Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 11.08.09 - klo:18:00

Title: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 11.08.09 - klo:18:00
Nyt tähän ”tehoviljelyn” piikkiin laittavat Ranskan ”ympäristöväki” (paremmin: vihreät), Reuters (http://www.reuters.com/article/environmentNews/idUSTRE57923O20090810) ja Helsingin Sanomat (11.8.2009, maksullinen uutinen) surullisen tapauksen:

Quote
Ranskassa alkaa oikeusjuttu levän tappamasta hevosesta

Pariisi. Ympäristöjärjestöt syyttävät tehomaataloutta myrkyllisen levän kehittymisestä Ranskan vesistöissä.

Heinäkuun lopussa hevonen kuoli Ranskan Bretagnessa pudottuaan erilaisia viherleviä kasvaneeseen rantaveteen.

Hevonen oli rojahtanut metrin syvyiseen rantaveteen ja menehtynyt ilmeisesti hengitettyään lietteisen leväveden erittämiä myrkkykaasuja. Hevosta ratsastanut eläinlääkäri Vincent Petit saatiin pelastettua, kun ohikulkijat ripeästi kiskoivat tajuttoman miehen kuiville.

Tutkijat kertoivat, että mätänemisvaiheessaan levät vapauttavat rikkivetyä.

Eläinlääkäri Petit on aloittanut oikeustaistelun syyllisen löytämiseksi.

Mutta mikä oli siis reaktio? Odotettava (lihav. HJ):

Quote
Ranskalaiset ympäristöjärjestöt vaativat tehomaatalouden rajoittamista.

Ympäristöväen mukaan karjankasvattajat päästivät karjanrehussa käytettyjä kemikaaleja paikallisiin vesistöihin rehevöittäen niitä.

"Vaadimme paikallisia viranomaisia varoittamaan vaaroista, kieltämään kotieläinten pidon rannan lähellä ja pyrkimään saamaan vain luonnonmukaista maataloutta alueelle", sanoi Loppu vihreille lautoille -järjestön tiedottaja André Ollivro.

Mutta millaisesta ”tehoviljelystä” oikein on kyse? Asiasta sai selvää etsimällä toisen asiaa koskevan  uutisen:

 Rotting seaweed gives off lethal fumes on French beaches (http://www.digitaljournal.com/article/277124)

Siellä on oleellinen tieto (lihav. HJ):

Quote
Environmentalist Jean-Frangois Piquot said. "There is no doubt that farming is to blame. Brittany has 5 per cent of French agricultural land but 60 per cent of the pigs, 45 per cent of the poultry and 30 per cent of the dairy farms. As our rivers are not long, the pollution does not have time to clear before the water reaches the sea. If it enters a closed bay and the sunlight produces the seaweed. "

Kyse ei siis ole mitä ilmeisemmin tehovljelystä (so. keinolannoitteista) ollenkaan, vaan siitä, että Ranska on sallinut muodostaa tällaisen tolkuttoman eläinkeskittymän pienelle Bretagnen (= Brittany) niemelle (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/be/Bretagne_map.png). Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Kysyä sopii, paljonko eläimistä on sijoitettu Bretagneen juuri siksi, että se on englantilaisten suosima lomanviettoalue? ”Maatilamatkailua” – ja kuinka suuri osa siitä on luomutiloja (http://www.lecoty.com/) (lainaus tuosta: "[...] with [...] loads of Animals)?

***                 

Hesarin linja on ainakin johdonmukainen. Tämä, ja juuri hetki sitten tämä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=92). Plus ainakin neljä luomua (suoraan tai peitellymmin) ylistävää, julkaistua yleisökirjoitusta n. parin viikon aikana.
_______________

*) Vastaava älytön politiikka ja sen myötä liikaa lantaa on Alankomailla - mutta se on saanut sovittua, että se saa vietyä ylimäärän Saksaan ...
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: palstaviljelijä on 12.08.09 - klo:10:15
Quote
Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Lannan laatuhan ei ole välttämättä ollenkaan luomua tehotuotannossa, kun lehmille syötetään heinän sijasta ties mitä gm-rehua, antibiootteja jne.

Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.09 - klo:17:03
Quote
Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Lannan laatuhan ei ole välttämättä ollenkaan luomua tehotuotannossa, kun lehmille syötetään heinän sijasta ties mitä gm-rehua, antibiootteja jne.

Kyllä tavanomaisilta eli "tehotiloilta" tuotu lanta on tähän mennessä EU:ssa kelvannut luomutiloille, ravinnelisäksi.

Mutta jos jotain eroa on, niin kumpi lanta mielestäsi paremmin ravitsisi näitä Bretagnen myrkkyleviä? :)

Quote
Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.

Tämä menee aiheen ulkopuolelle, siksi olen avannut tästä ihan uuden keskusteluaiheen:

 Kasvissyönti maailman pelastuksena? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0)

Jatketaan tarvittaessa siellä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.09 - klo:06:33
Toinen esimerkki. Jos ...

Kiinasta tullut herhiläinen uhkaa Euroopan mehiläisiä (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kiinasta+tullut+herhil%C3%A4inen+uhkaa+Euroopan+mehil%C3%A4isi%C3%A4/1135248613855)

... niin täytyyhän siellä mainita, että (lihav. HJ) ...

Quote
Mehiläisten salaperäisiä joukkokuolemia on havaittu paljon viime vuosina eri puolilla maailmaan. Eräiden arvioiden [mukaan] Yhdysvalloissa havaittujen tuhojen syynä olisivat maanviljelijöiden hyönteismyrkyt.

(Vaihtoehtoisesti olisi voinut mainita, että "eräiden arvioiden" mukaan syynä olisivat GM-lajikkeet, jota teoriaa ajettiin - tiettyjen tahojen toimesta - julkisuuteen kovasti n. vuosi sitten. Kuitenkin juuri USA:ssa selvitettiin oikea syy: kyseessä oli mehiläisten virustauti. Silloin keskustelu loppui siihen.)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.10 - klo:05:56
Samaa linjaa jatketaan näiden mehiläisten joukkokuoleman ympärillä edelleen. Ohjelmaesittelyssä ...

Prisma: Kuinka käy mehiläisten? (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-kuinka-kay-mehilaisten)

... (joka ilmestyi mm. Uutispäivä Demarissa) täytyi sitten todeta näin (lihav. HJ) ...

Quote
Teollistunut maanviljely ja mehiläisten elinympäristön supistuminen ovat vieneet veronsa, mutta suurimpana uhkana on tappava loinen, joka on tuhonnut luonnossa elävät Euroopan mehiläiset kaikkialta muualta paitsi Australiasta.

... vaikka heti todetaankin oikeaksi syyksi ongelmaan tuo loinen, eikä tehoviljelyllä (tai GM-lajikkeilla, jotka ensin olivat "syntipukkina") ole mitään tekemistä asian kanssa.

Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 05.09.11 - klo:17:54

Ruokatieto uutisessaan (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214628) kirjoitti näin – vaikka uutisen perussanoma oli toinen (lihav. HJ)

Quote
Vuosien tehoviljelyn seurauksena osassa maailman viljelymaista satotason kasvu on hiipunut, koska maan viljavuus ja monimuotoisuus ovat vähentyneet, pohjavesi laskenut ja maa, ilma ja vesi saastuneet.

FAO:n asiantuntijoiden mukaan nykyinen tehomaatalous ei vastaakaan uuden vuosisadan haasteisiin. Voidakseen kasvaa, ruokaketjun on nyt opittava säästämään. Säästämään sekä luonnonvaroja että viljelyssä käytettyjä lannoitteita, torjunta-aineita ja energiaa.
*)

Kirjoitin sivuston palautteessa näin (lisätty lihavointi) …

Quote
Uutisenne FAO:n raportista on harhaanjohtava, antaessaan ymmärtää, että raportti ei kannata "tehomaataloutta". Sitähän raportti juuri kannattaa, itse asiassa entistäkin tehokkaampaa. "Säästäminen" tarkoittaa sitä, että jokaisesta panoksesta otetaan enemmän irti, ja tämä on juuri tehokkuutta.

Suomen kielessä raportissa suositellulle menetelmälle on jo vakiintunut termi: "suorakylvö". Se myös olisi syytä uutisessa mainita, jotta suomalaiset lukijat saisivat asiasta oikean kuvan. Uusiksi!

Laura Lounasheimo vastasi:

Quote
Kiitos antamastasi palautteesta! Tehomaataloutta voidaan pitää vakiintuneena terminä nykyiselle vallitsevalle maataloustuotannon tavalle, jossa panoksia käytetään varsin runsaasti. Suorakylvö on tuttu termi minulle, mutta ei kaikille tavallisille kuluttajille, joten maan muokkauksen vähentäminen on tässä yhteydessä selkeämpi ilmaisu ja myös paikkansa pitävä.

Yritin vielä parin mailin verran mm. tämän …

Quote
Kun tehomaataloutta käytetään myös luomun vastakohtana, asia on edelleen minusta harhaanjohtavasti sanottu.

Tuo FAO:n raportti kun nimenomaan kannattaa tässä mielessä tehomaataloutta eikä luomua!

Sinänsä pitäisi saada "conservation agriculture" -termille virallinen vastine. Säästävä viljelys ei ole hyvä, koska mistään "laihialaisesta" menetelmästä ei ole kyse.

Suojeleva? Lyhennys SuoMa?

"Kannatatko luomua vai suomaa?" ;)

Termin "conservation agriculture" voisi selvennykseksi laittaa vaikka englanniksi, suluissa, mukaan.
**)

…. mutta valitettava tosiasia on, että hän oli oikeassa ja yleisessä kielenkäytössä on tämä valitettava sekaannus: (yli)intensiivinen viljely ja tehoviljely on – suomenkielessä – samaistettu.

Esimerkkinä tästä vaikka Wikipedia. Jos sieltä hakee englanniksi kohdan

Intensive farming (http://en.wikipedia.org/wiki/Intensive_farming)

ja vaihtaa kielen suomeksi, niin kuinka ollakaan, ollaan tällaisen otsikon alla:

Tehomaatalous (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tehomaatalous)

***

Teho-käsite lienee sekä maatalouspolitiikassa että vaikka energiapolitiikassa vaikeimmin ymmärrettävä ja helpoiten sekaannuksia aiheuttava.

***

Toki Lounasheimo minun laillani toivoi:

Quote
Terminologiaa tulisi tosiaan kehittää ja luoda aiheesta avoin verkkosanakirja, auttaisi omaakin työtäni huimasti.
 

_____________

*) Vaihtoehtoinen suomennokseni on nyt meidän uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=190) asiasta.

**) KEPAn uutisesssa (http://www.kepa.fi/blogi/9815) Jukka Aronen tarjosi suomennosta "säilyttävä viljely". Ei huono.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.11 - klo:18:58

Euroopan parlamentti on uutisen mukaan huolestunut:

YLE: Europarlamentti huolestui mehiläisten kohtalosta (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/europarlamentti_huolestui_mehilaisten_kohtalosta_3030226.html)

Ja mikä ettei, sen tehtäviin kyllä kuuluu olla tarvittaessa huolestunut.

Mutta mitä ihmettä tekevät uutisessa, parlamentin julkilausumassa ja/tai päätöksissä tällaiset lauseet:

Quote
EU-komissiota parlamentti kehottaa selvittämään geenimuunneltujen viljalajikkeiden vaikutusta mehiläisiin.

Koko EU-alueella viljellään GM-lajikkeita vaivaisella 110 000 hehtaarilla. Luomuhehtaareja on paljon enemmän – ja ne ovat kuulemma lisääntyneetkin viime aikoina. Miksei yhtä hyvin niiden vaikutusta kehotettu selvittämään? Minkään näköisiä tieteellisiä näyttöjä tai edes vihjeita kun ei mehiläiskadon yhteydestä GM-lajikkeisiin ole saatu (ks. edellä, USA). Mutta silti täytyy yhä pitää yllä epäluuloa asiassa?

Quote
Parlamentti äänesti tiistaina ylivoimaisellla enemmistöllä sen puolesta, että mehiläistutkimukseen annettaisiin enemmän rahaa, torjunta-ainemääräyksiä kiristettäisiin [...]
…(lihav. HJ).

Eikä mitään yhteyttä torjunta-aineisiinkaan ole olemassa. Mutta silti vaan tehdään tällaisia päätöksiä.

Parlamentit eivät taida olla aivan paras paikka tieteen tekemiseen.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.11 - klo:19:31

Tämä on aika mielenkiintoinen artikkeli (KEPA, Kumppani):
 
Johanna Sinisalo - mehiläisperspektiivi (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2011/12/8741)
 
Nimenomaisesti siinä todetaan mehiläiskadosta (lihav. HJ):
 
Quote
Enkelten verta [romaani] sai alkunsa muutaman vuoden takaisesta uutisesta, jonka mukaan mehiläistarhoilla Yhdysvalloissa kävi melkoinen kato. Kymmeniä pesiä saattoi tyhjetä mehiläisistä yhdessä päivässä.  Vähäisessä määrin sitä on tapahtunut ennenkin, mutta nyt kyse oli aivan uudenlaisesta mittaluokasta. Tarkkaa syytä katoon ei tiedetä.

Mutta sitten kuitenkin "vedotaan":
 
Quote
Liian paljon luotetaan siihen, että tiede menee eteenpäin pikavauhtia ja ongelmat ratkeavat itsestään. Bakteeri syö jätteet, ja aurinko tuottaa energiaa kaikkialle maapallolla.
 
Näin se tuskin menee. Tarvitaan myös tahtoa ja konkreettisia päätöksiä.
 
"Asioita saadaan aikaan, jos niin halutaan. Esimerkiksi kun otsonikerros oheni freonien vuoksi ja freonit päätettiin kieltää, muutos saatiin aikaan aika nopeasti. Eikä jääty itkemään aerosoliteollisuuden työllisyysnäkymiä."

Siis tiedetäänkö kuitenkin, että mehiläiskato olisi - jollakin tavalla - ihmisen syytä, ja asia vaatisi siis jotain sellaisia toimenpiteitä, joissa kielletään jotakin? Kuten freonit? Konkreettisia päätöksiä - vaikkei konkreettista syytä tiedetä?

***

Vähän siihen tapaan, kuin 1600-luvun ”lehmäkatoon” oli myös syynä ihminen, tai ainakin tietyt ihmiset. Asiaa oli mahdotonta muuten selittää.  Ajatelkaa nyt, jo yksin Punkalaitumen kirkkoherralta oli mennyt kahden vuoden aikana 95 nautaa!  Täällä lisää tästä yhdestä hyvin dokumentoidusta tapauksesta (http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/valpurikyni.html). Mutta silloin oli ”tahtoa” ja tehtiin ”konkreettisia päätöksiäkin”. 
 
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.12 - klo:17:31

Tässä välillä on vertaisarvioidussa tiedelehdessä ilmestynyt artikkeli, jossa mehiläiskato yhdistettiin erääseen tiettyyn torjunta-ainetyyppiin. Jos se on niin, asia on tietysti otettava vakavasti.

Mutta nyt näyttää siltä, ainakin tämän YLE:n uutisen mukaan, ettei asiassa ole vieläkään oikein selvyyttä löytynyt:

Talvikuolemat tuhoavat mehiläiskantoja (http://yle.fi/alueet/satakunta/2012/04/talvikuolemat_tuhoavat_mehilaiskantoja_3412015.html)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.12 - klo:07:41

Liisa Rohweder ja Håkan Wirtén WWF:stä tarjosivat HS:n mielipidesivulla 29.7.12 sellaista mallia rehevöitymisongelmien ratkaisemiseksi, että maatalouden suorat tuet lopetettaisiin.

Tänään 2.8.12 kirjoitti Marita Laukkanen (VTT) heitä vastaan otsikolla "Maatalouden kehittämisohjelma myös muutettava" ja sanoo mmm. näin:

Quote
"Rohweder ja Wirtén eivät tarjoa peusteluja väitteelleen, että suorat tuet kannustavat tehomaatalouteen ja heikentävät vastuullisempien tuotanottapojen kilpailukykyä."

Eli siinäkin, Laukkasenkin mielestä, sitä pahaa ja rehevöittävää maatalouttaa on "tehomaatalous". Vaikka näitä "vastuullisempia tuotantotapoja" ei kuvata, niin kaikesta päätellen kuitenkin joku tehottomuus olisi heidän kaikkien mielestä luonnolle hyväksi?   ???

Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 26.07.13 - klo:08:07
Tässäkin uutisessa ....

Yksipuolinen maatalous ajaa perhoset vaikeuksiin (http://vihrealanka.fi/uutiset/yksipuolinen-maatalous-ajaa-perhoset-vaikeuksiin)

... mainitaan tehomaatalous syntipukkina, ja luodaan varmaan mielikuvaa, että luomu olisi vaihtoehto, vaikkei sitä erikseen mainitakaan.

Vaikka tarkasti lukien pääsyynä huonoon kehitykseen on niittyjen katoaminen. Ehkäpä myös liian suuret alueet, joilla viljellään samaa lajia, mutta takuulla eivät synteettiset lannoitteet.

PS 28.7.13: Ottaessaan saman asian esille pääkirjoituksessaan, Hesari menetteli samoin, syyllinen on "tehomaatalous", niityt kyllä myös mainiten. Sen mukaan ongelma esiintyy erityisesti "Luoteis-Euroopassa" - mitäköhän maita tässä tarkoitetaan?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.14 - klo:05:54
Tänään klo 19 alkaa telkkarissa Prismassa oikein sarja lihavuuden syistä.

Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-lihavuusepidemian-syntipukit)

En tietystikään ole sitä vielä nähnyt, mutta Hesarin ohjelmaesittelyssä kerrotaan, että jollakin tavalla syyllinen asiaan olisi myös tehomaatalous.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.14 - klo:06:40
Aamun Hesarissa Monique Barbut, YK:n aavikoitumissopimuksen pääsihteeri, kirjoitti Vieraskynä-palstalla otsikolla "Hedelmällinen maaperä tuottaa ihmisoikeuksia" (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hedelm%C3%A4llinen+maaper%C3%A4+tuottaa+ihmisoikeuksia/a1396150250160) mm. näin (lihav. HJ):

"Maaperä saattaa köyhtyä esimerkiksi tehoviljelyn, liikalaidunnuksen tai puuston hakkuiden takia."

Siinä siis yksinkertaisesti "tehoviljelyn", vailla mitään täsmentäviä adjektiivejä. Olisiko tämä pääsihteeri siis myös luomu-uskovaisia?

Ei välttämättä. Surfaus netissä tuotti tulokseksi, että yleensä hän käyttää tuossa yhteydessä ilmaisua "poor farming techniques" (tai vastaavaa) eli puhuu huonoista viljelytekniikoista.

Eli minkähän sanan tai ilmaisun HS:n kääntäjä on suomeksi kääntänyt sanalla "tehoviljely"? Olisiko se ollut esim. "(over-)intensive farming"?


PS. klo 13:30: Kysyinpä asiasta.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 06.04.14 - klo:06:34
Edeleen, samaan tapaan. Vihreän Langan etisvulla on linkki tähän uutiseen ...

Eurooppa vaarassa menettää miljardeja kimalaisten takia (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/eurooppa-vaarassa-menett%C3%A4%C3%A4-miljardeja-kimalaisten-takia)

... ja siinä uutistiivistelmä (lihav. HJ):

Quote
Tehomaatalous uhkaa kimalaisia, jotka tarjoavat vuosittain viljelijöille pölytyspalveluita miljardien eurojen arvosta. Samalla ilmastonmuutos kaventaa monen alalajin elinympäristöä.

Mutta kiun katsomme itse uutista, siellä kerrotaankin (lihav. HJ):

Quote
Toinen suuri uhka kimalaisille on tehomaatalous ja maankäytön muuttuminen. Euroopan suurinta kimalaista (Bombus fragrans) uhkaa puolestaan maatalous tehostaminen Ukrainalla ja Venäjällä. IUCN:n mukaan olisikin tärkeää, että peltojen ympärille jätetään kaistaleita, joilla erilaiset kukat saavat kasvaa vapaasti.

Lihavoidulla tavalla onkin syytä tehdä - mutta se on lopulta helpompi asia tehokkaassa  maataloudessa: on varaa jättää näitä kaistaleita!

Mutta niinpä alkuperäisessä tiedotteessa (http://www.iucn.org/?14612/Bad-news-for-Europes-bumblebees) lukikin (lihav. HJ):

Quote
Europe’s largest bumblebee, the Endangered Bombus fragrans, is also seriously threatened by the intensification of agriculture, which is destroying its native habitat in the steppes of Ukraine and Russia.

Jossa siis "intensification of agriculture" oli taas käännetty suomeksi "tehoviljelynä".

__________

Hesarista ei ole tullut vastausta. Lähetin kysymykseni uudelleen.


Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.14 - klo:12:06
Tuli vastaus, osoittautui, että käännös ei ollut Hesarin teettämä. Nyt lähti tämä, josta asia muutenkin selviää.

***

Pääkirjoitustoimitus
Helsingin Sanomat

Alla olevaan viitaten esitämme, että Helsiingin Sanomat - hyvän lehtimiestavan mukaan - julkaisee korjauksen tähän virheelliseen Vieraskynä-artikkelinsa kohtaan.

Monique Barbutin tarkoituksena ei siis suinkaan ollut moittia tehoviljelyä - jossa lannoitteita lisätään maaperään - vaan aivan päinvastaista asiaa, liian voimaperäistä viljelyä. Tälle ilmiölle on olemassa suomenkielinen, tosin nykyisin harvoin käytetty sana: ryöstöviljely.

HS voinee sopia UNCCD:n kanssa, kumpi ilmoittaa tästä asiasta lehden palstalla.

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Tiedoksi: Satu Ravola

> Subject: Re: "Tehoviljely" - mikä alkuperäinen ilmaisu?
> To: jokiheik@hotmail.com
> From: Satu Ravola
> Date: Wed, 9 Apr 2014 09:28:20 +0200
>
>
> Hei,
> ja kiitos mielenkiinnosta! Alkuperainen versio ei itse asiassa maininnut
> lainkaan tehoviljelya, tama tuli mukaan jossain kohtaa editointivaiheessa.
> Mutta englanninkielinen vastike olisi 'intensive farming' joka vaatisi
> selityksen - kyse ei luonnollisesti olisi esim. agroforestryn kaltaisista
> kaytannoista.
>
> Liitan oheen alkuperaisen version artikkelista.
>
> Tuottava maa on erinomaisen tervetullut seuraamaan sopimusta, mikali teilla
> riittaa mielenkiintoa tallaiseen vahan byrokraattiseen prosessiin. Laitan
> oheen myos linkin meidan kansalaisjarjestosivuille, tulkaahan edes
> postituslistalle. Suomalaisjarjestoista vain Dodo on akkreditoitunut tahan
> sopimukseen.
>
> http://www.unccd.int/en/Stakeholders/civil-society/Pages/default.aspx
>
> (See attached file: Land Human Rights final draft suomi.doc)
>
> terveisin,
> satu
>
> *************
> Satu Ravola
> Programme management officer
> Executive direction and management
> UNCCD secretariat
>
>
>
> From: Heikki Jokipii <jokiheik@hotmail.com>
> To:  Satu Ravola
> Date: 09-04-14 05:33 AM
> Subject: "Tehoviljely" - mikä alkuperäinen ilmaisu?
>
>
>
> Satu Ravola
> UNCCD
>
>
> Helsingin Sanomissa 31.3.2014 Monique Barbut, YK:n aavikoitumissopimuksen
> pääsihteeri, kirjoitti Vieraskynä-palstalla otsikolla "Hedelmällinen
> maaperä tuottaa ihmisoikeuksia" mm. näin (lihav. HJ):
>
> "Maaperä saattaa köyhtyä esimerkiksi tehoviljelyn, liikalaidunnuksen tai
> puuston hakkuiden takia."
>
> Olisimme tiedustelleet, mikä sana alkuperäisessä artikkelissa on käännetty
> "tehoviljelyksi"?
>
> Heikki Jokipii
>
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.14 - klo:12:23
Ja todellakin, koko lause tai ajatus "tehoviljelystä" oli lisätty Barbutin artikkeliin. Alkuperäisessä artikkelissa vastaava kohdassa sitä asiaa ei mainittu lainkaan!

(Tässä teidän täytyy vain uskoa minua. Minua kiellettiin lainaamasta englanninkielistä alkuperäistekstiä, pientä kappaletta, tähän.)

Ilman muuta ei pidä kääntää orjallisesti sanasta sanaan - mutta nyt ei ollut kyse käännöksestä!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 03.11.14 - klo:07:36
YLE kertoi ...

Tutkimus: Euroopasta kadonnut yli 400 miljoonaa lintua 30 vuodessa (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroopasta_kadonnut_yli_400_miljoonaa_lintua_30_vuodessa/7593155)

... ja siinä:

"Lintukantojen romahtaminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä nykyaikaisiin viljelymenetelmiin." (lihav. HJ)

Siinä ei siis mainittu "tehoviljelyä" - mutta ennemmin tai myöhemmin joku mainitsee! :(

Guardianin versio uutisesta (http://www.theguardian.com/environment/2014/nov/02/common-bird-species-sparrow-skylark-decline-europe) ei ollut lainkaan niin varma maatalouden syyllisyydestä asiaan ylipäänsä:

Quote
The most commonly cited reason for this vast decline in bird species is agricultural intensification which has squeezed out areas that birds need for feeding and nesting.

But Inger emphasises that this can’t be seen as the only problem. “People have tended to concentrate on farmland, but some of these species that don’t use farmland habitats at all are also declining. It’s a sign of wider scale environmental issues, such as increases in urbanisation, and the only way we’re going to protect these widespread species is a more holistic approach to how we manage the environment in general.”
(lihav. HJ)

Mitä tuossa sitten tarkoitetaan ilmaisulla "intensification"? Ja onko se suomennettavissa ilmaisulla "nykyaikaiset viljelysmenetelmät", kuten YLE tekee?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Ville Aarnikko on 05.11.14 - klo:11:41
Quote
...which has squeezed out areas that birds need for feeding and nesting.

Viittaako tuo siis maa-alan käyttöön suurimpana maanviljelyn ongelmana suhteessa lintuihin?

EDIT: Lienee totta, että luomupelloilla lintuja on enemmän, mutta luomupellot vaativat tosiaan myös enemmän pinta-alaa saman ruokamäärän tuottamiseen, mikähän se balanssi tässä asiassa onkaan?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 05.11.14 - klo:14:19

Nyt en osaa sanoa. Tämän saman tutkimuksen esittää Eurekalert näin:

Study reveals startling decline in European birds (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-11/uoe-srs103014.php)

Siinä on linkki alkuperäiseen tutkimukseen ...

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ele.12387/abstract;jsessionid=0A80AD10EE7F507994DF0FD1EC9DE6F5.f04t02

... ja se ei ole "maksumuurin" takana. Mutta luettavaa (ja tulkittavaa) siinä kyllä hetkeksi riittää ...  :D

Nopean Googlen sanahaun pohjalta siinä ei kyllä edes paljon maanviljelystä puhuttu (?).
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.14 - klo:03:42
Eikä artikkelin tekstistä (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ele.12387/full) sen enempää löydykään. Tämä lause ...

Quote
Discussion

European birds are declining at an alarming rate, and much of this decline has been attributed to decreases in the number of farmland birds caused by agricultural intensification (Donald et al. 2001).


... joka on siis viittaus aiempaan tutkimukseen tai keskusteluun, sekä tämä loppusuositus ...

Quote
While protected areas are vital to conserving rare and endangered species, we suggest an increasing proportion of conservation funding and effort be afforded to wider scale environmental improvement programs, such as effective agri-environment and urban green space schemes.


... jossa siis toivotaan ... niin mitä, tarkkaan ottaen?  Joka tapauksessa ko. tutkimus on lähinnä yritys saada selville ongelman laajuus, eikä käytännössä lainkaan yritä selvittää sen syitä.

Niinpä ei lopulta ole näin: "Lintukantojen romahtaminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä nykyaikaisiin viljelymenetelmiin."! Nimittäin jos tällainen yhteys olisikin olemassa, ja "nykyaikaiset viljelymenetelmät" olisivat sama asia kuin "agricultural intensification" - niin näin ei olisi tämän uuden tutkimuksen mukaan, vaan tämän vanhan:

Donald, P.F., Green, R.E. & Heath, M.F. (2001). Agricultural intensification and the collapse of Europe's farmland bird populations. Proc. Biol. Sci., 268, 25–29.

(Abstrakti löytyy täältä (http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/268/1462/25))

Sen mukaan ilmeisesti tehoton tai "laajaperäinen" viljely sopisi - ainakin osalle lintuja - paremmin:

Quote
Population declines and range contractions were significantly greater in countries with more intensive agriculture, and significantly higher in the European Union (EU) than in former communist countries. Cereal yield alone explained over 30% of the variation in population trends.

Eli maatalousalueiden linnuille asiat olivat kommunismissa paremmin?  ;D

Tässä vielä vähän laajempi selostus (http://www.birdlife.org/datazone/sowb/casestudy/141) Donaldin ym. tutkimuksesta (jossa pari kuvaakin). Siitä saa tällaisen vihjeen siitä, millainen "intensiivisyys" ei linnuille ole hyvästä:

Quote
Skylarks suffer in areas of high farming intensity because of a lack of semi-natural habitat features (such as vegetation mosaics) and also because of the intensive year-round use of land for multiple cropping.


(Luomusta contra tavanomaisesta ei siis tässä asiassa ole kysymys.)

Kuitenkin tämän uuden tutkimuksen vetäjän Ingerin haastattelussa Guardianissa tuli esille, että populaatioiden supistumista oli tapahtunut myös sellaisilla lajeilla, jotka eivät olleet ihmisen harjoittamasta maataloudesta riippuvaisia. Joka edellä jo kerrottiin. Eli jonkinlainen viite siihen suuntaan, että on kyse jostain laajemmasta ilmiöstä. Tietysti vain viite, ja eri populaatioiden kohdalla voi pienenemiseen olla eri syytkin.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.15 - klo:05:35
Maaseudun Tulevaisuus kertoi tästä esitelmästä (lihav. HJ):

Ruokaa tuottava maa vähenee (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/ruokaa-tuottava-maa-v%C3%A4henee-1.133870)

Quote
Ilmastonmuutos, eroosio ja tehotuotannon maaperää kuluttavat menetelmät vähentävät ruokaa tuottavan maan määrää dramaattisesti, arvioi tilannetta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n maa- ja vesiosaston johtaja, tunisialainen Moujahed Achouri.

Mitähän tämä Moujahed Achouri todella sanoi?

Maaseutu.fi kuvaa samaa tilaiisuutta ja mielipidettä tässä, minusta hiukan mutta ratkaisevasti eri tavalla (lihav. HJ):


Ruuantuotannon haasteet ovat maaperästä kiinni (https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/uutiset-2015/Sivut/Ruuantuotannon-haasteet-ovat-maaper%C3%A4st%C3%A4-kiinni.aspx)

Quote
Samalla kuitenkin tilanne on se, että maailman maaperästä 33 prosenttia on laadultaan heikentynyttä. Syitä siihen ovat muun muassa vastuuton ja kuluttava maankäyttö ja ilmastonmuutos, Achouri kertoo.

Eli siis puhuttu "tehoviljelystä". Onkohan tuota Achourin esitelmää saatavilla?

***

Esimerkiksi tässä kansainvälisen maaperän vuoden julistuksessa FAO tarjoaa tällaista listaa maaperän heikkenemisen syistä:

Spotlighting humanity’s ‘silent ally,’ UN launches 2015 International Year of Soils (http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=49520#.VmUKNSQyAb0)

Quote
FAO estimates that a third of all soils are degraded, due to erosion, compaction, soil sealing, salinization, soil organic matter and nutrient depletion, acidification, pollution and other processes caused by unsustainable land management practices.

Siinäkään ei ole mukana tehoviljelyä, syyllisenä asiaan. Ja on melkeinpä päinvastoin: jos yksi ongelma on ravinteiden hupeneminen (nutrient depletion), niitä on tietysti lisättävä. Ja tämä voi tapahtua hyvin myös keinolannoittein.

PS. 9:50: Vastauksena alempaan: kysely ko. esitelmästä lähti äsken.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Jarrumies on 07.12.15 - klo:07:27
Taisi MT:n artikkelin kirjoittava keksia "tehotuotanto"-ilmauksen itse.

Etsin tietoa tuosta puheesta. Tilaisuus pidettiin Suomessa viime keskiviikkona:

https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/uutiset-2015/Sivut/Ruuantuotannon-haasteet-ovat-maaper%C3%A4st%C3%A4-kiinni.aspx

"Maaperän tilaan kaivauduttiin tiistaina Helsingissä maaseutuverkoston ympäristö- ja ilmastotyöryhmän järjestämässä seminaarissa."

Kannattaa kysyä täältä, mitä tarkkaan ottaen Moujahed Achouri sanoi:

"Lisätietoja:
Eija Hagelberg
Maaseutuverkoston ympäristö- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtaja
Baltic Sea Action Group
eija.hagelberg@bsag.fi, 0500 609526"

Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Ville Aarnikko on 14.12.15 - klo:14:09
Kyllä tuohon kannattaa keskittyä. Peltojen maaperän laadun kartoittamisessa ja tulevaisuuden ratkaisuissa olisi yhdistykselle hyvä ja ajankohtainen jutun aihe, vähintäänkin etusivun materiaalia.

Aihe on oikeastikin tärkeä ja samalla altis väärinkäsityksille, koska suuri yleisö ei arjen kiireidensä keskellä ehdi selvittää faktoja.

Mikä on peltojen maaperän tila nykyään, ja millä tavalla tehoviljely liittyy asiaan, jne.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.15 - klo:13:57
Eija Hagelberg vastasi (kiitos!). Seminaarin esitelmät löytyvät täältä:

Maaperästä kuuluu! -seminaari (https://www.maaseutu.fi/fi/koulutukset-ja-tapahtumat/Sivut/maaperasta-kuuluu!--seminaari.aspx)

Mukana on myös tuo Achourin esitelmä, pdf-muodossa. Siellä - vähän vaikeasti nähtävissä - on diassa 14 "Solutions" -kohdassa allekkain keinot "Zero tillage" ja "Organic farming". Samoin diassa 16 ne mainitaan, yhdessä.

Niinpä tuo väite, että hän todella moitti tehoviljelyä, puhuessaan, saattaa siis pitää paikkansa.

Mutta siis nuo kaksi asiaa yhdessä? Uskaltaisiko epäillä, että kyseessä on FAO:n byrokraatti, jolla ei välttämättä ole vankkaa otetta viljelyn käytäntöön? - Tällaista byrokraattia ei muuten välttämättä tunnista FAO:n tapaisessa organisaatiossa siitä, että häneltä puuttuisi asiantuntemusta, vaan siitä, että hän siitä huolimatta  pyrkii asettamaan sanansa niin, että on mieliksi kaikille!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Ville Aarnikko on 15.12.15 - klo:19:02
Katsoin PDF:n, siellä on ainakin kolmessa eri slidessä mainittu organic farming yhtenä ratkaisukeinona muiden joukossa. Jaksaako yhdistys tiedustella Achourilta itseltään tuota logiikkaa?

Tässä suora sähköpostiosoite: Moujahed.Achouri (at) fao.org

Achouri on FAO:n maa- ja vesi -divisioonan johtaja:

http://www.fao.org/nr/water/who.html

Quote
Moujahed Achouri
Director

Mr Achouri, a national of Tunisia, is a specialist in soil and water conservation as well as in watershed management sciences, with a broad coverage of technical and socio-economic related sciences and disciplines. He started his professional career in 1982 in the Forestry Department of the Ministry of Agriculture in Tunisia. His experience with International Organizations started in 1988 when he served for FAO/UNDP as National Chief Technical Advisor. He joined FAO in 1995 and since then has worked in Pakistan, Yemen, Syria, Egypt and Italy. Before joining the Land and Water Division he served in Cairo as Deputy Regional Representative for the Near East and as Head of the Multi-disciplinary Team for Oriental Near East and FAO Representative in Egypt. Throughout his career he was instrumental in establishing and enhancing a broad range of partnerships, in house and outside, and successful in bringing in the financial support of many donors. Mr. Achouri holds a B.Sc. in Rural Engineering and Soil and Water Conservation from the Institut National Agronomique de Tunis, Tunisia, and an M.Sc. in Watershed Management Sciences from Utah State University, USA.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.15 - klo:14:15
Kylläpä te yhdistyksen jäsenet nyt minua, puheenjohtajaraukkaa, juoksutatte! ;D

Mutta tämä nyt lähti, ja automaattivastaus kertoi, että perillekin meni.

__________________

Moujahed Achouri
Director, FAO
<sähköpostiosoite>


Sir,

in your presentation in Helsinki, 24.11.2015, titled "Soils and Global Challenges", organic farming is mentioned three times, as a solution.

We are now wondering did you really mean it?

You also said in it this:

"[...]and we need to increase production (quality and quantity) ... 60 % increase (2050)"

It is quite incompehensible to us how organic farming would help to achieve this target, when it is generally known how yields in it are only half or even a third compared to conventional farming (given that organic farming needs area to collect nitrogen).

You also mentioned as a method no-till farming, also as a solution. As far as we know, no till-farming and organic farming are incompatible methods?

Please, answer at your convenience. But, nevertheless, answer. Please.

Sincerely

Heikki Jokipii
chairman

Conservervation Society Productive Land - Protected Nature
(in Finland, name of the society translated in English)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.01.16 - klo:14:54
Jaaha, tätä myyttiä nyt halutaan elvyttää:

Ravinteiden kauppaajilla uusi kikka - Asiantuntijat Ylelle: "Ei kestä tarkastelua" (http://www.talouselama.fi/uutiset/ravinteiden-kauppaajilla-uusi-kikka-asiantuntijat-ylelle-ei-kesta-tarkastelua-6245025)

Quote
Tutkijat kumoavat väitteen, jonka mukaan nykyaikaiset viljelymenetelmät olisivat köyhdyttäneet maaperää ja samalla kasvien ravitsevuutta. Jotkut ravintolisien myyjät vetoavat markkinoinnissaan siihen, ettei tavallinen ruoka tehomaatalouden vuoksi enää riittäisi tarpeellisten ravintoaineiden saamiseen, kertoo Yle.

Soljuvasti puhuvat puhelinmyyjät yrittävät vakuuttaa suomalaisille, että tehomaatalous on köyhdyttänyt maaperää, emmekä enää saa kaikkia tarvittavia ravinteita. Myyjä kauppaa avuksi vitamiinivalmistetta. Lisätietoa tehomaatalouden vaikutuksista voi kuulemma etsiä itse netistä.

Ja epäilemättä myös löytää, luomuväki on hyvin aktiivista netissä. Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteiden professori Markku Ylihalla on sille kuitenkin tyly:

Quote
"Kyllähän siihen törmää heittona, mutta ei se kestä analyyttista tarkastelua", hän sanoo.

Professorin mukaan orgaanisen aineksen eli humuksen pitoisuus maaperässä on hieman alentunut vuosien varrella. Hän ei kuitenkaan näe, että tämä johtuisi niin kutsutusta tehomaataloudesta tai että se vaikuttaisi viljelykasvien ravintopitoisuuteen.

Mutta epäilemättä, jos tässä "normaalin" luomuväen lisäksi on nyt taustalla näitä ravinteiden kauppiaita, saamme ainakin hetken tästä teoriasta kuulla.

(Vinkki tähän, sähköpostitse: Jarrumies. Kiitos!)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 24.02.16 - klo:08:18
Mitä tämä on? Voi olla ihan järkeväkin hanke, mutta hiukan "tuoksahtaa" luomultakin. (Ja sellaisena sen muuten kyllä se eräs tietty Radio Suomen naisjuontaja esitteli):

Perunan ravintosisältö ihan eri luokkaa kuin 1940-luvulla – pohjalaisviljelijä koeviljelee vastavetona ravintorikastettua superpottua (http://yle.fi/uutiset/perunan_ravintosisalto_ihan_eri_luokkaa_kuin_1940-luvulla__pohjalaisviljelija_koeviljelee_vastavetona_ravintorikastettua_superpottua/8680361)

Quote
Rami Lilja on hankkinut oppinsa ravintorikastettujen perunoiden kasvatukseen Israelista saakka, koska siellä on hänen mukaansa tällä hetkellä saatavilla alan viimeisin tieto. Miehen tarkoitus on kasvattaa perunoita viljelykierrolla, johon kuuluvat sapattivuodet ja maata parantavat välikasvit, jotka murskataan peltoon ravinnoksi. Maahan on tarkoitus sitouttaa hiiltä ja saada aikaiseksi humusta, joka on kadonnut useilta perunapelloilta tehomaatalouden myötä.

– Humusta ei saada ylläpidettyä maassa, koska meillä on viljelyn monokulttuuria eli pellolla ei ole tarpeeksi eri kasvien viljelykiertoa. Lisäksi huono puoli on, että karjanlantaa ei käytetä nykyään lannoitteena lainkaan, kertoo Liljan työtä sivusta seurannut perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto.
(lihav. HJ)

Tehomaatalouden piikkiin siis meni humuksen katoaminen.

Luomusta vihjaa sekin, että alustavasti kerrotaan, miten nämä perunat sitten maksavat enemmän ... mutta koko tarina ei ihan sovi siihen kuvioon. Sen sijaan asia "loksahtaisi" aika hyvin edellisen puheenvuoroni kuvioon. Vaikka ei ihan siihenkään. Otetaanpa asiasta tarkemmin selvää.


PS. Moujahed Achouri ei ole "ehtinyt" vastata (ks. edellä). Taidanpa hiukan penätä vastausta, ainakin kerran.

PS2. 4.3.16: Kohtelias muistutuskirje on hänelle lähtenyt.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 10.03.16 - klo:14:55
Sain vasttauksen:

Quote
Dear Mr. Jokippi,

I am sharing with you the outcomes of the conference on organic agriculture and access to food and the international symposium on agroecology for food security and nutrition. 

ftp://ftp.fao.org/docrep/fao/meeting/012/ah949e.pdf

http://www.fao.org/about/meetings/afns/en/


Hope the content of the above will respond to the issues you raised.


Best regards,

Moujahed

Mutta näin hän siis väisti vastaamasta aika selkeään kysymykseeni. So. lue ensin nuo dokumentit jne.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.16 - klo:07:21
Tuo Moujahed Achourin vastaus viittaa siis käytännössä IFOAM:in - kansainvälisen luomuliiton - asiakirjaan, johon (ja ko. kokoukselle) järjestö on v. 2007 onnistunut saamaan FAO:n logon. Että tällainen voi onnistua, sitä olemme ihmetelleet jo aiemmin, koska siinä ei esitellä FAO:n linjaa.

Mutta ihmettelymme sen kun lisääntyy. FAO:ssa siis voi olla jopa apulaisjohtajina tällaisia "käenpoikasia" kuin Moujahed Achouri. Ja ilmeisesti Suomen luomuväki myös tietää tämän, ja pystyi kutsumaan tänne juuri "oikean" henkilön.

IFOAM:lta on sitten turha logiikkaa perätä: sille luomu on vastaus kaikkeen, ja kaikki siinä onnistuu, vaikkapa suorakylvö, satotason nostamisesta puhumattakaan. Siinä se ehkä kuitenkin on looginen, että varmasti sen mielestä tehoviljely on kaiken pahan syy, alku ja juuri.

***

Käsittääkseni FAO:n päälinja on edelleen se, että kehitysmaat voivat hyötyä luomuviljelystä vain ja ainoastaan siten, että myyvät luomutuotteita rikkaille maille. Vaikka hyödyn suuruudesta voi olla eri mieltä, niin sen toiminnan volyymi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg8141#msg8141) on ilmeisesti merkittävämpi kuin on uskottukaan.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.16 - klo:09:01
Näin se sana putkahtaa esiin aivan kuin refleksinä, automaattisesti tässäkin:

Luonnonsuojelijat tukevat maataloutta – "akuutti kriisi selvitettävä ja vastakkainasettelu pois" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/luonnonsuojelijat-tukevat-maataloutta-akuutti-kriisi-selvitett%C3%A4v%C3%A4-ja-vastakkainasettelu-pois-1.140528)

Quote
Sulkava haluaa, että maatilat uudistuvat. Hänen mielestään tehotuotannon edistäminen ja luonnonsuojelun vastustaminen heikentävät suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.
(lihav. HJ)

Aivan selvästi hän ei sano, mikä se tehoton vaihtoehto sitten olisi. Se käsitys kuitenkin syntyy, että kilpailukyky tulee lähinnä siitä, että tehdään etupäässä kaikkea muuta kuin - ruokaa.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.16 - klo:16:39
Jälkimiete edelliseen, ja tämä lainaus samasta artikkelista (lihav. HJ):

Quote
"Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kotimaista ruuantuotantoa tärkeänä ja tukee toimillaan maaseudun mahdollisuuksia", Sulkava kommentoi perjantaina järjestettävää traktorimarssia.

Kuten olemme monessa yhteydessä todenneet, niin luomualan lisääminen vähentää kotimaista ruoantuotantoa.

SLL ei taida olla tietoinen tästä, sehän maatalousohjelmassaan (http://www.sll.fi/mita-me-teemme/maatalousymparistot/maatalous) kannattaa tätä, koko EU:nkin osalta:

Quote
Vaadimme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista seuraavasti
[...]
5) Luonnonmukaisen maataloustuotannon osuutta lisätään merkittävästi.

Erityisenä kysymyksenä tuli mieleen, että kun tuon traktorimarssinkin osallistujat vaativat, että kotimaista ruokaa suosittaisiin enemmän, ovatko hekään miettineet, että heidän porukassaan on myös väkeä, joka ei oikeastaan sitä tuota, juuri nimeksikään? Tai ehkä juuri nimeksi, eli sen neljäsosan normaalista.

PS. klo 17:45: Lähetin Risto Sulkavalle ihmettelyni tästä ristiriidasta.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.16 - klo:05:10
Aivan selvästi hän ei sano, mikä se tehoton vaihtoehto sitten olisi. Se käsitys kuitenkin syntyy, että kilpailukyky tulee lähinnä siitä, että tehdään etupäässä kaikkea muuta kuin - ruokaa.

Ei se tästä Maaseutumediankaan jutusta selviä (vaikka - tottakai - arvaamme, että luomua sillä "vaihtoehdolla" tarkoitetaan):

Tehomaatalous Luonnonsuojeluliiton hampaissa (http://www.maaseutumedia.fi/tehomaatalous-luonnonsuojeluliiton-hampaissa/)

Quote
Maataloutta pitää Sulkavan mukaan kehittää ja ylläpitää ”myös vähän vaihtoehtoisilla tavoilla”.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja näkee maatalouden tulevaisuuden liitännäiselinkeinoissa ja biopolttoaineissa.

”Osittain veikkaan, että Suomessa monimuotoisuuden elvytys voisi olla tuotantosuunta.”
(lihav. HJ)

Jos hän aiemmin valittelee (vähättelee), että "[...] Ranskalainen saa joka tapauksessa suuremmat sadot”, niin eikö sama ranskalainen saa suuremmat sadot myös biopolttoaineiden tuottamisessa? Mutta sama vaikutelma tuosta tulee kuin edellä, että Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan Suomen maatalouden tehtävänä on tuottaa mieluiten kaikkea muuta kuin ruokaa.


PS. Meillä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa täysin eri näkemys biopolttoaineiden oivallisuudesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0), ja vielä aivan erikseen jyrkästi eroava kanta pelloilla tuotettavasta energiasta, joka meidän mielestämme on synti ja rikos sekä ihmiskuntaa että luontoa kohtaan. (Mutta siitä enemmän ko. keskustelussa.)

PS2.

PS. klo 17:45: Lähetin Risto Sulkavalle ihmettelyni tästä ristiriidasta.

En tainnut oikein selvin sanoin pyytää tai ainakaan vaatia vastausta, mutta joka tapauksessa sellaista ei ole tullut.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.16 - klo:06:35
Toinen tällainen variksenpelättisana "tehoviljelyn" ohella on "monokulttuuri". Tässä Iida Ruishalmeen analyysi siitä käsitteestä ja itse asiasta myös:

Are monocultures the great evil of GMOs and modern ag? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/11/monocultures-great-evil-gmos-modern-ag/)

Iida R. on Suomesta kotoisin, jos joku nimestä niin päätteli, päätteli aivan oikein. Toivottavasti hän julkaisisi tuon kirjoituksensa - ja muita hyviä kirjoituksiaan - myös suomeksi.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.16 - klo:06:06
Tästä otsikoinnista vastuu on täysin Suomen IPS:n ja maailma.netin:

Costa Rica ei uhraa metsiään tehomaataloudelle (http://maailma.net/artikkelit/costa_rica_ei_uhraa_metsiaan_tehomaataloudelle)

Tässä on linkki alkuperäiseen uutiseen:

Forests and Crops Make Friendly Neighbors in Costa Rica (http://www.ipsnews.net/2016/07/forests-and-crops-grow-hand-by-hand-in-costa-rica/)

Sen enempää suomennetussa artikkelissa kuin alkuperäisessäkään ei tehomaataloudesta sanota yhtään mitään. Ja jos rivien välissä jotain sanotaan, niin puhutaan sen puolesta:

Quote
Vaikka maatalouteen käytetty maa-ala on jopa vähentynyt, Costa Rican ruokaturva on kohentunut. FAOn mukaan costaricalaisista alle viisi prosenttia on aliravittuja eikä kukaan näe nälkää.

"Täällä on opittu, ettei metsiä tarvitse hakata satojen lisäämiseksi", toteaa FAOn Costa Rican johtaja Octavio Ramírez.

Tämä entinen käytäntö ei ihan varmasti ollut tehoviljelyä:

Quote
"Metsien hakkaaminen viljelysten ja karjanhoidon tieltä oli käytäntö Costa Ricassa 1970- ja 1980 -luvuilla", muistuttaa Costa Rican metsien rahoitussäätiötä Fonafifoa johtava Jorge Mario Rodríguez.

Uudet käytännöt, suurempine satoineen, pienemmällä viljelypinta-alalla, sitä sensijaan varmasti ovat. Joku peltometsäviljely mainitaan keinojen joukossa, mutta muualta tiedämme jo, että sen merkitys on marginaalinen satojen nostamisessa.

(Kommentti lähetetty myös ko. sivustolle.)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 07.08.16 - klo:05:56
Tässäkin HS:n artikkelissa tänään ...

Tutkimusretkeilijä etsi intiaanikansoja sademetsästä – työssä tarvittiin laulutaitoa ja alumiinikattiloita (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1470365719533)

... tuttu syyllinen löytyy ja muistetaan mainita:

Quote
Brasilian Amazonialla elää yhä arviolta 50–70 eristyksissä olevaa intiaaniryhmää, eniten koko maailmassa. Heitä uhkaavat laittomat metsurit, maakeinottelijat, tehomaatalous, kullankaivajat ja salakuljettajat.
(lihav. HJ)

Vaikka varmasti - jos toimittaja asetettaisiin tiukan kysymyksen eteen - hän ei kyllä pystyisi perustelemaan sitä, miten alueelle leviävä luomumaatalous olisi intiaanien kannalta parempi vaihtoehto. Luultavasti hän ei edes yrittäisi, vaan väittäisi vaan tarkoittaneensa yleensä maanviljelyä.

Lisäksi tiedämme, ettei Amazonian sademetsäalue ole hyvää maatalousaluetta, hyvin ohuen humuskerroksen takia. Niinpä todennäköisin (laittoman) maatalouden muoto siellä ei suinkaan ole tehoviljely, lannoitteineen. Vaan ryöstöviljely: viidakko kaskeksi, siitä pari satoa (tai vain yksi), ja sitten pois, uuteen paikkaan.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.16 - klo:04:27
Tämäkin on tavallaan sitä, miten ihmiset on "koulutettu" epäilemään aina tehoviljelyä ja sen keinoja (lihav. HJ):

Sietämätön lemu ajoi perheen kodistaan Päijät-Hämeessä – ”Haisee aivan ruumiille” (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001245054.html)

Quote
KOLMIHENKISEN perheen viikonloppu sai tuskallisen sävyn Päijät-Hämeen maaseudulla, kun maanomistaja levitti kotitalon viereiselle pellolle pahanhajuista lannoitetta. Perheenäiti Marjutin mukaan musta tavara lemusi myrkkykemikaaleille ja hajuun meinasi tukehtua.

Sinänsä myrkkykemikaalin haju taitaa olla samanlainen ilmiö kuin linnunmaidon maku: vaikka siitä voi puhua, niin ... (olihan täällä kerran esimerkki, miten joku todisti, kuinka hänen lapsuudessaan koko koti haisi DDT:lle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg65#msg65))

Mutta sen lisäksi tarinasta muutoin voi päätellä, että kyse lienee epäonnistuneesti (?) tuotetusta kompostoidusta mullasta. Ihan "kemikaalivapaasta" luomukamasta.

Quote
ILTA-SANOMIEN tavoittama maanviljelijä kertoo levittäneensä pellolleen tunnetusta yrityksestä hankkimaansa kompostijätettä. Maanviljelijä myöntää, että lannoite haisee varsin pahalle.

– Mutta se kynnetään kahden–kolmen päivän sisällä ja sitten haju lakkaa. Tiedän kymmeniä maanviljelijöitä, jotka levittävät sitä samaa kompostia. Tämä on täysin normaalia maataloustoimintaa, maanviljelijä sanoo.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.16 - klo:05:48
Toinen tällainen variksenpelättisana "tehoviljelyn" ohella on "monokulttuuri". Tässä Iida Ruishalmeen analyysi siitä käsitteestä ja itse asiasta myös:

Are monocultures the great evil of GMOs and modern ag? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/11/monocultures-great-evil-gmos-modern-ag/)

Iida R. on Suomesta kotoisin, jos joku nimestä niin päätteli, päätteli aivan oikein. Toivottavasti hän julkaisisi tuon kirjoituksensa - ja muita hyviä kirjoituksiaan - myös suomeksi.

Tässä vielä toinen analyysi tästä monokulttuurista, samalta GLP-sivustolta:

GMOs=Monoculture=Bio-disaster? Time to revise simplistic ideological narrative (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/20/gmosmonoculturebio-disaster-time-to-revise-simplistic-ideological-narrative/)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.17 - klo:07:50
Ja siihen piikkiinhän mahtuu, kun Henry Alen tässä yrittää olla tasapuolinen ja laajakatseinen (http://ruoka.ts.fi/horppyi-ja-herkkui/vuoden-kokki-semifinalisti-henri-alen-ruoka-ei-saisi-eriarvoistaa-ihmisia/):

Quote
– Tänä päivänä lihansyöjiä syyllistetään helposti. Totta kai lihan tehotuotanto on maapallomme kannalta kestämätöntä, mutta se on eri keskustelu eikä sitä pidä sotkea tähän, sanoo Alen.

– Ajatellaan vaikka kaukana Siperiassa elävää poronkasvattajaa – selviytyäkseen on tämä käyttänyt porostaan kaiken mahdollisen. Lihan ruuaksi, taljan vaatteiksi sekä luut ja sarvet käyttöesineiksi. Mikä onkaan tälläisen miehen kasvattaman lihan hiilijalanjälki? Alen kysyy.

Henri Alenin viime keväällä avatussa Finnjävel -ravintolassa ei tehotuotettua lihaa nähdä. Karigasniemeläisen Lumiporon ja Tammisaarelaisen Bovikin luomutilan lammasta ja kyyttöä kylläkin.
(lihav. HJ)

Vaikka hyvin pienellä  miettimisellä kyllä selviää, että se tehottomasti tuotettu liha vasta maapalloa, luontoa rasittaakin. Eikä niitä luomueläimiäkään tuolla tavalla tarkkaan käytetä, sarvia myöten. Eikä niistä poroista riitä syötävää (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg4636#msg4636) kuin hyvin pienelle ryhmälle - "eliitille", Alenin asiakkaille.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.17 - klo:05:30
Hesarin artikkelissa "Ötököistä ruokaturvaa" tänään (lihav. HJ):

Quote
Ennen muuta [Luken johtava tutkija Anne] Pihlanto toivoisi hyönteisten korvaavan soijaa - sekä ihmisravinnossa että eläinten rehussa.

"Soija on tuontitavaraa ja sen tehoviljely aiheuttaa ympäristöongelmia."

Luultavasti hänkin sanoi tuon sen suuremmin ajattelematta, noinhan on tapana sanoa. Vaikka sitten myöhemmin artikkelissa mainittiin soijan ongelmaksi, että sen takia raivataan sademetsää. Joka ei kyllä ole tehoviljelyä vaan pikemminkin ryöstöviljelyä, erityisesti kun tiedetään miten huonoa viljelysmaata entinen sademetsä on.

Sitten artikkelissa kerrottiin, että täydennysvalkuaisessa kotimaisessa rehutuotannossa kotimaisuusaste on vain 10-20%. Siitä ongelmasta ja ratkaisuyrityksistä meillä on jo keskustelu hyvässä alussa täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.msg9994#msg9994).
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.17 - klo:05:08
Ennen kuin tämä asia, havainto eli ilmiö yhtään (tutkijoille) selkenee ...

Saksalaistutkijat pyydystivät hyönteisiä 27 vuoden ajan ja tulos oli hälyttävä: Saalis pieneni 76 prosenttia – ”Jotain menee pieleen, jos tämä jatkuu” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005414880.html)

... niin alustavasti se jo laitetaan tehoviljelyn piikkiin (lihav. HJ):

Quote
Hyönteisten määrän vähenemisellä on suuri merkitys ravintoketjulle. Suomessa voi käydä samoin, jos asutus tiivistyy ja maatalous tehostuu Saksan mittoihin. Kato voi liittyä myös laajempaan sukupuuttoaaltoon, sanoo tutkija.

Ja vaikka myönnetään, ettei ilmiötä osata kunnolla selittää, niin tämä tietysti heti tiedetään (lihav. HJ):

Quote
Maatalouden ja ihmisasutuksen yhä tiivistyessä hyönteiset menettävät luontaisia elinalueitaan ja kuolevat torjunta-aineisiin.

PS,. Samaan tapaan asian uutisoi Kansan Uutiset:

HÄLYTTÄVÄ VAROITUSMERKKI: KOLME NELJÄSOSAA LENTÄVISTÄ HYÖNTEISISTÄ HÄVINNYT SAKSASSA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3794379-halyttava-varoitusmerkki-kolme-neljasosaa-lentavista-hyonteisista-havinnyt-saksassa)

Quote
"Laajan saksalaisilla luonnonsuojelualueilla tehdyn tutkimuksen mukaan on lentävien hyönteisten määrä vähentynyt vuodesta 1989 lähtien peräti 76 prosenttia.
[...]
Syystä ei varmuutta

Yksiselitteistä syytä ei tutkimuksen johtaja Hans de Kroon ole tiedotusvälineille antamissaan lausunnoissa pystynyt antamaan.

Todennäköisimpinä syinä tutkijat pitävät muutoksia elinympäristöissä ja torjunta-aineiden laajaa käyttöä. Myös ilmastonmuutos on voinut vaikuttaa asiaan.
[...]
Tutkijat korostavat, että kiireelliset lisätutkimukset olisivat tarpeen sekä toisilla alueilla että tarkempien mekanismien selvittämiseksi. Lentävien hyönteisten häviämistahti on tutkituilla alueilla ollut keskimäärin 6 prosenttia vuodessa."
(lihav. HJ)

Siinä tulikin jo kolme todennäköisintä syytä.

Viaton kysymys. Mitä Saksassa tapahtui v. 1989? Ai niin, Berliiinin muuri murtui. Aloitettiinko silloin ja vasta silloin myös torjunta-aineiden käyttö?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 22.10.17 - klo:05:39
Tässä Guardianin artikkelissa pohditaan tuota em. ilmiötä lisää:

Warning of 'ecological Armageddon' after dramatic plunge in insect numbers (https://www.theguardian.com/environment/2017/oct/18/warning-of-ecological-armageddon-after-dramatic-plunge-in-insect-numbers?CMP=share_btn_fb)

Tällainenkin näkökulma tulee esille:

Quote
Goulson said a likely explanation could be that the flying insects perish when they leave the nature reserves. “Farmland has very little to offer for any wild creature,” he said. “But exactly what is causing their death is open to debate. It could be simply that there is no food for them or it could be, more specifically, exposure to chemical pesticides, or a combination of the two.”

Eli voi olla ne torjunta-aineet, tai sitten maatalousmaa ei ylipäänsä tarjoa hyönteisille kyllin syötävää.

Minulle mieleen tullut kysymys: onko Saksassa siirrytty tuona aikana viljelemään jotain tiettyä viljalajia? Mtä ei olisi tehty muissa maissa, joissa ko. ilmiötä ei ole havaittu? Ainakin tietämäni mukaan Saksassa energiakasvit ovat viime aikoina vallanneet peltoja (vaikka se kehitys on tainnut alkaa vasta 2000-luvulla?).

Hesarihan (tai SYKE:n erikoistutkija Juha Pöyry) tiesi:

Quote
Pöyry sanoo, että Saksan hyönteismäärien kehityksen ei kuitenkaan voi olettaa pätevän ympäri Eurooppaa.

”Maatalous on Saksassa tehokkaampaa ja asutus tiiviimpää kuin esimerkiksi Suomessa. Lajien elinympäristöt ovat siellä hyvin pirstaleisia.”

PÖYRY kertoo, että Britanniassa tehdyssä seurannassa yöperhosten määrä on pudonnut jyrkästi 1960-luvulta näihin päiviin. Niin on tosin käynyt vain saarivaltion eteläosissa, joissa maatalous ja ihmisasutus on Saksan tavoin hyvin tiivistä.

Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa yöperhosten määrä ei ole juuri vähentynyt – ei myöskään Suomessa.

Suomessa ei myöskään ole viitteitä hyönteisten kokonaismäärän vähenemisestä valtakunnallisella tasolla. Kolmena viime vuonna kesämökkien pihoilla on saattanut havaita tavallista vähemmän pörrääjiä, mutta se on mennyt vuosittaisen säävaihtelun piikkiin.

Tuossakin on taas se kyseenlainen samaistus: maatalouden tiiviys = tehokkuus! Eli intensiivinen viljaly on tehoviljelyä, ks. edellä 05.09.11. Mutta tietääkseni se enempää Britanniassa kuin Suomessakaan ei ole erityisesti vältelty torjunta-aineita.

PS. Jos tilanne on tuo, eikö se merkitse sitä, ettei ihmisen nyt missään tapauksessa pidä ryhtyä hyönteisiä pyydystämään ja syömään?  Ainakaan Saksassa? ;D
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 24.04.18 - klo:01:59
HS ja/tai Birdlife kertovat:

Maailmanlaajuinen selvitys varoittaa: Sukupuutto uhkaa joka kahdeksatta lintulajia – suurin syy maatalous (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005652644.html)

Quote
TÄRKEIMMÄT syyt lintukatoon ovat raportin mukaan tärkeysjärjestyksessä tehomaatalous, metsien hakkuut, vieraslajien leviäminen, kestämätön metsästys sekä ilmastonmuutos, joka pidemmällä aikavälillä voi muodostua kaikkein pahimmaksi uhaksi linnuille.

Laajeneva ja tehostuva maatalous uhkaa kaiken kaikkiaan jopa 74 prosenttia maailman lähes 1 500:sta uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
(lihav. HJ)

Ja minkälaista tämä tehomaatalous sitten on:

Quote
Raportin mukaan maatalouskäytössä oli 300 vuotta sitten vain noin kuusi prosenttia planeetan maapinta-alasta. Nykyään maatalouskäytössä (mukaan lukien laidunmaat) on jopa 38 prosenttia maapinta-alasta.

Nopeimmin luonnonalueita muutetaan maatalouskäyttöön trooppisilla alueilla. Tähän ajaa kasvava globaali kahvin, kaakaon, sokerin ja soijan kysyntä.

(Eiköhän Afrikan nopealla västönkasvullakin ole jotain tekemistä asian kanssa? Ei, halutaan syylistää vain noita "ylellisyystuotteita" käyttäviä, ei nälkäisiä lapsia tai heidän vanhempiaan! HJ)

Samaa tarinaa englanniksi Bird Life Internationalin sivuilta, Euroopan osalta:

http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/agriculture-and-biodiversity-eu

Ja näyttää siltä, että Bird Live suosittelee ihan omaa maatalouden harjoittamistapaa:

http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/less-favoured-areas-and-high-nature-value-farmland

Joka ei ole suoranaisesti luomua, mutta vahvasti sinnepäin. Siis selvästi sellaista, jossa asiat tehdään niin laajaperäisesti, että ne ovat vähän rempallaan. Ja niin linnutkin saavat osansa. Tästä näkemyksestä varmasti tulee tämäkin HS:n uutisessa myöhemmin esiintyvä teoria:

Quote
KUUKAUSI sitten HS uutisoi Keski-Euroopan lintukadosta. Peltolinnut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella.

Pääsyyllisiä ovat tutkijoiden mukaan maanviljelyksessä käytettävät hyönteismyrkyt. Ne eivät tapa lintuja, mutta tuhoavat niiden ruokaa eli hyönteisiä.

Mutta miten päästä yli siitä loogisesta tosiasiasta, että jos maata viljellään ekstensiivisesti ja huonotuottoisesti, niin tietysti silloin viljelypinta-alaa tarvitaan paljon? Ja jos melkein koko maa on viljeltyä, kuten Ranska, niin silloin tietysti linnutkin ovat viljellystä alasta riippuvaisia. Suomessa ei kyllä hyönteismyrkkyjen käyttö uhkaa hyönteisiä hävittää sukupuuttoon (vaikka joskus kesäiltana ulkoterassilla sitä eräiden lajien osalta suoranaisesti, ainakin alitajuisesti, toivoisikin ...  ;))

Mutta voisi kokeilla, miten tuosta loogisesti irtoava iskulause toimisi tai saisi kannatusta:

"Lintujen vuoksi EU:n maatalous on tehtävä tehottomaksi!"

Tuo voisi olla jo Hesarillekin liikaa.  ;D

_________

Tämä sen lisäksi, että Bird Lifen ilmaisu "intensive agriculture" oli tavanomaiseen tapaan käännetty suomeksi "tehomaatalous". Josta jo edellä. - Silloin kun luomulla yritetään saada (ihan sääntöjen puitteissa) kunnon satoja, se on kyllä "intensiivistä viljelyä"! Vaihtoehtoinen slogan edelliselle: "Euroopan linnut tarvitsevat laiskoja luomuviljelijöitä!"  ;D
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.18 - klo:06:23
Ja siihen piikkiinhän mahtuu, kun Henry Alen tässä yrittää olla tasapuolinen ja laajakatseinen (http://ruoka.ts.fi/horppyi-ja-herkkui/vuoden-kokki-semifinalisti-henri-alen-ruoka-ei-saisi-eriarvoistaa-ihmisia/):

<klips>
Henri Alenin viime keväällä avatussa Finnjävel -ravintolassa ei tehotuotettua lihaa nähdä.
<klips>

Vaikka hyvin pienellä  miettimisellä kyllä selviää, että se tehottomasti tuotettu liha vasta maapalloa, luontoa rasittaakin. Eikä niitä luomueläimiäkään tuolla tavalla tarkkaan käytetä, sarvia myöten. Eikä niistä poroista riitä syötävää (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg4636#msg4636) kuin hyvin pienelle ryhmälle - "eliitille", Alenin asiakkaille.

Henry Alen on pyrkinyt muissakin kannaotoissaan olemaan jollakin tavalla tasapuolinen, keskitiellä, kuten vaikka tässä:

Huippukokki Henri Alén: ”Eettisyys on seuraava suuri ruokatrendi” (https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/huippukokki-henri-alen-eettisyys-seuraava-suuri-ruokatrendi)

Quote
Maailma ei pelastu syyllistämällä niitä, jotka eivät osta luomua tai lähiruokaa. Finnjävel-ravintolan juuri avanneen Henri Alénin mielestä tärkeintä
[...]
Alénin mielestä luomu- tai lähiruokainnostuksen ei kuitenkaan tule johtaa siihen, että aivan kaiken pitäisi olla luomua tai läheltä.

Noista lihavoimistani sanoista kyllä hiukan paistaa, minne päin hän kuitenkin oli kallellaan pari vuotta sitten. Mutta tästä tuoreesta twiitistä näkyy, että nyt hän on todella funtsannut asiaa, ennakkoluulottomasti:

Quote
Henri Alen @HenriAlen · 3. toukok.

Geeni manipulaatio vai tuholaistorjunta? Luomu vai tehoviljely? Ruokaa kaikille vai kestävästi osalle? Siinä miettimistä.. #haloo? #kukaties #amiksessaeipuhuttu

Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.18 - klo:04:48
Taas käytetään toisiinsa kuulumattomien asioiden kytkemistä, jotta saadaan ikävistä asioista syytettyä modernia maataloutta:

Näkökulma: Kenen vettä syömme? (https://www.maailma.net/nakokulmat/nakokulma-kenen-vetta-syomme)

Quote
Etelän tuotannon vitsauksena on paitsi alati kasvava globaali kysyntä, paradoksaalisesti myös ”kehittyneet” viljelymenetelmät. 1960-luvulla toteutettu vihreä vallankumous toi mukanaan keinokastelun, joka kyllä paransi satoja, mutta perustui pohjavesivarantojen ylikulutukseen. Jäljet ovat nähtävissä nyt, kun lähteet ja kaivot alkavat sen seurauksena olla kuivia ja viljelymaat pilalle suolaantuneita. Myös suurteollisuuden suosimat monokulttuuriplantaasit ja väkilannoitteiden käyttö häiritsevät vesikiertoa aivan toisella tavalla kuin pienen mittakaavan monilajiset ja viljelykiertoon perustuvat viljelmät.

Kirjoittaja ei yritäkään laskea, paljonko vettä kuluttaisi saman ruokamäärän tuottaminen noilla pienillä (ilmeisesti) luomutiloilla. Eikä Vihreä vallankumous takuulla perustunut pohjavesivarojen käyttöön, eikä oikeastaan tuonut keinokastelua mukanaan. Perinteisillä menetelmillä uskotaan pärjättävän ilman keinolannoitteta, mutta ilman vettä toimivasta viljelymenetelmästä en ole kyllä kuullut. Ei sellaista ollut käytössä silloinkaan, että kun keinokastelua jo tuhansia vuosia sitten käytettiin.

Eikä artikkeli yritäkään perustella, miten väkilannoitteiden käyttö häiritsisi vesikiertoa. Perusteluksi riittää, että väitetään niin olevan. Samassa lauseessa, jossa toisena syyllisenä esitetään monokulttuuriplantaasit (sanassakin jo propagandistisesti koplattu kaksi eri asiaa). Eikä "suurteolllisuudella" ole juuri tekemistä, saati sananvaltaa maataloudessa, missään maailmassa. Vaikka Vandana Shiva toista kertookin.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.18 - klo:05:33
Tällainen saarnamies on nyt tuotettu Suomeen (ja kirja käännetty suomeksi):

Farmageddon-kirjan kirjoittaja Philip Lymbery Suomeen (http://animalia.fi/2018/10/24/farmageddon-kirjan-kirjoittaja-philip-lymbery-suomeen/)

Quote
Lymbery on tullut tunnetuksi teoksestaan Farmageddon. Siinä hän yhdessä kirjan toisen kirjoittajan Isabella Oakeshottin kanssa maalaa kuvaa tehotuotannon aiheuttamasta katastrofaalisesta tulevaisuudesta, joka on jo käsillä. Farmageddon oli vuonna 2014 yksi Timesin Writers Books of the Year -teos. Nyt Farmageddon on julkaistu myös suomeksi alaotsikolla Halvan lihan todellinen hinta. 

Science-lehden julkaisema tutkimus kertoo, miten tehomaatalous ja nykyinen tapamme tuottaa ja kuluttaa eläintuotteita on suoraan yhteydessä maapallomme tilaan. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa uudessa raportissaan ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista. Raportissa todetaan, että muun muassa kulutustottumustemme pitää muuttua ja lihansyöntiä on vähennettävä. Lukuisat muut tutkimukset puoltavat näitä seikkoja. 

Farmageddon-teos näyttää meille maailman, jossa jatkuva tuotannon tehostaminen johtaa maaseudun, ympäristön ja eläinlajien kuolemaan, tautien leviämiseen ja miljardien nälänhätään. Farmageddon ei ole vain ennuste, se on jo alkanut.


Eli kaikenlaista ikävää ja uhkaavaa maailmassa on. Ja kaiken syynä on: tehomaatalous.

Suurin piirtein saman tarinan julkaisi tänään HS. Siinä sentään tasapainotettiin tarinaa antamalla MTK:n kommentoida väitteitä. (Linkkaan jutun tänne, jos se löytyy.)

Iloisesti jutussa (ja ilmeisesti kirjassakin) sotketaan asiaan niin ruokahävikki, kasvissyönti, eläinten kohtelu, ilmastonmuutos kuin viljelymenetelmätkin. Luomusuosituskin vilahtaa Hesarin jutussa.

Eikä epäjohdonmukaisuutta yritetä turhanpäiten vältellä. Jeremiadin mukaan resurssit ovat niukkenemassa ja tehomaatalouden yksi vika on se, ettei se ole kyllin tehokasta.

***

Tulihan se nettiin, myös tämä Hesarin juttu:

Tehomaatalous tuhoaa luonnon ja uhkaa aiheuttaa nälänhädän – Eläimiä puolustava menestyskirjailija kertoo, miten ongelmat ratkaistaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000005878737.html)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.18 - klo:07:58
Tämä täytyy Hesarin jutusta lainata erikseen:

Quote
Maatalouspolitiikan alkuperäinen tarkoitus oli hyvä: Toisen maailmansodan jälkeen 70 vuotta sitten piti saada ruokittua kasvava väestö. ”Siinä tilanteessa oli oikein pyrkiä tehostamaan ruoan tuotantoa”, Lymbery myöntää.

Tämä pyrkimys kuitenkin synnytti nykyisen tehomaatalouden, joka täytti tavoitteensa lyhyellä tähtäimellä mutta uhkaa aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia pitkällä tähtäimellä.

Näkökulma on koko ajan globaali, maapallosta puhutaan. Lymbery on siis huomannut maapallon väestön lakanneen kasvamasta noin 70 vuotta sitten? Muut eivät vain ole tuota (?) huomanneet:

Quote
”Tämä ei ole viljelijöiden vika, vaan politiikan päätöksentekijöiden vika. He eivät ole heränneet siihen, että maailma on muuttunut 70 vuodessa”, Lymbery sanoo.

***

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi Lymberyn teesejä hyvin ja analyyttisesti. Ja täsmällisen tiedon pohjalta (erityisesti Suomen osalta) kun taas Lymberyn teesit itse pohjautuvat selvästi vankkaan mutu-menetelmään.

***

Jos nyt vähän haljuilee, niin luulenpa,, että hänen asiantuntemuksensa ell tuon Lymberyn perustuu lähinnä tähän:

Quote
Hän asuu Etelä-Englannin maaseudulla perheensä kanssa. Hänellä on 12 kanaa, ankka ja koira.

Plus tietoon  siitä, että  maataloudesta jotain raflaavaa (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/ruokafetismi.php) kirjoittaessaan voi aika ajoin saada kirjojaan hyvin kaupaksi.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.19 - klo:04:30
Tässä on kyse kansainvälisestä aktiosta:

Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin  (https://yle.fi/uutiset/3-10641226)

Ja kohteena on juuri tehoviljely, pari lainausta tuosta:

Quote
2. kysymys: – Pitääkö tehomaataloutta ja tehometsätaloutta rajoittaa, kun esimerkiksi mustikan väheneminen aiheuttaa hyönteisten lajikatoa?

Pasi Sihvonen vastaa: – Tutkimustuloksien mukaan tehomaatalouden alueilla hyönteiskato on ollut massiivista. Tämä viittaa siihen, että nykyiset maatalouskäytännöt eivät ole kestävällä pohjalla.
(lihav. vastauksessa HJ)

Vaikka jo vastauksesta 1. kysymykseen näkyy ...

Quote
1. kysymys: – Mitä voimme tehdä hyönteisten pelastamiseksi? Auttavatko ns. kesäkukkaniityt, mesibaarit ja hyönteishotellit, vai onko ratkaisu niittyjen perustaminen ja metsien jättäminen monimuotoisiksi?

Pasi Sihvonen vastaa: – Elinympäristöjen väheneminen, yksipuolistuminen ja pirstaloituminen ovat keskeisiä hyönteiskadon syitä. Toimet, mitkä edesauttavat hyönteisille tärkeiden elinympäristöjen säilymistä, ovat tärkeitä. Esimerkiksi kukkaniityt, kukkivat tienpientareet ja mesibaarit ovat tärkeitä ja yksittäisen ihmisen vaikutuspiirissä.

... että kyse on oikeastaan maa-  ja metsätaloudesta sinänsä, ja siitä, miten ihminen valtaa luonnolta alaa. Puhetta on hiukan hyönteismyrkyistäkin, mutta hyvin epämääräiseksi jää sen hahmottelu, millaisiksi maatalouskäytännöt pitäisi muuttaa.

Voidaan tietysti sanoa, ettei sen neuvominen ole enää hyönteistieteilijän asiakaan. Mutta oikeus heillä epämääräisesti haukkua nykykäytäntöjä aina pysyy.

Jos raaputettaisiin vähän pintaa, niin mitähän olisi sanottavaa näistä tehoviljelyn käytännöistä:

- kenolannoitteista, jotka nostavat satotasoa, ja siten pienentävät viljelyn alan tarvetta
- GMO-lajikkeista, jotka torjuvat itse tuholaisensa, ja täsmällisesti vain ne
- niiin, ja rikkakasvien torjunta-aineista? (esimerksi kelpaa vaikka glyfosaatti)

Mutta kyllä hyönteistieteilijänkin kirkasotsaisuus voisi vähän vähentyä, jos hänen pitäisi vastata, miten toimia nk. armeijamatoa vastaan Afrikassa, tai meillä Suomessa gammayökköstä vastaan, jos se jatkossa yleistyy.

***

Tästä GLP:n linkkaamasta Guardianin artikkelista näkyy ...

Intensive agriculture driving insects towards extinction, threatening “catastrophic collapse of nature’s ecosystems,” study claims (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/11/intensive-agriculture-driving-insects-towards-extinction-threatening-catastrophic-collapse-of-natures-ecosystems-study-claims/)

... miten kansainvälisestä asiasta, kampanjasta nyt on kyse. Ja miten siinäkin syylliseksi leimataan "intensive agriculture" vaikka oikeastaan useimmiten syntien tekijä on yksinkertaisesti "agriculture". Niin, ilmastonmuutosta ei tietysti unohdeta syyttää.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.19 - klo:05:56
Itse asiassa myös YLE  julkaisi tuon Guardianin artikkelin:

Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla hyönteiset katoavat maailmasta sadassa vuodessa – "Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi" (https://yle.fi/uutiset/3-10640483)

Ja siinä oli kerrottu selvemmin, mitä ajetaan:

Quote
Tohtori Sánchez-Bayon mukaan tärkein yksittäinen muutos, jonka ihmiskunta joutuu tekemään, on maatalouden muuttaminen luonnonmukaisempaan suuntaan. Luomutiloilla, joilla hyönteismyrkkyjä ei käytetä, hyönteisten määrä on suurempi.

– Teollisessa mitassa toimiva tehomaatalous on se, mikä tappaa ekosysteemin.

Mutta siinä se on taas: teollinen mittakaava*) on sotkettu asiaan. Ja onhan se siellä esillä jo näinkin:

Quote
Myrkkyjen ohella hyönteisiä hävittää maatalouden tehostuminen teollisiin mittoihin, jolloin hyönteisille ei jää elintilaa.

– Tämä tarkoittaa, että kaikki puut ja pensaat, jotka aiemmin ovat ympäröineet peltoja, on nyt eliminoitu. Jäljellä on enää paljaita maa-aloja, joita käsitellään synteettisillä lannoitteilla ja myrkyillä.

Hyönteisten elintilaa kutistaa myös kaupunkien ja muun asutuksen leviäminen.

Tuoko muka tehostamista? Jos samalta alalta saadaan suurempia satoja, on varaa säästää puita ja pensaita ynnä muita suoja-alueita luonnolle. Ja sitä myös tehdään. Sen sopisi tietysti olla pakollista. Ja kun näin on menetelty, yhteensä lajirunsaus on ollut jopa luomutiloja suurempi.

Mutta mitä ihmettä synteettiset lannoitteet hyönteisiä haittaavat? Tai kasvimyrkyt?

Eli alkaa yhä selvemmin näyttää siltä, että kyse on luomukampanjasta.

Ja kyllä tohtori Sánchez-Bayoninkin pitäisi vastata, mitä teemme nk. armeijamadolle ja gammayökköselle. Panemmekö vain myönreisesti merkille näiden perhoslajien ilahduttavan leviämisen? Erityisesti luomupelloilla. Emmehän me niiden syömiä satoja niin kauheasti tarvinneet?

________

*) artikkelin kuvituskin on valittu tukemaan tuota mittakaavasanomaa: 5 leikkuupuimuria ajaa viistosti vierekkäin suunnattoman suurella pellolla. Että sellaista on se tehoviljely.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.19 - klo:06:04
Helsingin Sanomat ryhtyi tänään jo hiukan toppuuttelemaan:

Häviävätkö hyönteiset maailmasta tyystin?
Tilanne on vakava, mutta ennuste täystuhosta ei kestä tarkastelua, sanovat suomalaiset tutkijat. (https://www.hs.fi/paivanlehti/14022019/art-2000006000243.html)

Mutta ei perääntynyt siinä, mikä on syyllinen (kuvateksti):

Quote
Hyönteiset ovat välttämättömiä maataloudelle, mutta tehomaatalous hävittää niitä.

Hiukan asiaa täsmennettiin paperilla tekstissä, mutta periaatteessa riitti siinäkin yksinkertainen sanoma: se on se kauhea tehomaatalous. Ja sen "myrkyt".

Tutkijoiden pääpointtina oli tuossa kritiikissä, että tulokseen oli päädytty tutkimalla vain taantuvia populaatiota. Eikä niitä, jotka olivat pysyneet vakaina tai kasvaneet.

Myös Suomen Luonto protestoi tuota huhua/uutista:

Maailman hyönteiset eivät ole katoamassa seuraavan sadan vuoden aikana (https://suomenluonto.fi/maailman-hyonteiset-eivat-ole-katoamassa-seuraavan-sadan-vuoden-aikana/)

Mutta nämä syyt kelpasivat sillekin:

Quote
Hyönteiskatoa aiheuttavat tehomaatalous ja siitä johtuva pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkyt, kaupungistuminen ja rakentaminen, lannoitteet, metsien tuho ja tehometsätalous sekä kosteikkojen ja virtavesien rakentaminen ja sääntely.

Nämä syyt hyönteisten, kuten monien muidenkin eliöiden katoon on kuultu jo moneen kertaan, eikä niistä saa näyttäviä klikkiotsikoita.

Kuultu se on ehkä ennenkin, mutta silloinkaan ei selitetty, miten lannoitteet haittaisivat hyönteisiä. Myös pistetään rajusti mutkia suoriksi, jos sanotaan, että pientareiden ja luonnonniittyjen kato johtuu tehomaataloudesta.

Hesarin artikkeli oli selvästi laadittu tuon artikkelin pohjalta.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.19 - klo:11:01
Ilmestyihän maailmalla jo tehoviljelyn puolustuskin, tässä esille tulleessa kysymyksessä:

Modern farming isn’t driving insect declines, agricultural industry says (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/13/modern-farming-isnt-driving-insect-declines-agricultural-industry-says/)

Quote
But Sarah Mukherjee, chief executive of the Crop Protection Association, pointed out the review contained no new evidence and suggested the researchers had sought to blame agriculture for habitat loss while downplaying the effects of urbanization, deforestation and population growth.

“Crop protection products play a fundamental role in ensuring land is as productive as possible, meaning more land can be left for nature and biodiversity,” she added.

“As a recent study published in Nature concluded, modern productive agriculture is the best way to meet growing demand for safe, affordable food, whilst reducing agriculture’s environmental footprint and conserving biodiversity.”

Huomaa, miten tuossa otetaan ihan erikseen sellaiset syyt kuin kaupungistuminen jne. Kun taas Suomen Luonnon artikkelissa ne esitetään yhtenä könttänä - tehomaatalouden kanssa. Kun taas Mukherjee asettaa ne jopa vastakkain. Mikä minusta on hyvin perusteltua.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.19 - klo:05:16
Myös Maaseudun Tulevaisuus näyttää nielevän tuon idean, varsinkin otsikossaan:

Huolestuitko hyönteiskadosta? Hyönteisten ja terveellisyyden ystävä suosii kotimaista ruokaa ja luomua (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.379683)

Mutta tekstissä jo pilkahtaa tämä, joka siis loogisesti on oikeastaan vastaväite:

Quote
Hyönteisten elinoloihin vaikuttaa moni muukin asia kasvinsuojeluaineiden lisäksi. Esimerkiksi Suomessa runsaslukuiset peltojen pientareet, suojakaistat ja maatalouden perinnebiotoopit, kuten luonnonhoitopellot, niityt ja kedot tarjoavat elinympäristöjä eliöille.

"Varmasti parannettavaa pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden elinolosuhteissa on. Pölyttäjien tekopesät ovat yksi keino rakennetuilla alueilla", Virtanen toteaa.

Nuo pientareet ym. tulevat, kuten sanottua, paremmin mahdollisiksi, jos varsinaiselta peltoalasta saadaan kunnon sato.

MT ei olisi MT, ellei se käyttäisi nyt tätäkin saumaa ja kohua kotimaisen ruoan puffaamiseen:

Quote
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) raportit torjunta-ainejäämistä kertovat, että suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten jäämiä Euroopassa ja siten kenties koko maailmassa. Siinä mielessä hyönteiskadosta ja myrkkyjen käytöstä huolestuneen kuluttajan kannattaa suosia kotimaista ruokaa.

Mutta kummassakin pyrkimyksessään myös tuo artikkeli puhuu myrkyistä kokonaisuutena, laskee kokonaismääriä. Vaikka rikkakasvien torjunta (joka muodostaa suuren osan kokonaismääristä) tuskin uhkaa millään tavalla hyönteisiä.

Keinolannoitteista puhumattakaan. Niinhän ei MT:n artikkelissa väitetä, mutta otsikko siihenkin suuntaan vihjaa.


PS. Tuosta hyönteismyrkkyjen osuudesta tämä tieto:

Quick Facts & Statistics on the Agrochemicals Industry (https://blog.marketresearch.com/quick-facts-and-statistics-on-the-global-agrochemicals-industry)

Quote
Agricultural chemicals market segments include herbicides, fungicides and insecticides. Herbicides was the largest segment in the global pesticide and other agricultural chemicals market with a 49% share of the market. It is followed by fungicides and insecticides with 26% and 25% respectively.

Eli vain neljännes kasvinsuojeluaineista tähtää hyönteisten torjumiseen. Vaikka se epäilemättä tapahtuukin useimmiten ne tappamalla.

Mutta tuossakaan ei ole vielä sanottu, että ne olisivat silti yleisesti vaarallisia, esim. hyödyllisille hyönteisille. Päinvastoin, sekä Suomen että EU:n tavoite on, ettei mikään niistä olisi tuolla tavalla vaarallinen. Ja jos huomataan, että jokin on, se poistetaan valikoimasta.

Siinä mielessä hyönteiskadosta huolestuneen ei ruokavalinnoissaan kannata luultavasti yhtään miettiä koko asiaa!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.19 - klo:07:27
Luomukauppa käyttää tietysti heti hyväkseen tuollaiset uutiset. Näin ekokauppa Ekolo Facebookissa, mutkat suoriksi oikaisten (lihav. HJ):

Quote
Hyönteiset ylläpitävät maapallon elämää.🐝🦋🐞🌎
Yli 40 prosenttia maailman hyönteislajeista uhkaa sukupuutto, kertoo Biological Conservation -lehdessä tammikuussa julkaistu tutkimus!

Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen syy hyönteisten joukkokuolemalle on elintilan väheneminen ihmisen toiminnan seurauksena. Myös maataloudessa käytettyjen kemikaalien käyttö ja ilmastonmuutos ovat syitä hyönteisten häviämiselle.

Niin luonnon kuin kulttuurienkin monimuotoisuuden vaaliminen ovat yksi Ekokauppa Ekolon toiminnan kulmakivistä. Lähestulkoon kaikki valikoimamme tuotteet ovat luomua, joten niiden valmistuksessa on minimoitu luonnolle ja ihmisille haitallisten synteettisten aineiden käyttö. Meille on myös hyvin tärkeää, että yhteistyökumppanimme huomioivat tuotannossaan luonnon tarpeet ja syklin, niin että raaka-aineita ei viljellä teollisesti siten, että kaikki muu elämä joutuu väistymään tuotannon tieltä.

Eli vähän vielä reippaammin yleistäen kuin Maaseudun Tulevaisuus edellä. Ne on ne kemikaalit, synteettiset aineet.

Tämän antavat varmaan niin Ekolo kuin Maaseudun Tulevaisuus (lainaus sieltä) luomulle anteeksi:

Quote
Luomuviljely on hyönteisille armollisempaa, koska siinä käytetään vähän tai ei lainkaan torjuntakemikaaleja. Luomussa tuhohyönteisten torjuntaan käytetään vain luonnon pyretriinivalmistetta.

Mutta annas olla, jos on käytetty kemiallisesti käytännössä samanlaisia synteettisiä pyretroideja. Hyi kauhistus!

***

Lyhyt johdatus tuohon viimeksi mainittuun asiaan:

Torjuntatuotteissa käytettävät tehoaineet
Pyretriinit ja pyretroidit (http://www.hyonteismaailma.fi/torjunta/torjuntatuotteissa_kaytettavat_tehoaineet.html)

(Tuon sivun toteutuksessa on käytetty vekkulia ideaa! Älkää säikähtäkö, jos teillä on käytössä iso näyttö ... )

Ihmisille haitallisuudesta (tuosta lähteestä):

Quote
Pyretriinin huono puoli on sen allergisoiva vaikutus, joka johtuu aineessa olevista epäpuhtauksista. Raid-tuotteissa käytetään vain puhdistettua pyretriiniä, joten tätä ongelmaa ei tuotteissamme ole. Pyretriinin herkistävästä vaikutuksesta on pyritty eroon kehittämällä pyretroideja.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 22.02.19 - klo:08:10
Tehoviljely kelpaa vastustettavaksi myös Euroopan parlamentille:

MEPs want less EU money going to intensive farming (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/konews/meps-want-less-eu-money-going-to-intensive-farming/)

Suoraan ei sanota, että tukea luomulle haluttaisiin lisätä, mutta se saattaa olla kätketty tähän:

Quote
MEPs from the environment committee have, however, adopted recommendations to improve CAP funding for green measures. The MEPs called for 30% of the direct payments budget and 40% of the rural development budget to be devoted to environmental measures.

Greenpeace kirjoituksen mukaan vastustaa "teollista maataloutta" puhumalla pienten maatilojen säilyttämisen puolesta. Mutta siinäkin taitaa olla luomuinen ketunhäntä kainaloon kätkettynä.

***

Yritetäänkö eurooppalaistakin keskustelua ohjata samaan harhaanjohtavaan maailmakuvaan ja vastakkainasetteluun,  josta kerrottiin tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg13610#msg13610)?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 23.02.19 - klo:08:12
MT:n tulkinta samasta uutisesta:

EU:n ympäristömepit ehdottavat: eläinten määrää, torjunta-aineiden käyttöä ja kyntöä rajoitettava tukien saannin ehtona (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.383842)

Quote
Ympäristövaliokunta pyysi EU:ta osoittamaan vähintään 30 prosenttia suorista tuista ja 40 prosenttia maaseudun kehittämistuista ympäristötoimiin. Rahoitusta tehomaatalouteen, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta, tulisi sen sijaan leikata.

”Haluamme yhteisen maatalouspolitiikan, joka palkitsee viljelijöitä ja torjuu ilmastonmuutosta. Sanoimme selvästi ei sellaiselle maatalouspolitiikalle, joka maksaa sokeasti pelkistä hehtaareista ja haluaa tehostaa tuotantoa", hollantilaismeppi Bas Eickhout kommentoi.

Onko siis hänen mielestään viljelyalan laajentaminen tehoviljelyä? Hyvin kummalliselta tuntuu tavoite, että maatalous pitää tehdä (tai jättää) tehottomaksi. Tumpelotko luonnon monimuotoisuutta parhaiten suojelisivat?

Suorakylvöä olisi tuettava ja samalla vähennettävä torjunta-aineiden käyttöä? Haaveilevatko mepit, että se kuitenkin luomussa onnistuisi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg13523#msg13523)?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.19 - klo:09:25
Näillekin kirjoittajille tuotannon tehostaminen on jotenkin epäilyttävä asia (lihav. HJ):

Paikallinen tuotanto on ruokaturvan tae (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006013026.html)

Quote
Erityisen heikossa asemassa ovat pientuottajat. Toisin kuin moni luulee, he tuottavat suurimman osan maailman ruoasta. Valitettavasti pientuottajat ympäri maailman – niin köyhissä kuin vauraissakin maissa – kamppailevat toimeentulostaan, sillä he eivät voi vaikuttaa siihen, miten ruoasta käydään kauppaa. Tuotannon tehostaminen kaivaa maata heidän jalkojensa alta.

Vaikka omat sadot saisi kasvamaan, taloudellinen tilanne ei parane, jos tuottajan osuus jatkuvasti heikkenee ja on alisteinen globaalien ruokamarkkinoiden hintavaihteluille. Globaalin tuotannon lisäämiseen keskittyvä politiikka heikentääkin ruoan alkutuotannon parissa työskentelevien ihmisten olosuhteita ja pahimmillaan kasvattaa ruokaturvattomuutta.

Ratkaisuja on haettava paikallistuotannon kestävyydestä ja paikallisista ruokaketjuista, joita kansainvälinen kauppa täydentää, ei heikennä. Toimiessaan hyvin paikalliset ruokaketjut ja pientuotanto tutkitusti synnyttävät monipuolista työllisyyttä ja vaurautta ympärilleen. Paikallinen ruokatalous on siis myös ruokaturvan tae.

Jotain siis tarttis tehdä, vaikkei ole ihan selvää, mitä:

Quote
RUOANTUOTANTOA joudutaan sopeuttamaan ympäristön muutoksiin, ja samaan aikaan on vähennettävä ympäristökuormaa. Tekemisen tapoja pitää muuttaa. Samalla on pyrittävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään sekä omavaraisuutta lisäävään ruokajärjestelmään.

Ruoantuotannon tapoja ja ruokaketjuja tulee kehittää paikallisyhteisöjen ehdoilla sekä paikallisiin ympäristöoloihin sopiviksi. Tuottajia ja heidän yhteisöjään on autettava.

Mutta kaikenlaista tehokkuuden lisäämistä on ilmeisesti kirjoittajien mielestä tuossa vältettävä?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.19 - klo:05:34
Em. kirjoittajista Galina Kallio oli epäluuloinen tehoviljelyä kohtaan jo väitöskirjassaan (lihav. HJ):

Ihmisten kritiikki vallitsevaa ruokajärjestelmää kohtaan näkyy lähi- ja luomuruuan suosiona (https://www.aalto.fi/fi/uutiset/ihmisten-kritiikki-vallitsevaa-ruokajarjestelmaa-kohtaan-nakyy-lahi-ja-luomuruuan-suosiona)

Quote
Kallion tutkimuksesta käy ilmi, että ruokapiirien synty heijastelee laajempia huolia nykymuotoisen ruokajärjestelmän kestämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta.

“Tällä hetkellä vallitseva ruokajärjestelmä tuottaa yli kolmasosan globaaleista kasvihuonepäästöistä. Tehomaatalouteen perustuvaan ruoantuotantoon ja globaaleihin jakeluketjuihin liittyy lukemattomia ongelmia, joista kärsivät eläimet, ihmiset sekä maaperä”, tiivistää Kallio.

Tuo valitusvirsi, että vika on jotenkin ruokajärjestelmässä, on meille kyllä tuttu jo vuosien takaa (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/ruokafetismi.php). Kuten sekin, että tuotannon ja kaupan keskittyneisyyttä yms. koskevista valituksista siinä loikataan usein sitten puolihuomaamatta kannattamaan ja ajamaan luomuviljelyn asiaa.

***

Mutta osoitettiiinko edes tätä?

Quote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, miten ihmiset haastavat vallitsevaa ruoantuotantoa ja markkinajärjestelmää hakeutumalla suoraan ruoan alkuperän luokse.

Kun toisista lähteistä taas saamme tietoja siitä, miten tavattoman pienimuotoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=107.msg9899#msg9899) vaikkapa tuo ruokapiiritoiminta on? Ja kumppanuusmaataloushankkeiden laskemiseenkin taitavat sormet hyvin riittää?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.19 - klo:05:54
Mutta kappas vain. Tässä YLE:n tai Nasan uutisessa tehoviljelyn piikkiin laitetaankin positiivisia kehityskulkuja:

Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista (https://yle.fi/uutiset/3-10668517)

Quote
Maapallon vihreä ala on vuosina 2000–2017 kasvanut viidellä prosentilla eli yli viidellä miljoonalla neliökilometrillä. Ala on lähes yhtä suuri kuin koko Amazonin sademetsä.

Nasan tietojen mukaan myönteisestä muutoksesta on kiittäminen etenkin kahta maata; Kiinaa ja Intiaa. Ne ovat ottaneet metsien katoamisen, aavikoiden leviämisen ja eroosion tosissaan ja ryhtyneet hyvin laajoihin toimenpiteisiin.

Quote
Kiinan osuus maapallon uudesta vihertymisestä on peräti neljännes ja tästä vajaa puolet on saatu aikaan metsittämällä, loppuosa lähinnä maataloutta tehostamalla.

Quote
Toisin kuin Kiinalla, Intialla muutos johtuu maatalouden tehostumisesta. Molemmilla mailla maatalouden käytössä on yhtä paljon maa-alaa, noin 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Sen määrä ei ole juuri muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana.

Tästä huolimatta maat ovat kasvattaneet maataloutensa tuotantoa samana aikana 35–40 prosenttia.

Kasvu on saatu aikaan maatalouden menetelmiä kehittämällä. Esimerkiksi Intiassa kerätään nyt samalta pellolta useampi sato samana vuonna. Tämä onnistuu, koska pellolla viljellään samaan aikaan useita eri kasveja sekä käyttämällä keinokastelua ja lannoitteita.

Toisaalla kerroimme juuri äsken siitä, miten Suomeen oli tilattu eräs intialainen todistamaan ihan toisenlaisen näkemyksen puolesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg13656#msg13656).
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 03.03.19 - klo:06:59
Tässä Euraktivin uutisessa on tieto,  jota on hyvin vaikea ymmärtää:

German action plan for insect protection: Farmers want greater say (https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/german-action-plan-for-insect-protection-farmers-want-greater-say/)

Quote
The German environment ministry’s action plan aims to address as many of these issues as possible. In particular, the use of fertilisers should be restricted and, for example, there should be an outright ban on their use in areas of fields which border on insect habitats.
(lihav. HJ)

Saksan ympäristöministeriön toimintaohjelmassa siis rajoitetaan lannoitteiden käyttöä ja osin jopa kielletään? Ja tämä tarkoituksessa vastustaa hyönteiskatoa?

Hyönteismyrkkyjen käytön rajoittamisen tietysti ymmärtää. Ja jopa glyfosaatin käytön (vaikka siinä syy-yhteys on hyvin kaukaa haettu). Mutta että lannoitteiden! Näinkin voi olla:

Quote
Moreover, the controversial pesticide glyphosate should only be used “in those areas and if there is absolutely no other solution.”

There is controversy over the extent to which pesticide use is even connected to the dramatic decline in insects. Some studies have not been able to establish an impact.

However, these studies are usually commissioned by fertiliser manufacturers themselves and are only carried out on certain species under laboratory conditions, Husemann emphasised.

Mutta mihinkään tutkimuksiin ei viitata, jotka kertoisivat lannoitteiden vaaroista hyönteisille. Ja miksi lannoitteiden valmistajat teettävät tutkimuksia torjunta-aineiden turvallisuudesta? Tämäkään ei tee asiaa yhtään selvemmäksi:

Quote
As banning fertilisers will not stop the loss of biodiversity, the German plan for insect protection also plans to provide more green areas not intended for agricultural use.

Mutta siltä näyttää, että tuokin kaikki mahtuu tehoviljelyn isoon piikkiin. Vai olisiko tuossa uutisessa virhe? Esim. käännösvirhe? Ei, käännösvirhe se ei ollut, saksaksi sanottiin aivan samalla tavalla.

Mutta ei myöskään Suomen Luonto (ks. edellä 14.2.19 klo:06:04) lannoitevihjailuaan mitenkään perustellut.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.19 - klo:03:57
Jan Fleischhauer twiittasi  28. helmik. tuulivoimaloista eräänä mahdollisena hyönteiskadon syynä:

Quote
"Based on conservative model assumptions, five percent of the insects flying through a rotor could be actually damaged. The related loss of 1,200 tons per year (...) could be relevant for population stability.” Quelle: Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt.

Lähde latautuu (pdf) täältä:

https://t.co/nUZlNxar4P?amp=1

Selvitys myöntää epävarmuudet ...

Quote
The study aims at raising awareness about wind power generation being one of the possible causes of insect biomass lost in several nature reserve areas in Germany. The order of magnitude of insect losses caused by wind power generation has been quantified theoretically for the first time. Losses caused by insecticides, herbicides, monocultures, human transport, light contamination, climate change and urbanization have not been quantified yet. For this reason, it is impossible to say to what extent the different impacts are responsible for insect decline, or which impact is the most harmful one. In any case, all impacts on insect population probably add to each other.

... mutta toteaa johtopäätöksissään siis, että sama (kvantitatiivinen) epävarmuus vallitsee yhä noiden muidenkin ehdotettujen syiden osalta. Kaikilla voi olla oma vaikutuksensa, luultavasti onkin.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että tuossa potentiaalisten syiden listassa ei mainittu lannoitteita.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.19 - klo:04:29
Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung" (https://www.noz.de/deutschland-welt/gut-zu-wissen/artikel/1671341/insektenkiller-windpark-forscher-sehen-besorgniserregende-entwicklung)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.19 - klo:05:23
Pirjo Siiskonen ei suostu olemaan eläkkeellä. Vaan hoiti tänään entisiä virkojaan HS:n mielipideosastossa:

Ruokaa voidaan tuottaa ilman torjunta-aineita (https://www.hs.fi/paivanlehti/14032019/art-2000006033693.html)

Quote
Useat viimeaikaiset selvitykset ovat kiistatta todistaneet eliö- ja kasvilajien monimuotoisuuden vähenemisestä, jopa useiden lajien häviämisestä kokonaan.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

Tuosta jo selviää, että luomuviljelyähän hän suosittelee, hyönteiskadon välttämiseksi. Ja suositteli  välttämään sekä tuhohyönteisten että rikkakasvien torjunta-aineita.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.19 - klo:05:05
B!oggaaja "Professori" oli myös nähnyt Siiskosen kirjoituksen. Häneltä lainaus:

 Pirullisia ympäristöongelmia (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2019/03/pirullisia-ymparistoongelmia.html)

Quote
Tämän päivän Helsingin Sanomissa valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen kertoi, että ruokaa voidaan tuottaa myös ilman torjunta-aineita. Se olisi hänen mukaansa tarpeen, jotta biodiversiteetin väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Taustalla Siiskosen kirjoitukselle lienee ollut äskettäin julkaistu lista Suomen uhanalaisista lajeista. Sen mukaan joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ja niiden osuus on kasvanut sitten vuoden 2010, jolloin uhanalaisia oli vain joka kymmenes laji.

Siiskonen on oikeassa siinä, että ruokaa voidaan tosiaankin tuottaa ilman torjunta-aineita. Tosin silloin satotaso jää epävarmemmaksi ja siten myös alhaisemmaksi - myös Suomessa - koska tuholaisepidemiat ja muut yllättävät ongelmat aiheuttavat pahempaa jälkeä kuin torjunta-aineita käytettäessä.

Toisin sanoen mitä enemmän maailmassa siirryttäisiin puhtaaseen luomuviljelyyn, sitä enemmän tarvittaisiin peltopinta-alaa, mikäli haluttaisiin tuottaa sama määrä ruokaa kasvavan väestön elättämiseksi. Ja tuo pinta-ala tuskin voisi olla pois muualta kuin metsistä, joiden määrää taas halutaan lisätä ilmastonmuutoksen torjumiseksi - ja niin, biodiversiteetin suojelemiseksi.

Niinpä. Tehoviljelyä rutiininomaisesti usein syytetään, kun riittäisi, että syytettäisiiin viljelyä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 25.04.19 - klo:04:45
Tähänkin maailmanparannusvisioon (https://www.hs.fi/autot/art-2000006082762.html) HS:ssa ...

Quote
Tällä hetkellä pahinta on, että elonkirjo supistuu supistumistaan ja ravinnekierron epätasapaino pahenee.

Kun pölyttäjät katoavat ja maa menettää hedelmällisyytensä, myös oma ruokaturvamme romahtaa. Uuden peltoalan raivaaminen ja tehomaatalous vain syventävät ongelmaa.

”Ei ole mahdollista tinkiä siitä, että ihminen tarvitsee tietyn määrän ravintoa. Enemmän suita tarkoittaa lopulta myös enemmän kulutusta. Siksi väestönkasvua maailmassa täytyy rajoittaa”, Linnanen sanoo.
(lihav. HJ)

... oli tehomaatalous löydetty pahiksena. Vaikka jo tuosta ilmenee, että ihan muista asioista on kyse. Noin kevyesti näyttää oleva mahdollista yhdistää se uuden peltoalan raivaamiseen. Vaikka tuo yhdistäminen on itse asiassa täysin järkeä vailla.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.19 - klo:06:55
Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung" (https://www.noz.de/deutschland-welt/gut-zu-wissen/artikel/1671341/insektenkiller-windpark-forscher-sehen-besorgniserregende-entwicklung)

Kyllä tuo tuulivoiman lisääminen hyönteiskadon syynä elää yhä eräänä hypoteesina  Saksassa:

Windkraft und Insektensterben
Riskante Höhe? (https://www.tagesschau.de/inland/windkraft-insekten-101.html)

Yhtenä lisämausteenaan: tuulivoimaloiden koon kasvaminen?

Quote
Die Insektenbestände gehen seit Jahrzehnten dramatisch zurück. Nun sorgt eine Studie für Debatten unter Experten. Gibt es einen Zusammenhang mit dem Ausbau der Windkraft?

Paitsi Saksan Vihreän ympäristöministerin mielessä:

Quote
Das zeichnet sich nicht ab. Im Gegenteil. Umweltministerin Svenja Schulze sieht keine Notwendigkeit für weitere Forschungen - das Angebot der Wildtierstiftung, die Kosten  zur Hälfte zu übernehmen, hat sie abgelehnt.

Nyt suhtautumisessa tuohon tuulivoimalateoriaan täytyy olla varovainen - varsinkin kun sitä ei ole kunnolla tutkittu. Tuo artikkelikin myöntää tai toteaa, että kyse voi olla myös vain ajallisesta yhteensattumasta.
 
Mutta kuten edellä olemme huomanneet, tällaista tieteellistä varovaisuutta ei juuri näy, jos joku keksii ehdottaa syylliseksi (johonkin pahaan, tähänkin) tehoviljelyä. Kuten HS, ks. juuri edellä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.19 - klo:07:35
Hesarin laajassa artikkelissa (https://dynamic.hs.fi/2019/vainottu-metsa/?_ga=2.11389618.782413265.1560657404-1197767472.1476677306) Amazoniasta tänään (Piia Elonen, "tilaajille", jäljentänyt tähän käsin HJ) tämä täytyi kertoa näin:

Quote
Tehomaatalous voi kalskahtaa pahalta, mutta se on ratkaisu numero kaksi. Sademetsää on raivattu Brasiliassa jo niin valtavia määriä, että sen pitäisi riittää nykyiselle ja suuremmallekin karjalle ilman, että yhtään puuta tarvitsee enää kaataa.

Jonkin verran tuloksia on jo saatukin. Pihvilihan tuotanto on noussut yli puolitoistakertaiseksi, mutta karjalle varatun laidunmaan määrä on samaan aikaan vähentynyt noin viidenneksellä. Tuottavuus on siis noussut. Kun hehtaari laidunta   tuotti aiemmin 24 kiloa lihaa, nyt samalta alalta saadaan 67 kiloa.

Vaikka sisältö siis faktisesti ylistää tehomaataloutta, tiedetään, että lukija odottaa, että siitä puhuttaisiin pahaa, sitä syytettäsiin.

Muutoin tuo kirjoitus myötäilee suomalaisten lukijoiden odotuksia myös siinä, että tilanne siellä kuvataan siten, että laidunmaita saadaan ainoastaan sademetsiä raiivaamalla. Vrt. kuitenkin tämä laskelmamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg14105#msg14105).
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.19 - klo:06:50
Tällaistakin myyttiä on levitetty ...

Wheat myth debunked
The pervasive myth that intensive breeding has made modern wheat cultivars weaker and more dependent on pesticides and fertilisers is debunked by a major new study (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-06/uoq-wmd061419.php)

Quote
The myth that modern wheat varieties are more heavily reliant on pesticides and fertilisers is debunked by new research published in Nature Plants today.

Lead author on the paper, Dr Kai Voss-Fels, a research fellow at The University of Queensland, said modern wheat cropping varieties actually out-perform older varieties in both optimum and harsh growing conditions.

... mutta nyt se on tutkimuksella kumottu. Vastaavanlaisia "ennen oli kaikki paremmin" -tarinoita liikkuu maatalouden ympärillä enemmänkin. Tästä jo kerroimmekin:

Tutkimus: moderni hybridimaissi käyttää typen tehokkaammin hyväkseen ...
... kuin vanhemmmat lajikkkeet.  (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=222)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 11.07.19 - klo:08:32
Vastaavanlaisia "ennen oli kaikki paremmin" -tarinoita liikkuu maatalouden ympärillä enemmänkin. Tästä jo kerroimmekin:

Tutkimus: moderni hybridimaissi käyttää typen tehokkaammin hyväkseen ...
... kuin vanhemmmat lajikkkeet.  (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=222)

Ja tässä se kerrotaan uudelleen:

Hybrid corn boosts grain yields 89%, nitrogen use efficiency 73% over 70 years (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/10/hybrid-corn-boosts-grain-yields-89-nitrogen-use-efficiency-73-over-70-years/)

Tuo juttu eli alkuperäinen artikkelii siis ilmestyi Naturessa.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 27.08.19 - klo:00:55
Siis tiedetäänkö kuitenkin, että mehiläiskato olisi - jollakin tavalla - ihmisen syytä, ja asia vaatisi siis jotain sellaisia toimenpiteitä, joissa kielletään jotakin? Kuten freonit? Konkreettisia päätöksiä - vaikkei konkreettista syytä tiedetä?

***

Vähän siihen tapaan, kuin 1600-luvun ”lehmäkatoon” oli myös syynä ihminen, tai ainakin tietyt ihmiset. Asiaa oli mahdotonta muuten selittää.  Ajatelkaa nyt, jo yksin Punkalaitumen kirkkoherralta oli mennyt kahden vuoden aikana 95 nautaa!  Täällä lisää tästä yhdestä hyvin dokumentoidusta tapauksesta (http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/valpurikyni.html). Mutta silloin oli ”tahtoa” ja tehtiin ”konkreettisia päätöksiäkin”.

Jotta asia pysyisi entistäkin monimutkaisempana, nämä tutkijat ovat yhdistäneet mehiläiskadon (pesien romahtamisilmiön) kännykkäsäteilyyn:

The Effect of Cell Phone Radiations on the Life Cycle of Honeybees (https://www.researchgate.net/publication/246044829_The_Effect_of_Cell_Phone_Radiations_on_the_Life_Cycle_of_Honeybees)

En välttämättä innostu tuosta ideasta, mutta halusin sen tuoda esille (vinkki tähän Michael Mierschin twiittisivulta). Suomessa tuon asian tutkimiseen kyllä olisi mahdollisuuksia, niin paljon kännyköitä ja tukiasemia täällä on. Vai onko jo liian paljon, ettei löydy (alueellisia) eroja? Luultavasti jokaisella luomuhunajankin tuottajalla on Suomessa kännykkä?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.19 - klo:06:35
Tässä sitä taas mennään:

Luontojärjestöt: EU:n tukema tehomaatalous on uudistettava – Tuottaa yhden kasvilajin autiomaita, joissa eläimillä ei ole elinmahdollisuutta (https://yle.fi/uutiset/3-11052296)

Tehoviljely on heille aina syyllinen, vaikka tuosta ei oikein selviäkään, millaista viljelyä tarkoitetaan. Ja sekään, miten oikein heidän mielestään pitäisi maataloutta harjoittaa. Guardianinkaan versiosta asia ei selvemmäksi tule. Jotain vihjeitä ehkä on siitä, että vähän luomumenetelmien suuntaan viitataan. Mutta nekin aika epäselviä ("hyönteismyrkkyjen valtasti lisääntynyt käyttö"). Vaikea on ymmärtää, että nykyinen systeemi johtaisi tähän:

Quote
Kirjeessä vaaditaan, että EU:n on pikaisesti muutettava yhteistä maatalouspolitiikkaansa (CAP). Tutkijoiden mukaan se toimii suorastaan tuhoisalla tavalla luonnon näkökulmasta.

Tällä hetkellä maanviljelijät saavat tukea peltojensa pinta-alan perusteella ja he voivat saada lisäavustusta, jos toteuttavat tiettyjä luontoa hyödyttäviä toimenpiteitä.

Luontotutkijoiden mielestä nykyinen maatalouspolitiikka – joka maksaa EU:n veronmaksajille 60 miljardia euroa vuodessa – muuttaa maaseudun vihreiksi autiomaiksi ja luonnottomiksi, maksimituottoisiksi monokulttuureiksi. Monokulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi peltoa, jolla elää vain yhtä ainoaa kasvilajia.


Minkä mukaan sitä tukea tulisi saada? Sama määrä jokaiselle maajussille? Auttaisiko se? Alakohtaisella tuella on kuitenkin pyritty eroon tuotantomääräisestä tuesta, joka juuri johti pyrkimykseen maksimituottoihin. Ja vilja- ym. vuoriin.

Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.19 - klo:07:22
Greenpeacen mielestä keinolannoitteita ei edelleenkään voi käyttää käyttämättä niitä liikaa:

LEAKED: Brussels’ draft proposal for a European Green Deal (https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/leaked-brussels-draft-proposal-for-a-european-green-deal/)

Quote
Greenpeace was also disappointed by the Commission’s “flawed policies” on transport, noting there was no mention of a kerosene tax to tackle aviation emissions. And farm policy proposals lack measures to tackle “the overconsumption of meat and dairy products, the impact of factory farms or overuse of artificial fertilisers,” the NGO said.

Clean air and water policies were also deemed insufficient to tackle pollution at source. “The sources are known, such as toxic effluents from factory farming that end up in rivers and groundwater,” Achterberg said.

Sellaista on järjestön mielestä teollinen maatalous.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.19 - klo:08:45
Kuinkas nyt tämä sitten, kun Aamuset-lehdestä on kyse:

Tehokkaampi tuotanto pienentää ympäristöjalanjälkeä  (https://aamuset.fi/artikkeli/4787907/Tehokkaampi+tuotanto+pienentaa+ymparistojalanjalkea+luomuviljelyssa)

Ei, tein teille jekun ja poistin otsikon lopusta sanan "luomuviljelyssä". Mutta silti voidaan kysyä, rajoittuuko tämä logiikka vain luomuviljelyyn:

Quote
Tehokkaamman tuotannon avulla luomutuotannon ympäristöjalanjälki pienenee.

– Kun tuotantopanoksien määrää viljelypinta-alaa kohden voidaan nostaa ja sadon määrää lisätä, niin tuotannon energiatehokkuus myös paranee, kertoo Luken erikoistutkija Liisa Särkkä.

Jos löytyy muita keinoja satotason lisäämiseen, sanokaamme geenimuuntelu, eikö niitäkin pitäisi käyttää? Jos ympäristöjalanjäljestä on kerran kyse? Mutta ei, kyse on ennenkaikkea rahasta:

Quote
Luomutuotteen kalliimpi hinta hyväksytään helpommin, jos tuote brändäytyy ylivertaiseksi laadultaan.

– Keskeisin toimenpidesuosituksemme on, että luomutuotteiden markkinoinnissa tulee hyödyntää entistä vahvemmin kuluttajan tunteita ja tunteiden aiheuttamia vastakohtia. Markkinointia kannattaa kohdistaa nuoriin ihmisiin, painottaa Särkkä.

Eli luomutuotteet täytyy brändätä, tunteisiinkin vetoamalla, sellaisiksikin, että niillä on pieni ympäristöjälki (erityisesti nuorten silmissä). Tässä Lukekin ilmeisesti lupaa omalta osaltaan auttaa?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.19 - klo:07:28
Hyönteiskatoa on pitkin matkaa (ks. edellä passim) yritetty saada tehoviljelyn piikkiin, mutta tämän tutkimuksen mukaan näyttääkin nyt tältä:

Scientists find no evidence for 'insect Armageddon' but there's still cause for concern (https://m.phys.org/news/2019-11-scientists-evidence-insect-armageddon.html)

Eli koko ilmiötä ei ollutkaan? Jolloin tietysti kysymys sen syystä tulee hyvin toisenlaiseksi.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.20 - klo:05:27
Tämä tutkija on aiemmminkin lietsonut epäluuloa tehomaataloutta kohtaan (ks. edellä 26.02.19 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg13628#msg13628)):

"Suomessa on hehtaarin kokoinen tila, jonka liikevaihto on 75 000 euroa" – tehomaatalous sen sijaan ei ole ollut tutkijan mukaan viljelijöille kannattavaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1010406)

Quote
MT Plus Maatalous 09:47 Tuure Kiviranta

Tehomaatalous on haavoittuvaista ja riski ruokaturvalle, sanoo tutkija.

Nykyinen tehomaataloudeksi mielletty viljely ei ole viljelijöille kannattavaa eikä siten taloudellisesti tehokasta.

Tehomaatalous on haaste ruokaturvalle, sanoo tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Maailmanlaajuisesti maatalous on tällä hetkellä haavoittuvaista sään ääri-ilmiöille ja tuotanto on öljyriippuvaista ja se aiheuttaa ympäristöongelmia.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Kuvatekstistä:

Quote
Kuluttajien ja viljelijöiden kumppanuus tukee molempia.

Tuokin idea näytti hänellä olleen jo aiemminkin mukana. Edellisellä kerralla hän asettui selkeästi kannattamaan vaihtoehtona luomuruokaa. Ja ruokapiirejä, joka oli hänen väitöskirjansa aihe.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.20 - klo:06:56
Tämäkin yritys vielä:

 Koronakriisi ja tehomaatalouden uppoava laiva (https://voima.fi/artikkeli/2020/koronakriisi-ja-tehomaatalouden-uppoava-laiva/)

Vaihtoehtona siellä tarjotaan tätä:

Quote
Joillakin ruokaosuuskunnilla on käytössään maatila. Kuvassa Lassilan tila, jonka ympärille myös Oma Maa -osuuskunnan toiminta nivoutuu. Osuustoiminta tarkoittaa osuuskunnan muodossa tapahtuvaa taloudellista yhteistoimintaa. Ruoantuotannon lisäksi Oma Maa kehittää uudenlaista kumppanuuteen ja solidaarisuuteen perustuvaa keskinäistä avunantoa tuottajien ja kuluttajien välillä pyrkien näin hämärtämään ryhmien rajoja. Tuottajajäsenien ja ruokajäsenien osuuskunnan kautta muodostama kumppanuussuhde tarjoaa viljelijöille tasaisen markkinan tuotteille ja kuluttajille ennalta sovitun virran luomuruokaa lähialueelta. Hyötyjen lisäksi osapuolet jakavat myös tuotannon riskejä, esimerkiksi huonon satovuoden tai hävikin aiheuttamat menetykset, kuten tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluukin.
(lihav. HJ)

Tuota luomuosuuskuntaa piilomainostetaan tekstissä kahteen otteeseen.

Ja tämäkin:

Quote
Globaalista näkökulmasta tehotuotanto on myös eräänä syynä tihentyneisiin pandemiauhkiin. Nature Sustainability -lehdessä kesällä 2019 ilmestyneessä  artikkelissa (https://www.researchgate.net/publication/333707242_Emerging_human_infectious_diseases_and_the_links_to_global_food_production) tutkijat toteavat, että virusten ja tehomaatalouden välillä on vahva yhteys. He ennustavat, että koronan kaltaiset virukset lisääntyvät tehotuotannon vallatessa lisää pinta-alaa luonnon ekosysteemeiltä.

Korona ei taatusti ole ensimmäinen eikä viimeinen meitä koetteleva virus.


Ei siinä linkatusta artikkelissa noin sanottu. Siinä ei puhuttu viruksista.

Kirjoituksen toisessa osassa (https://voima.fi/artikkeli/2020/koronakriisi-voittopuutarhat-ja-perunamaat/) mainitaan nämä:

Quote
Paikallisempia ja kestävämpiä rakenteita on onneksi jo olemassa. Viime vuosikymmenien säännölliset ruokakriisit ja tehomaatalouden kestämättömät ulkoisvaikutukset ovat saaneet ihmiset hakeutumaan yhä useammin suoriin yhteyksiin maatilojen ja ruuan alkulähteiden kanssa. Hyviä esimerkkejä Suomessa ovat REKO- ja lähiruokapiirit, lähiruuan nettikaupat kuten Uudenmaan Food Hub ja Sannan ruokakassi, sekä päätään nostava kumppanuusmaatalous.


Sattumoisin tarkastelimme täällä juuri äskettäin Sannan ruokakassia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg16830#msg16830).

Sama Galina Kallio oli Voima-lehdessä asialla kuin juuri edellisessä puheenvuorossa (silloin MT:ssä). Hänen kohdallaan voi kyllä viitata vanhaan sanontaan, että jos ainoa työkalusi on vasara, kaikki maailmassa näyttää naulalta.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.20 - klo:04:04
Enempiä kommentoimatta, Annaleena Ylhäisen twiitti eilen:

Quote
Tasan 2 v sitten vierailin UKssa maatilalla, joka harjoittaa ”tehoviljelyä”. Hyvä viljelykierto, aluskasvit, suuri multavuus, toimiva maanrakenne, suuret sadot. Miksi minä en ole kertaakaan törmännyt niihin peltojen pilaajiin, joista suureen ääneen puhutaan? Onko joku muu?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.20 - klo:04:06
Tämä sananvalinta tulee osalta kirjoittajia selkäytimestä (lihav. HJ):

Monimuotoisuus suojaa ihmistä myös viruksilta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006501814.html)

Quote
Taustalla on valtava maankäyttöpaine. Jopa puolet maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta on tehomaatalouden. kohteena. Lisäksi erityisesti kaupungistuminen ja intensiivinen metsätalous tuhoavat luontaisia elinympäristöjä.


Kirjoitetaan taas kerran ulos vaihtoehtoinen skenaario: maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta olisi tehottoman viljelyn kohteena yli kaikki.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 17.05.20 - klo:07:47
Ja tässä sitten Kallio saa Ruralia-instituutin blogissa julistaa ilosanomaansa:

https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2020/05/12/ap-ap-ap-talousviisas-puhuu/

Ikään kuin ironisesti. Mutta maalailussaan hän itse asiassa tulee aika täsmällisesti kertoneeksi ihan pätevät vastaväitteet linjalleen. Hyvänä esimerkkinä tämä:

Quote
Ja sellainen romanttinen haikailu monimuotoisesta pientilasta ja kaiken maailman permakulttuurisesta tai biodynaamisesta viljelystä, sehän on idealistien hommaa se. Ihan turha yrittää saada toimeentuloa joltain kahden hehtaarin pläntiltä, ja pitää tilakauppaa natisevine laittioineen ja mustajuurineen. Nappikauppaahan sen on. Ei sillä maailmaa ruokita. Ei, vaikka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön hiljattainen tutkimus (http://www.fao.org/family-farming/detail/en/c/284666/) (5) niin väittää. Siellä on taas jotkut sosiologit tai antropologit olleet asialla.

Tuo linkattu tutkimus ei ollut kovin uusi, se oli vuodelta 2014. Ja siinä osoitettiin vain se tosiasia, että maailman ruokkiminen oli yhä pienten tilojen varassa. Mutta biodynaamisuudesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15417#msg15417) ym. siinä ei puhuttu mitään — ja se todella onkin kansainvälisen Demeter-liiton omien tilastojen mukaan globaalisesti täysin nappikauppaa. Kahden hehtaarin tilalta saa juuri ja juuri sen elannon kuin saa: tuskin tavoiteltava olotila. Huomionarvoista on, ettei Galina Kallio suinkaan suosita sitä Suomelle! Vaikka sitten suosittaakin erilaisia kumppanuusmaatalousjärjestelyjä. Kyllä tässäkin on takana ajatus, että kuluttajilla on varaa maksaa ylimääräistä:

Quote
Ja eihän kukaan kuluttaja halua maksaa sadosta etukäteen tietämättä mitä rahalla saa tai sitoutua noutamaan ruokakassinsa joka viikko aina samaan aikaan samasta paikasta – ja vielä talkoilla kaupan päälle!


Ja samoilla kuluttajilla vielä ylimääräistä vapaa-aikaa. Jota kumpaakaan ylimääräistä kehitysmaiden pientiloilla kuokkivilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg11037;topicseen#msg11037) ei ole.

Täytyy ehkä vasta hänelle tuolla blogissakin. Siellä näyttää olevan siihen mahdollisuus.

PS. Pari kommenttia on nyt siellä, moderoitavana. Lukemattomien ylistävien palautteiden joukossa!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.20 - klo:05:53
Tämä sana tulee kyllä toimittajien koneesta/ sormista ihan automaattisesti, sitä ei mietitä tai valita (lihav. HJ):

Tottumus saa meidät rakastamaan nuotiolla käristettyä makkaraa ja makaronilaatikkoa, ja siksi maapalloa on niin vaikea pelastaa – Näin jokainen voisi silti onnistua (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006516334.html)

Quote
Se, ettei syö eläinperäisiä tuotteita aamiaisella ja lounaalla, pienentää vuotuista hiilijalanjälkeä 1,3 tonnia. Useiden tuoreiden tutkimusten mukaan paras yksittäinen teko taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on välttää eläinperäisten tuotteiden syömistä, erityisesti tehotuotettua nautaa ja lammasta.


Sillä jo hetken miettimisen jälkeen olisi huomannut, että se on tässä yhteydessä täysin epärelevantti. Jopa täysin väärä: tehottomasti tuotettu liha rassaa ilmastoa enemmän!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.20 - klo:04:37
Suomessakin tämä on median valtalinjana:

Are we facing an ‘Insect Apocalypse’ caused by ‘intensive, industrial’ farming and agricultural chemicals? The media say yes; Science says ‘no’ (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/16/are-we-facing-an-insect-armageddon-caused-by-intensive-industrial-farming-and-agricultural-chemicals-the-media-say-yes-science-says-no/)

Suomessakaan media ei juuri osaa aiheesta kirjoittaa tölväisemättä epämääräisesti tehoviljelyä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.20 - klo:04:08
Tehoviljelyä tässäkin halutaan syyttää, mutta tällä kertaa on valittu toinen ilmaisu (lihav. HJ):

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-koronapandemian-kaltaiset-taudit-yleistyvat-jos-luonnon-riistoon-ei-puututa)

Quote
Syynä zoonoosien yleistymiseen on ihmisen toiminta, raportissa todetaan. Eläinproteiinien kysyntä, kestämätön ja intensiivinen maanviljelys sekä luonnonvarojen käyttö ovat kasvaneet. Villieläimiä käytetään yhä enemmän proteiininlähteenä, ja toisaalta niitä myös metsästetään ja kaupataan lemmikeiksi.

Mutta tosiasiassa paine villieläimien käyttöön kasvaa, ellei normaali maanviljely tuota eläinproteiineja kylliksi. Silloin syödään "puskalihaa", saatetaan eläinlajeja uhanalaisiksi, ja otetaan riski, että kotiin tuodaan myös vaarallisia sairauksia. HIV oli todistettavasti tällainen tapaus, koronavirusksen kohdalla on siitä vahvat epäilyt, mutta tutkimus on kesken.

Muutoin olemme jopa samaa mieltä: luontoa ei pidä riistää!
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.20 - klo:06:10
Tämä on melkeinpä vastaus tuohon äskeiseen, useissa lehdissä eri versioina ilmestyneeseen uutiseen:

Viewpoint: Without modern, industrial farming, pandemic would have claimed many more lives
Hank Campbell (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/06/viewpoint-without-modern-industrial-farming-pandemic-would-have-claimed-many-more-lives/)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.20 - klo:05:11
Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung" (https://www.noz.de/deutschland-welt/gut-zu-wissen/artikel/1671341/insektenkiller-windpark-forscher-sehen-besorgniserregende-entwicklung)

Kyllä tuo tuulivoiman lisääminen hyönteiskadon syynä elää yhä eräänä hypoteesina  Saksassa:

Windkraft und Insektensterben
Riskante Höhe? (https://www.tagesschau.de/inland/windkraft-insekten-101.html)

Yhtenä lisämausteenaan: tuulivoimaloiden koon kasvaminen?

— klips –
 
Mutta kuten edellä olemme huomanneet, tällaista tieteellistä varovaisuutta ei juuri näy, jos joku keksii ehdottaa syylliseksi (johonkin pahaan, tähänkin) tehoviljelyä. Kuten HS, ks. juuri edellä.

Nyt tähän soppaan ovat pitäneet lusikkansa nämä tutkijat, tällä tavalla:

Saksan luonnonsuojeluliiton tutkimus: Hyönteisten massakato voi johtua osittain sähkölaitteiden säteilystä (https://yle.fi/uutiset/3-11550863)

Quote
Matkapuhelinten ja matkapuhelinmastojen säteily saattaa osaltaan edesauttaa hyönteiskantojen romahdusta, ilmenee Saksan luonnonsuojeluliiton Nabun ja kahden muun kansalaisjärjestön julkaisemasta tutkimuksesta(siirryt toiseen palveluun).

Hyönteisten määrää vähentävät erityisesti ympäristömyrkyt ja elinympäristöjen tuhoutuminen, mutta niiden ohella lisääntynyt sähkömagneettinen säteily todennäköisesti vaikuttaa hyönteismaailmaan negatiivisesti, tutkimuksessa todetaan.


Eli ympäristömyrkyt ovat yhä syytettyjen aitiossa. Nimeltä niitä ei ole mainittu, mutta eiköhän glyfosaatti ole siellä mukana?

***

Mutta missä määrin tuo peruskuva asiasta pitää paikkansa? Saksankielinen kriittinen artikkeli tutkimustilanteesta:

Wie ein wissenschaftlicher Mythos entsteht (https://www.novo-argumente.com/artikel/wie_ein_wissenschaftlicher_mythos_entsteht)
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.20 - klo:07:15
Euractivissa oli huomattu tämä:

‘Efficiency not a dirty word’: why bigger can sometimes mean better in farming (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/efficiency-not-a-dirty-word-why-bigger-can-sometimes-mean-better-in-farming/)

Mutta siitä, että tuo artikkeli on täytynyt kirjoittaa, voimme huomata myös, että tehomaatalouden syyttäminen kaikesta pahasta on yleiseurooppalainen tapa. Ehkä myös senkin, että suuruus ja tehokkuus yleisesti ja suruttomasti myös sotketaan toisiinsa. Myös syyttelyssä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.20 - klo:06:44
Annaleena Ylhäinen, twiitti 10 tuntia sitten:

Tieteen päivillä Johannes Tiusanen kysyi, millä lailla tehotonta maataloutta porukka oikein haluaa, jos #tehomaatalous on jotenkin huono juttu. Johanneksen luennot ovat parasta, kannattaa kuunnella.

https://t.co/q5v6NLtvak?amp=1
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.20 - klo:07:06
Toinen twiitti Annaleena Ylhäiseltä 17 tuntia sitten:

Ai miksi #tehotuotanto 'a tarvitaan? No esim siksi, että voisimme palauttaa laitumia ja peltoja metsiksi siellä, mistä metsät on raivattu pois. Nyt vauhkotaan Etelä-Amerikan metsien raivaamisesta, ja unohdetaan, että UK ja Eurooppa raivasi metsänsä pelloiksi jo 2000 v sitten.

https://mobile.twitter.com/Chad_C_Mulligan/status/1310495127928963077/photo/1
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.20 - klo:04:10
Piikillä oli taas tänä aamuna käyttöä:

Aavikoituminen uhkaa miljoonien ihmisten ruokaturvaa ja terveyttä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006674013.html)

Quote
VAIKKA aavikoituminen ei ole ongelma kylmän ja kostean ilmaston Suomessa, maaperän köyhtymiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä myös meillä. Esimerkiksi pitkään jatkuneen tehoviljelyn seurauksena peltomaan orgaaninen aines vähenee ja sen sisältämä hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidipäästöinä. Erityisen ongelmallisia ovat pelloiksi tai metsätalouden tarpeisiin ojitetut turvemaat.
(lihav. HJ)

Vaikka olemme tietysti silmät ymmyrkäisinä: miten turvemaiden käyttöönotto tehoviljelyyn liittyy?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.20 - klo:05:20
Tekevät näin:

Elokapina nälkälakkoon: Maatalouspolitiikka suosii haitallista tehomaataloutta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4368627-elokapina-nalkalakkoon-maatalouspolitiikka-suosii-haitallista-tehomaataloutta)

Quote
Elokapina ilmoittaa olevansa pöyristynyt siitä, millaisessa mediahiljaisuudessa Euroopan maatalouspolitiikasta linjataan. Se arvioi, että CAP-reformin ilmeisistä ilmasto- ja biodiversiteettiongelmista ei puhuta tarpeeksi.

– CAP-reformi suosii haitallista tehomaataloutta luomuviljelyn kustannuksella ja ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemaiden viljelyyn. Erityisen huolestuttavaa on, että siihen ei sisälly selkeää päästövähennystavoitetta, Ackerman sanoo.

Pitäisikö meidän yrittää poistaa tuo mediahiljaisuus ja mennä keskustelemaan tuon Ackermanin kanssa Kampintorille siitä, mitä seurauksia luomun suosimisesta olisi noille kaikille tavoitteille? Ja muillekin asioille: miten sillä kulman kautta ajetaan  "nälkälakkoon" ihmisiä, jotka eivät haluaisi siihen ryhtyä ja jotka eivät ole perusterveitä?

Osoittautuu näin, että Elokapinalla ei ole tässä kysymyksessä mitään raikasta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Kun ennenkin on vastustettu tehoviljelyä, niin vastustetaanpa mekin. Vaikka asiassa oli todella tarkemman analyysin paikka (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg19264#msg19264). Tuon linkin kautta pääsee moneen perusteluun, miksi luomuviljely on ilmastoasiassa nyttemmin hyvin heikoilla.

Sanotaan se nyt se auki, vaikka se lukijoillemme on itsestään selvää: kosteikkojen kuivaaminen ja turvemaiden viljely ei ole tehoviljelyä.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.20 - klo:05:05
Animalia moneen kertaan syyttää tehomaataloutta:

https://animalia.fi/vuoden-2020-elainvastaisuuspalkinto-maa-ja-metsatalousministeriolle/

Tai MT:ssa (otsikko):

"Tehomaatalouden tukeminen on vastuutonta" – Animalia myöntää eläinvastaisuuspalkinnon MMM:lle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1269028)

Mutta eihän se sitä tarkoita. Vaan omalta näkökannaltaan sitä perisyntiä, että eläimiä syödään.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.21 - klo:05:01
Tämäkin oli toimittajan pakko aloittaa tehomaatalouden morkkauksellla:

RUUAN VALLAN­KUMOUS (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007711667.html)

Quote
Teknologian avulla on pian mahdollista valmistaa munaa ilman kanaa ja lihaa ilman nautaa. Ratkaisut tehomaatalouden suuriin ongelmiin hyrräävät jo espoolaisissa laboratorioissa.


Paperihesarissa listattiin sitten noita ongelmia 12 kappaleen verran. Jotka kaikki olivat maatalouden ongelmia. Ja siitä tosiasiasta syntyviä, että meitä on täällä niin turkasen monta, ja jokaisella on ruokahalu. Eivätkä siis mitenkään liittyneet maatalouden tehokkuuteen.

Mikrobit ja bioreaktorit käytiin läpi, myös suomalainen soleiini (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg15013#msg15013). Ja monet muutkin niksit. Harmi muuten, että artikkeli on maksumuurin takana. Se on hyvä yhteenveto uusista keinoista, joita on kehitetty, jotta ihmiskunta jatkossakin ruokitaan... tehokkaasti.

Meilläkin kyllä tuossa linkatussa triidissämme näitä niksejä jo aika lailla on listattuna. Osittain myös kasvisyöntitriidistämme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg19010#msg19010) niitä löytyy.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 04.01.21 - klo:05:07
Tuo Hesarin kirjoitus tuotti kaksikin yleisökirjoitusta lehteen.

Toinen niistä myötäili ko. kirjoituksen tehomaatalouskauhistetelua:

Ruoan tehotuotanto aiheuttaa elämille kärsimystä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007717582.html)

Quote
JUTUSSA Ruoan vallankumous (HS 3.1.) kuvattiin ansiokkaasti monia tehomaatalouden ongelmia. Mainitsematta jäi eläinperäisen ruoantuotannon aiheuttama kärsimys niin muunlajisille eläimille kuin ihmisillekin.


Tämä ei:

Maapallo ei kestä luomumaataloutta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007717589.html)

Quote
HS KIRJOITTI (3.1.), että maapallo ei enää kestä tehomaataloutta. Asia on päinvastoin. Hanna Tuomiston meta-analyysin mukaan luomumaatalous vaatii keskimäärin noin kaksinkertaisen peltoalan. Tämän vuoksi luomu myös tuhoaa biodiversiteettiä ja aiheuttaa jopa yli puolet enemmän hiilipäästöjä tuotetta kohden. Metsälle jää vähemmän tilaa. Maapallo ei kestäisi tehomaatalouden vaihtamista luomuun. Nälkä lisääntyisi.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.21 - klo:07:06
Tässäkin se taas tuli (lihav. HJ)

Brasilian alkuperäiskansat vaativat presidentti Bolsonaroa tilille Amazonin sademetsän tuhoamisesta (https://yle.fi/uutiset/3-11753454)

Quote
Bolsonaron hallitus on esittänyt lainsäädäntöä, joka höllentäisi Amazonin aluetta koskevia rajoituksia kaivostoiminnalle, öljyn ja kaasun tuotannolle sekä tehomaataloudelle.
(lihav. HJ)

Kuulinko vain minä niin, mutta äsken kuulosti siltä, että uutistenlukija sanoi tuon viimeisen, lihavoivun sanan erityinen inho tai kauhistelu äänessään?
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.21 - klo:05:31
Mielipidetutkimus ja asian pohdintaa:

Lähes 40 prosenttia kansalaisista pitää Suomen maataloutta tehotuotantona – onko se sitä? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1336051)

Quote
Markkinoilla pärjääminen vaatii alalla kuin alalla tehokkuutta. Tehotuotanto sana kuitenkin särähtää monen korvaan.

Onko tehotuotanto pahasta ja mikä on tehotuotannon ja tehokkaan tuotannon ero?

"Tehotuotanto-termillä on huono maine. Sitä käytetään synonyyminä teolliselle maataloudelle, jossa ei välitetä eläinten hyvinvoinnista tai ympäristöstä", pohtii tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.

Koska tehomaatalous on sanana kokenut kovia, on käyttöön tullut uusia termejä kuten kestävä tehostaminen ja resurssiviisaus, Niemi kertoo. "Ne korostavat tuotantopanosten huolellista käyttöä."

Ruuan tehokas tuotanto on myönteinen asia, Niemi sanoo.

Tehokas viljely tarvitsee saman ruokamäärän tuottamiseen vähemmän peltoalaa ja muita tuotannontekijöitä kuin tehoton. Maailmanlaajuisesti katsottuna viljelyalaa ei ole enää ympäristösyistä varaa lisätä, joten tehokkuutta on edelleen parannettava.

Sitä ei tuoda esille, että 13,9% Suomen viljelyalasta on omistettu viljelytavalle, joka väistämättä tarvitsee tuotettuun ruokamäärään nähden paljon peltoalaa. Ja lisää pitäisi semmoista viljelyalaa MMM:n ja EU:n mielestä saada. Eikä Jyrki Niemi tietääkseni ole ainakaan julkisesti asettunut tätä pyrkimystä vastustamaan.

Suomi ja EU eivät kaiketi kuulu maailmaan.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.21 - klo:04:13
Yleisökirjoitus yrittää vähän purkaa tätä asetelmaa:

Mitä on tehotuotanto? (https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/mita-on-tehotuotanto-1.705950)

Quote
Tehotuotanto-termiä ymmärretään väärin. Ruuan tehotuotanto on positiivinen juttu. Tehoton tuotanto taas ei.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 10.05.21 - klo:10:11
Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung" (https://www.noz.de/deutschland-welt/gut-zu-wissen/artikel/1671341/insektenkiller-windpark-forscher-sehen-besorgniserregende-entwicklung)

Kyllä tuo tuulivoiman lisääminen hyönteiskadon syynä elää yhä eräänä hypoteesina  Saksassa:

Windkraft und Insektensterben
Riskante Höhe? (https://www.tagesschau.de/inland/windkraft-insekten-101.html)

Yhtenä lisämausteenaan: tuulivoimaloiden koon kasvaminen?

— klips —

Nyt suhtautumisessa tuohon tuulivoimalateoriaan täytyy olla varovainen - varsinkin kun sitä ei ole kunnolla tutkittu. Tuo artikkelikin myöntää tai toteaa, että kyse voi olla myös vain ajallisesta yhteensattumasta.

Mutta kuten edellä olemme huomanneet, tällaista tieteellistä varovaisuutta ei juuri näy, jos joku keksii ehdottaa syylliseksi (johonkin pahaan, tähänkin) tehoviljelyä. Kuten HS, ks. juuri edellä.

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Jarkko Hantula twiitin 7. toukok.

Yksi globaalin #hyönteiskato.n merkittävimmistä syistä näyttäisi olevan jatkuvasti lisääntyvä keinovalo.

https://science.sciencemag.org/content/372/6542/556

***

Mutta edellä mainitulla tavalla varovaisia ollaan, edelleen.
Title: Vs: Tehoviljelyn iso piikki
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.21 - klo:05:36
Tämä kuuluu samaan kielenkäyttöön (lihav. HJ):

Quote
Kankaanrinta ja Herlin korostivat, että parhaat tavat vaikuttaa ympäristön tilaan on äänestää vaaleissa ja valita syömämme ruoka oikein. Jokainen, oli varakas tai ei, voi varmistua siitä, että ruoka jota syö on ympäristölle ystävällistä, pariskunta vakuutti.

– Älä syö sellaista lihaa, joka on teollisesti tuotettu ja valtavan ekokatastrofin osatekijä, Herlin tähdensi.

YLE:n uutisessa:

Ilkka Herlin: Rikkailla on moraalinen vastuu käyttää varojaan ilmaston hyväksi (https://yle.fi/uutiset/3-12135814)

Kun muualta tiedämme heidän "flirttailunsa" luomuaatteen kanssa, osaamme kyllä tuon tulkita. Siinä ei vastusteta tehdasmaisia lihanjalostamoja!