ruotsissa ollaan kiinnostuttu myös tuosta lajista:
Vildvetets släkting banar vägen (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/vildvetets-slakting-banar-vagen/)
Sedan i höstas växer en helt ny typ av spannmål på Högestads gods i Skåne, en släkting till vildvete som är flerårig. Förhoppningen är att den ska bana väg för ett nytt och klimatsmart sätt att odla.
Tuo uutinen ei yhdistä lajia millään tavalla luomuun. Tässäkään ei mainita ...
I USA görs redan bröd, öl och pasta på den nya grödan som kallas kernza och som har förädlats fram av ett amerikanskt forskningsinstitut.
.. että se olisi Rodale-instituutti. Vaikka se olisikin. Mutta siinä tarkoitetaan varmaankin tuota "Land Institute":ia, joka ei ole sama instituutti, vaikka niillä ilmeisesti kytköksiä onkin.
Pidämme edelleen voimassa yllä olevan vaatimattoman ehdotuksemme: geenitekniikka avuksi!
-
Saksalaisessa Twitter-keskustelussa tuotiin esille (Susanne Günther) miten viimeisin IPCC-raportti suositteli suorakylvöä (conservation agriculture): sille oli suotu raportissa oma kokonainen lukunsa.
Siihen todettiin {Daniel Bohl), että Saksa rajaa keinovalikoimastaan sen pois, jos se toteuttaa suunnittelemansa glyfosaatin täyskiellon: suorakylvö ilman sitä on käytännössä mahdotonta.
-
Noin siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-jokaisella-valinnalla-on-merkitysta/) pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):
Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.
Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)
Yksi "mielikuvatieteen tuloksista" tietysti on, että kun suorakylvössä käytetään "myrkkyjä" mutta luomussa ei, niin tietysti jne. Mutta tätäkin asiaa on nyt tutkittu:
Does glyphosate or other common herbicides endanger beneficial earthworms? New study finds ‘low risk’, with Roundup among the safest (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/25/does-glyphosate-or-other-common-herbicides-endanger-beneficial-earthworms-new-study-finds-low-risk-with-roundup-among-the-safest/)
-
Tämän mukaan suorakylvö tai kyntämisen vähentäminen olisi pitkällä tähtäimellä kasvattanut satoja:
Reduced tillage increases long-term corn, soybean yields, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/13/reduced-tillage-increases-long-term-corn-soybean-yields-study-shows/)
Ainakin maississa ja soijapavuissa. Kumpaakaan ei käytännössä viljellä meillä, joten suomalaista vertailuaineistoa emme tuohon saa.
-
Onko tässä toinen Luken tilastokonaisuus, jota meidän tulisi paremmin seurata:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2019 (https://stat.luke.fi/ennakollinen-syyskylv%C3%B6ala-ja-suorakylv%C3%B6alat-2019_fi)
Erityisesti tuota suorakylvöalan kehitystä, siis?
Sieltä heti huomasin, että tämän triidin otsikko saattoi olla vähän rehvakas: suorakylvön prosentuaalinen osuus ei ole systemaattisesti kasvanut. Eräs taulukoista tuo muuten esiin allekkain suorakylvöalan ja luomualan.
-
Suorakylvöstä tässäkin oikeastaan puhutaan:
Maan multavuutta parantamalla pellosta tulee hiilinielu – Koneviesti: Näillä keinoilla se onnistuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1026189)
Ilmaston kannalta peltojen multavuutta kannattaa vaalia. Multavuutta nostetaan ja ylläpidetään, kun viljelemme peitteisesti, monipuolisesti, orgaanisia rakenteita hyödyntämällä ja mahdollisimman vähän peltoa muokaten.
-
Hyvässä maineessa se on Ruotsissakin:
Direktsådd och mellangrödor skonar klimatet såväl som marken
(https://www.landlantbruk.se/lantbruk/direktsadd-och-mellangrodor-skonar-klimatet-saval-som-marken/)I Lantbrukspodden med Crister Stark från Väderstadsverken berättar han om hur man på Krokstorps gård använder ett resursbevarande jordbruk som kombinerar minimal bearbetning och mellangrödor. Så här fungerar det.
Ja näinhän se menee:
– Vi bearbetar jorden så lite som möjligt. Efter skörd fördelar vi halmen jämnt med halmharv. Inför sådd reglerar vi spillsäd och ogräs med en låg dos glyfosat. Sedan sår vi direkt i stubben med en direktsåmaskin, Väderstad SeedHawk.
-
Luomu ja suorakylvö esiintyvät tässä viljalajeittain eri tavalla:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2020 (https://stat.luke.fi/ennakollinen-syyskylv%C3%B6ala-ja-suorakylv%C3%B6alat-2020_fi)
Syysrukiin suorakylvön osuus oli 10 % (1 900 ha) ja syysvehnällä 17 % (9 500 ha).
Luomusyysruista kylvettiin 4 800 hehtaaria, joka on noin 23 % koko syysrukiin kylvöalasta.
Luomusyysvehnää kylvettiin 2 700 hehtaaria, joka on noin 5 % koko syysvehnän kylvöalasta.
Rukiissa luomu on suosittua mutta suorakylvö ei niinkään. Vehnässä suorakylvö on suosittua, luomu ei niinkään.
Tämä lähtökohdasta, että nuo viljelyalat eivät mene päällekkäin. Sillä tietääkseni vieläkään ei suorakylvö luomussa onnistu. Vaikka edeltä tiedämme, että erilaisia puolittain epätoivoisia kokeiluja on jossain päin maailmaa ollutkin.
-
Twiitti:
***
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Täytyy kyllä sanoa että #suorakylvö on ollut julmetun hyvä viljelykäytäntö Amerikoissa. Ennen sitä eroosio oli melkoista. https://nature.com/articles/s41467-017-02142-7
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1348354626190499842/photo/1
***
HJ: Siellä puolella palloa sitä onkin enemmän harrastettu. Ja siis saatu noita hyviä tuloksia. Edellä tässä triidissä on tullut esille, että muuallakin on saatu. Kuten myös tuossa kuvassa: Australia ja Uusi Seelanti!
-
Ei ehkä ihan sama asia.
***
Lainaamme Annaleena Ylhäisen eilistä twiittiä:
Maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen ehdottaa MaasTullin yliössä lisätukia ympäristön tilaa kohentavista täsmäviljelytoimenpiteistä, aivan kuten komissio suositteleekin. #Täsmäviljely otettiin mukaan ekojärjestelmiin. Kannattaa lukea tämä!
Täsmäviljelylle kuuluu vastaavat tuet kuin luomulle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1311806)
EU:n komissio julkaisi ehdotuksen ekojärjestelmien ympäristötoimenpiteistä (MT 20.1.2021), jossa vihdoin nostetaan täsmäviljely keinoksi vastata ruuantuotannon ympäristöhaasteisiin. Tämä on valtava helpotus kestävän viljelyn tiennäyttäjille tässä ahdistavassa ilmapiirissä, jossa ratkaisuksi on tarjottu vain paluuta menneisyyden viljelymenetelmiin ja ruuantuotannon ongelmien ulkoistamista kaukaisiin maihin.
Haluatko jatkaa lukemista?
***
Mutta tällainen ehdotus tehtiin nelisen vuotta sitten:
Kirjoittaja Lasse Svahnbäck, ympäristögeologi ja filosofian tohtori, ei mainitse tuossa asiassa esitettyjä epäilyksiä (Suomessa, Suomen olosuhteissa). Onko ne siis nyttemmin kumottu? Joka tapauksessa hän etenee suoraviivaisen suositukseen:
Suomen tulee kohdentaa Etelä- ja Lounais-Suomen nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.
Hesarissa ei mielipidesivulla tunnetusti lähdeviitteitä sallita, mutta oletettavasti hän ei noin väittäisi, ellei hänellä olisi tutkimustietoa takanaan.
-
Tämän tutkimushankkeen tuloksiin sietäisi varmasti tutustua yksityiskohtaisemminkin:
Koneviesti: Suorakylvö ja perinteiset muokkaus- ja kylvömenetelmät vertailussa jo 15 vuotta – näitä tekijöitä koekentällä seurataan vuosittain (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1336677)
-
Mykorritsasta vapaata lisätietoa meillekin opiskeltavaksi:
Revisiting mycorrhizal dogmas: Are mycorrhizas really functioning as they are widely believed to do? (https://link.springer.com/article/10.1007/s42832-020-0070-2)
Asiahan on täällä ollut jo esillä:
Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että suurin maaperän terveyteen vaikuttava tekijä on melko äskettäin keksitty glomaliiniksi kutsuttu kummallinen proteiini, jota tuottavat luonnostaan maaperässä mykorritsasienet, jotka elävät useimpien kasvien juurissa. Luomuviljely ei ainoastaan ole vailla erityisiä etuja maaperän terveyden ylläpitämisessä, vaan luomuviljelijät juuri tuhoavat tämän glomaliinin kyntäessään useasti rikkaruohojen torjumiseksi.
-
Tässä on muutakin asiaa (otsikkonsa mukaisesti)...
Pesticides and Food: It’s not a black or white issue — Part 5: Soil health ― When synthetic pesticides are more sustainable than ‘natural’ organics (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/09/pesticides-and-food-its-not-a-black-or-white-issue-part-5-soil-health%E2%80%95when-synthetic-pesticides-are-more-sustainable-than-natural-organics/)
... mutta sen ohella siinä on vaikuttavat kaaviot siitä, minkälainen voittokulku suorakylvöllä (no-till) USA:ssa on.
Ja oikeastaan yhtä vaikuttava kaavio siitä, miten mitätön on luomuviljelyn asema maan viljelyksessä. Huolimatta luomun suhteellisen suuresta kulutuksesta siellä (n. 3,5% rahasta).
Luomualan osuus pysyy vuodesta toiseen alle 1 prosentissa. Vaikkei kaavio ihan nykyaikaan ylläkään.
-
Maaseudun Tulevaisuudessa:
Yliö: Suorakylvö vähentäisi turvepeltojen päästöjä heti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1379069)
Maatalous 15:10
Ari Koutonen
Suomen suorakylvöyhdistyksen puheenjohtaja Ari Koutonen ihmettelee Yliö-kirjoituksessaan, miksi suorakylvöstä ei puhuta turvepellon hiilensidonnan yhteydessä.
Tuosta haluaisi lukea lisää! Mutta (harmin paikka!) tuo on maksumuurin takana ... eipä hätää, eiköhän asiasta täältä löydy:
https://www.suorakylvo.fi/
-
Tässä USA:ssa suunnitellussa projektissa luomu ja suorakylvö ovat nyt reippaasti vastakkain:
A Giant Organic Farm Faces Criticism That It's Harming The Environment (https://www.npr.org/2021/05/03/989984124/a-giant-organic-farm-faces-criticism-that-its-harming-the-environment?t=1620108614374)
Among the critics is Dwayne Beck, a soil scientist who manages South Dakota State University's Dakota Lakes Research Station, 40 miles east of Gunsmoke Farms. Beck was skeptical about the project from the beginning. "It scared me, because normally organic [farming] entails lots of tillage, and those soils are very fragile," he said.
Farmers often till the soil — breaking it up with tools such as chisel plows or disks — to uproot weeds and get land ready for planting. But tillage also tears soil loose from the plant roots that help hold it together and also breaks down parts of the soil that are most rich in carbon and nutrients.
-
Suorakylvöä on tutkittu:
Merkittävät satovaikutukset alkoivat tulla esiin viiden vuoden kuluttua – pitkäaikaisen viljelykierron hyödyt osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1403038)
Pitkä oli tuo aika. Mutta merkittävä ero tuossa on vastaavaan väitteeseen luomuviljelystä. Siinä ei satotaso koskaan palaudu entiselle tasolleen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg5017#msg5017).
-
Tässä tarinassa suorakylvö on hyvin keskeisessä osassa:
Viewpoint: Carbon negative farming? Cover crops, rotational grazing and no till agriculture could capture greenhouse gas emissions (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/18/viewpoint-carbon-negative-farming-cover-crops-rotational-grazing-and-no-till-agriculture-could-capture-greenhouse-gas-emissions/)
Yrittääkö luomuväki meitä oikeastaan karkeasti hämätä, kun se eri tavoin yrittää mediassa yhdistää luomua ja hiiliviljelyä!
-
Harmi, ettei ole saatavissa (ilmaiseksi) enempää:
Suorakylvö vähentää turvemaiden päästöjä – suomalaiset tutkimukset esillä CA-viljelijöiden maailmankongressissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1484595)
Hiilidioksidipäästöt turvemailla tulevat pääasiassa kyntämisestä ja muokkaamisesta, kertovat tuoreet tutkimukset.
Luultavasti kuulemme tuosta vielä.
-
Tiede-lehti uudelleentwiittasi
Marjaana Suorsa twiittasi:
@MarjaanaSuorsa·7. syysk.
Hiiliviljely tekee pelloista hiilinielun ja on hyväksi myös mm. vesistöille. Tässä(kin!) lähtökohtana ja avainroolissa fotosynteesi. Tuoreessa
@tiede_lehti
on hyvä artikkeli aiheesta, kiitos
@AYlhainen
! Hyvää materiaalia myös mm. biologian tunneille, ping
@BMOLry
. #CarbonAction
Ostin tuon Tiede-lehden numeron. Hyvä artikkeli, todellakin.
Tähän triidiin sen vuoksi, että artikkelissa Annaleena Ylhäinen kävi ensin läpi sen, miten kaikki alkoi suorakylvöstä.
-
Tuli uusi Yhteishyvä postilaatikosta. Siellä oli tämä artikkeli:
”Tavoitteena on kannattava maatalous, joka on ilmaston kannalta kestävää” – Vierelän tilalla viljellään tulevaisuutta ajatellen (https://yhteishyva.fi/elama/tavoitteena-on-kannattava-maatalous-joka-on-ilmast/2Ndort56TJ2XdLXOHezTVF)
Joka alkoi näin (lihav. HJ):
Vierelän luomutilalla Vihdissä pellot uinuvat vielä lumikerroksen alla, mutta Eliisa ja Mika Malinin ajatukset askaroivat jo tiiviisti tulevassa kasvukaudessa. Oman tilan ohella heitä kiinnostaa erityisellä tavalla ruoantuotannon laajempi perspektiivi, ”iso kuva”, kuten he itse sanovat.
Tila on mukana tässä:
Vierelä on yksi yli sadasta suomalaisesta Carbon Action -hankkeen pilottitilasta, joilla testataan hiiliviljelyn menetelmiä. Kyseessä on maailmanlaajuisesti erityinen hanke, jossa tutkijat ja viljelijät yhdistävät voimansa useiksi vuosiksi selvittääkseen, mitkä ovat toimivimpia keinoja sitoa ilmakehän hiilidioksidia maaperään.
Ja tämä on asian yleislinja, taustateoria:
Nykyisin vallalla olevien viljelymenetelmien pulmana ovat hiilipäästöt ja vesistökuormitus. Runsaan maanmuokkauksen yhteydessä ilmaan vapautuu hiilidioksidia ja vesistöihin kulkeutuu maa-ainesta. Pellon ravinteita päätyy näin väärään osoitteeseen. Samalla viljelijä menettää peltoon uhraamiaan työtunteja ja rahaa.
Hiiliviljelyssä pyrkimys on päinvastaiseen. Maata muokataan mahdollisimman niukasti, ja pellot pyritään pitämään vihreän kasvuston peitossa aina, kun mahdollista. Tällöin hiili ei karkaa ilmakehään ja ravinteet pysyvät maaperää hyödyttämässä. Jos pellolla on vihreä kasvipeite, se muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi.
Kyse on siis suorakylvöstä? Ei aivan, muistakaa edellä lihavoimani.
Niinpä loppuartikkeli kertookin siitä, miten muokkausta yritetään tehdä mahdollisimman vähän tai kevyestii.
Onko niin, että koko Carbon Action -hanke ei oikein tiedä, mitä siinä yritetään? Se on sitoutunut tähän:(lihav. HJ):
Hiiliviljely on osa uudistavaa maataloutta
[..]
* Uudistavan viljelyn menetelmiä ovat muun muassa monipuolinen viljelykierto, vihreä kasvipeite suurimman osan vuotta, syväjuuristen kasvien viljely, minimimuokkaus, torjunta-aineiden käytön minimointi ja eloperäisen aineen lisääminen peltoon.
Kuvatulla luomutilalla tietysti synteettisten torjunta-aineiden käyttö on kokonaan kielletty. Mutta noin on siis koko asiaan sotkettu luomunsukuisia tavoitteita ja aitosuorakylvö tehty mahdottomaksi. Jää.vain kevytmuokkaus. Paperiversion kuvateksti puhui "kultivoinnista", kyntämisen sijasta.
Näin asiaa tuossa kuvataankin:
”Hiiliviljelyn omaksuminen ei edellytä luomuun siirtymistä, vaan on mahdollista tavanomaisessakin viljelyssä. Silloinkin tavoitteena on vaalia luonnon omia prosesseja ja käyttää mahdollisimman vähän neitseellisiä lannoitteita ja torjunta-aineita”, Eliisa kertoo.
Mutta onko hankkeessa loppujen lopuksi tavoitteena yrittää tutkimalla todistaa, että ainakin melkein-suorakylvö onnistuu luomussakin?
***
Tällainen osallistuja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19611#msg19611) ko. hankkeessa on jo aiemmin herättänyt epäluulomme.
-
Monivuotiset viljakasvit eivät ole varsinaisesti suorakylvöä, mutta liittyvät kiinteästi sen ideaan. Toistaiseksi jonkinlaista menestystä on saavutettu vain yhdellä lajilla:
Meet Kernza, the climate change-fighting seed: Wheatgrass perfect for baking that sustainably grows back year after year (https://geneticliteracyproject.org/2021/10/20/meet-kernza-the-climate-change-fighting-seed-wheatgrass-perfect-for-baking-that-sustainably-grows-year-after-year/)
Suomenkielellä (tosin vähän horjuvalla) siitä:
Kernza: Ympäristöystävällinen vehnäviljely, joka haluaa ruokkia maailmaa (https://howstuffworks.wiki/fi/tiede/ymparistotiede/vihrea-tekniikka/kestavat-tekniikat/kestava-teknologia-yhteisossa/kernza)
Kernzaa en löytänyt netin kautta missään Suomessa myynnissä. Niinpä maistiaisiin tai leipomiskokeisiin ei ole vielä täällä mahdollisuutta.
***
Tuon kernzan toi kolme vuotta sitten esille Luomuliitto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg13241#msg13241). Kommentissamme tuolloin erehdyimme: Land Institute ei ole sama kuin Rodale-Instituutti.
-
Kanadassa suorakylvöllä on aikaansaatu tämä. Ja huomattu, millä tavalla se vasta oikein kunnolla toimii (lihav. HJ):
Correlating Genetically Modified Crops, Glyphosate Use and Increased Carbon Sequestration (https://www.mdpi.com/2071-1050/13/21/11679)
Abstract
In the early 1990s, tillage was the leading form of weed control, with minimum/zero-tillage management practices incapable of long-term continuation. Presently, weed control through tillage has virtually disappeared as cropland management systems have transitioned largely to continuous cropping, with zero to minimal soil disturbance. Research was undertaken to examine what was driving this land management transition. A carbon accounting framework incorporating coefficients derived from the Century Model was used to estimate carbon sequestration in the Canadian province of Saskatchewan. The results quantify the transition from farmland being a net carbon emitter to being a net carbon sequesterer over the past 30 years. This evidence confirms the correlation between genetically modified, herbicide-tolerant crops and glyphosate use is a driver of the increased soil carbon sequestration. The removal of tillage and adoption of minimal soil disturbances has reduced the amount of carbon released from tillage and increased the sequestration of carbon through continuous crop production. Countries that ban genetically modified crops and are enacting legislation restricting glyphosate use are implementing policies that Canadian farm evidence indicates will not contribute to increasing agricultural sustainability.
-
Tässäkin jutussa eräs keskeinen keino tulee esille:
Suomalaisyritys loi hiiliviljelyn helpottamiseksi verkkopalvelun, joka kertoo viljelijälle, onko hänen peltonsa hiilinielu vai päästölähde (https://yle.fi/uutiset/3-12197706)
Esimerkiksi nämä asiat vaikuttavat hiiliviljelyyn:
[..]
Maanmuokkaus. Kyntämisellä on suuri vaikutus maaperään. Maan laatua voidaan parantaa keventämällä muokkausta tai siirtymällä suorakylvöön, joka on päästöjen kannalta täyskyntöä parempi vaihtoehto.
[..]
Luomuväki yrittää nyt lähes epätoivoisesti luoda vaikutelmaa, että sen hiiliviljelyssä käytetään juuri kevennettyä maanmuokkausta. Koska aito suorakylvö ei siinä onnistu.
Näin oli tehty mm. Luomuliiton ja Luomuinstituutin äskettäisessä yhteisessä seminaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg24088#msg24088).
Mutta siinä on se, että tähän astiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että vain keventämällä ei suurensuuuria tuloksia saavuteta. Jopa yhtä tyhjän kanssa.
-
Lisää siitä, että glyfosaatti ja sen sietoon viritellyt GMO-lajikkeet kuuluvat suorakylvöön:
GMO crops and glyphosate use can offer carbon sequestration benefits, Canadian study suggests (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/29/gmo-crops-and-glyphosate-use-can-offer-carbon-sequestration-benefits-canadian-study-suggests/)
“There is a complementary relationship between the adoption of herbicide-tolerant (HT) canola and conservation tillage, resulting in corresponding changes in GHG emissions,” says a paper published in the journal Sustainability in October. “Saskatchewan farmers have confirmed just how crucial the use of glyphosate is with the complementary technology of HT crops… (to) maintain sustainable land management practices.”
-
Kanadalaisartikkeli siitä, miten yritetään omia suorakylvön hyviä saavutuksia — ja siinä ohella vastustetaan kaikkea, mikä tekee sen tehokkaaksi tai jopa osin mahdolliseksi:
Viewpoint: What drives agricultural sustainability? Not what many ‘environmental organizations’ promote (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/07/viewpoint-what-drives-agricultural-sustainability-not-what-many-environmental-organizations-promote/)
Muun muassa näitä:
Having farmers confirm that glyphosate and herbicide tolerant crops drive the reduction of tillage and summerfallow practices, which increases environmental sustainability isn’t going to be well received by environmental organizations. Especially considering that HT crops are often also genetically modified (GM) crops and glyphosate is a chemical that is often used in association with GMHT crops. Both of these beneficial agricultural technologies are fundamentally opposed by numerous organizations. Our survey evidence confirms that many environmental organizations demonstrate considerable degrees of hypocrisy as they call for increased sustainability, but then turn around and reject the use of the very technologies responsible for increased sustainability.
-
Laitetaan tähän triidiin:
***
Annaleena Ylhäinen twiittisivullaan eilen:
Lemken aikoo valmistaa ilmastoystävälliset aurat, eli jatkossa myös kyntö on hiiliviljelyä? :) Markkinamiesten nerokkuutta on joskus pakko ihailla.
https://landbrugsavisen.dk/maskiner/lemken-barsler-med-klimavenlig-plov
-
Monivuotiset viljakasvit eivät ole varsinaisesti suorakylvöä, mutta liittyvät kiinteästi sen ideaan. Toistaiseksi
— klips —
Kernzaa en löytänyt netin kautta missään Suomessa myynnissä. Niinpä maistiaisiin tai leipomiskokeisiin ei ole vielä täällä mahdollisuutta.
***
Tuon kernzan toi kolme vuotta sitten esille Luomuliitto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg13241#msg13241). Kommentissamme tuolloin erehdyimme: Land Institute ei ole sama kuin Rodale-Instituutti.
Lisää siitä kasvista:
Kernza: The perennial wheat that could inject sustainability into commodity farming (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/20/kernza-the-perennial-wheat-that-could-inject-sustainability-into-commodity-farming/)
Tai ei siinä paljon uutta ollut. Täällä enemmän:
How a perennial grain developed in Kansas could revolutionize farming (https://www.hppr.org/hppr-news/2022-05-13/how-a-perennial-grain-developed-in-kansas-could-revolutionize-farming)
-
Pientä kiistelyä suorakylvön vaikutuksista:
Adoption of no-till cultivation alone is good for #SoilHealth but does not sequester carbon. In this new paper in @Geoderma_Jrnl, Andong Cai compiled 1061 paired comparisons from 144 studies. (1/5)
https://mobile.twitter.com/sandersoil/status/1545436915444244488
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016706122003354?dgcid=coauthor
Voisiko olla, että suorakylvö toimii tropiikissa ja sen lähellä vähän toisin? Ja siellä todella sitoisi merkittävästi myös hiiltä. Eroosiota estäessään. Niin olen antanut itselleni kertoa. Täytyy kuitenkin käydä tarkemmin läpi juuri tuo tutkimus.
-
Tällä keinoin luvataan suorakylvön luomussa onnistuvan (lihav. HJ):
Pienkoneet pysyvässä penkkiviljelyssä (https://www.luomuliitto.fi/pienkoneet-pysyvassa-penkkiviljelyssa/)
Kaupallinen pysyvä penkkiviljely nojaa vahvasti niin sanottuun kaksipyörätraktoriin sekä siihen kytkettäviin lisälaitteisiin, joilla maaperän pintamuokkaus sekä muut viljelytekniset toimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman vähällä maaperän muokkaamisella. Muita oleellisia koneita ovat muun muassa liekitin sekä erilaiset käsityökalut, joilla mekaaninen rikkatorjunta, taimien istutus ja suorakylvöt nopeutuvat ja helpottuvat.
Katsotaanpa tarkemmin:
Hyvä liekitin on todella tärkeä työkalu pysyvien penkkien viljelyssä, ja erityisesti suorakylvettävien kasvien (porkkana, palsternakka, punajuuri) onnistumisen kannalta hyvä liekitys on elinehto Suomen nopeassa mutta intensiivisessä kasvukaudessa.
Tuosta pysyvästä penkkiviljelystä tehdään nyt numeroa luomupiireissä. Mm. Biodynaaminen yhdistys hehkuttaa sitä FB:ssa. Olisiko kyse siitä, että jotenkin halutaan olla "regeneratiivisia" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21874#msg21874)?
-
Tässä sitä ollaan:
Klimakrise und Ackerbau
Pfluglos ackern braucht mehr Glyphosat – das Dilemma (https://www.agrarheute.com/management/betriebsfuehrung/pfluglos-ackern-braucht-mehr-glyphosat-dilemma-597079?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
Annaleena Ylhäisen twiitti tuosta:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·23t
Saksassa keskustellaan ristiriitaisesta tilanteesta: maaperän muokkaamisen vähentäminen, hiiliviljely ja eroosion torjunta vaatii #glyfosaatti (tai muiden herbisidien) käytön lisäämistä. Mikä tie valitaan?
-
Unelmaa monivuotisista viljelykasveista ei ole unohdettu:
Are perennial grain crops close to being a realistic alternative? (https://www.fwi.co.uk/arable/other-crops/are-perennial-grain-crops-close-to-being-a-realistic-alternative)
Mutta aivan odotetulla tavalla ne eivät ole levinneet. Tuo artikkeli on niiden osalta tiivis tilannekatsaus. Myös asiassa ilmenneisiin hyviin ja huonoihin puoliin. Huonoista tämä tuli silmiini nyt ensi kertaa (lihav. HJ):
But while progress is being made by researchers to create perennial grain crops, with rice, wheat and near-wheat relatives already commercialised or close to it, there remains significant barriers before they become widespread – not least extremely low yields in some cases.
Tavoiteet ovat samoja kuin suorakylvössä:
Research has also shown increased carbon sequestration, improved soil structure, reduced soil erosion risk and better nutrient use efficiency.
In addition, they will adhere to many of the key regenerative agriculture principles, including no soil disturbance, a permanent living root in the soil and 100% ground cover. Some perennial crops could be grazed as well as producing grain.
Ja kyllä, tosiaan, regeneratiivisessa viljelyssä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg19265#msg19265). 8)
-
Näistä oli puhetta glomaliiniartikkelimme (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php) yhteydessä (lihav. HJ):
Luomuviljelijät käyttävät laajalti aluskasveja, jotka auttavat glomaliinitason parantamisessa. (Sienet tarvitsevat elävien kasvien juuria elääkseen). Mutta Dan Towery Conservation Tillage Information Centeristä [=suorakylvön tiedotuskeskus] huomauttaa, että jos suorakylvö jo tuottaa korkeammat glomaliinitasot kuin mitä kyntöä käyttävässä luomuviljelyssä pystytään ylläpitämään, suorakylvön käyttäminen aluskasvien kanssa lisäisi edelleen kemiallisen viljelyn etumatkaa glomaliinissa.
Nyt tällainen tieto:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·18t
57 % USAn maanviljelijöistä käyttää CME Groupin ja Purduen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan välikasveja #covercrop. Niiden käyttö on yleistynyt. https://www.agricensus.com/Article/US-farmers-boost-the-planting-of-cover-crops-practice-seen-expanding-24889.html
"Cover crop" molemmissa englanninkielinen ilmaisu.
-
Kernzasta on edellä ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg26629#msg26629). Ja jo aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg23668#msg23668)
Ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton asia:
Promise and peril of Kernza: This deep-rooted, erosion-fighting perennial beer grain grows back every year — but brewers struggle with transition from traditional wheat (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/12/promise-and-peril-of-kernza-this-deep-rooted-erosion-fighting-perennial-beer-grain-grows-back-every-year-but-brewers-struggle-with-transition-from-traditional-wheat/)
-
Kernza ei lunasta lupauksiaan yhdessä suhteessa. Satotaso on edelleen heikko, vuosikymmenien parannusyritysten jälkeen:
Kernza — a sustainable, perennial grain — may be a wildcard tool to help address climate change challenges in agriculture. What might limit its effectiveness? (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/02/kernza-a-sustainable-perennial-grain-may-be-a-wildcard-tool-to-help-address-climate-change-challenges-in-agriculture-what-might-limit-its-effectiveness/)
To bring Kernza into greater production, researchers across five Kernza breeding centers are hoping to make progress on measures of yield. According to the Land Institute, Kernza grown today averages 409 pounds of grain per acre, an improvement from early generations producing 100 to 200 pounds per acre. But today’s yields are still less than a quarter of comparable wheat yields.
Breeders say they are making consistent progress, though. To demonstrate increases in yield, DeHaan sent Undark two papers: a chapter he wrote for a 2013 FAO report and a 2020 report prepared for the Cereal & Grains Association (both non-peer reviewed publications). The former reported that in two generations of selective breeding, Kernza seed yield had grown 77 percent. At this rate, Kernza could match annual wheat yields in Kansas after 12 more generations, the team stated. The other report included a figure showing grain yield increasing 144 percent over five cycles, with the last generation having yields above 400 pounds per acre.
But Cassman was not impressed, calling some of the data “misleading.” For example, he wrote in an email to Undark that the authors compared rain-fed annual wheat yields to irrigated Kernza yields, noting that this comparison is “quite a ‘slight of hand.’” Cassman said the rates of improvement depend heavily on initial yield data. Nearly all of the 77 percent increase came from the first year of improvement, which started with a “very, very low” yield of 350 pounds per acre, he added, so claiming a steady increase is misleading.
400 paunaa on noin 180 kiloa. Eekkeriltä, hehtaarisato siis noin 2,5-kertainen, noin 450 kiloa. Ei tee vaikutusta minuunkaan.
-
Toistakin monivuotista viljelykasvia yritetään ottaa käyttöön:
Farmers in China and Uganda move to high-yielding, cost-saving perennial rice (https://phys.org/news/2022-11-farmers-china-uganda-high-yielding-cost-saving.html)
Hiukan eri asiasta on kuten kyse. Ei oltu riiipppuvaisia kernzan kaltaisesta lajista vaan näitä jalostuksen keinoja käyttäen on tuota tulosta tavoiteltu:
Sacks, along with senior author Fengyi Hu and Dayun Tao, began working to develop perennial rice in 1999 in a collaboration between the Yunnan Academy of Agricultural Sciences and the International Rice Research Institute. In subsequent years, the project grew to include the University of Illinois, Yunnan University, and the University of Queensland. Another partner, The Land Institute, provided perennial grain breeding and agroecology expertise, along with seed funding to ensure continuity of the project.
The researchers developed perennial rice through hybridization, crossing an Asian domesticated annual rice with a wild perennial rice from Africa. Taking advantage of modern genetic tools to fast-track the process, the team identified a promising hybrid in 2007, planted large-scale field experiments in 2016, and released the first commercial perennial rice variety, PR23, in 2018.
Satotaso-ongelmaa ei olisi, tai se olisi kierrettävissä:
The international research team spent five years studying perennial rice performance alongside annual rice on farms throughout Yunnan Province. With few exceptions, perennial rice yield [6.8 megagrams per hectare] was equivalent to annual rice [6.7 megagrams per hectare] over the first four years. Yield began to drop off in the fifth year due to various factors, leading the researchers to recommend re-sowing perennial rice after four years.
-
Twiitti:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·19t
Kanadan preeriaosavalloissa on sama juttu kuin Suomessa - kasvukausi on lyhyt, ja kerääjäkasvien hyödyt jäävät pienemmiksi kuin etelässä. Yhtä ja samaa menetelmää ei voi viedä joka paikkaan, vaan #hiiliviljely keinot on räätälöitävä paikkakohtaisesti.
https://www.producer.com/news/cover-crops-come-under-scrutiny/
Kerääjäkasvi - mikä se on? (https://www.proagria.fi/blogit/keraajakasvien-kokeiluja/keraajakasvi-mika-se-on)
Kerääjäkasvin tarkoitus on sitoa varsinaiselta viljelykasvilta käyttämättä jääneitä ja maasta vapautuvia ravinteita sekä lisätä kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi kilpailee hyvin rikkojen kanssa ja erityisesti luomuviljelyssä aluskasvien käyttö on osa kasvinsuojelua. Kerääjäkasvin juuristo ja maanpäällinen kasvusto lisäävät maahan biologiselle aktiivisuudelle tarpeellista orgaanista massaa. Kerääjäkasvin juuristo myös kuivattaa maata, jolloin maa kantaa paremmin.
Olisiko kuitenkin niin, että sanasta tulee liiankin helposti mieleen viherlannoitus? Ja typpeä keräävät kasvit?
Tässä artikkelissa...
Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
... olen kääntänyt ilmaisun 'cover crop' sanalla 'aluskasvit':
Luomuviljelijät käyttävät laajalti aluskasveja, jotka auttavat glomaliinitason parantamisessa. (Sienet tarvitsevat elävien kasvien juuria elääkseen). Mutta Dan Towery Conservation Tillage Information Centeristä [=suorakylvön tiedotuskeskus] huomauttaa, että jos suorakylvö jo tuottaa korkeammat glomaliinitasot kuin mitä kyntöä käyttävässä luomuviljelyssä pystytään ylläpitämään, suorakylvön käyttäminen aluskasvien kanssa lisäisi edelleen kemiallisen viljelyn etumatkaa glomaliinissa.
Ylhäinen käytti aiemmassa twiitissään ilmaisua 'välikasvit'.
-
Lukekaan ei tunnu olevan varma, haluaako se edistää Suomessa luomua vai suorakylvöä:
Luvassa ikivihreyttä suomalaisille pelloille? (https://www.luke.fi/fi/blogit/luvassa-ikivihreytta-suomalaisille-pelloille)
Ikivihreälle vallankumoukselle on sekä tilaus että mahdollisuus, sillä Suomessa pellot ovat vain pienen osan vuodesta yhteyttävän kasvillisuuden peitossa, poikkeuksena nurmet. Kasvillisuuden puuttuessa hiilensidontakausi jää lyhyeksi ja riski ravinnehuuhtoumille ja maan rakenneongelmille kasvaa.
Maan vuotuista paljaana oloaikaa voidaan lyhentää, tosin vain rajallisessa määrin, viljelemällä talvehtivia satokasveja kuten syysviljoja ja kuminaa. Kattavamman vaihtoehdon tarjoavat lähes rajattomasti hyödynnettävissä olevat maanpeitekasvit. Niille olisi tarjolla yli miljoona hehtaaria muuta kuin nurmella tai kesannolla olevaa peltoalaa, eikä toimenpide edellytä maatalousmaan valjastamista pois ruoantuotannosta. Niiden viljelyn laajentaminen ei syö satoalaa eikä heikennä ruokaturvaa.
Monihyötyiset maanpeitekasvit voidaan kylvää samanaikaisesti satokasvin kanssa, jolloin niille avautuu puintien jälkeen kilpailusta vapaa mahdollisuus räjähtää syksyiseen kasvuunsa. Hiilen sidonnan ohella ne tuottavat monia rinnakkaishyötyjä maan rakenteelle, vesitaloudelle ja toiminnallisuudelle (mikrobit/lierot), rikkakasvien biologiselle torjunnalle, monimuotoisuudelle, ympäristöhaittojen vähentämiselle sekä ilmastokestävyydelle. Typensitojat kuten apilat ja mailaset tukevat pellon ravinnetaloutta. Maanpeitekasvien kanssa onnistuminen on kuitenkin olosuhteista ja tuotantotilanteista riippuvaista.
(lihav. HJ)
Vaikka typensidontakasvitkin tuossa myöhemmin mainitaan, tuo lihavoimani viittaa siihen, että Luke on tietoinen luomun syömästä ylimääräisestä viljelyalasta. Eikä siitä lainkaan tyytyväinen.
-
Tässä vielä uusi sana. Ei saa lukea enempää, mutta typen kerääminen ei tunnu ainakaan pääasialta:
Viljelijöillä jopa yllättävän myönteisiä kokemuksia peitekasveista – etenkin vaikutukset maan rakenteeseen nähdään tärkeiksi, maailman parantaminen hiiltä ja ravinteita sitomalla tulee siinä sivussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e3e4505b-b68a-4b5a-9aba-c46c7a6d9fcc)
Viljelijäkyselyn mukaan peitekasveja kylvettiin etenkin isoille hyville lohkoille sekä vesistöjen varsille.
-
Hän väittää olevan näin:
Viewpoint: American agriculture is far more efficient — and sustainable — than in Europe. Here’s why (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/11/viewpoint-american-agriculture-is-far-more-efficient-and-sustainable-than-in-europe-heres-why/)
Miksikö? Tässä siitä:
The European policies have, in fact, made farming less sustainable because Europe has neglected the innovation angle… Europe still produces over 65 percent of its food on conventional tilling. The reason: no-till farming requires a more considerable use of pesticides, which are frowned upon in Europe.
-
Välillä linkki suorakylvöintoilijan tarinaan:
No-till pioneer shares cropping know-how (https://www.farmersweekly.co.nz/technology/no-till-pioneer-shares-cropping-know-how/)
Over the years he has presented at the No-Till Conference in Kansas, the Colorado Conservation Tillage Association and at the Conservation Agriculture Conference in Cape Town, South Africa.
He has also worked closely with South Australia’s Department for Environment and Water to improve his understanding of soil microbiology and with the South Australian No-Till Farmers Association as a board member and chair.
“It’s all about the social licence of farming and how that is perceived by the public.
“The question is, How do you want to farm and look after the soil and preserve it for future generations?”
-
Unelmaa tai tavoitetta monivuotisista viljelykasveista ei ole kuitenkaan hylätty:
Grains make up 70% of global cropland. Here’s how perennial grains, legumes, and oilseeds could dramatically improve sustainable farming (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/21/grains-make-up-70-of-global-cropland-heres-how-perennial-grains-legumes-and-oilseeds-could-dramatically-improve-sustainable-farming/)
Despite these obstacles, perennial grains have made significant progress in the last two decades. In 2009, The Land Institute developed KernzaⓇ perennial grain, the first commercially available and economically viable perennial grain crop. It is a domesticated version of wild intermediate wheatgrass (Thinopyrum intermedium) and can be used as a substitute for annual wheat. Kernza’s sweet and nutty flavor profile gives a distinctive characteristic to the wide range of food and beverage products it can be used for. The versatility of the grain, which has a weaker gluten than wheat flour, makes it a suitable ingredient for bread, cereals, beer, whiskey, and even ice cream.
-
Entä tällainen niksi:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Sari Peltonen
@saripelt
Suorakylvö vähentää hiukkasmaisen fosforin huuhtouman riskiä, mutta liuenneen fosforin huuhtouman riski kasvaa merkittävästi. Kyntö aika ajoin pienentää tätä riskiä, selviää #samassavedessä hankkeen tuloksissa.
https://twitter.com/saripelt/status/1635704253913133057/photo/1
Suorakylvö kun ei ole sellainen kiveen hakattujen sääntöjen ideologia, jossa täytyisi hakea lupaa kansainväliseltä suorakylvöliitolta. 8)
-
Tästä pitää saada tietoa enemmän:
Suorakylvön kehittäjä: Menetelmä voi pitää turvemaat viljelykäytössä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/46d9cffa-2535-49ce-825e-5fac81f1d814)
Suorakylvö on ollut Suomessa menestyksekkäästi käytössä jo yli 25 vuotta. Se sopii viljelijöiden kokemusten mukaan myös turvemaille ja sen päästöt ovat vähäiset.
Tilaajalle
-
Tästäkin haluaisi tietää enemmän:
Lukijalta: Suorakylvö tuhoaa maaperän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cbc3c205-01b8-4851-bd91-0c6d4e1de9ef)
USA:ssa suorakylvöä on ollut käytössä jo 80-luvun alkupuolelta. Siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että satotaso on laskenut kaiken aikaa myös suotuisissa kasvuoloissa.
TILAAJALLE
Argumentoinnista ja faktoistakin. Onko todella noin? Viestejä kun on sieltäpäin vallan huimista satotasoista. Juuri niissä viljoissa, joissa suorkylvöä käytetään.
-
Tällainen suun tunnustus meillä on nyt asian merkityksestä Lukeltakin:
Suorakylvön hyödyt korostuvat ilmaston lämmetessä (https://www.luke.fi/fi/blogit/suorakylvon-hyodyt-korostuvat-ilmaston-lammetessa)
Ehkä vähän varovaisesti ja epäröiden:
Hiilen sidonnassa maaperään suorakylvön merkitys ei ole yhtä selkeä. Suorakylvö kerryttää orgaanista hiiltä pellon pintakerrokseen, mutta kynnössä kesän aikana pintaan kertynyt hiili sekoittuu syvempiin kerroksiin säilöön.
Kuitenkin päätyen tähän:
Suorakylvön hyödyntäminen on ehdottomasti järkevää. Se vähentää viljelijän työtaakkaa ja torjuu eroosiota. Torjunta-aineiden määrää voi tosin joutua lisäämään aurojen tuoman mekaanisen rikkakasvitorjunnan puuttuessa, mutta täsmäviljelyn yleistyessä torjunta-aineiden määrää pystytään hyvin kontrolloimaan, kun aineiden käyttö voidaan kohdistaa sinne, missä rikkakasveja on. Satotaso ja maaperän hiilen määrä voivat tapauskohtaisesti vähentyä suhteessa tavanomaiseen muokkaukseen. Sopivilla kohteilla sato- ja hiilimäärät saattavat lisääntyä vuosikymmeniä, vaikkakin hyvin hitaasti. Joka tapauksessa suorakylvetyn pellon voi olettaa kestävän paremmin ilmaston lämpenemisen tuomia haasteita kuivine ja lämpimine kausineen. Ehkä olisi mahdollista kehittää myös hiiltä sitovia suorakylvöratkaisuja, joilla hiiltä saataisiin syvempiin maakerroksiin esimerkiksi syväjuuristen kasvien avulla.
-
Hiukan mainosta tällekin viljelytavalle:
18 vuotta suorakylvänyt viljelijä ei vaihtaisi takaisin perinteiseen viljelytekniikkaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/812bc4f8-a6bf-4008-a140-3c15e037f462)
Hänen/heidän havaintonsa:
Satotasoista ei suorakylvössä tarvitse tinkiä. Normaalivuosina Levomäen elintarvikkeiksi viljelemien kasvien keskisadot ovat haarukassa 5 000–7 000 kiloa.
Liittyy toiseenkin ajankohtaiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg35083#msg35083) asiaan:
Glyfosaattia käytettiin alkuun koeruuduilla, mutta 6–7 viime vuoteen ei juolavehnää ole enää ollut niillä torjuttavaksi, kun sitä ei viedä peltoon esimerkiksi pientareita äestämällä.
”Pidän kuitenkin tärkeänä, että glyfosaatti säilyisi edelleen varalla valikoimissa. Sitä väitettä en allekirjoita, että juolavehnän pitämiseksi kurissa maa on pakko kyntää”, hän sanoo.
-
Monivuotisista lajeista ja lajikkeista edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg14153#msg14153). Mitähän tämä nyt on:
Luken koekentällä testataan monivuotista viljaa, josta voisi korjata samana vuonna sekä raaka-ainetta olueen että säilörehua karjalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ff3e4ba-edbd-4bf6-b246-92743eac7385)
Sään ääri-ilmiöt alkavat yleistyä. Jos pellolla kasvaa yhtä aikaa useampaa eri kasvia, on todennäköisempää, että joku niistä pärjää äärioloissakin. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan erilaisia seoskasvustoja ja uusia kasveja, joiden toivotaan tuovan kestävyyttä perinteisen viljelyn rinnalle.
TILAAJALLE
Koska Luken projekti, saamme kyllä varmasti jatkossa kuulla siitä enemmän.