Tuottava Maa Turvattu Luonto

Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 08.11.09 - klo:12:58

Title: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.09 - klo:12:58
Maatalouden hehtaarikohtaisen tuoton alhaisuus on tietysti eräs tärkeä tekijä kehitysmaiden köyhyyden selittämisessä. Mutta kyllä toinen yhtä tärkeä tekijä on maataloustyön suunnattoman alhainen tuottavuus, eräissä kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa.

Maailmankauppalehden nettisivuilta saamme lukea artikkelista …

 Maissipuuroa Mosambikissa (http://www.maailmankaupat.fi/lehti/arkisto/EXTRA02/6.htm)

… seuraavaa (lihav. HJ)

Quote
Maa tuottaa hyvin, vaikkei käytettävissä ole lannoitteita eikä kastelujärjestelmiä. Maa muokataan yleensä käsipelillä kuokkien, sillä vetoeläimiä on harvassa.
[…]
Ruokaturvan parantamiseksi pitäisi maan tuottavuutta parantaa tehostamalla viljelyä tai viljelynalan käyttöä. Rahaa vetoeläinten kaltaisiin investointeihin on kuitenkin niukasti. Kortilla on myös aika: töitä on nyt jo riittämiin. Arkielämän pyörittäminen vedenhakuineen ja ruoanlaittoineen maanviljelyksen ohella syö jo nyt koko valveillaoloajan.

Nyt toisaalta (linkki tähän tulee myöhemmin) on tiedossa, että maatalouden vaatimat työmäärät tunneissa eri menetelmillä, hehtaaria kohti ovat suurin piirtein seuraavat:

Maan muokkaus:

-   käsipelillä, lapiolla tms. 500 – 1000 tuntia
-   vetoeläimen avustamana, auralla 16 – 27 tuntia
-   koneavusteisesti, modernein vehkein 2 tuntia

Vastaavat suhdeluvut pätevät myös kylvämiseen, lannoittamiseen ja rikkakasvien torjuntaan, mutta niihin menee aikaa vähemmän.

Mutta taas, kun on aika korjata sato, käsipelillä menee aikaa yli 1000 tuntia, vetoeläimen avulla 500 – ja leikkuupuimurilla 2 tuntia. Siis edelleen hehtaaria kohti.

Näin Afrikan yms. yhden tai kahden hehtaarin tilat saavat selityksensä: alkeellisella käsipelillä et yksinkertaisesti jaksa (tai ehdi) hoitaa isompaa peltoa. Ja jos siitä hehtaarista saat sitten sen n. 1000 kiloa viljaa, se on juuri se määrä, millä sinä ja perheesi juuri ja juuri vuoden elätte. *)

Tuossa Mosambikin esimerkissä siis jo vetoeläimen hankinta/saanti nostaisi tuottavuutta vallan merkittävästi. Mutta vetoeläin, oli se hevonen tai härkä, vaatii kyllä sitten taas lisää hehtaareja omaan ruokaansa. Tässä artikkeli suomalaisesta hevosharrastuksesta (http://www.mtk.fi/maaseutu/maaseutuvinkit/hevoset/fi_FI/menestyva_hevosala/), jossa arvio on, että yksi hevonen kuluttaa 1–2 hehtaarin pellon tuoton.

Kaksi mieleen tulevaa johtopäätöstä tästä:

a)   suomalaisen kehitysavun pilkan erityiskohde on perinteisesti ollut se tapaus, jossa Valmetin traktoreita lähetettiin 1960-luvulla Afrikkaan. Siellä nuoret miehet sitten ajoivat niillä lähimpään kaupunkiin tms. tyttöjä katsomaan, ja kun ne aikaan rikkoutuivat ja pysähtyivät tienposkeen, varaosia ei ollut, ja siihen ne sitten ruostuivat. Ja suomalaisissa kapakoissa oli asiasta keskustellessa hauskaa.

Silloin varmaan kävi näin, mutta asiaan voi ja on syytä palata, uudelleen. Jos traktorilla tuottavuus nousee hevosesta/härästäkin jopa n. kymmenkertaiseksi, asiaa kannattaa yrittää järjestellä ja tukea. Erilaiset yhteisomistus- tai urakointimenettelyt ovat mahdollisia (näinhän 1950-luvulla tehtiin Suomessakin). Huolto- ja polttoainekysymys on varmasti järjestettävissä, vähän samaa mallia noudattaen, jota Malawissa on käytetty lannoitteiden ja siementen osalta.

b) Suorakylvöllä, joka vähentää maan muokkauksen tarvetta, voi olla hyvin suuri merkitys Afrikan viljelyn tuottavuuden nostamisessa, jo näiden vetoeläimiä käyttävien vempaimienkin kanssa, joista on tarinaa ja  kuvia FAO:n sivuilla. (http://www.fao.org/Ag/Magazine/0703sp1.htm)

(Ks. myös tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=171.0))

***

Ko. Maailmankauppalehden (kyläkin jo selvästi monta vuota vanhalla) sivulla nälän keskeisenä selittäjänä mainitaan olevan "poliittinen syrjäytyminen" ... tuottavuutta tärkeämpi asia on työllisyys, ja uhkana asiassa ylikansalliset yhtiöt .. jaa-a, tuota tekstiä lukiessa tuntee jo pientä nostalgiaa!  ;D

__________________

*) Suomalaisen keskimääräisen 40 hehtaarin luomutilan viljely yhden tai kahden tai kolmenkaan hengen voimin "afrikkalaisilla" menetelmillä olisi näin "matemaattisesti" mahdotonta. Vuodessa kun on vain 365 * 24 eli 8760 tuntia!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.09 - klo:21:24
Mielenkiintoinen tieto - vai täytyykö sitä vielä pitää väitteenä - on tässä artikkelissa, että suorakylvömenetelmä jo pelkällä käsipelilläkin nostaisi tuottavuutta:

AGRICULTURE-ZIMBABWE:  New Methods to Maximise Yields  (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=49241)

Mutta jos joku joutuu käsipelillä tekemään pieneen peltoonsa 12 000 reikää, ennen kylvöä, niin ei hän kyllä luultavasti köyhyydestä eroon pääse!

Mutta ehkä, ainakin vähän, ja toinen asia tuossa oli kyllä myös se, että keinolannoitteita pidettiin ko. uutisessa ihan hyvänä asiana.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.10 - klo:08:34
Palataanpa Mosambikiin, jonne KEPA meidät vie uudessa raportissaan ”Kehitysyhteistyö nyt” (http://www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/raportit/pdf/Kehitysyhteistyo_nyt.pdf) (josta jo on ollut puhetta toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg1742#msg1742))

Siellä meille kerrotaan Mosambikin osalta, että budjettirahoitus on hyvä kehitysavun muoto. Ja sitten on esimerkki siitä, miten tämä rahoitus sitten valuu hyvin alaspäin, näin:

Quote
Budjettituen matka pellolle

”Pienviljelijäliitto Udacomon puheenjohtaja Arcanjo Florencio Nihowa on tyytyväinen. Montepuezin kunnassa Pohjois-Mosambikissa toimiva Udacomo on päässyt mukaan kunnan neuvoa-antavaan komiteaan ja pystyy nyt vaikuttamaan siihen, miten kuntatasolle kanavoituvia varoja käytetään.

Komiteatyö on lähentänyt järjestöä paikallishallintoon ja yhteistyötä on tehty myös maatalouden saralla. Nyt udacomolaisten 22 hehtaarin pellolla kypsyy runsas riisisato. Jos sateet ovat suosiollisia, siitä tulee riittämään runsaasti myös myytäväksi. Tämä takaisi hyvinvoinnin noin 40 perheelle, joiden kesken pelto on jaettu. Yksittäisinä perheinä tämä ei olisi ollut Nihowan mukaan mahdollista.

”Neuvottelimme maataloushallinnon kanssa tarpeisiimme sopivan hankkeen: kun sopiva riisilajike oli valittu, osoitimme paikan johon hallinnon koneet raivasivat pellon ja toimittivat  siemenet kylvöä varten”, kertoo Nihowa.

Kun sato on korjattu, kukin perhe maksaa siitä nimellisen osuuden – näin varmistetaan viljelijöiden sitoutuminen hankkeeseen. Paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka suomalaisten veroeurot ovat löytäneet tiensä Mosambikin valtion budjetin kautta Montepuezin pelloille.

Tästä voi tehdä kolme huomiota:

a)   hanke on ilmeisesti aivan uusi ja ensimmäistäkään satoa ei ole saatu. Silti se jo nyt esitetään menestyksenä.

b)   matemaattinen huomio: 22 hehtaaria, 40 perhettä, eli noin puoli hehtaaria perhettä kohti. ”Perhe” on tietysti vähintäänkin 2 henkilöä. Vaikka hehtaarisato olisi kuinka hyvä, niin on aika hurjaa luvata, että se ”takaisi hyvinvoinnin”!

Jos riisiä tulisi myytäväksi vaikka tonnikin henkeä kohti, niin riisin maailmanmarkkinahinta on korkeimmillaankin ollut vain 500 dollaria/tonni. Mosambikin keskisatojen mukaan riisiä tulisi perheelle yhteensä vain n. tonni, ja jos "perhe" realistisemmin olisi vaikka neljä henkeä, se olisi korkeintaan n. 120 dollaria henkeä kohti. Ja luultavasti tosiasiassa siis vielä pienempi summa.

c) vaikka vielä "hallinnon koneet raivasivat pellon", ei sekään tässä juuri auttanut, tuottavuus henkeä kohti jää silti pieneksi. Jutusta ei selviä, paljonko työtä tuo riisipelto vaatii. Jos se vaatii vain vähän, ja kyläläisillä on myös muuta peltoa/työtä, asia muuttuisi vähän parempaan suuntaan

__________

(KEPA-linkissä on tänään 18.9.2010 jotain häikkää, mutta se korjaantunee maanantaihin mennessä)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.06.11 - klo:18:15
Nyt tästäkin asiasta on uutta tietoa ja näkemystä:

"Oliko Valmetin 1980-luvun Tansanian-retki silkka epäonnistuminen?" (http://www.kepa.fi/uutiset/8424)

Nyt - netin mukaan - Tansaniaan ja muihinkin Afrikan köyhiin maihin virtaa traktoreita. Ja traktorien tuotannon aloittamista Afrikassa (http://articles.economictimes.indiatimes.com/2011-04-26/news/29475094_1_assembly-plant-largest-tractor-maker-utility-vehicle) kaavaillaan useassa maassa  - ja siellä useassa maassa onkin jo, ainakin kokoonpanotehtaita.

Valmet oli ehkä vain liikaa aikaansa edellä?

PS. myöhään illalla: Olisiko tämä uutinen itsessään hyvä merkki? KEPA olisi miettinyt uudelleen suhdettaan moderniin teknologiaan?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.11 - klo:13:55
Vaikka tämä Vihreän Langan artikkeli (http://www.vihrealanka.fi/lanka-201126/kuusi-v%C3%A4itett%C3%A4-ruuasta) (johon on tällä viitattu jo muuallakin) yrittääkin väittää, että (väliotsikko) ”Luomutuotanto poistaa kehitysmaista nälän”, niin mukana on seuraava realismi. Joka suorastaan yllättää (lihav. HJ):

Quote
Yksinkertainen ratkaisu luomutuotantoon siirtyminen ei ole. Kuten moneen muuhunkin ympäristöystävälliseen *) vaihtoehtoon siirtyminen, luomuviljely vaatii poliittista tahtoa ja rahaa.

Ekoviljely on työvoima- ja tietointensiivistä, joten siihen pitää panostaa hyvin paljon ennen kuin noin viiden vuoden kuluessa **) suunta alkaa muuttua. Se vaatii poliittista kunnianhimoa. Jos sitä ei välttämättä ole täällä pohjoisessa, niin se on vielä vaikeampaa kehitysmaissa, joissa poliittinen ohjaus voi olla lyhytjänteistä”, Lappalainen sanoo.

Pois on siis nyt ajatus siitä, että luomussa kaikki olisi ihan tai lähes ”ilmaista”!

Täysin loppuun asti ei toki ole mietitty (tai sanottu) mitä ”työvoimaintensiivisyys”
tarkoittaa. (http://www.georgiaencyclopedia.org/media_content/m-1707.jpg)

Täysin loppuun asti ei ole mietitty sitäkään, miten motivoida kehitysmaan viljelijää "tietointensiivisyyteen": opiskelet kaikki luomuviljelyn "salat", mutta et saa traktoria jne. - ja jatkat rikkaruohojen kitkemistä käsin, niin kuin ennenkin? Ja odotat tulosta viisi vuotta.

Jos vielä naapuri saa "paketin" keinolannoitteita, torjunta-aineita ja parempia siemeniä, hyvin nopean koulutuksen asiaan ja heti seuraavana vuonna paremman sadon (vrt. Malawi (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45))?


PS. klo 17:34: "[...]Jos sitä ei välttämättä ole täällä pohjoisessa [...]". Aivan. Minusta KEPA (jota Lappalainen nyt jotenkin edustaa) voisi sitoa mahdolliset tavoitteensa kehitysmaiden luomuviljelystä kehittyneiden maiden luomuviljelyyn! Heti kun Suomessa on Ollilan ja Rauhalan kaavailema 50% luomua (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=176), sitten ...  8)

Vaan onko tuo "kiusoittelu" jo turhaa? Onko KEPA:ssa käytännöllinen realismi asiassa jo voittamassa? Sitäkö nuo Lappalaisen lauseet heijastavat?
___________       

*) tätä väitettä (ja mielikuvaa) käsitellään täällä muualla, aloita vaikka tästä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.0).

**) Toisessa triidissä (vaikka täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=571.msg2158#msg2158)) voidaan jatkaa keskustelua siitä, nousevatko sadot viiden vuoden jälkeen. Yritin kysyä TIKE:ltä, näkyisikö asia Suomen tilastoissa, mutta he valitettavasti totesivat, että tätä teoriaa ei voi kumota eikä varmentaa nykyisellä tavalla kerätyistä Suomen luomutilastoista.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.11 - klo:06:48

Uudessa Kehitys – Utveckling –lehdessä (http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15854) (3/2011) teemana on ruoka.

Siellä on ”Kehitysuutisia” (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=229082&nodeid=32313&contentlan=1&culture=fi-FI), joista yhden mukaan näin:

Quote
Naiset moottorina

Maailman 500 miljoonaa pientilaa ruokkivat yli kaksi miljardia ihmistä. Pientiloilla tuotetaan 80 prosenttia Aasian ja eteläisen Afrikan ruuasta. Tästä naiset tuottavat valtaosan. Naiset ovat Nwanzen mukaan muutoksen voima Afrikassakin.

Kyseistä kohtaa seuraa kyllä nk. menestystarina, mutta onko tuon kohdan kirjoittaja ollenkaan tajunnut noita lukuja?

Jos 500 miljoonaa tilaa ruokkii vain kaksi miljardia ihmistä, työn tuottavuushan on aivan surkea. Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että tilalla asuva perhe pystyy juuri ja juuri ruokkimaan itsensä, ei muuta!

Tästä voisi jopa raa’asti ja poliittisesti epäkorrektisti sanoa, että nuo ”naiset” ovat jopa kehityksen jarruna!

Mahdollisimman epäoikeudenmukainen vertaus – mutta tästä samasta maailmasta, jossa elämme:

USA:ssa 2 miljoonaa ihmistä tuottaa ruoan 300 miljoonalle. Näillä kehitysmaiden pientiloilla tarvitaan siis suhteessa kolmikymmenkertainen väkimäärä samaan tulokseen.

***

Tuo lehti tuli minulle nyt myös kotiin, ja kävin sen läpi melko huolellisesti. Ruokanumerossa maatalouden tuottavuus mainittiin ohimennen kerran, lannoitteet samoin ohimennen kerran. Afrikan osalta NEPAD:ia ja sen CAAPD-linjausta ei mainittu lainkaan. Malawia ei myöskään mainittu yhtään kertaa.

***

Lisäys samana päivänä, illemmalla:  Jos asetetaan tavoite 'köyhyyden puolittamisesta', siihen pitäisi lisätä ehdottomasti maailman pienviljelijöiden määrän puolittaminen! Mutta näin ei saa sanoa. Muuten fiksutkin saattavat esittää, että muutos parempaan saavutetaan näiden pienviljelijöiden 'asemaa parantamalla' tms. - jopa heidän varassaan ...  (lausumattomana tausta-ajatuksena toki näillä fiksummilla luultavasti on, että samalla toteutuu tämä välttämätön rakennemuutos, mutta sitä ei usein tohdita sanoa "ulos").
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.11 - klo:18:09

Minulle tuli mieleen historia, oma historiamme (ja oma sukututkimuksenikin). Jonnekin 1700-luvulle asti Ruotsissa (eli "Ruotsi-Suomessa" eli Suomessa) sellainen toistaitoinen (tms.) viljelijä, joka ei vuosiin pystynyt maksamaan verojaan, kylmän rauhallisesti tuomittiin menettämään tilansa kruunulle, joka sitten antoi sen toiselle, joka sai yrittää. Ulos heitetty voi sitten tarjotua rengiksi tms.

Pitkämielisyyttä toki kruunulla oli, katovuodet ja sodat ym. huomioitiin, annettiin verosta vapautusta. Vieläpä odotettiin tämän ylitsekin, ja annettin asua veroa maksamatta tilalla. Mutta joskus sitten tuli seinä vastaan, ja tehtiin tämä tyly ratkaisu.

Nyt - maailmassa, jossa väestö yhä kasvaa - olisiko vastaavaan menettelyyn syytä kehitysmaissa? Jos ei kertakaikkiaan saa - vuosikausiin - pelloiltaan ulos sanotaan (vertailukohtana) yli tonnin hehtaarillta olevia maissisatoja - jolta pelloilta saisi useita tonneja - vaihdetaan viljelijää? Vaikka se tilalle tuleva sitten olisi ulkomainen firmakin! Nämä tämän tonnin alle viljelevät tuhlaavat maata ...

Olisi sitten täysin sama, jos tämän vaaditun paremman tuoton saisi luomu- tai tehoviljelyn keinoin. Mutta se olisi saatava!

Tämä tuli mieleen täältä (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2011/9/8570) ...
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.11 - klo:04:12

Nyt FAO ym. kertovat, että "Raportti: Ruuan hinta pysyy korkeana ja heittelehtivänä". (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/raportti-ruuan-hinta-pysyy-korkeana-ja-heittelehtiv%C3%A4n%C3%A4)

Kun menemme linkistä eteenpäin (englanninkieliseen) raporttiuutiseen, siellä kerrotaan, että tämä tekee ”köyhät viljelijät, kuluttajat ja maat entistä alttiimmiksi köyhyydelle ja ruokaturvattomuudelle”.

Tämä on kyllä kuluttajien osalta hyvin ymmärrettävää, mutta miten korkeammat hinnat uhkaisivat maanviljelijöitä? Eikö asian pitäisi olla juuri päinvastoin?

Mutta kyllä FAO jne. tässä oikeassa ovat, sillä juuri ne kaikkein köyhimmät viljelijät eivät pärjää omalla tuotannollaan. Siksi myös heitä uhkaa korkeampi ruoan maailmanmarkkinahinta. 

Muta tämän ikävään tilanteeseen syyllisiä eivät lopulta ole esim. maailmanmarkkinoilla ruoalla keinottelijat, vaan ne, jotka ovat jättäneet nämä viljelijät omavaraistalouteensa (joka ei koskaan ole 100% turvallinen tilanne).
 
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.11 - klo:17:24
Tuota samaa asiaa, johon viitattiin uutisessamme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=200), käsittelee tämä artikkeli:

 Overlooking the Obvious: The Opportunity for Herbicides in Africa (http://www.croplifefoundation.org/Africa/OPM%20Africa%20article%20Oct.2011.pdf)

(vapaasti = ”Miten ei huomata itsestään selvää:  rikkakasvien torjunta-aineiden mahdollisuudet Afrikassa”)

Siinä kerrotaan vähän tarkemmin, miten Nigerian naisilta (kyllä, pääosin naisilta - kulttuurikysymys!) menee valtavasti työtä rikkakasvien kitkemiseen.

Kun vielä ko. työ täytyy tehdä aivan tiettynä aikana - liian myöhään tehty työ ei enää hyödytä - arvioidaan, että yhden naisviljelijän aika ja voimat eivät millään riitä yli hehtaarin alan käsittelemiseen.

Ja jos hehtaarilta sitten saadaan - tämän jälkeenkin - vain esim. noin tonnin sato maissia, se riittää juuri ja juuri perheen ruokkimiseen, ei enää myyntiin.

Köyhyysloukku on siis takuuvarmasti napsahtanut kiinni.

Problematiikasta - ja torjunta-aineiden mahdollisuuksista - löytyy vielä tällainen laajempikin selvitys:

Solving Africa’s Weed Problem (http://www.whybiotech.com/resources/tps/Solving_Africas_Weed_Problem_Report.pdf)

(“Afrikan rikkakasviongelman ratkaiseminen”)

 
***
 
Tätä taustaa ajatellen ensimmäisen huolen ei kyllä pitäisi olla tällainen, kuin ”ekofeministi” Vandana Shivalla (http://www.ecoliteracy.org/essays/bringing-people-back-economy) (käännös HJ):
 
Quote
"Kun Monsanto esitteli Roundupin [...] se julisti sen olevan vapautus rikkaruohojen kitkemisestä. Työn ja työllisyyden tuhoajat aina esittävät [tällaisen] tuhon vapautuksena. Kuitenkaan siinä ei ole mitään vapautusta, jos joltakin ryöstetään hänen tuotannollinen kapasiteettinsa. Siinä ei ole mitään arvokkuutta, jos kohdellaan korvattavana".


Eli siis kehitysmaiden naisten pitäisi saada jatkaa kitkemistään? Koska osaavat sen niin hyvin? Että ovat - tai ansaitsivat olla - asiassa "korvaamattomia"? "Arvokkaasti"?
 
Käytännössä ainoa niksi, jonka Shiva ja kumppanit, luomuväki, esittävät tämän rikkakasviongelman helpottamiseksi (ja kitkemistyön vähentämiseksi) kehitysmaissa, torjunta-aineiden käytön sijasta, on lomittaisviljely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomittaisviljely) (intercropping).
 
Siitä voi jotain apua ehkä olla, varsinkin, jos sitä käyttää torjunta-aineiden kanssa, tai sitten siitä ei ole apua, tai sitten se tuo mukanaan omat, tuottavuutta alentavat ongelmansa, ks.
 
Maize intercropping systems in Africa (http://www.knowledgebank.irri.org/ckb/index.php/agronomy/maize-intercropping-systems-in-africa)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.01.12 - klo:19:30
(Tässä linkatussa jutussa on yhtymäkohtia muuallekin, Malawiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.0) tai Suomen kehitysmaapolitiikan suosittamaan metsäviljelyyn (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg1768#msg1768) tai ilmastokysymykseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0), mutta olennaisesti se kuuluu tänne)

Malawi farmers ease climate woes with fertiliser trees (http://www.trust.org/alertnet/news/malawi-farmers-ease-climate-woes-with-fertiliser-trees/)

Eli ”Malawin viljelijät helpottavat ilmastohaittoja lannoitepuilla”.

Otan esille tämän (artikkelin loppupuolelta, ja suoraan suomentaen):

Quote
PUTOAVAT KUSTANNUKSET

Killar Kawelama on hyvin tyytyväinen tuloksiin.

”Asiat ovat muuttuneet paljon siitä, kun aloitimme tämän käytännön, jossa hautaamme lehtiä näistä puista”, hän sanoi.

Jos Kawelama olisi käyttänyt kemiallisia lannoitteita, hän olisi saanut satoa 20 maissisäkkiä, kukin 50 kilon painoisia. Siitä lähtien kun hän on siirtynyt lannoitepuiden käyttöön, hänen satonsa ovat vähän laskeneet, 18 säkkiin.

“Mutta nyt minulla menee paremmin, koska säästän yli 24 000 Malawin kwachaa (noin 150 dollaria), jotka yleensä käytin kemiallisiin lannoitteisiin”, hän selitti.

Tilan eli viljelysmaan kokoa ei kerrota. Mutta sadosta voi päätellä, että alle hehtaarista on kyse.

Mutta mitä kaikkea viljelijä oli tilallaan ennen sadonkorjuuta tehnyt? Poimitaan artikkelista, toisesta kohdasta. Hän on:

-   kaivanut istutuskolot joka vuosi (keväällä)
-   haudannut niihin tämän tietyn puun lehtiä
-   sadekauden tullessa (syksyllä) avannut joka kolon ja istuttanut siihen siemenen.

Edelleen voi päätellä, että alle hehtaarista on kyse. Ja tulee myös olemaan. Ja muutakin voi ennustaa, joka tulee olemaan ja pysymään. Jos näin jatketaan.

(Hänen vaimonsa osuudesta myöhemmin talvella – vrt. edellinen puheenvuoroni – artikkeli ei kerro.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.02.12 - klo:18:58
Kirjoitin edellä:
 
Olisi sitten täysin sama, jos tämän vaaditun paremman tuoton saisi luomu- tai tehoviljelyn keinoin. Mutta se olisi saatava!

Mutta eivätkö oikeastaan Halonen ja Zuma jne. (eli tämä "paneeli" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=210)) sano ihan samaa ...
 
Quote
"Hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen tulisi toimia uuden 21. vuosisadan vihreän vallankumouksen - ”ikivihreän vallankumouksen” - puolesta, joka pyrkisi ainakin kaksinkertaistamaan tuottavuuden ja samalla dramaattisesti vähentäisi resurssien kulutusta [...]”
(lihav. HJ)
 
... vaikka he puhuvatkin hallinnollisella ylätasolla, eivätkä tekstissään pääse näihin viljelijöihin asti. Mutta "hallitukset ja kansainväliset järjestöt" voivat pyrkiä tähän vain siten, että ne pitävät (osaltaan) huolta, että itse viljelijät pystyvät kaksinkertaistamaan tuottavuuden. Ja viljelijöiden on siis pystyttävä!
 
***

Ja eikö myös meidän lausuntomme UM:lle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg2663#msg2663) ole täysin linjassa Halosen, Zuman jne. raportin kanssa?! Vai mitä?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.02.12 - klo:12:58
Tuolla toisessa keskustelussa mainitussa UNU-Wider-raportissa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg2729#msg2729) esitetään ”vihreän kasvun” kannalta ”optimaalisena” lannoitustapana mikroannostelu (microdosing) ja kerrotaan, että sillä, tässä ICRISAT-projektissa (http://www.icrisat.org/what-we-do/agro-ecosystems/aes-rb-microdosing.htm) olisi saavutettu hyviä tuloksia.

Kuulostaa tosi hyvältä: lannoitteita käytettäisiin vain n. kuudesosa ”normaalista”, mutta silti saataisiin tuplasadot. Päästöt luontoon tietysti vähenisivät, ja toisaalta köyhä afrikkalainen viljelijä ei joutuisi maksamaan lannoitteistaan niin isoa laskua. ”Microdosing” näyttääkin nyt nauttivan aika jakamatonta suosiota nettikeskusteluissa.

Mutta minkälainen tuo tekniikka on käytännössä? Näyttäisi siltä, että se on erittäin työvaltainen, pieni lannoitemäärä jaetaan käsin kasvi kasvilta.

Eli siinä suhteessa se näyttäisi hyvin samanlaiselta kuin tuo edellä mainittu Malawin puiden lehtien hautaaminen kasvin juurelle. Vaikka teollisia lannoitteita käytetäänkin.

Siellä täällä on puhetta, että asiaan olisi suunniteltu (http://uk.oneworld.net/article/view/161129/1/5847) *) koneita / laitteita työtä helpottamaan, mutta kyllä se vaan käsin pääsääntöisesti yhä tehdään, siltä se ainakin (Googlen, netin) kuvissa näyttää.

Niinpä siinä sitä taas luultavasti, valitettavasti ollaan. Enempää kuin sitä noin hehtaaria ei afrikkalainen (nais)viljelijä ehdi / jaksa käsitellä. Ja on köyhyysloukussa yhä. Ja selkä kipeänä, jo ennen rikkakasvivaihetta.

Periaatteessahan asiaan voisi laitteita kehittää, ja luultavasti esim. suorakylvöön kehitetyt koneet olisivat avuksi. Nyt en ole löytänyt tästä tarkempaa tietoa, onko joku muu?

___________

*) Tai vasta "arvioitu", olisiko se mahdollista:

Quote
To ease the labor problem, researchers are evaluating the use of fertilizer tablets and mechanical seeders.

Ihan tällaisena testikysymyksenä: suostuisiko suomalainen viljelijä - nyt, ilman näitä vielä vasta suunniteltuja apukeinoja, ja oli sitten nainen tai mies - käyttämään tätä "mikroannostelun" menetelmää? (Suomalaisten kaupunkiviljelijöiden (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=607.0) vastauksia tähän ei tässä sitten pyydetä eikä odoteta, tämä rajaus!)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.12 - klo:19:44
Periaatteessahan asiaan voisi laitteita kehittää, ja luultavasti esim. suorakylvöön kehitetyt koneet olisivat avuksi. Nyt en ole löytänyt tästä tarkempaa tietoa, onko joku muu?

(Vastaan tämän verran itselleni, mutta edelleen pyydän paremmin tietäviä apuun)

Kaipa tällaisella koneella (http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Kylvo_ja_lannoitus/seed-hawk-400-800c---kylvolannoitin/) (kaupallinen sivu, tässä vain esimerkkinä) pystyisi harrastamaan mikroannosteluakin lannoituksessa, halutessaan. Ja luultavasti näilläkin (http://www.fao.org/ag/magazine/0703sp1.htm), kehitysmaihin viritellyillä suorakylvövehkeillä (FAOn sivu).
 
Tämänkin sivun mukaan (http://www.drylands-group.org/Articles/1933.html) Malissa olisi ollut käytössä
 
”Mechanical placement of seed and fertilizer microdose”

eli siementen ja mikroannostellun lannoitteen koneellinen [maahan] sijoittaminen (kylväminen).

Eli teknologiaa olisi, ainakin kehitettynä, kokeiltuna. Käytetäänkö sitä?
 
Sitten on vielä kysyttävä,  että miten tämä mikroannostelu eroaa täsmälannoituksesta?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 14.02.12 - klo:21:13
Kyllä määrää ei voi paljoa pudottaa. Esim puilla, metsässä, juuristoa on koko maa-alalla.  Kyllä ravinteet tulevat otetuiksi. Ja jos ravinteita on vähän, ei ole kasvulle raaka-aineita.
Taas viljanviljelyssä sijoituslannoitus, siis tavallinen nykyaikainen kone, sijoittaa lannoitteen oikeaan paikkaan, kylvörivejä syvemmälle.  Noin8 cm syvyyteen.
Suorakylvökoneissa yleensä lannoite menee samaan riviin siementen kanssa (viljoilla n 5cm syvälle), mitä toiset pitävätkin parhaana paikkana. Olisiko jotenkin parempi, jos homman tekisi pinseteillä tai sormilla... rohkenen epäillä.
Itse en ole noita mikrojuttuja vielä ennättänyt lukea, mutta äkkiseltään kuulostaa laihialaisen lihasopan sovellukselta. Siinähän on vain yksi lihapala, narussa, jotta sen saa niellä moneen kertaan.

Täsmäviljelyssä eroa "normaaliin" on lähinnä se, että maaperän ravinteisuuden ym vaihtelut tutkitaan tarkemmin: maanäytteitä jopa joka aarilta, tutkitaan labrassa erikseen, ja pelto sitten myös lannoitetaan näitten ruutujen tulosten perusteella. Paljon tekniikkaa on mukana: paikannusjärjestelmä, automaattisesti säätyvä lannoitteen syöttö (ja eri lannoitelajien määrien suhde)  kylvökoneessa sekä sadonkorjuussa puimurin automaattinen sadon määrän tarkkailu... On siis isojen tilojen tekniikkaa kehittyneissä maatalousmaissa. Ravinteiden käyttömääristä ei siis täsmäviljelyssä juurikaan tingitä. Kohdennetaan ne vain tarkemmin kuin tavallisessa.

LISÄYS illemmalla: Nyt luin linkit, ja ekahan olikin selvää suomea. Ei tuossa koneessa ihan uutta taida olla paljoakaan... mutta tuommoisia pitäisi nälkämaihin kyllä saada, ja säiliöt täyteen, lannoitteitakin.

Tuo aiempi: "Fertilizer applied in small doses at the right place and at the right time is triggering the much-awaited Green Revolution in sub-Saharan Africa. 
The technique of strategic fertilizer application, known as microdosing, has the potential to end widespread hunger in drought prone areas of sub-Saharan Africa, where the soil has been vastly degraded. Moreover, it is a cutting edge innovation that could help poor farmers cope with the soaring prices of food and fertilizer.
Farmers who practice microdosing apply 6 gram doses of fertilizer— about a full bottle cap or a three-finger pinch—in the hole where the plant is placed (at the time of planting). That translates to about 60 kilos of fertilizer per hectare (53 pounds per acre)."

... ihan mikrosta tai homeopatiasta ei ole siis kyse. Jos aine on ureaa, on siinä lähes 30kg typpeä/ha. Koska vedenpuute saattaa rajoittaa sadon määrän kovin alas, ei joissain oloissa tuon enempi typpeä kannattaisi laittaakaan.... ja kyse on jostain isohkosta kasvista, istuttamalla perustettavasta kasvustosta, jollaisen kohdalla yksilöllinen käsin kohtelu voi olla nipin napin järkevää. Emännät Suomessa tekevät puutarhoissaan tuota kanankakalla. (omalleni suosittelen hanskojen käyttöä... siis omalle emännälle)
 
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.12 - klo:19:54
Kiitos asioiden ja termien selvennyksestä.

... ihan mikrosta tai homeopatiasta ei ole siis kyse. Jos aine on ureaa, on siinä lähes 30kg typpeä/ha. Koska vedenpuute saattaa rajoittaa sadon määrän kovin alas, ei joissain oloissa tuon enempi typpeä kannattaisi laittaakaan.... ja kyse on jostain isohkosta kasvista, istuttamalla perustettavasta kasvustosta, jollaisen kohdalla yksilöllinen käsin kohtelu voi olla nipin napin järkevää. Emännät Suomessa tekevät puutarhoissaan tuota kanankakalla. (omalleni suosittelen hanskojen käyttöä... siis omalle emännälle)
(lihav. HJ)

Nii … in. Tästä Dennis Averyn artikkelista (http://www.cgfi.org/2011/12/a-new-strategy-to-feed-the-world-by-dennis-t-avery/) (joka on muutoinkin mielenkiintoinen, palataan siihen myöhemmin toisaalla) löytyi arvio (vähän laskin eekkereitä ja hehtaareja), että USA:ssa hehtaarilla olisi noin 75 000 maissikasvia. Paljonko niitä on hehtaarilla Afrikassa? Ja kauanko tuollainen käsin lannoitus kasvi kasvilta ajallisesti vie? Jos yhtä kasvia kohti menisi vain sekuntikin, merkitsisi se jo parin kolmen päivän työtä hehtaarilta, eikö? Ja selkä olisi kipeä jo siitä! Muta käytännössä, uskallan arvioida, se vie enemmän kuin sekunnin, jolloin …

***

Terveisiä vain, Matti, emännällesi! Ainakin kalakukkonsa hän oli viljellyt täsmälleen oikein! Valitettavasti kalakukot – jos olen oikein ymmärtänyt – eivät kaiketi juurru Helsingin maaperään, eli tänne niitä ei kannata yrittää istuttaa, joten olemme tässä edelleen riippuvaisia teistä, siellä Savossa …  ;D
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 18.02.12 - klo:19:50
Olen samaa mieltä: ihmisellä pitää olla parempaa tekemistä kuin kyykkiä itsensä kipeeksi pellolla.
Minä pidän tuota mikrolannoitusideaa ihan pöhkönä, jos edellytetään siinä, että käsin hyppysellinen tai pullonkorkillinen kullekin siemenelle laitetaan evääksi. Kone tekee lannoittamisenkin, paitsi helpoksi, myös konemaisen tarkasti, ja kyllä konekin saataisiin laittamaan lannoitteet kasaan siemenen alle, mutta se ei ole paras paikka. Siemenen vedenotto vaikeutuisi liiallisen suolakonsentraation johdosta.
Kyseessä lienee tarve keksiä jotain uutta, profiloitua. Ei passaa myöntää, että Borglauh tiesi jo kaikki tarvittavat asiat. "väärin sammutettu nälkä?"

Terveiset Arjalta ja minulta teille molemmille! Nyt ei ole kunnolla saatu kalakukkoviljelmään tarvittavaa tärkeää raaka-ainetta. Silloin harvoin kun on saatu, on puute ollut jo niin kova, että se on hyödynnetty nopeimmalla tavalla: pannulla pyöräytetty ja suuhun vaan. (kelikin järvellä on hankala. Viimeksi tänään kiskottiin järvellä  moottorikelkkaa käsin liikkeelle sohjosta. Eikä tullut yhtäkään kalaa.... tosin oli eka kerta noin vuoteen kun ihan ilman saalista jäätiin) ... uusi sauna kyllä saatiin (hieman keskeneräisenä) siirretyksi jäätietä myöten oikeaan "osoitteeseen", saaren uloimpaan nipukkaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.12 - klo:18:11

Kaikessa toiveikkuudessaan - ja tiettyine saavutuksineenkin - tämä on lopulta vähän surullinen tarina:

Senegal's Investment in Rural Youth Bearing Fruit (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=107214)

Senegalilaiset nuoret on siis saatu innostumaan maanviljelystä, tulosta ja tulojakin on tullut.

Mutta kuinka paljon? Henkeä kohti, yhtä nuorta kohden vuodessa toisena vuonna 1400 dollaria, toisena, huonompana vuonna 800.

Vuoden päivillä jaettuna siis parempana vuonna non 4 dollaria päivässä, huonompana noin 2.

Ostovoimaltaan nämä tulot varmaan Senegalissa ovat jonkin verran parempia, miltä ne meidän näkökulmastamme näyttävät.

(Maailmanpankin mukaan absuluuttinen köyhyysraja on 1,25 dollaria päivässä, mutta se on näitä PPP- eli ostovoimaan suhteutettuja dollareita)


***

Hieman harhaanjohtavasti muuten kerrotaan luomulannoitteiden hinnoista:

Quote
"We need 300 bags of organic manure for each hectare; this costs 1,500 CFA (three dollars) if it's chicken manure, and 700 CFA (1.40 dollars) if it's cow dung," he told IPS.


Tämä ei voi tarkoittaa kokonaishintaa, vaan luultavasti säkkihintaa. Jolloin hehtaarin lannoitekustannuksiksi tulee noin 900 tai 450 dollaria, lannoitteesta riippuen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.12 - klo:17:49
Tämä IPS:n juttu Togosta on kummallinen - vaikka se suhtautuu myönteisesti (hintatuoettuihin) keinolanoitteisiin. Tai ehkäpä oikeistaan juuri siksi.

The Land is Never Wrong', Says Togolese Farmer (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=107461)

Sillä sen luvut kertovat näin. Kyseinen viljelijä on tyytyväinen puolen tonnin maissisatoon hehtaarilta. Jopa iloinen, jopa ylpeä siitä. Ja jopa kiittää Togon valtion PNIASA-ohjelmaa, joka on antanut hänelle edullisesti siemeniä ja lannoitteita, joka on siis tämän sadon mahdollistanut.

Puoli tonnia! Viljelijä kyllä kertoo kykenevänsä (päiväntasaajalla olevassa Togossa) saamaan kaksi satoa vuodessa, mutta siitäkin tulee vasta yksi tonni.

Maailmanpankin tässä vertailussa (http://data.worldbank.org/indicator/AG.YLD.CREL.KG) Togon viljasatojen (tarkoittanee pääosin maissia) hehtaarituotto keskimäärin v. 2007 - siis ennen tätä PNIASA-ohjelmaa - oli 1,12 tonnia. Surkea, mutta siis suurempi kuin tämän iloisen ja tyytyväisen viljelijän, josta IPS kertoo.

Mistä tässä on kyse?

Olisiko numerotaidoton toimittaja sotkenut asiat, ja kyseinen viljelijä hänelle olisikin tosiasiassa kertonut, että hän nyt PNIASA-ohjelman avulla saa 4 tonnia hehtaarilta?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.12 - klo:05:24
Hesari kertoo tänään Rio+20 -kokoukseen liittyvässä jutussa miljardista nälkäisestä ja noin samasta määrästä ihmisiä, jotka joutuvat elämään alle 1,25 dollarilla päivässä. Sitten se kertoo tämän faktan (joka nyt näyttää olevan lähes "pakollinen" lause myös poliitikkojen teksteissä): noin 500 miljoonaa tilaa ruokkii noin 2 miljardia ihmistä.

Mutta sen enempää poliitikot kuin HS eivät näe (tai ainakaan tuo esiin) yhteyttä näiden tosiasioiden välillä.

Vaan kantavat vain huolta siitä, miten nämä 500 miljoonaa tilaa eli viljelijää voivat jatkaa "kestävästi".
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.12 - klo:13:35
Tuo em. lause näyttää nyt todella olevan ihan pakollinen. Näin (20.6.2012) Punainen Risti:

Punainen Risti vaatii tukea Afrikan pienviljelijoille (http://www.punainenristi.fi/uutiset/20120620/punainen-risti-vaatii-tukea-afrikan-pienviljelijoille)

Sielläkin on "laatikko" (ko. lauseen lihav. HJ):

Quote
Maatalous on suurin työllistäjä

Maatalous on suurin yksittäinen työllistäjä ja tulonlähde maailmassa. Arviolta 500 miljoonaa pienviljelijää tuottaa ruokaa peräti kahdelle miljardille ihmiselle. Toisaalta yli kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maaseudulla. Nälänhädästä kärsii yli 900 miljoonaa ihmistä maailmassa

Erityisen "komeata" numerotaidottomuutta tuossa on sana "peräti"!

Kynnys on todella korkea ilmaista asia niin kuin se on: he ruokkivat surkeat 2 miljardia ihmistä!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.12 - klo:17:07
 
Tsad. Noin 10 000 000 asukkaan valtio Saharan etelälaidalla, Sahelin aluella. Kahden viimeiden vuoden aikana kärsinyt nälästä, viljan vajaus ollut itsepäisesti noin 500 000 tonnia.
 
Mutta nyt sitten ...
 
Tractors Revolutionise Agriculture in Chad (http://www.ipsnews.net/2012/09/tractors-revolutionise-agriculture-in-chad/)
 
... eli traktorit tuovat vallankumoksen Tsadin maanviljelyyn.
 
On tapahtunut:
 
- on avattu traktoreiden kokoonpanotehdas
- hallitus on antanut traktorit pienviljelijöiden käytettäväksi
- noin 450 000 hehtaaria kynnetään
- noin 900 000 tonnin satoa odotetaan (lisäsatoa, vaikka artikkeli kertoo sen epätäsmällisesti)
- kustannus kynnöstä on 19 dollaria hehtaarilta, 914 traktoria tekee työn
- vaikeuksia on huollossa, mutta traktorit eivät "jää pellonreunaan ruostumaan"
- koetiloilla on saatu 9 tonnin riisisatoja
- kemiallsia lannnoitteita (NPK) ei hyljeksitä (vaikka juttu ei niiden roolia korostakaan)
- viljavarastoja kerätään
 
Tsadin tilannetta kannattaa seurata.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.12 - klo:19:34

On aivan pakko lainata Jan Kuhasen artikkelia/vastinetta HS:n mielipidesivulla tänään. Se oli otsikoitu; "Yksi huono vuosi voi suistaa pienviljelijän köyhyyteen".


Quote
Poh­jo­sen mai­nos­ta­ma pien­ti­la­vil­je­ly on se­kä ta­lou­del­li­ses­ti et­tä ruo­ka­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa vain hy­vin pie­nes­sä osas­sa Af­rik­kaa. Yli­jää­mää ker­tyy vä­hän ja yk­si huo­no vuo­si voi vie­dä kai­ken suis­taen per­heet köy­hyys­kier­tee­seen. Ke­hi­tys­yh­teis­työs­sä on vuo­si­kym­me­niä li­pu­tet­tu pien­vil­je­lyn puo­les­ta, vaik­ka muu­ta­mat ete­läi­sen Af­ri­kan val­tiot ovat osoit­ta­neet suu­rem­pien ti­la­ko­ko­jen pää­oma­val­tai­sen maa­ta­lou­den ole­van mo­nin ver­roin tuot­toi­sam­paa.

Pa­nos­ta­mal­la pe­rin­tei­sek­si miel­le­tyn pien­vil­je­lyn tu­ke­mi­seen tue­taan pait­si rau­ta-ai­kais­ten maan­käyt­tö- ja vil­je­ly­me­ne­tel­mien jat­ku­mis­ta, myös epä­ta­sa-ar­vois­ten so­siaa­lis­ten val­ta­ra­ken­tei­den säi­ly­mis­tä.

Pel­loil­la ja ko­ti­töis­sä raa­ta­vat pää­osin nai­set ja lap­set. Per­heil­lä ei ole va­raa kou­lut­taa jäl­ki­kas­vuaan, kos­ka pelk­kä hen­gis­sä py­sy­mi­nen vaa­tii kaik­kien per­heen­jä­sen­ten työ­pa­nok­sen. Myy­dyis­tä tuot­teis­ta saa­ta­va ra­ha pää­tyy usein per­heen­pään eli mie­hen tas­kuun. Tu­lot ovat ai­van liian niu­kat mah­dol­lis­taak­seen mer­kit­tä­vät in­ves­toin­nit tuot­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­seen.

Pien­ti­la­val­tai­nen Sa­ha­ran ete­lä­puo­lei­nen Af­rik­ka vas­taan­ot­ti vuon­na 2011 noin 2 516 765 ton­nia ruo­ka-apua. Väes­töl­tään suu­rem­pi Aa­sia vas­taan­ot­ti sa­maan ai­kaan ruo­ka-apua 861 454 ton­nia. Luon­no­no­lot, il­mas­ton­muu­tos ja konf­lik­tit se­lit­tä­vät eroa, mut­ta osa­syy on myös köy­hien Aa­sian mai­den ha­lu ke­hit­tyä.

Ke­hi­tys edel­lyt­tää muu­tok­sen hy­väk­sy­mis­tä. Tä­tä mo­nen on Af­ri­kas­sa vai­kea niel­lä.


Tuohon ei mielestäni voi lisätä kuin sen, että tätä on monen Euroopassa ja USA:ssa vaikea niellä.
 
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.12 - klo:07:29
Vastineena HS:n Mielipide-palstalla tiistaina 13.11.2012 kirjoitti Tiina Huvio:

Quote
Kehittyvä Afrikka tarvitsee pienviljelyä

Ve­li Poh­jo­nen (HS Mie­li­pi­de 1. 11.) ja Jan Ku­ha­nen (HS Mie­li­pi­de 2. 11.) väit­te­li­vät Af­ri­kan pien­vil­je­li­jöi­den ase­mas­ta. Vaik­ka Af­ri­kas­sa käy­te­tyt me­ne­tel­mät ovat vie­lä van­ha­nai­kai­sia, loik­ka suur­vil­je­lyyn on mah­do­ton.

Vuon­na 2007 vie­lä yli 60 pro­sent­tia af­rik­ka­lai­sis­ta asui maa­seu­dul­la. Suu­ri osa väes­tös­tä on jo­ko suo­raan tai vä­lil­li­ses­ti riip­pu­vai­nen maa­ta­lou­den elin­kei­nois­ta.

Vaik­ka teol­li­suus ja pal­ve­lut tar­joa­vat työ­tä, maa­ta­lous ja sen lii­tän­näis­elin­kei­not ovat avai­na­se­mas­sa, jot­ta maail­man no­peim­min väes­töl­tään kas­va­va man­ner voi­si työl­lis­tää nuo­ri­son­sa.

Tuossa on varmasti järki siinä, että yhtäkkinen "loikka" voi olla mahdoton. (Eräät vihreät ovat kyllä sitä mieltä, että Afrikka voisi energiaratkaisuissaan "loikata yli" fossiilisten polttoaineiden välivaiheen ...).  Mutta silti on varottava nykytilanteen "pyhittämistä", puhumista afrikkalaisten viljelijöiden "oikeudesta" jatkaa niin kuin ennennkin.  *)

Eli vaikka asteittain mennään, niin suunnan täytyy olla selvä. Eli tuottamattomat mikrotilat eivät ole tulevaisuutta, vaikka ne nyt työllistäsivät hyvin. Eikä afrikkalainen nuori välttämättä jääkään sinne mikrotilalle, vaan lähtee kaupungin slummiin kyttäämään, josko löytyisi jotakin työtä. 

Lopun edestä kirjoituksessa sitten kuvataan tilannetta ja vaikeuksia. Ilmastonmuutoskn muistetaan. Mutta sitten on tällainen (lihav. HJ):

Quote
Maa­ta­lou­den muu­tok­sen pi­tää pe­rus­tua te­hok­kaam­mal­le re­surs­sien käy­töl­le. Kes­tä­vä maan­käyt­tö, or­gaa­ni­set lan­noit­teet, me­ka­ni­soin­ti ja maa-met­sä­vil­je­ly aut­ta­vat, mut­ta ne vaa­ti­vat pa­nos­tus­ta maa­ta­lous­neu­von­taan.

Miksi orgaaniset eli luomulannoittteet, ja tuo maa-metsäviljely? Vaikka Afrikassa on selkeitä menestystarinoita "teollisten" lannoitteiden käytöstä? Miksi ylipäänsä mainita asiaa, eikö (meille) pitäisi olla vallan samantekevää, millaisilla lannoitteilla tuottavuutta nostetaan?

Tiina Huvio kirjoitti vain omana itsenään, mutta on netin mukaan (ainakin aimmin) ollut ulkoasiainministeriön maatalousasioiden neuvonantaja. Paljonko tuosta hänen lainatusta lauseestaan on "heijastusta" (tai osa) ilmiöstä, jota olemme täällä epäilleet:

Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0)

__________

*) äärimmäisenä esimerkkinä tämä IPS:n artikkeli (http://www.ipsnews.net/2012/11/foreign-farmers-undermine-food-security-in-zambia/) maan kahminnasta Sambiassa, jossa (ellei taas ole  kyse toimittajan numerotaidottomuudesta) surraan tätä:

"In Masaiti district, in the mineral-rich Copperbelt Province, over 2,000 farmers were allegedly evicted from their land in 2011 following the acquisition of over 200 hectares by a Nigerian cement manufacturer."

Eli 2000 viljelijän olisi pitänyt saada jokaisen jatkaa (kuten ennenkin) keskimäärin hiukan yli 0,1 hehtaarin tiloillaan?

 
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.11.12 - klo:18:54

Viitaten toiseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.msg3358#msg3358), myöskään tämä Maailman Kuvalehden  artikkeli …

Vihreä vallankumous ei ole sama kuin ruokaturva (http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/11855)

…. ei tuomitse Vihreätä vallankumousta sinänsä, mutta epäilee sen sosiaalista onnistumista:

Quote
"Afrikkalaisen vihreän vallankumouksen allianssi AGRA voi kuulostaa hyvältä hankkeelta, mutta saattaa osoittautua toimimattomaksi. AGRA oli syyskuisen foorumin pääjärjestäjä ja johtajansa Jane Karukun mukaan pienviljelijät ovat sen toiminnan keskiössä.

Pienviljelijät ovat kuitenkin keskiössä ennen kaikkea sen vuoksi, että he muodostavat enemmistön ja takaavat tarvittavat resurssit, eivät sen vuoksi, että he olisivat hyödynsaajia."

Mutta tässäkin on kysyttävä, että jos kukaan ei joudu pois mailtaan, eli siis jää sinne, eli tilanne pysyy muutoin ennallaan, paitsi että sadot paranevat, niin onko tilanne kuitenkaan parantunut?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 20.11.12 - klo:13:37
Numerotaidottomuutta se on, kun tämmöinen on UUTINEN: "In Masaiti district, in the mineral-rich Copperbelt Province, over 2,000 farmers were allegedly evicted from their land in 2011 following the acquisition of over 200 hectares by a Nigerian cement manufacturer."

Kyseessä on yhden pienehkön amerikkalaistilan peltoalasta tai yhden suurehkon suomalaistilan. Joka työllisti 2000 ihmistä. Peltoalassa ei siis tullut isoa vahinkoa. Mutta tuommoinen työllistämisen osaaminen... se on poliitikoilta Suomesta ja molemmista Amerikoista hävinnyt. Onneksi.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.13 - klo:07:33

Emme ole ajatuksessamme yksin:

Ultimately, the answer to the crushing poverty of subsistence farming is not more subsistence farming (http://colinmcinnes.blogspot.co.uk/2013/01/answer-to-crushing-poverty-of.html)

Eli lopulta omavaraisviljelijöiden ("pienviljelijöiden") köyhyys poistetaan maailmasta vain - hävittämällä omavaraisviljely!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.13 - klo:07:20

Jostain syystä tämä n. vuoden vanha juttu ilmestyi tänään Demokraatissa:

Ilmastonmuutos ajaa indonesialaisia kaupunkiin (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2819145/ilmastonmuutos-ajaa-indonesialaisia-kaupunkiin)

Tästä voisi keskustella tuolla ilmastonmuutostriidissäkin - ja siitä, paljonko vaikutusta ilmastonmuutoksella todella on - mutta haluan kiinnittää huomiota tähän:

Quote
– Nyt emme pysty sanomaan, milloin sade alkaa tai riisi kypsyy, joten jatkamme töitä kaupungissa, kunnes asia on varma. Kulkeminen edestakaisin tulee liian kalliiksi, polkupyöräriksaa ajava Sarjo kertoo. Hänellä on paikalliseen tapaan vain yksi nimi.

Sarjolla on Indramayussa 1 400 neliömetrin riisipelto, jonka tuotolla hän toivoo kustantavansa muslimien ramadan-kuukauden juhlat heinä-elokuussa.

Todellakin tulee kalliiksi siihen nähden, että kun Indonesiassa satotaso on noin 4 tonnia hehtaarilta, tuolta alalta (0,14 ha) Sarjo voi odottaa noin puolen tonnin satoa, josta voi saada siinä 200 euroa tuloja.

Mutta kuinka tarkoituksenmukaista ylipäänsä on tällainen järjestely? Ongelma näyttäisi olevan jossain muissa asioissa kuin ilmastonmuutoksessa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 15.03.13 - klo:12:45

OIKEIN ÖKYRIKKAASSA valtiossa on varaa jopa kannustaa tuottamattomuuteen:
http://mattipekkarinen.net/2013-/luomutuet.jpg

-veronmaksaja kyllä väistämättä hieman köyhtyy.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.13 - klo:21:01
Tämähän se juuri on. Luultavasti suuri (tai ainakin jonkinmoinen) osa niistä, jotka täällä Suomessa ja yleensä rikkaissa maissa kannattavat luomuviljelyä kehitysmaissa, jossain alitajunnassaan (varsinaisia aivoja tässä ei käytetä) tulkitsevat asian niin, että kun luomulla pärjää niin hyvin täällä, niin siinähän oiva keino kehitysmaidenkin viljelijöille.

Heidän mielestään on mahdollista sekä se, että

a) viljellään pienimuotoisesti, mahdollisimman perinteisesti jne. (vailla kauheita tehoviljelyn tuottavuustavoitteita) ja samaan aikaan se että
b) ruoan hinta on kuluttajille erittäin halpa, köyhä hyötyy

**

Aina jossain vaiheessa näissä teorioissa tulee mieleen tietty vitsi. jonka aikanaan olen lukenut Valituista Paloista, miljonäärin lapsen kouluaineesta köyhästä perheestä, jossa kaikki, jopa autonkuljettajakin, olivat köyhiä. Laitoin aiemmin jo sen muunnelman (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=598.0) huumoriosioomme.

Siis aina jossain vaiheessa mietin, että kuvittelevatko asian kannattajat, että tämä asia olisi hoidettavissa niin, että kehitysmaissakin valtio maksaisi luomutukea?

Kotimaassammehan, eli Suomessa. aika ajoin putkahtaa kyllä esiin ajatus, että luomun sietämättömän korkeat hinnat olisivat kokonaan hoidettavissa riittävällä valtion tuella.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Ville Aarnikko on 16.03.13 - klo:12:12
Kyselin tukiasiasta hiljattain koska asia on jäänyt minulle epäselväksi. Suomessa luomuviljely saa kaikki samat tuet kuin tavanomainenkin viljely + tämän lisäksi luomutukea 140 euroa per hehtaari.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Title: Erityisympäristötuet
Post by: Matti Pekkarinen on 16.03.13 - klo:13:53
Tuet euroa per vuosi per hehtaari (tai per eläin)?

Täältäpä erityisympäristötuet löytyvät: http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/esitteet/erityistukiesitteet.html

Perus-luomutuet:
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FclaEsI/esite5_luonnonmukainen_kotielaintuotanto_a4.pdf 126€/ha
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FcjYhpu/esite4_luonnonmukainen_viljely_a4.pdf 141€/ha

Ja sitten aika hyvin luomu-elämäntapa-ajatteluun (ettei tuotannon määrällä ole paljoa väliä. Raha on tärkeää)sopivat, mm nämä:
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FcngBqY/esite6_luonnon_ja_maiseman_monimuotoisuus_a4.pdf
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FcpLJRj/esite7_perinnebiotooppien_hoito_a4.pdf
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FcZ1Fmw/esite1_alkuperaisrotujen_kasvattaminen_a4.pdf itäsuomenlehmä 500€/vuosi
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65Fd5WqkY/esite15_alkuperaiskasvien_viljely_a4.pdf 450€/ha

Ihan kaikkia tukia ei samoilta hehtaareilta voi imuroida, vaan näiden ympäristötukien (pinta-alaperusteisten) kattona taitaa olla 600€. Oikein runsas raha turmelisi lumuihmisenkin? Mutta sekin onnistuu, sillä eläinperusteisia tukia tuo rajoitus ei koske.

Tavanomaisen viljelyn tuet (yhteensä n 600-700 euroa/ha) tulevat myös luomutilalle.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.13 - klo:18:24
Kansan Uutiset kertoo uudesta raportista, ja otsikossaan kysyy:

Olivatko Zimbabwen maanvaltaukset sittenkin menestys? (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3004903/olivatko-zimbabwen-maanvaltaukset-sittenkin-menestys)

Uutinen kertoo, että sadot ovat "lähes entisellään":

Quote
Tärkeimpien viljelykasvien, kuten maissin ja soijan tuotanto on kuitenkin kasvanut jo 80–90 prosenttiin 1990-luvun keskimääräisestä tasosta. Aiempaa pienemmät tilat työllistävät nyt miljoona ihmistä, neljä kertaa aiempaa enemmän.

Tarkoittaako tuo väite viljelyskasvien tuotannosta nyt juuri noita peltoja, vai Zimbabwen viljantuotantoa yleensä?

Maailmanpankin tilastojen mukaan viljojen hehtaarituotto (http://data.worldbank.org/indicator/AG.YLD.CREL.KG), vaikka kyllä kasvanut, on pysynyt surkealla tasolla: vain 1/3 naapurimaan Sambian tasosta. Mutta ehkä viljelyä on nyt sitten harjoitettu suuremmalla alueella?

Onko tuo - Kansan Uutiset, miettikääpä sitä - muuten lainkaan ilolla tervehdittävä tieto, että noin saman tuotannon aikaansaamiseen tarvitaan 4 kertaa enemmän väkeä? Onko se "menestys"?

Minusta se on kysymys, jonka takia laitoin tämän puheenvuoron juuri tähän triidiin.

Voi silti olla, että jotain suhteellista edistystä on tapahtunut.

Vai onko sitäkään? Tässä taulukossa maissin tuotannosta vuosittain (http://partyreptile.blogspot.fi/2013/01/as-is-often-case-i-think-ive-found.html) ei kyllä kauheata eteenpäin menoa näy.

Ja tästä Reutersin uutisesta (http://www.reuters.com/article/2013/02/08/zimbabwe-farms-idUSL5N0B45IW20130208) selviää, miten ko. kirjan tekijät ovatkin tarkoitushakuisesti poimineet juuri vuosien 2010 ja 2011 vähän paremmat sadot teesinsä todistamiseen.

Mutta kahden viime vuoden sadot ovat taas menneet penkin alle, viimeisestä ei ole virallista tietoa, mutta se saattaa tämän tiedon (http://www.insiderzim.com/stories/3661-us-embassy-said-mdcs-aid-request-was-unrealistic.html) mukaan olla niinkin surkean alhainen kuin 600 000 tonnia.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.08.13 - klo:18:24

Myös IPS ja Kepa halusivat jostain syystä kertoa, tai antaa ymmärtää, että maan pienviljelijät kykenisivät tähän:

Pienviljelijät vastaavat Zimbabwen ruokaturvasta (http://www.kepa.fi/uutiset/10101)

Pistin sinne vähän tosiasioita pöytään.

IPS:n uutinen kyllä myöntää ja kertoo, miten Mugaben konfiskoimat ja kannattajilleen jakamat maat ovat ihan toisessa käytössä, eivätkä helpota maan ruokapulaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.13 - klo:17:56

En tiedä puhunko ihan samasta asiasta kuin tässä …

 Asiantuntija: Äärimmäisen köyhyyden poistaminen on väärä tavoite (http://www.kepa.fi/uutiset/10262)

… mutta minusta juuri maatalouden tukemisessa sellaisella avulla, jolla autetaan minitilan viljelijää sinnittelemään tilallaan, on väärä tavoite. Ja oikea tavoite olisi se, että häntä autetaan todella taloudellisesti nousemaan, "rikastumaan".

PS. 16.10.13: Kun joskus tuntuu, että jotkut haluavat nämä tytöt (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=306) sitten lukutaitoisina, koulut käyneinä, vähän vanhempina, kuitenkin takaisin sinne kuokan varteen!. Sen 500 miljoonan joukkoon, joka ruokkii kaksi miljardia ihmistä. Joista viljelijöistä valtaosa on naisia.
Title: Työn tuottamattomuus luomutiloilla
Post by: Jarrumies on 12.01.14 - klo:22:58
Afrikasta välillä Englantiin.

Robot farmers are the future of agriculture, says government
http://www.theguardian.com/environment/2014/jan/09/robots-farm-future?CMP=twt_gu

Emma Hockridge (head of policy at the Soil Association), Englannin luomuyhdistyksen
politiikkaosaston päällikkö, tunnustaa työn tuottamattomuuden luomussa tuossa Guardianin jutussa näin:

Quote
Organic farms provide almost 50% more jobs per hectare and over 30% more jobs than non-organic farms.

Siis hänen mukaansa luomupelloilla tarvitaa 50 % enemmän työvoimaa hehtaaria kohden ja luomutiloilla kokonaisuudessaan yli 30 % enemmän kuin tavanomaisilla.

Jos Suomen hallituksen luomuohjelma toteutuu, avautunee huokuttelevia rikkaruohonkitkijän paikkoja täälläkin. Nuoriso somesta pellolle!

1920-luvulla, jolloin maatalous oli lähes täysin luomutuotannossa, työllisistä oli maataloudessa n. 70 %. Vuonna 2012 vain 3,1 %. Lähteet:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html ja
Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 - Jukuri - MTT
https://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/.../jul114_SM2013.pdf?...1‎
Title: Vs: Työn tuottamattomuus luomutiloilla
Post by: Heikki Jokipii on 14.01.14 - klo:07:13
Siis hänen mukaansa luomupelloilla tarvitaa 50 % enemmän työvoimaa hehtaaria kohden ja luomutiloilla kokonaisuudessaan yli 30 % enemmän kuin tavanomaisilla.

Eikö siis oikeastaan luomuväen kannattaisi kannattaa näitä robotteja? Mm. Tarja Cronberg olikin jossakin puheessaan  /artikkelissaan huomattavan innostunut Tanskassa kehitetyistä rikkakasvien kitkentäkoneista.

Mutta takaisin Afrikkaan.  ;)

Jos luomu jo rikkaassa maailmassa vaatii noin paljon enemmän työtä, voimme vain kuvitella työmäärää kehitysmaissa, joissa ei ole peruskoneitakaan, ja aikataulu näiden robottien tulemiselle on aikaisintaan "hama tulevaisuus".
 
Title: Vs: Työn tuottamattomuus luomutiloilla
Post by: Jarrumies on 14.01.14 - klo:16:55
Siis hänen mukaansa luomupelloilla tarvitaa 50 % enemmän työvoimaa hehtaaria kohden ja luomutiloilla kokonaisuudessaan yli 30 % enemmän kuin tavanomaisilla.

Eikö siis oikeastaan luomuväen kannattaisi kannattaa näitä robotteja? Mm. Tarja Cronberg olikin jossakin puheessaan  /artikkelissaan huomattavan innostunut Tanskassa kehitetyistä rikkakasvien kitkentäkoneista.

Kannattaisi kannattaa ja ei kannattaisi.

Kannattaisi, koska kitkentärobotit lisäisivät luomuntuotannon tuottavuutta suhteellisesti enemmän kuin tavanomaissa viljelyssä, jossa on vähemmän rikkaruohoja pelloilla kuin luomussa.

Ei kannattaisi, koska luomua myydään romanttisella pienviljelijäperheidyllillä, jossa työtä tehdään paljon käsipelillä ja vältellään mahdollisimman paljon kaikenlaista "kovaa tekniikkaa". Kuvat roboteista isoilla luomupelloilla vaarantaisivat tämän idyllisen mielikuvan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.14 - klo:07:52
Mitähän Tarja Halonen tässä IPS-artikkelissaan (http://www.ipsnews.net/2014/02/op-ed-need-everyone-build-sustainable-world/) tällä tarkoitti:

Quote
But from my perspective, it is also critically important to empower the very people who grapple with these issues every day: the girls who dream of a better future as they carry water over long distances, the women who toil over inefficient and polluting cookstoves, and the small farmers who manage to produce 70 percent of the world’s food far more sustainably than larger concerns.

Kun hän listaa kaksi ikävää, voimavaroja kuluttavaa asiaa (vedenkanto, saastuttavat uunit) niin loogisesti odottaisi, että kolmaskin asia, pienviljely, kuuluisi näihin ikäviin asioihin.

Mutta sitten siinä onkin väite, että nämä pienviljelijät tuottavat ruoan paljon kestävämmin kuin isot konsernit. (Mitkä konsernit? Maataloudessa?)

Kyllä, jutussa myöhemmin todetaan, että pienviljelijät, erityisesti naiset, tarvitsevat ruoan tuottamisessa koulutusta ja välineitä. Eli tuottavuuden pitää kasvaa.

Mutta kun asiat eivät siis ole kunnossa, miksi tuo toteamus nykytilanteesta, että se olisi kuitenkin jotenkin "kestävä"?

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Ville Aarnikko on 14.02.14 - klo:10:51
...and the small farmers who manage to produce 70 percent of the world’s food far more sustainably than larger concerns.

Valaiskaahan meitä kiinnostuneita avaamalla tämä väite perinpohjin, kuulostaa täysin nurinkuriselta.

Väittämän tehoa lisää myös sen (todennäköisesti vilpitön) esittäminen itsestäänselvyytenä ja (aiheestakin) sympatiaa ja "epäoikeudenmukaisia" tunteita herättävässä yhteydessä, jolloin sitä ei niin helposti noteerata tosiasiaväitteenä tai edes mitenkään perusteita pohjalleen tarvitsevana mielipiteenä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.14 - klo:17:31
Niin, ensimmäinen kysymys on tietysti, että mihin perustuu tuo prosenttiluku 70, mistä se on saatu, kuka sen on laskenut tai arvioinut.

Perinteinen ilmaisuhan on ollut, että näitä pienviljelijöitä on 500 miljoonaa, ja he ruokkivat 2 miljardia ihmistä (ks. edellä). Mutta karkeana prosenttiarviona se olisi vain 29 (so. 2 mrd / 7 mrd).

Tässä lähteessä (http://ag-transition.org/1769/who-produce-our-food/) tuo luku 70 annetaan, ja kerrotaan, että arvion olisivat tehneet UNEP ja vihreä järjestö ETC Group (!!!).

UNEP:in laskelman pitäisi löytyä jostain täältä:  www.unep.org/greeneconomy

Jos tätä arviota on käytetty, mikähän on laskelman käyttämä raja pienviljelijälle? Esim. tilan hehtaareina? Tuo lähdekin myöntää asian mielivaltaisuuden.

Eräs FAO:n luku siinä oli: maailmassa on 525 miljoonaa tilaa, joista 90% on kooltaan alle 2 hehtaaria. Siis varmasti pientiloja. Mutta jo tiedämmekin, että ne eivät tuota 70% osuutta tuota. Mikä osa siis tuosta jäljelle jäävistä n. 50 miljoonasta tilasta lasketaan pieniin?

Jos tämä saataisiin tehtyäkin, niin jää se toinen kysymys: millä perusteella Halonen katsoo, että nämä tilat olisivat sitten erityisen "kestäviä"?

Ainakaan ei noita alle 2 hehtaarin tiloja oikein sellaisiksi voi luonnehtia. Ne ovat köyhyysloukkuja, jollaisten olemassaoloa Halonen ei voi kannattaa, ilmoittamassaan tavoitteessa, että kaikilla maailman ihmisillä tulisi olla mahdollisuus "säälliseen" elämään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.14 - klo:07:51
Ja sitten on se jo esille tuotu kysymys, mitä mahtavatkaan olla nämä Halosen vertailukohtanaan käyttämät "suuremmat konsernit"?

Kyllä tällaisia suuria yhtiöitäkin maataloudessa tietysti on, mutta niiden merkitys ei liene kovin suuri. Toisaalta, miksei niiden toiminta ole "kestävää"? Ja vieläpä se olisi huomattavasti näitä pikkutiloja kestämättömämpää? Miksi, miten?

(Nyt ei tule tällaisista muita mieleen kuin prinssi Charlesin valtava luomufirma - sitäkö tarkoitetaan ...? :D)

***

Ennen kuin kysyn näistä asioista suoraan Tarja Haloselta, kannattanee hetki odottaa. Todennäköisesti nimittäin Suomen IPS kääntää tuon artikkelin, ja todennäköisesti se sitten ilmestyy ainakin Demokraatissa. Silloin on luonteva hetki pyytää täsmennystä, ja myös ko. lehti luonteva foorumi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.14 - klo:09:12
Sattumoisin IPS julkaisi perään tällaisen artikkelin:

Half of U.S. Farmland Being Eyed by Private Equity (http://www.ipsnews.net/2014/02/half-u-s-farmland-eyed-private-equity/)

Siinä pelätään, että viljelijäväestön ikääntymisen takia maatalousmaa USA:ssa olisi tulevina vuosikymmeninä valumassa sijoittajien käsiin, mutta vielä nyt tilanne on kutakuinkin tällainen (lihav.)

Quote
As yet, the amount of U.S. land owned by private investors is thought to be relatively low. The report points to a 2011 industry estimate that large-scale investors at the time owned around one percent of U.S. farmland, worth between three five billion dollars.

Last year, however, another industry analyst put this figure at around 10 billion dollars, suggesting that the institutional share of farmland ownership is rising quickly.

Eli olisi noussut n. 2-3 prosenttiin. Ja se on USA:ssa. Maailmanlaajuisesti "konsernit" eivät varmasti ole noinkaan merkittäviä. Eikä tuo sijoitustoiminta välttämättä edes merkitse, että maataloutta ryhtyisi harjoittamaan joku iso yritys, yhtä hyvin pellot ja tilat vuokrataan, ja yhä jollekin (nuorelle) perheelle.

***

PS. IPS ei vielä suomentanut Halosen juttua, mutta katsotaan maanantaihin.
 

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.14 - klo:09:28
Tämä saattaa hyvinkin olla totta:

Tutkimus: Slummit ovatkin köyhyysloukkoja (http://www.kepa.fi/uutiset/10532)

Quote
Tutkimus kumoaa hyvän joukon vanhoja myyttejä, yhtenä keskeisimmistä uskomuksen siihen, että "slummit toimivat ponnahduslautana parempaan elämään". Kyseisen myytin mukaan on parempi päästä pois rutiköyhältä maaseudulta suurkaupungin laitamille, jossa on ainakin periaatteessa enemmän palveluita ja työmahdollisuuksia. "Eikä kukaan koko ikäänsä slummissa asu."

Laajat haastattelut antavat viitteitä päinvastaiseen suuntaan.

Mutta  rutiköyhälle maaseudulle jääminenkin yhtä lailla sulkee ihmisen köyhyyden loukkuun. Eikä tuo kirjoitus lopulta anna suositusta siitä, mitä nuoren ihmisen pitäisi tuossa tilanteessa tehdä. Jos se rivien välissä suosittelee, että maalle pitäisi kuitenkin kaikkien jäädä, se kyllä suosittelee väärin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.14 - klo:16:10
IPS:

Naisosuuskunnat ovat köyhien pelastus Ghanassa (http://maailma.net/artikkelit/naisosuuskunnat_ovat_koyhien_pelastus_ghanassa)

Näinkö nämä naiset on "pelastettu" köyhyydeltä:

Quote
"Olen laajentanut viljelyksiäni. Kasvatan nyt hehtaarilla maissia, ja toinen on jaettu hirssin ja maapähkinöiden kesken", nainen kertoo.

Hehtaari tuottaa 15 säkillistä *) viljaa, jonka myynnistä Soayare saa noin 280 euroa.

Tämänkö vuoksi on syytä olla tyytyväinen?

Tähänkö heidän on tyytyminen?
__________

*) säkki 50 kiloa, kertaa 15, tulee 750 kg hehtaarilta. Aasian (ja maailman) keskisato maississa on n. 3000 kg per hehtaari.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.03.14 - klo:15:05
Tämän lauseen FAO:n uutisessa (http://www.fao.org/archive/from-the-field/detail/en/c/216838/) ...

Quote
As countries attempt to consolidate some of the least efficient, small farms into bigger, more viable farms, policy makers should ensure that these bigger farms will comply with tougher environmental regulations that the smaller farms were unable to meet due to the relative higher costs of implementation.

... voi ymmärtää jopa niin - hyvin paljon päinvastoin kuin Halonen (ks. edellä) antoi ymmärtää - että pikkutilat ovat, köyhyydessään, jopa kyvyttömiä todella ympäristöystävälliseen viljelyyn!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.03.14 - klo:08:37
Kaikkiaan tuo FAO:n raportti/artikkeli/"paperi" on huolissaan maaltapaosta, ja maaseudun suhteellisesta köyhtymisestä.

Mutta selvästikään se ei asetu kannattamaan vaihtoehtoa, että köyhät pienviljelijät vain (sukupolvesta toiseen) jatkaisivat pikku tiloillaan entiseen malliin. Niin kansainvälistä perheviljelyn vuotta kuin nyt FAO:n johdolla vietetäänkin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.14 - klo:14:45
Nyt tämän IPS:n uutisen mukana ...

Tutkimus: Nälkä uhkaa kasvaa pientilojen hävitessä (http://www.kepa.fi/uutiset/10760)

... tulevat taas esille nämä arviot ja teoriat:

Quote
IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan. Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

Quote
Pieni onkin tehokasta

Grainin tutkimusten mukaan pientilojen hallussa on kaikkiaan neljännes – Kiinan ja Intian ulkopuolella enää 17 prosenttia – pelloista, mutta ne päihittävät usein kaupalliset suurviljelmät tehokkuudessa.

Jos kaikki Keski-Amerikan tilat olisivat yhtä tehokkaita kuin pienet, alue tuottaisi kolminkertaisen määrän ruokaa nykyiseen verrattuna, selvitys kertoo.

Tässä linkki Grainin sivulle:

Hungry for land: small farmers feed the world with less than a quarter of all farmland (http://www.grain.org/article/entries/4929-hungry-for-land-small-farmers-feed-the-world-with-less-than-a-quarter-of-all-farmland)

Tässä vielä linkki Stephen Leahyn alkuperäiseen englanninkieliseen artikkeliin:

Small Farmers’ Loss of Land Increases World Hunger (http://www.ipsnews.net/2014/05/small-farmers-loss-land-increases-world-hunger/)

Minun ei tarvinne selittää, miksi en ko. artikkelin ja Grainin (tai myös mainitun Oakland-instituutin) tietoja sellaisenaan nielaise.

***

Ja jo lyhyt selailu osoitti, että tämä "tutkimus" eli 22 sivuinen esitys, oli juuri sellainen kuin pelättävissä oli: yritys osoittaa Grainin jne. olleen aina oikeassa, tarkoituksenmukaisesti dataa sieltä täältä poimien. Eikä aina dataakaan, kyllä (oikeansuuntaiset) mielipiteetkin ovat kelvanneet. "Tulokset" on takuulla kirjoitettu ensin, ja sitten ryhdytty "tutkimaan".

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.14 - klo:17:59
Tuosta englanninkielisestä versiosta selviää ehkä paremmin, miten millään muulla ei ole väliä kuin tällä omistuksella - ja pienuudella, joka sitten muka ratkaisee kaiken.  Ja myös, miten luvuilla siinä hämätään. Tätähän jo edellä käsiteltiin:

Quote
Zimbabwe was harshly criticised by the international community for redistributing farmland to smallholders in 2000. They now produce over 90 percent of the nation’s food crops, compared to 60 to70 percent before 2000.

“More [Zimbabwean] women own land in their own right, which is key to food sovereignty everywhere”, said Elizabeth Mpofu, general coordinator of La Via Campesina.

Ja edelleen Zimbabwen hehtaarisadot ovat yhtä kehnoja kuin ennenkin (http://www.indexmundi.com/facts/zimbabwe/cereal-yield) - eli nuo Zimbabwen "ruokasuvereniteetin" saavuttaneet "naiset" pystyvät 1-2 hehtaarin tiloillaan hädintuskin syöttämään perheensä. *) Mutta kun juuri kukaan ei pärjää maassa sen paremminkaan, niin sitten he tuottavat 90% maan omasta sadosta (ja vain pikkumaiset muistuttavat ruoan tuonnista).

Ja siinä tulee, vaikkei suomenkielisessä versiossa, esiin se, mitä oikeasti ajetaan:

Quote
The hard evidence from many studies shows that small farmers practicing agroecological farming produce more food, protect soil and water, have far lower CO2 emissions and provide better livelihoods, said Hobbelink.

“Small farmers give each hectare of their precious land far more attention and care,” he stressed.

Mutta vankkaa evidenssiä on vain siitä, että luomumenetelmässä kehitysmaan naisen täytyy todellakin kohdistaa enemmän "huomiota ja hoivaa" hehtaarilleen - joka on moneen kertaan kitkettävä rikkakasveista! Suuremmista sadoista jne. ei oikeata evidenssiä ole. (Vai oliko esim. tuolla Zimbabwessa?)

Normaalilukijallemme ei tätä tarvitse kertoa, mutta laitetaan se nyt tähän taas: "agroecological" tarkoittaa juuri, vain ja ainoastaan luomua.

Ja kun edellä juuri on puhuttu kaupallisesta suurviljelystä, annetaan siis ymmärtää, että näin toimisivat kaikki pienviljelijät, ja muita kuin luomumenetelmiä käyttävät olisivat kaikki "korporaatioita"! Suomenkielisessä versiossa tämä ei tule esille, jolloin tuo jälkimmäinen lause, yksinään, voi vaikuttaa uskottavalta.

__________

*) huonoimpana vuonna 2008 eivät edes itseään: 300 kg /ha, josta n. 200 kg siemenviljaan ... 100 kiloa viljaa ei taida vuodeksi ihmiselle riittää.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.14 - klo:03:56
Yksityiskohtiin.

Temppu, ja miten se tehdään, alkaa siitä, että "tutkijat" eivät käytäkään lähtökohtanaan peltoa, vaan maatalousmaata. Tässä on Suomen IPS tehnyt käännösvirheen *), "farmland"-sanaa ei voi kääntää tässä pelloksi:

Quote
Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

Maatalousmaata on maailmassa n. 5 miljoonaa hehtaaria, ja siitä voikin pienillä tiloilla olla vain neljännes. Sillä n. 3,5 miljoonaa ha siitä on laidunmaata ja vain n. 1,5 miljoona ha varsinaista peltoa. Jos tilat vaihtelevat kooltaan, eivät ne myöskään siinä suhteessa ole stadardoituja, että jokaisessa olisi 1/3 peltoa ja 2/3 laidunmaata.

Ei, vaan suuret laidunmaat ovat luultavasti valtaosin suurtilojen, kuten Etelä-Amerikan "haciendojen", omistuksessa, ja pientila (varsinkin se 1-2 ha:n tila) todennäköisemmin koostuu vain pellosta. Mutta jos sitten tarkastellaan - erittelemättä asiaa - tuotettua ruokaa maatalousmaan hehtaaria kohti, niin itsestäänselvästi vain pellosta koostuva pikkutila kirkkaasti voittaa.

Tästähän meillä on täällä jo tavallaan esimerkki luomutiloista Australiassa:

Australian ihmeviljelijät jatkavat luomutiloillaan edelleen sinnikkäästi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=30)

Australian "luomusuurtilalliset" eivät siis tuottaneet ruokaa kuin n. 10 eurolla hehtaarilta! Tällaiseen tulokseen pääsivät kyllä vaikka Zimbabwenkin pienviljelijät, jopa v. 2008 ... (sentään n. 150 dollaria!)

Seuraava askel tässä hämäyksessä on pientilan määritelmä. Pientiloja ei suinkaan määritellä esim. hehtaarikokona, vaan ilmoitetaan, että käytetään kunkin maan omaa määritelmää (ja joissakin tapauksissa "tutkijoiden" itse valitsemaa).

Tämä tekee käytännössä eri maat täysin vertailukelvottomiksi, ja siinä on sisäänrakennettu vinouma: kehittyneistä maista, joissa maatalouden rakennemuutos on jo historiaa, "pientiloja" edustavat tilat, jotka kehitysmaissa olisivat lähes plantaaseja, kartanoita. Lisäksi kriteeritkin ovat sitten niitä, joita eri maissa käytetään.

Ääriesimerkki. USA:n osalta maan itsensä ilmoittama pientilan raja oli 250 000 dollarin liikevaihto vuodessa. Tämä tuntui tekijöistäkin kuitenkin liian suurelta, niinpä raja laskettiin 50 000 dollarin liikevaihtoon.

Mutta auttaako se, ja onko edelleenkään luvallista laskea maailman "pientiloja" yhteen?

Teoreettinen laskelma. Jos USA:ssa 10 hehtaarin tila on Iowan parhailla alueilla, ja saa 10 tonnia maissia hehtaarilta, ja saa yhteensä 100 tonnin tuotannostaan 500 dollaria tonnilta (ja siinä olisivat sen kaikki tulot, josta kaikki menot maksettaisiin) liikevaihto olisi siis 50 000 dollaria. Mutta se olisi siis pientila.

Samoin kuin 100 kappaletta noita 1 hehtaarin tiloja Zimbabwessa, joiden yhteenlaskettu maissisato olisi se 100 tonnia! Näiden kaikkien "pientilojen" yhteenlaskettu tuotto olisi siis 200 tonnia?!!

__________

*) tieto virheestä on mennyt Kepan kautta Suomen IPS:lle (lisäys klo 8:20)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.14 - klo:06:25
Seuraava askel:

Quote
Maa keskittyy yhtiöille ja kaupallisille tiloille. Osa maakaappareista suuntautuu biopolttoaineisiin, ja toiset kahmivat peltoja keinottelumielessä. *)
(lihav. HJ)

Mekin vastustamme biopolttoaineita (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0). Mutta taas - jos kuitenkin tähänkin käytetyt hehtaarit lasketaan suurtilallisten käyttämiksi - siis näin saadaan vähän matkaa "todistettua", miten pientilat tuottavat suurimman osan ruoasta.

Ja jos "[v]altaenemmistöllä talonpoikaisperheistä on alle kaksi hehtaaria viljelysmaata", niin eikö tämä ruoka sitten myös valtaosin sitten ole juuri heidän tuottamaansa? Sitähän tuossa yritetään lukijan aivoihin salakuljettaa.

___________

*) kahmitaanko, niin, että se jätettäisiin vain odottamaan, että sitä ei laitettaisi heti jonkinlaiseen käyttöön? (Oli se sitten biopolttoaineita tai "rahakasveja".) En oikein muuten usko tätä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.14 - klo:12:29
Entä mihin sitten perustui väite, että nämä "pientilat" (miten ne sitten oli määriteltykään) ylipäänsä tuottaisivat valtaosan maailman ruoasta? Tämän perusteena on vain lista 14 maasta (!) s. 11 kyseisessä raportissa, jossa kunkin maan kohdalla luetellaan yksittäisiä maataloustuotteita, ja niistä prosenttiosuuksia, jotka pienviljelijät ovat ko. maassa tuottaneet!

Mitään kokonaistarkastelua yhdenkään maan kohdalla ei ole.

Sitten mainitaan - kuitenkin - vaikka uutisen mukaan tiedettäisiin asiat kaikkia muita paremmin, sittenkin auktoriteetit:

Quote
The UN Environment Programme, the International Fund for Agricultural Development, FAO and the UN Special Rapporteur on the Right to Food all estimate that small farmers produce up to 80% of the food in the non-industrialised countries.

Luultavasti näistä juuri ja vain tuo "Special Rapporteur" eli Olivier de Schutter (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg5206#msg5206) on noin tarkkaan ottaen arvioinut. (Ja tarkemmin kysyttäessä vielä varmaan sanoisi, että luomunahan nuo tuotettiin ... nyt ei muuten kysytä onneksi häneltä enää mitään!)

Hupaisin oli ko. listassa Kuuba:

Quote
With 27% of the land, small farmers produce: 98% of fruits, 95% of beans, 80% of maize, 75% of pork, 65% of vegetables, 55% of cow milk, 55% of cattle and 35% of rice43

Noinko se oli? Vai ehkä kuitenkin vähän toisin? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.0) Unohtuiko taas se pirun tuonti ulkomailta?

Kyllä, siellä oli vielä taulukkoliite. Mutta siinä ei kerrota mitään muuta kuin se, mikä näiden "tutkijoiden" mukaan on pienviljelijöiden osuus, kussakin maassa, ei heidän tuottoaan, tuotetun ruoan määrää. Ja pienviljelijät, myös ko. taulukon mukaan, on määritelty juuri niin mielivaltaisesti kuin edellä jo kerroimme.

Jos tällainen roskatutkimus olisi ollut hyväksyttävänä Helsingin yliopistossa, niin olemme vakuuttuneita siitä, ettei edes Juha Helenius (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.0) olisi sitä läpi päästänyt!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.14 - klo:08:06
Näin ollen koko kirjoituksen ja "tutkimuksen" teesi, että ...

Quote
IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan.

... on kaukaa haettu, erittäin väkisin "todistettu", ja lopulta yritys suunnata keskustelua epäolennaiseen asiaan, tähän tilakokoon. Ja pois olennaisesta, eli maatalouden tuottavuuden kohottamisesta (vaikka siitä ko. kirjoituksessa jotain puhetta onkin, taustateoria on simplistinen: tuottavuus kasvaisi - jopa vain - tilakokoa pienentämällä, tai ainakin säilyttämällä se ennallaan).

Plus sitten, kuten edellä kuvattu, mukana on yritystä "puffata" luomuviljelyä. (Josta meidän käsityksemme mukaisesti seuraisi juuri se, jota kirjoituksessa halutaan välttää: "Maailman nälkä pahenee"!)

Lisäksi kirjoituksessa "haisee" lopulta täydellinen välinpitämättömyys näiden alle kahden hehtaarin tilojen omistajien (taloudellisen) aseman parantamisen suhteen: heidän kuitenkin oletetaan pysyvän tiloillaan, ja olevan asemaansa tyytyväisiä. Vaikka tietysti voimme laskea, että alle kahden ha:n tilan viljelijä on köyhä yhä, vaikka pystyisi nostamaan tilansa hehtaarituotonkin maksimiinsa.

Mutta lopulta kuitenkin kirjoitus tuntuu olevan eniten huolissaan pientilojen ja -viljelijöiden määrän vähenemisestä. On siis nk. rakennemuutosta vastaan - ja erityisesti kehitysmaissa?

***

Olen joskus lukenut vanhaa suomalaista komiteamietintöä n. 1920-luvulta. Siinä oli eriävä mielipide, jonka mukaan Suomen kansantalous ei ole "terve", jos maatalousväestön osuus putoaa alle puoleen väestöstä. Varmaan taustalla oli ajatus, että Suomea ei tällöin pystyttäisi ruokkimaankaan. Mitään erityisiä vaikeuksia - sota-ajat ja niitä seuranneet pula-ajat poislukien - Suomen ruokkimisessa ei kuitenkaan ole sittemmin ollut.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.14 - klo:07:40
*) tieto virheestä on mennyt Kepan kautta Suomen IPS:lle (lisäys klo 8:20)

Tieto käännösvirheestä on mennyt IPS:lle, koska maailma.netissä samassa uutisessa (http://maailma.net/artikkelit/nalka_uhkaa_kasvaa_pientilojen_havitessa) puhutaan jo samassa kohtaa maatalousmaasta.

Mutta sinne ei saa kommentteja, joten koko silmänkääntötempusta asiassa ei ko. palstan lukija saa tietää.

Kepan palstalla korjausta ei ole vielä tehty, mutta tehtäneen varmasti pian.

PS. 9.6.14: Mutta Demokraatti-lehdessä tänään taas "pellot", samon Kansan Uutisilla. Huokaus.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.14 - klo:12:42
Tässä Kepan jutussa nyt on (pitkästä aikaa / ensi kerran?) ...

Tutkimus: Kehitysyhteistyöllä ei luoda riittävästi työpaikkoja Afrikkaan (http://www.kepa.fi/uutiset/10788)

... uskallettu käyttää "rumia" sanoja "tuottavuus" ja "rakennemuutos", ja vielä maatalouden yhteydessä!

Quote
"Oleellista on ollut, että kasvun myötä on onnistuttu siirtämään työntekijöitä maataloudesta teollisuuden ja palveluiden pariin.

Näin ei ole käynyt Afrikassa. Itse asiassa Afrikan valtioiden maatalousvaltainen tuotantorakenne ja työllisyystilanne on pysynyt suurinpiirtein samanlaisena viimeiset 20 vuotta."

Mutta jotain rohkeutta yhä puuttuu. Tämäkin sanotaan näin ...

Quote
"Tutkijat tiivistävät ehdotuksensa kolmeen palluraan.

Aivan ensimmäiseksi kannattaisi tehostaa maatalouden tuottavuutta. Näin luotaisiin lisää työpaikkoja sinne, minne suurin osa afrikkalaisista on jo työllistynyt."

... vaikka siis pitäisi sanoa, että työntekijöitä pitäisi rivakalla tavalla ja vauhdilla heittää hittoon maataloushommista. Sitähän se rakennemuutos on!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.14 - klo:05:39
Kyse oli käännös- tms. virheestä. Alkuperäisessä Wider-instituutin raportissa luki asianomaisessa kohdassa "better jobs" eli siis parempia työpaikkoja eikä siis suinkaan lisää työpaikkoja.

Asiasta on huomautettu Kepan sivuillakin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.14 - klo:07:33
Tässä IPS:n uutisessa myönnetään ja tuodaan esiin, että pieni tilakoko on ongelma:

Africa’s Dividing Farmlands A Threat To Food Security (http://www.ipsnews.net/2014/09/africas-dividing-farmlands-a-threat-to-food-security/)

Tässähän pääasiana on ongelma, joka Suomessakin tunnettiin jo vuosisatoja sitten: kun on paljon perillisiä, niin tilat pyrkivät jakautumaan liian pieniksi.

Vaikka ongelma myönnetään, niin sitä ilmeisintä ratkaisua, että Keniankin viljelijöiden lapsista suuren osan pitäisi siirtyä ihan muihin elinkeinoihin, ei oikeastaan tuoda esille. (Suomen/Ruotsin muinainen tyly ratkaisu, jossa esikoispoika sai koko tilan, saattaisi Keniassa olla nyt jopa toimiva ... vaikkei ehkä kaikin puolin ihan oikeudenmukainen.)

Ja edelleen ylistetään pienviljelijöitä Afrikan ruokaturvan selkärankana:

Quote
Smallholder farmers across Africa account for at least 75 percent of agricultural outputs, according to FAO.

“Small-scale farmers still produce more than big farms. Big farms often lie idle, investors hoard them for speculative purposes, they rarely grow food on this land,” Isaac Maiyo from Schemers, an agricultural community-based organisation in Kenya, tells IPS, explaining that 93 percent of farmers in Botswana are smallholders.

Mutta sitten kun esitetään vertailukelposia lukuja, miten asian kanssa oikein onkaan? Sambiassa on näin:

Quote
* In Zambia, 616,867 farms, which are on average less than a hectare, produce about 300,000 metric tonnes of maize.

* In contrast there are 6,626 Zambian farms of between 10 to 20 hectares that produce 145,000 metric tonnes of maize.

Niinpä noin 13 000  noita 10-20 hehtaarin "suurtilallisia" lisää ja yli puolen miljoonan pikku nyhertäjän (jollainen on uutisen kuvassa!) tuotos olisi saatu.

Jos tuossa käyttää tilakokona keskiarvona 0,5 hehtaaria ja 15 hehtaaria, pientilallisten hehtaarisato olisi noin tonni, "suurtilallisten" noin 1,5 tonnia. Eli "suurtilalliset" saisivat saman kokonaissadon pienemmältä alaltakin.

(Ja muistettava on yhä, että myös tuo 1,5 tonnia maissia hehtaarilta on satotasona surkea!)

Tätä asiaa (lihav. HJ) ...

Quote
Amos Thiong’o from Agri-ProFocus Kenya, a network of organisations working in agribusiness, tells IPS that extensive land subdivision is also affecting mechanisation of agriculture.

... ei käsitellä tuota enempää, mutta jos sitä yrittäisin avata, niin sitähän se tarkoittaa, ettei tuollaiselle 0,8 hehtaarin tilalle traktoria kannata ostaa. Vaimo pystyy kyllä sen yksin hoitamaan, tai ainakin lasten avulla (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=306)  ...  8)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.14 - klo:11:46
Edellisenkin pohjalta, jos minä vielä kerran törmään iskulauseeseen, että "nälän syy on köyhyys", niin minä ... en nyt tiedä, mitä minä teen. Mutta toisaalta tämän iskulauseen viljely, varsinkin ikäänkuin kaikkiselittävänä totuutena, ja myös luomuviljelyn alhaisemman satotason puolusteluna, on viime aikoina selvästi vähentynyt.

Vaikkapa Maailman ruokaohjelman (WFP) sivulla, "Mikä aiheuttaa nälkää?" (http://fi.wfp.org/news/news-release/mik%C3%A4-aiheuttaa-n%C3%A4lk%C3%A4%C3%A4) (vuodelta 2013), sanotaan asia aika täsmällisellä tavalla:

Quote
Köyhyys vaikuttaa suoraan ihmisen mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa. Köyhät viljelijät eivät pysty ostamaan siemeniä, joten he eivät voi viljellä ruokaa perheilleen. Köyhyys pakottaa ihmiset viljelemään ilman työkaluja ja lannoitteita, joka heikentää heidän mahdollisuuksiaan hyvään satoon. Toisilla ei ole maata, jossa viljellä, tai koulutuksen mukana tuomaa tietoa maanviljelystä.

Pähkinänkuoressa siis: köyhyys aiheuttaa nälkää, ja nälkä taas vangitsee ihmisen köyhyyteen.

Ehkä tuohon sen verran voisi kritiikkiä esittää, että vaikka "työkalut" periaatteessa sisältävätkin koneet, koneet olisi voinut tuossakin erikseen mainita! Ja torjunta-aineet. Ja kaikki muutkin asiat, jotka vaikuttavat maataloustyön tuottavuuteen. Koulutus oli mainittu (kiitos!).

(Siinäkään artikkelissa/nettisivulla ei tietysti ole uskallettu sanoa ulos sitä ajatusta, että köyhyys vähenisi, jos erittäin suuri osa ko. maissa lähtisi huuthelkkariin maataloudesta, muihin hommiin. Joka ajatus Wider-instituutin edellä mainitussa raportissa oli vähintään "idullaan" ellei jo sanottu, mutta ajatus sitten käännöksessä hävitettiin.) *)

*) 16.9.14: Nyt huomasin, että ko. kohta on Kepan uutisessa sittemmin korjattu.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.14 - klo:08:29
Nyt on tämä uutinen saatavissa myös suomeksi:

Afrikkalaisten perintöpellot kutistuvat (http://www.kepa.fi/uutiset/10897)

Ja eipä siitäkään löydy yhtään viittausta siihen, että asia olisi ratkaistavissa siirtymällä muihin elinkeinoihin. Huomautin asiassa Kepankin sivulla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.14 - klo:04:52
Tämä IPS:n artikkeli kaipaa Intiaan "ilmastofiksua" maataloutta ...

U.N. Pushes Climate-Smart Agriculture – But Are the Farmers Willing to Change? (http://www.ipsnews.net/2014/09/u-n-pushes-climate-smart-agriculture-but-are-the-farmers-willing-to-change/)

... mutta valittelee sitä, että vain nuoremmat viljelijöistä ovat muutokseen valmiita. Ja nuoremmat taas eivät ole innostuneita jatkamaan maataloudessa ylipäänsä:

Quote
From among the 60 families in Dayal’s village of Birnarayana, “only 15 percent of the younger generation are agreeable to continuing with agriculture as their main livelihood,” Dayal tells IPS. “The rest wish to migrate in search of white-collar jobs with assured income.”

India is one of the largest agrarian economies in the world. The farm sector contributed approximately 11 percent of the country’s gross domestic product (GDP) during 2012-2013.

Even though seven out of 10 people – or 833 million of a population of 1.21 billion – depend directly or indirectly on agriculture for a livelihood, the growth rate for the sector was just 1.7 percent in 2012-2013. In comparison, the service sector grew at a rate of 6.6 percent, according to the ministry of agriculture.

The 2011 census found that the number of cultivators across India fell significant over the last decade, from 127 million in 2001 to 118 million at the time of the census. The number of agricultural labourers, however, rose rapidly between 2001 and 2011, from 106 million to 144 million.

The number of small and marginal farmers, who own on average 0.38 to 1.40 hectares of land and constitute 85 percent of Indian farmers – also rose by two percent between 2005 and 2010.
lihav. HJ)

Tuossa on samassa uutisessa kaksi 15%:n lukemaa: nuoret jatkohaluiset viljelijät (ko. kylässä) ja ne (koko Intiassa), jotka omistavat maata enemmän kuin tuo 1,4 hehtaaria. Minun aavistukseni on, että paljolti samasta porukasta on kyse. Mikrotilan viljely ei ole nuorelle innostava tulevaisuudennäkymä, vaikka työllistyminen muutoin olisikin epävarmaa.  (Kuten ei ollut Suomessakaan 1960-luvulla, lähdettiin mieluummin Ruotsiin taikka vain jonnekin, suurella joukolla. Ja Intiassakin on omat "ruotsinsa", maa kyllä taloudellisesti kehittyy (http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_development_in_India).)

Eikä tuollaista mikrotilaa viljellessä ehkä kovasti ole motivoitunut siihenkään, että opiskelisi kovasti uusia asioita ja/tai sijoittaisi muutenkaan siihen, että tila ja sen hoito sitten tyydyttäisi myös näitä ilmastoihmisiä. Elleivät ko. "temput" sitten ihan varmasti nosta tilan tuottoa - mutta aivan maksimituotoillakin tuollaisen tilan viljelijä jää toivottoman köyhäksi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.14 - klo:07:03
Jatkoa edelliseen. Epäilemättä on olemassa riski, että jotain hyvin pahaa ja mittakaavaltaan hyvin suurta pahaa - Intiassa kun ollaan - voi tapahtua ...

Quote
Unless binding international agreements on carbon emissions come into effect almost immediately, India will be saddled with a disaster of almost unimaginable proportions, as the millions of people who eke out a living on tiny plots of earth find their lifeline slipping away from them.
(lihav. HJ)

... jos näin vain jatketaan. Mutta mahdollisen "ilmastofiksun" viljelystavan omaksumisen lisäksi varustaututuminen tällaiseen katastrofiin kyllä minusta sisältää sen, että näitä "pikkuriikkisen pläntin" viljelijöitä tulevaisuudessa olisi vähemmän - ja Intia sen kautta yleisesti vauraampi maa, jolla hätätilanteessa ei olisi vaikeuksia esim. ostaa puuttuvaa viljaa maailmanmarkkinoilta (ja/tai muodostaa ruoan varmuusvarastoja jne. jne.j. Ja näin myös Intian viljelijät olisivat - suurempien tilojen viljelijöinä - sen verran vauraampia, ettei heidänkään talouttaan satunnainen katovuosi tms. vastoinkäyminen kaataisi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.14 - klo:04:22
Tuo em. juttu on nyt sitten lyhennettynä suomeksikin:

Ilmastoälykäs maatalous intialaisten toivo (http://www.kepa.fi/uutiset/10904)

Minusta tässä tämän kohdan käännöksessä on menetetty ajatus (jonka olen boldannut) ...

Quote
Spurred on by organisations and government incentives to switch to a different mode of agriculture, some rural communities are already inventing a workable mix of traditional and modern farming methods, including reviving local seeds, multi-cropping and smart water usage.

... jos se käännetään näin:

Quote
Paikallisesti on kehitelty sopeutumiskeinoja, kuten paluuta omien siementen käyttöön, kasvivalikoiman monipuolistamista ja vettä säästäviä menetelmiä.

Tuossa käännöksessä minusta "haisee" Vandana Shivan ym. vaikutus, suositus vanhojen menetelmien käytöstä, edelleen. Joka ei ole kuitenkaan ko. projektin linja, sellaisena kuin se englanninkielisessä artikkelissa kuvattiin.

Mutta kyllä toisaalta uudetkin apuneuvot mainitaan:

Quote
Munjal hyödyntää riisin lehtien värikarttaa ja GreenSeeker-laitetta (http://www.ascommunications.co.uk/test-measurement/trimble-greenseeker-handheld-crop-sensor/), joiden avulla lannoitustarpeet on mahdollista arvioida tarkasti.
(linkin lisäys HJ)

(Tuollaista laitetta ei kyllä luultavasti hanki se mikrotilallinen, joka siihen joutuisi investoimaan yhden vuoden koko satonsa hinnan ...)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.14 - klo:06:53
OHO! Se olikin nyt sitten kuulemma näin:

Climate-Smart Agriculture is Corporate Green-Washing, Warn NGOs (http://www.ipsnews.net/2014/09/climate-smart-agriculture-is-corporate-green-washing-warn-ngos/)

Eli ilmastoälykäs maanviljely onkin suuryritysten viherpesua.

Ja luomuviljelyn (artikkelissa "agroecology") edistymisen esteenä! ("Kansalaisjärjestöjen" joukossa mm. kansainvälinen luomuliitto IFOAM, ynnä muita "tavanomaisia epäiltyjä")

Ja sama tulkinta näyttää esiintyvän myös tässä Obaman ilmastopuhetta koskevassa uutisessa (http://www.ipsnews.net/2014/09/obama-mandates-climate-resilience-in-all-u-s-development-projects/), sen lopussa.

Quote
For instance, while President Obama and others on Tuesday inaugurated a new Global Alliance for Climate-Smart Agriculture, aimed at addressing food security in the context of a changing climate, some farmers in developing countries worry the initiative will increase their dependence on foreign interventions.

“Climate smart agriculture will lead to further consolidation of land … creating dependency on so-called new technologies,” La Via Campesina, a global group of smallholders, said Tuesday, “while ignoring traditional tried-and-true adaptive farming techniques and stewardship of seed varieties.”
(lihav.  HJ)

Eli siinä se sitten on ihan selvästi sanottu: vanhakantaiset menetelmät ovat ne parhaat. Uutta ei kannata edes kokeilla, se johtaa riippuvuuteen. Ja - tämän näkemyksen mukaan - köyhän kannattaa ostaa halpaa, ainakin siemenistä puheenollen ...

(jatketaan tässä, kun on aloitettu, vaikka olisi voinut laittaa toiseenkin triidiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0). Tai tähän toiseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0).)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.14 - klo:14:11
"Intian heinäkuussa hyväksyttyyn budjettiin varattiin 12 miljoonan euron rahasto auttamaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen."

Eli siellä nyt on odottamassa rahaa joka viljelijää kohti 10 senttiä ...
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.14 - klo:06:42
OHO! Se olikin nyt sitten kuulemma näin:

Climate-Smart Agriculture is Corporate Green-Washing, Warn NGOs (http://www.ipsnews.net/2014/09/climate-smart-agriculture-is-corporate-green-washing-warn-ngos/)

Eli ilmastoälykäs maanviljely onkin suuryritysten viherpesua.

Ja luomuviljelyn (artikkelissa "agroecology") edistymisen esteenä! ("Kansalaisjärjestöjen" joukossa mm. kansainvälinen luomuliitto IFOAM, ynnä muita "tavanomaisia epäiltyjä")

Ja tätä saman idean esille tuomista on nyt jatkettu tässä tapaamisessa, josta IPS kertoo:

Family Farmers Don’t Need Climate-Smart Agriculture (http://www.ipsnews.net/2014/10/family-farmers-dont-need-climate-smart-agriculture/)

Tämä se jakolinja näyttää olevan:

Quote
“There are two approaches to grow production, intensification of conventional agriculture and agroecology."
[...]
Some 200 reporters, academics, activists and students from 47 countries are taking part in the event organised by Greenaccord, an Italian network of experts dedicated to training in environmental questions.
[...]
Family farmers don’t need climate-smart agriculture

Climate-smart agriculture has been questioned by academics and civil society organisations who say it could foment the use of genetically modified seeds, which they see as a threat to sustainable production.

Mitä kaikkia muita keinoja he vastustivat, on tuossa luettava rivien välistä. Sanaan "local", paikallinen, on kätketty paljon ...

Samat "tavanomaiset epäillyt" ovat mukana, nyt erikseen mainittuna myös Worldwatch.



PS. klo 11:40: Kyseisen uutisen kuvasta päätellen uskallan arvata, että useimmat, elleivät jopa kaikki, kyseiseen kokoukseen osallistujat olivat (nuorisoa) EU:sta tai USA:sta!!!

Siinä voi miettiä, miksi heidän kannaltaan on niin tärkeää, että kehitysmaiden maatalous säilytetään suurin piirtein siinä, missä se näissä "local"-kuvioissa on.

Ja tietysti haluttaisi kysyä, kuinka moni osallistuja itse olisi valmis siirtymään tällaiseksi "agroekologiseksi" viljelijäksi kehitysmaahan (= ei senttiäkään luomutukea, ei senttiäkään lisähintaa - ellei tietysti saa myytyä tuotteitaan meille, mutta ...).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.14 - klo:08:19
Pikkuisen ovat luvut (tai arviot) muuttuneet tässä seminaarikutsussa ...

Kutsu: Maailman Ruokapäivän seminaarissa 20.10. puhutaan perheviljelystä – tervetuloa! (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/141009_kutsumaailmanruokapaivanseminaari.html)

... tuottavampaan *) suuntaan, mutta edelleen puhutaan tässäkin hyvin ihannoivaan sävyyn kovin kehnotuottoisesta toiminnasta (lihav. HJ):

Quote
Maailman Ruokapäivän seminaarissa eri alojen asiantuntijat selventävät perheviljelyn merkitystä kehitysmaissa. Perheviljelyllä on tärkeä rooli koko maailman ruokatuotannossa. Perhetiloja on yli 500 miljoonaa. Yli puolet maailman maataloustuotannosta on peräisin tällaisilta pieniltä tiloilta. Perheviljelijät tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet ja perinteet. Heillä on merkittävä rooli niin nälän torjumisessa, ruokaturvan edistämisessä, paikallisen talouden kohentamisessa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassakin.

Karkea jakolasku noista karkeista luvuista on siis se, että yksi perheviljelmä keskimäärin ruokkii ko. perheen itsensä ja ehkä sen lisäksi jokusen muun (so. yhden mainitunlaisen viljelmän tuottamalla ruoalla ruokitaan n. 7 ihmistä. Vaikkapa Suomen ruokkimiseen tarvittaisin tuollaisia tiloja lähes 800 000!**))

Tämä alustus olisi hyvä joko kuulla tai saada luettavakseen:

Quote
Professori Hannu J. Korhonen, MTT: Pientuottajien rooli ruoantuotannossa ja muuttuvassa ilmastossa

Josko siinä olisi tehty näitä jakolaskuja? Ja millaisia keinoja hän kannattaa tai ehdottaa näille pientiloille ilmastonmuutoksen torjunnassa?  Ja olettaako hän minkään muun muuttuvan paitsi ilmaston?

________

*) Kun vielä v. 2011 puhuttiin näin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg2402#msg2402)
**) suurimmillaan Suomen maatilojen lukumäärä oli v. 1959 maatalouslaskennassa, jolloin niitä oli n. 330 000. Nykyisin toimivia tiloja on n. 60 000 (v. 2012)

Ks. myös tänne ... (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg5881#msg5881)  :(
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.14 - klo:06:50
Samaa pienviljelyn ylitsevuotavaa ylistystä on tämäkin uutinen ...

Family Farming – A Way of Life (http://www.ipsnews.net/2014/10/family-farming-a-way-of-life/)

... joka uskaltaa jopa väittää, että tämä pien- ja perheviljely olisi erityisen tehokas tapa köyhyydestä irtautumiseen ...

Quote
Family farming is estimated to provide 70 percent of the food produced in the world, sustain 40 percent of households worldwide and is twice more effective in reducing poverty than any other productive sector.

... mutta esittää sitten heti luvut, jotka osoittavat, ettei se sitä ole:

Quote
A FAO working paper, which used figures from the World Census of Agriculture, calculates that “there are more than 570 million farms in the world and more than 500 million of these are owned by families.”

The paper also notes that 84 percent of the world’s farms are smaller than two hectares and operate on about 12 percent of the world’s farmland. The remaining 16 percent of farms are larger than two hectares and represent 88 percent of farmland.

Tuo 84% eli n. 480 miljoonaa perhettä alle 2 hehtaarin tiloillaan ei varmasti ole köyhyydestä eroon pääsemässä, ylipäänsäkään, ja takuuvarmasti ei ainakaan tehokkaasti. Korkeintaan tuo väite voisi pitää paikkansa tuon n. 90 miljoonan (=16%) tilan kohdalla. Tai riippuu tietysti siitä, mihin on verrattu: varmaankin nuo mikroviljelijät voivat paremin kuin ne kehitysmaiden asukkaat, jolla ei ole mitään elinkeinoa, tai vain satunnaisia töitä tms.

Otsikointi on kyllä osuva: tällainen mikrotilan pitäminen todellakin on elämäntapa. Tuottavaksi ja kehittyväksi elinkeinoksi siitä ei ole. Eikä maailman ruokkimiseenkaan. Pinta-alaosuuksista arvioituna tämä mieletön määrä ihmisiä tuottanee alle 10% maailman ruoasta. Eli - teoreettisesti - pienehkö korotus muiden tilojen satotasoon riittäisi heidät kaikki korvamaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.14 - klo:13:00

Noista kahdesta edellisestä puheenvuorostani yhteensä tulee nyt mieleeni, että vallitseeko nyt globaalisti sama ajattelutapa kuin siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisessa Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla:

kun ei tätä väkeä saada nyt sijoitetuksi tuottavampiin elinkeinoihin ("teollisuus ei vedä") niin sijoitettakoon heidät edes jonnekin. Ja siis noin. Varsinkin kun perinne - tuo "elämäntapa" - tukee asiaa, he ovat tavallaan asemaansa jopa tyytyväisiä?

***

Aivan toista ajattelutapaa edustaa sitten tämä IPS:n toinen, tuore uutinen:

Swazimaassa siirrytään kotiviljelystä vientituotantoon (http://www.maailma.net/artikkelit/swazimaassa_siirrytaan_kotiviljelysta_vientituotantoon)

Lopulta tuon viennin korostaminen otsikossa on vähän turhaa, tärkeintähän on, että tila ylipäänsä myy ulos tuotantoaan. Ja jos EU tätä tukee (ainakin alkuun pääsemiseksi) niin siitä EU:lle pisteitä!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.14 - klo:21:25
Tämä IPS:n jatkoartikkeli (http://www.ipsnews.net/2014/10/family-farmers-forward-to-the-future/) - ja varsinkin tuon kuvan kanssa - on suorastaan kuvottava.

Tätäko tarjotaan tulevaisuudeksi? Ja vielä erityisesti kuvassa olevalle - maata surkena kuokkivlle - naiselle? Ja hänen lapsilleem?

Kyllä, on siinä vihjeitä siitä, että tuottavuuttakin pitäsi nostaa.

Mikä ihme estää sanomasta asiaa suoraan? Eli vaikka ihan sitä, että jos viljelijä A saa tuotteensa markkinoille, niin viljelijät B ja C (ja D, E ...) sitten taas eivät. 

Eli ihan samalla logiikalla, jolla ne emme täällä rikkaassa mailmassa voi saada toimeentuloamme pesemällä toistemme paitoja (Osmo Soininvaaran nimiin Suomessa pantu totuus), eivät nämä viljelijätkään pysty kehitysmaissa rikastumaan myymällä toinen toisilleen (tehottomasti, työvoimavaltaisesti tehtyä) ruokaa. *)

***

Uskallanko minä em. maailman Ruokapäivän seminaarissa 20.10. ilmoittaa rankan vastalauseeni ainakin kutsussa esitetylle idealle ja maailmankuvalle? Nyt kerään rohkeutta ..

____________

*) Eli minusta tällaisen lausunnon antaminen ...

Quote
“Family farming is key in this effort”, said FAO Director-General José Graziano Da Silva, praising the contributions of farmers around the world. “For decades they were seen as a problem to be dealt with. The truth is that they are an important part of the solution to sustainable food security.”

... oikeataan, periaatteesa,  pitäisi riittää Da Silvan erottamiseen toimestaan, epäpätevänä. Mutta näin ei tietysti käy, koska hän on ko. toimessaan juuri pätevä: ei ärsytä ketään - ja varsinkaan kehittyneiden maiden vihreästi asennoituvia.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.14 - klo:07:10
Tämä artikkeli eli mielipide peräänkuuluttaa näiden "perheviljelmien" kohdalla innovaatioita, tuottavuuden kasvua ja pääsyä markkinoille ...

OPINION: Innovation Needed to Help Family Farms Thrive (http://www.ipsnews.net/2014/10/opinion-innovation-needed-to-help-family-farms-thrive/)

... mutta sekään ei uskalla sanoa, ettei niitä tarvittaisi niin turkasen monta.

Kuvituksena on siinäkin näkymä, jossa viljellään erittäin perinteisellä tavalla - jossa varmasti ensimmäistäkään näistä vaadituista innovaatioista ei ole tehty tai otettu käyttöön!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.14 - klo:09:28
Uutistoimisto IPS:n yllätys, kirjoitus maatalousasioita (!) käsittevässä osastossa, jonka sanomana on, että köyhien maiden kestävän kehityksen edellytyksenä on - teollistuminen:

OPINION: Towards an Inclusive and Sustainable Future for Industrial Development (http://www.ipsnews.net/2014/10/opinion-towards-an-inclusive-and-sustainable-future-for-industrial-development/)

Nyt soisi todella, että tämä käännettäisiin suomeksi ja se ilmestyisi Kepan ym. sivuilla!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.14 - klo:05:30
Professori Hannu J. Korhonen ystävällisesti lähetti em. esityksensä 20.10.14 tilaisuudesta Viikissä (kiitos!). Esitys oli kuitenkin lopulta sellainen, jossa keskityttiin esittelemään perheviljelyn tilanne maailmassa ja kehitysmaissa, nyt (+ eräitä ongelmia ja uhkia). Eli mm. nuo ko. tilaisuuden mainoksessa kerrotut faktat olivat peräisin Korhoselta. Mitä suosituksiin ja jatkonäkymiin tulee, Korhonen noudatti täällä jo tutuksi tullutta, myös YK:n noudattamaa "poliittisen korrektiuden" linjaa. Tässä hänen johtopäätöksensä (diasta 24 ko. esityksessä):

________________________

Yhteenveto: Perheviljelyn tulevaisuuden näkymiä​

* Maatalouteen perustuva bruttokansantulon kasvu on ainakin kaksi kertaa tehokkaampi tapa vähentää köyhyyttä kuin kasvu muilla toimialoilla. ​

* Perheviljelyllä tulee olemaan kauan keskeinen tehtävä ruoka- ja ravitsemusturvan edistämisessä maailmanlaajuisesti.​

* Perheviljelijät voivat innovaatioiden avulla parantaa tuotantoa, tilanhoidon hyviä käytäntöjä ja sosio-ekonomista hyvinvointia.​

* Innovaatioiden (teknologia, ICT) ja perinnetiedon yhdistäminen edistää kestävää kehitystä.​

* Tuottajajärjestöillä on tärkeä tehtävä tukea perheviljelyä sekä  innovaatioiden kehittämistä ja hyödyntämistä tiloilla.​

________________________

Eli hänkin vältti sen "ruman sanan" sanomista, että pienviljelijöiden määrän pitäisi vähentyä. Tietysti on realismia, että tämä ei voi tapahtua silmänräpäyksessä, joten totta tietysti on, että perheviljelyllä "tulee olemaan kauan keskeinen tehtävä ruoka- ja ravitsemusturvan edistämisessä maailmanlaajuisesti" - ja jopa nämä minikokoiset tilat tulevat olemaan riesana "kauan"​.

Tietysti tuossakin, rivien välissä, on ajatus siitä, että myös tätä rakennemuutoskehitystä tapahtuu. Vaikkapa "innovaatioiden (teknologia, ICT) ja perinnetiedon yhdistäminen" tuskin tapahtuu parhaiten jollakin puolen, yhden hehtaarin tilalla. Eikä sellaisilla tiloilla kyllä luultavasti toteudu myöskään "maatalouteen perustuva bruttokansantulon kasvu".

Toivomiani jakolaskuja - eli siis nykytilanteen surkeuden osoittamista - ei ainakaan ko. dioilla tehty.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.14 - klo:08:37
Se muuten, että valtaosa Afrikan pienviljelijöistä on naisia (puhuttu jostain 80 prosentistakin. Vrt. edellä), saattaakin olla myytti:

New Project Takes Aim at the “Myths” of Farm Production in Africa (http://www.agrforum.com/index.php/agrf_blog_post/new-project-takes-aim-at-the-myths-of-farm-production-in-africa/)

Siinä linkatussa esityksessä (http://www.agrforum.com/wp-content/uploads/2014/09/3a-Christiaensen-presentation-final-link-to-article-3.pdf) (tri Luc Christiaensen) käydään muutenkin läpi Afrikan viljelyä koskeva "tavanomainen viisaus". Osa siitä on faktaa, osa on myyttejä. Osa on siltä väliltä.

PS. 18.3.17: Linkit eivät näytä toimivan? Mutta laitetaan tähän tämä linkki, joka toimii (ainakin nyt):

Killing the Zombie Statistic: Women Contribute 60-80 Percent of Labor in African Agriculture (http://blogs.worldbank.org/africacan/killing-the-zombie-statistic-women-contribute-60-80-percent-of-labor-in-african-agriculture)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.12.14 - klo:08:02
Tämä näkökulma voisi olla relevantti maatalouskysymyksissäkin:

Maailmanpankki: Köyhän on hankala ajatella rationaalisesti (http://www.kepa.fi/uutiset/11070)

Köyhät ovat usein hyvin sitoutuneita perinteisiin viljelymenetelmiinsä. Mutta onko heitä syytä siinä tukea? Onko se rationaalista? Heidän itsensä kannalta, ja meidän länsimaisten rikkaiden kannalta?

Esimerkkinä vaikka se, miten köyhät pienviljelijät saattavat olla "rakastuneita" perinteisiin, huonotuottoisiin viljalajikkeisiinsa *). Onko järkeä - kansainvälisin kampanjoin - tukea heidän "oikeuttaan" jatkaa niiden käyttöä? Eli käytännössä sitä, että he myös jatkaisivat niiden käyttöä (ja tyytyisivät sen seurauksena tulevaan satotasoon)?

Olettaen tietysti, että näiden länsimaisten kampanjoijien tavoitteena on tuottavuuden ja elintason nousu kehitysmaissa. Mikä ei ole aina ihan itsestään selvää ...

__________

*) joiden perusteluna heillä ei useimmiten ole muuta kuin Sulo Vilénin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tankki_t%C3%A4yteen)  "kun sai niin halvalla" eli ilmaiseksi tai vaihtamalla siementä. Joskus tähän sitten lisätään väite, että maatiaislajikkeet olisivat "kestävämpiä" - perusteluna tietysti yleensä (aina?) vain mutu, ei tieteellistä tutkimusta.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.12.14 - klo:08:04
Tämän artikkelin mukaan löytyy keinoja estää maankahminta, ja samaan aikaan kuitenkin säilyttää ulkomaiset investoinnit maatalouteen kehitysmaissa:

Model Contract to Help Protect Developing Countries From ‘Land Grabs (http://www.ipsnews.net/2014/12/model-contract-to-help-protect-developing-countries-from-land-grabs/)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:11:50
Varsin hyvä, jopa loistava - näkökulma. Artikkeli itsessään ei ehkä ole niin hyvä.

Todellista Afrikkaa
Reppureissaajan ja kolonialistin mielestä afrikkalaisen pitää asua maaseudulla. (http://www.kepa.fi/uutiset/11089)

Liittyy tietysti edellä olevaan keskusteluun. Merkille pantavaa on, että se ilmestyi Kepan palstalla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.15 - klo:08:19
Tästä IPS:n uutisesta (http://www.kepa.fi/uutiset/11155) oli jo puhetta tuolla toisella puolella (Tuleva Afrikan ihme -keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg6380#msg6380)) muilta osin, mutta tässä kiinnitän huomiota tähän tietoon (lihav. HJ):

Quote
Ongelma koskettaa kipeästi perheviljelmiä, joiden koot käyvät koko ajan pienemmiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan enemmistö Afrikan viljelijöistä hoitaa nyt alle hehtaarin tilaa ja vähintään 75 prosenttia Afrikan maataloustuotannosta on pientilojen harteilla.

Vaikka maaperän ongelmat ratkaistaisiin - niinkuin epäilemättä tehdään, ainakin se kyetään tekemään - niin tuo enemmistö viljelijöistä jäisi tässä asetelmassa yhä köyhiksi. Alle hehtaarilla viljelysmaata ei rikastu tai tule edes kohtuullisesti toimeentulevaksi, vaikka saisi huippusadot.

Muitakin tästä johtuvia ongelmia on, ja ehdotuksia asian parantamiseksi ...

Quote
"Pientiloilla ei yleensä ole riittäviä voimavaroja maaperän ja vesivarojen suojeluun," ugandalaisen Makereren yliopiston maataloustieteen professori Moses Tenywa huomauttaa.

Hän penää viljelijöille valtion tukea ja markkinointikanavia, joiden kautta voi saada tuloja tai lainaa tarvittaviin hankintoihin.


... mutta "valtion tuen ja markkinointikanavien" jälkeenkin alle hehtaarin tilan viljelijä jää köyhäksi. Alle hehtaarin tilalta kun ei tule paljon markkinoitavaa, eikä siis paljon rahaa huippuhinnoillakaan.

Kyseinen artikkeli ei sitten pohdi enempää sitä, mitä tälle tosiasialle olisi tehtävissä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.15 - klo:15:02
Ja niin se vain on se vettä kaukaa kantava nainen (https://www.icrc.org/eng/assets/images/photos/2012/1-south-sudan-ss-e-00067.jpg) yhä mukana tässäkin tarkastelussa ...

Africa’s Rural Women Must Count in Water Management (http://www.ipsnews.net/2015/01/africas-rural-women-must-count-in-water-management/)

... vaikka siinä vaaditaankin, että näkökulmaa täytyy "laajentaa". Kuitenkin siinä on vähän semmoinen maku, että näin tulee myös jatkumaan, ja kauankin ...

PS. Tuli mieleeni, että joku Vandana Shiva "ekofeministinä" varmaan olisi sitä mieltä, että kaivojen ja vesijohtojen rakentaminen (jonka vielä saattaisi toteuttaa jokin ylikansallinen firma! Ja sen miehet!) olisi väärin näitä naisia kohtaan, joilla sentään on vuosisatojen perinne ja ylittämätön ammattitaito tässä veden kantamisessa ...
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.02.15 - klo:08:51
Köyhyyden kierre ei tee hyvää koskemattomalle luonnollekaan. Tämä artikkeli ei lopulta osaa kertoa, miten tämä ikävä kehitys pysäytettäisiin:

Zimbabwe’s Famed Forests Could Soon Be Desert (http://www.ipsnews.net/2015/02/zimbabwes-famed-forests-could-soon-be-desert/)

("Zimbabwen kuuluisat metsät voivat pian olla autiomaata")

Eikä äärimmäisessä köyhyydessä eläviltä ihmisiltä oikein tohdi mitään kieltäkään:

Quote
“But really, it is difficult to object to firewood use when this is the only energy source most rural people have despite the environment being the worst casualty,” Mlotshwa added.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.02.15 - klo:09:23
Tähän jatkoksi, samasta maasta kun on puhe:

Norsuja teuraaksi Mugaben syntymäpäiväjuhlaan (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3326905/norsuja-teuraaksi-mugaben-syntymapaivajuhlaan)

Quote
Paikallinen viljelijä Tendai Musasa on luvannut lahjoittaa juhlaruoaksi kaksi norsua, kaksi puhvelia, kaksi hevosantilooppia, viisi impala-antilooppia sekä yhden leijonan. Eläimet aiotaan teurastaa muutamaa päivää ennen juhlaa.

Kuulostaa pahalta, mutta kuitenkin vain satunnainen tapaus (vaikka ei ensimmäinen, ja ehkä ei viimeinenkään). Mutta saman maan köyhyys on sen jälkeenkin uhka luonnolle, ja vielä suurempi kuin Mugabe (nyt emme tässä käy läpi sitä, mikä on syy-yhteys Mugaben ja köyhyyden välillä).

Tässä voimme taas viitata vanhempiin uutisiimme:

Köyhyys lisää luonnon tuhoamista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=346)

ja myös tähän:

On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252)

Quote
Kaikki tämä merkitsee suurempaa viljelysalan tarvetta, ja siis epäsuorasti vähentää villieläinten määrää. Villieläimiä ei siis tarvitse itse tappaa ja syödä ne tuhotakseen.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.03.15 - klo:07:13

Ihan tähän myötäelämiseen asti en oikein yllä:

Raportti: Huumeiden vastainen sota kurittaa köyhiä (http://maailma.net/artikkelit/raportti_huumeiden_vastainen_sota_kurittaa_koyhia)

Quote
Monet pienviljelijät kasvattavat ja myyvät huumeita kehitysmaissa ainoana tulonlähteenään. Huumeiden täyskieltoon nojaava politiikka rankaisee heitä, raportissa sanotaan. Viljelijöitä estetään pääsemästä mailleen ja myymästä satojaan. Kun huumesatoja tuhotaan, myös muu ympäristö kärsii. Harvalla pienviljelijällä on mahdollisuuksia siirtyä viljelemään muita lajeja.

Vaikka epäilemättä työn tuottavuus huumeita viljelemällä tavallaan nousee. Kovastikin, joskus.

Tietysti, loogisesti, jos jollakin tuotteella on kysyntää, vaikka jostain arveluttavista perusteista lähtien, se voi olla kehitysmaan köyhälle tulonlähde. Jos siis viljellään luomukahvia, joka sitten myydään rikkaisiin maihin, miksei siis huumeitakin? Joidenkin mietojen huumeiden ja tupakan välillekin voi olla vaikea piirtää tarkkaa erottavaa rajaa (so. keksiä hyvää erottelevaa perustetta eri kohtelulle).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.15 - klo:13:36
"Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa", sanotaan.

Tässä artikkelissa ...

Empower Rural Women for Their Dignity and Future (http://www.ipsnews.net/2015/03/empower-rural-women-for-their-dignity-and-future/)

... kehotetaan voimaannuttamaan maaseudun naiset, tukemaan heidän arvokkuuttaan ja tulevaisuuttaan. Kaiken näköinen diskriminointi poistaen jne. Hyviä tavoitteita!

Mutta tuollaisenako kuin sen kuvassa se tulevaisuus yhä nähdään? Käsityötä, kyykkimistä ... missä on kuvasta vaikka traktori? Jotain tällaista (http://chineseposters.net/themes/tractor-girls.php) sen pitäisi olla!!! (Kiinan maataloudesta ja sen kehityksestä olikin sattumoisin juuri puhetta tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg6576#msg6576).)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.03.15 - klo:07:20

Mutta kertoo se IPS pyrkimyksestä työn tuottavuuden parantamiseenkin:

High-Tech to the Rescue of Southern Africa’s Smallholder Farmers (http://www.ipsnews.net/2015/03/high-tech-to-the-rescue-of-southern-africas-smallholder-farmers/)

"High techiä", ja (lihav. HJ):

Quote
The facility aims to stimulate the growth of KwaZulu-Natal’s perishables sector and aims to achieve improved agricultural yields, consistent quality, year-round production and improved management of disease and pests.

Menetelmistä ei sitten enempää kerrota, mutta tuskinpa tässä luomua tarkoitetaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.15 - klo:08:39
Se muuten, että valtaosa Afrikan pienviljelijöistä on naisia (puhuttu jostain 80 prosentistakin. Vrt. edellä), saattaakin olla myytti:

New Project Takes Aim at the “Myths” of Farm Production in Africa (http://www.agrforum.com/index.php/agrf_blog_post/new-project-takes-aim-at-the-myths-of-farm-production-in-africa/)

Siinä linkatussa esityksessä (http://www.agrforum.com/wp-content/uploads/2014/09/3a-Christiaensen-presentation-final-link-to-article-3.pdf) (tri Luc Christiaensen) käydään muutenkin läpi Afrikan viljelyä koskeva "tavanomainen viisaus". Osa siitä on faktaa, osa on myyttejä. Osa on siltä väliltä.

Tämä IPS:n artikkeli jatkaa myyttien murskaamista naisviljelijöiden osalta:

Four Fast Facts to Debunk Myths About Rural Women (http://www.ipsnews.net/2015/03/four-fast-facts-to-debunk-myths-about-rural-women/)

Jotka (tutkimuksiin perustuvat) faktat ovat:

1. Maaseudun naisilla on käytössään maata enemmän kuin uskomme
2. Maaseudun naiset eivät ole haavoittuvaisempia ilmastonmuutoksen vaikutuksille siksi että he ovat naisia
3. Maaseudun naiset eivät automaattisesti ole parempia luonnonvarojen suojelijoita
4. Sukupuolen huomioon ottavissa ohjelmissa ja politiikoissa ei ole aina kyse siitä, että autettaisiin naisia onnistumaan

Perustelut artikkelista. Joka sanoo tarjoavansa "ajattelemisen aihetta".

Tuossakaan artikkelissa IPS ei ole kuitenkaan päässyt irti kuvitustraditiostaan (vrt. edellä 15.03.15): huonotuottoista käsityötähän siinä nainen tekee. Vaikka kuvateksti toivoo (lihav. HJ):

Quote
With adequate extension support, women farmers can increase productivity and food security in Africa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.15 - klo:13:49

Tässä IPS-artikkelissa ....

Decent Employment Opportunities for Young People in Rural Africa (http://www.ipsnews.net/2015/03/decent-employment-opportunities-for-young-people-in-rural-africa/)

... kuvateksti sen sijaan tiivistää artikkelin sanoman:

Quote
Subsistence-oriented small-scale agriculture is often not the preferred choice of work for many young Africans

Eli omavaraisviljelyyn suuntautuva pienimuotoinen maanviljelys ei usein ole suosittu (tai parhaana pidetty) työ[uran] valinta useille nuorille afrikkalaisille.

Ymmärrättekö te, suomalaiset lukijamme, että näin voi olla? Minä nimittäin ymmärrän aivan täysin!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.04.15 - klo:13:02
Tässä Maan Ystävien kouluvierailuohjelmassa (http://www.maanystavat.fi/?cat=1&aid=43&lang=fi&mstr=1) asia sanotaan sitten melko suoraan:

Quote
3. Kylässä kehitysmaassa – Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
Tunnilla tutkitaan, miksi kehitys ja köyhyyden vähentäminen eivät ole sama asia. Taloudellinen kasvu ja modernisaatio ovat aiheuttaneet usein myös haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä. Näkökulmana on, että hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei välttämättä tarkoita mahdollisimman korkeaa kulutuksen ja tuotannon tasoa.

Tuon tunnin aineistoon olisi "kiva" tutustua. Luultavasti sieltä löytyy ekologisen omavaraistalouden ylistys, siellä Afrikassa. Jossa naisilla on samat oikeudet kuin miehilläkin maahan, jota sitten viljellään noilla luomumetodeilla. Ja vailla koneita tms. Ja niillä tuotoilla.

Jossa "hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä" luultavasti tarkoittaa mahdollisimman matalaa "kulutuksen ja tuotannon tasoa", juuri sellaista hädin tuskin siedettävää. (Polkupyörä, ei autoa, oma kaivo, ei vesijohtoa, aurinko- tai tuulisähköä jne.)

***

Tehty jo, ennenkuin sanottu: pyysin sieltä ko. koulutunnin materiaalia katsottavaksi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.15 - klo:13:33
Helsingin Sanomissa oli tällainen sydäntäsärkevä juttu:

Kännykkämme ruokkivat lapsityötä ja sotaa (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1431140894930)

Quote
Rubaya. Maailman pyörittäminen on käsityötä. Käsin kaivetaan mineraalit, käsin kannetaan säkit.

Kantaja Amibana Ihosi, 40, kulkee kyyryssä säkki niskassaan ja huohottaa. Hän tulee kukkulan kalutulta laelta, jossa sijaitsee Rubayan koltaanikaivos.

Alhaalla rinteessä on vaskaamo. Ympärillä levittäytyvät Itä-Kongon vehmaat vuoret petollisen kauniina. Ihosi varoo askeleitaan tihkusateesta liukkaalla polulla.

"Raskasta. Säkki painaa 30 kiloa", hän sanoo.

Kello on yksi iltapäivällä, ja Ihosi on tehnyt kantoreissun ylhäältä alas neljä kertaa. Kerrasta hänelle maksetaan noin 80 senttiä. Ennen iltaa Ihosi aikoo tehdä vielä toiset neljä keikkaa.

Toivottavasti hän jaksaa. Vaikka Ihosi ei sitä itse tiedä, ilman hänen kaltaisiaan nykymaailma ei pyörisi.

Jne. Toisaalla sitten taas, Kepan uutisessa, syytetään Bill Gatesia siitä, että hän yrittää yksinkertaistaa köyhyyden vähentämisen problematiikkaa:

Bill Gates ja kumppanit eivät pidä kestävän kehityksen tavoitteista (https://www.kepa.fi/uutiset/11405)

Minusta, anteeksi nyt vaan te vaikka Kepan asiantuntijat  ja HS:n toimittajat, jotka olette ihan itsekin olleet Afrikassa, tuossa Kongon tapauksessa olisi kyllä mahdottoman yksinkertainen ratkaisu: hommattaisiin paikalle kuorma-auto tai ainakin traktori ja peräkärry!

Jos tuo kama sitten viedään Goman kaupungista eteenpäin kuorma-autoilla, en kyllä näe yhtään syytä, miksei jotain - edes traktorille kelvollista - tietä voisi tehdä itse kaivokseenkin asti. Sellaisen tien rakentamista - tai tuon traktorin hankkimista - ei kuitenkaan ko. HS:n uutinen erityisesti ehdota. Tällainen "köyhyysporno" riittää.

Samoin uskon olevan tässä toisessa kysymyksessä, jossa Gatesia ja hänen säätiötään syytettiin yksinkertaistamisesta (korostus lihavoimalla HJ):

Quote
Nimenomaan yksinkertaisuus on kritiikin ytimessä: Gatesin säätiö rahoittaa selkeitä, mitattavia toimia, kuten rokotusohjelmia, neuvoloita, mikrolainoitusta ja maatalouden kehittämistä.

Afrikan satotason tuplaaminen tai triplaaminen, lopulta hyvin yksinkertaisin keinoin - jota Gates säätiöineen tukee AGRA:n kautta - ei varmasti ole ristiriidassa muiden, ehkä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemisen kanssa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.15 - klo:07:09
Tässä maailma.netin artikkelissa ...

Ruokaa maailman nälkäisille (http://maailma.net/artikkelit/ruokaa_maailman_nalkaisille)

... on tiettyä realismia (selityksenä ehkä tämä: "Juttua varten on haastateltu FM Laura Kihlströmiä"!) mutta kummasti vain on säilynyt ajatus, että kaikkien viljelijöiden täytyisi periaatteessa pysyä maalla:

Quote
Köyhyys ei tarkoita kehitysmaissa vain ostovoiman puutetta, vaan voimavarojen ja perusoikeuksien puutetta. Se on osattomuutta ruoan tuottamiseen tarvittavista resursseista: maasta, siemenistä, työvälineistä, pääomasta, työvoimasta ja eri viljelymenetelmien tuntemisesta. Köyhillä pienviljelijöillä ei ole varaa esimerkiksi lannoitteisiin, tuholaisten torjunta-aineisiin tai härkään. Kun maatalous ei riitä takaamaan elantoa koko perheelle, osa ihmisistä joutuu etsimään työtä muualta ja muuttamaan kokonaan pois kotiseudultaan. Kun työpaikkoja ei löydy kaupungeistakaan, nälkä on yleistä kaupungin liepeille kasvaneissa slummeissakin. Nälkä puolestaan pahentaa köyhyyyden kierrettä entisestään.
(lihavoinnit HJ)

Näin, vaikka tuodaan esiin, että usein ko. pienviljelijät ovat ruoan netto-ostajia, so. tilat ovat elinkelvottomia. Välttämätöntä talouden rakennemuutoksen ajatusta kuitenkin jotenkin "kaihdetaan kuin ruttoa".

Lannoitteet ja tuholaisten torjunta-aineet on tuossa kuitenkin mainittu resursseina, ei vältettävinä asioina. Vanhasta ajattelutavasta kielii kuitenkin se, että kolmas asia, johon köyhällä viljelijällä ei ole varaa, on härkä - eikä traktori!

***

Tämä tuntuu edelleen olevan pakollinen maininta ...

Quote
Ruokahävikin minimoiminen on ensiarvoisen tärkeää. Jokainen hukkaantunut ruokakilo tarkoittaa hukkaan menneitä resursseja maan- ja vedenkäytössä, tuotantopanoksissa ja työvoimassa. On arvioitu, että minimoimalla ruokahävikki maailmassa voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä lisää.

Isoäiti oli siis oikeassa kehottaessaan meitä ajattelemaan Afrikan nälkäisiä lapsia ja syömään lautasen tyhjäksi.


... vaikka ei tietysti ole lainkaan ajateltu sitä logistiikkaa, millä isoäidin täällä tarjoama (liiallinen) ruoka löytäisi sinne, jossa lautanen syötäisiin tyhjäksi kehottamatta. Tai sen ruoan tuottamisen resurssitkaan. Varsinkaan maata ja vettä meidän on kutakuinkin mahdotonta viedä Afrikkaan, vaikka "isoäiti" sitä kuinka - hyväntahtoisuuttaan - toivoisi. Työvoimankaan siirtäminen sinne on tuskin tarpeellista. (Tästä aiheestahan meillä on jo perusteellisempi keskustelu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0).)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.15 - klo:05:21
Tuohon Hesarin kaivosjuttuun on sitten loogisena jatkona tämä:

Nigerian vaihtoehtonobelisti: Kestävää kaivostoimintaa ei ole (http://maailma.net/artikkelit/nigerian_vaihtoehtonobelisti_kestavaa_kaivostoimintaa_ei_ole)

Quote
Hänen mielestään kasvupuheiden taustalla on halu saada Afrikka näyttämään mantereelta, joka on valmis investoinneille ja samalla hyväksikäytölle. Kirjassa kerrotaan tavoista, joilla monikansalliset yhtiöt riistävät Afrikan luonnonvaroja, kuten mineraali-, öljy- ja kaasuvarantoja. Tuloksena on Basseyn mukaan ympäristö- ja terveyshaittoja köyhille paikallisille yhteisöille ja vain vähän hyötyjä.

Yli 20 vuotta ympäristö- ja ihmisoikeuksia puolustaneen Basseyn ajatukset ovat radikaaleja. Kestävää kaivostoimintaa ei hänen mielestään ole olemassakaan, ja fossiiliset polttoaineet pitäisi Afrikassakin jättää käyttämättä.

"Kaivostoiminta on kuin amputointia, se vie kaiken. Se tuottaa voittoa vain, kun ympäristövaikutukset jätetään huomiotta ja kustannukset ulkoistetaan köyhille paikallisyhteisöille", hän toteaa.

Esimerkiksi kännyköiden ostaminen olisi Basseyn mukaan kuluttajille liian kallista, jos hintaan tulisivat mukaan metallien louhinnan aiheuttamat haitat.

Tämä aktivisti on tehnyt uransa sillä, että on vastustanut Shelliä Nigeriassa, ja näyttää siis laajentaneet vastustustaan kaikkeen taloudelliseen toimintaan ...

Nämä vaihtoehtonobelistit (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0)  näyttävät myös löytävän vastaanottavaisen yleisönsä. Täällä rikkaassa maailmassa. Varmasti tämä Bassey sellaisen löytäisi jopa Norjassa, jos hän lähtisi sinne pitämään saarnaansa siitä, millainen kirous öljy onkaan. (Onko ollut jo ... villapaita hänen päällään näyttää kovasti ...  ;D ... on muuten ollut! (http://www.rafto.no/article/489/Rafto_Prize_2012_awarded_to_Nnimmo_Bassey_from_Nigeria/))

Olenko arvioinnissani kohtuuton, eikö Bassey ole ennenkaikkea kiinnittänyt huomiota erilaisiin kaivostoiminnan epäkohtiin? En ole, kyllä hänen linjansa tuostakin artikkelista selviää. Tästäkin kohdasta, afrikkalaisille sopii parhaiten pitäytyminen perinteisiin elinkeinoihin, perinteiseen talouteen:

Quote
Bassey myöntää, että luonnonvaroista voi olla hyötyäkin: ne voivat tuoda tuloja, vaikka toiminta olisikin kestämätöntä. Afrikka pärjäisi hänen mukaansa kuitenkin myös ilman riistoa.

Esimerkiksi Ghanassa kalastus voisi tuoda yhtä paljon tuloja kuin öljynporaus. Nyt öljynporaus kuitenkin tuhoaa kalastajien elinkeinoja, hän kertoo.
(lihav. HJ)

Muuunlaisten luonnonvarojen hyödyntäminen ilman riistoa toteutuu hänen mukaansa siis niin, ettei niitä hyödynnetä ollenkaan.

Kepan uutinen samasta miehestä ...

Kirjailija: Afrikan luonnonvarakirous on voimissaan (https://www.kepa.fi/uutiset/11412)

... kyllä tukee tulkintaani:

Quote
Basseyn mukaan uuskolonialismin tekee erityisen vaaralliseksi se, että fossiilisten luonnonvarojen esteetön hyödyntäminen edistää ilmastonmuutosta.

Afrikka ruokkii itsensä lähinnä perheviljelmillä, joilla uurastavat etenkin naiset. Maaseudun pientiloilla elää lähes 70 prosenttia väestöstä. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti tällaista viljelyä, jolla ollaan miltei kokonaan sadeveden varassa.

Myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvelee ilmastonmuutoksen vaarantavan vakavasti Afrikan maataloustuotannon. Paneeli varoitti vuonna 2007, että joissain maissa sadeveden varassa olevien viljelmien tuotanto voi laskea jopa puoleen vuoteen 2020 mennessä.

Basseyn tarjoama ratkaisu on yksinkertainen: suuri osa fossiilisista polttoaineista on jätettävä maan sisään. Ei pelkästään Afrikassa vaan kaikkialla maailmassa.

Ja "etenkin naiset" on jätettävä uurastamaan noille pientiloille. Miettimättä niiden tiedossa olevien (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45) keinojen soveltamista, jolla Afrikan viljelmien tuotto voitaisiin kolminkertaistaa. Vaikka jo vuoteen 2020 mennessä! Mutta länsimainen yleisöhän kuulee mieluummin tuosta yhdestä "ratkaisusta". Niinpä Bassey kertoo siitä.



PS. Hänen oma taloutensa on varmaan kunnossa. Ilman riistoa, kirjojen ostaminenhan on ihan vapaaehtoista. Eikä kustantajakaan varmaan tästä haukkaa kohtuutonta osaa:

Quote
Muun muassa vaihtoehto-Nobelilla eli Rights Livelihood -palkinnolla palkittu Bassey vierailee parhaillaan Suomessa markkinoimassa viime vuoden lopulla suomennettua kirjaansa Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka.

Vandana Shiva ottaa kuulemma luentopalkkiota 40 000 dollaria per esiintyminen plus matkakulut I luokassa. Mikähän on Basseyn budjetti tässä vierailussa?

PS2. USA:ssa käytetään ilmaisua "Setä Tuomo", "Uncle Tom" (http://en.wikipedia.org/wiki/Uncle_Tom) tällä tavalla:

Quote
The phrase "Uncle Tom" has also become an epithet for a person who is slavish and excessively subservient to perceived authority figures, particularly a black person who behaves in a subservient manner to white people; or any person perceived to be complicit in the oppression of their own group.

Koskahan tämä käytäntö leviää Afrikkaan, ja sen tarkasteluun, minkälaisia tulevaisuuden näkymiä afrikkalaisille tarjotaan (jollakin sellaisella perusteella, jota ei itse afrikkalaisilta juuri enää kysytä, jos eurooppalaistaustainen Maan Ystävät (http://en.wikipedia.org/wiki/Friends_of_the_Earth) sen on jo hyväksynyt) ...
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.15 - klo:15:56
Eipä silti, tästä Nigeriasta, ei tämäkään hyvältä kuulosta:

http://yle.fi/uutiset/nigerian_paheneva_polttoainepula_uhkaa_pimentaa_jo_kannykatkin/8014181

Mutta en ihan heti keksi, miten tuossa olisi apua Basseyn neuvosta, että kaikki öljy jätettäisiin maan sisään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.15 - klo:13:32
"Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa", sanotaan.

Tässä artikkelissa ...

Empower Rural Women for Their Dignity and Future (http://www.ipsnews.net/2015/03/empower-rural-women-for-their-dignity-and-future/)

... kehotetaan voimaannuttamaan maaseudun naiset, tukemaan heidän arvokkuuttaan ja tulevaisuuttaan. Kaiken näköinen diskriminointi poistaen jne. Hyviä tavoitteita!

Mutta tuollaisenako kuin sen kuvassa se tulevaisuus yhä nähdään? Käsityötä, kyykkimistä ... missä on kuvasta vaikka traktori? Jotain tällaista (http://chineseposters.net/themes/tractor-girls.php) sen pitäisi olla!!! (Kiinan maataloudesta ja sen kehityksestä olikin sattumoisin juuri puhetta tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg6576#msg6576).)

Nyt tästä Timo Lappalaisen artikkelista (https://www.kepa.fi/blogi/16468) ei suoranaisesti voi sanoa, etteikö kuvavalinta olisi juuri sellainen, että tuosta halutaan pois, mutta yhtäkaikki siinäkin on nainen kuokkansa kanssa!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.15 - klo:06:12
Löysin netistä (saksalaisen?) sanonnan, että puolitotuus on koko valhe.  Se tuli mieleeni, kun tämä (IPS:n) artikkeli ilmestyi myös Demokraatissa tänään:

Etiopian talous kasvaa, mutta kansa pakenee (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3370804/etiopian-talous-kasvaa-mutta-kansa-pakenee)

Siinä kirjoitetaan:

Quote
"Kehitysmaiden maanomistusoloja seuraava Oakland-instituutti suomii Etiopian hallituksen kehityshankkeita, että ne tuhoavat alkuperäis- ja paimentolaiskansojen kulttuurin, perinteet ja elinkeinot. Asukkaita häädetään suurten infra- ja patohankkeiden tai kaupallisten viljelmien tieltä."

Ja heti perään:

Quote
"Yli puolet Etiopian talonpojista viljelee alle hehtaarin maatilkkua tehottomin menetelmin ja kuivuuden armoilla. Kun ruoka ei riitä, seurauksena on maaltapako, sanoo YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO."

Kirjoittajalle ei tule mieleen kysyä itseltäänkään, että mistä ne tehottomat menetelmät oikein tulevat, elleivät juuri - perinteistä. Tai nuo pienet maatilkut? (Ks. edellä 27.01.15)

Demarissa - mutta ei siis KU:ssa! - artikkeli jatkuu sillä tiedolla, että maa on valtion omistuksessa. Ja väitteellä, että se luo köyhyyttä ja eriarvoisuutta! Viitataan hallitsevan eliitin valtaan, väliotsikko: "Poliittinen eliitti omistaa maan".

Mutta kuinkahan on? Jos hallitseva eliitti on käyttänyt valtaansa vaikka siihen, että se on estänyt tilojen pirstomisen yhä pienemmiksi, se ei ole lisännyt köyhyyttä, ainakaan pidemmällä tähtäimellä. Kuinka huono asia se maaltapako lopulta on?

***

Artikkeli kertoo, että Etiopian väkiluku on 94 miljoonaa. Mutta ei kerro, että se kasvaa lähes 2 miljoonalla vuosittain. Että se oli v. 1985 eli kolmekymmentä vuotta sitten, nälänhädän ja kansainvälisen Liveaid-konsertin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiopian_n%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4_1983%E2%80%931985) aikana noin 40 miljoonaa. Ei, tällä ei ole vaikutusta kuvattuihin vaikeuksiin vaan syynä on sorto.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.07.15 - klo:08:24
Tässä kerrotaan mitä mainioimmasta kehityksestä, modernin (tai, no, kuinka modernin) tekniikan hyväksikäytöstä:

Radio valaa toivoa Intian maaseudulla (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3398127/radio-valaa-toivoa-intian-maaseudulla)

Quote
Delhissä toimiva viestintäalan järjestö Development Alternatives perusti Radio Bundelkhandin vuonna 2008. Bundelin murteella tehdyt ohjelmat käsittelevät pääosin maataloutta: tekniikkaa, tuholaistorjuntaa, markkinahintoja, sääennusteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

(Siitä, miksi näille intialaisille maajusseille erityisen pontevasti kannattaisi kertoa ilmastonmuutoksesta, meilä on oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg5689#msg5689).)

Mutta tämä IPS:n perinne on tiukassa: tuossakin kuvituksessa sitten on härkäpari, ei traktoria!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.15 - klo:13:20
Varsin ikävä tieteellinen löytö tai väite. Maareformi ja maattomien asuttaminen syövät Amazonasia:

Agrarian settlements drive severe tropical deforestation across the Amazon (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150731182645.htm)

Tähän keskusteluun, koska ko. yhteenvedon viimeinen väite oli tämä:

Quote
"This form of government investment will hardly eradicate or reduce rural poverty, because of poor infrastructure and the severe economic inefficiencies of most agrarian settlements -- which often result in high household-level turnover and giving-up rates of newly settled farmers following the local liquidation of natural forest resource capital."

Eli tuottavuus ei tuolla keinolla ole noussut, köyhyys vähentynyt. Ja asiassa luovuttavat tilat ja viljelijät viime vaiheessa pistävät tilansa trooppiset metsät "lihoiksi" eli rahaksi.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.08.15 - klo:08:53
Tässä Afrikan Sarvi -lehden (sivuston) artikkelissa ...

Euroopan imu (http://afrikansarvi.fi/issue9/component/content/article/258)

... tulee useammankin kerran esiin, miten nuoret ihmiset juuri kotimaansa näköalattomuuden takia pyrkivät sieltä pois, esim. tässä:

Quote
Miksi nuoret lähtevät?

Amoudin yliopiston selvityksessä tärkeimpinä yksittäisinä syinä Somalimaasta muutolle mainittiin seuraavat tekijät tärkeysjärjestyksessä: työttömyys, paremman elämän etsiminen, ystävien vaikutus, muut ulkopuoliset vaikuttimet, menestystarinat, alhainen tulotaso, toivon puute, poliittinen epävakaus, epäluottamus maan tilanteeseen, huonot elinolosuhteet, koulutuksen laatu, maineen etsintä, yksilöllisen vapauden puute ja huono koulumenestys.

Olosuhteet eivät välttämättä ole toivoa herattävät kaupungeissakaan, mutta aivan varma voi olla, että jääminen maalle viljelemään sitä hehtaarin tilaa, käsipelillä, luomumenetelmin ilman mitään valtion tukia, ei ole näille nuorille innostava tulevaisuuden näkymä. Ei olisi ainakaan minulle, kun heidän asemaansa eläydyn.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.15 - klo:09:24
Tässä uutisessa Zimbabwesta ...

Zimbabwe’s Forest Carbon Programme Not All It Seems (http://www.ipsnews.net/2015/08/zimbabwes-forest-carbon-programme-not-all-it-seems/)

... vähintään vihjataan samaan, kuin tuossa uutisessa Amazonasilta: tehoton pienviljely - vaikka jollakin tavalla edistäisikin köyhien toimeentuloa - ei välttämättä suojele luontoa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.15 - klo:14:35
Kepan tämä artiikkeli ...

Antropologi: Kestävän kehityksen tavoitteetkin nojaavat liikaa kasvuun (http://www.kepa.fi/uutiset/11581)

... on varma asiastaan.

Quote
Hickelin mukaan on aikansa elänyt ajatus, että jatkuvaa kasvua tarvittaisiin. Hän ei lämpene sillekään, että tuloeroja vähän tasattaisiin, jotta köyhemmät saisivat rikkaampia kiinni muutamia askeleita. Kumpikaan lähestymistapa ei nimittäin ratkaise sitä, että ihmiskunta elää yli maapallon kantokyvyn.

Tuon kun saisi vielä perille vaikkapa tänne Eurooppaan nyt tuleville, pääsosin nuorille miehille: ei kannata, ei täältä onnea löydä. Kuunnelkaa  antropologi Jason Hickeliä.

Quote
Hickel esittelee tekstissään hyvän elämän malleja, joita löytyy niin Latinalaisesta Amerikasta kuin Sokrateen ja Aristoteleen teksteistä.
(lihav. HJ)

Niitä minäkin etsisin - jos eläisin maailmassa, jossa Sokrates ja Aristoteles elivät. Ja siellä yhteiskunnassa sopivalla puolella (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Orjuus#Orjuus_antiikin_aikana).

***

On valitettavasti koko ajan ollut Vihreän liikkeen, ja myös kehitysapuliikkeen, salaisena pohjavirtana se ajatus, että maailma pelastuisi, jos ihmiset kehitysmassa tyytyisivät siihen elintasoon - ehkä hiukan autettuna - joka heillä nyt on. Tuossa - ja kyllä muissakin vastaavissa skenaarioissa - on myös usein mukana se idea, että kehittyneiden maiden pitäisi samaan aikaan laskea elintasoaan.

Vaikkapa Suomen tämänhetkisestä keskustelusta talouspolitiiikan vaihtoehdoista voimme nähdä, miten realistista ... hei, Heikki, eli minä itse, mehän lupasimme jo heti alkuun, että emme sitoudu tai ota kantaa puoluepolitiikkaan!  ::)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.15 - klo:06:38
Näissä "nälän nollaus" eli "Zero Hunger" -tavoitteissa (http://www.globalgoals.org/global-goals/no-hunger/) (selaa kuvien yli alaspäin) ei kyllä onneksi ole mitään luomuviljelyyn viittaavaa, mutta valitettavasti tässä on rivien välissä sitä ajatusta, että maailman pienviljelijät sitten jatkavat samoilla pienillä tiloillaan ...

Quote
* By 2030, double the agricultural productivity and incomes of small-scale food producers, in particular women, indigenous peoples, family farmers, pastoralists and fishers, including through secure and equal access to land, other productive resources and inputs, knowledge, financial services, markets and opportunities for value addition and non-farm employment

... vaikkakin tuottavuutensa tuplattuaan. So. ei uskalleta millään muotoa tuoda sitä talouden rakennemuutoksen tarvetta esiin. (Myös tuo "non-farm employment" viittaa tuossa yhteydessä selvästi maatalouden sivutuloihin, ei varsinaiseen työllistymiseen muissa ammateissa, kokonaan maatalouden ulkopuolella.)

Eli jonkinlaista maailmanlaajuista "torpparien vapautusta" ajetaan ...? Toki kyllä yhdistyneenä tuottavuustavoitteisiin.

Mutta tuota tavoitetta voisi "maistella" kuvittelemalla siitä sanan "small-scale" pois: eikö se nälän poistamisen kannalta olisi yhtä hyvä?



PS. 12:45: Tässä IPS:n artikkelissa ...

Opinion: Renewed Optimism or Higgledy-Piggledy Vision? (http://www.ipsnews.net/2015/09/opinion-renewed-optimism-or-higgledy-piggledy-vision/)

... sentään edes tuodaan esille, että taloustietelijöillä on tuosta eli (juuri) pienviljelyn tukemisesta erilaisia käsityksiä.

Ja - suomalainen, satunnainen lukija - tuolla kehitysmaissa asia ei ole sama kuin suomalainen pien- tai perheviljely. Jos on kyse noin hehtaarista maata, niin oikea sana olisi joku mini- tai mikroviljely ("micro-scale"?)ö Jostain sellaisesta, jota Suomessa ei ole käytännössä juuri ollut jopa vuosisatoihin! Ja ainakaan ei ole enää!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.15 - klo:13:38

Näin kertoo hän:

Syyriasta pakenevat ehkä vain alkusoitto – Afrikassa itää valtava kansainvaellus (http://www.hs.fi/talous/a1444022733218)

Quote
Ferreira kehottaa miettimään seurauksia, jos miljardien afrikkalaisten elintaso ei parane tulevaisuudessa merkittävästi.

Aivan varmaa on - sanon taas minä - ettei mini- tai mikroviljelyllä tuollaista "merkittävää" elinason nousua saada aikaiseksi.

Eikä myöskään tällaisilla ns. "edistyksellisen" uutisvälityksen esiin tuomilla ja samalla myös ihannoimilla keinoilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=607.msg7475#msg7475).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.15 - klo:13:53
Tässä on tiivistetty historia siitä, miten Intian maanviljelijöiden itsemurhien taustalla on jopa 200 vuotta kyvyttömyyttä kyllin nopeasti modernisoida maan puuvillataloutta, ja siitä johtuvia kriisejä kriisin jälkeen:

India farmers’ ‘seeds of suicide’: 200-year old story behind a modern tragedy (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/10/07/india-farmers-seeds-of-suicide-200-year-old-story-behind-a-modern-tragedy/)

Siinä on samalla historia siitä, miten hyvää tarkoittavat ihmiset - Mahatma Gandhi mukaan lukien - ovat ryhtyneet kannattamaan väärää ratkaisua noille ongelmille, jopa tragedioille: tuon tuottavuuskehityksen pysäyttämistä.

(Lopussa myös muistutus siitä, miten GMO-puuvilla ei ole asian taustalla.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.15 - klo:09:04
YK:n korkein ilmastojohtaja: Ilmastonmuutos merkitsee myös mahdollisuuksia –”Ei pelkkä tuomiopäivä” (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1446350702643)

... kertoo HS, mutta jotenkin näyttää naisten osalta näkevän nämä mahdollisuudet aika rajallisina, kapealla alueella:

Quote
"Olen useasti sanonut, että ilmastonmuutoksella on naisen kasvot”, Figueres kertoi HS:lle Lontoossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa kehitysmaissa etenkin naisten ja lasten elämää. Vedenkanto, ruoan hankkiminen ja energian, kuten polttopuiden tai lannan, kerääminen ovat naisten vastuulla.

Kyllä, puhutaan artikkelissa sitten kastelujärjestelmistäkin, mutta jotenkin tuossa on sellainen "maku", että heidän elämänsä oletetaan jatkuvan noin jatkossakin, ja ilmastonmuutos vielä tekee asiat vaikeammiksi.

Ehkä ja toivottavasti olen väärässä. Sanoihan hän myös:

Quote
Ilmastomuutoksen torjunnan perimmäinen tarkoitus on hänestä yksinkertainen: taata entistä parempi elämä kaikille.

Mutta minusta se kyllä edellyttää, että tuosta kuvatusta asioiden tilasta päästään irti. En oikein osaa kuvitella, että jos "energian, kuten polttopuiden tai lannan, kerääminen" entisellään jatkuu, elämä heille kovin paljon paremmaksi tulisi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.15 - klo:09:56
Vanhan tuttavamme Louise O. Frescon - joka oli mm. FAO:n apulaisjohtajana - tiukka ja hyvä puheenvuoro tuottavuuden merkityksestä maailman maataloudelle:

Splat goes the theory (https://aeon.co/essays/is-sustainability-sold-at-supermarkets-or-farmers-markets)

Quote
Local and organic is a romantic myth – the future of sustainable agriculture is all about smart technology and scaling up

Yksityiskohta: hän pitää tomaatinkasvatuksessa - jota hän kuvaa pitkään - kasvihuoneviljelyä myös ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona, juuri sen tuottavuuden takia!

Historiatieto: ei se ollut Euroopassakaan, muutama sukupolvi sitten, kovin erilailla kuin kehitysmaissa nykyisin:

Quote
A hundred years ago, according to a study by Giovanni Federico for the European University Institute in Florence, The Growth of World Agricultural Production, 1880-1938, a farmer in Europe and the US was able to feed fewer than 20 people; today this figure has risen tenfold.

Eli jos kehnoimmillaan kehitysmaan maanviljelijä pystyy ruokkimaan vain oman perheensä, 100 vuotta sitten Euroopan ja USA:n viljelijä pystyi ruokkimaan vain noin neljä perhettä, noin kolme omansa lisäksi. Ja nykyisin kymmenkertaisen määrän. (Ainakin USA:ssa, Euroopassa tuottavuus on keskimäärin USA:ta huonompi. HJ:n lisäys asiaan)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.15 - klo:09:32
Tässä kirjoituksessa on kyllä tiettyä pointtiakin:

Vanha teknologia ja uusi kehitys — eli polkupyörän ylistys (https://www.kepa.fi/uutiset/11610)

Kyllä, polkupyörä, ensin. Ja se nostaa varmasti työn tuottavuutta ja elintasoa kovasti. Aluksi.

Mutta se ei riitä. Kuten sinne lähettämässäni vaatineessa totesin, vaikkapa ylijäämäviljan kuljettamiseen kaupunkiin myytäväksi tarvitaan kuorma-auto (tai traktori ja peräkärry).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.15 - klo:16:30
Ei! Ei oikeastaan olekaan, sitä pointtia. Myös polkupyörä on korkean teknologian tuote ja vaatii myös kehitysmaassa - toimiaksseen siellä - melkoisen infrasruktruurin, markkinat.  Ehkä kyllä vähemmän kuin viimeisen päälle tietotekninen auto, mutta vaatii kuitenkin. Itse polkupyörän tietysti, mutta varaosia, huoltoa.

Turussa varmaan saa toimimattoman polkupyörän tilalle helposti uuden.

***

On, on omaa kokemusta. Yksinhuoltajaäidin lapsena. Äidistä ei ollut polkupyörää korjaamaan, eikä mummustakaan. Eikä minusta. Mutta onneksi naapurissa oli kohtuuhintainen korjaamo, mies, joka osasi korjaukset tehdä. Onko kehitysmaan kylässä sellaista? Keskimäärin?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.15 - klo:15:56
Kuvitusperinne IPS:n uutisissa jatkuu samanlaisena, tässäkin, härkiä (jopa tuossa jopa vain -vaikea olla ihan vatma - yksi - eli noin puolet hevosenkin tehosta!):

Sulavien lumihuippujen armoilla Pakistanissa (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3465185-sulavien-lumihuippujen-armoilla-pakistanissa)

Tuollaiseen kuvaan IPS:llä tuntuu olevan kertakaikiin mahdotonta saada edes traktorin kuvaa. Vaikka ihan varmasti niitä jo Pakistanissakin on! Puhumattakaan siitä, kuinka paljon niitä pitäisi olla!

Mutta muutoin tämäkin artikkeli liittynee IPS:n uuteen linjaan. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg7603#msg7603)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.15 - klo:09:09
Tähän, koska tämä liittyy hevosiin ja härkiinkin, vetoeläiminä. Niillä kun tämä asia on kutakuinkin samalla tavalla kuin ihmisillä.

Hesarissa oli tänään tarina siitä (http://www.hs.fi/hstv/uutiset/Kuntopy%C3%B6r%C3%A4ll%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4+k%C3%A4nnykk%C3%A4%C3%A4n++kyll%C3%A4+se+on+mahdollista/v1448859708240), miten Helsingin Ressun peruskoulussa nyt yritetään vähentää hiilidioksidipäästöjä sillä, että oppilaat lataavat kännykkänsä kuntopyörään viritetyllä laturilla.

Fysiikan ym. opettajilla on siellä vielä töitä: lapsille täytyy kertoa, miten surkean kehno on ihmisen hyötysuhde energian tuottamisessa. Hevosia ja härkiä voi vielä ruokkia itsessään vähän päästöjä tuottavalla ruoalla, mutta hampurilaisten voimin tuotettu sähkö ei kyllä varmasti päästöjä vähennä.

Tämä asia täytyisi kertoa Hesarin toimittajillekin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.16 - klo:10:09
Linkkaan tämän Hesarissa ilmestyneen Lauri Murasen erittäin hyvän yleisökirjoituksen nyt tähän (olisi voinut linkata toisissakin aiheissamme):

Köyhyys on suurin ympäristöongelma (http://www.hs.fi/mielipide/a1452395085380)

Kannattaa lukea tyystin, mutta lainaan sieltä nyt tämän:

Quote
Viime vuosisatojen kasvu on ollut tuottavuuden kasvua – saman tuotteen tai palvelun järjestäminen on vaatinut vähemmän resursseja kuten luonnonvaroja tai työtä.
[...]
Talouskasvun myötä voimme edistää teknologista kehitystä, jonka avulla fyysisiä kasvun rajoja voidaan kiertää ja venyttää, kytkeä kasvu irti luonnonvarojen kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Peltoalan tuottavuuden kasvu moninkertaiseksi viime vuosisadan aikana on tästä hyvä esimerkki. Biotekniikan avulla kehityksen jatkaminen on mahdollista.

Se oli vastaus tähän aiempaan HS:ssä ilmestyneeseen kirjoitukseen:

Tuotanto- ja kulutustapojen on muututtava (http://www.hs.fi/mielipide/a1451703777799)

Tuossa kirjoituksessa ei minusta oikeastaan kritisoitu tuottavuuden kasvua ja teknologian kehitystä, sinänsä. *)

Mutta sen sijaan YLE:n haastattelussa (http://yle.fi/aihe/ohjelma/itse-asiassa-kuultuna-pentti-linkola-712016-jakso-2) 7.1.16 Pentti Linkola sanoi, että paitsi elintaso, niin myös teknologia pitäisi palauttaa 30-luvun tasolle tai sen ei koskaan olisi pitänyt pidemmälle kehittyä. Jos kuulin oikein (ja kuulin, koska netissä muutkin olivat kuulleet samoin.)

Sellaista idiotismia sopii ehdottaa, jos on päässyt "guruksI", jollakin tavalla "kansakunnan kaapin päälle". (Jaa, taitaa ministerinkin asema (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg1796;topicseen#msg1796) siihen riittää.)

_____________

*) Sinänsä, tähän Ritva Kuismasen lauseeseen ...

Quote
Energiatehokkaalla teknologialla ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisellä pystymme kyllä hidastamaan luonnonvarojen ehtymistä ja ilmastomuutosta, mutta muutoksia on tapahduttava myös tuotanto- ja kulutustavoissa.

... voisi kommentoida, että jos "vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisessä" on mukana myös 4. sukupolven ydinvoima, meillä ei tuhansiin vuosiin ole hätäpäivää!  ;D

Eikä ainakaan sen vuoksi tarvita muutoksia "tuotanto- ja kulutustavoissa".

(Mutta näistä lienee jo täällä muualla omat keskustelunsa. Ja ellei täällä, niin muualla muualla (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=44.0).)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.02.16 - klo:15:08
Kun IPS on kovasti "pienen ihmisen" asialla, niin se julkaisee tietysti tämänkin:

Pienkalastus hiipuu Chilessä (http://maailma.net/artikkelit/pienkalastus_hiipuu_chilessa)

Epäilemättä noin käy, mutta mitä tässä olisi säilyttämisen ja toisaalta muuttamisen arvoista:

Quote
Häntä huolestuttaa kalakantojen hupeneminen paisuvan teollisen pyynnin myötä. Siitä on seurannut pienkalastajien väheneminen. "Olemme kaikki vanhoja miehiä, nuoria kalastus ei kiinnosta."

Pascual kannustaakin nuoria opiskelemaan muita aloja, koska kalastus on vaikea ammatti ja tuottaa hänelle parhaimmillaankin alle 300 euroa kuussa.

Algarrobon kalastajat myyvät saaliinsa tuoreeltaan rannan kalatorilla, mutta jatkossa yhä useampi asiakas joutuu ostamaan teollisesti pyydettyä kalaa.

On vaikea kuvitella, että nykyajan tekniikalla teollisen kalan terveellisyys ja maku olisivat olennaisesti huonompia kuin pienkalastuksessa. Sen sijaan on helppo kuvitella, että asioita teollisessa kalastuksessa saataisiin rationalisoitua niin, että kalastajillekin tulisi enemmän kuin tuo alle 300 euroa kuussa.

PS. Liikakalastus? Siitä meillä on jo täällä eräänlainen kommentti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg6772#msg6772), parikin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.16 - klo:10:17
Vähän merkillinen tiedeartikkeli:

Agricultural policies in Africa could be harming the poorest (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160208140606.htm)

Samalla kun se selvästi myöntää, että modernisointi, "vihreän vallankumouksen" keinot parantavat Afrikan viljelystä, ne olisivat jotenkin huonoja köyhimpien kannalta?

Quote
The study reveals that only a relatively wealthy minority have been able to keep to enforced modernisation because the poorest farmers cannot afford the risk of taking out credit for the approved inputs, such as seeds and fertilizers. Their fears of harvesting nothing from new crops and the potential for the government to seize and reallocate their land means many choose to sell up instead.

Eli naftaliinista on kaivettu vanha ajatus, että Vihreä vallankumous suosii suurviljelijöitä? Myös tuossa tuoksuu se ajatus, että talouden rakennemuutos on pahasta: kaikkien täytyy jäädä viljelemään pikku peltotilkkujaan? *)

Gates ja Monsanto ovat myös mukana:

Quote
The findings tie in with recent debates about strategies to feed the world in the face of growing populations, for example the influence of wealthy donors such as the Gates Foundation, initiative's such as the New Alliance for Food Security and Nutrition, and multinational companies such as Monsanto in pushing agricultural modernisation in Africa.

Lopulta kuitenkin suosituskin on sellainen, että vaikka modernisointi on välttämätöntä, se tulisi tehdä vapaaehtoisesti ja asteittain:

Quote
In Rwanda, that means encouraging land access for the poorest and supporting traditional practices during a gradual and voluntary modernisation.

Niin, toisaalta asteittaisuudelle ja vapaaehtoisuudelle on omat puolustavat näkökohtansa. Mutta on toisaalta sillekin, ettei laastaria pidä vetää pois hitaasti.

Jos tämä on ollut viljelöiden selviytymiskeino ...

Quote
Farmers traditionally cultivated up to 60 different types of crops, planting and harvesting in overlapping cycles to prevent shortages and hunger. However, due to high population density in Rwanda's hills, agricultural policies have been imposed which force farmers to modernise with new seed varieties and chemical fertilisers, to specialise in single crops and part with "archaic" agricultural practices.

... niin mikä estää vaikka jatkamasta tätä useiden kasvilajien strategiaa - kuitenkin luopuen huonotuottoisista "arkaaisista" menetelmistä? Joita tuonkin mukaan käytettään vain "osittain"? Taitaa tuossa olla kätketty viittaus (paljon viljelypinta-alaa vaativiin) luomumenetelmiin, ja kätketty halu niiden säilyttämiseen?

_______________

*) PS. klo 19: Kyllä, olen tässä asiassa toisaalta yhtä raaka kuin Ruotsin kruunu 1600- ja 1700-luvulla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg2412;topicseen#msg2412), mutta toisaalta niin hellämielinen, että muistuttaisin asiassa olevan uusia keinoja (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=123).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.16 - klo:09:15
Tällaista "laatua" on hyvä ihastella Suomessa (lihav. HJ):

Paahtimoyrittäjä uskoo luomuun ja tuoreuteen (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/02/14/Paahtimoyritt%C3%A4j%C3%A4%20uskoo%20luomuun%20ja%20tuoreuteen/2016220313273/4)

Quote
Andien ylängöiltä käsin poimitut pavut Mauricio kaatoi kahvipaahtimeen.

Sen lisäksi, että siellä Andien ylängöillä tyydytään (alle?) puoleen hehtaarituottoon normaalista. Koska Suomessa halutaan niin olevan. Luultavasti ostajat vielä vain kuvittelevat haluavansa: en tiedä makutestiä, jossa luomukahvi olisi erottunut tavanomaisesta (paahto, ym. muut valmistustavat vakioiden). Tuo Mauriciohan voisi tässä olla uranuurtaja, ja tilata yhden säkillisen tavanomaista kahvia, käsitellä sen samalla tavalla kuin yleensä, ja kutsua asiakkaat makutestiin! Ja itsensäkin, sokkona!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.16 - klo:08:01
Tämä IPS-uutinen ...

Improving Rural Livelihoods Boost Agrarian Economies (http://www.ipsnews.net/2016/03/improving-rural-livelihoods-boosts-agrarian-economies/)

... kyllä melko varmasti valehtelee (tai erehtyy) väittäesssään, että tämä kenialaisviljelijä olisi 0,5 hehtaarin maissiviljelmällään elättänyt 7 lastaan ja vieläpä kouluttanut heitä yliopistoon asti.

Vaikka ottaisi huomioon kaksi satoa vuodessa.

Ainakaan, jos hänen hehtaarisatonsa suurin piirtein olivat maan keskisatojen tasolla, eli noin 1,5 tonnia hehtaarilta. Jos 200 kiloa menee siemenviljaan ja ihminen myös syö ehkä 200 kiloa vuodessa, yhdeksän hengen (hän itse+vaimo+lapset) ruokkiminenkin olisi vaikeaa ellei mahdotonta. Saati sitten, että siinä pystyisi olemaan "kaupallinen" viljelijä.

No, tietysti, jos hän on ollut oikein taitava, ja yltänyt tuhansien tonnien hehtaarisatoihin, jotka marssilla ovat kyllä mahdollisia. Mutta hiukan uskomattomalta tuntuu.

Toisaalta tästä voi lukea, ettei hän myöskään ole hyljeksinyt tuottoisia menetelmiä:

Quote
But climate change, particularly rising temperatures, high cost of fertiliser and pesticide as well as poor storage facilities almost brought his maize business to a halt six years ago.
(lihav. HJ)

Mutta nyt hänkin siis tarvitsee lisätienestiä. (Ja/tai paremmat viljavarastot.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.16 - klo:16:41
Kun nyt luin ajatuksella tuon artikkelin uudestaan, niin olin oikeastaan väärässä. Tuo artikkelihan on itse asiassa poikkeuksellinen IPS:n tarjonnassa. Sehän kannustaa hyvätuottoiseen viljelyyn! Vaikka vähän ehkä "sordinoolla" mutta kuitenkin, tähän tapaan.

Keinokastelu:

Quote
The country also suffers from poor irrigation infrastructure with government statistics showing that only 105,800 ha are under irrigation against an estimated potential of 539,000 ha

Traditiotionaalisten menetelmien hylkääminen:

Quote
Kamau’s experience mirrors that of farmers across this East African nation and though he knew he needed to change course, just like many farmers stuck on old and familiar methods of farming,

Uusien menetelmien opettajien lisääminen (sitä tämä outo ilmaisu "extension" tarkoittaa"):

Quote
Although the Food and Agriculture Organisation of the United Nations (FAO) standards demand that there should be one extension officer to serve 400 farmers, currently, one extension officer serves 2,000 farmers.

Lisää "panoksia" (=lannoitteita) ja ei pidä jakaa tiloja liian pieniin osiin:

Quote
Prof Abukutsa-Onyango says that such initiatives are vital since the agricultural sector is constrained by a variety of challenges. “Low agricultural productivity caused by low input use, unsustainable soil and water practices and the diminishing size of average land holdings as farmers sub-divide and sell part of their lands,” she says.

Eikä kannata myydä saatua satoa heti, jolloin hinta on alhaisimmillaan. Minun tulkintani: lisää kännyköitä, joilla saa tietoa hinnoista ...

***

Ja itse asiassa tuo esimerkkinä ollut "ihmemies" oli joka tapauksessa toiminut siten, että oli saattanut lapsensa maailmalle matkaan - muihin ammatteihin!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.16 - klo:06:29
Juuri Etelä-Amerikassa voisi näissä uudistuksissa kuitenkin olla mieltä ...

Global Guidelines on Land Tenure Making Headway in Latin America (http://www.ipsnews.net/2016/04/global-guidelines-on-land-tenure-making-headway-in-latin-america/)

... koska siellä maanomistus on ollut järkyttävän keskittynyttä. Siellä ei niin muodoin ole valttämättä sitä riskiä, että tilat kovin nopeasti pirstoutuisivat elinkelvottoman pieniksi. Jos nuo uudistukset hyvin ja järkevästi tehdään. Ne voidaan tehdä huonostikin, ks. edellä 08.08.15.

(Vaikka tuossa poliittisessa liikehdinnässä onkin mukana Via Campesina, jota muista syistä inhoamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.msg5534;topicseen#msg5534), ja kyseenalaisesta "ruokasuvereniteetin" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg5159#msg5159) ideasta asian yhteydessä puhutaankin.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.16 - klo:05:22
Kuvitusperinne IPS:n uutisissa jatkuu samanlaisena, tässäkin [...]

Se perinne on tiukassa. Tämä uutinen on sinänsä neutraali, eikä esim. yritä puhua luomun puolesta ...

Turning to Agriculture (http://www.ipsnews.net/2016/04/need-to-encourage-agriculture/)

... mutta siinäkin vain eteläsudanilaisrouva käsin (vai onko sentään joku pikkukuokka hänen kädessään? Vaikea kuvasta erottaa.) poistaa rikkaruohoja pellostaan.

Itse teksti oikeastaan kertoo pyrkimyksestä maatalouden tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen, siinä puhutaan mm. traktoreista.

Nyt Etelä-Sudanin tilanne on vielä surkea ....

Quote
“South Sudan currently imports as much as 50 per cent of its needs, including 40 per cent of its cereals from neighbouring countries, particularly Kenya, Uganda and Ethiopia”, according to AFDB.
(lihav. HJ)

... mutta siis parempi kuin Kuuban (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg7946#msg7946) (n. 70%)!  ;D

Enemmän tosissaan: useista syistä johtuen Etelä-Sudanissa on nyt tosi surkeaa (http://maailma.net/artikkelit/lahes_puolet_etelasudanilaisista_ei_tieda_mista_seuraava_ateria_tulee). Kuubalaisilla on paremmat mahdollisuudet ruokavajeensa paikata. Mutta yhä on Kuubakin WFP:n "asiakas" (https://www.wfp.org/countries/cuba).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.16 - klo:12:15
Juuri Etelä-Amerikassa voisi näissä uudistuksissa kuitenkin olla mieltä ...

Global Guidelines on Land Tenure Making Headway in Latin America (http://www.ipsnews.net/2016/04/global-guidelines-on-land-tenure-making-headway-in-latin-america/)

... koska siellä maanomistus on ollut järkyttävän keskittynyttä.

Tähän suomenkieliseenkään versioon ei ole huomauttamista, edellä sanotun pohjalta:

Latinalaisessa Amerikassa haetaan ratkaisuja kärjistyneisiin maakiistoihin (http://maailma.net/artikkelit/latinalaisessa_amerikassa_haetaan_ratkaisuja_karjistyneisiin_maakiistoihin)

Varsinkin, kun siitä oli lyhennetty pois viittaukset kiistanalaisimpiin ideoihin, kuten mm. siihen "ruokasuvereniteettiin", ja myös sen mukana "Via Campesinaan".
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.04.16 - klo:06:36
Samaan em. uutiseen Kansan Uutisissa (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3532287-maan-hamstraus-heratti-latinalaisen-amerikan) ei niin muodoin myöskään ole huomauttamista.

Muutoin kuin taas tämän IPS:n kuvitusperinteen osalta. Kuvassa olevan pariskunnan takana on 2 vetohärkää. Joiden ruokkimiseen menee niiden tekemistä työstä riippumatta siis jotain 1-2 hehtaarin tuotto tuolla heidän (ilmeisesti pienellä) tilallaan. Aivan tämän keskusteluosion alussa esitettiin jo luvut, miten paljon aikaa maataloustyöt vaativat vetoeläimen avulla ja koneavusteisesti.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.04.16 - klo:08:27
Tässä IPS-uutisessa ...

Kalakannat kohenevat Bangladeshissa pelastustoimien ansiosta (http://maailma.net/artikkelit/kalakannat_kohenevat_bangladeshissa_pelastustoimien_ansiosta)

... osataan jo kuvitella, että liikakalastus voi johtua myös liian lukuisista pienkalastajista, syyllisiä eivät välttämättä ole isot kalastusfirmat.

Tällaisia keinoja on asiassa käytetty:

Quote
"Hilsaa pyytävät pääasiassa rannikon köyhät kalastajat. Jotta kalastuskielto tepsisi, valtion on turvattava heidän toimeentulonsa sen aikana", sanoo kalastusasioista vastaava ministeri Muhammed Sayedul Hoque.

Kuuden viime vuoden ajan kalastajaperheet ovat saaneet pyyntikiellon aikana valtiolta 40 kiloa riisiä, ja ministerin mukaan suunnitteilla on annosten kaksinkertaistaminen. Lisäksi yli 30 000 kalastajalle on jaettu yli sadan euron arvosta muiden elinkeinojen vaatimia työvälineitä.

Bangladeshin kalastajille myöntämiä tukia pidetään ainutlaatuisina varsinkin kehitysmaissa. Niiden ansiosta kalakannat ovat alkaneet kohentua ja hilsasaaliit ovat nousseet lähelle neljää miljoonaa tonnia, missä on 75 prosenttia kasvua vuosituhannen vaihteen luvuista.
(lihav. HJ)

Kiinnittäisin erityistä huomiota lihavoimaani kohtaan: ei välttämättä oleteta, että kaikki jatkaisivat ammatissaan. Niin tuon ainakin tulkitsen.

Ja kyllä, tässä uutisen englanninkielisessä versiossa (http://www.ipsnews.net/2016/04/conserving-the-hilsa/) vastaavan kohdan voi ehkä vielä paremmin tulkita juuri noin:

Quote
Equipment worth Tk 10,000 (US $128) has been distributed to more than 30,000 fishermen to promote alternative livelihood options.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.16 - klo:06:20
Kehitys - Utvecling -lehti tuo nyt - erityisesti otsikossaan - esille tämänkin näkökulman:

Muutakin kuin maataloutta (http://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/muutakin-kuin-maataloutta/)

Vaikka sitten minusta ehkä liikaakin kuitenkin tekstissä annetaan ymmärtää, että maalle pitää kuitenkin jäädä ja ruokaan liittyviin muiihin elinkeinoihin keskittyä.

Samassa lehdessä on sitten kuvaus Suomen apuprojektista Sambiassa, joka toisaalta tuo esiin, että apu on auttanut, mutta toisaalta kyllä myös sen, miten hidasta ja vaivalloista maatalouden tuottavuuden nostaminen voi olla:

Sambia: Ristiriitaiset jäähyväiset (http://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/sambia-ristiriitaiset-jaahyvaiset/)

Quote
Syrjäisen Luapulan läänin viljelijät ovat syvästi kiitollisia Suomen avusta. Silti mieltä kalvaa kysymys: olisiko 35 vuodessa pitänyt saada aikaan enemmän, kirjoittaa Suomen Sambian-suurlähettiläs Timo Olkkonen.

Kirjoittaja pohdiskelee sitten, mikä olisi kustannustehokas tapa auttaa. Eikä pysty oikeastaan antamaan selkeää vastausta. Kuten emme ehkä mikään, vaikka olemmekin eräitä asioita siinä auttamispyrkimyksessä poissulkeneetkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0) (joita ei muuten nähtävästi ollut mukana tuossa Sambian projektissa).

Nyt on ehkä kuitenkin muiden tahojen vuoro yrittää, vaikka suuria epäluuloja asia nostattaakin:

Quote
Luapulan maat otetaan takuulla hyötykäyttöön, mutta kuka sen tekee ja millä tavoin. Kiinalaiset, israelilaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat jo hankkineet Sambiasta maata tehotuotantoon.

On tottakai oltava huolissaan siitä, että myös sambialainen viljelijä (Sambian kansa) asiasta hyötyisi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.16 - klo:07:14
Ottamatta nyt varsinaiseti kantaa tähän IPS-artikkeliin, vaikka sekin puhuu tuottavuuden nostamisesta ..

World Farmers’ Organisation Meeting Eyes New Markets, Fresh Investment (http://www.ipsnews.net/2016/04/world-farmers-organisation-meeting-eyes-new-markets-fresh-investment/)

... niin kerrankin uutistoimisto on poikennut traditionalistisesta kuvituspernteestään: kuvassa on viljaa pakattuna moderneihin muovisäkkeihin!

Viitataanko tässä muuten traktorien ym. lisäksi (ainakin rivien välissä) myös kodinkoneisiin:

Quote
Highlighting the challenge of market access and poor mechanisation, Nguleka is hopeful that Zambia would use the platform to learn from countries that have mechanised and are now reaping the benefits.

“As you are aware, majority producers are smallholders most of whom are women. Women are not only farmers but also home managers, and to balance these two duties requires some basic mechanisation to reduce time spent in the fields,” she said, highlighting the importance of women to agricultural development.

Ellei viitattu, olisi pitänyt viitata: tuon rouvan aika riittää paremmin peltotöihin, jos hän voi siksi aikaa pistää pesukoneen käyntiin. (Ai, niin sitä ei saa jättää yksin. No, jos tällä kertaa suosittelen lapsityövoiman käyttöä: alle kouluikäinen lapsi voitaneen ohjeistaa sulkemaan kone, jos ... ;)).

Muutoin artikkeli sitten käsittelee oikeastaan Olkkosen tematiikkaa: mistä asialle rahoitus, ja mitä riippuvuuksia ja vallan käytön kuvioita siitä rahoituksesta sitten voi syntyä. Mutta selkeitä vastauksia ei ehkä tuossakaan artikkelissa ole.

PS. "Vanhaa IPS:ää" on, että se antaa asiassa puheenvuoron Green Living Movementille, joka on kansainvälinen  luomujärjestö (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg7538#msg7538).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.16 - klo:05:57
Äkkiä sitten IPS palasi kuvitusperinteeseensä. Tässä jutussa on kuvassa nainen, joka työskentelee perinteisellä kuokallaan, ja vielä lapsi selässään, ja kuitenkin jutun teksti väittää, että ongelmana on se, että ...

Ilmastonmuutos kurittaa Afrikkaa pahimmin (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3541848-ilmastonmuutos-kurittaa-afrikkaa-pahimmin)

No, todetaan kyllä:

Quote
Köyhyys ja alhainen kehitysaste heikentävät 54 valtion ja 1,2 miljardin asukkaan Afrikan mahdollisuuksia sopeutua muutoksiin.

(Ko. uutista on jo muutoinkin kommentoitu täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg8433#msg8433).)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.16 - klo:14:19
Mitäs sanotte ...

Climate Change Opens Up Migration Floodgates (http://allafrica.com/stories/201605191030.html)

... tuleeko tuossa artikkelissa esille yhtään hyvää perustelua kaupunkiin muuttamisen puolesta?

Siis periaatteessa? Nyt siinä kyllä kerrotaan ilmastonmuutoksen siihen liian äkkiä (?) pakottavan, ehkäpä juuri nyt Zimbabwen kaupungit eivät pysty vastaanottamaankaan, eikä siellä ehkä ole ruokaakaan. Mutta yleisesti kirjoitus kyllä tuntuu suhtautuvan maaltamuuttoon yhtä kauheana asiana kuin vanhat Suomi-filmit. Sieltä löytyy jopa tällainen lause (lihav. HJ):

Quote
Responding to climate change effectively means taking action to reduce the threats and prevent people from moving from their areas.

(Tuossa saatettiin osin viitata myös maasta toiseen muuttamiseen, mutta varmasti viitattiin myös maalta kaupunkiin siirtymiseen. Sellainen meno siis pitää estää.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.16 - klo:05:46
Kansalaisjärjestöjen tässä esitteessä (http://www.kepa.fi/blogi/18189) mainitaan Kirkon Ulkomaanavun toiminta Liberiassa esimerkkinä nälän poistamiseksi tehdystä työstä. Ehkä vähän tahattomasti sen omilta sivuilta paljastuu, miten kunnianhimottomia, vaatimattomia sen tavoitteet sitten kuitenkin ovat:

Kuokkia ja siemeniä perheille Liberiassa (https://www.kirkonulkomaanapu.fi/tyomme-tulokset/afrikka/liberia/kuokkia-ja-siemenia-perheille-liberiassa/)

Kuokkia!

Samoin tässä itsessään hienossa projektissa voimme päätellä, mitkä keinot on asiasta poissuljettu:

Viljelykoulu auttaa alkuun Liberiassa (https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/artikkelit/viljelykoulu-auttaa-alkuun-liberiassa/)

Quote
Kyläläiset ovat kokoontuneet yhteiselle pellolle kitkemään ja hoitamaan ruohokatoksen alle lavalle perustettua taimitarhaa.

Quote
Naisten kuokat viuhuvat, kun he antavat rikkaruohoille kyytiä.

(Samasta kertoo jutun kuvitus.)

Eikä tätä asiantilaa esitetä muutettavaksi, se esitetään ikäänkuin reunaehtona, johon on vain sopeuduttava:

Quote
Suurin osa maaseudun viljelijöistä elää lähes omavaraistaloudessa. Oman pellon tuotteiden myynti antaa usein ainoat rahatulot.

Tietysti vastaväitteeksi voisi esittää sen vanhan (sosialidemokraattisen) sloganin, että siitä on lähdettävä, missä ollaan, mutta silti tuossa kyllä visioiden puute on silmiinpistävää.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.16 - klo:07:06
Tämä on Kepalle nyt kokonaan uudenlainen artikkeli. Mielestäni en ole tällaista kertaakaan nähnyt, vaikka olen yli 15 vuotta sivustoa seurannut:

Afrikan tulevaisuutta rakennetaan teollistumisen varaan (http://www.kepa.fi/uutiset/11691)

Tämä on siinä sentään tuttua, suositellaan kuitenkin asiaan vihreämpää mallia:

Quote
Afrikan talouskomission mukaan jälkijunassa matkustamisessa on tiettyjä etuja. Afrikan maat voivat kopioida onnistuneita ratkaisuja ja välttää muiden virheitä. Jos teollisuudesta tehdään ensiyrittämällä vähähiilinen, energiapihi ja ilmastonmuutokseen sopeutettu, säästyy valtavasti rahaa.

Talouskomission vuoteen 2050 ulottuvissa skenaarioissa "vihreä teollistuminen" päihittää nykytrendien jatkumista kuvaavan mallin mennen tullen, oli mittarina sitten ympäristökestävyys, bruttokansantuote henkeä kohden tai köyhyyden ja eriarvoisuuden väheneminen.

Mallin toteutuminen edellyttäisi energiajärjestelmien, koulutuksen ja kuljetusyhteyksien täysremonttia sekä alueellisen yhteistyön tiivistämistä.

Eli kuitenkin kutsutaan tappeluun toinen käsi taskussa, vaikka sitten väitetäänkin, että tappelu sujuu siten paremmin. Hiukan harhaanjohtavasti asiaa sanotaan myös "vihreäksi vallankumoukseksi", vaikka se käsite on jo vakiintunut tarkoittamaan toista asiaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.msg8539#msg8539).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.16 - klo:15:56
Sitten on näinkin:

Tutkimus: Miljoonien naisten ja tyttöjen aika menee vedenkannossa (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_miljoonien_naisten_ja_tyttojen_aika_menee_vedenkannossa)

Ja sitten erityisesti tuodaan esille, kuten jo otsikossakin (lihav. HJ):

Quote
Vedenkanto kehitysmaissa mielletään usein naisten työksi, ja tutkimus vahvistaa sen: vedenkanto lankeaa etenkin aikuisten naisten kontolle.

Päättäväinen linjanvetomme: sen ei pidä olla kenenkään työtä. Sukupuolten tasa-arvo ei tuossa pelasta mitään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.06.16 - klo:08:07
Maakysymyksestä, Bangladeshissä

Addressing the Land Question (http://www.ipsnews.net/2016/06/addressing-the-land-question/)

Quote
The average size of land holding is a meagre 0.6 hectare. For a country that is yet almost completely dependent on agrarianism as part of its economy, that is a terrible figure.

Hirvittävä luku on. Mutta jos tuo on keskiarvo, en oikein käsitä, miten asia sitten paranisi tuota maata uudelleen jakamallakaan.

(Jatkan klo 15:) Kun tuossa kirjoituksesssa selvästikin on huoli siitä, että tilat suurenevat!

Vai onko? Selvää iloa siinä ei kuitenkaan ole tuotantorakenteen muuttumisen johdosta. Ei, vaan tuota yllä olevaa siteerattua lausetta edeltävä oli (lihav. HJ):

Quote
Almost 56 percent of the entire population is functionally landless, getting by either through odd jobs or becoming part of the industrial division of labour.
(lihav. HJ)

Eli kaikki nuo muut työt ovat kuitenkin "kummallisia", toisarvoisia siihen nähden, että saisi tuon palan maata? Vai onko tuossa jo kuitenkin hyväksytty kunnialliseksi vaihtoehdoksi teollisuuteen työllistyminen?

Jos (CIA:n) World Factbookin mukaan maatalous maassa työllistää 47% työvoimasta, mutta tuottaa kansantuotteesta vain 18%, sen osuuden lisääminen ei näyttäisi lupaavalta tieltä maan vaurastuttamiseen. Ainakaan siten, että noita mikrotiloja lisättäisiin? Vaikka heillä olisi turvattu oikeus tuohon mikropalstaansa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.16 - klo:08:07
Kuvitusperinne IPS:n uutisissa jatkuu samanlaisena, tässäkin [...]

Se perinne on tiukassa. Tämä uutinen on sinänsä neutraali, eikä esim. yritä puhua luomun puolesta ...

Turning to Agriculture (http://www.ipsnews.net/2016/04/need-to-encourage-agriculture/)

... mutta siinäkin vain eteläsudanilaisrouva käsin (vai onko sentään joku pikkukuokka hänen kädessään? Vaikea kuvasta erottaa.) poistaa rikkaruohoja pellostaan.

Näin tiukassa se on. Tässä IPS-uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/06/climate-proofing-agriculture-must-take-centre-stage-in-african-policy/) on kuvassa kaksi lasta kuokkimassa, vaikka kuvateksti sitten on (lihav. HJ):

Quote
Peter Mcharo's two children digging their father’s maize field in Kibaigwa village, Morogoro Region, some 350km from Dar es Salaam. Mcharo has benefitted greatly from conservation agriculture techniques.


Kun "conservation agriculture" eli CA-viljely eli suorakylvö tarkoittaa juuri sellaista tekniikkaa, jossa maan muokkausta vähennetään, myös rikkakasvien torjunnan yhteydessä. Ja rohkeasti turvaudutaan torjunta-aineisiin.

Vasta sitten tuo viljelijäisä on todella "suuresti" hyötynyt tästä uudesta tekniikasta, kun hän voi käskeä lapsensa tuolta pellolta läksyjen ääreen (tai vaikka jalkapalloa pelaamaan).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.07.16 - klo:08:18
On tätä kuvitusperinnettä muuallakin kuin IPS:n jutuissa. Demokraatti-lehdessä oli ihan hyvä juttu otsikolla "Minne menet, kehitysyhteistyö", joka tarkasteli sen tilannetta nyt, kun määrärahat ovat pienentyneet.

Siinä oli kuva ja kuvateksti:

Quote
Nicaraguassa on kehitetty uusia toimeentulomuotoja maanviljelijöiden pienille osuuskunnillle.

Ja kuvassa oli mies kyntämässä peltoa härkäparin kanssa!

Kyllä kuvittelisi, että juuri osuuskunta kykenisi yhdessä hommaamaan itselleen traktorin. Jolla hoitaa koko osuuskunnan kynnöt. Ja sillä korvaisi useampiakin härkäpareja, jotka ruokaansa vaativat jopa noin hehtaarin kukin. Jotka sillä traktorilla voisi kyntää ihmisravintoa tuottamaan.

Joka tapauksessa härkäpari ei kyllä näytä kovin "uudelta toimintamuodolta"!

(Asia on kyllä voinut mennä niinkin, kun Demokraattikin silloin tällöin julkaisee IPS:n uutisia - eli on siis IPS:n asiakas - että lehti on käyttänyt IPS:ltä saamaansa eli ostamaansa kuvaa.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.07.16 - klo:04:43
Afrikan maatalous toimii naisenergialla (http://maailma.net/artikkelit/afrikan_maatalous_toimii_naisenergialla)

Quote
Vuonna 2015 Afrikkaan tuotiin ruokaa lähes 32 miljardilla eurolla enemmän kuin sitä meni vientiin. Asiantuntijoiden mielestä maanosan potentiaali on jotain aivan muuta. Noin 60 prosenttia maailman viljelykelpoisesta maasta sijaitsee Afrikassa, työvoimasta yhtä suuri osuus toimii maataloudessa ja tuottaa noin kolmasosan maanosan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Miksi siis näin on? Vastauksia on monia, kehnosta infrastruktuurista ja huonosta hallinnosta heikkoon tuottavuuteen. Yhdessä ne vaikeuttavat viljelijöiden vaurastumista. Lisäksi koko maatalouselinkeinon selkärangan muodostavia naisia syrjitään esimerkiksi maanomistajuuskysymyksissä ja tukien saajina.

Kuten edeltä voitte nähdä, korostaisin ennenkaikkea tuottavuutta. Vaikka kaikki ongelmat ovat sinänsä olemassa. Ellei tuottavuutta kehitetä, valuu tuo - jo kliseeksikin muodostunut - naisenergiakin hukkaan. Ja kuvassa olevan naisen tytärkin jatkaa samaa tuottamatonta käsin tuhertamista kuin hänkin. (Ja saa siinä juuri - selkärankansa kipeäksi!).

Mutta kyllä tuo artikkelikin siihen viittaa (lihav. HJ):

Quote
Lähtipä Afrikka tavoittelemaan ruokaomavaraisuutta ja nettovientiä millä keinoin tahansa, Albert Kanga ja hänen kaltaisensa ovat jo käynnistäneet muutoksen. Kiitos siitä kuulu ainakin osittain Maailmanpankin tukemalle Länsi-Afrikan maataloustuottavuuden ohjelmalle (WAAPP).

Viljelijä Kanga näkee Afrikan tulevaisuuden valoisana. "Uudet lajikkeet ja kastelutekniikat, joita WAAPP on tuonut ulottuvillemme, ovat tehneet minusta esimerkkitapauksen", sanoo Kanga, joka nykyään myy tuotteitaan paitsi paikallisille supermarketeille myös kansainvälisille markkinoille.

Hiukan huonosti muuten rakennettu tuo artikkeli otsikkonsa näkökulmasta, jos esimerkiksi tällaisesta edistyksellisestä viljelijästä on valittu mies.

***

Jutut eivät tällä kertaa olleet samassa lehdessä, mutta verrataanpa siihen, miten Kansan Uutiset - joka usein julkaisee IPS:n juttuja, kuvituksineen! - suhtautuu hyvin myötämielellä suomalaisen maatalouden koneellistumiseen ja tuottavuuden parantumiseen:

ONKO MAALLA TODELLAKIN MUKAVAA? (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3576690-onko-maalla-todellakin-mukavaa)

PS. Ehkä menee jo saivartelun puolelle, jos sen artikkelin kuvasta toteaa, että tuollaista aitaa ei maalta enää taida juuri löytyä muualta kuin museoalueilta tai maatilamatkailutiloilta ... ;)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.16 - klo:07:08
Äkkiseltään tämä tuntuu ihan hyvältä idealta ...

HONDURASIN SYRJÄKYLIEN KOULULAISET KASVATTAVAT KOULURUOKANSA ITSE (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3579849-hondurasin-syrjakylien-koululaiset-kasvattavat-kouluruokansa-itse)

... kunnes muistaa, että tuo oli käytäntö Suomessakin - vuosikymmeniä sitten! Ja tulkittiin kyllä köyhyydeksi, että maalaiskoulujen oli itse kasvatettava osa kouluruoastaan omilla kasvi- ja perunamaillaan. Ja oltiin sitten aikanaan iloisia kun tästä päästiin eroon. Ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, ja lapset oppimiseen.


PS. 3.6.16: Ja mikä siinä on, että ei tuollaisessa toiminnassa, maatalouden alueella, koskaan kiljaista sitä, mikä kiljastaisiin kaikissa muissa yhteyksissä: lapsityövoiman hyväksikäyttöä!!!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.16 - klo:03:47
Tämän IPS-artikkelin pääasiana on kuivuus, ja miten siihen varautua, mutta tiukassa on tämä ajattelutapa siinäkin:

Kuivuus pahin uhka Afrikan ruokaturvalle (http://maailma.net/artikkelit/kuivuus_pahin_uhka_afrikan_ruokaturvalle)

Quote
"Korkea työttömyys ja talouden alamäki tarkoittavat sitä, että ihmisten paras keino ruuan hankkimiseen on kasvattaa sitä itse. Sen tukeminen taas on tepsivintä apua maanosassa, jonka asukkaista 70 prosenttia elää maataloudesta", sanoo FAOn toimintaa eteläisessä Afrikassa koordinoiva David Phiri.

Varmasti lyhyellä tähtäimellä noin onkin, mutta tavallaan tässä "sementoidaan" se, että tästä eteenkinpäin siellä "asukkaista 70 prosenttia elää maataloudesta". Ettei siis korkealle työttömyydelle ja talouden alamäelle voi oikeastaan mitään tehdä.

Ihan tumput suorina ei aiota kuitenkaan olla, eikä tukea perinteisiä maatalouden harjoittamisen tapoja:

Quote
FAO haluaa toimittaa afrikkalaisille kuivuutta kestävien ruoka- ja rehukasvien siemeniä ja opettaa heille ilmastonkestäviä työmenetelmiä, kuten ympäristöä säästävää viljelytekniikkaa.

FAO:n kohdalla tuo voi hyvin tarkoittaa myös muuntogeenisiä lajikkeita. Ynnä suorakylvöä, vaikkapa glyfosaatinkin avulla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.16 - klo:13:30
Kansan Uutiset julkaisi tuon saman artikkelin, ja se on ottanyt tavakseen (joka on oikein hyvä tapa, kiitos vielä, jos en ole ennen kiittänyt!) linkata alkuperäiseen, joka tuossa tapauksessa oli siis tämä:

War on Climate Terror (I): Deserts Bury Two Thirds of African Lands (http://www.ipsnews.net/2016/08/war-on-climate-terror-i-deserts-bury-two-thirds-of-african-lands/)

Siitä saamme varmistuksen, että suorakylvöä, CA-viljelyä todellakin suositeltiin:

Quote
FAO urges investments that equip communities with the ability to produce drought-tolerant seed and fodder, along with climate-smart agriculture (http://www.fao.org/climate-smart-agriculture/en/) technologies like conservation agriculture. The aim is to enable rural families to build resilience and prepare for future shocks, especially that more challenges are still to come.
(lihav. HJ)

GMO-lajikkeet eivät tulleet erikseen esille, mutta muualta tiedämme, ettei FAO niitä vastusta. Tosin - poliittisesti tasapainottelevana - ei niitä aktiivisesti mainostakaan. Muualta tiedämme myös, että geenitekniikka on oiva väline kehittää näitä kuivuutta kestäviä lajikkeita.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.16 - klo:18:39
Tämä asia saattaa olla yhtäaikaa sinänsä totta ...

Talouskasvu ja teknologiset innovaatiot eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä (http://maailma.net/artikkelit/talouskasvu_ja_teknologiset_innovaatiot_eivat_hyodyta_kaikkein_koyhimpia)

... että myös ajattelutapana ja sovellettuna vaarallinen.

Quote
Erityisesti teknologian ja innovaatioiden tuominen kehitysmaihin on nyt suuressa nousujohteessa. Niiden avulla Suomi haluaa rakentaa ja vahvistaa maabrändiään korkean teknologian osaajana.

"Mutta jos maan olosuhteet eivät tue teknologiakehityksen kukoistusta, voi tilanteessa käydä kuten Valmetin traktoreille 80-luvulla. Ne jäivät pelloille ruostumaan."

Eli seuraava askel ja johtopäätös? Afrikkalaiset eivät tarvitse traktoreita? Vieläkään? Vaan parempia kuokkia?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.16 - klo:03:41
Hooli toteaa:

Quote
Tutkija Lauri Hoolin mukaan leikkauspolitiikassa on kyse ideologisesta murroksesta.

"Raha ei kokonaisuudessaan vähentynyt lopulta kovin merkittävästi, vaan ennemminkin se mihin sitä nyt suunnataan, muuttui. Se on puolestaan täysin ideologinen valinta."

Mutta kuinka paljon Hoolin väitöskirjassakin, hänen linjauksissaan on kyse ideologista valinnoista? Kyse on tietysti myös kehityspolitiikan monista tavoitteista:

Quote
Toisin sanoen innovaatiot hyödyttävät eniten niitä, jotka ovat kouluttautuneita ja usein myös paremmin toimeentulevia. Tansaniassa ja Namibiassa valtaosa ihmisistä on kuitenkin maanviljelijöitä tai he työskentelevät matalapalkkaisissa palveluammateissa.

"Kun kehitysyhteistyössä tuetaan teknologisia innovaatioita, ollaan kaukana perinteisistä kehitystavoitteista, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamisesta", Hooli muistuttaa.

Kuten edellä olen tuonut esiin, onko visio se, että siellä tulevaisuudessakin, aina "valtaosa ihmisistä on kuitenkin maanviljelijöitä"?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.16 - klo:07:13
Kepan uutinen esittelee asian, eli tämän Hoolin väitöskirjan, selvästi erilaisin painotuksin:

Väitös: Suomen kehityspolitiikan muutos voi lisätä epätasa-arvoa (http://www.kepa.fi/uutiset/11723)

Quote
Hooli uskoo, että parhaimmillaan teknologia- ja innovaatiopainotuksella voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä Suomen että kehitysmaiden talouteen ja työllisyyteen.

"Mutta todellisuus on tätä huomattavasti monimutkaisempi", Hooli sanoo ja luettelee pitkän listan potentiaalisia sudenkuoppia.

Uusi teknologia voi korvata vanhaa teknologiaa, jota monet maaseudun köyhät yleisesti käyttävät. Tämä vähentää työpaikkoja nimenomaan köyhiltä, jotka työskentelevät palvelusektorilla ja maataloudessa.

Eli myönteisiä vaikutuksia voi olla, se tulee voimakkaammin esille. Mutta yhä taustalla on ajatus, että on hyvä, jos maaseudun köyhät jäävät pikkutiloilleen. Käyttämään vaikka vanhoja menetelmiään, kunhan työllistyvät.

Mutta tottakai se on vähän niinkin, vanhan suomalaisen poliittisen viisauden mukaan, kun on kysyttty, "mistä on lähdettävä": "On lähdettävä siitä, missä ollaan!"

***

Kun tämä Valmetin traktorien esimerkki yhä uudelleen pulpahtaa esille, niin puhutaanpa Nokian kännyköistä. Ne eivät varmasti "ruostuneet" pellon reunoille tai tien poskeen! Ja ilman tätä uutta ja modernia mobiilitekniikkaa suuri osa Afrikkaa olisi vieläkin ilman puhelinyhteyksiä. Tyypillisesti vuosikymmeniä sitten, kun yritettiin rakentaa lankapuhelinlinjoja, hyvin nopeasti kupariset puhelinlangat varastettiin. Ja lopulta toivottomista yrityksistä luovuttiin. Tukiasemia ei varasteta. Kännykän saa ladatttua, vaikkei kylästä löytyisi sähkötöpseliäkään.

Eli "maan olosuhteet" voivat olla sellaisetkin, että ne - alkeellisuudessaan, köyhyydessään - tukevat vain korkean "teknologiakehityksen kukoistusta"!  ;)

Nämä kännykät sitten siirsivät rahaa entisiltä rikkailta eli viljajobbareilta köyhille eli viljelijöille: enää eivät jobbarit pystyneet huijaamaan (kaupungin) markkinahinnoissa ja -kysynnässä!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.16 - klo:14:29
Tai puhutaan sitten vaikka itse traktoreista. Löysin tällaisen aikasarjan niistä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta:

AGRICULTURAL MACHINERY - TRACTORS IN SUB SAHARAN AFRICA (http://www.tradingeconomics.com/sub-saharan-africa/agricultural-machinery-tractors-wb-data.html)

Oltuaan välillä suurempikin, niiden lukumäärä on (suurinpiirtein nyt) tasolla 250 000.

Missä näkyvät tuossa ne Valmetin ruostuneet koneet?

(Lähetin tuon linkin ja tiedon myös maailma.netiin kommenttina. Mutta mehän tiedämme, miten nihkeitä he ovat kommentteja julkaisemaan. Toin esiin myös, miten traktorien valmistajat ovat siirtämässä tuotantoaan Afrikkaan. PS. 25.08.16: Nyt tällä kertaa kommenttini julkaistiin.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.16 - klo:07:59
Maailma.net julkaisi sitten heti uutisen, jolla on merkitystä tuon Hoolinkin väitöskirjan arvioinnissa:

Tutkimus: Globaalit tuloerot sekä kasvaneet että vähentyneet (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_globaalit_tuloerot_seka_kasvaneet_etta_vahentyneet)

Eli minkäs teet, tuolle absoluuttisen epätasa-arvon kasvulle, talouden kehittyessä ja kasvaessa? Ja jopa, pitäisikö sille edes tehdä jotain, ensisijaisesti?

Quote
Vuonna 1986 yhden ihmisen päivittäinen tulo saattoi olla yhden dollarin ja toisen ihmisen kymmenen dollaria. Vietnamin talouskasvun seurauksena vastaavat summat ovat nykyisin 8 dollaria ja 80 dollaria. Niinpä absoluuttisesti mitattuna tuloerot ovat kasvaneet – rikkaampi henkilö tienaa dollareina huomattavan paljon enemmän kuin köyhempi – mutta toisaalta kummankin tulotaso on noussut samassa suhteessa.

Toisin kysyttynä: pitäisikö sinne afrikkalaiseen kylään hommata (vaikka Suomen tuella) se traktori? Tai se kännykkä. Se saattaisi varmaankin merkitä sitä, että traktorin tai kännykän käyttäjä (omistaja) nousisi kylässä taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinkin etuoikeutettuun, eriarvoiseen asemaan. Samalla kun koko kylän tulotaso, tuottavuuden nousun myötä, absoluuttisesti nousisi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.16 - klo:06:35
Edelleen samaa keskustelua, nyt tässä maailma.netin uutisessa:

Näkökulma: Globaalit teemat loistivat poissaolollaan suurlähettiläspäivillä (http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_globaalit_teemat_loistivat_poissaolollaan_suurlahettilaspaivilla)

Quote
Yksityisen sektorin tukeminen on toki yksi keino edistää kehitysmaiden nousua. Perinteisesti Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on kuitenkin ollut äärimmäisen köyhyyden poistaminen, ei yritysten tukeminen. Köyhyyden poistamiseen tarvitaan myös paljon muuta kuin talouskasvua, esimerkiksi parempaa koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa – käytännössä poliittisia valintoja. Poliitikkojen, jos kenen, soisi muistavan sen.

Mutta onko tuo Suomen tärkein tavoite? Toimia ikäänkuin kehitysmaiden sosiaalitoimistona, tai ainakin sen jonkinlaisena backupina?

Kuten edellä on useastakin näkökulmasta tuotu esiin, vaivaa taas tätä toista näkökulmaa se visio (tai vision puute?), että kehitysmaiden talous ei oikeastaan voi olennaisesti kasvaa tai nousta. Eikä siis siellä koskaan synny (uutta) verotettavaa ja uudelleen jaettavaa. Niinpä "köyhät ovat aina keskuudessanne". Ja siis aina (osin) Suomen vastuulla.

(Siis juuri se asenne ja odotus, että jos kehitysmaassa joutuu pois hehtaarin mikrotilaltaan, ainoa odotettavissa oleva tulevaisuus on kaupunkislummien kurjuus, ilman työtä ja toivoa.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.16 - klo:08:48
Vähän surullinen tarina.

Kaivosyhtiön päihittänyt papualaissaari kaipaa lisää turisteja (http://maailma.net/artikkelit/kaivosyhtion_paihittanyt_papualaissaari_kaipaa_lisaa_turisteja)

Saarelaiset ovat lopullisesti lopettaneet tuottavan kaivostoiminnan saarellaan, ja suunnittelevat korvaavansa sen nyt nostalgisella vallankumousromantiikalla ja ekoturismilla.

Quote
Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hylättynä siitä asti, kun asukkaat aloittivat sodan sitä vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.

Näin on nyt kertakaikkiaan päätetty, vanhojen kokemusten pohjalta:

Quote
Kaivostoimintaa karsastetaan Pangunassa myös sen eriarvoistavan vaikutuksen vuoksi. Saarella oli 1980-luvulla noin 150 000 asukasta, joista kaivos työllisti vain 1 300. Rio Tinto ja Papuan hallitus korjasivat voitot, asukkaat sanovat.

Optiona ei siis ole kaivostoiminnan ehtojen neuvotteleminen uudestaan tms. Vaan tämä vallitseva tilanne haluttaisiin muuttaa turismituloilla:

Quote
Nyt Bougainvillessa on asukkaita lähes 300 000. Lapsista kolmasosa ei käy koulua, sähköstä nauttii alle prosentti asukkaista, ja äitikuolleisuus on maailman huippua.

Kiinnostukseen uskotaan, ja varmasti myös siihen, että se vielä kasvaa:

Quote
"Matkailijat tulevat Pangunaan nähdäkseen omin silmin tuhot ja saadakseen lisää tietoa tapahtumista", vahvistaa Zhon Bosco Miriona, joka pitää matkatoimistoa läheisessä Arawan kaupungissa. Toimiston palveluihin turvautuu nykyisin satakunta ulkomaalaista vuodessa.
(lihav. HJ)

Koska tuosta sen kyllä täytyisi kasvaa, ratkaisevasti.

***

Tulee kyllä mieleen, aikooko vastaavasti Argentiinan Malvinasin kaupunki jatkossa saada tuloja museoimalla leirin, jolla aktivistit "voittivat Monsanton"? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg9051#msg9051) (Lisäys klo 19:40:) Katso tuosta linkistä myös sen seuraava puheenvuoro.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.16 - klo:06:25
Tässä ohjelmassa on sitten selvästi uusi, erilainen ja hyväksyttävä ote:

AfDB Injects USD 1 Billion to End Youth Unemployment in Africa (http://www.ipsnews.net/2016/09/afdb-injects-usd-1-billion-to-end-youth-unemployment-in-africa/)

Quote
The strategy also aims to boost job creation with the view of making the agriculture sector profitable and a starting point for industrialization.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.16 - klo:06:29
Varsin ikävä tieteellinen löytö tai väite. Maareformi ja maattomien asuttaminen syövät Amazonasia:

Agrarian settlements drive severe tropical deforestation across the Amazon (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150731182645.htm)

Tähän keskusteluun, koska ko. yhteenvedon viimeinen väite oli tämä:

Quote
"This form of government investment will hardly eradicate or reduce rural poverty, because of poor infrastructure and the severe economic inefficiencies of most agrarian settlements -- which often result in high household-level turnover and giving-up rates of newly settled farmers following the local liquidation of natural forest resource capital."

Eli tuottavuus ei tuolla keinolla ole noussut, köyhyys vähentynyt. Ja asiassa luovuttavat tilat ja viljelijät viime vaiheessa pistävät tilansa trooppiset metsät "lihoiksi" eli rahaksi.

Samaa ikävää sarjaa on tämä uutinen:

Kongon alkuperäisasukkaita vainotaan luonnonsuojelun varjolla (http://maailma.net/artikkelit/kongon_alkuperaisasukkaita_vainotaan_luonnonsuojelun_varjolla)

Alkuperäiskansojen oikeudet, ja erityisesti oikeus harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan, ja luonnonsuojelu voivat joutua tuossa määrin ristiriitaan.

Vähän ehkä väärässä triidissä, mutta liittyy siihen yleisajattelutapaan, että joidenkin ihmisryhmien elämän pitäisi olla muuttumatta, jatkua perinteisenä, entisellään.

Tekstissä mainitun vuorigorillankin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vuorigorilla) elämän toivotaan jatkuvan entisellään, mutta ... eli "siirtomaa-aikaiselle käytännölle" voi olla perustelunsa, eikä "valkoinen mies" ole välttämättä keksinyt asiaa valkoista miestä varten.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.16 - klo:06:10
Äkkiä sitten IPS palasi kuvitusperinteeseensä. Tässä jutussa on kuvassa nainen, joka työskentelee perinteisellä kuokallaan, ja vielä lapsi selässään [...]

Niitä perinteisiä kuokkakuvia on IPS:llä ilmeisesti varastossa sen verran, ettei kannata uusia hankkia. Tässäkin uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/09/ending-lingering-hunger-in-a-world-of-plenty/) käytetään taas sellaista.

Ainakaan usein. Edellisessä uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/09/afdb-injects-usd-1-billion-to-end-youth-unemployment-in-africa/) oli sentään kuvassa kännykkä!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.16 - klo:06:56
Tässä ohjelmassa on sitten selvästi uusi, erilainen ja hyväksyttävä ote:

AfDB Injects USD 1 Billion to End Youth Unemployment in Africa (http://www.ipsnews.net/2016/09/afdb-injects-usd-1-billion-to-end-youth-unemployment-in-africa/)

Quote
The strategy also aims to boost job creation with the view of making the agriculture sector profitable and a starting point for industrialization.
(lihav. HJ)

Tämä suomennos ...

Afrikkalaisnuorille aiotaan luoda miljoonia uusia työpaikkoja (http://maailma.net/artikkelit/afrikkalaisnuorille_aiotaan_luoda_miljoonia_uusia_tyopaikkoja)

... on siiten lyhennetty varsin mitäänsanomattomaksi. Ja varsinkaan siinä ei ole tuota yllä lihavoimaani ajatusta.  Puhutaan lähes vain työpaikoista maataloudessa, ei tuottavuudesta, joka kuitenkin oli alkuperäisen kirjoituksen kärkiajatus. Ellei asiaa sitten lue rivien välistä, kun ruokaomavaraisuuden tavoite kuitenkin mainitaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.16 - klo:07:21

Tähän tapaan pitääkin tehdä ...

Kiinan pikkuviljelmät väistyvät isojen, koneellistettujen tilojen tieltä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiinan-pikkuviljelmät-väistyvät-isojen-koneellistettujen-tilojen-tieltä-1.164627)

... eikä MT:n uutinenkaan tuota linjaa tuomitse.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.16 - klo:07:16
Äkkiä sitten IPS palasi kuvitusperinteeseensä. Tässä jutussa on kuvassa nainen, joka työskentelee perinteisellä kuokallaan, ja vielä lapsi selässään [...]

Niitä perinteisiä kuokkakuvia on IPS:llä ilmeisesti varastossa sen verran, ettei kannata uusia hankkia. Tässäkin uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/09/ending-lingering-hunger-in-a-world-of-plenty/) käytetään taas sellaista.

Ainakaan usein. Edellisessä uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/09/afdb-injects-usd-1-billion-to-end-youth-unemployment-in-africa/) oli sentään kuvassa kännykkä!

Näin sen täytyy olla. Tässä uutisessa (http://www.ipsnews.net/2016/10/qa-we-wont-go-far-until-climate-issues-are-mainstreamed-in-policy/), joka sekin puhuu "ilmastoälykkään" viljelyn puolesta, käytetään jo toiseen kertaan samaa kuvaa (kolmas kuva ylhäältä) lapsista kuokkimassa - kun jopa kuvateksti puhuu suorakylvöstä (CA-viljelystä). Olemme jo edellä 15.6.16 käyneet tuon kuvan läpi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg8637#msg8637).

Tuohon "ilmastoälykkääseen" viljelyyn ko. artikkeli siis suhtautuu myönteisesti. Vielä pari vuotta sitten IPS tarjosi siihen asiaan kielteisiä kannanottoja. mm. näin:

OHO! Se olikin nyt sitten kuulemma näin:

Climate-Smart Agriculture is Corporate Green-Washing, Warn NGOs (http://www.ipsnews.net/2014/09/climate-smart-agriculture-is-corporate-green-washing-warn-ngos/)

Eli ilmastoälykäs maanviljely onkin suuryritysten viherpesua.

Ja luomuviljelyn (artikkelissa "agroecology") edistymisen esteenä! ("Kansalaisjärjestöjen" joukossa mm. kansainvälinen luomuliitto IFOAM, ynnä muita "tavanomaisia epäiltyjä")

Mutta nyt on siis toinen ääni kellossa. Siihen - ja CA-viljelyyn sen osana, ja tuottavuuden ja satojen lisääntymiseen - uskotaan, esimerkki:

Quote
Zambia, for instance, was an early adopter of conservation agriculture, which is an example of climate smart agriculture. According to reports, farmers – particularly women – appreciated the increase in yields as a result of CSA. Yields have translated into increased income, which has translated into improved social economic conditions for their families.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.16 - klo:08:53
Sitä ei tässä uutisessa oteta puheeksi ...

http://maailma.net/artikkelit/ykn_vaestorahasto_10vuotiaisiin_tyttoihin_investoitava

... mutta me otamme: ainakaan heitä ei pitäisi laittaa kuokan varteen. Vaikka kuinka olisivat siinä äidille avuksi. Olemme sen jo tuoneet aiemminkin esille:

PS. 16.10.13: Kun joskus tuntuu, että jotkut haluavat nämä tytöt (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=306) sitten lukutaitoisina, koulut käyneinä, vähän vanhempina, kuitenkin takaisin sinne kuokan varteen!. Sen 500 miljoonan joukkoon, joka ruokkii kaksi miljardia ihmistä. Joista viljelijöistä valtaosa on naisia.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.16 - klo:07:42
Pelkäänpä, että tässä on taas keksitty yksi kauniilta kuulostava käsite asioiden pitämiseksi ennallaan, työn tuottamattomana ja ihmisten köyhinä:

Solidaarisuustalous haastaa vallitsevan talousajattelun (http://maailma.net/artikkelit/solidaarisuustalous_haastaa_vallitsevan_talousajattelun)

Niinpä tämä epäluulo asian suhteen taitaa olla varsin tervettä:

Quote
"Malesiassa ja Aasiassa muutenkaan markkinataloutta ei nähdä kovin suurena ongelmana. Malesia on kehitysmaa ja talouskasvua pidetään siellä hyvänä asiana. Solidaarisuustaloudesta puhuminen on vaikeaa, koska se nähdään ulkomaalaisena ja liian idealistisena", Tan selittää.

Taidetaan jo tämä vaihtoehto tuntea, eikä sitä pidetäkään niin hienona, tavoittelemisen arvoisena tavoitteena:

Quote
Käytännössä solidaarisuustaloushankkeet ovat esimerkiksi aikapankkeja, osuuskuntia tai omavaraisviljelyä.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.16 - klo:05:21
Mutta sen sijaan YLE:n haastattelussa (http://yle.fi/aihe/ohjelma/itse-asiassa-kuultuna-pentti-linkola-712016-jakso-2) 7.1.16 Pentti Linkola sanoi, että paitsi elintaso, niin myös teknologia pitäisi palauttaa 30-luvun tasolle tai sen ei koskaan olisi pitänyt pidemmälle kehittyä. Jos kuulin oikein (ja kuulin, koska netissä muutkin olivat kuulleet samoin.)

Sellaista idiotismia sopii ehdottaa, jos on päässyt "guruksI", jollakin tavalla "kansakunnan kaapin päälle". (Jaa, taitaa ministerinkin asema (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg1796;topicseen#msg1796) siihen riittää.)

Malawissa ei Linkolaan ja hänen laillaan ajatteleviin uskota:

Malawi levittää edelläkävijänä nettiä maaseudulle (http://maailma.net/artikkelit/malawi_levittaa_edellakavijana_nettia_maaseudulle)

Sen sijaan tässä uskotaan jo liikaakin tähän uuteen teknologiaan:

Quote
Energia auringosta

"Nettioperaattorien palvelut ovat Malawissa kalliimpia kuin esimerkiksi Keniassa, minkä seurauksena yhteydet ovat harvassa. Se johtuu ennen kaikkea ahneudesta ja tehottomuudesta", C3-yhtiön toimitusjohtaja Chris Shaeke sanoo.

"Me päätimme muuttaa tilanteen", hän jatkaa ja lupaa luotettavaa ja edullista palvelua. "Laitteemme toimivat aurinkoenergialla, josta Malawissa ei ole pulaa."

Kun aurinko on "käyttäytymisessään" hyvin luotettava ja varma, eikä sähkön varastoimisongelmaa ole ratkaistu, tiedämme siis, ettei Malawissa juurikaan tulla maaseudulla roikkumaan netissä auringonlaskun jälkeen. Vaikka juuri silloin siihen olisi aikaa.

Mutta hyvä näinkin. Vaikka tuosta ei ehkä ole odotettavissa samanlaista tuottavuushyppyä kuin kännykkäverkosta niin samaan suuntaan sekin vaikuttaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.11.16 - klo:09:37
Vanha tuttu laskutaidon puute vaivaa tätäkin uutista:

Naiset paiskivat töitä Argentiinan maaseudulla – apulaisen rooli ärsyttää (http://maailma.net/artikkelit/naiset_paiskivat_toita_argentiinan_maaseudulla_apulaisen_rooli_arsyttaa)

"YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan maaseudun naiset muodostavat neljäsosan maapallon väestöstä, tuottavat yli puolet elintarvikkeista ja kärsivät niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin sukupuolisestakin syrjinnästä."

Neljäsosa 7 miljardista on 1750 miljoonaa. Siinä on tietysti alaikäiset tytötkin mukana, mutta silti puhumme surkeasta tuottavuudesta. Paraneeko asia edes tällä:

"FAO arvioi niin ikään, että jos maaseudun naisilla kautta maailman olisi samat oikeudet kuin miehillä, se lisäisi ruuan tuotantoa 20–30 prosenttia ja pelastaisi 150 miljoonaa ihmistä nälältä."

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.11.16 - klo:19:47
Laitoin em. palstalle kommentin:

Quote
Laskekaa! Ihan koulussa opetettua aritmetiikkaa. Jos on näin ...

"YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan maaseudun naiset muodostavat neljäsosan maapallon väestöstä, tuottavat yli puolet elintarvikkeista ja kärsivät niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin sukupuolisestakin syrjinnästä."

... niin sehän merkitsee tavattoman huonoa tuotosta per nainen! Vaikka tuosta poistaisi alaikäiset - joita valitettavasti ei ei edes voi laskemasta poistaa: siellä tytöt ovat kuokkimassa, äitiään auttamassa. Vaikka heidän pitäisi olla koulussa.

Mutta matematiikkaan: jos Suomessa maaseudun naiset muodostaisivat neljäsosan väestöstä eli 1,4 miljoonaa, ja vaikka tuottaisivat puolet ruoastakin, olisimmeko tilanteeseen tyytyväisiä, täällä? Ihannoisimmeko heidän uhrautuvaista työtään? Vai tulisiko mieleemme jotain muita vaihtoehtoja?

Rohkea, radikaali ehdotukseni: jos on noin, maanviljely pitää yksinkertaisesti kieltää naisilta. Ei siitä näytä mitään tulevan.

Kuten on jo huomattu, ko. palsta julkaisee joskus kommentteja, ja joskus sitten taas ei.

Mutta ellei julkaise, ja sama uutinen ilmestyy Kansan Uutisissa, niin se käsittääkseni sitten on puolipakottu kommenttini julkaisemaan? Mutta enpä taida nyt antaa periksi maailma.netinkään suhteen: jos moinen uutinen netissä esille tuodaan, lienee heidänkin moraalinen velvollisuutensa tällainen vastaväitekin julkaista?

Kun yhteisellä asialla eli kehitysmaiden olosuhteiden parantamisen asialla ollaan!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.16 - klo:14:08
Tällä kertaa maailma.net ei julkaissut. Mutta kun sama uutinen ilmestyi myös Kansan Uutisissa ...

Argentiinan naisviljelijät kamppailevat oikeuksiensa puolesta (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3629280-argentiinan-naisviljelijat-kamppailevat-oikeuksiensa-puolesta)

... lähetin saman tekstini sinne. Ja siellä julkaistiin.

Siellä sitten taas - perinteisesti - jätettäneen kommenttiini vastaamatta.  >:(


Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.17 - klo:07:26
Tässä Johan Norbergin artikkelissa ...

And the poor shall rise (http://www.spiked-online.com/spiked-review/article/and-the-poor-shall-rise/19146#.WGs0oVg8Jcs)

... on sanomana, että:

a) absoluuttinen köyhyys on kahdessa vuosikymmenessä radikaalisti vähentynyt ja
b) köyhiä ei ole nostettu pois köyhyydestään, vaan he ovat itse sieltä nousseet.

Olen ollut intuitiivisesti tätä mieltä minäkin (so. että siis köyhyyttä ei poisteta keskittämällä huomio juuri ja vain köyhyyden poistamiseen):

Quote
In recent years, talk about various ways of creating ‘pro-poor growth’ has been all the rage at multinational institutions. But it seems like the best way of making growth pro-poor is to make it high and keep it high. A study of 118 countries over four decades shows that 77 per cent of the cross-country variation in growth in incomes of the poorest 40 per cent is due to growth in average incomes, and 62 per cent of the variation in incomes of the poorest fifth. So the size of the total cake has a larger effect than its distribution.

Tyypillisena esimerkkinä, minun osaltani: ei ole ollut hyväksi pyrkiä rajoittumaan viljelymenetelmiin, joihin näennäisesti on "varaa", so. jotka eivät ole vaatineet ulkoisia panostuksia. Siis kuokkaan ja luomulannoitteisiin, vaikka ne välineinä näyttävätkin ehkä "ilmaisilta".

Joulun tienoilla on sopivaa siteerata Jeesusta, eli Raamattua:

Quote
I know that disasters and horrors always top the news cycle, but this Christmas season the most important story should have been that Jesus was wrong. The poor we will not always have with us.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.01.17 - klo:04:28
Vihreä Lanka puhuu tässä mielikuvamainonnasta (ja kulman kautta lihansyönnistä) ...

Perhetila ei takaa mitään (http://www.vihrealanka.fi/blogi-ekokytt%C3%A4/perhetila-ei-takaa-mit%C3%A4%C3%A4n)

Quote
Syyte: Perhetila-nimityksellä luodaan vääränlaista mielikuvaa. Perhetilasta tulee mieleen tila, jossa eläimet tunnetaan nimeltä ja aurinko paistaa aina.

... mutta kuten olemme tuoneet esiin, tätä perhetilan ideaa käytetään muutenkin, eikä aina silloinkaan luonnon puolesta:

Tämän lauseen FAO:n uutisessa (http://www.fao.org/archive/from-the-field/detail/en/c/216838/) ...

Quote
As countries attempt to consolidate some of the least efficient, small farms into bigger, more viable farms, policy makers should ensure that these bigger farms will comply with tougher environmental regulations that the smaller farms were unable to meet due to the relative higher costs of implementation.

... voi ymmärtää jopa niin - hyvin paljon päinvastoin kuin Halonen (ks. edellä) antoi ymmärtää - että pikkutilat ovat, köyhyydessään, jopa kyvyttömiä todella ympäristöystävälliseen viljelyyn!

Lisäksi joillekin kuinka tuottamaton viljely tahansa tuntuu saavan siunauksen, jos se tapahtuu pienellä perhetilalla.

Edellä on esimerkkejä siitä, miten tätä perhetilan autuuden  teoriaaa rakastetaan niin, että tilastoja häikäilemättömästi väännellään sen tueksi (ks. 3.6.14 puheenvuorot).

Mutta näin siis tuon Vihreä Langan otsikon ajatuksen voi kyllä allekirjoittaa: perhetila ei takaa mitään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.17 - klo:17:13
Tässä uutisessa ...

Pääsy miesten palkoille vie naisilta 170 vuotta (http://maailma.net/artikkelit/paasy_miesten_palkoille_vie_naisilta_170_vuotta)

Quote
(IPS) -- Avustusjärjestö Oxfam hätkähdytti tammikuussa raportilla, jonka mukaan kahdeksan miestä omistaa yhtä paljon kuin 50 prosenttia ihmiskunnasta. *) Raportti paljastaa myös sukupuolten räikeän eriarvoisuuden.

Jos kehitys jatkuu nykyiseen tapaan, vie 170 vuotta ennen kuin naisille ja miehille koko maailmassa maksetaan samaa palkkaa samasta työstä, Oxfam laskee.

... käytetystä kuvasta teksteineen tulee kyllä jo koominen vaikutelma:

Quote
Jos maaseudulla vallitsisi sukupuolten tasa-arvo, maailmassa tuotettaisiin ruokaa kolmannes nykyistä enemmän, tutkimukset kertovat. Kuvan naiset viljelevät maata Perun Andeilla. (Kuva: Milagros Salazar / IPS)

Jos nuo naiset jatkavat tuolla tavalla kuokkimistaan, kyllä siihen, kun he pääsevät länsimaisten miesten (tai naistenkaan) palkoille, menee ainakin 17 000 vuotta!

Toisaalta tuo kolmannes nykyistä enemmän ei luultavasti tulevaisuudessa riitä mihinkään!

__________

*) toisaalta tietysti tuo vertailu alkaa olla yhtä ärsyttävä ja yhtä piintynyt mediaan kuin se nk. ekologinen jalanjälki. Vaikka kumpaisessakin pistetään vierekkääin eri asioita. Tässä Oxfamin jutussa tietysti omaisuus ja tulot: teorettisesti voimme kuvitella maailman, jossa yksi ihminen omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä - ja kaikki saavat samaa palkkaa!

PS. 26.1.17: Tosin HS julkaisi 24.1.17 Oxfamin raportista tällaisen kriittisen pääkirjoituksen:

Kasvusta syntyy rikkaita ja jaettavaa (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005057618.html)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.17 - klo:07:58
Tämän artikkelin kuvassa (http://www.ipsnews.net/2017/02/kenyas-potential-in-agriculture-lies-in-rural-transformation/) on jo edistystä IPS:n tyypillisiin kuokkakuviin verrattuna: sentään härkäpari ja aura.

Mutta sitten on kolme ihmistä tekemässä työtä, jonka yksi ihminen traktorilla hoitaisi todella paljon nopeammin.

Mutta tuossa on vielä se ristiriita, johon olemme kiinnittäneet huomiota aiemminkin. Kuvassa kynnetään, mutta tekstissä pääosassa on "conservation agriculture", jossa kyntämistä vältetään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.17 - klo:06:19
Tämä pikku-uutinen sopii tähän:

Ruiskutuksen maailmanennätys: 2 638 hehtaaria vuorokaudessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruiskutuksen-maailmanenn%C3%A4tys-2-638-hehtaaria-vuorokaudessa-1.181118)

Vertailukohdaksi, ainakin mielessä, ajatuskokeena. Tuon siis oletettavasti teki yksi ihminen, "itsekulkevan" laitteen avulla. Kuinka kauan häneltä olisi mennyt rikkakasvien torjuntaan kuokan kanssa, tuolta peltoalalla? Tai vaihtoehtoisesti, kuinka monta työntekijää olisi tarvittu, kuokan kanssa, tuohon suoritukseen, yhden vuorokauden aikana?

***

Huomaanpa, että tuo tapahtui Australiassa, jossa tehdään myös "ennätyksiä" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=442).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.17 - klo:09:18
Suomen IPS laittaa tässä hiukan alkuperäistä uutista paremmaksi:

Quote
ZIMBABWE
Zimbabwessa naisen työpäivä venyy 18 tuntiin
Sally Nyakanyanga
Harare, 13.03.17 (IPS) - Miesten tasa-arvoliike kannattaa kotitöiden jakamista

Kun alkuperäinen uutinen tyytyi tähän:

16-Hour Days for Zimbabwe’s Women (http://www.ipsnews.net/2017/03/16-hour-days-for-zimbabwes-women/)

Mutta kumpikin siis sijoittaa ongelman sukupuolten välille. Kun taas uskon, että se koskee molempia: työn tuottavuus Zimbabwessa on noin toivottoman alhainen. Kotitöidenkin.

Kuvituksessakin olevat naiset tekevät hyvin tuottamattomia askareita. Itse tekstissä sitten kyllä hiukan kosketellaan mahdollisuuksia tuottavampaankin työhön (myös naisille).

(Käännetty siis suomeksikin, mutta ei vielä ilmestynyt missään.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.17 - klo:05:59
Tässä em. artikkeli on suomeksi:

Zimbabwessa naisen työpäivä voi venyä 18 tuntiin (http://maailma.net/artikkelit/zimbabwessa_naisen_tyopaiva_venyy_18_tuntiin)

Quote
Kun kukko kiekaisee ensimmäisen kerran, Tambudzai Zimbudzana havahtuu unestaan. Hän hakee polttopuita pihalta ja ryhtyy valmistamaan aamiaista miehelleen.

Masvingossa Zimbabwen maaseudulla asuva Zimbudzana, 32, herättää 14-vuotiaan tyttärensä avuksi varustamaan viittä sisarustaan päivän koitoksiin.

"Päiväni alkaa aamuneljältä. Teen tulen, valmistan ruokaa ja haen vettä. Lopun päivän vietän pellolla tai puutarhassa vuodenajasta riippuen. Askaretta riittää iltakymmeneen asti", Zimbudzana kertoo.

Tuosta saa kyllä sitten laskennallisesti sen 18 tuntia. Alkuperäistä otsikon väitettä on jo hiukan lievennetty: "voi venyä". Mutta yhtään ei kysytä, miten tuo rouva saa kulutettua tuollaisia aikoja, oletettavasti lähes ympäri vuoden, oletettavasti noin hehtaarin tai kahden viljelyalallaan. Kun siellä pellolla sentään lienee mukana myös hänen aviomiehensä? Aamiaisen toki syötyään.

Tämä on toki hyvä tavoite ...

Quote
"Tarkoituksena on vähentää koti- ja hoivatyöhön tarvittavaa aikaa ja mahdollistaa naisten osallistumista julkisen ja yksityisen sektorin toimintaan", hankkeen vetäjä Anna Giolitto sanoo. Hän haluaa jakaa vastuuta hoivatyöstä miehille, yhteiskunnalle ja työnantajille.

... mutta kummasti unohtuu se tavoite, että olisi vähennettävä maataloustyöhön tarvittavaa aikaa. Siihen nähden, että työvoimasta kuitenkin CIA Factbookin mukaan maataloudessa on 66%. Ja yleisestihän väitetään, että naisten osuus siitä olisi Afrikassa vielä miehiä reippaasti suurempi (vaikka se väite on kyllä kiistettykin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg6113;topicseen#msg6113)).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.17 - klo:08:38
Quote from: Heikki Jokipii link=topic=179.msg9630#msg9630
[...]
*) toisaalta tietysti tuo vertailu alkaa olla yhtä ärsyttävä ja yhtä piintynyt mediaan kuin se nk. ekologinen jalanjälki. Vaikka kumpaisessakin pistetään vierekkääin eri asioita. Tässä Oxfamin jutussa tietysti omaisuus ja tulot: teorettisesti voimme kuvitella maailman, jossa yksi ihminen omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä - ja kaikki saavat samaa palkkaa!

PS. 26.1.17: Tosin HS julkaisi 24.1.17 Oxfamin raportista tällaisen kriittisen pääkirjoituksen:

Kasvusta syntyy rikkaita ja jaettavaa (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005057618.html)

Tästä kahden eri asian rinnastamisesta olemme ilmeisesti pääsemättömissä:

Raportti: Kehitys edistynyt, mutta "epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma" (http://maailma.net/artikkelit/raportti_kehitys_edistynyt_mutta_epatasaarvosta_on_tullut_aikaamme_maarittava_ongelma)

Quote
"Epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma. Kahdeksan miljardööriä omistaa yhtä paljon kuin köyhin puolikas ihmiskunnasta. Sillä ei ole vain taloudellisia, vaan myös sosiaalisia ja poliittisia seuraamuksia", sanoi UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja Selim Jahan eilen julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Varmasti on, mutta olennainen ongelma tuossa on kyllä se, että tuon köyhimmän puolikkaan kohdalla  tuotannon tehokkuutta nostava pääoma ei kasaudu. Eikä se kyllä luultavasti johdu siitä, että se kaikki kasaantuisi noiden kahdeksan käsiin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.17 - klo:05:02
Mutta kumpikin siis sijoittaa ongelman sukupuolten välille. Kun taas uskon, että se koskee molempia: työn tuottavuus Zimbabwessa on noin toivottoman alhainen. Kotitöidenkin.

Tässä ei ihan suoranaisesti ole kyse työn tuottavuudesta:

Tutkimus: Tasa-arvo ehkäisee sisäilman aiheuttamia sairauksia (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_tasaarvo_ehkaisisi_sisailman_aiheuttamia_sairauksia)

Mutta tuossakin ihan väkisin asia halutaan tehdä sukupuolikysymykseksi. Vaikka kyse varmasti on ensisijaisesti teknologiasta.

Tai on tässä kyllä kyse tuottavuudestakin:

Quote
Maailmanlaajuisesti noin kolmen miljardin ihmisen arvioidaan tekevän ruokaa, valaisevan ja lämmittävän kotinsa polttopuun, viljajätteen, puuhiilen ja lannan kaltaisilla kiinteillä polttoaineilla avotulella ja huonosti rakennetuilla helloilla. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa sekä osissa Aasiaa yli 95 prosenttia väestöstä käyttää kiinteitä polttoaineita.

Polttoaineiden noki tunkeutuu keuhkoihin ja aiheuttaa esimerkiksi halvauksia, sydänsairauksia ja keuhkokuumetta. Sisäilman saastumisen arvioidaan aiheuttavan vuosittain enemmän kuolemia kuin aids, tuberkuloosi ja malaria yhteensä.

Sillä, noiden vakavien terveysongelmien lisäksi, tuo on hyvin tuottamatonta työtäkin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.04.17 - klo:06:34
Aika peräkkäisinä päivinä maailma.netissä visioitiin jo tällaista ...

Robotit tekevät pian työt kehitysmaissakin (http://maailma.net/artikkelit/robotit_tekevat_pian_tyot_kehitysmaissakin)

... ja sitten julkaistiin artikkeli ...

Ilmastonmuutos iskee etenkin naisviljelijöihin (http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_iskee_etenkin_naisviljelijoihin)

... jossa oli taas se tuttu kuokkakuva! ("Naisviljelijöitä Ugandassa". Kuokkimassa. Ei traktoria, suorakylvökoneesta tietysti puhumattakaan. Ei edes härkäparia.) *)

Molemmat uutiset IPS:n tuotantoa.

__________

*) joskus tulevaisuudessa Afrikassa joku kirjoittaa menestysteoksen, historiallisen eepoksen, jonka nimeksi tulee "Täällä Etelän ristin alla" ja se alkaa:

"Alussa oli suo, kuokka ja Justiina."  :o
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.17 - klo:06:07
Eipä silti, tuli erityisesti mieleen, kun KU tämän julkaisi ...

KEHITYSMAISSA ROBOTIT VASTA VIEVÄTKIN TYÖPAIKKOJA (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3707754-kehitysmaissa-robotit-vasta-vievatkin-tyopaikkoja)

... että ihan sopusoinnussa eivät ole teksti ja kuva tuossakaan: tehdashalli, joka on aivan tupaten täynnä työntekijöitä. No, voihan asian tulkita myönteisesti, että haluttiin näyttää, että tuollaista se oli/on, ennenkuin robotit iskevät.

Ja kyllähän tuo kuvakin tuo uskottavuutta väitteelle ...

Quote
Automaatio voi syödä kehitysmaista jopa 55–85 prosenttia työpaikoista.


... kun se ainakin näyttää suurin piirtein teollistumisen manufaktuurivaiheelta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Manufaktuuri).

Mutta kyllä se tuottamattomuuden "hot spot" yhä on siellä maaseudulla! Vaikka tämäkin voi olla tavallaan totta ...

Quote
Köyhille maille ei enää avaudu nopean kasvun uraa siitä, että talonpojat siirretään tehtaisiin.

... niin ei se kasvun ura kyllä siitäkään avaudu, että talonpojat jätetään (pikku) pelloilleen. Mitä ei kyllä tuossa sanotakaan, mutta joka asenne/teoria on hyvin usein ns. pohjavireenä rikkaissa maissa, eräissä piireissä (ks. edellä).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.17 - klo:06:54
Tämä on ilman muuta olemassaoleva ja valitettavakin ilmiö ...

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys (http://maailma.net/artikkelit/kurjuus_myy_paremmin_kuin_kehitys)

... mutta kyllä IPS:n uutisten kuvissa ja joskus tekstissäkin on sellainen ilmiö, että alkeelliisuus myy paremmin kuin moderni kehittynyt teknologia. Ja sitä kautta maailma.netissäkin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.17 - klo:12:16
Tämä on varmasti totta:

https://www.kepa.fi/uutiset-media/vieraskolumnit/tyttojen-oikeus-teknologiaan-ei-toteudu

Mutta kuten edellä olen useasti tuonut esille, digiteknikan sijasta voi ehkä aloittaa tyttöjen oikeudesta traktoriin. Sen kuokan sijasta.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.17 - klo:05:03
Tässäkin puhutaan maatalouden kehittämisestä, mutta tähtäin, tavoite on kauempana:

Using Agriculture and Agribusiness to Bring About Industrialisation in Africa (http://www.ipsnews.net/2017/05/using-agriculture-and-agribusiness-to-bring-about-industrialisation-in-africa/)

Quote
ABIDJAN, Côte d'Ivoire, May 12 2017 (IPS) - No region of the world has ever moved to industrialised economy status without a transformation of the agricultural sector. Agriculture, which contributes 16.2% of the GDP of Africa, and gives some form of employment to over 60% of the population, holds the key to accelerated growth, diversification and job creation for African economies.

But the performance of the sector has historically been low. Cereal yields are significantly below the global average. Modern farm inputs, including improved seeds, mechanisation and irrigation, are severely limited.

Korkea työllistävyys siis mainitaan, mutta sitä ei ihannoida, siihen ei ehdoteta jäätävän. Hiukan ujoja tuossakin ollaan sen mainitsemisessa, että noihin tuotantopanoksiin kuuluvat myös vähemmän modernit keinolannoitteet ja modernit torjunta-aineet. Mutta tämä tohditaan kyllä reilusti sanoa:

Quote
Africa must start by treating agriculture as a business. It must learn fast from experiences elsewhere, for example in south east Asia, where agriculture has been the foundation for fast-paced economic growth, built on a strong food processing and agro-industrial manufacturing base.

This is the transformation formula: agriculture allied with industry, manufacturing and processing capability equals strong and sustainable economic development, which creates wealth throughout the economy.

Eli agribisnes ei ole tuossa kirosana. Eikä köyhäilevää omavaraistaloutta pidetä "kestävyyden" perusmallina.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.17 - klo:04:31
IPS:llä on nyt yllättävän paljonkin tämän tyyppisiä, tämän hengen mukaisia artikkeleita:

Hidas talouskasvu jarruttaa kestävää kehitystä (http://www.maailma.net/uutiset/hidas-talouskasvu-jarruttaa-kestavaa-kehitysta)

Growing Unemployed Youth in Africa a Time Bomb, But… (http://www.ipsnews.net/2017/05/growing-unemployed-youth-in-africa-a-time-bomb-but/)

Quote
‘Transforming Agriculture for wealth creation in Africa’ was therefore the major theme of the 52nd AfDB Annual Meetings held in Ahmedabad, India from 22-26 May 2017.

Experts here agreed that transforming Africa’s agriculture requires a business approach that would incentivize youth who still see farming as way of life for the poor. As a result of this scenario, the average age of farmers in Africa is 60, and Akinwumi Adesina, AfDB Group President, fears that “If we don’t change the labour composition of agriculture in Africa, in the next twenty years, there will be no farmers.”

To get youth involved, Adesina believes, “We need to change the mindset about agriculture—agriculture is not a social sector, agriculture is not a way of life, it is a business.”
(lihav. HJ)

Vertaa juuri edelliseen linkkaukseeni, yllä, tai tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=97.msg10216#msg10216).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.06.17 - klo:08:24
Tuo uutinen ilmestyi myös suomeksi:

Maanviljelijäksi ryhtyminen ei houkuta Afrikan nuoria  (http://www.maailma.net/uutiset/maanviljelijaksi-ryhtyminen-ei-houkuta-afrikan-nuoria)

Quote
[Afrikan kehitys-]Pankin vuosikokous pidettiin toukokuun lopulla Intian Ahmedabadissa ja teemana oli maatalouden kehittäminen Afrikan vaurastumisen moottoriksi.

Asiantuntijoiden mukaan maataloudesta pitäisi tehdä houkuttelevaa bisnestä, sillä nuorten mielestä se on nykyisellään köyhien elinkeino. Niinpä afrikkalaisten viljelijöiden keski-ikä on jo 60 vuotta.

Tämä on edistystä. Myös tuo suomeksi julkaiseminen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.06.17 - klo:06:51
Tässä IPS-uutisessa ei tueta luomua eikä tehotonta vähäpanoksista omavaraisviljelyä, oikeastaan päinvastoin:

Zimbabwen naisviljelijät nousevat köyhyydestä (http://www.maailma.net/uutiset/zimbabwen-naisviljelijat-nousevat-koyhyydesta)

Quote
Machingauta valittaa, että surkea tieverkosto estää tuotteiden viennin markkinoille ja tänä vuonna koetut yllättävät kaatosateet ovat mädättäneet osan tuotteista pellolle.

Quote
Projekti tukee erityisesti naisia ja helpottaa näiden työtaakkaa kestävien menetelmien, koneistamisen ja tehostamisen avulla. Naisten osallistuminen koulutuksiin tehdään mahdolliseksi viemällä se mahdollisimman lähelle heitä.

Mutta kummasti taas käytetään tätä "meemiä":

Quote
YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, sadot kasvaisivat 20–30 prosenttia ja 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä.

Mutta kuten edellä olemme huomauttaneet, tuollainen 20-30% parannus (nyt ja varsinkin tulevaisuudessa) ei riitä mihinkään. Tarvitaan pikemminkin 200-300% kasvua. Joka erityisesti Zimbabwessa on sitäpaitsi hyvin saavutettavissa, kun lähtötaso nyt on melkoisen matala.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.17 - klo:05:14
Jotta tähän päästäisiin ...

Naisten palkkatyön lisääminen toisi biljoonahyödyt (http://www.maailma.net/uutiset/naisten-palkkatyon-lisaaminen-toisi-biljoonahyodyt)

... pitäisi myös lopettaa naisten tuottamattoman omavaraisvilljelyn ylistely. Kuvallisessa viestinnässäkin: naisia pitäisi maataloudessakin kuvata traktorin tms. kanssa, eikä aina kuokan varressa, kuten tähän saakka maailma.netinkin sivuilla on tehty.

Ja siellä Afrikassakin traktorin vieressä - eikä ruohonleikkurin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/naisviljelij%C3%A4-konekaupoilla-halusi-koeajaa-uuden-traktorin-ohjattiin-ruohonleikkuriosastolle-1.194477)!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.17 - klo:05:22
Varmaan voi olla näinkin ...

Tutkimus: Talouskasvu ei takaa hyvinvointia (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-talouskasvu-ei-takaa-hyvinvointia)

... mutta uskaltaisin olettaa, että talouskasvun puute ja/tai hyvin matala lähtötaso kyllä takaavat myös hyvinvoinnin puutteen.

Tietysti voi löytyä maita, jossa ollaan "köyhiä mutta onnellisia". Ainakin, jos hallitukselta kysytään ja se tekee tutkimuksen. Tulee mieleen sattumoisin kaksi tällaista maata: Kuuba ja Bhutan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.17 - klo:06:32
Vaikka tämä artikkeli puhuukin rikkaasta maailmasta ...

One big reason some foods cost so much more than others (https://www.washingtonpost.com/amphtml/lifestyle/food/the-biggest-reason-some-foods-cost-so-much-more-than-others/2017/06/16/d3bda28e-5063-11e7-91eb-9611861a988f_story.html)

... valaisee se tilannetta kehitysmaissakin. Maatalouden koneistus!!!

Mikä leikkuupuimurin ylistys, oikea Korkea Veisu! Mutta on siinä muutakin (ja ensin onkin):

oletteko tekään tulleet ajatelleeksi, että maksatte tuoreissa tomaateissa oikeastaan vain estetiiikasta? Joka pystytään varmistamaan sillä, että ne on poimittu käsin. Koneellisesti poimitut säilyketomaatit maksavat vain noin kolmanneksen!

(Vihje tähän Micheal Mierschin twitter-sivulta)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.07.17 - klo:04:29
Hesarissa oli tänään tietolaatikko maatalouden kehityksestä Suomessa välillä 1986 ja 2016.

Tilojen määrä oli pudonnut 200 000:sta 50 000:en. Työntekijöiden määrä oli 300 000, nyt 80 000.

Mutta tuotetun ruoan määrä on pysynyt samana. Tai ainakin riittävänä, jos jotain ylituotantoa jostakin olisi karsittukin.

Miksei tuo sopisi malliksi kehitysmaillekin? Tuollainen kehityksen nopeuskin?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.07.17 - klo:05:10
Jos tämä Merja on oikeassa ....

Farmariksi ryhtynyt Merja: "Me mikroviljelijät pelastamme vielä maailman" (http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/farmariksi_ryhtynyt_merja_me_mikroviljelijat_pelastamme_viela_maailman)

... niin maailma on jo pelastettu. Kuten edellä tulee esille, maailma on näitä mikroviljelijöitä täynnä.

Quote
Merja Nieminen vaihtoi mediataiteilijan työt maanviljelijän saappaisiin. Nyt hän kasvattaa saaressa harvinaisia kasviksia ja myy niitä huippuravintoloille Helsinkiin.

Mutta ehkä heitä varten tarvittaisiin jonkin verran lisää näitä huippuravintoloita, kuitenkin?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.08.17 - klo:07:09
Tässä on nyt oikeaa asennetta ...

Sukupuolten tasa-arvo tuo lisää vaurautta  (http://www.maailma.net/nakokulmat/sukupuolten-tasa-arvo-tuo-lisaa-vaurautta)

Quote
Hänen mukaansa sukupuolten tasa-arvo on välttämätön edellytys köyhyyden voittamiselle ja Afrikan nopealle kehitykselle. ”Teknologia voimaannuttaa naisia, jotka työskentelevät nyt maataloudessa tai kotona. Moni afrikkalainen nainen on yrittäjä, mutta heidät on jätetty virallisen talouden ulkopuolelle.”

... eikä niiden maataloudessa kuokkiensa kanssa työskentelevien naisten "ylistämällä alistamisessa".
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.17 - klo:04:13
Vaikkeivät nämä liikekumppanukset tässä projektissaan täysin toivomallaan tavalla onnistuneet ...

Pienyrittäjän ja kilpamaratoonarin vaiherikkaat traktorikaupat Afrikassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pienyritt%C3%A4j%C3%A4n-ja-kilpamaratoonarin-vaiherikkaat-traktorikaupat-afrikassa-1.202619)

... niin arvokkaampaa työtä he tekivät kuin moni suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.0).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.08.17 - klo:06:13
Hesarin tämänpäiväisestä jutusta:

YK-johtaja Gilbert Houngbo lähti Togosta 25 vuodeksi ulkomaille – nyt hän selittää, miksi Afrikan maiden nuoret aikuiset ylittävät henkensä uhalla Välimeren (http://www.hs.fi/paivanlehti/29082017/art-2000005344021.html)

Quote
Hän korostaa jälleen kerran maaseudun merkitystä köyhyyden vähentämisessä.

”Kun autamme maaseudun väestöä ottamaan käyttöön innovatiivisia viljelytapoja ja edullisia teknologioita, viljelystä tulee fyysisesti helpompaa ja tuotteliaampaa työtä. Netin kautta he saavat selville markkinoiden hintatason, pystyvät käyttämään pankkipalveluita ja olla yhteydessä asiakkaisiinsa.”

Kommentoimatta tuota sen enempää - kun sitä oikeastaan on kommentoitu jo edellä!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.17 - klo:15:43
Tässä mennään jo Euroopassa:

Robotit viljelivät hehtaarin ohraa – katso videolta, miten robotti-Sampo pui (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/robotit-viljeliv%C3%A4t-hehtaarin-ohraa-katso-videolta-miten-robotti-sampo-pui-1.208726)

Vaikkei tuota ihan heti seurattavana esikuvana Afrikalle pitäisikään, niin kyllä kuokasta sielläkin jo pitäisi luopua.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.17 - klo:09:11
Slllä kehitysmaissa on lähdettävä siitä missä ollaan. Tämä projekti keskittyy ravitsemusasioihin ...

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin (http://www.maailma.net/uutiset/keniassa-kaydaan-videoilla-nalkaa-vastaan-kuva-tehoaa-tekstia-paremmin)

... mutta mikä estäisi laittamasta noille videoille myös  siinä ohella tietoa ja ohjeita maatalousteknologiasta?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.17 - klo:09:23
Näin on saattanut käydä ...

Maailman aliravitsemus muuttaa maalta kaupunkiin
Intian urbanisaatio uhkaa tuottaa lisää nälkäisiä. (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3786882-maailman-aliravitsemus-muuttaa-maalta-kaupunkiin)

... mutta ei kai tässä yritetä sanoa, että asiat olisi oikeastaan pitänyt jättää ennalleen:

Quote
Aiemmin pienillä maatilkuillaan ruokaa itselleen ja joskus myyntiinkin tuottaneet ihmiset liittyvät kaupungeissa ruuan kuluttajiin. Kehitysmaiden kaupunkien köyhät käyttävät usein yli puolet tuloistaan ravintoon.

Kaupungissa ruokaa on tarjolla ympäri vuoden, mutta monesti sitä joudutaan tuomaan yhä kauempaa ja hintavaihtelut kurittavat köyhiä eniten. Sairaus, häät tai muu äkillinen menoerä voi suistaa perheen aliravitsemukseen.

Tämä on olevinaan ongelma ...

Quote
Kaupungit ahmivat vuoteen 2030 mennessä noin neljä miljoonaa hehtaaria Intian pinta-alasta, mikä vähentää ruuantuotantoa ainakin pari prosenttia.

... vaikka ruoantuotantoa varmasti voidaan nostaa ihan maaseudulla, Intiassakin, tuo pari prosenttia, ihan toisin keinoin. Josta nyt voisi mainita vaikka geenimuuntelun vapauttamisen.

Ja tätä amerikkalaista muotia suosituksissa seurataan:

Quote
Kaupunkien ruokaturvan parantaminen edellyttää yhdysvaltalaisen tiedelehti Pnasin julkaiseman tutkimuksen mukaan laita-alueiden suojelemista rakentamiselta ja viljelyn kannustamista jopa pihoilla ja katoilla. Tutkijat epäilevät, riittääkö Kiinan ja Intian viranomaisilla kiinnostusta siihen.

Sanoiisin, ettei pidäkään riittää. Vaan juuri niihin toisiin keinoihin, maaseudulla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.17 - klo:11:07
Vaikka tämä on itsessään aika perinteinen idea, vrt. vaikka Kirkon Ulkomaanavun joululahjoina kehitysmaihin kustannettavat vuohet (http://www.maailma.net/kampanjat/toisenlaisia-lahjoja-hankittiin-11-miljoonalla-eurolla-vuonna-2016) ...

Ennemmin työtä kuin lahjoituksia: Kanat munivat voimaa etiopialaisten arkeen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ennemmin-ty%C3%B6t%C3%A4-kuin-lahjoituksia-kanat-munivat-voimaa-etiopialaisten-arkeen-1.208732)

... on siinäkin tuottavuusaspekti:

Quote
Tervettä perimää edustavat kanat kasvavat neljä kertaa nopeammin ja tuottavat neljä kertaa paremmin munia kuin paikalliset.

Nyt ei ole tulllut esille vaatimusta, että heidän, etiopialaisten - vaikkapa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi - tulisi saada jatkaa huonotuottoisilla kanaroduillaan. Hitaasti kasvavia luomubroilerirotuja on kyllä täällä rikkaassa maailmassa ihannoitu.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.17 - klo:07:28
Mitä vastaavaa ehdotettaisiin tässä tempauksessa tehtäväksi kehitysmaissa:

Teinityttö on tänään pomosi, jotta maailmasta tulisi tasa-arvoisempi paikka (https://yle.fi/uutiset/3-9871548)

Tietysti sekin, että nämä teinitytöt todella menisivät kouluun. Tulisivat siis suomenkielisen sanan toisessa merkityksessä todella teinitytöiksi.

Mutta voisi myös ehdottaa, että teinitytöt tänään ajaisivat traktoria. Ja tarvittaessa heidät siihen opetettaisiin, juuri tänään.

Ja sitä traktoria tavanomaisesti ajavat kylän miehet, mielellään päällikköä myöten, tarttuisivat heidän kuokkiinsa. Oppiakseen edes, miltä se tuntuu, koko päivän jälkeen.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.17 - klo:12:29
Tässä on ideaa, ainakin siksi aikaa, kunnes vesijohdot saadaan vedetyiksi:

El Salvadorissa helpotetaan vesipulaa sadevedellä (http://www.maailma.net/uutiset/el-salvadorissa-helpotetaan-vesipulaa-sadevedella)

Quote
(IPS) -- Pihalla makaava 25 000 litran muovipussi on pelastanut elsalvadorilaisen Corina Canjuran päivittäisiltä monen kilometrin vedenhakumatkoilta. Pilottihanke voi toimia mallina vesipulmien ratkaisulle ympäri maata.

Tai mikseipä mallina koko maailmalle. Sinne, missä tuollaisia ongelmia on. Kuten esim. Afrikassa on.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.17 - klo:06:33
Tässä ajattelussa voisi olla tiettyä järkeä kehittyneiden maiden kohdalla. Tietyllä tavalla jopa symppaan sitä.

Kasvutalouden panttivangit (http://www.maailma.net/nakokulmat/kasvutalouden-panttivangit)

Ihmisten toimeentulo ja taloudellinen turvallisuus ei saisi olla siitä kiinni, että koko taloudessa jatkuvasti olisi tietty kasvuprosentti "lasissa".

Mutta köyhien kehitysmaiden kohdalla järkeä siinä ei takuulla ole. Siellä sitä voidaan kutsua jopa (vihreäksi) kolonialismiksi. Jos mitataan asiaa toisin ...

Quote
Lisäksi BKT jättää näkymättömiin kaiken rahatalouden ulkopuolisen toiminnan, kuten kotona tehdyn työn ja monien kehitysmaiden talouksille ominaisen laajan epävirallisen sektorin.

... uuden mittaamisen jälkeenkin kehitysmaat ovat toivottoman köyhiä. Ja sellaisiksi tuon epävirallisen talouden varassa jäävätkin. Toisaalta muuten valitetaan, etteivät kehitysmaat saa kerätyksi tarpeeksi veroja!

Kehitysmaissa ihan virallisen kasvuprosentin pitäisi mieluiten olla kaksinumeroinen, tasaisesti ja pitkän aikaa!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.11.17 - klo:07:58
Ajattelemisen aihetta, oikea, realistinen näkökulma:

"Jos luulit, että ruoka on kallista Norjassa, kokeile Malawia” (http://www.maailma.net/blogit/jos-luulit-etta-ruoka-on-kallista-norjassa-kokeile-malawia)

Quote
Maailman ruokaohjelma vertaili, minkä verran ruoka maksaa suhteutettuna keskimääräisiin päivätuloihin eri puolilla maailmaa. Se saa suomalaisen ruuan tuntumaan halvalta.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.17 - klo:15:48
Kaikella sympatialla tätä maailma.netin artikkelin perustavoitetta kohtaan (- joka on tietysti vastustaa tätä huonontuvaa kehitystä) ...

Sukupuolten tasa-arvo heikkenee ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen – ”tasa-arvoon matkaa 100 vuotta” (http://www.maailma.net/uutiset/sukupuolten-tasa-arvo-heikkenee-ensimmaista-kertaa-vuosikymmeneen-tasa-arvoon-matkaa-100)

... en voi olla huomauttamatta, että sen kuvan tyttö on kuvattu kuokan kanssa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.17 - klo:06:39
Tässä lisää naisten asemasta, maataloudesta, syistä ja seurauksista:

Women and Malnutrition in Africa (http://www.ipsnews.net/2017/10/women-malnutrition-africa/)

Quote
Although women comprise more than 50% of the agricultural workforce in most of the Eastern and Southern Africa (ESA) region, the productivity gap between men and women farmers persists. To illustrate how wide the gap is, in Tanzania, Malawi, and Uganda narrowing the gender gap in agricultural productivity has the potential of raising the gross domestic product by USD 105 million, USD 100 million, and USD 65 million, respectively (IFAD,FAO and WFP, 2015). Women farmers typically use lower levels of purchased technological inputs, such as fertilizer and high-yielding seed varieties. That women lack access to these key technological inputs explains a significant portion of the productivity gap. They are often hesitant to adopt these technologies if they do not control the benefits that accrue from adopting. Moreover, women also face unique challenges, due to their lifecycle and reproductive roles, which further influence their participation on- and off-farm.
(lihav. HJ)

Tuohon tuottoisampien viljelytapojen välttelyyn on siis naisilla ymmärrettävä syynsä. Mutta ymmärrettävä on kyllä seurauskin, ettei se Afrikan viljely naisten käsissä kehity. Ja etteikö vaan eräs seuraus olisi sekin, ettei naisten asema paranekaan, jos (sitäkin kautta) köyhyys vain jatkuu. Ja jos tuo  "reproductive role" tarkoittaa tuhottoman monta lasta, kuten on tähän asti tarkoittanut.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.17 - klo:08:30
Tämäkin ilmiö on osa köyhyyden ja tuottamattomuuden kierrettä, noidankehää:

Lapsityö yleisintä maataloudessa (http://www.maailma.net/uutiset/lapsityo-yleisinta-maataloudessa)

Quote
(IPS) -- Maailmassa on 152 miljoonaa 5–17-vuotiasta lapsityöläistä, joista 108 miljoonaa raataa maa-, metsä- tai kalatalouden parissa, YK-järjestöt laskevat.

Lapsityötä on kaikki, mikä ei sovi kyseisen ikäiselle, vaikeuttaa koulunkäyntiä tai vaarantaa terveyden, turvallisuuden tai moraalin. Maa- ja kalatalous sisältää paljon sellaisia töitä, vaikkakin myös hyödyllisiä askareita, joita lasten on hyvä oppia tulevaa elämää varten.

70 prosenttia lapsityöläisistä uurastaa perheen tilalla tai yrityksessä ilman palkkaa. He altistuvat pitkille työpäiville ja terveysriskeille.

Se, millaista työtä nämä lapset tekevät, selvinnee kuvituskuvasta: he kuokkivat! Siis juuri kuokkivat, maataloudessa, jossa tarvitaan paljon kuokkijoita, ja mukaan on siis otettava nuo lapsetkin! Melkoista pessimismiä on se rivien välistä ehkä luettavissa oleva ajatus, että he tarvitsevat tuota taitoa myös myöhemmässä elämässään.


PS. Uutistoimisto IPS:llä on ilmeisesti pulaa noista kuokkakuvistakin, koska oli käytettävä samaa kuvaa kuin uutisessa noin  vuosi sitten (ks. edellä 15.06.16).  Silloin se kyllä epäonnistuneesti yhdistettiin muutoin suorakylvöstä kertovaan uutiseeen. Kuokkiminenhan ei periaattessa suorakylvöön lainkaan kuulu. En muuten käyttänyt netin kuvahakua, minä vain muistin, että olen kuvan jo jossain nähnyt.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.17 - klo:08:56
Asian itse paikan päällä nähneenä ja todenneena. Sara Ahlberg viimeisessä Kehitys-lehdessä:

”Pienviljelijää ei saa yliromantisoida” (https://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/5169/)

Asiaa. Voi sanoa, että joka sana.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.12.17 - klo:06:49
Tämän jutun sanoma on se, että tilan omavaraisuus ei ole oikea tie ravitsemuksen monipuolistamiseen ja parantamiseen, vaan tuottaminen markkinoille, kauppa:

Production Diversity, Diet Diversity and Nutrition in Sub -Saharan Africa (http://www.ipsnews.net/2017/12/production-diversity-diet-diversity-nutrition-sub-saharan-africa/)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.01.18 - klo:07:36
Tässä tavallaan myönnetään, että tietoa asiasta puuttuu:

TASA-ARVON TUEKSI TARVITAAN SUKUPUOLIEROTELTUA DATAA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3836980-tasa-arvon-tueksi-tarvitaan-sukupuolieroteltua-dataa)

Silti käytetään totuttuja iskulauselukuja:

Quote
Vaikka Afrikan pienviljelijöistä on YK:n mukaan 80 prosenttia naisia, heillä on harvoin omistusoikeus maahan, ja palstat ovat keskimäärin pienempiä kuin miehillä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että kun naisten maanomistusoikeutta vahvistetaan, lasten ravitsemus ja tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet paranevat.

Katso edellä 12.11.14 ja 24.03.15.

Ja edelleen, kuvituskuvaa katsoen: onko se keskeinen vika asiassa se, ettei kuvassa kuokkiva nainen omista virallisesti tuota maata?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 21.01.18 - klo:19:40
Kyseessä taitaa olla kulttuuri, jossa miehen arvolle ei ole soveliasta kuokkia. Tässä tarvitaan ymmärrystä, eikä suinkaan "vihapuhetta". Ja koneet pitää laittaa töihin... sitähän Heikki tarkoitat tietenkin.
Itselleni tulee mieleen eräänlainen välimuoto, ja hyvitys naisille, jotka tuhansien vuosien ajan ovat työt tehneet. Naiset saisivat pellon reunalla katsella vaan: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801182200677351_ul.shtml .
... vaan saattaapa olla vaikeeta saada miespuolista robottiakaan ryhtymään peltotöihin...  tosin lehtiuutisen mukaan se kyllä jaksaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Matti Pekkarinen on 23.01.18 - klo:12:46
Mutta siis ihan vakavasti ottaen: eikö vaan tunnukin hölmöltä ajatus kalliista robotista, jolle annettaisiin kuokka käteen ja laitettaisiin maata muokkaamaan? ... Mutta ihan ookoo on joittenkin mielestä tärvätä oikean, aidon ihmisen aikaa siihen. Ihminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi paljon taitavampi ja monipuolisempi ja älykkäämpi. Hänen kuuluisi ohjata ja hoitaa koneita, jotka tekevät raskaan, yksitoikkoisen työn.
Mutta aikaa vie, ennenkuin Afrikassa on tarpeeksi traktoreita ihmisten avuksi. Odotellessa soisi miestenkin kuokkivan. Sen sijaan, että nousevat laivaan. (ovat kuulleet, että Euroopassa ei tarvitse nähdä kuokkimista?)
"Aktivistit", jotka ihannoivat perinnekuokkimista ovat enimmäkseen naisia, ja täällä kotimaassa he kyllä korostavat yleensä nimenomaan naisen oikeuksia.

https://youtu.be/3l4nVByCL44?t=74

Matti
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.02.18 - klo:07:05
Tässä Seppo Vuokon kolumnissa MT:ssä on kaiken moista tuttua nostalgiaa ...

Seppo Vuokko: Eurooppalaistyylinen peltoviljely tuhoaa luonnon ja orjuuttaa viljelijän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.225930)

... mutta sentään hän toteaa tämän:

Quote
Kaikista pahimpia Vuokon mielestä ovat plantaasit. Hän ehdottaa, että maataloudessa palattaisiin entisaikojen perheviljelmien hyviin käytäntöihin.

"Meidän ei tarvitse palata kuokkaan ja sirppiin, mutta aiemmista ajoista voisi ottaa oppia. Tilat voivat olla suuria ja koneellistettujakin. Olennaista on, että ravinteet kiertävät tilan sisällä."

"Pakollinen" ripaus luomuaatetta:

Quote
Viljelmillä käytetään myrkkyjä, keinolannoitteita ja suuria koneita, jotka turmelevat maan.

Jonkin näköinen yritys tuo on, mutta analyysi on kyllä kovasti kesken. Tuo "plantaasi" on kyllä aika lailla eteläamerikkalainen ilmiö (ja muualla on kyllä osoitettu, miten asiat saadaan menemään täysin pieleen ihan ilman niitäkin), ja palaamisella pieniin perheviljelmiin on todettu olevan aika sekalaisiakin seurauksia. -- Ja jännää on, että mekaaniset keksinnöt (digitaaliset mukaan lukien) ovat kaikkien hyväksymiä, kun taas kemialliset ja biologiset eivät! Vaan maan turmeltuminen on silloin ihan väistämätöntä (toisten mielestä)! Siten ei edes kannata tarkastella sitä, miten ne keksinnöt ovat työn tuottavuutta nostaneet.

Jos olennaista on, että ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin silloin on kyllä olennaista, etteivät ihmiset myöskään poistu tilan alueelta. Tämä pitäisi sitten kertoa kaupunkeihin pyrkiville ihmisille. - Vaatimus kuulostaa fiksulta vaikka on pähkähullu. Mutta se onkin tähdätty tehtaassa kaupungissa valmistettavia keinolannoitteita vastaan.

Mutta "viisari" on jo siirtynyt toiseen asentoon (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=103). Ja tämä tuskin on nykypäivänä toteutettavissa (Vuokko:) ...

Quote
Nykyisen Mexicon kaupungin paikalla oli atsteekkien pääkaupunki Tenochtitlan ja järvi, jossa kukoisti aivan omanlaisensa viljelykulttuuri. Järven matalaan osaan rakennettiin keinotekoisia saaria, joita kanavat erottivat toisistaan.

Saarten viljelmiä lannoitettiin ihmisten ulosteilla ja kanavista nostetulla liejulla. Saaret antoivat jopa seitsemän satoa vuodessa ja tuottivat ainakin puolet Tenochtitlanin ruoasta.
(lihav. HJ)

... vaikka luomu- tms. sääntöjä rukattaisiinkin (paitsi kemian avulla!) Sitäpaitsi tuossa on selittämättä:

- mistä ne ravinteet ihmisten ulosteisiin tulivat ja
- mistä se toinen puoli ruoasta tuli?
- (Ja: eikö tuo Tenochtitlan selvästi ollut aikansa - plantaasi?!! Ei noita keinosaaria varmaankaan "perheviljelmien hyvillä käytännöillä" saatu aikaan.)

Vaikka Seppo Vuokko tuolla vähän toistakin sanoi, tämä taitaa kuitenkin olla hänen yleinen lähtökohtansa, jopa aksioomansa:

Quote
Maatalousteknologian kehityssuunta on turmiollinen. Kun maanviljelyn kehittämisessä tavoitteena ovat vain yhä suuremmat sadot yhä halvemmalla ja yhä pienemmällä työpanoksella tuotettuna, se ei voi olla ekologista.
(lihav. HJ)

Voipas! Maatalousteknologian kehityssuunta ei ole turmiollinen. Se on päinvastoin jopa upea, häikäisevä, myös ekologian näkökulmasta. Olemme ryhtyneet kokoamaan eräitä teknologisia edistysaskelia siinä toiseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.0), ja myös tähän triidiimme. Ja kasvinjalostuksen, geeniteknologian edistysaskelista sitten vielä erikseen, useaan paikkaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.18 - klo:06:36
Näin varmasti on:

Maailmanpankki: Maailma olisi biljoonia vauraampi, jos naiset tienaisivat yhtä paljon kuin miehet (http://www.maailma.net/uutiset/maailmanpankki-maailma-olisi-biljoonia-vauraampi-jos-naiset-tienaisivat-yhta-paljon-kuin)

En ole varma, mitä kuvituskuvassa olevat naiset tekevät. Jotain käsityövaltaista se kuitenkin on ja tehdään arviolta hyvin alkeellisilla työkaluilla ja tehottoman näköisesti. Mutta kuvatekstinä on sentään tällä kertaa:

Quote
Naisten työntekoa pitää helpottaa, vaatii Maailmanpankki. Kuva Malista.

Myös tekstissä muistutetaan (lihav. HJ):

Quote
Tämä on karu muistutus siitä, että maailman johtajien on toimittava päättäväisesti ja investoitava politiikkaan, jotka takaavat naisille enemmän ja parempia töitä ja samaa palkkaa”, sanoo Maailmanpankin toimitusjohtaja Kristalina Georgieva tiedotteessa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.06.18 - klo:02:48
Hieman tai melko merkillinen tapaus:

Brazilian Indians fined for planting GMO soy crops (https://widerimage.reuters.com/story/brazilian-indians-fined-for-planting-gmo-soy-crops)

Eli eräs Brasilian alkuperäiskansa tai intiaaniheimo on istuttanut GMO-soijaa ja saanut siitä miljoonasakot. Rikollista puuhaa on ollut myös traktoreiden ja suurten maatalouskoneiden hankkiminen ja käyttäminen.

Tapaus on kyllä monimutkainen, koska nuo reservaatit ovat samalla myös luonnonsuojelualueita. Ja tuo viljely on varsin voimaperäistä, kuten jutun kuvista (ja myös numeroista) näkyy. Isoja alueita viidakkoa on ilmeisesti raivattu pelloksi.

Odotellaan, kuullaanko tapauksesta lisää. Mutta kieltämättä siinä nyt on myös nk.  ekoimperialismin makua. Jalot villit käyttäytykööt, niinkuin länsimaiset (tai länsimaistuneet) valkoiset ja vihreät haluavat heidän käyttäytyvän. Mutta asiaan ovat sekaantuneet myös Brasiliian muut maanviljelijät, jotka katsovat olevansa väärinkohdeltuja.

Mutta ihan noin helppoa se ei tuolle heimolle ollutkaan hypätä mukaan tähän modernisoitumiskehitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11993#msg11993).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.07.18 - klo:04:12
Zimbabwessa soudetaan ja huovataan:

Valkoiset maanviljelijät pakenivat vuorille, kun Zimbabwen presidentin miehet riistivät väkivalloin heidän tilansa – nyt he aikovat kuitenkin äänestää Mugaben puoluetta (https://yle.fi/uutiset/3-10327599)

Quote
Zimbabwe tunnettiin aiemmin Afrikan vilja-aittana, mutta syrjäytetyn presidentin maareformi tuhosi maanviljelysektorin. Uusi hallitus on palauttanut osan valkoisten maatiloista vanhoille omistajilleen.

Tätä ei nyttemmin kukaan enää yritä kiistää:

Quote
Jotkut maanviljelijät ajettiin väkivalloin kokonaan pois tiloiltaan. Maata jaettiin etenkin Robert Mugaben ystäville, joilla ei ollut maanviljelyosaamista. Tilat rapistuivat ja tuotot hupenivat. Vilja-aitasta ei ollut enää paljoa jäljellä.

Vielä v. 2013 (edellä 4.6.2013) Kansan Uutiset yritti toisin selittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg4098#msg4098).

Kun nyt Etelä-Afrikassa on pyrkimystä jakaa maata uudelleen, toivottavasti siellä osataan ottaa huomioon Zimbabwen tapauksesta saatavat opetukset.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.18 - klo:02:55
Uutistomisto IPS:ltä on (ehkä) tulossa jonnekin tämä uutinen ...

Ghanan viljelijät turvaavat talkoisiin (http://ipsnews.net/suomi/2018/08/27/ghanan-viljelijat-turvaavat-talkoisiin/)

... josta annetaan tämän verran "maistiaisia":
 
Quote
Donkorkrom, Ghana 27.08.18 (IPS) Paul Ayormah ja muut pienviljelijät ovat kitkeneet koko päivän ystävänsä puolen hehtaarin maissipeltoa. ”Huomenna on vuorossa minun peltoni”, Ayormah sanoo.

Ghanan Kwahu Aframin tasankoalueen tilalliset ovat tänä vuonna turvautuneet talkootyöhön pitääkseen peltonsa kunnossa.

”Teemme sen säästääksemme kuluissa”, Ayormah sanoo. Samasta syystä viljelmille on levitetty lehmänlantaa keinolannoitteen ohella.

Varmaankin tuossa talkooporukassa mieliala säilyy parempansa kuin täällä kuvatulla meksikolaisviljelijällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12318#msg12318), joka yksin joutui puurtamaan saman kokoista peltoaan, päivästä toiseen.

Mutta ei tuo yhdessä tekemisen ilokaan juuri paranna noiden 13 (kuvassa näkyvän) ihmisen työn tuottamattomuutta. Koko päivä siinä meni, ja tuloksena siis puoli hehtaaria. Jos kaikilla talkoolaisille on saman kokoinen tilkku, koko 6 ja puolen hehtaarin urakkaan menee noin 2 viikkoa. Ja riittääkö yksi käsittely, läpikäynti?

Verrata voi myös siihen, millä tehokkuudella äskettäin juuri Ghanassa torjuttiin "armeijamatoa" droonien avulla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg12338#msg12338).  Vastaava voitaisiin luultavasti toteuttaa myös rikkakasvien torjunnassa.

PS. Pannaanpa merkille pieni muutos: kuvassa olijat olivat nyt (ainakin melkein kaikk) aikuisia miehiä, eivät naisia tai lapsia. Pannaanpa merkille myös, että keinolannoitteet oli oikeastaan mainittu aika neutraalilla tavalla.

PS2. KU ja IPS löytävät kummasti tällaisille ilmiöille ...

KASVISTEN KALLEUS LIHOTTAA ETELÄ-AFRIKASSA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3949847-kasvisten-kalleus-lihottaa-etela-afrikassa)

... tällaisia syitä:

Quote
Länsi-Kapin yliopiston kansanterveystieteen emeritusprofessori David Sanders syyttää hintakehityksestä suuryritysten monopolia, joka kattaa ruuantuotannon koko ketjun ”maatilalta kuluttajan haarukkaan”.

Sandersin mukaan valtaosa Etelä-Afrikan ruuasta tuotetaan 35 000 kaupallisella tilalla.

– Maapolitiikan seurauksena köyhillä ei ole pelastuksenaan omia viljelypalstoja eikä pienviljelyä ole saatu kehitettyä 24 demokraattisen vuoden aikana.

Mutta auttaisiko tuo toinen vaihtoehto, jos työn tuottavuus on sitä mitä se valitettavasti usein on? Varmaankaan eivät harrastus- tai elämäntapatilat pysty tuottamaan kasviksiakaan edullisempaan hintaan kuin nuo "kaupalliset"?

PS3. Etelä-Afrikassa on nyt pyrkimystä uudistaa maanomistusoloja. Mutta sielllä todella selvästi otetaan oppia Zimbabwen kokemuksista, eikä toimita samalla tavalla. Ettei aiheuteta samanlaista maatalouden tuottavuuden romahdusta.

Asiasta kertoi laajahkossa artikkelissaan (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005803987.html) myös Helsingin Sanomat.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.18 - klo:10:10
Tuo em. artikkeli Ghanasta ilmestyi sitten, uudelleen otsikoituna, täällä:

Ghana tukee pienviljelijöitä ruuantuotannon turvaamiseksi (https://www.maailma.net/uutiset/ghana-tukee-pienviljelijoita-ruuantuotannon-turvaamiseksi)

Sen pääsanomaksi olikin tullut tämä:

Quote
Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Maanviljelijöitä tuetaan muun muassa korvaamalla lannoite- ja siemenkuluja.

Ghanassa yritetään siis samantapaista kuin Malawissa:

Quote
Valtion tuki korvaa puolet lannoitteiden ja siemenien hankintakuluista 0,8–1,2 hehtaarin tiloilla. Viljelijä maksaa puolet omasta osuudestaan eli noin kymmenen euroa etukäteen ja toisen puolen sadon valmistuttua.

Mutta moninaisia esteitä työn tuottavuuden nousulle on. Yksi niistä tuo tilakoko. Joka tietysti johtuu (osin) väestökasvusta. Ei noin hehtaarin tilalla tai noin 2000 kilonkaan vuotuisella maissisadolla yksinkertaisesti voi päästä irti köyhyydestä. Jos ja kun tuosta on revittävä elanto ja kaikenlainen 7 henkilölle, kuten kuvatussa tapauksessa.

Tähän tuon kertomuksen kohteena olevaa viljelijää kohdanneeseen onnettomuuteen, eli "armeijamatoon", on Ghanassa yritetty reippaasti puuttua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg12338#msg12338), kuten jo kerrottiinkin. Tuon lisäksi tiedemiehet yrittävät ajaa siellä ko. tuholaiselle vastustuskykyista GMO-lajiketta käyttöön:

Scientists push for GM maize in Ghana to address army worm infestation (http://3news.com/scientists-push-for-gm-maize-in-ghana-to-address-army-worm-infestation/)


PS. IPS-uutinen englanniksi, kolmannella tavalla otsikoituna:

How Ghana’s Rapid Population Growth Could Become an Emergency and Outpace Both Food Production and Economic Growth (http://www.ipsnews.net/2018/08/ghanas-rapid-population-growth-become-emergency-outpace-food-production-economic-growth/)

Eli nopea väestönkasvu voi muuttua "hätätilaksi", kriisiksi. Vahvasti sanottu. Sitä ei voinut suoraan suomeksi kääntää, koska väestönkasvu kehitysmaissa on täällä enemmän tai vähemmän tabu. Siitä ei voi puhua, tai siitä pitää puhua hyvin "sordiinolla".
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.18 - klo:06:04
Se muuten, että valtaosa Afrikan pienviljelijöistä on naisia (puhuttu jostain 80 prosentistakin. Vrt. edellä), saattaakin olla myytti:

New Project Takes Aim at the “Myths” of Farm Production in Africa (http://www.agrforum.com/index.php/agrf_blog_post/new-project-takes-aim-at-the-myths-of-farm-production-in-africa/)

Siinä linkatussa esityksessä (http://www.agrforum.com/wp-content/uploads/2014/09/3a-Christiaensen-presentation-final-link-to-article-3.pdf) (tri Luc Christiaensen) käydään muutenkin läpi Afrikan viljelyä koskeva "tavanomainen viisaus". Osa siitä on faktaa, osa on myyttejä. Osa on siltä väliltä.

PS. 18.3.17: Linkit eivät näytä toimivan? Mutta laitetaan tähän tämä linkki, joka toimii (ainakin nyt):

Killing the Zombie Statistic: Women Contribute 60-80 Percent of Labor in African Agriculture (http://blogs.worldbank.org/africacan/killing-the-zombie-statistic-women-contribute-60-80-percent-of-labor-in-african-agriculture)

Uusi IPS-artikkeli antaa asiasta tällaisia prosenttilukuja:

YK pyrkii sukupuolten tasa-arvoon myös omissa riveissään (https://www.maailma.net/uutiset/yk-pyrkii-sukupuolten-tasa-arvoon-myos-omissa-riveissaan)

Quote
FAOn mukaan naiset muodostavat vähintään 45 prosenttia maatalouden työvoimasta kehitysmaissa. Osissa Aasiaa ja Afrikkaa osuus ylittää 60 prosenttia.

Vielä siis halutaan käyttää tuota suurta lukua, mutta nyt myönnetään, että näin on vain "osissa".

Valta pakenee naisia:

Quote
”Maataloussektorin johtavista tehtävistä on kuitenkin vain 14 prosenttia naisilla”, kenialainen tasa-arvokonsultti Grace Gakii muistuttaa. Viljelysmaasta he omistavat alle 20 prosenttia.

Tämä on edelleen ongelma:

Quote
Maatalousneuvonnan palveluista nauttii FAOn mukaan vain viisi prosenttia köyhien maiden maatilojen naisista. Neuvojilla on keskeinen rooli uuden teknologian ja viljelykäytäntöjen tuomisessa tiloille.

Eipä näytä kuvituskuvassa oleva viljelijärouvakaan siltä, että hänen tilalleen olisi tuotu uutta teknologiaa ja viljelykäytäntöjä.

On varmaankin näin ...

Quote
Kehitysmaiden maataloudessa naisten asemaa on vahvistettava, jos halutaan torjua kasvussa oleva nälkä.

... mutta olennaista siinä on juuri paremman teknologian saatavuus. Ei ehkä niinkään muodollinen omistusoikeus.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.18 - klo:05:20
Tuntuu ensi silmäyksellä ihan hienolta jutulta:

”Världens tuffaste jobb” gav insikt i klimatförändringarna (https://www.atl.nu/lantbruk/we-effect-efterlyser-svensk-kvinna-till-varldens-tuffaste-jobb/)

Että näin länsimainenkin ihminen saa henkilökohtaisen tuntuman kehitysmaan viljelijän kovaan ja raskaaseen todellisuuteen, eikö siinä ole jotain hienoa ja arvostettavaa.

Mutta tarkemmin katsottuna ei ole. Tuossa selvästi otetaan tuottamattomat viljelymenetelmät annettuna. Niiden osalta ei edes mietitä mitään muutosta.

Keskeinen opetuskin on sitten se, miten meidän aiheuttamamme ilmastonmuutos aiheuttaa tätä "epäoikeudenmukaisuutta":

Quote
Hon vill bland annat lyfta fram hur tydligt det var att vår livsstil har lett till klimatförändringar i andra delar av världen.

– Det var så tydligt att vårt sätt att leva har påverkat deras, och det kände jag en sorg över. De hade fått ett mer extremt väder, med försenade regn, mycket torka och mycket kraftiga regn som när de väl kom, sköljde bort hela skörden.

Karin Kling berättar att lokalbefolkningen märkte skillnad mot hur det hade varit tidigare och var väldigt medvetna om och upplysta om klimatförändringarna. De fick även hjälp av biståndsorganisationer för att lära sig att odla på sätt som skyddar grödorna mot det allt mer extrema vädret.

Ei tullut mieleen, että näiden avustusorganisaatioiden olisi pitänyt opettaa tapoja, jolla tehokkaammin saadaan suurempia satoja kuin nyt. Ja avustaa välineiden ja tuotantopanosten hankkimisessa. Näin, vaikka säät säilyisivät ihan samanlaisinakin. Ja vaikka ne muuttuisivat.

Anteeksi vaan, mutta syvällisestäkään ilmastonmuutostietoisuudesta ei näille köyhille naisille ei juuri ole apua, jos töitä jatketaan vanhanaikaisin tehottomin menetelmin. Kuokilla, kuten jutun kuvan mukaan tehdään. Kuvan teksti:

Quote
Karin Kling och Beata Chisi. Karin Kling berättar att man jobbade i etapper på åkern om några timmar per tillfälle. Samtidigt skötte man alla andra sysslor, som att hämta vatten, laga mat, ta hand om barnen och tvätta och diska för hand.

Tuoko muuttuisi, jos me, Ruotsissa tai Suomessa, muutamme elämäntyyliämme?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.18 - klo:07:03

Tässä on kyse ennen kaikkea konfliktien vaikutuksesta ruoan hintaan ...

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa (https://www.maailma.net/uutiset/300-euroa-papuannoksesta-ruoka-tuntuu-kalliilta-lansimaissa-mutta-tuloihin-suhteutettuna)

... ja myös ruoan suhteelliseen hintaan. Mutta kyllä taustalla vaikuttaa myös työn tuottavuus. Jota ei kyllä tuossa uutisessa lainkaan mainita.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.18 - klo:08:09
Joka tapauksessa vaihtoehtona ei ole jäädä kuokanvarteen, perinteisiin viljelytapoihin ja perinteisiin lajikkeisiin:

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija (https://www.maailma.net/uutiset/siirtolaisuus-suuntautuu-usein-maalta-kaupunkiin-jos-olosuhteet-kotiseudulla-kohenevat-moni)

Quote
Cattaneon mukaan muuttoliikkeiden suitsimisen avain ovat oikeanlaiset sijoitukset maaseudulle. Esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Paikallisten tarpeiden tulisi sanella sijoitusten luonne: yhtäällä kannattaa kehittää uusia elinkeinoja, toisaalla saattaa riittää viljelykasvien vaihtaminen ilmastonmuutosta kestäviin lajikkeisiin.

Sijoituksilla ei tyrehdytetä siirtolaisuutta kokonaan, mutta sen ei enää tarvitsisi olla pakon sanelemaa, Cattaneo pohtii.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.18 - klo:07:02
Monelle *) muistoja herättävä pikku elokuva ...

Nostalginen video vie 50- ja 60-luvun heinäntekoon: "Siirryttiin uusiutuvasta energiasta fossiiliseen öljyyn (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.336996)

.. mutta kaikille muistutus siitä, miten vähän aikaa tuosta tuottavuushyppäyksestä oikeastaan on.

Lisämuistutuksena: Afrikassa on monessa paikassa se ensimmäinenkin tuottavuushyppäys tekemättä, kun he kuokkansa kanssa ahertavat, ilman vetoeläimiä ja monta muuta välinettä, jotka tuossa videossa jo ovat esillä.

________

*) jopa minäkin, kaupunkilaispoika, olen ollut mukana heinätöissä 1960-luvulla, Pyhärannassa sukulaisten tilalla. Pitkänä poikana sain heittää heiniä seipäälle. Siskon ja äidin vanhaemäntä laittoi haravanvarteen. Hevosvetoisesti silloin vielä tuolla heinäpellolla heinät kasoihin  koottiin. Hiukan siinä sitten ihmisetkin käsiharavoineen kasoja kohottivat. Aika vähän tosin. Nuori isäntä piti koko käsin haravointia turhana, mutta hänen äitinsä piti päänsä. Niin tehtiin, koska niin oli aina tehty.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.11.18 - klo:04:45
Käsi sydämelle: haluaisitte!o Suomen maatalouden palaavan aiemmalle tuottavuustasolle, vaikka siihen sisältyisikin palaaminen uusiutuvaan energiaan?

Ja ennenkaikkea: haluaisitteko Afrikan jäävän uusiutuvan energian käyttäjäksi, nykyisellä tuottavuuustasollaan?

Nämä ovat tietysti retorisia kysymyksiä, eivätkä erityisesti osoitettuja tämän palstan lukijoille. Eivätkä vain minun kysymyksiäni. Mm.  Bjørn Lomborg on tuonut esille, miten myös fossiilisen energian käytön lisääminen olisi valtavan hyvä asia köyhimmille kehitysmaiden ihmisille.

Videon juontaja ...

Quote
Luomuviljelijä Urho Kari toimii kertojana ja johdattelee aiheeseen.

... toi ansiokkaasti esille tuon tuottavuuden nousun. Mutta eipä sitten ottanut esille, että myös luomu laskee radikaalisti viljelysmaan tuottavuutta.  Sinänsä tämä Urho Kari on jossain määrin järkimiehiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12223;topicseen#msg12223), eli uskalsi aikanaan hylätä ainakin steinerilaisen hömpän.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.18 - klo:09:02

Tällaisiakin kytkentöjä historiasta löytyy:

https://www.atl.nu/lantbruk/kriget-skapade-den-moderna-skordetroskan/

Eli kulman kautta sota voitettiin leikkuupuimureilla!

Nyt uudessa tilanteessa toivoisi, että leikkuupuimurit löytäisivät tiensä maailman kriisialueille yhtä sutjakkaasti kuin kalasnikovit näyttävät löytävän. Ja että vain puimureita käytettäisiin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.19 - klo:06:28
Tässä uutisessa ja gradussa ei juuri siitä ole puhetta ...

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin (https://www.maailma.net/uutiset/onko-jarjestojen-kehitysmaakuva-yha-stereotyyppinen-pro-gradu-tutkielman-mukaan-kilpailu)

Quote
Kehitysyhteistyöjärjestöjen varainkeruukampanjoissa näkee enää harvoin laihoja, nääntyviä lapsia eikä valkoihoisten auttajienkaan roolia enää korosteta yhtä paljon kuin vaikkapa vielä 1980- ja 1990-luvuilla.

Siitä huolimatta kehitysyhteistyöjärjestöt sortuvat yhä esittämään kehittyvät maat ja niiden asukkaat stereotyyppisesti.[...]

... mutta me olemme edellä useaan kertaan kiinnittäneet huomiota siihen, miten erityisesti kehitysmaan nainen esitetään kuokan varressa. Siis tekemässä jotain hyvin tuottamatonta. Siis selvästi jonkun avun tarpeessa. Hyvin stereotyyppisesti.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.19 - klo:09:07
Hieman tai melko merkillinen tapaus:

Brazilian Indians fined for planting GMO soy crops (https://widerimage.reuters.com/story/brazilian-indians-fined-for-planting-gmo-soy-crops)

Eli eräs Brasilian alkuperäiskansa tai intiaaniheimo on istuttanut GMO-soijaa ja saanut siitä miljoonasakot. Rikollista puuhaa on ollut myös traktoreiden ja suurten maatalouskoneiden hankkiminen ja käyttäminen.

Tapaus on kyllä monimutkainen, koska nuo reservaatit ovat samalla myös luonnonsuojelualueita. Ja tuo viljely on varsin voimaperäistä, kuten jutun kuvista (ja myös numeroista) näkyy. Isoja alueita viidakkoa on ilmeisesti raivattu pelloksi.

Odotellaan, kuullaanko tapauksesta lisää. Mutta kieltämättä siinä nyt on myös nk.  ekoimperialismin makua. Jalot villit käyttäytykööt, niinkuin länsimaiset (tai länsimaistuneet) valkoiset ja vihreät haluavat heidän käyttäytyvän. Mutta asiaan ovat sekaantuneet myös Brasiliian muut maanviljelijät, jotka katsovat olevansa väärinkohdeltuja.

Mutta ihan noin helppoa se ei tuolle heimolle ollutkaan hypätä mukaan tähän modernisoitumiskehitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11993#msg11993).

Tuo tarina onkin nyt jatkunut tällä tavalla:

New Brazilian government backs indigenous tribe fined in 2018 for embracing modern agriculture and growing GMO crops (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/12/new-brazilian-government-backs-indigenous-tribe-fined-in-2018-for-embracing-modern-agriculture-and-growing-gmo-crops/)

Yhtälailla toisaalta-toisaalta-tapaus se on edelleen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.19 - klo:07:31
Kerrankin IPS-artikkeli, jossa ei kuvassa tai tekstissä ole kehitysmaan naisia kuokkiensa kanssa ...

Droonit avuksi Afrikan maatalouteen (http://ipsnews.net/suomi/2019/02/18/droonit-avuksi-afrikan-maatalouteen/)

Quote
Bulawayo, Zimbabwe 18.02.19 (IPS – ) Maatalous on Afrikan pääelinkeino, mutta pienviljelijän leipä on tiukassa. Helpotusta arjen pulmiin tuo teknologia muun muassa robottilennokkien eli droonien välityksellä.

Tansanialainen it-yrittäjä Rose Funja havahtui ongelmaan joitakin vuosia sitten. ”Viljelijällä voi olla riittävästi maata, mutta sen tuottava käyttö ei onnistu, jos paperit puuttuvat”, hän selittää.

Insinööriksi […]

,.. vaan siis tuo afrikkalainen naispuolinen ICT-yrittäjä droonin kanssa!

Jos/kun tuo artikkeli ilmestyy jossakin kokonaisuudessaan, linkkaamme sen tietysti tänne.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.19 - klo:08:31
Tässä on sitten tuo edellä mainittu artikkeli suomeksi kokonaisuudessaan:

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta (https://www.maailma.net/uutiset/droonit-auttavat-tansanialaisia-pienviljelijoita-saamaan-rahoitusta)

Vaikuttavaa, jopa suurenmoista! Tuo rahoituskuvio on tuossa tietysti pääasia, mutta muutkin sovellusalueet mainitaan:

Quote
CTA:n mukaan digitaaliset työkalut voivat auttaa Afrikassa niin maanomistuksen selkiyttämistä, viljelykasvien valintaa kuin tuholaistorjuntaakin. Afrikan unioni kehotti vuosi sitten jäsenmaita hyödyntämään mahdollisuuksia, joita lennokit tarjoavat maataloudelle.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.03.19 - klo:14:12
Nyt myös Vihreä Lanka syyllistyi tähän kuvitusperinteeseen:

Kehitysyhteistyön vaatimattomat määrärahat nolottavat – ”Meidän pitäisi pystyä parempaan” (https://www.vihrealanka.fi/juttu/kehitysyhteisty%C3%B6n-vaatimattomat-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4rahat-nolottavat-%E2%80%93-%E2%80%9Dmeid%C3%A4n-pit%C3%A4isi-pysty%C3%A4-parempaan%E2%80%9D)

Sen kuvassa kaksi selvästi alaikäistä lasta on kantamassa heille suurehkoa laatikkoa (jossa on varmaankin viereisen pellon tuottoa. Jolla pellolla selvästi kolme ihmistä kuokkii ja kyykkii). Ja alla teksti:

Quote
VIHERTÄVÄ MAA. Kansainvälisen kehitysyhteistyön tuella rakennettu kastelujärjestelmä on auttanut viljelijöitä Amharan osavaltiossa Etiopiassa.

Aika huonosti on auttanut. Noiden lasten pitäisi olla koulussa. Tuollaiset laatikot pitäisi kuljettaa traktorin peräkärryssä.

PS. Muutoinhan Vihreä Lanka ja uutisessa kerrottu Fingo ym. ovat kyllä ihan oikealla asialla!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.19 - klo:07:45
Maaseudun Tulevaisuus:

800 miljoonaa ihmistä tulee työmarkkinoille Afrikassa – maatalouden kehitys paras keino ehkäistä muuttoliikettä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/tilaajille-7.140698?aId=1.392495)

Quote
EU:ssa on yksimielisyyttä Afrikan kehitysavun uudistamiselle. Tuki ohjataan pientiloille ja maaseudulle.

800 miljoonaa on luku, jonka EU:n Afrikan työryhmän johtaja Tom Arnold haluaisi kaikkien muistavan. Niin monta ihmistä tulee lisää Afrikan työmarkkinoille seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.

"Mittakaava on miljoonia työpaikkoja kuukaudessa", Euroopan komission kehitysavun pääosaston johtaja Leonard Mizzi sanoi EU:n Afrikan maatalousohjelman julkistustilaisuudessa.

Haluatko jatkaa lukemista?

Samaan suuntaan kuvateksti (kuvassa neljä ihmistä kahta lehmää hoitamassa!):

Quote
Maatalous on hyvin työvoimavaltaista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti töitä pitäisi saada maaseudulle lisää, jotta väki ei pakkaudu kaupunkeihin.

Piru piilee pikkuasioissa. Miten EU haluaa Afrikan maatalouttaan uudistavan? Siten, että se työllistäisi mahdolisimman monta?

Silloin maatalouden tuottavuuden lisäämisellä ei ole siellä mitään kiirettä. Se olisi suorastaan vahingollinen asia tuon (tuossa näkyvän, oletetun) päätavoitteen kannalta.

PS. Tuo ohjelma täytyy nyt löytää. Mitä kaikkea se sanoo? Tässä on toinen uutinen asiasta ...

Report warns 800m more people will join the African labour force over 30 years (https://www.irishtimes.com/news/world/europe/report-warns-800m-more-people-will-join-the-african-labour-force-over-30-years-1.3818171)

... mutta sekään ei tarjoa linkkiä itse tekstiin.

PS. Tekstit löytynevät täältä:

https://agrinatura-eu.eu/2019/03/recommendations-of-the-task-force-for-rural-africa-tfra/
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.03.19 - klo:06:14
Vahvaa yritystä asiassa on, mutta yhä on näin (ja artikkeli myöntää sen olevan tragedia, ei hyvä ihannoinnin kohde);

It’s Simple, but Requires Determination (http://www.ipsnews.net/2019/03/simple-requires-determination/)

Quote
The water community has made political statements on gender equality, going back to 1992 when the Dublin Statement on Water and Sustainable Development included Principle #3, affirming that “Women play a central part in the provision, management and safeguarding of water.” Was this merely lip service? A developing world woman carry a jug of water on her head remains a stubborn image of women and water. To be sure, this image points to a daily tragedy: the fact that hundreds of millions of people do not have a convenient source of water, and that women and girls spend hours each day collecting water, losing productive time and opportunities, and living in fear for their safety. Like others, Global Water Partnership (GWP) commends the people and organisations that provide infrastructure to bring clean water nearer to communities.
(lihav. HJ)

Vertaapa vaikka tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13668#msg13668).

***

Tiettyä sukulaisuutta tuolla on siihen, miten on vakiintunut iskulause, jossa naisia ylistetään siitä, että he ovat valtaosa siitä noin 500 miljoonasta pienviljelijästä, joka ruokkii peräti 2 miljardia ihmistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg2976;topicseen#msg2976). Vai olisiko tuon iskulauseen käyttö nyttemmin vähän vähentynyt?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.19 - klo:06:51
Zimbabwessa soudetaan ja huovataan:

Valkoiset maanviljelijät pakenivat vuorille, kun Zimbabwen presidentin miehet riistivät väkivalloin heidän tilansa – nyt he aikovat kuitenkin äänestää Mugaben puoluetta (https://yle.fi/uutiset/3-10327599)

Quote
Zimbabwe tunnettiin aiemmin Afrikan vilja-aittana, mutta syrjäytetyn presidentin maareformi tuhosi maanviljelysektorin. Uusi hallitus on palauttanut osan valkoisten maatiloista vanhoille omistajilleen.

Tätä ei nyttemmin kukaan enää yritä kiistää:

Quote
Jotkut maanviljelijät ajettiin väkivalloin kokonaan pois tiloiltaan. Maata jaettiin etenkin Robert Mugaben ystäville, joilla ei ollut maanviljelyosaamista. Tilat rapistuivat ja tuotot hupenivat. Vilja-aitasta ei ollut enää paljoa jäljellä.

Vielä v. 2013 (edellä 4.6.2013) Kansan Uutiset yritti toisin selittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg4098#msg4098).

Kun nyt Etelä-Afrikassa on pyrkimystä jakaa maata uudelleen, toivottavasti siellä osataan ottaa huomioon Zimbabwen tapauksesta saatavat opetukset.

Kun tämä huopaamisvaihe siellä nyt jatkuu ...

Zimbabwe alkaa maksaa korvauksia valkoisille maanviljelijöille – maat annettiin Robert Mugaben uudistuksessa mustille (https://yle.fi/uutiset/3-10728021)

... niin toivottavasti se myös merkitsee, että palataan siihen hyvään, jota maan Rhodesia-vaiheessa kuitenkin oli.

Eli tuottavaan maatalouteen. Maasta tulisi taas Afrikan vilja-aitta. Ihonväristä puhuminen on oikeastaan tuossa hiukan harhaanjohtavaa. Jopa - rasistista?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.19 - klo:11:45
Täällä rikkaassa maailmassa ollaan usein solidaarisia ns. alkuperäiskansoille:

Intiaanikansa kamppailee oikeuksistaan Boliviassa – Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia (https://www.maailma.net/uutiset/intiaanikansa-kamppailee-oikeuksistaan-boliviassa-presidentti-evo-moralesin-uusima)

Quote
Alkuperäiskansojen maanomistuskysymyksiin perehtynyt sosiologi Arturo Villanueva kytkee Quila Quilan tapahtumat ”takaiskuihin”, joita on tullut perustuslain ja maaoikeuksien toteutuksessa.

Hän näkee maakaappausten takana tuhoisan pyrkimyksen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Se uhkaa häätää asukkaat ja vaarantaa alkuperäisyhteisöjen ja -kulttuurien olemassaolon.

”Qhara qhara -kansan kamppailu on viimeinen mahdollisuus säilyttää toivo ja harmoninen suhde ihmisen ja luonnon välillä”, Villanueva uskoo.

Mutta mitä tuo merkitsee, jos toimittaisiin täysin intiaanien tahdon mukaan? Ei sitä, että hekin saisivat osansa noista rikkauksista. Vaan sitä, että luonnonvarat jäisivät kokonaan hyödyntämättä.

Kaiken on siis muututtava siten, että kaikki jää ehdottomasti ennalleen. Siinä kutsu tuohon oikeustaisteluun!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.19 - klo:06:22
Tämäkin on nyt tutkittu:

Reduced pesticide use in organic farming boosts manual labor as much as 35% (https://geneticliteracyproject.org/2019/05/14/reduced-pesticide-use-in-organic-farming-boosts-manual-labor-as-much-as-35/)

Eli noin paljon torjunta-aineiden välttely lisää käsityötä. Asialla on tietysti merkitystä rikkaissakin maissa, mutta erityisen paljon se painaa köyhissä kehitysmaisa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.19 - klo:04:22
Kun tämä huopaamisvaihe siellä nyt jatkuu ...

Zimbabwe alkaa maksaa korvauksia valkoisille maanviljelijöille – maat annettiin Robert Mugaben uudistuksessa mustille (https://yle.fi/uutiset/3-10728021)

... niin toivottavasti se myös merkitsee, että palataan siihen hyvään, jota maan Rhodesia-vaiheessa kuitenkin oli.

Eli tuottavaan maatalouteen. Maasta tulisi taas Afrikan vilja-aitta. Ihonväristä puhuminen on oikeastaan tuossa hiukan harhaanjohtavaa. Jopa - rasistista?

Tämä on surullista. Korjausliike asiassa uhkaa aiheuttaa omat, suuret ongelmansa:

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa (https://www.maailma.net/uutiset/zimbabwessa-jaetaan-maita-jalleen-uudelleen-moni-vaikeuksissa-oleva-pienviljelija-voi)

Näin siinä kävi ...

Quote
[...]Hän sai viiden hehtaarin palstan, mistä kertova nuhruinen kirje on yhä visusti tallessa.

Paljon muuta näytettävää nyt 78-vuotiaalla Hovella ei olekaan. Tiluksilla on kolme ruohokattoista tiilimajaa, mutta vaurauden symbolina pidettyyn karjaan hänellä ei ole ollut varaa.

”Minulla on hedelmällistä maata, mutta en ole pystynyt tuottamaan juuri mitään, koska ei ole ollut varaa tuotantovälineisiin ja -panoksiin”, Hove myöntää.

... mutta ei se nyt ihan oikealta tunnu sekään, jos hän ja perhe nyt menettää tuon maansa. Miten siellä nyt saataisiin asiassa aikaan hyvän kierre? Kaikkiin kysymyksiin ei tälläkään mielipideautomaatilla (HJ) ole vastauksia.

Vaikka olenkin edellä esittänyt tällaisen raa'an kannanoton (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg2412;topicseen#msg2412). (Mutta tuolla haastatellulla viljelijällä ei selvästikään ollut mahdollisuutta yrittää.)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.19 - klo:07:20
Tällaisissa konflikteissa on monta monessa:

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan

 (https://www.maailma.net/uutiset/miljoonia-intian-alkuperaiskansojen-jasenia-saatetaan-haataa-asuinsijoiltaan)
Quote
Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.

Eräs syy epäluulooni selviää kuvatekstistä:

Quote
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Sillä kaskiviljely on kyllä aika kelvoton viljelyn muoto. Hyvin kelvollinen vain pitämään ko. kansanosan köyhinä. Ellei kiertoa nopeuteta liikaa, ehkä siedettävä luonnon kannalta. Mutta ei siinäkään tarkoituksessa ideaalinen, ympäristöjärjestöjenkin huolen ymmärtää:

Quote
Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua.

Uutisessa mainitulle suomalaiselle Siemenpuu-säätiölle tuo viljelytapakin varmaan kelpaa, koska siinä ei käytetä kenolannoitteita tai torjunta-aineita.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.07.19 - klo:05:38
Varmaan arvaattekin, mitä aion tähän sanoa:

Uusi vertailu palkkaeroista: Köyhimmän kymmenesosan pitäisi tehdä töitä 300 vuotta päästäkseen parhaiten tienaavien tulotasoon (https://www.maailma.net/uutiset/uusi-vertailu-palkkaeroista-koyhimman-kymmenesosan-pitaisi-tehda-toita-300-vuotta)

Kyllä, juuri sen. Väärinhän tuo sinänsä on, mutta mikä on tuon köyhimmän kymmenesosan työn tuottavuus? Tottakai asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta myös se.

Eikä se ole yksilöstä kiinni. Afrikkalainen viljelijä voi kehittyä vaikka minkälaiseksi virtuoosiksi kuokan käytössä, muuta jää silti työntekijänä aika tuottamattomaksi. Ja köyhäksi.

Sinänsä: tällainen palkkaerojen vertailu on järkevämpää kuin (aiemmin tapana ollut) omistusten vertailu. Koska maailman huippurikkaiden omistukset ovat useimmiten ellei aina pääomaa, joka taloutta pyörittää. Eivätkä miljardöörit niistä henkilökohtaisesti nauti, niitä pröystäilevään elämään käytä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.19 - klo:05:18
Hesarissa oli tänään suurehko juttu adivaseista:

Yhdeksää miljoonaa intialaista uhkaa häätö kotoaan luonnon­suojelun nimissä, vaikka YK:n erikois­asiantuntija arvioi HS:lle, että juuri heimolaiset ovat varjelleet metsiä
Luonnonsuojelujärjestöt väittävät, että heimolaiset häiritsevät villieläimiä ja heidän ”vanhanaikaiset” viljelytapansa tuhoavat metsiä. (https://www.hs.fi/paivanlehti/01082019/art-2000006190693.html?ref=rss)

Perusasenne oli juuri tuo kuin otsikossakin, eli se asettui aika voimakkaasti adivasien puolelle ja siten, että katsoi heidän oikeudekseen jatkaa elämäntapaansa.

Yhdessä kohdassa kaskiviljely mainittiin. Ja se luonnonsuojelijoiden argumentti, että sitä voitiin joskus harrastaa kestävästi kun adivaseja oli vähän. Mutta enää ei voi.

Ks. myös edellä 27.06.19 ja linkki siinä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.19 - klo:23:51
Tämä tuntuu ensi alkuun hyvältä idealta ...

Meksikon Oaxacan asukkaat käyttävät yli kymmenyksen tuloistaan energiaan – Aurinkokeittimet lievittävät energiaköyhyyttä (https://www.maailma.net/uutiset/meksikon-oaxacan-asukkaat-kayttavat-yli-kymmenyksen-tuloistaan-energiaan-aurinkokeittimet)

... mutta sitten muistaa, miten tuosta nk. "välittävästä/välivaiheen tekniikasta" puhuttiin noin 30 vuotta sitten paljon juuri ratkaisuna kehitysmaille, mutta lopulta se todettiin monin tavoin problemaattiseksi.

Ajatuskoe riittänee. Suostuisiko tähän ... 

Quote
Ainoat varjopuolet ovat, että niitä voi käyttää vain ulkona ja vain aurinkoisina päivinä, ja että ruuanvalmistus aurinkokeittimessä kestää kauan.

... suomalainen perheenemäntä? Edes kesämökillä? Katsottaisiinko täällä, että tuo järjestely naisia jotenkin "voimaannuttaisi"? Näin kuitenkin siellä:

Quote
Hankkeen johtaja Lorena Harp sanoo, että keittimet ovat sukupuolikysymys. ”Ne ovat voimaannuttaneet naisia, jotka ovat saaneet perheissään lisää arvostusta.”

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.19 - klo:07:05
Tämäkin tuntuu ensin periaatteessa hyvältä...

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta” (https://www.maailma.net/uutiset/intialaiskylan-naiset-saivat-oikeuden-maahansa-taistelua-oman-identiteetin-puolesta)
 
... kunnes sitten lukee tekstistä lukee, millaisista mikrotiloista on kyse. 1,2 hehtaarin pelto Intiassa on ehkä enemmän kuin Suomessa. Mutta paljon se ei ole sielläkään.

Mutta vaatti sekin tuon mukaan paljon työtunteja. Tietyt vaiheet edellyttävät jopa talkoiden järjestämistä. Kovasti käsityövaltaista on työ artikkelin kuvankin mukaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.08.19 - klo:03:52
Onkohan tässä Ilmastomuutos niin kovin ratkaiseva tekijä:

Ilmastonmuutos muuttaa paimentolaisten arkea Keniassa – Vesipula saa harkitsemaan avioliittoa kaupunkilaisten kanssa (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-muuttaa-paimentolaisten-arkea-keniassa-vesipula-saa-harkitsemaan-avioliittoa)

Minä kyllä haaveilisin vesijohdosta joka tapauksessa. Joka tapauksessa tämä on oikean suuntainen analyysi:

Quote
Kun vedenhakumatkat ovat pidentyneet, kaikille naisille jää vähemmän aikaa tuottavampaan toimintaan. Köyhyyden kierre ei pääse katkeamaan, kun perusasioiden järjestäminen vie köyhältä kaiken liikenevän energian.

Näistä pitkistä vedenhakumatkoista on kuitenkin kerrottu "maailman sivu". Se ei ole mikään upouusi ja vasta nyt yllättänyt ongelma.


PS. Minulla on jopa henkilökohtaista kokemusta tuosta. Asuin nuoruudessani talossa, jossa ei ollut juoksevaa vettä, ja sen haku oli minun hommiani. Koska perheeni tulotaso muuten oli riittävä, sillä ei meille ja minulle ollut niin dramaattisia seurauksia. Hakumatka yleiselle kaivolle kesti puolisen tuntia ja toin kerralla kärryillä noin 200 litraa vettä. Ikävää työtä se kuitenkin oli, ja saunaa tuli ehkä lämmitettyä vähemmän kuin muuten olisi (niin, oli sen lämmittämisessäkin aika homma!)

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.09.19 - klo:10:02
Tässä tapahtui aikanaan varmasti jotain epätoivottavaakin ...

Tutkijat: Pysyvä jako hyvä- ja huono-osaisiin alkoi härkien valjastamisesta aurojen eteen – "Härkä oli kivikauden robotti, joka syrjäytti ihmistyövoiman"  (https://yle.fi/uutiset/3-10978742)

... mutta vaihtoehtoinen (esi)historia olisi ollut, että kaikki olisivat tasa-arvoisesti pysyneet köyhinä. Tämä asetelma on vielä nykypäivää monessa kehitysmaassa:

Quote
Härkien valjastaminen auroja vetämään mullisti tilanteen. Viljelijät, jotka pystyivät ylläpitämään kyntötöihin erikoistuneita härkiä, pystyivät myös lisäämään viljelypinta-alaansa.

Härkien avulla oli mahdollista viljellä kymmenkertaista tai jopa suurempaa maa-alaa kuokkaviljelyyn verrattuna, tutkimus kertoo.

Peltopinta-alansa kasvaessa härälliset myös alkoivat viljellä kasveja, jotka sietivät luonnon stressitekijöitä aiempia viljelykasveja paremmin eivätkä vaatineet yhtä paljon ihmisten huolenpitoa eli työvoimaa, tutkimus kertoo.

Puhumattakaan siitä miten tuottavuus tuostakin voi koneavusteisesti nousta 10- tai 100-kertaiseksi (vrt. tämän triidin ensimmäinen puheenvuoro). Varmasti siitäkin voi seurata eriarvoisuuden lisääntymistä viljelijöiden kesken, mutta ...
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.19 - klo:07:24
Tämä Hesarin kuukausiliitteen juttu (maksumuurin takana) ...

https://dynamic.hs.fi/2019/tomaattien-hinta/]

... oli täynnä paheksuntaa ja säälittelyä siitä, miten tuossa mukana olevia siirtotyöläisiä riistetään. Tähän tapaan:

Quote
Tölkki tomaattimurskaa maksaa Suomessa alle euron. Tomaatit tulevat Etelä-Italian helteisiltä pelloilta. Siellä siirtolaiset raatavat henkensä kaupalla.

Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.19 - klo:10:13
Tämä on varmasti totta:

https://www.kepa.fi/uutiset-media/vieraskolumnit/tyttojen-oikeus-teknologiaan-ei-toteudu

Mutta kuten edellä olen useasti tuonut esille, digiteknikan sijasta voi ehkä aloittaa tyttöjen oikeudesta traktoriin. Sen kuokan sijasta.

Sanotaan se taas. Tänään on kansainvälinen tyttöjen päivä.

Selventäen vielä, ettemme toivo kaikkien tyttöjen (tai poikien) tyytyvän siihen traktoriinkaan {jne.).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.19 - klo:04:35
En voi sanoa tuntevani näitä tutkijoita ja tutkimuksia ...

Köyhyyden tutkijat saivat taloustieteen Nobelin: Tutkimusten tuloksena yli viisi miljoonaa lasta saanut apua kouluissa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006272346.html)

... mutta pannaanpa merkille tämä kohta tuossa artikkelissa:

Quote
”Köyhissä maissa on myös suuria sisäisiä eroja: osa yrityksistä voi olla hyvinkin kannattavia, mutta osassa työn tuottavuus on hyvin heikko. Nämä kolme tutkijaa ovat miettineet keinoja, miten yritysten työn tuottavuutta voidaan parantaa ja maataloudessa ottaa käyttöön tehokkaampia tuotantomenetelmiä, parannettuja siemeniä ja torjunta-aineita.”

MAATALOUDESSA yrittäjien ja yritysten tulot ovat suurimmillaan, kun sato on myyty. Monissa kehitysmaissa satokautta seuraa ajanjakso, jolloin ei voida viljellä. Se johtaa siihen, että yrittäjät ovat köyhimmillään kasvukauden alkaessa, jolloin he eivät voi sijoittaa torjunta-aineisiin tai uusiin tuotantomenetelmiin, jotka parantaisivat työn tuottavuutta.

”Tutkijat ovat kehittäneet sitouttamismenetelmän, jossa yrittäjät voivat panna rahaa turvallisesti syrjään siihen saakka, kunnes seuraava kasvukausi alkaa ja investointeja pitäisi tehdä. Tässä otetaan huomioon ihmisen käyttäytymiselle usein tyypillinen ajallinen epäjohdonmukaisuus, joka tulee nimenomaan käyttäytymistaloustieteestä. ”

Toisaalta vääryys ilmenee myös siinä, että köyhissä maissa eivät viljelijät saa tuossa tilanteessa perusteltua velkaa. Jonka saaminen kehittyneissä maissa olisi itsestäänselvyys. Nyt en tiedä, tutkijat ovat tähänkin saattaneet ottaa kantaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.19 - klo:05:07
Tällaista oli Suomessa 100 vuotta sitten.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puhe Suupohjan maatalousoppilaitoksen 100-vuotisjuhlissa (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansliapaallikko-jaana-husu-kallion-puhe-suupohjan-maatalousoppilaitoksen-100-vuotisjuhlissa)

Quote
Vastikään itsenäistynyt Suomikaan ei vielä ollut se hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maa, jonka nyt tunnemme. Suomi välttyi keväällä 1919 täpärästi nälänhädältä, kun Yhdysvalloista otetulla lainalla hankitut viljantoimitukset alkoivat. Maatiloja oli lähes neljännesmiljoona ja niiden keskikoko alle kymmenen hehtaaria. Maa- ja metsätaloudessa työskenteli noin 70 prosenttia maamme väestöstä. Lypsylehmän keskimääräinen vuosituotos oli reilusti alle 2 000 litraa. Aikakauden yleisin työkone kävi kauralla: Suomen pelloilla rehki kaiken kaikkiaan noin 270 000 hevosta.

Eikö järkevä ihminen olisi tuosta muodostanut käsityksen, ettei tuollainen maa voi tuosta koskaan nousta ja rikastua? Hyvin toivoton tapaus. Tulee jäämään surkean köyhäksi maatalousmaaksi, olisi varmaankin ollut vaikka jonkin brittiasiantuntijan ennuste, tuolloin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.01.20 - klo:06:46
Varmaan arvaattekin, mitä aion tähän sanoa:

Uusi vertailu palkkaeroista: Köyhimmän kymmenesosan pitäisi tehdä töitä 300 vuotta päästäkseen parhaiten tienaavien tulotasoon (https://www.maailma.net/uutiset/uusi-vertailu-palkkaeroista-koyhimman-kymmenesosan-pitaisi-tehda-toita-300-vuotta)

Kyllä, juuri sen. Väärinhän tuo sinänsä on, mutta mikä on tuon köyhimmän kymmenesosan työn tuottavuus? Tottakai asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta myös se.

Eikä se ole yksilöstä kiinni. Afrikkalainen viljelijä voi kehittyä vaikka minkälaiseksi virtuoosiksi kuokan käytössä, muuta jää silti työntekijänä aika tuottamattomaksi. Ja köyhäksi.

Sinänsä: tällainen palkkaerojen vertailu on järkevämpää kuin (aiemmin tapana ollut) omistusten vertailu. Koska maailman huippurikkaiden omistukset ovat useimmiten ellei aina pääomaa, joka taloutta pyörittää. Eivätkä miljardöörit niistä henkilökohtaisesti nauti, niitä pröystäilevään elämään käytä.

Mutta jokseeenkin väistämätöntä on, että tähän aina palataan:

Maailman miljardööreillä hyvä vuosi – varallisuus kasvoi 25 prosenttia (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4192984-maailman-miljardooreilla-hyva-vuosi-varallisuus-kasvoi-25-prosenttia)

Kansan Uutiset ei tuossa suoraan sano, miten asian sitten pitäisi olla. Mutta pieni paheksuminen tai pään puistelu tuossa läpi paistaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.20 - klo:10:09
Kertomus siitä, miten traktoreita aikanaan vastustettiin:

Viewpoint: Historical opposition to tractors in farming mirrors modern campaign against GMO crops (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/17/viewpoint-historical-opposition-to-tractors-in-farming-mirrors-modern-campaign-against-gmo-crops/)

Ja ilmiötä verrataan nykyiseen geenitekniikan vastustamiseen.  Tällainenkin yhdistys jaksoi kauan tehdä "urhoollista" vastarintaa:

Quote
Additionally, industries that benefited from the use of horses in agriculture fought the progress being made by tractors for decades until even the Horse Association of America — formed to lobby against the use of tractors — had to capitulate.

Sinänsä on muuten mielenkiintoista, ettei luomuaatteeseen tietääkseni ole koskaan kuulunut mekaanisten keksintöjen vastustaminen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.20 - klo:05:30
Voi olla näin:

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-vaurauserojen-lisaksi-myos-maailman-tuloerot-ovat-kasvaneet-pohjoisamerikkalainen)

Quote
Silti esimerkiksi Pohjois-Amerikassa keskitulo on yhä keskimäärin 16 kertaa suurempi kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.


Mutta jos otetaan vain yksi tulonsaajaryhmä esimerkiksi, niin on se näinkin:

Quote
Naiset moottorina

Maailman 500 miljoonaa pientilaa ruokkivat yli kaksi miljardia ihmistä. Pientiloilla tuotetaan 80 prosenttia Aasian ja eteläisen Afrikan ruuasta. Tästä naiset tuottavat valtaosan. Naiset ovat Nwanzen mukaan muutoksen voima Afrikassakin.

Kyseistä kohtaa seuraa kyllä nk. menestystarina, mutta onko tuon kohdan kirjoittaja ollenkaan tajunnut noita lukuja?

Jos 500 miljoonaa tilaa ruokkii vain kaksi miljardia ihmistä, työn tuottavuushan on aivan surkea. Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että tilalla asuva perhe pystyy juuri ja juuri ruokkimaan itsensä, ei muuta!

Tästä voisi jopa raa’asti ja poliittisesti epäkorrektisti sanoa, että nuo ”naiset” ovat jopa kehityksen jarruna!

Mahdollisimman epäoikeudenmukainen vertaus – mutta tästä samasta maailmasta, jossa elämme:

USA:ssa 2 miljoonaa ihmistä tuottaa ruoan 300 miljoonalle. Näillä kehitysmaiden pientiloilla tarvitaan siis suhteessa kolmikymmenkertainen väkimäärä samaan tulokseen.

16 kertaa. Ja 30 kertaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.20 - klo:07:38
Varmaan on näinkin:

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne (https://www.maailma.net/uutiset/2000-luvun-oppikirjat-kertovat-edelleen-vanhanaikaista-tarinaa-kehitysmaista-kuvista-tulee)

Me taas täällä olemme kiinnittäneet huomiota siihen, miten kehitysmaan viljelijä esitetään kuvituskuvissa lähes säännönmukaisesti kuokan varressa. Erityisesti kehitysmaauutisissa, joita uutistoimisto IPS toimittaa. Joita julkaisee myös tuon yllä olevan uutisen julkaissut maailma.net.

Ja tässä hyvin tuore esimerkki tuosta juuri maailma.netin sivuilta (8.1.2020):

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa (https://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-ilmastonmuutos-iskee-rankimmin-naisiin-selviytymiskeinotkin-lisaavat-naisten)

Vahvistukseksi tuohon vielä kuvateksti:

Quote
Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.20 - klo:09:54
Tässä ei ole IPS-uutisten perinteistä hapatusta, vaan se kertoo oikein afrikkalaisten nuorten pyrkimyksestä säälliseen elämäan:

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta (https://www.maailma.net/uutiset/maatalousalan-tyovoimapula-uhkaa-afrikkaa-pienviljelijan-keski-ika-on-60-vuotta)

Quote
Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IIT

Eikä siinä ole kyse vain nuorten asenteista. Vaan siitä, että maatalous todella muuttuu maanosassa tuottavaksi.

Tuon uutisen kuvassa vaihteeksi (ja sentään!) ei ollut naisia eikä miehiäkään kuokkiensa kanssa! (Vrt. juuri edellä.)

Tämäkin näkemys on otettava vakavasti:

Quote
Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Mutta tuo ei ole niin kauheata, jos muistamme, että silloinhan heillä on mahdollisuus tehdä jotain muuta. Vertaa juuri hiukan edellä viitattu USA, jossa maatalous työllistää surkeat 2 miljoonaa ihmistä. Silti ei maan ruokaomavaraisuus ole millään tavalla vaarassa.

Mutta vahingollisinta on, jos liiketoimintamahdollisuuksilla ryhdytään tarkoittaman luomun tapaisia niche-markkinoita. Siitä ei kyllä tuossa artikkelissa ollut edes vihjeitä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.01.20 - klo:05:38
Ohitse ilmastonmuutoksen voi kysyä minkälainen tulevaisuudenkuva tässä uutisessa muuten on:

Raportti: Miehet saattavat kärsiä ilmastotoimista Suomessa enemmän kuin naiset

 (https://www.hs.fi/talous/art-2000006387852.html)
Quote
Ilmastotoimien vaikutusten sukupuolivaikutukset voivat Suomessa olla siis hyvin toisenlaisia kuin maailmalla.

Usein ilmastonmuutoksen nähdään maailmanlaajuisesti vaikuttavan kaikkein eniten naisiin. Kehitysmaissa kotitarveviljely ja esimerkiksi vedenhaku on usein naisten ja tyttöjen vastuulla. Pidentyvä vedenhakumatka voi tarkoittaa jopa sitä, että tyttö keskeyttää koulunkäynnin.

Kotitarveviljely ja veden haku tulee siis tulevaisuudessakin säilymään siellä muuten samanlaisena kuin nykyisin? Paitsi, että ilmastonmuutos pahentaa naisten tilannetta?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.20 - klo:10:00
Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.

Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.02.20 - klo:07:31
Tämä asenne on valitettavan tyypillinen:

Arvio: Suomessa on suuria määriä löytämätöntä kobolttia, jota tarvitaan akuissa

 (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006422690.html)
Quote
Suomi on EU:n suurin koboltin tuottaja. Selvästi yli puolet maailman koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongolaisia kaivoksia on arvosteltu huonoista työoloista ja lapsityövoiman käytöstä.


Eli antautuminen tuon tosiasian edessä. Vaikka on helposti kuviteltavissa, että koboltin tuottaminen saataisiin yhtä tuottavaksi Kongossa kuin Suomessakin. Ja työolot samanlaisiksi. Ja lapsityövoiman käyttö lopetetuksi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.20 - klo:07:43
Tämä Kansan Uutisten uutinen suhtautuu tähän hankkeeseen hyvin negatiivisesti:

Selluntuotanto siirtyy Uruguayhin (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4222659-selluntuotanto-siirtyy-uruguayhin)

Juuri ja juuri mainitsee, että eräät paikalliset sitä kannattavatkin. Mainitsee tämän:

Quote
Ennen kuin alueelle istutettiin puuplantaaseja, ruohoarolla kasvoi tuhansia eri kasveja ja siellä eli satoja lintulajeja, matelijoita ja nisäkkäitä.

Australiasta tuotu eukalyptus kasvaa hakkuumittaansa jo seitsemässä vuodessa, mutta imee samalla suuria määriä vettä syvältä maaperästä. Plantaasien lähellä ihmiset valittavat kaivojen tyhjentymisestä ja tuholaismyrkkyjen pilaamista vesistöistä.

Mutta unohtaa kertoa, että tuollaisella puuplantaasilla haitat saadaan rajoitettua suhteellisen pienelle alueelle. Jonka ulkopuolella luonto voi kukoistaa.

Karkeasti: ilman tehokkaita eucalyptus-puita tarvittaisiin moninkertainen ala, ehkä nelinkertainen, ehkä suurempi.

Minä taas näen tuossa sen ilmiön, että kaiken sen tuottamisen kehitysmaassa, jota tuotetaan myös Suomessa — oli se ruokaa tai sellua — täytyy olla jollakin tavalla arveluttavaa tai epäeettistä. Suomalaisen kirjoittajan silmissä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.20 - klo:13:11
Tämä ajatus elää ja ponnahtaa pintaan silloin tällöin:

Maatalouden naisten asema kohenee Pakistanin Sindhissä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4222602-maatalouden-naisten-asema-kohenee-pakistanin-sindhissa)

Quote
YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos naiset saisivat luottoa, työvälineitä ja teknologiaa yhtä helposti kuin miehet, kehittyvien maiden maataloustuotanto voisi kasvaa 20–30 prosenttia. Se puolestaan auttaisi ruokkimaan 100–150 miljoonaa ihmistä lisää.


Tuohon olemme jo useasti aiemmin täällä kommentoineet, tässä kerran:

Mutta kummasti taas käytetään tätä "meemiä":

Quote
YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, sadot kasvaisivat 20–30 prosenttia ja 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä.

Mutta kuten edellä olemme huomauttaneet, tuollainen 20-30% parannus (nyt ja varsinkin tulevaisuudessa) ei riitä mihinkään. Tarvitaan pikemminkin 200-300% kasvua. Joka erityisesti Zimbabwessa on sitäpaitsi hyvin saavutettavissa, kun lähtötaso nyt on melkoisen matala.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.20 - klo:07:14
Näin hän:

Jutta Urpilainen sanoo Demokraatin komissaarihaastattelussa, ettei Afrikan polku elintasoon voi olla sama kuin meillä – ”Heidän pitää tehdä toisin, meidän avullamme” (https://demokraatti.fi/jutta-urpilainen-sanoo-demokraatin-komissaarihaastattelussa-ettei-afrikan-polku-elintasoon-voi-olla-sama-kuin-meilla-heidan-pitaa-tehda-toisin-meidan-avullamme)

Quote
Moni varmasti myös pohtii, kuinka Afrikan nousu heijastuu kasvihuonepäästöihin ja ilmastonmuutokseen.

– Polku elintasoon ei voi olla sama kuin meillä. Täytyy rakentaa polku ympäristöystävällisellä tavalla, uudella tavalla. Heidän pitää tehdä toisin kuin me teimme ja meidän avullamme, Jutta Urpilainen sanoo.


Voimme vain toivoa, että hänellä ei ole tuossa mielessään pelkästään tuuli- ja aurinkovoima.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.20 - klo:06:40
Jotkut suomenkielisen käännöksen sananvalinnat kuulostavat tässä hivenen oudoilta:

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastoalykas-maanviljelys-mahdollistaa-mantfombi-msibin-lastenlasten-koulunkaynnin)

Quote
Suorasiemennystekniikka (direct seeding) tarkoittaa viljelystapaa, jossa siemenet kylvetään suoraan kyntämättömään maahan. Puomiruiskutusta puolestaan käytetään nestemäisten lannoitteiden tai hyönteismyrkkyjen levittämiseen kasvien päälle kasvukauden aikana.

Eikö suomeksi puhuta suorakylvöstä? Puomiruiskutus?

Mutta "tuottavuusloikkaa" tuo artikkeli ylistää. Eikä siihen ole piilotettu mitään luomuaatetta vaikka se IPS:n julkaisema onkin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.03.20 - klo:05:10
Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.

Niin syvällä tämä on ja luovuttamaton oikeus, että tämäkin kirjoittaja suostuu ajattelemaan vaihtoehtona jopa tätä:

Mielipide|Lukijan mielipide
Käyttäkää käsineitä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006440360.html)

Quote
Pakkaamattomia elintarvikkeita valittaessa käsineet on hyvä riisua pois, mutta olisi hyvä, jos kädet voisi puhdistaa esimerkiksi käsidesillä ennen valintaa.
(lihav. HJ)

Mutta ei sitä optiota, ettei itse enää hypistelemällä kaupassa mitään valittaisi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.20 - klo:05:07
Tuore paperisena kotiin tullut Kehitys-Utveckling kertoi taas Oxfamin tiedon:

Quote
Maailman 22 rikkaimmalla miehellä on saman verran varallisuutta kuin kaikilla Afrikan naisilla yhteensä.


Jo esitetty kysymys: kuinka monta prosenttia Afrikan naisten varallisuudesta on sijoitettuna tuottaviin taloudellisiin hankkeisiin?  Ylipäänsä sijoitettuna?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.20 - klo:10:58
Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.

Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.

Ja kolmaskin syy tuohon sarjaan löytyy nyt: koronaviruksen takia kausityöläisiä ei saada, tai saadaan huonosti.

Niinpä olisi nyt useita syitä vaatia, että kuluttajan on nyt tyydyttävä koneellisesti kerättyihin tomaatteihin. Vaikka ne sitten olisivat purkissa. Ne kausityöläiset olisivat keränneet tomaatit käsin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.20 - klo:09:54
Kummallisen asiaa ihannoiva teksti:

Meksikon hiilenpolttajanaiset luottavat tulevaisuuteen (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4254112-meksikon-hiilenpolttajanaiset-luottavat-tulevaisuuteen)

Testaa tuo kirjoitus ajatuskokeella, haluaisiko suomalainen vaihtaa sähköhellansa puuhiilellä toimivaan. Tai edes sitä ei tarvitse tehdä, koska näin meksikolaiset:

Quote
Meksikon tilastokeskuksen mukaan maan 130 miljoonasta asukkaasta noin 19 miljoonaa käyttää kiinteitä polttoaineita ruuanlaittoon ja heistä puuhiiltä käyttää 11 prosenttia.

Eli n.  2 miljoonaa. Kaikista alle 2%.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.20 - klo:06:24
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
8t
Nyt tääkin on keksitty - riisinistutuskone!
Lainaa twiittiä

Ja siinä linkki, ja teksti:

https://mobile.twitter.com/MattChampness1

Matt Champness
@MattChampness1
·
17t
#agtech saving thousands of women’s backs from manually transplanting rice fields

***

Vandana Shiva, joka aikanaan protestoi sitä, että teolliset myllyt vievät käsimyllyjään käyttäviltä intialaisilta naisilta  työn, on nyt varmasti noista vempaimista aivan kauhuissaan!

Vähintä, mitä voisi vaatia, että uutistoimisto IPS nyt käyttäisi uutisessaan kuvaa, jos joku tyttö/rouva (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16169#msg16169) tekisi työtä tuolla laitteella!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.06.20 - klo:05:49
Ludger Wessin twiitti Saksan SPD:n naiskuvasta ja maataloudesta, yhä vielä tällä vuosituhannella:

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1275847416915378180/photo/1

Koskien jo Saksan maataloutta. Mutta varmaankin tuo asenne tulee vielä varmemmin esille, kun on puhe kehitysmaiden maataloudesta.


Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.20 - klo:04:35
Tässä maailma.netin artikkelissa on kiitettävästi nostettu esille työn tuottavuuden merkitys kehitysmaille:

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea (https://www.maailma.net/uutiset/vaitostutkimus-yrittajyyden-avulla-voi-nousta-koyhyydesta-mutta-taikakonsti-se-ei-ole)

Kaikki yritteliäisyyskään ei täytä näitä kriteerejä:

Quote
Yleensä kehitysmaiden yritykset ovat pieniä, ja liiketoiminnassa on kyse enemmän itsensä työllistämisestä kuin varsinaisesta yrittäjyydestä. Bisnestä tehdään esimerkiksi myymällä pikkuesineitä tai ruokaa kaduilla tai kojuissa ja tulot kerätään päivä kerrallaan. Tällaiset yritykset pystyvät laajentumaan vain harvoin, sillä yrittäjillä ei ole riittävästi osaamista, resursseja tai verkostoja.


***

Toista maailma.netissä julkaistua artikkelia juuri kehuimmekin toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg17793#msg17793). Samoin perustein, oikeastaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.20 - klo:04:30
Johan on pentele. Kuubalainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg17807#msg17807) ajattelutapa on tullut Saksaankin, myös tässä:

Vergessene Klimaschützer (https://www.sueddeutsche.de/wissen/landwirtschaft-klimaschutz-tiere-1.4963538) (Süddeutsche Zeitung)

Yläotsikko:

Quote
Home Wissen Technik Landwirtschaft: Pferd statt Traktor

Ingressi:

Quote
Arbeitstiere gelten oft als ein Zeichen von Rückständigkeit. Dabei könnten sie in der Landwirtschaft nicht nur Emissionen sparen und Böden schonen, sondern auch Armut verringern.


Uutisessa on kuvakin, hevosista pellolla! Kuuban johto kehotti käyttämään vetohärkiä.

Ludger Wess (jolta vihje tuohon) twiittasi eilen ihan oikein:

Quote
Die Zukunft der Landwirtschaft a la „Interessengruppen“: uralte Sorten, Pferd und Wagen, kein Pflanzenschutz und drei Generationen auf dem Acker. Die notwendige Fläche für den Anbau des Pferdefutters rechnen wir da mal nicht ein


Me olemme edellä tarkastelleet asiaa tuolta kannaltakin. Mutta myös heti triidin alusta myös tuottavuuden kannalta. Jo vuonna 2014 teimme tällaisen yhteenvedon näistä mahdollisuuksista:

Muita keinoja tehdä talous tehottomammaksi? (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=755.msg4865#msg4865)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.07.20 - klo:04:11
Tämä IPS:n uutinen on jo vanha:

Nyt tämän IPS:n uutisen mukana ...

Tutkimus: Nälkä uhkaa kasvaa pientilojen hävitessä (http://www.kepa.fi/uutiset/10760)

... tulevat taas esille nämä arviot ja teoriat:

Quote
IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan. Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

Quote
Pieni onkin tehokasta

Grainin tutkimusten mukaan pientilojen hallussa on kaikkiaan neljännes – Kiinan ja Intian ulkopuolella enää 17 prosenttia – pelloista, mutta ne päihittävät usein kaupalliset suurviljelmät tehokkuudessa.

Jos kaikki Keski-Amerikan tilat olisivat yhtä tehokkaita kuin pienet, alue tuottaisi kolminkertaisen määrän ruokaa nykyiseen verrattuna, selvitys kertoo.

Mutta niin on tämä oikea tutkimuskin, jossa osoitetaan, että noin ei ole laita (2018):

How much of the world's food do smallholders produce? (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211912417301293)

Quote
The widely reported claim that smallholders produce 70–80% of the world’s food has been a linchpin of agricultural development policy despite limited empirical evidence.[
[...]
We estimate that farms under 2ha globally produce 28–31% of total crop production and 30–34% of food supply on 24% of gross agricultural area.

***

Sinänsä, tehostamisen keinot, kuten lannoitteet tai paremmat lajikkeet, ovat kyllä riippumattomia tilan koosta. Mutta tuo pientilan myytti liittyykin laajempaan myyttiin, jossa pieni ja perinteinen muka olisi ratkaisu. Tästä edellä useammassakin puheenvuorossa.

Tässä tuli mieleen, että eräs luku on vielä laskematta: mikä on maailman hehtaarisatojen keskiarvo. Sen ohella voisi laskea, mikä on maailman viljelijöiden keskituotto. Se tarkastelukulmahan on ollut mukana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg2402#msg2402) tässä keskustelutriidissä keskeisenä aiheena alusta asti.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.20 - klo:07:43
Tässäkin IPS-artikkelissa on aistittavissa luomuaatteen lemahdus:

Halpa ruoka käy kalliiksi (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4296403-halpa-ruoka-kay-kalliiksi)

Quote
Halvasta ruuasta kallista hintaa maksavat myös pienviljelijät, paimentolaiset ja kalastajat, jotka tuottavat 80 prosenttia maailman kaikesta ruuasta, mutta näkevät itse nälkää. Kaakaon hinta on pysynyt aisoissa lapsityövoiman kustannuksella.

Ruuan saatavuutta voidaan helpottaa esimerkiksi tulonsiirroilla ja haavoittuvimmille ryhmille tarjottavalla ruoka-avulla. Koulutukseen varoja suuntaamalla voidaan vähentää lapsityövoiman käyttöä.

Painopisteen siirtämisestä ruuan hinnasta sen laatuun vastaavat kansallisen ja kansainvälisen säätelyn ohella viime kädessä kuluttajat valinnoillaan.

Ainoina keinoina parantaa tilannetta esitetään nuo sosiaalipoliittiset toimenpiteet. Saatavuuden parantaminen tuottavuutta parantamalla ei tuossa lainkaan ole optio. – Tuosta pientuottajien oikeasta osuudesta olikin juuri edellä.

Ja kyllä tuossa siihen suuntaan vihjataan, että rikkaampien kuluttajien pitäisi suostua maksamaan kalliimmat luomuhinnat.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.08.20 - klo:06:14
Tämä saatetaan yhä lukea uusiutuvan energian hyväksi puoleksi:

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta (https://www.maailma.net/uutiset/aurinkoenergian-kaytto-lisaantyy-brasiliassa-kymmenia-tuhansia-uusia-tyopaikkoja-koronasta)

Quote
Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa.

Vaikka energian käytön periaatteellinen tarkoitus on hävittää (turhaa) työtä. Eli nostaa tuottavuutta.

Olisi helppo keksiä irvailevia esimerkkejä energiamuodoista, jotka työllistäisivät 100% työvoimasta. Eli poistaisivat työttömyyden täysin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.20 - klo:05:01
Tavoitetasoa pidetään tässä jutussa tosi matalalla:

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista (https://www.maailma.net/uutiset/nuorten-muutto-kaupunkeihin-vahentaa-maatalouden-tuottavuutta-malawissa-apua-haetaan)

Quote
Perhetilojen tuottavuus laskee, kun nuoret vaeltavat suurin joukoin kaupunkeihin. Trooppisen maatalouden instituutin (IITA) vuoden 2018 tutkimuksen mukaan yksittäisellä maatilalla tuotettiin maissia yli 600 kiloa vähemmän vuodessa kuin jos tilalta ei olisi muutettu kaupunkiin.

Paljonko tuo 600 kg on rahassa? Nykyisellä maissin maailmanmarkkinahinnalla se on n. 100 euroa, mutta tarkistetaanpa tilanne Malawissa:

https://massp.ifpri.info/resources/maize-market-report/

Malawin vähittäishinnoissa se tekisi n. 196 euroa. Jos "aikamiespoika" (tai "-tyttö") jää tilalle, hän hyvinkin syö vuodessa puolet tuosta kilomäärästä.

Kyllä, Malawi on hyvin köyhä maa. Mutta vaurastuuko se sillä, että nuoret jäävät maalle? Puhuuko tuo artikkeli ja siinä mainittu tutkimus ihan oikeasti tuottavuudesta?

Toimisiko tuollainen perustelu Suomessa? Minusta ihan Immanuel Kantin hengessä pitää kysyä niin.

Tämä ajatus ei sinänsä ole huono:

Quote
”Ajatuksena on luoda kasvukeskuksia alueille sen mukaan, mikä niiden potentiaali maanviljelyssä, kaivostoiminnassa ja turismissa on. Kasvukeskukset luodaan teollisiksi keskuksiksi, jotka tarjoavat kestäviä, säällisiä työpaikkoja ja sosioekonomisia palveluita aivan kuin varsinaisissa kaupungeissa”, Munthali selittää.

Mutta sekin oikeastaan edellyttää, että maatalouden tuottavuutta nostetaan. Eikä sitä harjoiteta niin, kuin tuossa vieläkin pääsemättömässä IPS:n (standardi-)kuvituskuvassa: kuokan kanssa (ja lapsi selässä)!

Quote
Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä.


Työvoimaksi niitä ei lasketa, mutta kyllä traktori (vaikka kylän yhteinen tai yhden urakoitsijan omistama) ja glyfosaatti helpottaisivat huomattavasti mainittuja vaikeuksia.

Mutta eihän Afrikassa IPS:n mukaan sen suuntaisia muutoksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18287#msg18287) voi ajatella. Vaan korkeintaan tuollaisia keinoja nuorten pitämiseksi maalla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.20 - klo:07:22
Kumman ihailevasti KU:n julkaisema artikkeli suhtautuu myös tähän:

Eswatinilaiskyläläisistä tuli luonnonsuojelijoita, kun he tajusivat sen hyödyn (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4308076-eswatinilaiskylalaisista-tuli-luonnonsuojelijoita-kun-he-tajusivat-sen-hyodyn)

Quote
Lawuban kosteikon suojelukomitean sihteeri Nkhositsini Dlamini kertoo ansainneensa kosteikon ruokokuiduista tekemistään nukkumamatoista yhden sesongin aikana 23 000 lilangenia (n. 1 115 euroa). Hän myy käsityönsä Etelä-Afrikan Johannesburgissa, jossa maksetaan korkeampia hintoja kuin Eswatinissa – nukkumamatosta saa jopa 300 lilangenia.


Jos kehitysmaasta tullut marjanpoimija ansaitsisi sesongin aikana Suomessa 1 115 euroa, KU puhuisi asiasta aivan toisella tavalla. Käyttäen toisenlaista kieltä, ottaen käyttöön jopa vanhan sanan "riisto". Tai uudemman ilmaisun "ihmiskauppa".

Puhumattakaan siitä, jos kyse olisi suomalaisen työläisen kuukausien palkasta. — Minun toinen isoäitini ansaitsi leskenä elantoaan 1950-luvulla erilaisilla käsitöillä, mm. kutomalla mattoja. Sanoa ei tarvinne, ettei siitä suuren suuria rahoja silloinkaan ansainnut. Mutta kyllä tuota enemmän. Ja hänellä oli sentään mattopuut ja kaksikin erilaista ompelukonetta.

Toinen esimerkiksi nostettu rouva ansaitsi vieläkin niukemmin:

Quote
Hlanze laskutti nukkumamatoista 100 Eswatinin lilangenia (n. 4,85 euroa) kappaleelta. Hyvänä satokautena hän ehti tehdä 15–20 mattoa.

– Nyt minulla ei enää ole aikaa kutoa mattoja, vaan korjaan vain ruokosadon ja myyn raakakuidun, Hlanze kertoo.

Hän ansaitsee 200 lilangenia ruokokimpusta, josta voi valmistaa mattojen lisäksi esimerkiksi koreja. Viime satokautena hän keräsi kymmenisen kimppua.

Satokauden ansioiksi tuli siten noin 97 euroa.  Mutta KU ei pöyristy.

PS. KU on laittanut kuvituskuvaksi vahingossa saman kuokkimiskuvan kuin edelliseenkin. Mutta ei tämä oikea kuvaakaan (https://www.ipsnews.net/2020/08/understanding-the-benefits-of-wetland-encourages-eswatini-community-to-save-it/) olisi ollut sitä vähemmän masentava. Käsityötä, ikiaikaisin välinein.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.08.20 - klo:10:02
Ihan vertailukohdaksi tämä filmin pätkä uudesta leikkuupuimurista koekäytössä Ruotsissa:

https://www.atl.nu/atltv/atl/teknik/john-deere-x9-pa-svensk-mark/NywIDZE1t4jL7eevp2CcKw

Siinä puidaan vehnää 100 tonnia tunnissa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.20 - klo:06:43
Tässä artikkelissa taas tulee esille yksioikoinen moralismi. Miksi nämä rikkaat eivät anna rahaa, kun heillä on, ja köyhillä on hätä:

Oxfam: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan miljardöörien omaisuus on kasvanut 10 miljardilla dollarilla korona-aikana – Summalla korjaisi Beirutin tuhot melkein kahteen kertaan (https://www.maailma.net/uutiset/oxfam-lahi-idan-ja-pohjois-afrikan-miljardoorien-omaisuus-on-kasvanut-10-miljardilla)

Minä pidän lähes varmana, että kaikki nuo rahat on jo sijoitettu hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin. Vaikka verotusjärjestelmän kritiikki tuossa onkin perusteltua, pelkään, että uutisten kirjoittajan silmissä siintää Roope Ankka sukeltelemassa rahasäiliössään.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.20 - klo:05:25
Ja kolmaskin syy tuohon sarjaan löytyy nyt: koronaviruksen takia kausityöläisiä ei saada, tai saadaan huonosti.

Niinpä olisi nyt useita syitä vaatia, että kuluttajan on nyt tyydyttävä koneellisesti kerättyihin tomaatteihin. Vaikka ne sitten olisivat purkissa. Ne kausityöläiset olisivat keränneet tomaatit käsin.

Tomaateista on puhetta myös Patarummussa:

Tomaattiraportin opetus: työoloja seurattava EU-maissakin
9.10.2020 | S-RYHMÄ (https://s-ryhma.fi/blogi/tomaattiraportin-opetus-tyooloja-seurattava-eu-mai/5wFwRlK91d83kGN5lVQcGO)

Quote
Olemme käyneet tulokset läpi tavarantoimittajiemme kanssa ja vierailleet useamman kerran Etelä-Italian tomaattitiloilla. Tavarantoimittajamme ovat siirtyneet koneelliseen sadonkorjuuseen, mikä vaatii vähemmän työvoimaa ja edellyttää työntekijöiltä osaamista. Tämän on todettu selvästi vähentävän riskejä tiloilla ja parantavan työntekijöiden asemaa. Tavarantoimittajamme ovat myös tehostaneet tomaattitilojen valvontaa.
(lihav. HJ)

Siinä oli siis vähintään neljäs ja viides syy.

Näennäisesti asiassa on tietysti sama paradoksi kuin kaikessa (kapitalistisessa) talouskehityksessä: ensi alkuun koneet näyttävät vievän työläisiltä työn. Mutta jo vähintään Karl Marxista alkaen on tajuttu, ettei koneiden särkeminen (https://en.wikipedia.org/wiki/Luddite) (tai edes kieltäminen tai välttely) kuitenkaan ole se keino, jolla työväen oikeuksia voisi puolustaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.20 - klo:05:14
Annaleena Ylhäinen toi twiitissään esille tämän:

Quote
Vuonna 1950 saksalainen maanviljelijä ruokki 10 ihmistä, nykyään 140 ihmistä. Tätä tarkoittaa työn tuottavuuden kasvu, tämä mahdollistaa sen, että on varaa ja mahdollisuus myös muihin ammatteihin (kuin maanviljelyyn), kulttuuriin, perusturvaan, luonnonsuojeluun. #tehomaatalous

Lainaten twiittiä agrarheute · 16. marrask.

Quote
Im Jahre 1950 ernährte ein deutscher Bauer 10 Menschen. Heute macht ein Landwirt 140 Personen satt. http://dlvr.it/RlmN3M #agrarbetrieb #wirtschaft

Tähän artikkeliin siinä viitattiin:

Jeder deutsche Landwirt ernährt heute 140 Menschen (https://www.agrarheute.com/land-leben/deutsche-landwirt-ernaehrt-heute-140-menschen-515109)

Opettavaisia olisivat samat historialliset vertailulaskelmat myös Suomesta. Mutta ehkä vielä opettavaisempia olisivat globaalit vertailut nyt, eri maista ja erityisesti kehitysmaista.

Tämän täällä jo aloitetun analyysin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16152#msg16152) ja keskustelun syventämiseksi ja täsmentämiseksi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.20 - klo:08:25
Tänään Suomessa liputetaan lasten oikeuksille. Mekin haluamme osallistua asian juhlintaan eli muistamiseen.

Tämäkin ilmiö on osa köyhyyden ja tuottamattomuuden kierrettä, noidankehää:

Lapsityö yleisintä maataloudessa (http://www.maailma.net/uutiset/lapsityo-yleisinta-maataloudessa)

Quote
(IPS) -- Maailmassa on 152 miljoonaa 5–17-vuotiasta lapsityöläistä, joista 108 miljoonaa raataa maa-, metsä- tai kalatalouden parissa, YK-järjestöt laskevat.

Lapsityötä on kaikki, mikä ei sovi kyseisen ikäiselle, vaikeuttaa koulunkäyntiä tai vaarantaa terveyden, turvallisuuden tai moraalin. Maa- ja kalatalous sisältää paljon sellaisia töitä, vaikkakin myös hyödyllisiä askareita, joita lasten on hyvä oppia tulevaa elämää varten.

70 prosenttia lapsityöläisistä uurastaa perheen tilalla tai yrityksessä ilman palkkaa. He altistuvat pitkille työpäiville ja terveysriskeille.

Se, millaista työtä nämä lapset tekevät, selvinnee kuvituskuvasta: he kuokkivat! Siis juuri kuokkivat, maataloudessa, jossa tarvitaan paljon kuokkijoita, ja mukaan on siis otettava nuo lapsetkin! Melkoista pessimismiä on se rivien välistä ehkä luettavissa oleva ajatus, että he tarvitsevat tuota taitoa myös myöhemmässä elämässään.

Lapsen perusoikeus on oikeus kuokasta kieltäytymiseen! Jopa niin, ettei kukaan sitä lapselle tarjoa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.20 - klo:05:33
Olemme kiinnittäneet huomiota samaan asiaan IPS:n maatalouskuvituksessa (edellä passim):

Afrikan lapset näkevät nälkää ja suomalais­juontajat itkevät vieressä – Nenä­päivä näytti, miten vanhan­aikaista kehitys­apu­kuvasto vieläkin on, ja se on ongelma (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007635979.html)

Quote
Afrikan mantereen todellisuus on jotain aivan muuta kuin mitä populaari avustuskuvasto on vuosikymmenet antanut ymmärtää, kirjoittaa Pekka Torvinen.

EDELLISVIIKON Nenäpäivä-lähetys näytti sen taas: Afrikan kurjuudessa eläviä lapsia, aliravittuja lapsia, janoisia lapsia, alkeellista viljelyä ja tiilientekoa, pakolaisleiri, surullista musiikkia – ja kameran edessä paikan päällä itkeviä suomalaisia valkoisia juontajia.
(lihav. HJ)

Muutoinkin kirjoitus on punnittua puhetta. Tästä minä erityisesti pidän:

Quote
Pienet lahjoitukset eivät auta ketään paikan päällä pitempiaikaisesti, Akinsola sanoo. Afrikkalaiset osaavat ratkaista yhteiskuntiensa kehityksen itse, ja tuossa kehityksessä voi avustaa auttamalla paikallisia auttamaan itseään. Paikalliset ihmiset tietävät parhaiten, mitä tilanteen parantamiseksi pitäisi tehdä. Jos heille annetaan enemmän resursseja, he voivat tehdä niin kuin ovat katsoneet tarpeelliseksi, Akinsola sanoo.

”Jos haluat todella auttaa, etsi afrikkalaisia, joilla on jo näyttöjä ongelmienratkaisusta ja jotka tekevät jo työtä kehityksen eteen mutta tarvitsevat lisää resursseja.”


Tuota olemme mekin omalta osaltamme yrittäneet pitää täällä esillä. Tässäkin triidissä. Mutta tuo ajatus siitä, että paikalliset ihmiset aina tietävät itse parhaiten, on kyllä hiukan vaarallinen, kuten olemme myös tuoneet esille: se ajatus aivan liian helposti ohjaa kannustamaan juuri traditionaalisia ratkaisuja. Eli sitä alkeellista viljelyä! Mutta kyllä afrikkalaisetkin voivat oppia, vieläpä jotain aivan uutta ja ennennäkemätöntä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg17414#msg17414).

Hiukan asiaan liittyy juuri toisaalla mainittu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=552.msg19393#msg19393) söpö pikku kilikin.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.20 - klo:05:36
Tämä on upeaa kehitystä:

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa” (https://www.maailma.net/uutiset/beninissa-saa-perustettua-yrityksen-kahdessa-tunnissa-afrikan-maat-loikkivat-muun-maailman)

Työn tuottavuudesta on tuossakin kyse. Vielä jonkin aikaa sitten byrokratia tuossa kysymyksessä katsottiin kehitysmaissa hyvin keskeiseksi ongelmaksi, kehityksen olennaiseksi esteeksi.

Sillä oli myös vääristävä vaikutus meidän silmissämme: koska sen vuoksi yritteliäisyys ei usein ollut virallista, täältä kaukaa näytti, ettei sitä lainkaan ollut. — Vaikuttaisiko se vieläkin juuri tuohon edellä sanottuun?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.12.20 - klo:05:10
Aina vaan parempaa:

Digitalisaatio muuttaa Afrikan maataloutta (http://ipsnews.net/suomi/2020/12/07/digitalisaatio-muuttaa-afrikan-maataloutta/)

Quote
December 7, 2020
Mantoe Phakathi

Mbabane 7.12.20 (IPS) Kun eswatinilainen maanviljelijä Velebantfu Dlamini tilaa netistä viljelystarvikkeita, hän säästää kymmenisen euroa matkakustannuksissa eikä hänen tarvitse tehdä yhteensä 320 kilometrin matkaa tarvikkeita hakemaan ja takaisin. Matkustamisen sijaan hän voi ahertaa tilallaan. Dlamini käyttää tilaamiseen Eswatinin (entinen Swazimaa)…
Continue Reading →

Linkkaamme tänne, jos tuosta tulee nettiin koko teksti. Kännyköiden suunnaton merkitys Afrikalle on tietysti yleisesti tiedossa, mutta en silti voi olla siitä iloitsematta. Kun vielä muistan hyvin ajan, jolloin puhelimen leviämistä maanosaan pidettiin mahdottomana. (Kun joku, köyhyyttään,  aina varasti kupariset puhelinjohdot jne.) Eikä se kännykkä todellakaan enää ole pelkkä puhelin!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.20 - klo:18:02
Kansan Uutisissa ilmestyi koko teksti:

Digitalisaatio muuttaa Afrikan maataloutta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4392069-digitalisaatio-muuttaa-afrikan-maataloutta)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.01.21 - klo:05:42
Tämäkin IPS-artikkeli oli pitkään tulossa suomeksi, odottelin jo:

Energy Efficiency for Developing Countries: Pivoting from Fewer Inputs to More Outputs (https://www.ipsnews.net/2020/12/energy-efficiency-developing-countries-pivoting-fewer-inputs-outputs/)

Ja tulihan se:

Energiatehokkuus on eri asia kehittyneille ja kehitysmaille (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4402693-energiatehokkuus-on-eri-asia-kehittyneille-ja-kehitysmaille)

Mutta taas oli käynyt niin, että tuo suomenkielinen versio oli lyhennetty aika pilalle. Tuollaisena siitä puuttuu ymmärrettävä kärki eli perusanoma. Tutustukaa englanninkieliseen versioon! Tämä kappale sietää kuitenkin lainata:

Quote
Kehitysmaiden tilanne on toinen. Elintaso on usein riittämätön, ja siksi raportin mukaan painopisteen pitäisi säästämisen sijaan olla tuotannon ja kulutuksen kasvussa: enemmän ja parempia hyödykkeitä ja palveluita, asuntoja, liikennettä, kouluja ja sairaaloita – ja vähemmän saasteita. Ei enemmän vähemmällä, vaan vieläkin enemmän enemmällä.

PS. Tähänkin — myös tähän aiheeseen liittyvään — IPS-artikkeliin kohdistuu odotuksiani:

Afrikan vapaakauppa-alue avautuu tammikuussa (http://ipsnews.net/suomi/2020/12/21/afrikan-vapaakauppa-alue-avautuu-tammikuussa/)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.01.21 - klo:07:19
Tämän kirjoituksen kärkenä on se, että aurinko- ja tuulivoimaa ei pitäisi yrittää lisätä...

Biden should help clean up the developing world’s exotic mining tragedy (https://wattsupwiththat.com/2021/01/10/biden-should-help-clean-up-the-developing-worlds-exotic-mining-tragedy/)

... niiden seurausten takia, joita sillä on kehitysmaissa. Lapsi- ja lähes orjatyö kaivoksissa, nk. harvinaisten maametallien takia syynä. Kuvituskuvassa lapsia ja nuoria valmiina kantamaan malmisäkkejä.

Mutta vaikka Biden suosisi tuuli- ja aurinkovoimaa, olemme jo edellä, toisessa yhteydessä, hahmotelleet sitä, miten ko. asiaa ei ole välttämätöntä tehdä siten kuin on tähän asti tehty:

Minusta, anteeksi nyt vaan te vaikka Kepan asiantuntijat  ja HS:n toimittajat, jotka olette ihan itsekin olleet Afrikassa, tuossa Kongon tapauksessa olisi kyllä mahdottoman yksinkertainen ratkaisu: hommattaisiin paikalle kuorma-auto tai ainakin traktori ja peräkärry!

Jos tuo kama sitten viedään Goman kaupungista eteenpäin kuorma-autoilla, en kyllä näe yhtään syytä, miksei jotain - edes traktorille kelvollista - tietä voisi tehdä itse kaivokseenkin asti. Sellaisen tien rakentamista - tai tuon traktorin hankkimista - ei kuitenkaan ko. HS:n uutinen erityisesti ehdota. Tällainen "köyhyysporno" riittää.

Kaivostoimintaan on kehitetty valtavasti tekniikkaa, joka poistaa tuollaisen lapsityövoiman väärinkäytön tarpeen, noiden mainittujen perusniksien lisäksi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.01.21 - klo:05:02
Tassä artikkelissa (maksumuurin takana) ...

Suklaajätit lupasivat lopettaa lapsityön, mutta määrä vain kasvaa – näin Fazer Makeisten toimitusjohtaja selittää tilannetta (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007743354.html)

... oli arvio, että kaikki lasten tekemä työ ei ole pahasta. Poikkeuksena mainittiin lasten koulun jälkeen tekemä työ vanhempiensa maatiloilla.

Minä olisin sen suhteen varovainen: ei ole suinkaan sanottua, että köyhät maanviljelijät välttäisivät lastensa riistämistä. Hyvin helposti järjestys on sielläkin se, että ensin pellolle. Ja sitten vasta läksyt ja yöuni ym. Jos ja kun tuottavuus joidenkin maiden maataloudessa on niin alhainen kuin on.

Edelleen uskoen, että hiukan glyfosaattia ja sitä kestävien lajikkeiden siemeniä voisi olla tehokkaampi ratkaisu asiaan kuin esim. koulupuku!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.21 - klo:08:13
Tämä IPS:n artikkeli on nyt luultavasti täällä toivotun kaltainen:

Traktorit muuttavat Afrikkaa (http://ipsnews.net/suomi/2021/01/18/traktorit-muuttavat-afrikkaa/)

Quote
Share Tweet Pin Mail 18.01.21 (IPS) Afrikkalaisista maanviljelijöistä 80-90 prosenttia turvautuu viljelyksillään edelleen vetoeläimiin tai käsivoimiin, mutta koneiden hintojen lasku ja maatyöstä maksettavien palkkojen …

Ei löydy vielä koko artikkelina suomeksi. Kurkataanpa täältä jo etukäteen:

https://africa.com/tractors-can-change-farming-in-good-ways-and-bad-lessons-from-four-african-countries/

Kyllä se taitaa olla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.21 - klo:10:42
Nyt se tuli suomeksi:

Traktorit muuttavat Afrikkaa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4422360-traktorit-muuttavat-afrikkaa)

Quote
Afrikkalaisista maanviljelijöistä 80-90 prosenttia turvautuu viljelyksillään edelleen vetoeläimiin tai käsivoimiin, mutta koneiden hintojen lasku ja maatyöstä maksettavien palkkojen nousu nopeuttavat maatalouden koneistamista. Parin viime vuoden aikana traktorien myynti Afrikassa on kasvanut noin kymmenellä prosentilla vuosittain.

Koneistaminen voi muuttaa afrikkalaisen maatalouden ja maaseudun. Vuoden lopulla julkaistussa kolmentoista tutkijan selvityksessä raportoidaan, millaisia nämä muutokset voivat olla. Aineisto kerättiin haastattelemalla 1 330 ihmistä 87 kylästä Beninissä, Nigeriassa, Malissa ja Keniassa.


Haluan poimia siitä erityisesti tämän:

Quote
Viljelijöiden vaurastuminen säteili yhteisöihin laajemminkin, sillä esimerkiksi seppien, puuseppien ja kampaajien työn kysyntä kasvoi.


Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.21 - klo:05:03
IPS:ltä lisää uuden tekniikan hyväksikäytöstä, myös kehitysmaissa:

Reaaliaikainen tieto pitää nälän loitolla (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4426387-reaaliaikainen-tieto-pitaa-nalan-loitolla)

Taputuksia itse asialle, mutta myös sille, että IPS tuosta kertoo. Tuo tarina ehkä keskittyy ruoka-apuun, mutta helposti ymmärtää, että samoista systeemeistä on apua myös ruoan tuotannolle.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.21 - klo:05:22
Ludger Wessin kuvallinen kannanotto:

https://twitter.com/LudgerWess/status/1355840043701719040/photo/1
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.21 - klo:08:10
Tässä YLE:n sosiaalipornojutussa tekniikan mahdollisuudet mainitaan vain yhden kerran:

Kännykkäsi ei toimi ilman metallia, jota 13-vuotias DieuDonné kaivaa työkseen – Koboltin metsästys on karua bisnestä, ja Suomi on siinä iso tekijä (https://yle.fi/uutiset/3-11748022)

Quote
Suurin osa koboltista louhitaan koneellisissa kaivoksissa, mutta ne työllistävät arviolta viisi kertaa vähemmän kongolaisia kuin käsin kaivuu. Käsinkaivajia kuolee myös teollisilla alueilla.

Esimerkiksi kokkolalaisten käyttämillä kaivoksilla, Tenke Fungurumessa ja Glencoren KCC:ssa, on kuollut kymmeniä kaivajia tunneliromahduksissa ja muissa onnettomuuksissa. Suurinta osaa kuolemista ei tilastoida.


Robotiikan uudet mahdollisuudet eivät tule uutisen kirjoittajan mieleen. Mutta varmasti olisivat tulleet, jos kyse olisi Suomessa toimivista kaivoksista. Suomalaisella työvoimalla.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.21 - klo:05:22
Taas IPS:ltä kaunis tarina yrityksistä nostaa maatalouden tuottavuutta:

Pienviljelijöille räätälöidyt lainat kasvattavat tuottavuutta Tansaniassa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4487004-pienviljelijoille-raataloidyt-lainat-kasvattavat-tuottavuutta-tansaniassa)

Eikä nytkään mitään luomuhapatusta. Onko jokin periaatteellinen muutos siinä uutistoimistossa tapahtunut tai tapahtumassa? Vrt. huomioihimme täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg21279#msg21279).

***

Englanninkielisessä versiossa kerrotaan, mitkä tahot ovat olleet aloitteen takana (lihav. HJ):

Quote
“This is an innovative product introduced to us by the Alliance for as Green Revolution in Africa in collaboration with the Small Entrepreneurs Loan Facility (SELF) project to help smallholder farmers access agricultural finance, and to help them use the money for the intended purpose,” said Khassim Masengo, the manager of Mahanje Savings and Credit Co-operative Society (SACCOS) in Madaba District, Ruvuma Province, southern Tanzania.

Tästä allianssista (https://agra.org/success-stories/) on kyse:

Quote
Since its inception in 2006, the Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA) has invested hundreds of millions of dollars to transform small holder agriculture from a back-breaking solitary activity for survival into a worthwhile commercial activity that guarantees food security and also generates incomes for farmers. Tremendous progress has been made towards this end, with tens of millions of farmers transitioning from subsistence farming into farming as a business.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.21 - klo:11:12
Tämä artikkeli palaa traditionaalisellle linjalle.

Aivan väkisin täytyy löytää syyllinen tästä suunnasta:

Suurmaatalous valtaa sademetsiä ilman lupia – Tuoreen raportin mukaan Indonesian palmuöljytuotannosta 81 prosenttia on laitonta (https://www.maailma.net/uutiset/suurmaatalous-valtaa-sademetsia-ilman-lupia-tuoreen-raportin-mukaan-indonesian)

Quote
Laiton, kaupallinen maatalous on syypää suureen osaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan metsäkatoa, selviää Forest Trends -järjestön raportista. Tutkija peräänkuuluttaa tuottajamaiden, mutta myös kuluttajien vastuuta.


Mutta tämä löytö täytyi sitten kuitenkin kertoa:

Quote
Afrikassa tapahtui 25 prosenttia sademetsien hävikistä, mutta kaupallinen maatalous on syypää vain kymmenesosaan siitä. Päävastuun kantavat kotitarveviljelijät.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.21 - klo:15:53
Varmasti jollakin tavalla itsessään pätevä tulos:

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään (https://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-alkuperaiskansat-tuottavat-ruokaa-kestavimmin-mutta-ilmastonmuutos-uhkaa-vieda)

Quote
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan.

Mutta sitten tuleekin kyllä "tenkapoo", jos kuvittelisimme maailman n. 7,7 miljardia ihmistä kaikki tämän planetan pinnalle alkuperäiskansoiksi. Wikipedian mukaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Inarinsaamelaiset) inarinsaamelaisia on n. 300.

Tarvitsisimme vain noin 25 666 666 tuollaista "kestävää" kuplaa, ja huolemme olisivat ohi? Vai olisivatko? Mistä nuo inarinsaamelaiset saivat 30% ravinnostaan? Ihminen ei tiettävästi pysty jatkamaan elämäänsä, ellei ainakin tietyn viiveen jälkeen saa 100% siitä ravinnosta, jota kroppa vaatii. Mikä.asema on vaikkapa Ivalon S-marketilla tässä kuviossa?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.07.21 - klo:06:06
Sopinee tähän triidiin. Hyväntahtoinen ohje, mutta lyökö tämä leiville:

https://www.soppa365.fi/reseptit/kala-alkuruuat/kotiloiden-keitto-ohje

Quote
Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen ja agronomi Pirkko Haikkala antavat vuosien kokemuksella neuvoja, kuinka yleensä inhotuista puutarhan harmistuksista, lehtokotiloista, loihditaan gourmet-herkkua.

Ennen ruuanvalmistusta lehtokotiloita pitää hoitaa kotona. Sen jälkeen niistä tehdään yhtä hyvää herkkua kuin etanoista.

1. Kerää kotilot isoon (noin muuttolaatikon kokoinen) muovilaatikkoon, jossa on kansi. Paastota kotiloita muutama päivä. Syötä (luomu)kauraleseitä, kunnes suoli tyhjenee.

2. Suihkuta niitä joka ilta. Ota kotilot isoon lävikköön ja huuhtele niitä juoksevan veden alla. Tällä välin pese laatikko, joka ilta. Muista laittaa kansi laatikon päälle, etteivät kotilot karkaa.

3. Jatka tätä, kunnes kotiloiden uloste on valkoista (kauralesettä).

4. Ruuaksi käytetään vain elävät kotilot, jotka laitetaan vähitellen kiehuvaan veteen, jossa on väkiviinaetikkaa (4 l vettä, 1 dl väkiviinaetikkaa). Keittoaika on 8 minuuttia. Kuori vaahto hyvin pois ja huuhtele kotilot hyvin juoksevan, kylmän veden alla.

5. Eläimet poistetaan kotiloistaan kotilon kierteiden suuntaisesti hammastikulla ja laitetaan karkealle suolapedille, jotta saadaan loppu lima pois.

6. Lopuksi ne huuhdellaan ja keitetään mausteliemessä puoli tuntia.


Kaksi hintatietoa etanoista, sekä S- että K-kaupasta:

Quote
Maison Gourmet 250G Etanat Isot
Hyllyväli 0
EAN: 3244214014089
3 99
0.12 kg
31.92€/kg


Quote
Chantifrais helix luc extra large etanoita 24kpl suolavedessä 200g/125g
5,89
/kpl
47,12/kg


Niin, ja jos kaapissa ei sattunut olemaan luomukauraleseitä, niin tämä vielä em. puuhastelun kustannuspuolelle:

Quote
Pirkka Luomu suomalainen kauralese 500g
1,75
/kpl
3,50/kg


Desistä väkiviinaetikkaa ei mainittavia kustannuksia synny.

Mutta noin ehkä viitisen euroa voi siis tuota Marttojen ohjetta seuraamalla (vaivannäöllä noin viikon ajan?) säästää. Oletuksena tuossa vertailussa on, että lehtokotiloita oli saatu alunperin pyydystetyksi tuo määrä, 24 kappaletta. Pyydystyksen vaivaa ei tuossa arvioida, kun voidaan kuvitella, että ne olisi joka tapauksessa puutarhasta etsitty.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.21 - klo:11:56
Seuraava askel tässä hämäyksessä on pientilan määritelmä. Pientiloja ei suinkaan määritellä esim. hehtaarikokona, vaan ilmoitetaan, että käytetään kunkin maan omaa määritelmää (ja joissakin tapauksissa "tutkijoiden" itse valitsemaa).

Tämä tekee käytännössä eri maat täysin vertailukelvottomiksi, ja siinä on sisäänrakennettu vinouma: kehittyneistä maista, joissa maatalouden rakennemuutos on jo historiaa, "pientiloja" edustavat tilat, jotka kehitysmaissa olisivat lähes plantaaseja, kartanoita. Lisäksi kriteeritkin ovat sitten niitä, joita eri maissa käytetään.

Ääriesimerkki. USA:n osalta maan itsensä ilmoittama pientilan raja oli 250 000 dollarin liikevaihto vuodessa. Tämä tuntui tekijöistäkin kuitenkin liian suurelta, niinpä raja laskettiin 50 000 dollarin liikevaihtoon.

Mutta auttaako se, ja onko edelleenkään luvallista laskea maailman "pientiloja" yhteen?

Se on nyt tutkittu:

Smallholders produce one-third of the world’s food, less than half of what many headlines claim (https://ourworldindata.org/smallholder-food-production)

Quote
Summary

 It is often claimed that smallholder farmers produce 70% or even 80% of the world’s food. This claim has even been made by the United Nations Food and Agriculture Organization (UN FAO).

It has been a linchpin for agricultural and development policies. But it is wrong. Recent studies suggest that this figure is too high: smallholder farmers produce around one-third of the world’s food, less than half of what these headlines claim.

A key problem is that some use the terms ‘family farms’ and ‘smallholder farms’ interchangeably. Family farms do produce around 80% of the world’s food. These farms can be of any size, and should not be confused with smallholders.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.21 - klo:07:00
Saattavat tämä otsikko ja artikkelissakin olevat väitteet pitää paikkansa:

Kenian jättirautatie ruhjoo ympäristöä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4575314-kenian-jattirautatie-ruhjoo-ymparistoa)

Quote
Ihmiset kärsivät siinä kuin norsutkin.

Mutta varmasti olisi ulkomaiselle lukijalle ollut myös kerrottavissa, mitä hyötyä tuosta ratahankkeesta on.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.21 - klo:11:49
Tällaiset teknis-sosiaaliset innovaatiot ovat mahdollisia:

Digitalisointi kannustaa kenialaisia pienviljelijöitä maatalousbisnekseen Keniassa – ”Digitalisaatio on mahdollistaja, ei itsetarkoitus” (https://www.maailma.net/uutiset/digitalisointi-kannustaa-kenialaisia-pienviljelijoita-maatalousbisnekseen-keniassa)

Quote
Kenian Nakurussa järjestetään pienviljelijöiden virtuaalikoulutusta, jonka tavoitteena on koneistaa maatalous. Apuna on muun muassa traktorien ”Uber-sovellus ”, joka yhdistää traktorien omistajat ja tarvitsijat.


Ja suomalaisten kapakoiden naureskelun Afrikkaan kehitysavulla hankituista traktoreista, jotka ruostuvat pellon ojassa, soisi jo takertuvan noiden besserwisserien kurkkuun.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.21 - klo:04:16
Tästä on ollut puhetta aiemminkin:

Drudgery relief advantages of GMOs: Genetically engineered corn in South Africa reduces burden of hand-weeding on women (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/23/drudgery-advantages-of-gmos-genetically-engineered-corn-in-south-africa-reduces-burden-of-hand-weeding-on-women/)

Quote
The findings indicate that women farmers [in South Africa’s Kwa Zulu Natal province] value the labor-saving benefit of HT maize alongside the stacked varieties which offer both insect control and labor saving. Higher yields are the main reason behind male adoption, while female farmers tend to favor other aspects like taste, quality, and the ease of farming herbicide-tolerant (HT) crops.
(lihav. HJ)

Esimerkiksi täällä:

Tuota samaa asiaa, johon viitattiin uutisessamme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=200), käsittelee tämä artikkeli:

 Overlooking the Obvious: The Opportunity for Herbicides in Africa (http://www.croplifefoundation.org/Africa/OPM%20Africa%20article%20Oct.2011.pdf)

(vapaasti = ”Miten ei huomata itsestään selvää:  rikkakasvien torjunta-aineiden mahdollisuudet Afrikassa”)

Siinä kerrotaan vähän tarkemmin, miten Nigerian naisilta (kyllä, pääosin naisilta - kulttuurikysymys!) menee valtavasti työtä rikkakasvien kitkemiseen.

Muutoinkin tässä triidissä on useita puheenvuoroja käsin kuokkivista naisista. Ja lapsista.

Erikseen on ollut puhetta IPS:n kuvitusperinteestä. Joka jatkuu. Vaikkapa tämän uutisen ( 20.8.2020) kuvituskuvassa (https://www.maailma.net/uutiset/nuorten-muutto-kaupunkeihin-vahentaa-maatalouden-tuottavuutta-malawissa-apua-haetaan) on nainen kuokan kanssa, pieni lapsi selässään. Uutinen kyllä jollakin tavalla puhuu maatalouden tuottavuuden kohottamisesta. Mutta ei tuollaisista todella tehokkaista keinoista siihen kuten yllä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.21 - klo:10:32
Jos ihan puhtaasti rationaalista olisi, että kuluttajat tyytyisivät säilyketomaatteihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16798#msg16798) niin tässä toinen ongelma, jossa estetiikka on parhaan mahdollisen lopputuleman tiellä:

Edible but ugly: Bruised apples and spotty potatoes never make it to supermarket shelves. Tweaking crop genes could feed billions and help address climate change (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/24/edible-but-ugly-bruised-apples-and-spotty-potatoes-never-make-it-to-supermarket-shelves-tweaking-crop-genes-could-feed-billions-and-help-address-climate-change/)

On nimittäin ihan hyviä ja terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat liian rumia, jotta ne menisivät marketeissa kaupaksi.

No, ratkaisua ongelmaan jo tuossa väläytetään: geenieditointi.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.21 - klo:05:25
Tässä IPS-jutussa on hieman ristiriitainen sanoma:

Jos naispuoliset maanviljelijät johtaisivat maailmaa, nälkä olisi voitettu (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4608449-jos-naispuoliset-maanviljelijat-johtaisivat-maailmaa-nalka-olisi-voitettu)

Quote
Naiset ovat maataloustuotannon avaintekijöitä, mutta maatalouspolitiikasta päättävissä pöydissä heitä ei näy, ja seuraukset ovat hälyttäviä. Näin latelee ajatuspaja Food Tankin johtaja Danielle Nierenberg.

Ruokajärjestelmien ja maatalouden tutkija Nierenberg*) uskoo, että naisten osallistuminen päätöksentekoon nopeuttaisi kestävän kehityksen päämäärien saavuttamista ja pitäisi maailman ruuassa.

Kun COVID-19 sekoitti maailman ruoantuotannon, eniten kärsivät naispuoliset maanviljelijät, jotka jo valmiiksi on suljettu maatalouden kehityksen ulkolaidoille.

Kuitenkin tuolta kehityksen ulkolaidoilta uskotaan heidän saavan sen ymmärryksen, jolla sitten eteenpäin mentäisiin (?).

Tietysti oikein positiivisesti tulkittuna olisi juuri niin. Naiset päättävissä pöydissä toteaisivat, yksimielisinä ja kokemuksiensa pohjalta: ei ikinä enää tätä nykyistä!  8)

***

Kuvituskuvassa päänsä päällä jotakin hedelmiä tms. kantavat kaksi naista eivät vieläkään edusta sitä, millaisena minä haluaisin nähdä kehitysmaiden tulevaisuuden. Tuohon osaisin kuvitella (peräkärryllisen) traktorin, jota yksi nainen ajaa. Kuvatekstissä voisi kertoa, että tytär ei enää ole kuvassa mukana, koska hän on maan pääkaupungissa opiskelemassa!

_____

*) tuossa se ei voimakkaasti tullut esille, mutta aiemmin kyseinen Nierenberg (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg5903#msg5903) on suositellut juuri matalaa teknologiaa. Ja luomuviljelyä. Myös uutisessa mainittuun Barillan säätiöön olemme aiemmin törmänneet  perinteistä teknologiaa ja luomuviljelyä kannattamassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg22510#msg22510).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.21 - klo:06:58
Ludger Wessin jatkotwiitti:

Quote
Dear African women, we Western eNGOs will do everything to prevent you from using machines, plant protection agents and modern cultivars, let alone convenience food. You may have back pain, but we are afraid of imaginated risks. Keep weeding by hand, we feel better this way.


https://twitter.com/CroplifeAME/status/1453240886972882944

Quote
Hand-weeding is labor-intensive and back-breaking with farmers hunching over for long hours. Long-term effects can include back injuries, sprains and even physical deformities. Women bear the brunt of these health issues as [kuva]
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.21 - klo:09:39
Tämä on erinomaista (KU/IPS):

Naisten omat pankit tuovat maalaisnaisille taloudellista itsenäisyyttä Keniassa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4632274-naisten-omat-pankit-tuovat-maalaisnaisille-taloudellista-itsenaisyytta-keniassa)

Quote
Chemutai kertoo, että hänen pöytäpankkiryhmässään on 20 jäsentä ja tällä hetkellä käytössä noin 26 000 euron varat. Hän itse on ottanut pankista lainoja viime vuonna yhteensä noin 1 700 euron arvosta erilaisiin viljely- ja karjankasvatushankkeisiin.

– Siemenet, lannoitteet, työvoima, traktorit ja eläinlääkärin palvelut ja lehmieni rehu maksavat paljon rahaa. Lainaan ryhmältä ja maksan takaisin, teen niin joka vuosi ja kaikki sujuu mainiosti, Chemutai vakuuttaa.
(lihav. HJ)

Kaikkikin nuo kohteet, mutta lihavoin nyt tuon. Maksavat, kyllä, mutta nostavat tuottavuutta.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.22 - klo:05:27
Tässä artikkelissa taas tulee esille yksioikoinen moralismi. Miksi nämä rikkaat eivät anna rahaa, kun heillä on, ja köyhillä on hätä:

Oxfam: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan miljardöörien omaisuus on kasvanut 10 miljardilla dollarilla korona-aikana – Summalla korjaisi Beirutin tuhot melkein kahteen kertaan (https://www.maailma.net/uutiset/oxfam-lahi-idan-ja-pohjois-afrikan-miljardoorien-omaisuus-on-kasvanut-10-miljardilla)

Minä pidän lähes varmana, että kaikki nuo rahat on jo sijoitettu hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin. Vaikka verotusjärjestelmän kritiikki tuossa onkin perusteltua, pelkään, että uutisten kirjoittajan silmissä siintää Roope Ankka sukeltelemassa rahasäiliössään.

Tässä samasta asiasta saksalainen kritiikki:

Oxfams Unvermögen (https://m.faz.net/aktuell/wirtschaft/oxfam-bericht-zu-reichtum-globale-ungleichheit-ist-wachsendes-problem-17734309.html?GEPC=s3)

Quote
Die Zahlen, die Oxfam in seinem neuen Reichtumsbericht veröffentlicht, sind atemberaubend: Um mehr als 1000 Prozent ist das Vermögen von Tesla-Chef Elon Musk innerhalb der vergangenen eineinhalb Jahren gewachsen, auf jetzt fast 300 Milliarden Dollar. Andere Superreiche haben nicht ganz so viel dazuverdient, der Trend geht aber in dieselbe Richtung. Auf der anderen Seite sind mehr Menschen arm. Die Zahl derjenigen, die weniger als 5,50 Dollar am Tag zum Leben haben, ist während der Pandemie um die doppelte Einwohnerzahl Deutschlands gestiegen.

Dieser Trend ist alarmierend. Es war und ist die frohe Botschaft des Kapitalismus, dass nicht nur der Wohlstand im Westen wächst, sondern in den vergangenen Jahrzehnten auch hunderte Millionen Menschen aus bitterster Armut befreit werden konnten. Nun ist dieser Prozess zumindest erst einmal zum Stillstand gekommen, wie vergangene Woche die Weltbank festgestellt hat.

Dieser Negativtrend darf nicht anhalten. Es muss dringend über Ursachen und Abhilfe debattiert werden. Der jährliche Bericht der Oxfam-Aktivisten tut das leider in bekannt holzschnittartiger Manier: Unternehmen und deren Eigentümer sind die Bösen, die wahlweise zerschlagen, besteuert oder diskreditiert gehören. Dass Innovationen, die Menschen wie die Biontech-Gründer Uğur Şahin und Özlem Türeci zu Milliardären machen, Millionen Menschen das Leben retten, kommt bei Oxfam bestenfalls in einer Fußnote vor.


Olennaisesti samaa mitä sanoin. Ajankohtaisesti tuossa loppukappaleessa siitä, miten eräät ovat tulleet miljardööreiksi rokotuksilla, jotka ovat säästäneet miljoonia ihmishenkiä. Jonka Oxfam mainitsee korkeintaan alaviitteessä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.22 - klo:05:55
IPS jatkaa perinteitään:

Naiset ovat Kenian ruuantuotannon peruspilareita, mutta kuunnellaanko heitä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4684368-naiset-ovat-kenian-ruuantuotannon-peruspilareita-mutta-kuunnellaanko-heita)?

Quote
Kun satokausi on hyvä, kenialainen perunan pienviljelijä Judy Wangari korjaa 0,8 hehtaarin pelloltaan 120–160 yhdeksänkymmenen kilon säkkiä perunaa. Säiden arvaamattomuuden vuoksi hyvä sato on kuitenkin kaikkea muuta kuin taattu.

– Meillä on vuodessa kaksi perunanistutuskautta. Pyrimme istuttamaan ennen sateiden alkua, mutta joskus sateet tulevat liian myöhään tai liian varhain, emmekä me osaa lukea sään merkkejä. Kerran menetin rankkasateiden vuoksi koko sadon, Wangari selittää.

Hehtaarisato 13500 tai 18000 kg. Suomalaista luomutasoa. Tilan koko tuo ilmoitettu. Kuvituskuvassa kuokkivia naisia.

Luken mukaan ruokaperunan keskimääräinen tuottajahinta oli Suomessa viime vuonna 0,19 euro kilolta. Sen mukaan tuolle tilalle tulisi rahaa 2736 euroa vuodessa. Tai tuplasti, jos molemmat sadot onnistuvat.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.03.22 - klo:16:49
Tässä kirjoittaja ajattelee Amerikan menneisyyttä ja Afrikan nykyisyyttä (valitettavasti yhä):

Viewpoint: Are we overusing agricultural chemicals? Not if we we want increased yields, lower prices and more sustainable practices (https://www.realclearmarkets.com/articles/2022/02/16/lets_learn_well_how_farming_once_was_and_not_go_back_816821.html)

Quote
Herbicides have played a particularly important role in improving the lives of farmers. Farmers in developing nations are still heavily reliant on hand-weeding, which in general, but especially in certain climates, is back-breaking and excruciating manual labour. The rural exodus in sub-Saharan Africa for instance increases the need for weed-killers. The use of herbicides doesn't only fight off the persistent variety of 30,000 weed species that affect farms, but it also alleviates the burden on women and all too often children who are required to hand-weed. In fact, 80% of hand-weeding in Africa is done by women, and 69% of farm children between the ages 5-14 are forced to leave school to work in the agricultural sector during peak weeding periods, leading to long-term spinal deformities.

Samaa on ajateltu 2013:

Tyttöjen paikka on koulussa
… ei pellolla rikkaruohoja kitkemässä  (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=306)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.22 - klo:13:28
Tästä voisi kysyä...

Naiset tuovat valoa kansalle Zimbabwessa (https://www.maailma.net/uutiset/naiset-tuovat-valoa-kansalle-zimbabwessa)

... että kelpaisiko, riittäisikö tällainen järjestely Suomen maaseudulla?

Artikkeli tietysti visusti välttää tuomasta esiin systeemin huonoja puolia. Mutta syynsä siihen on ollut, että täällä kesämökeiilekin usein vedetään sähköt. Ja kaiketi melkein aina maalaistaloihin.

Lista laitteista, jotka tuo järjestelmä pystyy hoitamaan, on kertova: pieniä kojeita. Ei ole puhe sähköistetystä navetasta tms.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.22 - klo:04:03
Vandana Shiva, joka aikanaan protestoi sitä, että teolliset myllyt vievät käsimyllyjään käyttäviltä intialaisilta naisilta  työn, on nyt varmasti noista vempaimista aivan kauhuissaan!

Vähintä, mitä voisi vaatia, että uutistoimisto IPS nyt käyttäisi uutisessaan kuvaa, jos joku tyttö/rouva (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16169#msg16169) tekisi työtä tuolla laitteella!

Tämän tiedon mukaan Shiva jatkaa johdonmukaisesti linjallaan:

Quote
Ludger Wess
@LudgerWess
Liebe Landwirte, die alternative Nobelpreisträgerin und beliebte Rednerin bei
@Die_Gruenen
 empfiehlt euch statt schwerer Maschinen Zugtiere.
Twiitin lainaus
Dr. Vandana Shiva
@drvandanashiva
 · 17. huhtik.
Draft animals are the alternative to fossil fuels for operating heavy machinery with the use of #energyslaves
Farm animals recycle organic matter & produce manure & compost , an alternative to fossil fuel based chemical fertilisers which destroy #livingsoil & #climate systems twitter.com/ericwynnetaylo…

Jo aivan triidin alussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165) tuli esille, että vetoeläimet ovat kyllä sinänsä jo parannus työn tuottavuuteen. Mutta sen jälkeen on pitkin matkaa tullut esille, millaisia isoja ongelmia ne tuovat muassaan. Keskeisenä se, että ne saavat "polttoaineensa" samasta maasta, josta yritämme saada ruoan ihmisille.

Shiva ei olisi Shiva, ellei hän tuossakin ohimennen heittäisi väitteen, että keinolannoitteet tuhoavat maaperän.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.05.22 - klo:12:21
Ludger Wess twiittasi:

Quote
German Green politician on Africa: "Out of self-interest, we should ensure that there are no structural breaks in agriculture there. None of these countries has an economic growth rate that could even come close to providing work for the rural population


Ja "käännös":

Quote
Translation: We should ensure that Africa does not adopt measures to improve the productivity of its agriculture. Is this official policy,
@cem_oezdemir
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:04:24
Tässä IPS-jutussa on huomioitu myös tämä (lihav. HJ):

Lapsityöläisestä lapsityön vastaisen taistelun mannekiiniksi (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4739278-lapsityolaisesta-lapsityon-vastaisen-taistelun-mannekiiniksi)

Quote
Tara Banjara on vain yksi maailman miljoonista lapsista, jotka on vangittu lapsityöhön kaivoksiin, maatiloille, tehtaisiin ja koteihin. Toukokuussa hän vieraili kertomassa kokemuksistaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n lapsityökonferenssille Etelä-Afrikan Durbanissa.

ILO:n ja Unicefin viimeisten tilastojen mukaan maailman lapsista joka kymmenes eli 160 miljoonaa lasta on lapsityössä. Viime vuosina lapsityö on vain lisääntynyt, varsinkin ikäluokassa 5–11-vuotiaat.

Soisi, että IPS ottaisi tuon näkökulman tästä eteenpäin huomioon myös kuvitustyylissään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg8637#msg8637).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.22 - klo:04:27
Reipasta takinkääntöä tai linjan vaihtamista IPS:ltä:

Afrikan ruokaturvan takaaminen vaatii teknologisia innovaatioita – maanosan pitäisi vapautua riippuvuudestaan tuontiruokaan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4754553-afrikan-ruokaturvan-takaaminen-vaatii-teknologisia-innovaatioita-maanosan-pitaisi-vapautua-riippuvuudestaan-tuontiruokaan)

Quote
Esimerkiksi pohjoisen Ruandan Musanzen alueella toteutetaan typpilannoitusprojektia vehnäpelloilla. Kameroilla ja sensoreilla varustettu drooni lentää pellon yllä, ottaa siitä tarkkoja kuvia ja kerää täsmällistä dataa. Tästä datasta nähdään, mikä viljan terveydentila on ja paljonko lannoitusta se tarvitsee kasvaakseen kunnolla.

Ja:

Quote
Kokouksessa puhuttiin drooneista, täsmäviljelystä ja mobiilisovelluksista, joilla voidaan vähentää riippuvuutta ihmistyöstä.

Afrikkalaista maanviljelystä luonnehtii yhä alhainen tuottavuus, harmittelee tohtori Canisius Kanangire. Hän on Afrikan maatalousteknologiasäätiön toimitusjohtaja.

– Meidän täytyy muuttaa tarinaa, joka tuomitsee afrikkalaisen maanviljelijän köyhyyteen. Sen mukaan maanviljelijä on aina yhtä kuin köyhä ihminen, Kanangire sanoo.

Afrikan maatalousteknologiasäätiö on kehittänyt siemenlajikkeita, jotka ovat aiempaa tuottavampia sekä vastustuskykyisempiä tauteja ja kuivuutta vastaan. Niitä on käytössä Malawissa ja Zimbabwessa, ja ne ovat tulossa käyttöön Ugandassa ja Ghanassa.

Mainittu säätiö:

https://www.aatf-africa.org/

Sieltä:

https://www.aatf-africa.org/partnerships/
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.22 - klo:04:24
Jos ihan puhtaasti rationaalista olisi, että kuluttajat tyytyisivät säilyketomaatteihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16798#msg16798) niin tässä toinen ongelma, jossa estetiikka on parhaan mahdollisen lopputuleman tiellä:

Edible but ugly: Bruised apples and spotty potatoes never make it to supermarket shelves. Tweaking crop genes could feed billions and help address climate change (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/24/edible-but-ugly-bruised-apples-and-spotty-potatoes-never-make-it-to-supermarket-shelves-tweaking-crop-genes-could-feed-billions-and-help-address-climate-change/)

On nimittäin ihan hyviä ja terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat liian rumia, jotta ne menisivät marketeissa kaupaksi.

Ongelmana on myös tuoretuotteiden ylivoimainen terveellisyysmaine. Mutta aika lailla tasapeliin tässä päädyttiin:

Fresh, Canned, Or Frozen: Which Is Better? (https://www.acsh.org/news/2022/07/18/fresh-canned-or-frozen-%E2%80%93-which-better-16429)

Mahdollinen lisätty suola taisi jäädä säilykkeiden ainoaksi ongelmaksi?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.22 - klo:09:05
Näin Suomessakin:

Maanviljelijää on kuvattu menneen maailman tapaan jo toissa vuosisadalla ‒ Taustalla käsitys maaseudusta pysähtyneenä paikkana, joka ei saisi muuttua (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/baa00149-801a-45ef-b2b7-e4d41a47c673)

Quote
Tutkija kehottaa haastamaan luutuneita tapoja kuvata maanviljelijä aina samalla tavalla, eli peltonsa laidalla.


Me olemme haastaneet uutistoimisto IPS:ää kuvaamasta kehitysmaiden (nais)viljelijää aina samalla tavalla. Eli kuokan varressa. Jotain muutosta siinä on tapahtumassakin. Ks. juuri edellä 08.07.22.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.22 - klo:04:17
Kyllä tässä on jo askel eteenpäin:

Sadeveden keruujärjestelmät ovat Bangladeshissa naisten vastuulla (https://www.ku.fi/artikkeli/4784907-sadeveden-keruujarjestelmat-ovat-bangladeshissa-naisten-vastuulla)

Quote
Myös Khulnan Bajua Unionissa asuva Lalita Roy haki vielä jokin aika sitten perheensä juomaveden yli kilometrin päästä. Vettä täytyi jonottaa, eikä yksi astia riittänyt perheen tarpeisiin.

– Juomavettä oli niukasti”, kertoo Roy.

– Meillä tarvitaan kaksi astiallista vettä päivässä. Käytin joka päivä pari tuntia vedenhakuun. En ehtinyt tehdä kotitöitä ja terveyteni alkoi kärsiä.

Royn elämää helpottamaan on tullut sadevedenkeruujärjestelmä. Kaksi lisätuntia päivässä perheelle on hänen mukaansa huomattava parannus entiseen.

Mutta jotenkin yhä tuntuu, että valta teknologia pakenee naista.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.22 - klo:04:57
Tänään on taas kansainvälinen tyttöjen päivä. Aamun lehdessä oli ilmoituksia, joissa kehotettiin satsaamaan tyttöihin. Ja lahjoittamaan. Koulupukuja, koulutarvikkeita.

Saanemme viitata tähän:

Tyttöjen paikka on koulussa
… ei pellolla rikkaruohoja kitkemässä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=306)

Ja todeta (taas), että ensimmäiseksi pitäisi lahjoittaa tytön äidille glyfosaattia, ja sitä kestävän maissin siemeniä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.22 - klo:10:48
Ikävää sinänsä:

KENIAN KUIVILLA ALUEILLA IHMISETKIN KUIHTUVAT (https://www.ku.fi/artikkeli/4787659-kenian-kuivilla-alueilla-ihmisetkin-kuihtuvat)

Mutta paimentolaisuus tuskin on tulevaisuuden ala. Edes suositeltava. Keniassakaan.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.22 - klo:04:08
Onko tämä kaipuuta status quon säilyttämiseen? Halutaanko ihmisten kehitysmaissa jäävän maalle?

KAUPUNGIT OVAT SUURSAASTUTTAJIA (https://www.ku.fi/artikkeli/4788133-kaupungit-ovat-suursaastuttajia)

Quote
Vuoteen 2009 asti maaseudulla asui enemmän ihmisiä kuin kaupungeissa. Nyt noin 55 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja suurkaupungeissa. Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä lähes 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Yksi kaupungistumisen harvoin esille otettu ongelma liittyy maaltamuuttoon: jokainen kaupunkiin muuttava maanviljelijä on yksi ruuan kuluttaja enemmän ja yksi ruuan tuottaja vähemmän.

Raportin mukaan useimmat nykyiset kaupungit eivät ole taloudellisesti tuottavia, sosiaalisesti avoimia tai ympäristön kannalta kestäviä. [..]

Me olemme täällä kyseenalaistaneet sen, onko maaseutu siellä nykyisin taloudellisesti tuottavaa. Jos:

Eli jos kehnoimmillaan kehitysmaan maanviljelijä pystyy ruokkimaan vain oman perheensä, 100 vuotta sitten Euroopan ja USA:n viljelijä pystyi ruokkimaan vain noin neljä perhettä, noin kolme omansa lisäksi. Ja nykyisin kymmenkertaisen määrän. (Ainakin USA:ssa, Euroopassa tuottavuus on keskimäärin USA:ta huonompi. HJ:n lisäys asiaan)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.11.22 - klo:05:11
IPS aivan oikein kiinnittää huomiota tähän ilmiöön:

Aivovuoto Nigeriasta jatkuu vahvana – lakot, epävakaus ja turvattomuus ajavat älymystöä ulkomaille (https://www.ku.fi/artikkeli/4803724-aivovuoto-nigeriasta-jatkuu-vahvana-lakot-epavakaus-ja-turvattomuus-ajavat-alymystoa-ulkomaille)

Mutta älymystön lisäksi ilmiö on olemassa tavallisenkin kansan parissa. Ja pohjasyynä on – väitän – työn tuottamattomuus.

On pyrittävä tukemaan kehitystä – niin maataloudessa kuin muussakin – jossa köyhä maa säilyy houkuttelevana, rakentamisen kohteena, nuorille ihmisille. Heillä on oltava visio eräänä päivänä rikkaasta kotimaasta. Sen on korvattava henkilökohtainen haavekuva johonkin rikkaaseen pohjoiseen maahan muuttamisesta.

***

Mutta Suomessa katsotaan asiaa yhä tästä näkökulmasta:

Kauppatieteiden maisterilla on oma ravintola, koska se oli helpoin tapa saada töitä Suomesta – eikä tilanne ole 30 vuodessa juuri muuttunut (https://yle.fi/a/74-20005944)

Quote
Sekä Viljanen että Sodhi ovat huolissaan vieraskielisten vaikeasta työllistymisestä. Vantaan työttömyysposentti on hieman yli kymmenen prosenttia, mutta maahanmuuttajilla se on yli 15 prosenttia.

– Asetelma on ollut sama jo pitkään, Viljanen sanoo.

Hän pitää tilannetta ristiriitaisena, koska Suomen huutavaan työvoimapulaan olisi mahdollista saada apua nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta.

Eikä uhrata ajatusta sille, että nämä "kauppatieteen maisterit" eivät ole tuolloin kehittämässä omaa kotimaataan. Eivätkä perustamassa sinne yrityksiä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.22 - klo:05:16
Tämän tiesimmekin:

Quote
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
·3. jouluk.
“Women farmers (and also children) saved significant time because less weeding is required, an activity that has traditionally been the responsibility of female farmers.”

Evidence from Smallholder Maize Farmers in South Africa - ScienceDirect

Genetically Modified Maize: Less Drudgery for Her, More Maize for Him? Evidence from Smallholder Maize Farmers in South Africa (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X16000498)

Vaan se kysymys on nyt tullut uudelleen ajankohtaiseksi ihan toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg29940#msg29940).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.22 - klo:05:26
Selvisi, ettei tuo uumoilu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg16660#msg16660) ihan turhaa ollut:

Näistä tuotteista voit saada koronaviruksen kaupassa, selviää tuoreesta tutkimuksesta – leivonnaisissa virukset eivät viihtyneet (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/132036f9-973a-4a2f-8e25-1f0f3cf9c91c)

Quote
Britannian ruokaturvallisuusviraston tilaamassa tutkimuksessa elävää koronavirusta siveltiin eri tuotteiden pinnalle.

Nyt sitten uudesta syystä on menossa kova mutta hiljainen taistelu siitä, mitä nuo esteettiset yms. arvot vihannesten kohdalla merkitsevät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29635#msg29635).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.23 - klo:06:09
Me olemme haastaneet uutistoimisto IPS:ää kuvaamasta kehitysmaiden (nais)viljelijää aina samalla tavalla. Eli kuokan varressa. Jotain muutosta siinä on tapahtumassakin. Ks. juuri edellä 08.07.22.

Hekin olivat huomanneet saman ilmiön:

Kurjuuskuvasto ei palvele kehitysyhteistyön tavoitteita (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009285556.html)

Siitä:

Quote
Esimerkiksi Nepalin kaltaisessa yhteiskunnassa naisilla on hyvin monenlaisia asemia ja myös valtaa. Tämä ei kuitenkaan tule esiin kurjuuteen pohjaavassa kuvastossa, jossa ainoat ”voimaantuneet” toimijat esiintyvät Suomen päässä. Tutkimusten mukaan suomalaisilla onkin kärjistyneen negatiivinen mielikuva esimerkiksi naisten ja lasten asemasta globaalissa etelässä, mikä heijastelee tätä kuvastoa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.23 - klo:08:02
Tässä artikkelissa taas tulee esille yksioikoinen moralismi. Miksi nämä rikkaat eivät anna rahaa, kun heillä on, ja köyhillä on hätä:

Oxfam: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan miljardöörien omaisuus on kasvanut 10 miljardilla dollarilla korona-aikana – Summalla korjaisi Beirutin tuhot melkein kahteen kertaan (https://www.maailma.net/uutiset/oxfam-lahi-idan-ja-pohjois-afrikan-miljardoorien-omaisuus-on-kasvanut-10-miljardilla)

Minä pidän lähes varmana, että kaikki nuo rahat on jo sijoitettu hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin. Vaikka verotusjärjestelmän kritiikki tuossa onkin perusteltua, pelkään, että uutisten kirjoittajan silmissä siintää Roope Ankka sukeltelemassa rahasäiliössään.

Nyt tässä uudessa kannanotossa aivan oikein vaaditaan, että rikkaat maksaisivat enemmän veroa:

Äärimmäinen rikkaus ja äärimmäinen köyhyys lisääntyvät yhtä aikaa ensimmäistä kertaa vuosikausiin – Oxfam vaatii lisää veroja superrikkaille (https://www.maailma.net/uutiset/aarimmainen-rikkaus-ja-aarimmainen-koyhyys-lisaantyvat-yhta-aikaa-ensimmaista-kertaa)

Mutta kummasti tämä asenne on säilynyt:

Quote
Järjestö on huolissaan kasvavista vaurauseroista.
[..]
”On aika romuttaa kätevä myytti siitä, että rikkaiden veroleikkaukset johtavat heidän vaurautensa ’valumiseen’ kaikille muille. 40 vuotta veroleikkauksia on osoittanut, että nousuvesi ei nosta kaikkia laivoja – vain superjahdit”, toteaa Oxfamin pääjohtaja Gabriela Bucher järjestön tiedotteessa.

Eli hiukan tulkiten. Tarpeen olisi kuitenkin, että kaikkien rikkaimmat verotuksella poistettaisiin? Että juuri varallisuuserot ovat sinänsä pahasta?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.01.23 - klo:06:15
Tätä olisi kiva saada lukea enemmän:

Tutkijat: Nämä suuriin maatiloihin liittyvät uskomukset ovat pelkkiä myyttejä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c36947d2-cf05-45f3-b72b-20dad5e33a6f)

Quote
Isoilla tiloilla tavoitellaan kannattavuuden parantamisen ohella monimuotoista, kestävää ja jatkuvuutta turvaavaa tuotantoa.

Edellä on esitelty näitä myyttejä. Ynnä myyttejä, jotka sitten käänteisesti koskevat pientiloja.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.23 - klo:05:22
Nyt IPS (ja sille kunniaksi!) ei ihannoi tätä idyllinä tai omavaraisuutena:

Zimbabwen teiden surkea kunto pakottaa siirtymään entisajan kulkupeleihin  (https://www.maailma.net/uutiset/zimbabwen-teiden-surkea-kunto-pakottaa-siirtymaan-entisajan-kulkupeleihin)

Quote
Zimbabwen eteläosassa Mwenezin alueella kukoistaa aasikärrybisnes. Se johtuu siitä, että tiet ovat niin pahasti vaurioituneita, etteivät bussit pysty käyttämään niitä. Zimbabwelainen kehitysasiantuntija Batai Chiwawa pitää tilannetta ”nolostuttavana”.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.04.23 - klo:07:18
Tässä on taas tuttu IPS:n kuvituskuva (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg8637#msg8637) naisesta kuokkimassa, lapsi selässään:

Livelihoods of Almost Half the World’s Population Depend on Agrifood Systems (https://www.ipsnews.net/2023/04/livelihoods-almost-half-worlds-population-depend-agrifood-systems/)

Käännetty. En vielä löytänyt kokonaan suomeksi. Lykätään siihen asti kokonaiskritiikkiä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.23 - klo:04:50
Nyt Kansan Uutiset on sen julkaissut:

Lähes puolet maailman ihmisistä saa elantonsa ruuantuotannosta (https://www.ku.fi/artikkeli/4864855-lahes-puolet-maailman-ihmisista-saa-elantonsa-ruuantuotannosta)

Tämä on kuulemma hyödyllistä:

Quote
FAO:n mukaan on näyttöä siitä, että ruuantuotantojärjestelmissä ilmenee usein työvoiman hyväksikäyttöä, huonoja työoloja ja alhaisia palkkoja, naisten suhteetonta kuormittamista ja lapsityötä. Siksi tilastotieto näissä systeemeissä työskentelevien ihmisten lukumäärästä voi olla hyödyllistä, kun pyritään torjumaan ihmisoikeuksien polkemista ja sääntelemään sektorin työoloja.
(lihav. HJ)

Jotenkin tuntuu siitä olevan kauan, kun KU:nkin palstoilla silloin tällöin vilahti Marxin ajatus maailman selittämisestä ja toisaalta muuttamisesta. Tässä kyllä "haisee" tyytyminen kuvituskuvan tilanteeseen:

Quote
Ruuantuotantojärjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuksia, sillä alalta löytyy paljon uusia työpaikkoja. Tällä seikalla on erityisesti merkitystä pienituloisille maille, joissa on paljon työpaikkoja kaipaavia nuoria. Tutkimuksen tiedot voivat auttaa parantamaan näitä mahdollisuuksia. Parempi ymmärrys työvoimasta saattaa esimerkiksi paljastaa, mihin kannattaa kohdentaa ammatti- ja yrittäjäkoulutusta.
(lihav. HJ)

Sekä maiden pienituloisuus että tuollaiset "työpaikat" hyväksytään muuttumattomina tosiasioina.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.23 - klo:04:11
Quote
Jusper Machogu
@JusperMachogu
Weeding finger millet-this is what those people advocating against the use of glyphosate want you to do.
Women crawl from 8 am-4/5 pm.
@FAOAfrica  encourages Africans to grow it as it is 'sustainable', it is farming slavery.

https://twitter.com/JusperMachogu/status/1655434099333398528

Tuohon vielä kommentti:

Quote
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
In 2017 @WHO classified snake bite as a leading neglected cause of mortality & morbidity.

Who is most at risk?

Agricultural workers.

Do you know what kind of snakes are in Kenya?

Cobras & mambas.

Subsistence farmers should have access to the same off-patent, inexpensive, low-toxicity chemistries that we do in the west.

This is what hand-weeding looks like & it is a #HumanRights & #WomensRights issue.

Eli tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg28823#msg28823) oli taas kyse.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.23 - klo:04:14
Tässä IPS-uutisessa ...

Kalakannat kohenevat Bangladeshissa pelastustoimien ansiosta (http://maailma.net/artikkelit/kalakannat_kohenevat_bangladeshissa_pelastustoimien_ansiosta)

... osataan jo kuvitella, että liikakalastus voi johtua myös liian lukuisista pienkalastajista, syyllisiä eivät välttämättä ole isot kalastusfirmat.

Myöskin tässä artikkelissa syyttävä sormi ei sitten osoitakaan tuohon totuttuun suuntaan:

Jamaikalaiskalastaja odottaa innolla kalavesiensä suojelua (https://www.ku.fi/artikkeli/4884187-jamaikalaiskalastaja-odottaa-innolla-kalavesiensa-suojelua)

Quote
Vuonna 2017 laadittu ympäristöraportti syytti kalastajien joukon kasvua ympäristöuhaksi. Kalastaja Ephraim Walters kuitenkin odottaa Rocky Pointiin luvattua kalojen suojelualuetta. Hän uskoo, että se vähentäisi ylikalastusta ja pelastaisi Rocky Pointin kalastajien elinkeinon.

Nyt monien Rocky Pointin kalastajien on kalastuksen ohessa tai sijasta ollut pakko ryhtyä osa-aikaisiksi veneiden rakentajiksi, korjaajiksi ja mekaanikoiksi. Jotkut myös perkaavat toisten pyytämiä kaloja. Huhutaan monien siirtyneen laittomaan kalastukseen.

Rocky Pointin ympärillä kalastusrantoja on jo suojeltu, ja kalastajat sanovat sekä saaliidensa että pyytämiensä kalojen koon kasvaneen. Jamaikalla ei säännellä mitenkään sen enempää saaliiden kuin saaliskalojenkaan kokoa, joten luotettavaa tietoa asiasta ei ole.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.06.23 - klo:04:09
Tomaattien kohdalla on jo näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg15170#msg15170). Nyt sama kehitys tapahtuu mansikkojen sadonkorjuussa, ja Suomessa:

Poimintarobotit mönkimässä mansikkapeltojen kesätyöläisiksi – puutarha-alan konkari arvioi muutoksen nopeuden yllättävän (https://yle.fi/a/74-20037504)

Quote
Mansikka sen sijaan haetaan vielä toistaiseksi pellosta pääosin nöyrästi polvillaan tai kyykkien, ihmiskäsin.

– Mansikanpoimintarobottien kehitys on jo pitkällä. Saattaa olla että ihmiset yllättyvät, kuinka lähitulevaisuutta ne ovatkaan, Ismo Ruutiainen sanoo.

Maailmalla mansikkaa poimitaan tunneleissa roboteilla jo aivan yleisesti. Suomessakin on tehty avomaalla jo parilla paikkakunnalla kokeiluja robottipoiminnasta.

– Kokeilut ovat olleet varsin onnistuneita. Sanoisin, ettei mene montaakaan vuotta, kun robotit otetaan aivan kaupalliseen käyttöön, Ruutiainen kertoo.

Kulman kautta tuo vaikuttaa ehkä takaisin tomaattienkin keräämiseen. Jos roboteille tuossa opetetaan riittävä hellyys tai herkkyys, voidaan sitä varmaan soveltaa muuallakin.

***

Tottakai tuosta seuraa se looginen kysymys, että mitä sitten tekevät ne oikeat kesätyöläiset? Mutta kyllä heille jotakin puuhaa keksitään! Voisivat mennä vaikka kesäyliopistoon?  8)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.23 - klo:04:15
Tomaattien kohdalla on jo näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg15170#msg15170). Nyt sama kehitys tapahtuu mansikkojen sadonkorjuussa, ja Suomessa:

Poimintarobotit mönkimässä mansikkapeltojen kesätyöläisiksi – puutarha-alan konkari arvioi muutoksen nopeuden yllättävän (https://yle.fi/a/74-20037504)

Quote
Mansikka sen sijaan haetaan vielä toistaiseksi pellosta pääosin nöyrästi polvillaan tai kyykkien, ihmiskäsin.

– Mansikanpoimintarobottien kehitys on jo pitkällä. Saattaa olla että ihmiset yllättyvät, kuinka lähitulevaisuutta ne ovatkaan, Ismo Ruutiainen sanoo.

Maailmalla mansikkaa poimitaan tunneleissa roboteilla jo aivan yleisesti. Suomessakin on tehty avomaalla jo parilla paikkakunnalla kokeiluja robottipoiminnasta.

– Kokeilut ovat olleet varsin onnistuneita. Sanoisin, ettei mene montaakaan vuotta, kun robotit otetaan aivan kaupalliseen käyttöön, Ruutiainen kertoo.

Kulman kautta tuo vaikuttaa ehkä takaisin tomaattienkin keräämiseen. Jos roboteille tuossa opetetaan riittävä hellyys tai herkkyys, voidaan sitä varmaan soveltaa muuallakin.

***

Tottakai tuosta seuraa se looginen kysymys, että mitä sitten tekevät ne oikeat kesätyöläiset? Mutta kyllä heille jotakin puuhaa keksitään! Voisivat mennä vaikka kesäyliopistoon?  8)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.23 - klo:06:34
Automaatin keräämän tomaatin/mansikan/yms. matka jatkuu:

Tampereelle avautuu ruokakauppa, jossa ei ole henkilökuntaa – tietokone seuraa, mitä ostoskoriin laitetaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/a1ecc45f-6269-4a28-b26d-87fc8faf987f)

Quote
S-ryhmä on avaamassa elo-syyskuussa Tampereelle Puutarhakadulle Sale Automaatti -ruokakauppaa, joka toimii pääsääntöisesti ilman myymälähenkilökuntaa. Kyseessä on ketjun ensimmäinen automatisoituun ostamiseen pohjautuva ruokakauppa.

Vastaavaa itsepalvelukauppaa ei Suomessa tällä hetkellä ole.

”Lähdemme rohkeasti kokeilemaan itsepalvelukauppaa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Valikoima tulee jo ensivaiheessa kattamaan koko viikon keskeiset ostostarpeet päivittäistavaratuotteiden osalta ja täydentyy asiakastarpeiden mukaan”, Pirkanmaan Osuuskaupan Sale-ketjujohtaja Asta Kantola sanoo tiedotteessa.

Kantola kertoo, että liike on avoinna ympäri vuorokauden.

***

Tuossa systeemi olisi kai viritettävissä niin, että jokainen tomaatti johon kosket, merkittäisiin sinun laskuusi? Eikä systeemi suostuisi siihen, että tomaatti laitettaisiin takaisin! 8)
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.23 - klo:06:03
Mutta kumpikin siis sijoittaa ongelman sukupuolten välille. Kun taas uskon, että se koskee molempia: työn tuottavuus Zimbabwessa on noin toivottoman alhainen. Kotitöidenkin.

Tässä ei ihan suoranaisesti ole kyse työn tuottavuudesta:

Tutkimus: Tasa-arvo ehkäisee sisäilman aiheuttamia sairauksia (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_tasaarvo_ehkaisisi_sisailman_aiheuttamia_sairauksia)

Mutta tuossakin ihan väkisin asia halutaan tehdä sukupuolikysymykseksi. Vaikka kyse varmasti on ensisijaisesti teknologiasta.

— klips —

Sillä, noiden vakavien terveysongelmien lisäksi, tuo on hyvin tuottamatonta työtäkin.

Mutta tätä se sitten on:

KUN RUUANLAITOSTA TULEE TERVEYSRISKI (https://www.ku.fi/artikkeli/4893603-kun-ruuanlaitosta-tulee-terveysriski)

Quote
– Tiedän, että savu voi vahingoittaa keuhkojani, mutta ei minulla ole vaihtoehtoa, Ana Margarita Ramos sanoo sytyttäessään tulta puuhellaansa. El Salvadorin rannikolla, El Zapoten kylässä asuva Ramos aikoo paistaa kaksi kalaa pannussa.

– Käytän polttopuuta pakon edessä, sillä minulla ei aina ole töitä eikä rahaa ostaa kaasua, Ramos, 44, selittää. Noin 40 päiväksi riittävä kaasupullo on tyhjä, eikä hänellä ole varaa uuteen. Niinpä hän kokkaa pihamaansa puuvajassa avotulen päällä. Hän kerää polttopuunsa yleensä jokisuiston penkereiltä ja mangrovepuiden oksilta.

Kiinnittäen tuossa huomiota siihen, että terveysriskin lisäksi hän kerää puut.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.08.23 - klo:04:21
Kaivostoimintaan on kehitetty valtavasti tekniikkaa, joka poistaa tuollaisen lapsityövoiman väärinkäytön tarpeen, noiden mainittujen perusniksien lisäksi.

Driessenilläkään ei ole oikein mielikuvitusta nähdä, että asian voisi tehdä toisinkin:

Cobalt Carnage, Child Labor and Ecological Destruction (https://wattsupwiththat.com/2023/07/31/cobalt-carnage-child-labor-and-ecological-destruction/)

Quote
Cobalt mining involves unimaginable horrors. Cobalt Red, by Nottingham University associate professor of modern slavery Siddharth Kara, exposes the excruciating realities that Stop Oil and Net Zero campaigners strive to keep buried – along with the bodies of parents and children killed in cave-ins or dying slowly and painfully after being maimed or poisoned in cobalt mines.

Professor Kara took multiple trips to the Democratic Republic of Congo, risking his health and life to document conditions for desperate Africans in a region that holds 72% of the world’s known supplies of cobalt. He estimates that 70% of this cobalt (half the world’s entire supply) involves some measure of child labor, while much of the rest involves near-slave labor.
[..]
But almost one-third of Congo cobalt is gouged from the earth by artisanal miners: men and women, and boys and girls as young as six. They and their families live and work in a treeless “hellscape of craters and tunnels patrolled by maniacs with guns.”

Tämä hänen huomionsa on kyllä varsin ikävä:

Quote
However, the Biden Administration opposes mining in the United States – even for essential Net Zero materials; even under stringent US pollution, workplace safety and mined-land reclamation regulations. The President’s horse-blindered Secretary of the Interior has vetoed mining for materials in Alaska, Minnesota and almost anywhere critical metals and minerals might be found.

Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.08.23 - klo:04:16
Asiat kytkeytyvät toisiinsa:

Understanding links between energy and agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/03/understanding-links-between-energy-and-agriculture/)

Quote
However, this green revolution would not have been possible if it had been necessary to continue farming the land as before. Farmers are increasingly faced with labour shortages and low market product costs, which often have a negative impact on the profitability of production. Mechanised harvesting, where human intervention is kept to a minimum, is helping to sustain European agriculture.

As soon as the internal combustion engine became available, agriculture was mechanised, precisely to avoid hard manual labour; oil was the basis of this revolution. The first industrial tractors were built in the United States in 1892, but they were not very manoeuvrable because they were still too heavy. In 1917, Henry Ford built the famous Fordson, the tractor that led to the global mechanisation of agriculture. Ford quickly dominated the market thanks to its low production costs, which were the result of Taylorism and the success of the Ford T-car. Lamborghini is known for its luxury sports cars, but it owes its success to the fact that it began by innovating diesel engines for tractors.

Italialainen näkemys. Tuossa silmämääränä eivät ensijaisesti kehitysmaat.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.23 - klo:04:28
Tiettyjen tehtävien hoitaminen vapaaehtoistyöllä tuntui alkuun hyvältä ajatukselta:

”Kun mies menee työpäivän jälkeen levolle, häntä ei valvota ajatus siitä, mitä ruokaa pystyy tarjoamaan perheelleen huomenna” – Palkaton hoivatyö jarruttaa tasa-arvoa Chilessä  (https://www.maailma.net/uutiset/kun-mies-menee-tyopaivan-jalkeen-levolle-hanta-ei-valvota-ajatus-siita-mita-ruokaa-pystyy)

Quote
Tasa-arvo on parantunut Chilessä viime vuosina muun muassa äitiyslomien, lastentarhojen ja aborttioikeuden laajentamisen takia. Haasteena on edelleen palkaton hoivatyö, jonka tekijöistä 85 prosenttia on naisia. ”Hoivatyön ongelmista puhutaan, mutta mitään ei ole vielä ratkaistu”, sanoo naistentalon perustaja Aída Moreno.

Liittyy kulman kautta aiheeseen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.23 - klo:06:10
Artikkelin otsikko paperiversiossa "Tuleeko Suomesta Euroopan Kongo?".

Tällaisia ovat kriittiset raaka-aineet, joista EU:ssa päätettiin – Suomessa niitä on paljon (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009854533.html)

Asia on ollut muuallakin pinnalla:

Amnesty: Kongon akkumineraalien kysynnän kasvu johtanut väkivaltaan ja häätöihin – ”Hiilineutraaliuden tavoittelu ei saa aiheuttaa uusia ihmisoikeusloukkauksia” (https://www.maailma.net/uutiset/amnesty-kongon-akkumineraalien-kysynnan-kasvu-johtanut-vakivaltaan-ja-haatoihin)

US Turns to Country Notorious for Child Labor and Unsafe Mines to Source Its EV Ambitions (https://wattsupwiththat.com/2023/09/12/us-turns-to-country-notorious-for-child-labor-and-unsafe-mines-to-source-its-ev-ambitions/)

Mutta kaikista noistakin kirjoituksista puuttuu visio siitä — ettei Kongon tarvitsisi olla Kongo!

Tässä YLE:n sosiaalipornojutussa tekniikan mahdollisuudet mainitaan vain yhden kerran:

Kännykkäsi ei toimi ilman metallia, jota 13-vuotias DieuDonné kaivaa työkseen – Koboltin metsästys on karua bisnestä, ja Suomi on siinä iso tekijä (https://yle.fi/uutiset/3-11748022)

— klips —

Robotiikan uudet mahdollisuudet eivät tule uutisen kirjoittajan mieleen. Mutta varmasti olisivat tulleet, jos kyse olisi Suomessa toimivista kaivoksista. Suomalaisella työvoimalla.

Tämä on todellakin haastava tavoite:

Quote
Tiilikainen sanoo, että olipa kyse akuista tai tuulivoimaloista tai mistä tahansa muista puhtaan siirtymän laitoksista, vastaisuudessa niiden pitäisi olla mahdollisimman kierrätettäviä. Koska vielä kierrossa ei ole tarpeeksi kriittisiä raaka-aineita, niitä pitää kaivaa maaperästä.

Sillä missä vaiheessa niitä on "tarpeeksi" kierrossa? Kun suomalaiset pystyvät kankkimaan vuosittain uuden kännykän js sen uuden akun. Mutta kongolaiset eivät vielä ole tuota tapaa omaksuneet? Ja/tai uuden tuulivoimalan. Ja/tai uuden aurinkovoimalan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg34954#msg34954).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.23 - klo:04:46
Tässä asiassa numerotaidottomuus, päässälaskutaidon puute toimittajien parissa yhä jyllää:

Pienviljelijät tuottavat lähes puolet maailman ruuasta, mutta kamppailevat itse köyhyydessä – suomalaisten tuottajien kehitysyhteistyö täyttää kymmenen vuotta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/df84cdee-149b-4ca9-8673-d6a87720b68c)

Quote
Maailman pienviljelijät muodostavat noin neljänneksen koko maapallon väestöstä, mutta he tuottavat lähes puolet koko maailman ruuasta.

Jos "pienviljelijän" tuottavuus on tuota luokkaa, hänen köyhyydessään ei ole mitään ihmettelemistä tai taivastelemista. Tuon mukaan hän pystyy itsensä lisäksi ruokkimaan yhden toisen!

***

Tässä hankkeessa tavoitellaan oikeita asioita:

Kohti kestäviä ruokajärjestelmiä eurooppalaisafrikkalaisella yhteistyöllä (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kohti-kestavia-ruokajarjestelmia-eurooppalaisafrikkalaisella-yhteistyolla)

Quote
”Ruokajärjestelmien haasteet ulottuvat alkutuotannosta kulutukseen asti, ja Afrikassa haasteet painottuvat erityisen vahvasti alkutuotantoon. Viljely ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla, ja ruokahävikkiä syntyy runsaasti jo arvoketjun alkupäässä”, sanoo HealthyFoodAfrica-hanketta johtava erikoistutkija Mila Sell Lukesta.
(lihav. HJ)

Siinä määrin kuin projektin päämäärät menevät eteenpäin, pienviljelijät ruokkivat edellä mainittua suuremman määrän ihmisiä. Ja/tai eivät enää ole pienviljelijöitä.

Mila Sellin kanssa meillä on 10 vuotta sitten ollut tällaista kirjeenvaihtoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg4591#msg4591).
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.23 - klo:04:41
MT:

Ruuan tarjoajalla on aina ystäviä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/bbab60cf-0b50-4215-b068-70c4b568e992)

Quote
Nopein keino vahvistaa ruokaturvaa on ruuan ja sen tuottajien arvon ja arvostuksen nostaminen.
Tilaajalle

Hiukan hitaampi keino on nostaa tuottavuutta. Tarkoitan nimenomaan kuvituskuvaa: 7 ihmistä (naista?) puuhaamassa hyvin pienellä maapläntilla, käsin. Onko tuo kuvituskuva lainattu IPS:ltä?
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.23 - klo:06:00
Tiettyä perinteisyyttä on hänen vastauksessaan:

Miten maailman nälkä ratkaistaan, Satu Santala?  (https://www.maailma.net/uutiset/miten-maailman-nalka-ratkaistaan-satu-santala)

Quote
Strategiamme on investoida maaseudun ihmisiin, erityisesti pienviljelijöihin. Maailman äärimmäisessä köyhyydessä elävistä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla, vaikka samalla he tuottavat kehitysmaissa noin 70–80 prosenttia syödystä ruuasta. He ovat keskeisessä roolissa siinä, että ravintoa on paikallisesti saatavilla. Toisaalta he myös ensimmäisinä kärsivät aliravitsemuksesta ja ruokaturvan heikentymisestä.

Ruokaturvan vahvistamisen lisäksi meidän täytyy varmistaa, että he saavat riittävän korvauksen tuottamastaan ruuasta ja että he pystyvät myymään tuotteitaan. Tuottavuutta pystyisi todella paljon nostamaan, sillä tällä hetkellä pienviljelijöiden tuottavuus on matala.

Eli ne iankaikkiset pienviljelijät. Tuossa kyllä sitten kiinnitetään huomiota myös tuottavuuteen. Ja tässä on jo viittaus työnjakoon ja talouden kehittymiseen:

Quote
Esimerkiksi tuotteiden saaminen markkinoille on hankalaa, sillä usein pienviljelijöillä ei ole tietoa siitä, miten markkinat toimivat tai ruokaa ei saada kuljetettua markkinoille. Siksi tarvitaan myös pienyrittäjiä, jotka kuljettavat ruokaa, sekä kauppoja ja ravintoloita, jotka ostavat ja myyvät sitä eteenpäin. Saatavilla olevan ruuan määrän kasvattamiseen on siten valtavasti potentiaalia, jos esimerkiksi pienviljelijöiden bisnesosaamista kehitetään.
(lihav. HJ)

Ettei kaikkien tarvitse jäädä ikuisesti pienviljelijöiksi. Mutta miksi muuten tarvittavat ovat pienyrittäjiä? Eikö olisi kuviteltavissa, että myös kehitysmaihin ilmestyisi ökymiljardöörejä, jotka organisoisivat tuon kaiken. Siihen tapaan, miten täälläkin tapahtui? Tällainen miljardööri voisi kyllä periaatteessa olla osuusliikekin? Kunhan pääoma keskittyy!
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.23 - klo:05:26
Tässä IPS-artikkelissa kosketellaan myös työn tuottavuutta:

Kenialaiset viljelijänaiset ohittavat syrjinnän liittymällä osuuskuntiin (https://www.ku.fi/artikkeli/4938579-kenialaiset-viljelijanaiset-ohittavat-syrjinnan-liittymalla-osuuskuntiin)

Kuvituskuvassa...

Quote
Naisten säästö- ja osuuskassat, SACCOt, auttavat naisia saamaan viljelysmaansa omaan omistukseensa sekä välineitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kestävien maanviljelysjärjestelmien rakentamiseen. Kuva: IPS/Joyce Chimbi

.... naisviljelijällä oli jopa käytössään traktori! Rivien välissä selviää, että luomuviljelyä ei nyt suositella (lihav. HJ):

Quote
– Olen Afyan SACCOn jäsen. Me säästämme ja saamme matalakorkoisia lainoja. Käytän lainoja viljelysmaan vuokraamiseen Keski-Keniasta ja siementen, lannoitteiden ja jopa veden ostamiseen.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.23 - klo:13:58
Onko siellä ilmastokokouksessa kuitenkin liian vähän osallistujia (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=972.msg36294#msg36294)?

ALKUPERÄISKANSAT HALUAVAT ÄÄNENSÄ KUULUVIIN ILMASTOKOKOUKSESSA (https://www.ku.fi/artikkeli/4945481-alkuperaiskansat-haluavat-aanensa-kuuluviin-ilmastokokouksessa)

Vakavammin. Tällaisen traditionalistisen agendan salakuljettaminen tuohon ei ole suotavaa:

Quote
– On tärkeää kunnioittaa ja arvostaa alkuperäiskansojen perinnetietoa sekä viljelijöiden, kalastajien ja paimentolaisten paikallistietoa. Yhtä tärkeää on saada naiset ja nuoret mukaan ilmastoneuvottelujen ja muiden prosessien kaikille tasoille, ilmastoaktivisti Rebecca Brooks painottaa.
(lihav. HJ)

Pitää kunnioittaa tieteellistä tietoa. Ei perinnetietoa.

Kuvituskuvassa naisviljelijä tekee käsityötä, jonka koneellistaminen olisi uskoakseni aika helppoa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.23 - klo:09:25
Tämä asenne on valitettavan tyypillinen:

Arvio: Suomessa on suuria määriä löytämätöntä kobolttia, jota tarvitaan akuissa

 (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006422690.html)
Quote
Suomi on EU:n suurin koboltin tuottaja. Selvästi yli puolet maailman koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongolaisia kaivoksia on arvosteltu huonoista työoloista ja lapsityövoiman käytöstä.


Eli antautuminen tuon tosiasian edessä. Vaikka on helposti kuviteltavissa, että koboltin tuottaminen saataisiin yhtä tuottavaksi Kongossa kuin Suomessakin. Ja työolot samanlaisiksi. Ja lapsityövoiman käyttö lopetetuksi.

Jos tämän ihmelaitteen olemassaolo ja toiminta edellyttää mm. kobolttia...

Joensuun keskustassa tassuttelee 100 000 euroa maksava robottikoira, joka sai nimensä Britney Spearsilta (https://yle.fi/a/74-20064921)

... niin minusta on aika helposti kuviteltavissa, että tuollaiset laitteet sen keräisivät. Sekä Suomessa että Kongossa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.12.23 - klo:14:07
Syy ja seuraus?

Maailman köyhimmissä maissa maatalous on naisten käsissä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/35181e14-cc9d-4863-b84d-0cabc23df66b)

Quote
Naisten osuus maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikoista vuonna 2021 oli suurin Gambiassa, lähes 65 prosenttia. Etelä-Sudanissa vastaava osuus oli lähes yhtä suuri ja Uzbekistanissakin 60 prosenttia.
[..]
Köyhimpien maiden joukossa on myös maita Aasiasta, mutta ne eivät ole samoja kuin FAO:n vuosikirjassa.

Vuosikirjan mukaan maailman työllisistä keskimäärin 37,8 prosenttia työskenteli vuonna 2021 maa-, metsä- ja kalatalouden parissa.

Maatalous yksin työllisti 873 miljoonaa ihmistä eli 27 prosenttia maailman työvoimasta. Vielä vuonna 2000 määrä oli 1 027 miljoonaa.

Edelleen maatalous on maailman elinkeinoista se, joka tarjoaa toiseksi eniten työpaikkoja. Edellä on vain palveluala, vuosikirjassa kerrotaan.


Sitten vielä tämä:

Quote
Maatalouden työpaikoista vuonna 2021 vähiten oli Euroopassa: vain 5,1 prosenttia.


Ja vielä tämäkin:

Quote
Vuosikirjassaan FAO muistuttaa, että yleensä maataloustöitä tekevillä naisilla on paljon muitakin töitä, joista tosin ei välttämättä makseta palkkaa. Naiset huolehtivat vanhuksista ja lapsista sekä hakevat vettä, keräävät polttopuita ja valmistavat perheelle ruokaa.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.23 - klo:08:54
Tässä asiassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg34242#msg34242) saavutetaan edistystä, kertoo IPS:

Saving Energy, Saving Forests: How Kindle Stoves Are Changing Women’s Lives (https://www.ipsnews.net/2023/12/saving-energy-saving-forests-how-kindle-stoves-are-changing-womens-lives/)

Tuo artikkeli on suomennettu. Vielä näemme siitä vain tämän verran:

Quote
Zimbabwen maalaisnaisten elämä kohenee energiatehokkailla liesillä
December 27, 2023 Busani Bafana

Kezi, Zimbabwe 27.12.23 (IPS) Vielä viisi vuotta sitten Kezin kylässä Zimbabwessa asuva maanviljelijä Sehlisiwe Sibanda täytti säännöllisesti kottikärrynsä läheisen metsän paksuilla puilla, joita polttamalla hän laittoi ruokaa ja lämmitti taloaan. Kärryllinen polttopuuta riitti viikoksi. Nykyään hän ei enää tarvitse uutta…
Continue Reading →

200+ vuoden takaa myös Suomessa kakluunit merkitsivät suunnatonta edistystä sisäänlämpiäviin uuneihin verrattuns. Terveydessä mutta myös työmäärässä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.24 - klo:05:43
Tässä sinänsä sympaattisessa alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisessa...

Brasilian kongressi hyökkää intiaaneja vastaan – Pyrkimys viedä maita alkuperäiskansoilta uhkaa myös sademetsiä (https://www.ku.fi/artikkeli/4957287-brasilian-kongressi-hyokkaa-intiaaneja-vastaan-pyrkimys-vieda-maita-alkuperaiskansoilta-uhkaa-myos-sademetsia)

... on valitettavasti myös mukana pyrkimystä säilyttää ko. kansojen perinteiset, alkeelliset viljelytavat. Vastustetaan "agribisnestä" mutta samalla myös maatalouden modernisointia. Myös myytti jalon villin viisaudesta elää:

Quote
Myös ilmastonmuutos on osaltaan kasvattanut intiaanien arvostusta perinteisinä luonnon vaalijoina. Brasiliassa se koskee erityisesti Amazonin sademetsää.

On ironista, että alkuperäisasukkaita vastaan hyökkäävät nyt suurmaanomistajat, joiden elinkeino on suoraan säiden armoilla. Juuri heidän kannattaisi suojella metsiä, sillä suurin osa Brasilian maataloudesta hyötyy Amazonian synnyttämistä sateista. Niiden tulo vaarantuu metsäkadon edetessä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.01.24 - klo:06:17
Kummasti vaan tässäkin tarinassa tämän perusasetelman odotetaan säilyvän:

Maatalouden kehitykseen luvattu ennätystuet (https://www.ku.fi/artikkeli/4956493-maatalouden-kehitykseen-luvattu-ennatystuet)

Quote
Pienviljelijät ovat maailman ruuantuotannon selkäranka, mutta sitä ei ole aina muistettu tukia jaettaessa. Talonpoikia auttavalle YK-järjestölle on nyt luvassa ennätysmäärä tukea kaudelle 2025–2027.
Nairobi – IPS/Joyce Chimbi
4.1.2024 11.13

Maailman köyhistä 80 prosenttia elää maaseudulla, ja ilmastonmuutos kurjistaa heidän elinolojaan päivä päivältä. Pienviljelijät tuottavat noin kolmanneksen kaikesta maailman ruuasta. Köyhissä ja keskituloisissa maissa osuus nousee jopa 70 prosenttiin.

Eli viljelijöiden yhä jäävän pienille tilkuilleen. Ehkä tuen jälkeen hiukan vähemmän köyhinä. Mutta jäävän. Kuvituskuva afrikkalaisesta naisesta kuokkansa kanssa...  on hyvin kuvaava. Vähän on yritystä muuhun (lihav. HJ):

Quote
Ifad auttaa pienviljelijöitä monipuolistamaan tuotevalikoimaansa. Lisäksi helpotetaan markkinoille pääsyä, uusien tekniikoiden omaksumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Järjestö laskee, että jokainen kriisinkestävyyteen sijoitettu dollari säästää noin kymmenkertaisen summan tulevaisuuden hätäapumenoista.

Vuosina 2019-2021 Ifadin sijoitukset paransivat 77,4 miljoonan ihmisen tuloja kehitysmaiden maaseudulla. Tuotantoaan pystyi kasvattamaan 62 miljoonaa, ja 64 miljoonaa sai tuotteitaan markkinoille aiempaa paremmin. lisäksi Ifad auttoi 38:aa miljoonaa ihmistä kohentamaan resilienssiään eli kykyään selviytyä ilmasto- ja muista katastrofeista.

Mutta yleiskuvana. Muuttuvaan ilmastoon ehkä sopeudutaan. Mutta ei rikastuta. Eikä talouden odoteta muuttuvan kohti  sitä mikä meillä.
Title: Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.24 - klo:07:54
Tämä on "ihana":

Suomen valtiolta tukea saanut yrittäjä Sambiassa käyttää lapsia jätteiden lajitteluun – UM selvittää (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-210228)

Quote
Suomesta kehitystukea saaneessa sambilaisessa yrityksessä käytetään lapsia jätteidenlajitteluun. Palkaksi he saavat lapset  löytämänsä keksit.

Yrittäjän mukaan kyse ei ole lapsityöstä, koska lapsille ei makseta rahaa.

Rahaa ei luultavasti makseta lapsille pelloillakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg8637#msg8637).