Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 12.11.07 - klo:18:11

Title: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.07 - klo:18:11
Maanmuokkaus ilmavoittaa maata luonnottomasti ja polttaa eloperäistä ainesta hiileksi taivaalle. Muokkaamaton viljelytapa (suorakylvö) on tässä selvästi ympäristöystävällisempi. Mutta löytyykö tästä lukuarvoja?-
-
Varsinkin eloperäisillä mailla muokkaamisen hiilipäästöt ovat mahtavat: http://matti.tuottavamaa.org/repussa/satomyrk/satomyr6.htm (Suomen peltojen päästöistä):

"SIIS kun noin 20% maalajeista on eloperäisiä maita, on niiden päästö 1,25 Tg, ja loppujen 80%:n päästö on 0,31 Tg.
Tuo 20% vastaa noin 500 000 ha, joten hehtaaria kohden tulee 1,25 teragrammaa/500000 ha eli noin 2500 kg hiilidioksidia. SE VASTAA KAI NOIN 3000 ÖLJYKILON POLTTAMISTA päästövaikutukseltaan. (luomussa sato jotain alle 1500 kg viljaa/ha, joten päästöä eloperäisillä mailla tulee ainakin kahden öljykilon verran viljakiloa kohden...)

Ja koko Suomen maatalouden hiilipäästöistä tämän laskelman mukaan tuo peltomaan ”paha” viidennes vastaa 1,25/1,95 – osaa, eli 64 prosenttia! Suuri ekoteko olisi vältellä turvemaiden kyntöä ja muuta muokkaamista!"


Matti

PS: Valitut palat kertoo Kiinan, Intian ja Indonesian valtavista päästöistä maaperän kivihiilipalojen myötä. Yksin Kiinassa ne päästävät lähes saman hiilimäärän kuin koko USA:n autoliikenne. Ilman mitään saatavaa hyötyä. Näiden sammuttamiseksi kannattaisi toimia.

(Matti Pekkarinen 06.09.04)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.07 - klo:18:15
mutta eihän kasvihuoneilmiötä ole olemassa!  :D

(Vieras 07.09.04)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.07 - klo:18:15
... ei saata ollakaan, mutta nuo palot päästävät myös valtavan määrän rikkiä, joka aiheuttaa happosateita. Ja epätäydellisen palamisen vuoksi häkää. Ja hiukkaspäästöjä myös.

Matti

(07.09.04)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.07 - klo:13:39
Eihän happosateista enää ole puhuttu vuosikausiin, se ongelmahan on hävinnyt.

Ja nythän MOT osoitti tiukasti ja vääjäämättömästi, että ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ei todellakaan ole! MOT:lle pitäisi myöntää Tiedonjulkistamispalkinto tai ainakin Nobel.

Tosin me tätä palstaa lukeneet olemme tienneet jo kauan, että ilmaston lämpeneminen on vihreiden tiedemiesten salaliitto länsimaista elämäntapaa kohtaan. Lukuisat nettilinkit ovat sen osoittaneet!

(Vieras 10.09.04)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.07 - klo:13:40
Happosateista ei liene kaikkialla haittaa, mutta varsinkin Pohjois-Suomen karkeat, valmiiksi happamat maat ovat sille herkkiä. Siksi meillä on pyritty käyttämään vähärikkisiä polttoaineita.
Ilmeisesti hapan päästö (SO2) ei kulkeudu tuhansia kilometrejä, joten meillä ei tarvitse olla huolissaan Kiinan päästöistä. Mutta hiukkaspäästöt ainakin ovat kiinalaisille itselleen riesa. Siellä onkin rakenteilla muistaakseni parikymmentä ydinvoimalaa (sekä valtava vesivoimala, joka tuottaa muistaakseni 12 "tavallisen" ydinvoimalan verran sähköä.

Teollisuuden nousu Kiinassa vaan on niin nopeaa, etteivät nuokaan voimalat riittäne, vaan hiilen polttoakin on lisättävä.
Toivottavasti eivät anna kuitenkaan hiilen palaa ihan harakoille.

(Matti Pekkarinen 10.09.04)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.07 - klo:13:46
Ei ihan samaa, mutta tähän liittyy. Nimittäin metaani on yksi näistä kasvihuonekaasuista. Ja nyt tässä artikkelissa mainittujen tutkimusten mukaan sen pitoisuuden kasvu ilmakehässä on hidastunut ellei jopa kokonaan pysähtynyt.

Jolla on melkoinen merkitys ilmaston lämpenemisen skenaarioiden kannalta, nykyiset skenaatiothan perustuvat suurelta osalta myös oletukseen metaanin pitoisuuden kasvusta. Mutta eipä puhutaakaan nyt siitä.

[artikkeli löytyy täältä (http://antigreen.blogspot.com/2007/03/fraud-of-global-warming-true-c02-record.html), selaa alaspäin]

Vaan lainataan nämä mielenkiintoiset lauseet ko. artikkelista (lihav. HJ):

Quote
A key reason for the flattened methane levels may be changes in the way China grows rice, Khalil and PSU researcher Martha Shearer found in another study.

In the past 30 years, China has reduced rice-growing areas and replaced methane-generating organic fertilizers -- animal and human excrement -- with nitrogen-based fertilizers, they said. In addition, the growers are using less water, which also reduces methane emissions. 


Siis: tehoviljely vähentäisi metaanipäästöjä!? Kun luomuväki jaksaa muistuttaa siitä, että keinolannoitteiden valmistuksessa syntyy hiilidioksidipäästöjä (niinhän ei tarvitse olla, mutta se on sitten toinen juttu), niin entäs sitten tämä vähennys kasvihuonekaasujen tuotannossa?

En ehkä ihan ymmärtänytkään tuota mekanismia, mutta noin siinä lukee, ja yliopistollisia tutkijoita nuo ovat.   

(Heikki Jokipii 03.03.07)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.09 - klo:12:25
Eniten luomuväki näytti ottavan ”herneen nenäänsä” tämän uutisessamme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=91) mainitun Ruotsin TV:n ohjelman väitteestä. että luomuviljely varastoisi vähemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen viljely.

Tähän puututtiin ko. uutisessamme mainitussa Ajankohtaisen Kakkosen pätkässä. Myöskin Iltasanomissa 30.7.2009 Lukijat-palstalla Jukka Lassila kirjoittaa (ko. ruotsalaistutkijoita vastaan):

Quote
”Vertaamalla pelkästään viljasatoja jäävät luomutuotannon keskisadot tavanomaisesta. Luomutuotannossa päästään jopa tavanomaista tuotantoa suurempiin satomääriin verrattaessa koko viljelykiertoa ja sen tuottamaa valkuais- ja kokonaisbiomassaa. Viherlannoituksesta tulevan biomassan avulla saadaan luomupeltoon myös pidättymään suurempi määrä hiilidioksidia.”

Nyt en osaa heti ottaa tähän muuta kantaa kuin sen, että kaiketi tässä asiassa ylivoimaisin on suorakylvö?

Asia ansaitsee oman keskustelunsa (joka täällä tavallaan on jo aloitettu, minusta keskustelu jatkuu luontevasti tässä triidissä).

Tässä löytämäni linkki Kirchmannin ym. tutkimukseen asiasta:

Miten siirtyminen luomuun viljan tuotannossa vaikuttaisi Ruotsin viljelymaan hiilivarastoihin  (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&pg=PA161&lpg=PA161&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=bl&ots=svXbpx4z7l&sig=3AbHxQCUbf4k2gWVKxWMU2CN7SQ&hl=fi&ei=gZBySpmcOJKQsAaK1LD8Cw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=holger%20kirchmann%20organic%20soil%20carbon&f=false)(englanniksi).
   
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.09 - klo:06:09
Muistiossa (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568), joka oli pohjana valtion ekologisten hankintojen kampanjalle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg851#msg851), jossa kehotetaan myös suosimaan luomuruokaa, myönnetään, että perusteet luomun osalta ovat epämääräiset:

Quote
Elintarvikkeiden kestävyyden määrittely ei ole yksiselitteistä. Pohdintaa on aiheuttanut se onko luonnonmukainen tuotanto vastuullista ympäristön ja ihmisen kannalta – vastuullisempaa kuin esimerkiksi ns. perinteinen tuotanto. Erilaiset elinkaarilaskelmat eri puolilla maailmaa antavat erilaisia tuloksia, ja eri sidosryhmät tulkitsevat niitä eri tavalla. Verraten yleinen näkemys on, että luomun vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ovat positiiviset ja tuotanto kuluttaa vähemmän energiaa.

"Verraten yleinen näkemys" = EU uskoo (poliittisesti, kun on niin sovittu) näin!

Muistiossa on toinenkin luomua koskava kohta:

Quote
Luomuelintarvikkeilla on yllättävän iso kasvihuonepäästöjä vähentävä potentiaali. Julkisilla hankinnoilla olisi mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä 4,9 miljoonalla tonnilla. Jos lisäksi kaikki EU-alueen (EU-15) asukkaat siirtyisivät luomuruoan käyttöön, olisi vähennyspotentiaali 86 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Siinä viitataan erääseen RELIEF-nimiseen tutkimiukseen, taikka oikeastaan laskelmaan, jossa käsittääkseni on vain yksinkertaisesti kerrottu typpilannoitteen tuotannon CO2-päästöt kilolta EU:n kuluttamalla määrällä. (Tutkimusta ei saa netistä käsiinsä, yhteenvedoista ei saa selvää laskentatavoista.)

Olisi kannattanut pitäytyä tässä elinkaaritarkastelussa, ja jättää ko. viittaus pois.

Kokonaistarkastelussa on otettava huomioon, paitsi edellä esitetty viljelysmaan hiilidioksidin sidonta, myös vaikutus metsäalaan.

Nyt on näin: Euroopan metsien hiilinielu voimistunut (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=285771).

Mutta samaisen ministeriön erikoistutkijan Jari Liskin mukaan

EU:n bioenergiatavoitteet uhkaavat metsien hiilinielua (http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/06/664646)

Kun luomu edellyttää ainakin n. 60% suurempaa viljelyalaa, odottaisi myös joskus juttua, jossa otsikkona on, että "EU:n luomutavoitteet uhkaavat metsien hiilinielua"

***

Tehdäänkö brosyyri (kuvan kanssa), jossa iskulauseena:

"Haluatko syödä [Euroopan/maailman] metsät pois - silloin valintasi on luomuruoka" (tätä täytynee vielä hioa ...)


Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Matti Pekkarinen on 04.09.09 - klo:06:44
Typpilannoitteen valmistuksen merkitys on luokkaa sata kg öljyä/ha, riippuen tietysti lannoitustasosta. Siis reilu sata kg hiilidioksidia. Joka tapauksessa: erittäin pieni verrattuna muihin tekijöihin: maasta muokkauksessa vapautuvaan:
http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm
Ja jos ei lannoiteta, joudutaan viljelemään kaksi-viisinkertainen ala.

Matti
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.09 - klo:18:58
Junksciencen (http://www.junkscience.com/) palstalta löysin tämän linkin, johon ko. palstan pitäjä Milloy oli kommentoinut, että ”tämä saa takuuvarmasti luomuväen ’takajaloilleen’”:

Organic Farming Would Be Better In Terms of Climate Change Impact. Right? (http://sustainablog.org/2009/11/10/organic-farming-would-be-better-in-terms-of-climate-change-impact-right/)

… eli ”Luomuviljely olisi ilmastonmuutosvaikutuksiltaan parempi. Eikö niin?” – ja päätyy täysin päinvastaiseen tulokseen.

Yllättävää asiassa on, että blogi (mitä ilmeisemmin) on aatteellisen vihreän ylläpitämä, joka kuitenkin – tieteellisen kirjallisuuden läpikäytyään – päätyy tähän johtopäätökseen!

(tässä nyt vain linkki, mutta tähän on syytä palata. Data ja johtopäätökset kyllä näyttävät aika lailla samoilta kuin Matilla.)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.09 - klo:18:59
Mitähän luomu.fi yrittää viestiä tällä artikkelillaan tai uutisellaan (5.11.2009, lihav. HJ)?

 Yhdeksän mittaria maapallon kestävyydelle (http://www.luomu.fi/yleista/uutisia.htm)

Quote
Typen ja fosforin tuonti pelloille ja vesiin sekä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ovat esimerkkejä 28 kansainvälisesti tunnetun tutkijan esittämistä maapallon kestävyyden mittareista. Näiden mittareiden tiettyjen raja-arvojen ylittäminen uhkaa ihmiskunnan elämää maapallolla.

Se uutinen kyllä kertoo asiallisesti oikein, mitä kyseinen tutkimus kertoo (ja tarjoaa linkitkin, joka on kiitoksen arvoista, sinänsä). Mutta miksi se kertoo tästä palstallaan?

Minulla on kauhea, mutta vankka epäilys, että se haluaa viestiä tietämättömille, tunteella asiaan suhtautuville, (kaupunkilaisille?), että kas, tässä taas löytyi yksi peruste luomulle, sehän kun ei lainkaan käytä lannoitteita! Eli noita kauheita typpeä ja fosforia.

***

Tosiasiassa edellisessä puheenvuorossa (yllä) linkattu tutkimusyhteenveto (ja Matti) viitta(vat) siihen, että luomu ei ole typen käsittelyssään mitenkään erinomaisempi, ja fosforin osalta asia on jopa reippaastti päinvastoin.  (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103)

***

Jos jollekin, niin tuo ruotsalaisten tutkimus taas voisi ehkä olla perusteena sille, bioenergia täytyisi unohtaa tykkänään. Mutta luomulle se ei faktisesti toimi minkäänlaisena puolesta puhujana.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.10 - klo:06:47

MTT:n Ajankohtaista -palstalta:

Ilmastonmuutos ei pysähdy vain syömällä  (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/Ilmastonmuutos%20ei%20pys%E4hdy%20vain%20sy%F6m%E4ll%E4)

Quote
Todellisuudessa alkutuotannon suurin KHK-päästöerä aiheutuu kuitenkin maaperästä, jonka osuus on nykytiedon valossa noin 60 prosenttia. Tästä syystä luomutuotannon KHK-päästöt voivat olla jopa tavanomaista tuotantoa suuremmat: luomu vaatii enemmän pinta-alaa. [Tutkija Helmi] Risku-Norja toteaa, että lannoitteiden pois jättäminen ei kompensoi pinta-alaltaan suuremman viljelymaan aiheuttamia päästöjä.

Eli MTT:ssä ollaan samaa mieltä kuin vastaavassa tutkimuslaitoksessa Ruotsissa, SLU:ssa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.10 - klo:14:42
Mielenkiintoinen tapaus on tämä tutkija Steve Savage, joka periaatteessa kannattaa luomuviljelyä, mutta on laskelmissaan päätynyt siihen, että luomuviljelyn kompostointi, eri vaiheissaan päästää ilmoille hiilidioksidia vahvempia kasvihuonekaasuja, ja niin paljon, että luomuviljelyn ”hiilijalanjälki” (vaikkei juuri itse hiilestä olekaan kyse) olisi 14 kertaa tavanomaista viljelyä suurempi:

Problems With Claims That Organic Farming Can Mitigate Climate Change (http://eatdrinkbetter.com/2010/01/20/problems-with-claims-that-organic-farming-can-mitigate-climate-change/)

Organic Agriculture: A Solution to Global Warming?
 (http://freakonomics.blogs.nytimes.com/2010/06/02/organic-agriculture-a-solution-to-global-warming/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+FreakonomicsBlog+%28Freakonomics+Blog%29&utm_content=Google+Reader)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.10 - klo:18:44
Ja nyt YLEkin kertoo samaa:

Vihreä vallankumous on pienentänyt hiilidioksidipäästöjä ilmakehään merkittävästi (http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/vihrea-vallankumous-pienentanyt-hiilidioksidipaastoja-ilmakehaan-merki)

Tässä linkattava uutinen suomenkielellä, aina kun joku päinvastaista väittää.

YLEn uutisessa on huonot lähdetiedot, mutta tässä linkki saman asian uutiseen englanniksi:

Industrial Farming Slows Climate Change? (http://ecocentric.blogs.time.com/2010/06/14/industrial-farming-slows-climate-change/)

PS. 17.6.2010

Sama uutinen näyttää olevan Tiede-lehden sivustollakin, saa nähdä tuleeko paperilehteen
 
http://www.tiede.fi/uutiset/3944/tehomaatalous_vahentaa_ilmastopaastoja

PS. 18.6.2010
 
Käytin heti ko. YLE:n linkkiä Vihreän Langan nettisivulla, tätä heidän uutistaan kommentoidessani (selaa vähän alaspäin):

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/%E2%80%9Dmaataloustuet-suunnattava-luomuun%E2%80%9D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.11 - klo:16:05
Vielä linkataan tässä Vihreän Langan artikkeliin (http://www.vihrealanka.fi/lanka-201126/kuusi-v%C3%A4itett%C3%A4-ruuasta), ja lainataan sieltä, kommentoiden:

Quote
”[…]Lisäksi luomu on maaperän kasvukunnon kannalta parempi, kun maassa on parempi orgaaninen kasvukierto.

Mihin Katajajuurelta unohtui hänen oman organisaationsa MTT:n vertailu (muistaakseni v. 2003), jossa maaperässä tavanomaisen ja luomupellon välillä ei havaittu mitään eroa?

Ja tietysti kysymys, että jos vielä maaperän kasvukuntokin on parempi - niin mikä ihme estää luomupeltoja sitten kasvamasta eli tuottamasta paremmin?

Quote
On lisäksi viitteitä siitä, että vähemmän intensiivisessä viljelyssä varastoituisi enemmän hiiltä maaperään kuin tavallisessa tuotannossa. Jos tämä pitää paikkansa, saattavat myös hiilijalanjälkitulokset kääntyä entisestään luomun eduksi”, Katajajuuri sanoo.

Ehkä jotain tällaisia ”viitteitä” on, mutta suorakylvön osalta ei tarvitse etsiä viitteitä, siinä varastoituu hiiltä, sitä voi pitää käsittääkseni faktana.

Ja tämä on lohduttava tieto, jos uskotaan vallitsevaan ilmaston lämpenemisteoriaan. koska "vähemmän intensiivisen viljelyn" optiota meillä ei käytännössä tulevaisuudessa ole. Samasta maa-alasta on "revittävä" suurin piirtein tuplasadot v. 2050 mennessä. Sanoo FAO, en minä.


PS. 16:54:   Syy, miksi niin moneen kertaan olen nyt linkannut tähän nimenomaiseen yhteen VL:n artikkeliin, on se, että siinä oli nyt selvästi esillä liikahdusta "vanhoista juoksuhaudoista" asiassa.

(Niin kuin sanotaan. Vertaushan on oikeastaan huono tai ainakin epäselvä. Se joka lähtee juoksuhaudasta, voi hyökätä. Ja vastapuoli ampua tällaisen. Rauhan tulemiseen varmaan halutaan vertauksessa viitata. Niin minäkin, minä ainakin)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.11 - klo:08:45
Tätä ei vielä ole näkynyt Suomen mediassa, ja asiassa on kyllä selvästikin tieteellinen keskustelu vielä kesken, mutta nyt on Nature-lehdessä ...

Dueling conclusions on global methane flatness puzzle (http://wattsupwiththat.com/2011/08/10/dueling-conclusions-on-global-methane-flatness-puzzle/)

... ilmestynyt kaksi tutkmiusta sen selittämiseksi, miksi metaanin pitoisuuden kasvu ilmakehässä pysähtyi n. 30 vuotta sitten.

Tutustukaa itse yksityiskohtiin, mutta toinen näistä artikkeleista esittää selityksenä tehoviljelyn yleistymisen, ihan niin, että keinolannoitteita on käytetty enemmän. Joka olisi vähentänyt tiettyjä metaania synnyttäviä prosesseja maaperässä.

***

Metaanista tulee vielä itselläni mieleen se, että paljonko traktoreiden lisääntyminen samana aikana on vaikuttanut.  Yksi traktori korvaa ainakin 10 härkää. Traktori kyllä tupruttaa hiilidioksidia silloin kun sitä käytetään. Mutta härkä tupruttaa metaania, molemmista päistään, ympäri vuoden. Ja maailmassa arvioitiin v. 2000 olleen 25 miljoonaa traktoria.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Matti Pekkarinen on 13.08.11 - klo:09:36
Härkä (tai hevonen) syö noin yhden peltohehtaarin sadon. (ihminen noin 1/3 ha, koko maapallolta laskettuna... Suomessa on peltoa lähes 1/2 ha/asukas).
Eläin syö levätessäänkin, toisin kuin traktori. Uusi Musta-sivuilla netissä yrittivät saada uskomaan, että traktori on tarpeeton "härpäke", varsinkin Afrikkaan. Jalat irti maasta ja todellisuudesta. Poistivat asian oikeisemiseksi laittamani viestin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.10.11 - klo:18:08

Uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=197) mainittu Ilmasto-opas.fi näyttää vielä kantavan ”Beta”-merkkiä, joten se voi vielä muuttua - linkitkään eivät vielä näytä aina kunnolla toimivan. Sivustolle pääsee tarvittaessa ”hyppimällä” tätä kautta …
 
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/439047
 
… jos haluaa nähdä, mitä siellä todella lukee asiasta, myös ruoasta, ja luomuviljelystä.

(Varmuuden vuoksi olen ottanut talteen, mitä siellä luki 26.11.2011 - jos halutaan myöhemmin vaikka kieltää, ettei siellä koskaan sellaista ole ollutkaan ...)
 
Uutisemme lopussa mainitsin, että vähintään pitäisi mainita asian olevan ”kiistelty”.

Tekisi mieli  lisätä:
 
Vai olisiko niin, että tämän ilmastonmuutosasian yhteydessä ei yleensäkään suvaita ajatusta, että mikään tieteessä olisi kiisteltyä?  8)

Mutta toivoa aina sopii, että ”beta-versiosta” eteenpäin meno vaikuttaa myös sisältöön …

Lähetin myös ko. sivuston palautelaatikkoon viestin:
 
Quote
Tällaisia aktivistijärjestöjen "harmaita" lähteitä, kuin ...
 
Soil Association.2009.Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change.
 
... ei pitäisi käyttää lähteinä - eikä niiden tietojakaan!
 
Eikö IPCC:n skandaaleista tässä suhteessa ole opittu mitään?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.11.11 - klo:19:12

Jonkinlainen yllätys. Ruokatiedon uutisessa ...
 
Kestävän ruuan ohjeita kerätty ilmastosivuille verkkoon (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1220461)
 
... ja sen linkeissä ei kertakaan mainita luomua!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.12 - klo:20:16

Onkohan jotain muuttumassa? Myös tässä WWF:n kampanjassa (http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-selvitti--Nailla-kulutusvalinnoilla-vaikutat-eniten-hiilijalanjalkeesi-1382.a) hiilijalanjäljen vähentämiseksi mainitaan kyllä ruokavalinnat - mutta ei laisinkaan luomuruokaa! Eikä luomua mainita siihen liittyvässä selvityksessäkään.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.10.13 - klo:06:20
Tässä on taas eräs uusi tutkimus (http://www.princeton.edu/main/news/archive/S38/13/49Q88/) (Princetomin yliopisto), joka kertoo, miten koko maapallo yhteensä on muuttunut hiilinieluksi. Ja että muutos alkoi 1950- ja 1960-luvuilta, ja ratkaisevassa osassa muutoksessa oli siirtyminen ekstensiivisestä maanviljelystä intensiiviseen, so. tehoviljelyyn, suurine satoineen.

Yhdestä lauseesta selostuksessa: nyt ihmiset käyttävät lannoitteita, sen sijaan, että hakkaisivat metsää alas. Ei siis mitään lannoiteiden demonisointia. Varmaan lannoitteiden valmistuksen hiilijalanjälki on tuossa tarkastelussa - jonka väitetään olevan kokonaisvaltaisuudesssaan "ensimmäinen" - otettu huomioon. Mutta niiden nettovaikutus on siis asiassa positiivinen.

Onkohan mukana tämä ruotsalaisten SLU:n tutkijoiden tieto, että suurempien satojen vuoksi tehoviljelty peltokin sitoo enemmän hiiltä kuin luomupelto? Eli ei ole kyse vain raivaukselta säästyneistä metsistä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.10.13 - klo:13:39
Lähetin myös ko. sivuston palautelaatikkoon viestin:
 
Quote
Tällaisia aktivistijärjestöjen "harmaita" lähteitä, kuin ...
 
Soil Association.2009.Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change.
 
... ei pitäisi käyttää lähteinä - eikä niiden tietojakaan!
 
Eikö IPCC:n skandaaleista tässä suhteessa ole opittu mitään?

Kun nyt luin taas tätä triidiä, niin tarkistin asian. Tällä huomautuksella - aivan kohtuullisella, mielipiteistä riippumattomalla - ei näytä olleen mitään vaikutusta, siellä (http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Luomuviljellyn_ruoan_ymp_rist_vaikutukset_ovat_usein_pienempi_kuin_tavanomaisesti_viljellyn_ruoan) tuo Soil Associationin erittäin "harmaa" lähde tököttää 2 vuoden jälkeen edelleen.

(Ellen olisi ns. "ilmastoskeptikko" jo vanhastaan, tällainen "tyyli" kyllä lisäisi todennäköisyyttä siihen, että minusta sellainen tulisi.)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.10.13 - klo:14:18
Demokratia, avoin yhteiskunta, ja selkeä ja vapaa systeemi valittaa ja kannella, täällä Suomessa. Ja tieteesssähän tämä "valitusoikeus" on ikään kuin itsestäänselvyys. Niinpä tämä nyt lähti äsken:

____________________

Pääjohtaja Petteri Taalas
Ilmatieteen laitos
kirjaamo@fmi.fi

Huomautimme 2 vuotta sitten, ettei tieteellisellä laitoksella, jollainen Ilmatieteen laitos on ja haluaa olla, ole oikeutta käyttää nettisivuillaan nk. "harmaita" lähteitä, joita ovat mm. aktivistijärjestöjen materiaalit.

Siitä huolimatta yhä tällä sivulla, otsikolla "Ilmastomyönteinen ruoka"

http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Luomuviljellyn_ruoan_ymp_rist_vaikutukset_ovat_usein_pienempi_kuin_tavanomaisesti_viljellyn_ruoan

on 2 vuotta asiaa koskevan huomautukseme jälkeen lähdeviitteenä:

Azeez, G. 2009.Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change. Summary of findings. Soil Association, Bristol. 15 p. http://www.soilassociation.org/LinkClick.aspx?fileticket=BVTfaXnaQYc%3D&

Soil Association on UK:ssa Suomen Luomulittoa vastaava järjestö. Se ei ole tietellinen tutkimuslaitos.

Uskallamme edellyttää, että saamme asiassa, paitsi muutoksen sivullanne, myös selityksen, miten näin on voinut tapahtua.  Ja selityksen myös sille, miten on mahdollista, ettei tieto asiasta teille tullut, jos ja kun käytimme palautesivustoanne, ohjeiden mukaan.

Tuo oli tämän viestin pääkysymys.

Sen lisäksi toivoisimme, että luomuviljelyn osalta päivittäisitte sivustonne väitteet, mm. tutustumalla Oxfordin yliopiston tutkijan Hanna Tuomiston (ja hänen työryhmänsä) tutkimuksiin.

Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto

______________


Jos asia vaati jatkokeskustelua ja/tai riitelyä, niin sattuipa mukavasti juuri silmiini myös tuo tänään yllä mainittu Princetonin yliopiston tutkimus. Joka sekään ei ole "harmaa".
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.13 - klo:06:35
Nyt Helsingin kaupunki on tutkituttanut joukkoruokailunsa hiilijalanjälkeä. Näyttäisi siltä, että lähtökohtaisesti on oletettu, että luomullahan sitä voi vähentää.

Catering-palvelujen hiilijalanjälkeä selvitettiin ympäristökeskuksen kanssa (http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/catering-palvelut/ajankohtaista/catering-palvelujen+hiilijalanjalki)

Quote
Ilmastovaikutuksia vähennetään muun muassa suosimalla luomu-, lähi- ja sesongin mukaisia raaka-aineita ruokalistoilla ja valikoimissa, kehittämällä kasvisruokatarjontaa ja kouluttamalla henkilöstöä.
(lihav. HJ)

Miten tuo luomun vaikutus on arvioitu, ei selviä raportistakaan, vaan asia ilmeisesti on kätkettynä tuon käytetyn työkalun, Footprinter-ohjelmiston (https://footprinter.com/), oletuksiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Jarrumies on 22.11.13 - klo:10:42
Itse raportissa
Palmian catering-palvelujen hiilijalanjälki
http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_16_13_net.pdf
puhutaan luomusta vain Esipuheessa ja kohdassa Jatkotoimenpiteet ja siinäkin on vain maininta:
Quote
Yksityisen sektorin ruokapalvelun tuottajiin nähden Palmian toimintaan vaikuttavat lisäksi kaupungin poliittiset päätökset mm. kasvisruokapäivä, luomuruokatavoitteet, ruokakulttuurin linjaukset).

Varsinaisessa raportin tekstissä luomua ei mainita ollenkaan.

Footprinter-ohjelman käyttämät CO2-kertoimet käyvät ilmi raportin liitteestä LIITE 3: Päästökerrointaulukko, jossa on kolme sivua kertoimia tyyliin:
Quote
APPLE JUICE UNSWEETENED 3.109
APPLE, AVERAGE, WITH SKIN 0.5905
AVOCADO, AVERAGE, WITHOUT SKIN AND STONE 2.459
BAKING YEAST 3.479
BALTIC HERRING 5.649
BALTIC HERRING SMOKED 5.649
BARLEY FLOUR 0.61
BARLEY, PEARL 2.979
BASIL FRESH 2.149
BEAN BROWN/WHITE 2.559
BEAN WHITE, COOKED 0.5955
BEEF 15.209
BEEF FILLET, TENDERLOIN 15.209
BEEF STEAK 13.2305
BEEF, SHOULDER 13.2305
BEER HOME‐MADE, ALCOHOL‐FREE 2.309
BEETROOT/RED BEET PICKLED 0.2105

Noissa ei  ole ollenkaan eroteltu luomu- ja tavanomaisia aineksia.

Joten luomua suosiva toimenpide-ehdotus...
Quote
Ilmastovaikutuksia vähennetään muun muassa suosimalla luomu-, lähi- ja sesongin mukaisia raaka-aineita ruokalistoilla ja valikoimissa, kehittämällä kasvisruokatarjontaa ja kouluttamalla henkilöstöä.
...perustuu pelkästään ideologisiin oletuksiin, ei tuohon selvitykseen eikä Footprinter-ohjelman kertoimiin.

Tässä olisi yhdistykselle taas jonkinlaisen kirjelmän tai valituksen paikka.


Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.13 - klo:14:01
Tällaimen tiedustelu lähti, raportin tekijöille (tai allekirjoittajille):

Quote
Päivi Kippo-Edlund
Maija Sarpo

Olisin kunnioittaen tiedustellut seuraavaa.

Palmian catering-palvelujen hiilijalanjälki -raportti kertoo:

"Palmia on tehnyt paljon ilmasto- ja ympäristöystävällisiä toimia käytännön tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi luomu-, lähi- ja sesongin mukaisten raaka-aineiden suosiminen ruokalistoilla ja valikoimissa, kasvisruokatarjonnan kehittäminen ja henkilöstönkouluttaminen".

Sama asia tulee myös esille asiasta kertovassa uutisessa netissä:

http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/catering-palvelut/ajankohtaista/catering-palvelujen+hiilijalanjalki

Osoitettiinko tutkimuksessa sitten jollakin tavalla, että tämä luomu-, lähi- ja sesongin mukaisten raaka-aineiden suosiminen olisi johtanut pienempään hiilijalanjälkeen?

Itse raportissa on kyllä tuo em. lause, mutta itse tuloksissa asia ei millään tavalla tule esiin.

Myöskin kansainväliset tutkimustulokset ko. tyyppisten ruoka-aineiden vaikutuksista ovat hyvin ristiriitaisia, joten minään itsestäänselvyytenä ei positiivisia  vaikutuksia voi pitää.

Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:13:14
Maija Sarpo vastasi. Olennainen osa vastauksesta on tuossa alla lainauksena, lähettämämi vastaväitteen sisällä. Mutta tästä ei tarvinne tämän enempää, nyt tiedämme, mistä on kyse. *)

Quote
Kun käyttämässänne menetelmässä ei kerätä tietoa luomusta, lähiruoasta tai sesongin mukaisista tuotteista, niin tämä ...

Quote
"Toimenpiteiden vaikutusta hiilijalanjälkeen ei tällä hetkellä pystytä arvioimaan, sillä laskelmat tehtiin nyt ensimmäistä kertaa eikä vertailutietoa ole olemassa."

... ei varmasti parane niiden osalta seuraavallakaan kerralla, vaan edelleen on luotettava tuohon "mutuun", että niistä olisi jotain hyötyä asiassa.

__________

*) selventäen: jos Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että niistä on hyötyä asiassa, niin sitten niistä on.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.13 - klo:19:07

Tämä Steve Savage jaksaa muistuttaa tästä laskelmastaan ...

The Shocking Carbon Footprint of Compost (http://appliedmythology.blogspot.fi/2013/01/the-shocking-carbon-footprint-of-compost.html)

... eli "kompostin järkyttävä hiilijalanjälki".  Joka hänen mukaansa perustuu tieteellisiiin tutkimuksiin.

Ihan tuollaisena luvut ovat huimia, ja pyyhkäisisivät sellaisenaan täysin pois kaikki väitteet - kompostointia käyttävän - luomun nk. ilmastoystävällisyydestä. Vaikka kyseessä ovatkin muut kaasut kuin hiilidioksidi.

Mutta nyt en osaa ihan vertailla asiaa. Missä määrin hänen suosittamaansa anaerobista menetelmää maailmassa ja Suomessa käytetään? Miten yleensä lantaa tällä hetkellä - tavanomaisessakin viljelyssä - käsitellään, tästä näkökulmasta?

Tämä palsta on sitä varten, että täällä tietämättömyys asioista muuttuu tiedoksi! Nyt näin on minun kohdallani. 
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.14 - klo:08:32
Hesarissa oli yleisempi artikkeli kasvihuonepäästöjen vähentämisen keinoista.

Yhtenä niksinä mainittiin, asiaa sen kummemmin perustelematta se, että lehmille syötettäisiin soijaa.

Tänään MTT:n tutkijat sen lehdessä jyrkästi kiistivät,  ja  suosittelivat sen sijalle kotimaisten palkokasvien viljelyä. *)

Mikä on tämän niksin idea, oli se sitten soijaa tai härkäpapua? Tässä yritän taas muuttaa tietämättömyyttäni tiedoksi.


____________________

*) yhtenä perusteluna muuten, että muu kuin GM-soija on niin kallistakin ...
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.05.14 - klo:08:09

Uutisessa ...

Uusi vertailu: Liha voittaa makkaran, porkkana tomaatin (http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2014/05/05/uusi-vertailu-liha-voittaa-makkaran-porkkana-tomaatin/20146330/12)

... oli tällainen lause:

Quote
MTT:ssä huomattiin, että luomutuotannon päästöjen arviointiin nykyiset päästömallit eivät sovellu.

Epäluuloisena uumoilen, että muutoin olisivat soveltuneetkin, mutta eivät soveltuneet, kun niillä saattiin poliittisesti epäkorrekteja tuloksia luomutuotannon päästöistä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Ville Aarnikko on 06.05.14 - klo:12:06

Quote
MTT:ssä huomattiin, että luomutuotannon päästöjen arviointiin nykyiset päästömallit eivät sovellu.

Epäluuloisena uumoilen, että muutoin olisivat soveltuneetkin, mutta eivät soveltuneet, kun niillä saattiin poliittisesti epäkorrekteja tuloksia luomutuotannon päästöistä.



Tiedustelkaa yhdistyksen puolesta miksi ei sovellu, tuohan jättää asian aivan ilmaan...
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.05.14 - klo:13:53
Näin on nyt tehty, tiedusteltu on.

MTT:n oman sivun pohjalta, joka on siis täällä:

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2014/Uusi%20vertailumenetelm%C3%A4%20yhdist%C3%A4%C3%A4%20ruoan%20ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutukset%20ja%20ravitsemuksen)

PS. klo 16:20: Mutta "Luomulakko" oli jo huomannut sen - mikä oli siinä silmien edessä minullekin *) - että ko. tiedotteen yhteydessä oli luomusta enemmänkin ...

Luomun päästöt moninkertaiset kiloa kohti  (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/05/luomun-paastot-moninkertaiset-kiloa.html)

... eli tämä esitys (http://www.mtt.fi/wwwdoc/SustFoodChoice/Luomu_Sinkko.pdf). Jonka "raakatulos" on todellakin karmea, ja sellainen sis oikeasti onkin, ellei MTT nyt keksi todella hyvää selitystä sille, "parhain päin"!!!

Mutta mikä ihme se oikeastaan voisi olla? Luomussa käytetään ihan eri luontoa?

Kyllä minä tuosta jo iltapäivälehden toimittajana alkaisin sorvata otsikkoa ja lööppiä ... ja soitella ministereiden sihteereille ...

_____________

*) mutta, kuten raumalainen mummuni sanoi: "Yhdelaekkam bäeväst ei nää ilman kattomat!".
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Jarrumies on 06.05.14 - klo:20:42
Nuo kalvot ilmestyivät MTT:n sivuille vasta tänään tiistaina joskus iltapäivällä. Eilen ja tänään aamulla, kun katsoin niitä ei vielä ollut.

Luomuvertailun kalvoista
http://www.mtt.fi/wwwdoc/SustFoodChoice/Luomu_Sinkko.pdf
ei käy ilmi, millaisia satotasoja (kg/ha) luomusta ja tavanomaisesta vertailuissa on käytetty. Tuostakin voisi kysyä tutkijalta.

Kalvon mukaan viljatiloilla on 3 vuoden kierrossa ollut 1 välivuosi (viherlannoitus) - välivuosien osuus on 33 % kiertoajasta. Yleensä suomalaisilla luomutiloilla 2 välivuotta 5 vuoden kiertojaksolla eli välivuosien osuus 40 %. Joskus jopa 3 välivuotta viidestä.
Eli noiden koepalstojen tulokset saattavat kaunistella luomun tilannetta.

Quote
Viljatilalla viljelty vilja

Viherlannoitus + pieni lantalisä joillain lohkoilla

Viljelykierto: 1-vuotinen viherlannoitus, 2 vuotta viljaa

Ei määritelty mitä nämä kaksi viljaa ovat tai missä järjestyksessä viljelty

Viherlannoitusvuoden päästöt jaettu tasan kahdelle seuraavalle viljavuodelle

N2O-päästöt peltoon jätetystä kasvimassasta

Työkoneiden polttoaineen kulutus viherlannoitusvuodelta

Viherlannoitusvuoden huuhtoumat

Tuo SustFoodChoice –hanke oli luomuinstituutin hanke, mikä selittänee johtopäätöksiä, joissa ei tuoda esille luomun kannalta erittäin huonoja tuloksia :
http://luomuinstituutti.fi/tutkimus/ymparisto-hankkeet/

Quote
Luomuinstituutin ympäristötutkimushankkeita ovat:
Kohti kestäviä elintarvikevalintoja – kuluttajainformaatio ruoan ravitsemus- ja ympäristövaikutuksista kestävyyden kontekstissa (SustFoodChoice)

Hankkeen tutkimuksia:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=382498&p_kysely_seqno=104003

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.14 - klo:07:33
YLEn uutisessa asiasta (http://yle.fi/uutiset/pasta_peittoaa_riisin_ja_tofu_pihvin__uusi_vertailu_ynnaa_ruoan_ymparistoystavallisyyden_ja_terveellisyyden/7222241) huono tulos luomun osalta tulee esiin vähän selvemmin, mutta ...

Quote
MTT pyrki tutkimaan myös luomun vaikutuksia ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmasta. Luomu kuitenkin pärjäsi vertailussa osin jopa heikommin kuin perinteisesti viljellyt kasvit. Tutkija Merja Saarinen kaipaa lisää vertailua *) ennen lopullista tuomiota.

- Emme valitettavasti saaneet tästä lopullista vastausta luomun ympäristövaikutuksiin. Toivoisinkin, että kaikki vetäisivät tästä samat johtopäätökset eli tarvitsemme lisää tietoa.
(lihav. HJ)

No, olemme kysyneet häneltä. Ehkäpä hän vastauksessaan kertoo meille, minkälaista lisävertailua tarvitaan. Ilman tätä lisätietoa on ainakin meidän vaikea "vetää samoja johtopäätöksiä". Tosin hän voisi varmasti tehdä sen julkisestikin, ja kertoa MTT:n sivustolla, miten asiaa tästä eteenpäin nyt aiotaan tutkia.

"Lopullisesta tuomiosta": varmasti kaikki tulokset voivat tutkimuksen myötä muuttua, mutta eikö tässä nyt voisi ihan rehellisesti ja kiertelemättä todeta tämän "välipäätöksen"? Jos jotain luomun kannalta myönteisiä tutkimustuloksia saadaan, niistä kyllä sitten yleensä uutisoidaan ihan "lopullisina", eikä kaivata heti samassa uutisessa "lisää tietoa".
_____________

*) Ja uudessa mahdollisessa vertailussa ehkä sitten joudutaan käyttämään uusia tarkennettuja lukuja mm. välivuosista (ks. Jarrumies edellä) - luomun kannalta entistäkin kehnommin tuloksin ...  8)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.14 - klo:07:22
Merja Saarinen vastasi, ja keskeinen sanoma vastauksessa oli tämä:

Quote
Nuo epävarmuudet johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit perustuvat tavanomaisilta pelloilta tehtyihin mittauksiin. Emme tiedä soveltuvatko ne luomuviljelyyn vai eivätkö. Aikamoinen epäilys on, että päästöt voivat olla luomussa erilaiset johtuen maaperän erilaisesta toiminnasta. Maaperällä on keskeinen rooli päästöjen synnylle.

Toinen keskeinen epävarmuuden lähde on aineistoon sisältyvät heikkoudet. Luomun kohdalla jouduttiin tyytymään huonompaan aineistoon ja tekemään monenlaisia oletuksia.

Saarinen kertoi, että asia käsitellään yksityiskohtaisemmin touko-kesäkuun aikana julkaistavassa hankkeen loppuraportissa. Jaksamme kyllä varmaan odottaa siihen asti, ja palata sitten asiaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Matti Pekkarinen on 08.05.14 - klo:08:02
Jatkossa pitää aivan omat päästömallit tehdä luomulle ainakin hiilipäästöjen osalta. Tosiviljelyssähän yhä yleisemmin jätetään maanmuokkaus pois (suorakylvö!), mikä käsitykseni mukaan pudottaa hiilipäästöt alle puoleen. Luomussa suorakylvö ei toimi, kun rikkatorjunnan vuoksi maata pitää myllätä normaaliakin enemmän.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Matti Pekkarinen on 09.05.14 - klo:06:56
Siispä luomuväki tarvitsee edelleen  LUOMUMATEMATIIKKAA  (http://tuottavamaa.org/artikkelit/jokipii/luomumatematiikkaa.php) tässäkin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.05.14 - klo:11:44
Näin itsestäänselvyytenä asia kuitenkin yhä nähdään "kentällä", että kun Mikkelin kaupunki luettelee "paikallisia ilmastotekoja" (http://www2.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/09_ymparisto/17_ympsuojelu/ilmanlaatu_dokumenttikansio/ilmasto), niin yksi niistä on luomun lisääminen!

Eli juuri tällä on luomua kunnillekin "myyty", kuten siis aivan oikein uutisessammekin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=337) sanoimme.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.14 - klo:07:58

Tuosta kertomastamme Annika Lapintien lausunnosta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=337) oli uutinen myös Kansan Uutisissa ...

Tehoruoka luomua ekologisempaa? ”Maatalouden yhteys luontoon katkennut” (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3166561/tehoruoka-luomua-ekologisempaa-%E2%80%9Dmaatalouden-yhteys-luontoon-katkennut%E2%80%9D)

... ja siellä asiasta sukeutui keskustelu (http://www.kansanuutiset.fi/edoris?tem=d_keskustele&documentid=3166561), joka ehkä on kuitenkin ememmän "kinaa" luomusta yleisesti kuin tähän MTT:n uutiseen keskittyvää.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.14 - klo:07:34
Tässä tutkimuksessa ...

How much fertilizer is too much for the climate? (http://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140609153518.htm)

... korostetaan, miten typpilannoite ei ole uhka ilmastolle, jos typpeä käytetään eksakstisti se määrä, jota kasvit tarvitsevat, eksaktisti sinä aikana, jolloin ne sitä tarvitsevat.

Arvatkaa, onko tämä suositus luomulannoitteiden käyttöön.

PS. Erityisesti mainittiin, että typpilannoitteen liikakäytöstä Saharan eteläpuoleisesa Afrikassa ei tarvitse juuri olla huolissaan:

Quote
Iurii Shcherbak, lead author and MSU researcher, noted that the research also informs fertilizer practices in underfertilized areas such as sub-Saharan Africa.

"Because nitrous oxide emissions won't be accelerated by fertilizers until crop nitrogen needs are met, more nitrogen fertilizer can be added to underfertilized crops with little impact on emissions," he said.

PS. Kysymys ko. artikkelissa on enemmän ilokaasusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilokaasu), mutta kun sekin on sitten näitä kasvihuonepäästöjä, jotka lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina, ikäänkuin hiilipäästöinä, niin laitoin tähän triidiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.14 - klo:06:26
Yhä vaan luomuväki jatkaa tällä väitteellä, kuten Elisa Niemi tässä artikkelissaan (http://www.kulutus.fi/artikkelit/luomua-ymparisto-vai-terveyssyista/) (jonka muut väitteet nyt ohitetaan):

Quote
Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi. Hiilen sitominen takaisin keinolannoitteisiin väsyneisiin peltoihin on kuitenkin todella tärkeää – paitsi maan hedelmällisyyden kannalta, myös siksi, että peltomaa on vastustuskykyinen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos siellä on riittävästi eloperäistä ainesta ja terve pieneliöstö.
(lihav. HJ)

Nyt näyttää vahvasti siltä, että tämän hiilen sitomisen osalta asia on juuri päinvastoin, kuten olemme jo kertoneet uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=91) ja myös tässä keskustelussa, edellä. Eli rehellinen tutkimus tai tutkimusyhteenveto ei oikein voikaan "huomioida" asiaa "luomun eduksi".

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa (http://www.springer.com/life+sciences/agriculture/book/978-1-4020-9315-9) on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

Quote
"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.0) ...

Tuo on aika ... söpö idea, että keinolannoitteisiin "väsyneitä peltoja" sitten vähän lohdutetaan ... kun ne pahat ja ilkeät tavanomaiset isännät ovat tietysti ihan tahallaan unohtaneet eloperäisen aineksen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.12.14 - klo:07:24
Tässä toivotaan, että:

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää (http://luomu.fi/kirjoitus/luomutuotteiden-ymparistovaikutusten-arviointia-pitaa-kehittaa/1/?ref=etusivu)

Ja siis nimenomaan siihen suuntaan, että edellä mainitut luomun kannalta kiusalliset tulokset saataisiin selitetyiksi pois, tai ainakin lievennetyiksi.

Englanninkielinen sutkaus asiasta: "If you torture the data long enough, it will confess."
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.04.15 - klo:08:49
Eurekalert kertoi nyt tällaisesta tutkimuksesta:

Organic farming can reverse the agriculture ecosystem from a carbon source to a carbon sink (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-04/scp-ofc042915.php)

Osoittiko tutkimus siis, että luomuviljely on paras menetelmä hiilidioksidipäästöjen kannalta? Ei aivan, sillä kun menee itse tutkimusselostukseen, sieltä on luettavissa:

Quote
Making full use of crop residues as forage for cattle, collecting and composting cattle manure, and replacing part of the chemical fertilizer input with organic manure have been successfully shown to be ideal choices to reduce energy waste and cut GHG emissions without crop yield losses. A combination of organic manure and chemical fertilizer demonstrated the best result in improving soil quality and crop yields, while decreasing GHG emissions.
(lihav. HJ)

Suomessa tällaista "kombinaatiota" kutsutaan nimellä "tavanomainen viljely".

***

PS. klo 16:20: Itse asiassa tuo Eurekalertin otsikointi ei ollut uskollinen edes alkuperäiselle tutkimuksen otsikolle: "Mitigating greenhouse gas emissions through replacement of chemical fertilizer with organic manure in a temperate farmland". Se ei puhunut luomuviljelystä!

Sitten ihan alkuperäisen tutkimuslähteen kohdalla minun täytynee nostaa käteni ...  jos se löytyy jostain täältä (http://www.scichina.com/) ... ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.15 - klo:07:15
Ikään kuin vanhasta muistista Vihreän Langan "Eno" tässä vastauksessaan - vaikka kirjoituksen kärki on muu - kuitenkin toteaa

Mikä on ekologisin vaihtoehto maidolle? (http://www.vihrealanka.fi/blogi-eno-vastaa/mik%C3%A4-on-ekologisin-vaihtoehto-maidolle)

Quote
Luomumaito on toki hiukan ekologisempaa, sen päästöt ovat noin 10–20 prosenttia pienemmät

Tällaista ajattelua on - toki ;) - koko netti ja julkinen sana täynnä. Vaikkapa kouluruokailussa: kun julistetaan siinä ilmastoyställisyyttä, se tarkoittaa yleensä - paitsi kasvispainotteisuutta - sitten luomun lisäämistä.

GLP kuitenkin on julkaissut tämän artikkelin, jossa tuodaan esille kaikki ne asiat, jota tässä kasvihuonepäästöjen vertailussa on otettava huomioon:

Is organic farming sustainable? 5 carbon footprint challenges (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/03/is-organic-farming-sustainable-5-carbon-footprint-challenges/)

Tässä englanniksi listattuna:

Quote
* Large-scale commercial manure composting as compared to synthesizing nitrogen for farming.
* Machinery to haul around manure compost.
* Yields of organic farming versus conventional farming.
* Tillage of land of organic farming versus “no till” conventional farming.
* Cows needed for producing manure for organic and carbon equivalency of cow burping and flatulence.

Kun ne on huomioon otettu, ei luultavasti enää ole varaa tuollaisiin "toki"-lauseisiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.15 - klo:08:00
Yhä vaan luomuväki jatkaa tällä väitteellä, kuten Elisa Niemi tässä artikkelissaan (http://www.kulutus.fi/artikkelit/luomua-ymparisto-vai-terveyssyista/) (jonka muut väitteet nyt ohitetaan):

Quote
Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi. Hiilen sitominen takaisin keinolannoitteisiin väsyneisiin peltoihin on kuitenkin todella tärkeää – paitsi maan hedelmällisyyden kannalta, myös siksi, että peltomaa on vastustuskykyinen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos siellä on riittävästi eloperäistä ainesta ja terve pieneliöstö.
(lihav. HJ)

Nyt näyttää vahvasti siltä, että tämän hiilen sitomisen osalta asia on juuri päinvastoin, kuten olemme jo kertoneet uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=91) ja myös tässä keskustelussa, edellä. Eli rehellinen tutkimus tai tutkimusyhteenveto ei oikein voikaan "huomioida" asiaa "luomun eduksi".

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa (http://www.springer.com/life+sciences/agriculture/book/978-1-4020-9315-9) on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

Quote
"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0) ...

Tuo on aika ... söpö idea, että keinolannoitteisiin "väsyneitä peltoja" sitten vähän lohdutetaan ... kun ne pahat ja ilkeät tavanomaiset isännät ovat tietysti ihan tahallaan unohtaneet eloperäisen aineksen.

Näistä tuloksista huolimatta luumuväki yrittää yhä ylläpitää vanhaa myyttiään, kuten nyt tässä ilmastokokouksen alla ja yhteydessä:

Ruoantuotannon menetelmillä voidaan hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi (http://www.luomuliitto.fi/ruoantuotannon-menetelmilla-voidaan-hillita-ilmastonmuutosta-merkittavasti/)

Vaikka Elisa Niemi asian jo noinkin myönsi:

Quote
Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi

Tässä kirjauksessa on puolet hyvää:

Quote
IFOAM alleviivaa, että maaperän parantamiseen liittyvät päästöjen hillitsemisen toimenpiteet pitää toteuttaa niin, ettei ruokaturvaa aseteta uhanalaiseksi. Peltomaata pitää käyttää nimenomaan ruoantuotantoon eikä pelkästään ilmastotavoitteita palvelevien hankkeiden hyväksi.

Mutta vain se puoli, että peltomaata ei käytettäisi "ilmastotavoitteisiin", so. bioenergian tuottamiseen. Se puoli, että lisättäisiin luomutuotantoa, taas ei, koska

a) se ei siis lisää hiilen sitoutumista maaperään ja
b) se jo itsessään asettaa maailman ruokaturvan uhanalaiseksi!
c) edellyttäisi valtavien hiiltä sitovien metsäaluiden raivaamista pelloiksi
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.15 - klo:08:33
Mutta nyt siis IFOAM ja Luomuliitto näyttävät palanneen vanhaan "koeteltuun" tiedottamisen ja vakuuttamisen tapaan:  kun vain uskollisesti ja itsepäisesti, yhä uudelleen, toistetaan väitettä, niin ...

Asia - eli em. liiton tiedote plus MTK:n reaktio - on näemmä päässyt uutiseksi myös Maaseudun Tulevaisuuteen. Ja ilman vastaväitteitä. Nyt olisi varmaan meidän tehtävämme hoitaa ne vastaväitteet sinne. (Luomuliiton palsta kun ei salli keskustelua.)

Tässä kyseinen MT:n artikkeli on:

Suomi mukaan sitomaan hiiltä maatalousmaahan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomi-mukaan-sitomaan-hiilt%C3%A4-maatalousmaahan-1.133648)

Sekään ei kyllä näytä tarjoavan kommentointimahdollisuutta. Täytyy keksiä joku muu tie.

Toisaalta on sitten näin:

Quote
Neljän promillen aloite julkistetaan virallisesti huomenna tiistaina, kun Pariisin ilmastokokouksessa teemana on maatalous.

Eli tänään. Niinpä asiasta tulee vielä uutisia. Eikä ole sanottua, että ilmastokokous edes nielee tuota luomuväen ideaa! Vaikka Suomen MTK näyttää sen "karvoineen" nielleen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.12.15 - klo:07:10
Tässä Ranskan aloitteessa - jonka taakse siis Suomikin on mennyt - ei ole kyse luomuviljelystä:

Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pariisin-ilmastokokous-suomi-mukaan-ranskan-maaperaaloitteeseen)

Onko luomu edes mainittu eräänä keinona? Aloitteella eli hankkeella on omat sivunsa ...

http://4p1000.org

... joilla (englanninkielisessä versiossa) ei löydy sanaa "organic" mutta kylläkin sana "agroecology". Onko sillä sielläkin kuitenkin viitattu "häveliäästi" luomuviljelyyn? Tutkitaan, tarkistetaan.

Tällaisia esimerkkejä mainitaan suositelluista ratkaisuista:

Quote
Examples of solutions

The “4 per 1,000” Initiative wants to demonstrate that agriculture can provide practical solutions to the challenge of climate disruption, while also meeting that posed by food security through the use of farming methods that match local conditions: e.g. agroecology, agroforestry, conservation agriculture, landscape management.

Sitten erikseen kerrotaan, että juuri Ranska aikoo satsata tähän "agroekologiaan". Mutta siitä ei oikein selviä, mitä sillä tarkoitetaan.

Mutta "conservation agriculture" kyllä melko varmasti viittaa suorakylvöön. Ja sehän ei ole luomua, ei siihen yhdistettävissä. Siinä menetelmässä (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) on näyttöä hiilensitomiskyvystä.

MMM:n uutisesta:

Quote
Neljän promillen aloitteen tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, jotka kasvattavat maaperän hiilen määrää ja siten hyödyttävät viljelijöitä. Aloitteen ensi vaiheessa kehitetään kansainvälistä maaperän hiileen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä lisätään sidosryhmien yhteistyötä.

Joka tapauksessa siis meidän käsityksemme asiasta on nyt se, että tämä "tutkimusyhteistyö" tuottaisi tai olisi jo tuottanut tuloksen, ettei luomuviljelyä kannattaisi tähän tavoitteeseen pyrkiessä käyttää.

***

Tarkemmin tuolta pohjalta asiaa miettien: mahtoiko MTK sittenkään mennä Luomuliiton lankaan? Vai tuliko vain tuosta MT:n uutisesta se käsitys,  asia siis esitetty siinä harhaanjohtavalla tavalla?

***

Myös tarkemmin tätä maisteltuani ...

Quote
Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa.

... niin tässähän on täydellinen esimerkki harmittamattomuusperiaatteen, "no regrets policyn" mukaisesta ratkaisusta tähän koko ongelmaan. Pitää sitten voimassa oleva teoria lämpenemisen (perus)syystä paikkansa tai ei, tuon tekeminen hyödyttäisi kuitenkin maailmaa. Ja tuon mukaan siis ensimmäisessä tapauksessa - onnistuessaan - myös poistaisi ongelman! Muuta - sellaisia ratkaisuja, jotka saattaisivat  jälkikäteen harmittaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0) - ei tarvittaisikaan!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.15 - klo:09:04
Tuota, tuota. Onko tuo Ranskan aloite lopulta ristiriidassa Suomen massiivisten biotalouden lisäämispyrkimysten kanssa?

Noin karkeasti: Suomi haluaa pistää hiilen (reippaaseen) kiertoon, Ranska haluaa sitouttaa sen (aika pysyvästi) maahan?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.15 - klo:08:55
Toisaalla olen kritisoinut sitä, miten tämän ilmastokokouksen yhteydessä tapahtuvan liikehdinnän yhteydessä ajetaan ihan omaa agendaa, kuten esim. ydinvoiman vastustamista (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=26.msg15303#msg15303). Mutta ei sitä maltettu myöskään olla vastustamatta tehoviljelyä eli (impliittisesti) puolustamatta luomuviljelyä (Vihreä Lanka):

Sanelevatko yritykset tahdin Pariisin ilmastokokouksessa? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-cop21-ymp%C3%A4rist%C3%B6/sanelevatko-yritykset-tahdin-pariisin-ilmastokokouksessa)

Quote
Ehdokasjoukon täydentää norjalainen lannoiteyhtiö Yara, jonka ”ilmastoviisas maatalous” tarkoittaa typpilannoitteiden käyttöä, minkä seurauksena hiilidioksidia voimakkaampia kasvihuonekaasuja, eli typenoksideja päätyy ilmaskehään.

Nyt esimerksi Steve Savage toteaa, että juuri luomuviljelyssä (kompostoinnissa) näitä typen oksideja pääsee vallan villisti ilmakehään:

 The Shocking Carbon Footprint of Compost (http://appliedmythology.blogspot.fi/2013/01/the-shocking-carbon-footprint-of-compost.html)

Niinpä tämän Pinokkio-palkinnon saajaehdokkaaksi olisi pitänyt laittaa kansainvälinen luomuliitto IFOAM. Ja sen olisi oikeastaan pitänyt siis voittaa!

PS. klo 14:24: Nyt on sama kommentti Vihreän Langankin palstalla.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Ville Aarnikko on 08.12.15 - klo:11:59
Kaksi uutta kirjoitusta YLE:n sivuilta:

http://yle.fi/uutiset/eroosio_uhkaa_maapallolla_ruuan_tuotantoa/8502478
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630

Molemmat perustuvat samaan lähteeseen, mutta ensimmäisessä kirjoitetaan näin:

"Pintamaan säilyttäminen luonnonmukaisessa viljelyksessä olisi elintärkeä lisääntyvälle väestölle, jotta ravintoa riittäisi vuonna 2050 jopa yli 9 miljardille ihmiselle. Arvion mukaan ruuan tuotannon pitäisi kasvaa siihen mennessä 50 prosenttia väestön ravitsemiseksi."

Uudemmassa ja pidemmässä versiossa luonnonmukaista ei mainita enää suoraan, sen sijaan siellä puhutaan bioteknologiasta (mikä siis geenitekniikkana käsittäen ei sovi luomun ideologiaan):

"...kasvien lannoitetarpeen vähentäminen bioteknologian avulla..."

Oli miten oli, alkuperäinen lähde olisi hyvä löytää, jostain syystä tämä linkki ei aukea tällä hetkellä: http://grantham.sheffield.ac.uk/soil-loss-an-unfolding-global-disaster/

Guardianin sivuilla tuo lainaus menee näin:

http://www.theguardian.com/environment/2015/dec/02/arable-land-soil-food-security-shortage

"The academics behind the University of Sheffield study propose a number of remedies to soil loss, including recycling nutrients from sewerage, using biotechnology to wean plants off their dependence upon fertilizers, and rotating crops with livestock areas to relieve pressure on arable land."
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.15 - klo:09:39
Tuo linkki aukesi, ja siellä asia, periaatteet selitetään näin:

"Professor Cameron and his team believe that a sustainable model for intensive agriculture is founded on three principles:

Managing soil by direct manure application, rotating annual and cover crops, and practising no-till agriculture (not cultivating and preparing the land). These practices connected to ‘conservation agriculture’ restore soil organic matter, structure, water-holding capacity and nutrients, averting soli loss while benefiting crops.

Using biotechnology to wean crops off the artificial world we have created for them, enabling plants to initiate and sustain symbioses (close interactions) with soil microbes. These symbioses allow crops to exploit microbial biology to tap into soil organic nutrient reserves, and prime plants to better defend themselves against pests and diseases.

Recycling nutrients from sewage in a modern example of the circular economy. Inorganic fertilizers could be manufactured from human sewage in biorefineries operating at industrial or local scales. A number of technical challenges impede the immediate adoption of this idea, but these can readily be addressed through research."

Eli luomuviljelystä ei ole ollenkaan kyse. Mistäköhän YLE oli tuon ajatuksen ensimmäiseen uutiseensa poiminut? Tuossa on suorakylvöä, bioteknologiaa ja ihmisjätteen ravinteiden teollista kierrättämistä. Kaikki joko kielletty luomussa tai ei sen puitteissa kuitenkaan toimi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Ville Aarnikko on 09.12.15 - klo:16:54
Tältä se omaankin silmään näyttää, tuosta voisi YLE:lle lähettää kommentin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.12.15 - klo:15:25
Heti, Ville, käskystä. Tällaisen lähetin:

****

YLE
Uutiset
(Päätoimittaja tai vastaava)


Tässä uutisessanne on virhe, jonka pyydämme oikaisemaan

http://yle.fi/uutiset/eroosio_uhkaa_maapallolla_ruuan_tuotantoa/8502478


"Pintamaan säilyttäminen luonnonmukaisessa viljelyksessä olisi elintärkeä lisääntyvälle väestölle, jotta ravintoa riittäisi vuonna 2050 jopa yli 9 miljardille ihmiselle."

Kyseinen tutkimus, josta löytyy selostus täältä ...

http://grantham.sheffield.ac.uk/soil-loss-an-unfolding-global-disaster/

... suosittaa päinvastoin

- suorakylvöä (no-till, kyntämätöntä viljelyä)
- bioteknologian hyväksikäyttöä
- ihmisjätteen ravinteiden "teollista" kierrätystä

Kaikki nämä kolme asiaa ovat luomuviljelyksessä joko kiellettyjä tai sen kanssa käytännössä yhteensopimattomia asioita. Niinpä ko. tutkimus ei suosita luonnonmukaista viljelystä.

Jos myös luomutuotannnon myötä hehtaarituottto putoaa noin kolmannekseen tavanomaiseen verrattuna (Suomessa neljännekseen ... ks. uutisemme
http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=378) niin tutkijoilla tuskin oli syytä suositella luomua maailman yhä kasvavan väestön ruokkimisen keinoksi.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

PS: Olemme sillä tavalla tosissamme, että edellytämme tätä oikaisua, ja valitamme asiasta tarvittaessa vaikka JSN:lle. Tuossa muodossaan uutisenne on yleisön harhaanjohtamista.

***

PS. Lähti palautelaatikon kautta, eikä esim. suoraan ko. päätoimittajalle. Lähden nyt siitä, että jos tällainen palautelaatikko on, se ja sen kautta tulevat viestit otetaan tiedotusvälineessä tosissaan.

Julkisen Sanan Neuvosto ainakin ottaa nettilomakkeen kautta tulleet kantelut ihan tosissaan!  ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.12.15 - klo:07:19
Tuo korjaus tehtiin, ja varsin nopeasti. Kiitos! Sana oli yksinkertaisesti poistettu:

"Uutista korjattu 10.12. kello 15.55: Ensimmäisestä virkkeestä poistettu virheellinen viittaus luomuviljelyyn."
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.15 - klo:06:12
IFOAM ja Luomuliitto tulkitsevat tuon Ranskan aloitteen sitten reippaasti "kotiinpäin":

lmastosopimuksen tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan mukaan peltomaiden panos (http://www.luomuliitto.fi/ilmastosopimuksen-tavoitteiden-toteutumiseen-tarvitaan-mukaan-peltomaiden-panos/)

Tuo oli pelättävissä, kun aloite käytti "agroekologian" tapaista pilalle mennyttä sanaa. Va olisiko se tapahtunut muutenkin? Luomuväki kun vakaasti uskoo, että sen menetelmät sitovat parhaiten hiiltä maaperään. Siinä asiassa täytyy nyt löytää parhaat tutkimukset, joilla tämä luomuväen perusteeton doktriini tehokkaimmin haastetaan.

Mukana ovat tietysti nämä vanhat tutut argumentit, jotka nekin vaativat kritiikkinsä (vaikka jo ovatkin täällä sen saaneet):

Quote
Pelkästään tämän vuoden aikana, keinolannoitteiden käyttö tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kaikki henkilöautot ja kuorma-autot Yhdysvalloissa. Keinolannoitteet myös tuhoavat peltomaita ja ekosysteemejä, toteaa IFOAM tiedotteessaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.01.16 - klo:11:22

Keskustelu asiasta on tietysti kansainvälistä, ja sitä käydään Ruotsissakin, ja näin debatoivat Göteborgpostenissa tutut SLU:n professoriimme:

Ekoodling är inte klimatsmart (http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2932340-ekoodling-ar-inte-klimatsmart)

Poimitaan sieltä nämä näkökohdat (vaikka monta muutakin olisi ollut valittavissa):

Quote
Genom skördeökningen binds 5-10 gånger mer koldioxid i grödorna än den mängd som behövs för att kunna framställa kvävegödselmedel som ger de högre skördarna. Samtidigt blir inlagringen i marken av mullbildande kol från växtrester betydligt större vid användning av mineralgödsel just på grund av högre skördar. Kort sagt, man får, i motsats till vad Granstedt med flera hävdar, en klart positiv kolbalans till fördel för konventionellt jordbruk.

Quote
Debattörerna förutsätter att det konventionella jordbruket kommer att vara beroende av fossil energi för gödselmedelstillverkning. Kvävegödsel går dock att framställa med vattenkraft, biobränslen eller annan förnyelsebar energi. Framtidens konventionella jordbruk behöver inte vara en fossilenergikrävande verksamhet.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Jarrumies on 01.01.16 - klo:16:05

Kätterer ja kumppanit huomauttavat myös , että Granstedtin argumentoinnista puuttuu logiikka, koska he samanaikaisesti vaativat lihantuonnosta luopumista vaikka nimenomaan luomutuotanto on riippuvainen nautaeläinten lannasta:

Quote
Debattörerna föreslår att vi kraftigt minskar köttkonsumtionen för att minska matens klimatpåverkan. Det är helt rätt att mindre köttkonsumtion är klimatsmart. Kostens sammansättning, om man blir vegetarian eller äter mer eller mindre kött, har dock inget med odlingsformen att göra. Det är också viktigt att påpeka att den jordbruksmodell som Granstedt m.fl. förespråkar är helt beroende av nötkreatur för att kunna cirkulera näringen på varje gård. Det är emellertid välkänt att idisslare släpper ut mycket mer växthusgaser än svin och fjäderfä. Det är därför svårt att förstå logiken i Granstedts argumentering.

Kanattaa ehdottomasti lukea koko juttu.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Jarrumies on 01.01.16 - klo:18:48
Myös Ruotsin maataloustuottajien edustajat vastaavat Granstedtille ja osoittajat lannoitteiden käytön hyötyjä suurempien satojen ja hiilidioksidin sitomisen kautta:

http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2925285-jordbruket-ar-losningen-inte-boven
Däremot har de fel när det gäller handelsgödsel inom det konventionella jordbruket. Med handelsgödsel binder vi minst sju gånger mer energi och 15 gånger mer koldioxid än vad som förbrukats eller släppts ut vid produktionen (netto), anledningen är den ökade skörden och växternas upptag av koldioxid.


Kaksi muuta kommentoijaa suosittavat menetelmää nimeltä Conservation agriculture (CA), joka on käytännössä suorakylvöä:
http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2925262-ta-det-basta-ur-bada-varldarna
Ett annat system som kan sänka jordbrukets utsläpp är Conservation agriculture. Det minskar övergödningen genom att ha växter året om som håller kvar jordens partiklar och näring. Jorden bearbetas med växternas rötter i stället för med plogens stål. Diesel och maskiner byts mot fotosyntes. Plogen som revolutionerade jordbruket på ä1800-talet är nu gammalmodig och energikrävande.

Suorakylvöstä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suorakylv%C3%B6
"Suorakylvö on oleellinen osa Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemää CA-viljelyä. CA-viljely (lyhenne sanoista Conservation Agriculture) on yleisnimitys viljelymenetelmille, jotka säästävät ympäristöä estämällä eroosiota ja pidättämällä maaperän orgaanisia hiiliyhdisteitä vapautumasta ilmakehään hiilidioksidiksi. Näitä ovat suorakylvön lisäksi erilaiset kevytmuokkausmenetelmät. CA-viljely ei ole luomuviljelyä, vaan torjunta-aineita ja lannoitteita voidaan käyttää samalla tavoin kuin perinteisessä viljelyssä."
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.02.16 - klo:08:59
Tässäkin suomalaisessa artikkelissa (Suomalainen maaseutu -lehti) ...

Terve pelto sitoo 
hiilidioksidia (http://www.suomalainenmaaseutu.fi/uutiset/terve-pelto-sitoo-hiilidioksidia-1.138128)

Quote
Maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja sitojana on melko usein unohdettu asia. Liian yksipuolinen ja pelkästään keinolannoitukseen ja monokulttuuriin painottuva maatalous on muutamassa vuosikymmenessä hävittänyt melkoisen määrän peltojemme humuksesta.

Jos pystyisimme palauttamaan tämän reilussa puolessa vuosisadassa kadonneen orgaanisen aineksen takaisin maapallon peltoihin, me voisimme nielaista peltoihimme noin kolmanneksen ilmakehän liiasta hiilidioksidista.

... otetaan itsestään selvyytenä se, että juuri luomu olisi tässä asiassa paras menetelmä.

Quote
Pelkästään luomulla humuskatoa ei saada pysäytetyksi, sillä jatkossakin valtaosa tiloista on luomustatuksen ulkopuolella. Onneksi orgaanisia lannoitteita kehitetään myös ilman kalliimpaa luomu-statusta.

Vaikka siis ruotsalaiset laskelmat (ks. juuri edellä) osoittivat, että mitä tuottoisammin viljellään, sitä enemmän hiiltä peltoon sitoutuu. Siinä kisassahan luomu ei millään tavalla vakuuta.

Sinänsä tuossa tarinassa on totuuden jyvä siinä, että pelkästään peruslannoitteita (N,P,K) lisäämällä - ja varsinkin, jos niistäkin lisätään vain yhtä tms. - tavanomaisessakaan viljelyssä ei hyviä tuloksia saavuteta.

Quote
Muokattaessa vapautuu aina humusta, mutta muokkaus on tarpeen maan teknisen rakenteen parantamiseksi kylvöä ja muita peltotöitä ajatellen. Ennen jokaista muokkauskertaa kannattaa huolellisesti miettiä sen antama lisäarvo viljelykiertoon.

Mihin kirjoittajalta unohtui suorakylvö? Minulle olisi kyllä viimeistään noiden lauseiden kirjoittamisen jälkeen tullut mieleen! (Ks. siitäkin juuri edellä!)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.16 - klo:08:54
Lähetin myös ko. sivuston palautelaatikkoon viestin:
 
Quote
Tällaisia aktivistijärjestöjen "harmaita" lähteitä, kuin ...
 
Soil Association.2009.Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change.
 
... ei pitäisi käyttää lähteinä - eikä niiden tietojakaan!
 
Eikö IPCC:n skandaaleista tässä suhteessa ole opittu mitään?

Kun nyt luin taas tätä triidiä, niin tarkistin asian. Tällä huomautuksella - aivan kohtuullisella, mielipiteistä riippumattomalla - ei näytä olleen mitään vaikutusta, siellä (http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Luomuviljellyn_ruoan_ymp_rist_vaikutukset_ovat_usein_pienempi_kuin_tavanomaisesti_viljellyn_ruoan) tuo Soil Associationin erittäin "harmaa" lähde tököttää 2 vuoden jälkeen edelleen.

Mitään ei siellä (http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Luomuviljellyn_ruoan_ymp_rist_vaikutukset_ovat_usein_pienempi_kuin_tavanomaisesti_viljellyn_ruoana) ole huomautuksestamme huolimatta tapahtunut, yhä tuo "harmaa" lähde siellä tököttää, siis kohta jo 5 vuotta.

Ja tällaiselta näyttää teksti tuossa yhdessä kappaleessa:

Quote
Luomuviljellyn ruoan ympäristövaikutukset ovat usein pienempiä kuin tavanomaisesti viljellyn ruoan

Eräiden arvioiden mukaan luomuviljelyyn siirtyminen maailmanlaajuisesti vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen - määrän kasvaessa [14]. Humus parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Joidenkin tutkimusten mukaan eläintuotannossa luomuviljelyn ilmastopäästöt voivat olla suuremmat kuin tavanomaisessa viljelyssä, sillä luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän eläintä kohden [15].  Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen [16] mukaan maidontuotannossa luonnonmukainen viljely on kokonaisympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely. Luomurukiin viljelyn päästöt eivät välttämättä poikkea tavanomaisesti viljellyn rukiin päästöistä. Tutkimuksen mukaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto on yhdistää viljanviljely maidontuotantoon, jolloin ravinteet saataisiin kierrätettyä tehokkaasti.

Eli päästöistä yleensä, ravinteiden kierrätyksestä, toisaalta toisaalta, ei oikeastaan kunnon näyttöä mistään, "usein pienempiä". Ilmastovaikutusten osalta ei varsinkaan tulla mihinkään tulokseen. Humusta koskeva väite lisäksi perustellaan viitteellä juuri tuohon harmaaseen lähteeseen. Se on myös hyvin kyseenalainen, vrt. edellä.

Mutta mitä sitten kehotetaan ohjeissa, tavallaan johtopäätöksissä? Näin:

Quote
Ilmastomyönteisen ruoan tarkistuslista
[...]
* Suosi luomutuotteita.

Vai edellytetäänkö Ilmatieteen laitokseltakin, että sen suositukset ovat linjassa hallituksen ohjelman kanssa? 8)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.16 - klo:07:19
Ilkka Savolainen on "saarnannut" tästä asiasta HS:n mielipidepalstalla ennenkin, nyt siellä oli tänään tämä yhteiskirjoitus:

Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa (http://www.hs.fi/mielipide/a1458444966338)

Quote
Tiedesivuilla (HS 14.3.) käsiteltiin ravinnon ekologista jalanjälkeä. Suomessa on oma piirteensä, suopellot, jotka vaikuttavat tähän. Suon raivaaminen pelloksi johtaa turpeen vähittäiseen hapettumiseen ja hiilidioksidipäästöihin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen suopelloista vapautui ilmaan vuonna 2013 noin 6,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2). Samana vuonna Suomen varsinaisen maanviljelyssektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2e). Tämä sisältää päästöt muun muassa kotieläinten ruoansulatuksesta, lannankäsittelystä ja maatalousmaiden typpilannoituksesta. Lisäksi maatalouden energian käytön päästöt olivat 1,2 miljoonaa tonnia.

Kirjoittajille ei tule mieleen, ainakaan maininnan arvoisesti, se mikä meillä on ollut mielessä toimintamme alusta asti: viljelemällä tehokkaasti toisaalla, meillä on varaa poistaa viljelyksestä ekologisesti arat alueet, toisaalla. Rantapellot, mutta myös nuo.

Sen sijaan ehdotus taas uusista merkinnöistä tuotepakkauksiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=103.0) ei ole hyvä. Jos asia katsotaan toimenpiteen arvoiseksi, niin paljon tehokkaampi on reilu kielto tai raju rangaistusvero tms. (Inhimillisesti tietysti toteutettuna: siirtymäkaudet, ehkä korvaukset jne.) Kuluttajan "kontolle" ei saa laittaa liikaa, vaikka tämä kuluttajan roolin korostaminen nykyisin niin muotia onkin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.16 - klo:05:13
MMM:n neuvotteleva virkamies Hanna Mattila vastasi tänään HS:n mielipidepalstalla edellisille kirjoittajille:

Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on keinoja (http://www.hs.fi/mielipide/a1459223659855)

Hän näki erityisesti lannanlevityksen tarpeen turvemaiden raivauksen taustalla, ja tarjosi keinoja tähän:

Quote
Miten turvemaiden raivausta voidaan vähentää ja viljelyä kehittää vähäpäästöisemmäksi? Tuore maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa erilaisia toimenpiteitä ravinteiden kierrätyksestä säätösalaojitukseen. Lantaa voidaan muun muassa biokaasuttaa, jolloin lannan energia hyödynnetään ja lannan ravinteet ovat helpommin käytettävissä. Kun lanta prosessoidaan markkinakelpoisiksi lannoitevalmisteiksi, tarve raivata turvemaita pakolliseksi lannanlevitysalaksi vähenee.

Siinä se (ikuisuus)ongelma taitaa Suomessa olla: lehmät ovat eri paikoissa kuin ravinteita tarvitsevat viljapellot. Eikä pitkälti vettä sisältävää lantaa kannata kovin pitkiä matkoja kuljettaa.

Mitenköhän luomusäännöt ovat yhteensovitettavissa tämän lannan "prosessoinnin" ja lainnoitevalmisteiden tekemisen kanssa? Kompostointia tuossa ei selvästikään tarkoiteta? Tässä asiassa luomuviljelyn suhteellinen merkitys on suurempi kuin itse tuotannossa (2%), jos luomualan osuus kuitenkin on jo n. 10 prosenttia, ja on suuri juuri niillä alueilla, joissa tuo mainittu ongelmakin on suuri. Jotain on siis keksittävä niitäkin varten, jos luomuviljely Suomessa tällaisenaan jatkuu tai sen osuus vielä kasvaa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.16 - klo:06:33
Viisi "haasteellista" asiaa luomuviljelyssä, kun hiilijalanjäljestä puhutaan (GLP):

Is organic farming sustainable? 5 carbon footprint challenges (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/31/is-organic-farming-sustainable-5-carbon-footprint-challenges/)

Tässä ne 5 ovat, englanniksi:

Quote
Large-scale commercial manure composting as compared to synthesizing nitrogen for farming.
Machinery to haul around manure compost.
Yields of organic farming versus conventional farming.
Tillage of land of organic farming versus “no till” conventional farming.
Cows needed for producing manure for organic and carbon equivalency of cow burping and flatulence.

Mukana tarkastelussa ovat siis kompostin päästöt, kompostin käsittely ja sen vaatima energia, satotaso, kyntö versus suorakylvö, ja asiaan tarvittavien nautojen päästöt. Käsitellään myös luomun puolustajan Rodale-instituutin tarkastelua samasta asiasta, ja todetaan se ... no, aika haasteelliseksi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.05.16 - klo:04:47
Tämän kertoi jo ScienceDaily, ja nyt Hesari myös paperiversiossaan:

Tutkimus: Karjan metaanipäästöjä voi vähentää rehun lisäaineella (http://www.hs.fi/tiede/a1462240093591)

Quote
Nyt tutkijat ovat saaneet uutta vakuuttavaa näyttöä siitä, että karjan tuottaman metaanin määrää voidaan vähentää rehuun lisättävän aineen avulla.

Lisäaineen nimi on nitrohappipropanoli (3-NOP). Sen lisääminen rehuun vähensi nautojen tuottaman metaanin määrää 30 prosentilla.

Jos tämä havainto tai keksintö johtaa toimenpiteisiin, on jännittävää nähdä, luokitteleeko EU (ja USA, ja kansainvälinen luomuliitto IFOAM) nitrohappipropanolin "kemikaaliksi" vai ihan luonnolliseksi aineeksi!


PS. klo 14: Vaikkapa tästä lähteestä (http://www.dsm.com/markets/anh/en_US/infocenter-news/2014/05/The_effects_of_feeding_3-nitrooxypropanol_on_methane_emissions.html) löydämme tuon lihavoimani sanan, joka viittaisi siihen, että raakaa kemiaa on asiassa käytetty:

Quote
One such compound, 3-nitrooxypropanol (NOP), was developed from predecessor compounds (ethyl 3-nitrooxy propionate; WO2011/070133 and 3-azido-propionic acid ethyl ester), which were identified from an in vitro rumen simulation screening assay (Soliva et al., 2011).


Mutta jos se on kehitetty ihan luonnollisista, löydetyistä aineista, niin ehkäpä IFOAM ym. - jos tarpeen on - osaa selittää tämän "parhain päin"?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.04.17 - klo:07:28
Reippaasti nämä ammattikorkeakoululaiset kääntävät mielipidekirjoituksessaan (http://www.iisalmensanomat.fi/news/eettisempi-huominen-on-sinun-ksisssi/) tosiasiat juuri päälaelleen:

Quote
Koska luomutuotannossa ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, pitää rikkakasvien torjuntaan käyttää muita keinoja. Nämä keinot perustuvat pääasiassa mekaaniseen torjuntaan, kuten maanmuokkaukseen, josta maaperän kasvukuntokin hyötyy. Kun kasvukunto on parempi, maaperä sitoo enemmän hiiltä, mikä vähentää hiilen määrää ilmassa. Pienikin lisäys peltojen hiilivarastoissa on ilmaston kannalta tärkeää hiilidioksidin ollessa merkittävä kasvihuonekaasu. Luomutuotannossa myös nurmen viljely on merkittävässä asemassa, sillä se parantaa maan humuspitoisuutta ja siten lisää hiilen sitoutumista maaperään.

Koska juuri maanmuokkaus on syynä erilaisiin päästöihin (vrt. suorakylvö). Eikä maan mahdollinen kasvukunto sido mitään hiiltä, jos maassa ei kasva (paljon) mitään. Kuten vuodesta toiseen käy: eivät ne luomun hehtaarisadot kasva.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.17 - klo:02:44
Tässä MT:n jutussa taas palataan kritiikittömästi luomumytologiaan ...

Lohjalaisviljelijä ilmastonmuutoksesta: "Haluan osoittaa, että maatalous on ratkaisu eikä ongelma" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lohjalaisviljelij%C3%A4-ilmastonmuutoksesta-haluan-osoittaa-ett%C3%A4-maatalous-on-ratkaisu-eik%C3%A4-ongelma-1.196327)

Quote
Tuomas Mattila on ottanut Lohjalla sijaitsevalla luomutilallaan ilmaston huomioon yli kymmenen vuoden ajan.

Viljelykierto sisältää viherlannoitusnurmia, peltoja muokataan mahdollisimman vähän ja metsissä noudatetaan jatkuvan kasvatuksen periaatetta.

Mattilan mukaan maatalouden pitää toimia hiilinieluna, jotta Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset voidaan täyttää.

... ja unohdetaan tyystin tieteellinen analyysi, jota asiassa on tehty. Tosiasiassa hän luomuviljelyllään vähentää sen hiilen määrää, joka olisi maaperään mahdollista sitouttaa. Jos on näin ...

Quote
Mattila on sivutoiminen erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän tahtoo tilansa ilmastoratkaisuilla näyttää mallia. "Haluan osoittaa, että maatalous on ratkaisu eikä ongelma."

... niin se kertoo siitä, että ympäristökeskukseenkaan tämä kriittinen anallyysi ei ole yltänyt. Ks. koko tämä keskustelu, ja myös tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056). Nuo SLU:n tutkijat ovat arvioineet eli laskeneet, että keinolannoitteiden käyttö lisää suunnattomasti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg7855#msg7855) maahan sitoutuneen hiilen määrää.

Lisäksi tuo peltojen mahdollisimman vähän muokkaaminen on kehuskelua. Tietysti hän sitä varmaan yrittää, mutta oikeasti hyvin vähän muokkaamisen malli, suorakylvö, ei luomussa onnistu.

PS. Jopa artikkelilin kuvassa hän on lapiolla kääntämässä maata!  :D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.08.17 - klo:14:46
Eräs strategia on vain toistaa toistamasta päästyä jo virheelliseksi osoitettua:

Quote
Pro Luomu ry uudelleentwiittasi
Luomuliitto
Luomuliitto @Luomuliitto
·
Eläköön viljelykierto, #hiilensidonta! #luomu'ssa aina mukana. (link: http://areena.yle.fi/1-4124481?autoplay=true) areena.yle.fi/1-4124481?auto…

Quote
Niina Nurkkala @NiinaNurk
#Viljelykierto mainittu #yleastudio'ssa.Eläköön ennakkoluulottomat viljelijät👍#Hiilensidonta peltoon olennaista #ilmastonmuutos torjunnassa!
[/size]

Itse asiassa mukana keskustelussa ollut maanviljelijä (Luomuliiton vpj Janne Rauhansuu?) aloitti hiilensidonnasta, ja siirtyi sitten ihan eri asiaan eli typensidontaan. Siitä varmaan oltiin tuossa, noissa twiiteissä iloisia?

Ministeri Leppä oli tuossa ohjelmassa päähaastateltu, eikä hän millään tavalla tuonut tuota eikä luomuviljelyä muutenkaan esille. Eikä lähtenyt tuohon sekoiluun mitenkään mukaan.

Toinen pitkään ohjelmassa haastateltu sitten olikin mynämäkelainen satoennätyksen saaja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10478#msg10478) Riku Olli, joka varmasti ei ole luomuviljelijä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.17 - klo:08:06
SYKE:n blogisti suosittelee tässä luomua permakulttuurin nimellä ...

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? (http://www.maailma.net/nakokulmat/vahemman-lihaa-vai-enemman-multaa)

... eikä edes mainitse ruotsalaisten vahvaa argumenttia, että tehoviljely suurempine satoineen sitoo hiiltä maaperään luomuviljelyä enemmän. Tämä on lähtökohta (lihav. HJ):

Quote
Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa.

Maanmuokkaus vaikuttaa tuohon suuntaan kyllä, mutta "kemikaalien", erityisesti keinolannoitteiden, käyttö vaikuttaa siis juuri päinvastoin. Oikeastaan epäsuorasri myös kasvinsuojeluaineidenkin käyttö (jotka käytännössä mahdollistavat suorakylvön).

Tätä hän hiukan valittelee, eikä tässäkään tuo esille, miten luomuviljelyn laajempi käyttöönotto vain pahentaisi tilannetta:

Quote
Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.17 - klo:07:00
Ilkka Herlin on luomun suhteen ollut aina vähän horjuvalla tai epämääräisellä kannalla, mutta tällä haastattelulla ...

Ilkka Herlin Luomulehdelle: Hiilensidonnalla ratkaisuja (http://www.luomuliitto.fi/herlin-hiilensidonta/)

... hän kyllä antaa tavallaan viestin, että luomuviljelystä olisi apua. Jo antamalla tuon haastattelunsa Luomulehdelle, mutta sanotaan siinä tämä selvästikin:

Quote
Torjunta-aineiden käyttö historiaan

– Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden hiilensidontaa estävä vaikutus on tapetilla. Biologian maaperässä pitäisi olla maksimaalisella tasolla, ja yhteyttämisen kautta hiilivirta maahan samaten. Hiilen varastoinnin nopeutus vaatii mikrobien ja sienijuurten aktivoimisen, joka taas ei toteudu niin sanotun tehoviljelyn keinoin.

– Tehokasta viljely on vasta, kun biologia on parhaimmillaan ja ravinteiden hyödyntäminen maksimaalista, huomauttaa Herlin.

Vaikka hän tuossa saattaa ajatella suorakylvöä, niin yhteydestä johtuu, että se tehoviljelyn vastakohta, joka mieleen tulee, on luomuviljely.

Tällaisen väitteen kohdalla ...

Quote
– Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden hiilensidontaa estävä vaikutus on tapetilla.

... olisi ehdottomasti todella kaivannut jotain lähdeviitettä. Vai onko niin, kuin Viulunsoittaja katolla-musikaalin tunnetuimman laulun sanoissa kerrotaan: "rikkaan miehen sanaa uskotaan"? Missä tuo "tapetti" on? Jonkun facebook-tilin "seinällä"? Minä en kuitenkaan tuota "tapettia" ole nähnyt, minusta tuollainen idea ei tieteellisessä keskustelussa ole lainkaan ollut esillä.

Kun sitten toisaalta on näinkin (lihav. HJ):

Quote
Herlin ja Kankaanrinta omistavat Qvidjan maatilan, joka on kokei­lutila hiiltäsito­valle ja ravin­teita kier­rät­tä­välle ruoan­tuo­tan­nolle. Se on tavanomainen tila, ja osa Soilfoodin tuotteista sopii vain ei-luomutuotantoon.

Mutta tässä Herlin sitten hyppääkin ihan toiseen, edelliseen nähden ihan epäolennaiseen asiaan:

Quote
– Ottamatta kantaa konventionaalisen tuotannon puolesta tai vastaan, täytyy tiedostaa se, että olemme tulossa siihen vaiheeseen, että ruokaa ei pidetä puhtaana, jos siinä on torjunta-ainejäämiä – glyfosaattia tai vielä raaempia aineita. Suomi voi menettää maineensa puhtaan ruoan tuottajana, jos emme havahdu tähän. Se on vakava juttu. Täytyy alkaa hyödyntämään biologisia viljelymenetelmiä, joissa luomu on tietysti edelläkävijä.

Eli minun "suomentamanani": kun luomuväki on saanut kansan lähes kaikkialla peloteltua vähäistenkin torjunta-ainejäämien hypoteettisten vaarojen suhteen, siihen on vain alistuttava. Oikeastaan ruokaviennin takia?

Loppuosa artikkelista (ja Juuso Joona) näkeekin sitten vain luomuviljelyllä mahdollisuuksia hiilen sidontaan. Tuotoksenkin merkitys näin vilahtaa ...

Quote
Luomutuotannossa hiilisyöte maahan on usein korkea monivuotisten kasvien, monipuolisen viljelykierron ja orgaanisen lannoituksen ansiosta. Sitä voi kuitenkin edelleen kasvattaa pyrkimällä korkeampiin satotasoihin,
(lihav. HJ)

... mutta ei tietysti se osa em. (edellä 30.06.17 plus linkki (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg7855#msg7855)) ruotsalaisten argumentista, että tuohon korkeampaan satotasoon ja myös hiilensidonnan tasoon päästään parhaiten ei-luomuviljelyllä. Ja keinolannoitteilla siis siinä missä luomulannoitteillakin, jopa ratkaisevasti paremmin juuri niillä.

Olivatkohan edes tuon artikkelisssa mainitun Pariisin kansainvälisen konferenssin tulokset noin luomuisia kuin tuo artikkeli ja siinä haastatelut antavat ymmärtää? Täytyy etsiä sen sivusto ja aineisto.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.17 - klo:05:27
Ei meille juuri uutta, mutta näin siis on:

Intensive modern farming, not organics, credited with reducing greenhouse gases (https://geneticliteracyproject.org/2017/09/19/intensive-modern-farming-not-organics-credited-reducing-greenhouse-gases/)

Eli moderni tehoviljely on paras väline kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, ei luomu.

PS. On valitettavasti taas huomautettava, että tuossakin käytetään Savagen raakasatoja. Joissa ei siis ole otettu huomioon piilohehtaareja.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.17 - klo:07:22
Näkemys, esitetty symposiumissa Tampereella:

Kasvikset ruokkivat ruokainnovaatioita (http://aikalainen.uta.fi/2017/10/05/kasvikset-ruokkivat-uusia-ruokainnovaatioita/)

Quote
– Ruokavalioista taas merkittävin vaikutus on sillä, että syödään täysin kasviperäistä ruokaa. Myös lihan kulutuksen vähentämisellä ja paikallisen tuotannon suosimisella on selkeä vaikutus. Sen sijaan esimeriksi luomuruuan ostamisella on vain vähäinen vaikutus yksilön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, [kestävään kehitykseen paneutunut tutkijatohtori Markus] Vinnari sanoo.

Koko tähän keskusteluumme ja siinä esitettyihin linkkeihin viitaten: mitä ilmeisemmin oikeansuntainen näkemys. Vain "oikeansuuntainen" siksi, että edellähän on esitetty vahvoja viitteitä siihen, että luomuruoan ostaminen jopa lisäisi kasvihuonepäästöjä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.17 - klo:02:28
On (taas) ilmestynyt tutkimus, josta kertoo tämä Guardianin artikkeli, joka väittää, että luomuviljelyllä voitaisiin kasvihuonepäästöjä vähentää:

Switching to organic farming could cut greenhouse gas emissions, study shows  (https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/14/switching-to-organic-farming-could-cut-greenhouse-gas-emissions-study-shows)

Guardianissa ilmestyneet artikkelit ovat taipuvaisia kulkeutumaan Suomeenkin, eli suomalaiseen keskusteluun, tavalla tai toisella. Linkkaan jo valmiiksi näihin vastaväittelsiin:

The Problems with a Large-Scale Shift to Organic Farming
Questionable Assumptions in the Case for Organic (http://thebreakthrough.org/voices/the-problems-with-a-large-scale-shift-to-organic-farming)

Kyseenalaiset olettamukset liittyvät mm. näihin asioihin:

Quote
But the progress the authors describe in the paper is only feasible by assuming massive changes in how much meat people eat, how much food is wasted, and how efficiently farms operate – an ambitious if not unattainable scenario. Their findings also rest on several flawed and unrealistic assumptions about how productive organic farms can be with limited nitrogen. Under more realistic assumptions, scaling up organic agriculture looks far less appealing, leading to large environmental harms, with limited benefits.

Palataan tarvittaessa asiaan yksityiskohtaisemmin. Toisessakin triidissä, jos tarpeen. Tutkimuksen näkökulma oli maailmanlaajuinen, se oli taas yksi sarjassamme, jossa kerrotaan että maailma voitaisiin luomulla ruokkia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.0).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.18 - klo:05:57
Twiitti:

Quote
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Ruotsissa tutkittiin 50 v kokeella miten erilaiset lannoitteet lisäsivät tai vähensivät maan orgaanista ainesta. Orgaaniset lannoitteet jees, samoin viherkesanto. Avokesanto vähentää viljavuutta, kuten myös pelkät mineraalilannoitteet.

Ei ollut tarkempaa lähdettä. Mutta eiköhän se jotain kautta tule esille. Tuosta olisi kyllä saatava tietää, miten vertailu tarkkaan ottaen tehtiin.

Kuten myös se, missä se viljavuus näkyi, miten se mitattiin.

***

Sitä lähdettä kysyttiin Twitterissäkin ja se oli tämä:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880911000818
Roots contribute more to refractory soil organic matter than above-ground crop residues, as revealed by a long-term field experiment[

Tuon linkin selostuksesta (abstraktista) en kyllä ylläolevia väitteitä löytänyt. Annaleena Ylhäinen myönsikin:

Quote
Tässä linkki. En ole tarkemmin tutustunut tutkimukseen, ts annettiinko kaikilla lannoitustavoilla yhtä paljon ravinteita (myös P, K) ja miten kasvit kasvoivat ja tuottivat orgaanista ainesta. Tutkimushanke alkoi v 1956.

Myös ihmetyttää, että kaksi tekijöistä (Kätterer, Kirchmann) oli juuri niitä SLU:n tutkijoita, jotka eivät suinkaan ole tulleet tunnetuksi epäluulon lietsomisesta mineraalilannoitteita kohtaan. Eivätkä he ole muuttaneetkaan mielipiteitään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=121.msg10061#msg10061): tuo Twitterissä linkattu artikkeli on vuodelta 2011.

(Lisäys 3.3.18)

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.08.18 - klo:05:36
YLE kertoi tänään tämän:

Suopelloissa piilee lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu – Ojitetut viljelymaat merkittävä ilokaasun päästölähde (https://yle.fi/uutiset/3-10293221)

Mutta ei mainitse tässä yhteydessä sitä ilmiötä, jolle Steve Savage on antanut nimen "luomun likainen pikku salaisuus":*)

ilokaasua vapautuu melkoisia määriä myös komposteista. Joita luomuviljely käyttää ja tarvitsee. Ja vaatii. (Savage suosittelee sen sijalle mädättämistä.)

Voimme myös kysyä, kuka tarvitsee tätä:

Quote
Luken tutkimusprofessori Kristiina Reginan mukaan Suomi ei välttämättä yllä päästövähennystavoitteisiin, jos peltoja raivataan edelleen.

Tarvitaanko tuota, jos halutaan toteuttaa valtiovallan luomutavoitteet:

Pellon raivuuseen vaan. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=548.0)


________

*) tästä tarkemmin:

A Serial Blind-Spot For Organic Advocates (http://appliedmythology.blogspot.com/2013/06/a-serial-blind-spot-for-organic.html)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.18 - klo:05:19
Tämä Hesarin kolumni on vahvasti luomuideologian värittämä:

Ilmastonmuutoksen torjunnassa maanviljelijä voi nousta sankariksi – Salaisuus on maaperässä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005799789.html)

Vaikkei luomua nimeltä mainitakaan, aina kun siihen avautuu tilaisuus, maaperän heikentyminen vieritetään tehoviljelyn ja maatalouskemikaalien syyksi.

Quote
Tiivistynyt maa on esimerkki siitä, mitä äärimmilleen viety yksipuolinen, kemiallisiin lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin perustuva viljely voi tehdä maaperälle. Vesi ja ravinteet karkaavat maaperästä helposti, ja yksipuolisen viljelyn seurauksena kasveja pitää myrkyttää rikkakasveja, tauteja ja tuholaisia vastaan.

Asia esitetään siten, että tämä olisi vääjäämätöntä, ja vain luomulannoitus voisi korjata tilanteen:

Quote
Menetelmä kasvatti satomääriä ja vihannesten kokoa. Sadon maksimoimiseksi moni viljelijä alkoi viljellä samalla pellolla vain yhtä lajia. Jos pellolta korjataan jatkuvasti satoa, mutta sinne ei palaudu riittävästi monipuolista orgaanista ainesta, maaperä alkaa köyhtyä.

FAO:n mukaan maaperän köyhtyminen voi vähentää myös ruuan ravintopitoisuuksia. Esimerkiksi sinkin, seleenin ja jodin puute maaperässä on vähentänyt näiden hivenaineiden määrää ruuassa.

Hupaisa tosiasia tuohon on se, että kun Suomen maaperässä ei ole riiitävästi seleeniä, ongelma ratkaistiin lisäämällä sitä keinolannoitteisiin (http://tuottavamaa.net/artikkelit/sahlberg/seleeni.php). Ja se, että pellon saa kyllä helposti köyhtymään, jos siihen ei lisää sadon mukana poistuvia epäorgaanisia ravinteita (fosfori, kalium). Pienemmistä ravinteista huolehtiminen voi olla helpompaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=802.0) eloperäisten lannoitteiden avulla, mutta välttämätöntä ei ole niitä käyttää. Nyttemmin osataan täsmälannoittaa.

Kolumnin alussa tulee esille, ketä on asiassa konsultoitu, ja kun se on ollut Juuso Joona (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.0), niin ei tarvitse ihmetellä tuon jutun (asenteellista) vinoutumaa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.18 - klo:01:56
Tämä ehdotus ja hanke on oikein hyvä:

Nils Torvalds ehdottaa EU:n maatalousbudjettiin rahoitusta tutkimukselle maaperän hiilensidonnasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.307231)

Hiukan kummastelen hänen ehdottamaansa verkkaista tahtia:

Quote
Torvalds kohdentaisi tuen pilottihankkeisiin, joissa maanäytteistä tehtävillä analyyseillä selvitetään maaperään sitoutuneen hiilivaraston suuruus viiden vuoden välein.

Eikö näytteitä voisi ja sopisi ottaa useammin? Ja myös siis aiemmin,  jotta jotain alustavia tietoja jo saataisiin? No, se selviää varmaan, kun/jos tutkimushanke saadaan käyntiin.

Joka tapauksessa objektiivisella tutkimuksella tulisi selvitettyä sekin, onko Euroopassa laajalti harrastetulla luomuviljelyllä mitään roolia tuon pyrkimyksen edistämisessä. Vai luullaanko vain?

Tuossa suhteessa tutkimusta täytyy tietysti jatkaa ylikin tuon 5 vuoden, koska juuri luomuväellä on ollut taipumus väittää, että asiassa kuin asiassa luomun erinomaisuus tulee esille ajan kanssa, vasta vuosien jälkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.0). On siis tässäkin kysymyksessä katsottava, tuleeko se, väitetyllä tavalla. Vai ovatko ne tietyt Ruotsin SLU:n tiedemiehet sittenkin oikeassa (edellä 01.08.09)?

PS. Sama väite siitä, etttä hyvät vaikutukset tulevat sitten esiin, kun pelto on ollut luomussa pitkään,  esiintyy myös tässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg12134#msg12134).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.18 - klo:02:37
Nyt kun asia sattuneesta syystä on hyvin pinnalla, Liisa Pietola muistaa ja uskaltaa tuoda esiin tämän:

MTK: Viljelijät ja metsänomistajat ovat mukana ilmastotalkoissa – "Mitä parempi sato, sen enemmän hiiltä sitoutuu maahan." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.312976)

Quote
MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan maa- ja metsätaloudessa on mahdollisuus tuottaa lisää hiilensidontaa.

"Maa- ja metsätalous ovat ne sektorit, jotka sitovat hiiltä. Meillä on paljon sidontapotentiaalia. Metsiemme kasvua voidaan lisätä ja peltojen kasvukuntoa parantaa. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin samalla hiiltä sitoutuu maahan. Pitää ymmärtää, että hiilivarasto on maassa mutta myös esimerkiksi puurakentamisessa ja kiertävissä kuiduissa."

Tätähän Ruotsin SLU:n tutkijat korostivat jo vuonna 2009 (ks. edellä 01.08.09).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.18 - klo:07:58
Tässäkin uutisessa ...

Professorit vaativat luopumaan ilmastolle haitallisesta turvepeltojen raivauksesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.313501)

... tulee esille tämä epävarmuus - ja varmuus:

Quote
Sen sijaan boreaalisessa maataloudessa on epävarmaa, edistääkö suorakylvö hiilensidontaa. Tutkijoilla on asiasta ristiriitaisia tuloksia. Keski-Euroopassa suorakylvö edistää hiilensidontaa vuorenvarmasti.

Onko siis kyse boreaalisuudesta? Aiemmin on puhuttu kai maaperän rakenteesta tai tyypistä?

Pietolan (ja SLU:n) ajatus tuossakin toistetaan:

Quote
MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan peltojen kasvukunnon parantaminen palvelee ilmastotavoitteita. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin myös hiiltä sitoutuu maahan.

Kuvatekstistä:

Quote
Peltoja raivataan usein siksi, että lietelannalle saataisiin lisää levitysalaa. Professori Markku Ollikaisen mielestä ilmaston kannalta raivausta ympäristöystävällisempää olisi sallia hieman nykyistä isomman lantamäärän levittäminen.

Eikö kaikkein ympäristöystävällisintä olisi kehittää keinoja, jolla lannan sisältämät ravinteet saataisiin siitä erotettua? Jota mm. Valio yrittää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267870). Lantaa ei "väkisin" tarvitsisi käyttää jossain karjatilan lähistöllä. Ja ravinteita saataisiin käyttöön täsmällinen määrä siellä, missä on niistä todellinen tarve.


PS. vähän myöhemmin: eikö tuosta yleimminkin voi poimia sen opetuksen, ettei Suomessakaan kannattaisi suosia maatalouspoliittisia ratkaisuja, jotka edellyttävät viljelysalan lisäämistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=548.0)?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.18 - klo:04:22
Sen sijaan, että Hesarissa olisi ilmestynyt toivomani suorakylvöviljelijän kirjoitus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg12709#msg12709), sinne olivat saaneet tarinansa "tavanomaiset epäillyt", Luomuintituutin Sari Iivonen, Pro Luomun Marja-Riitta Kottila ja Luomuliiton Susanna Rännäri:

Luomupelto tekee jo ilmastotyötä
Viljelykäytännöt vaativat vielä paljon tutkimusta, jotta pelloista saadaan hiilinieluja. Luomu on tällä tiellä jo hyvässä vauhdissa. (https://www.hs.fi/paivanlehti/12102018/art-2000005860503.html)

Quote
Helsingin Sanomien jutussa (Tiede 9.10.) kerrottiin ansiokkaasta Carbon Action -hankkeesta sekä maa­talousmaan mahdollisuuksista varastoida ilmakehästä hiiltä maahan mikrobien ja sienten avulla. Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy.

(Loput maksullista tekstiä.)

Kylmän rauhallisesti he toistivat luomuväen lempiteorian, että juuri luomuviljely olisi omiaan sitomaan maaperään hiiltä. Ja tuohon projektiin viittaamalla vihjailivat, että siinäkin olisi tämä osoitettu.

Mutta näinhän ei ole laita. Tuo teoria on hyvin epävarmalla pohjalla, ja kuten täällä on tullut monessa kohtaa esille, todennäköisesti täysin väärä.

***

Tässä on tuon mainitun hankkeen nettisivut, sen etusivu:

https://carbonaction.org/etusivu/

Hankkeen kunnianhimoiset tavoitteet selviävät sieltä hyvin, mutta ei oikein, onko (alustaviakaan) tuloksia saavutettu, ja minkälaisia. Mutta ainakaan ei tule esille, että se olisi päätynyt suosittamaan luomuviljelyä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.18 - klo:15:25
Tottakai sitten Pro Luomu julkaisi tuon omalla palstallaan:

HS Mielipide: Luomupelto tekee jo ilmastotyötä (https://proluomu.fi/luomupelto-tekee-jo-ilmastotyota/)

Tämä suo tietysti meillekin mahdollisuuden ruotia sitä yksityiskohtaisemmin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.18 - klo:05:06
Tässä taitaa olla ongelma pähkinänkuoressa. Kuvaako tämä todellisuutta oikein:

Quote
Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy. Hyviksi ”hiiliviljelymenetelmiksi” ovat osoittautuneet esimerkiksi orgaaninen lannoitus sekä monipuoliset viljelykierrot ja nurmiviljely.

Nämä menetelmät ovat luomuviljelyssä jo arkea. Niiden ansiosta peltomaan rakenne ja vesitalous paranevat, peltoekosysteemin monimuotoisuus lisääntyy, maaperän pieneliötoiminta vilkastuu ja maan kasvukunto paranee.

Tällä hetkellä Suomen pellot vuotavat hiiltä ilmaan, sillä orgaanisen aineksen määrä maaperässä on vähentynyt yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Ilmiö on globaali.

1. Onko lannoituksen oltava orgaanista, jotta tuo ensimmäisessä kappaleessa.kuvattu toimisi? Kun kaikkien ravinteiden kuitenkin täytyy muuntua epäorgaaniseen muotoon, ennen kuin kasvit pystyvät niitä käyttämään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=802.msg12675#msg12675)?
2. Tapahtuuko tuo toisessa kappaleessa kuvattu todella luomuviljelyssä? Toisessa yhteydessä olemme ihmetelleet, missä se kasvukunto oikein sitten näkyy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11056#msg11056)?
3. Tapahtuuko sitä tehoviljelyssä, mitä kolmannessa kappaleessa kerrotaan? Missä mielessä on viljelty yksipuolisesti? Ja SLU:n tutkijoiden näkemyshän on aivan toinen, tekniskemiallinen viljely lisää hiilen määrää?

Hesari ei salli lähdeviitteitä, mutta noissa kysymyksissä niitä nyt todella kaipaisi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.18 - klo:03:59
Kirjallisuustutkimuksessaan Suomen Luke on päätynyt aivan toisenlaiseen tulokseen:

Kiinan viljelymaiden hiilinielu voi auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen – hiilivaraston kasvuvauhti on yli 4 promillea vuodessa (https://www.luke.fi/uutiset/kiinan-viljelymaiden-hiilinielu-voi-auttaa-pysayttamaan-ilmastonmuutoksen-hiilivaraston-kasvuvauhti-on-yli-4-promillea-vuodessa/)

Keinot tuon tuloksen saavuttamiseksi ovat pikemminkin olleet tehoviljelyä, suorakylvön ideoita ehkä siihen lisättynä:

Quote
Kiinan maatalousmaiden pintakerroksen hiilivarasto on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,48 prosenttia vuodessa. Hiilivarastot ovat kasvaneet merkittävästi Itä-, Pohjois- ja Etelä-Kiinassa, mutta vähentyneet Koillis-Kiinassa.
– Nykyään peltoihin jää enemmän kasvitähteitä esimerkiksi olkea. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansioista kasvien biomassatuotanto ja satotasot ovat nousseet, Tao sanoo.

Maaperän hiilivaraston kasvuun on vaikuttanut myös maanmuokkauksen väheneminen ja keventyminen ja kasvipeitteisyyden sekä palkokasvien viljelyn lisääminen.

Kiinassa viljelymenetelmien kehittämisen ensisijainen tavoite on ollut maaperän ja satotasojen parantaminen, mutta samalla on siis lisätty maan hiilivarastoa.
– Laajentamalla ilmastoviisaiden viljelymenetelmien käyttöä voisi Kiinan viljelymaiden hiilivarasto kasvaa jopa 0,6 prosenttia vuodessa, Fulu Tao arvioi.

Hyvin tuo on linjassa esille tuomiemme Ruotsin SLU:n tutkijoiden näkemyksen kanssa.  Tehoviljelyn avulla biomassa ja sen mukana maaperän hiili lisääntyvät. Ks. edellä tämä triidi mutta myös tämä laskelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056), joka epäsuorasti viittaa samaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.18 - klo:08:25
Tässä Luomuliiton projektiehdotuksessa ollaan varmoja asioista ...

Hiiliviljelyverkosto – luomuviljelijä ilmastonmuutoksen hillitsijänä (http://balticseaproject.org/fi/projektit/hiiliviljelyverkosto-luomuviljelija-ilmastonmuutoksen-hillitsijana)

Quote
Maaperän kyky sitoa hiiltä on valtaisa: maahan on sitoutunut enemmän hiiltä kuin kasvillisuuteen ja ilmakehään yhteensä. Tällä hetkellä Suomen pellot kuitenkin vuotavat ilmakehään lisää hiiltä sen sijaan, että sitoisivat sitä maahan. Peltomaan hiili on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, jonka määrä maaperässä vähenee vuosittain yli 200 kg/ha yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Orgaanisen aineksen hajotessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.

Kemiallisten lannoitteiden käyttö, voimakas maanmuokkaus sekä yksipuoliset viljelykierrot saavat maan vuotamaan myös ravinteita vesistöihin. Samalla peltojen kyky kasvattaa ruokaa heikkenee. Iso-Britanniassa on arvioitu, että nykymenetelmillä pellot pystyvät tuottamaan satoa enää 60 vuotta.

... joista ei voi olla varma, vaan asioiden laita voi olla juuri päinvastoin, ja tavanomainen maatalous on tehokkainta hiilen sidonnassa. Suomessa aivan kuten Kiinassakin (ks. juuri edellä).

Eikä esim.  maanmuokkausta pysty luomussa todennäköisesti edes vähentämään. Suorakylvökokeiluista luomussa ei yleensä ole jälkeenpäin kuultu mitään.

Miksi muuten näissä teksteissä "tekniskemiallinen viljely" on aina "yksipuolista"? Kun tosiasiassa esim. lannoituksessa täsmäviljelyn menetelmät ovat kehittyneet ja levinneet jo vuosia. Eikä luultavasti missään päin maailmaa lannoiteta enää niin, että lisätään vain yhtä lannoitetta? Mitä se "tekniikka" lisäksi tähän kuuluu? Ei luomupeltojakaan Suomessa ilman traktoreita jne. viljellä.

PS. (8.12.18) Ja nyttemmin luomuun suunnitellaan kitkentärobotteja ja droonien käyttöä siinä! Pitäisikö meidän ryhtyä viljemään käsitettä "teknisluonnonmukainen viljely"?  ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.18 - klo:06:20
Luomiuliitto pääsi juuri sanomasta (http://www.luomuliitto.fi/cap-uudistus-ja-luomu/) ...

Quote
Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomualalla on paljon annettavaa suunniteltaessa kansallista strategiaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

... kun Svenska YLE julkaisi*) tiedeuutisen, josta Jarrumies tuolla toisaalla kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13174#msg13174). Jonka mukaan siis luomuviljely ei ole ilmastotoimi lainkaan vaan juuri päinvastoin.

Keskeinen syy tuohon on, että luomuviljelyn vaatiman suuremman pinta-alan takia joudutaan hävittämään parhaita hiilinieluja, metsiä.

Mutta pystyisivätkö luomupellot edes osittain kompensoimaan tuota, ja sitomaan hiiltä tavanomaisia paremmin? Kuten Luomuliitto tuossa väittää?

Tältä ei näytä. Tässä projektiuutisessa ....

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos (https://yle.fi/uutiset/3-10548340)

... ei mainita luomuviljelyä lainkaan. Ei, vaikka mukana projektissa on luomuintoilijana tutuksi tullut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724) Juuso Joona! Tuossa esille tulevat keinot viittaavat lähinnä suorakylvöön, ei luomuun.

PS. Ylen vanhemmassa asiaa koskevassa uutisessa on kyllä tällainen kryptinen lause ...

Quote
Suomessakin maatalousmaa on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Tehomaatalous, jossa käytetään paljon keinotekoisia lannoitteita, pienentää maaperän hiilivarastoja vuosi vuodelta, kun hiili lähtee kasvatettujen kasvien mukana pois maasta.

... jonka voisi ymmärtää viittaavan luomuun, kun siinä vähän negatiiviseen sävyyn luonnehditaan tehoviljelyä. Mutta ymmärrä nyt sitten tuota. Eikö luomuviljelyssä (tms.) sitten kasvatettuja kasveja lähdekään pois maasta?  ;D

SLU:n tutkijoilla on tuohon jo valmis vastaväite: keinotekoiset lannoitteet kasvattavat myös juuristoa, joka jää hiilineen maahan.

PS2. Vaikka tuossa projektissa olisikin mukana luomusympatisoijia, niin luulen ja uskon, ettei se pääse lipsahtamaan 'tunnustukselliseksi" tutkimukseksi, vaan objektiivisia tuloksia syntyy.


__________

*) vähän sensaatiomaisestikin, YLE:lle! Sen aiempia luomua koskevia uutisia muistellen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Matti Pekkarinen on 14.12.18 - klo:13:11
Pellolta sadon mukana poistuva hiili on peräisin ilmasta. Niinpä runsas sato onkin tehokas hiilinielu. Kasvi ottaa hiiltä ilmasta, yhteyttämisessä. http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/Default.htm
Kasvi ei siis ota maasta hiiltä. Runsas sato tuottaa paljon myös maansisäistä massaa ja siten lisää maan hiiltä. Maanmuokkaus sen sijaan kuluttaa hiilivaroja, hukkaa maan hiiltä taivaalle. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg50#msg50

Luomussa molemmat asiat ovat pahasti : satoa tulee vähän (ja hiilensidonta siis on pieni). Ja muokkausta on paljon eli hiilipäästöjä on paljon.
Monivuotiset kasvit (=ei muokkausta) ovat hyvä asia, samoin yksivuotisten viljely muokkaamatta (=suorakylvö) ... olipa kyse luomusta tai oikeasta viljelemisestä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.12.18 - klo:07:08
Tässä MT:n jutussa Kottila vetoaa sitten juuri hiilensidontaan:

Pro Luomun Kottila Nature-lehden tutkimuksesta: Hiilensidonta unohdettu kokonaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.349332)

Quote
Kottila huomauttaa, että tutkimuksessa ohitetaan kokonaan hiilensidonta. Se on viime aikoina noussut keskustelun polttopisteeseen, sillä viljelymaalla ja metsällä on hyvät mahdollisuudet sitoa itseensä ilmakehän hiiltä.

Enpä sanoisi noin, jos koko tutkimuksen keskeinen teesi luomua vastaan on, että luomuviljely pakottaa raivaamaan lisää metsää.

Luomun oletettuja vahvuuksia olisi sitten tässä:

Quote
Luomulla on hiilensidontaan paljon annettavaa, Kottila toteaa. "Toki ne menetelmät voidaan ottaa käyttöön tavanomaisessakin viljelyssä, mutta luomussa ne ovat pakollisia jo nyt."

Hän mainitsee esimerkiksi viljelykierron. Luomuviljelyssä nurmivuodet ovat pakollisia, ja nurmi on hyvä hiilensitoja.

Heti alkuun tuo argumentointi käytännössä sulaa siihen, että hiilensidonnan keinot ovat käytettävissä tavanomaisessakin.

Eikä hänen kuvaamaansa viljelykiertoa tehdä luomussa hiilensidonnan, vaan typensidonnan takia. Mistä seuraa se, ettei se välttämättä toimikaan hiilensidonnassa erityisen hyvin. Jos puhutaan "nurmivuosista", siinä kerrotaan, että nurmet välillä kynnetään, eikö niin? Silloin hiili ei niissä pysy.

Quote
Toinen tekijä on se, ettei luomussa käytetä helppoliukoisia kemiallisia lannoitteita. Kasvien juuret etsivät ravinteita syvemmältä, mikä lisää juurimassaa, kuohkeuttaa maaperää ja lisää pieneliötoimintaa.

Maaperän pieneliöt eivät luomussa myöskään kärsi torjunta-aineiden aiheuttamasta stressistä, Kottila sanoo.

"Luomussa olennaista on aina ollut maan hyvä kunto ja sen ylläpitäminen. Hiiliviljelyn myötä nämä asiat kiinnostavat yhä enemmän."

Mitenkä lienee tuon juurimassan kanssa. Edellä on esitetty tutkimuksia, joiden mukaan tavanomaisessa viljelyssä sitä on enemmän. Pieneliöiden stressi taitaa levätä hyvin ohuen evidenssin varassa. Ja erityisesti se, että torjunta-aineiden käyttö vaikuttaisi hiilensidontaan.

Mitään erityistä syytä ei ole, että tuo ns. hiiliviljely onnistuisi luomussa tavanomaista paremmin. Päinvastaisen odottamiseen on hyviä syitä. Vrt. edellä 22.11.18. ja myös Matti Pekkarisen juuri tätä edeltävä puheenvuoro.

Sitten on Kottilankin mukaan kuitenkin näin:

Quote
Toki luomussa on omat haasteensa, Kottila myöntää. Maata muokataan paljon rikkakasvien torjumiseksi, ja muokkaus vapauttaa hiiltä ilmaan. "Luomussakin on vielä kehitettävää."

Suorakylvö luomussa ei ole missään onnistunut. Melko turha on toive, että se nyt Suomessa saataisiin onnistumaan. Eli tuo asia jää haasteeksi, eikä ole korjautumassa.

Tämäkin on toiveajattelua, tai vielä pahempaa, tosiasioiden kiistämistä:

Quote
Tutkimuksessa luomusadot on oletettu alhaisiksi, Kottila huomauttaa. "Minulla on se käsitys, että niitä on mahdollista nostaa. Ero ei ehkä pysy sellaisena kuin tutkimuksessa oletetaan."

On se ero kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sellaisena ainakin 12 vuotta (jolta ajalta Lukelta löytyy luomusatotilastoja) pysynyt. On mahdollista sellainenkin, ettei ero pysy samana, jos tavanomaiset sadot jatkossa kasvavat, esim. geenitekniikan avulla!

***

Eipä tuo Kottilan (mahdollisesti jo toinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13205#msg13205)) yritys Naturen artikkelin kumoamiseksi oikein onnistunut. Mutta tietty tunnustus täytyy hänelle kuitenkin antaa siitä, että hän on sisukkaasti sitä "viran puolesta" yrittänyt.  ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.12.18 - klo:03:21
Juha-Matti Katajajuuri yritti eilisessä MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa*) olla tasapuolinen, mutta ..

Luomu onkin ilmastolle tavallista viljelyä haitallisempaa, sanoo uusi tutkimus – suomalaisasiantuntija ihmettelee: "Tässä on otettu ruoan ympäristövaikutuksia koskevaan tutkimukseen metsät mukaan" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luomu-onkin-ilmastolle-tavallista-viljelya-haitallisempaa-sanoo-uusi-tutkimus-suomalaisasiantuntija-ihmettelee-tassa-on-otettu-ruoan-ymparistovaikutuksia-koskevaan-tutkimukseen-metsat-mukaan/7209366#gs.Kz9D73Q)

... mutta tuossapa se:

Quote
Katajajuuren mukaan ruotsalaistutkimuksen kaltaiset raflaavat tulokset leviävät helposti ja samalla ne synnyttävät sen mielikuvan, että tilanne tunnetaan.

– Suomessa on tutkittu todella vähän luomun ja tavallisen tuotannon vaikutuksia ilmastoon tai muihin ympäristöasioihin. Tätä asiaa kannattaa katsoa tämän tietoaukon vuoksi suhteessa kansainvälisesti laajasti tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen, jossa on vertailtu luomu- ja tavanomaista tuotantoa ja niiden ympäristövaikutuksia.

Vilkas keskustelu tiedemaailmassa

Katajajuuri painottaa, että monessa tutkimuksessa on noussut esille se, että tavanomainen tuotanto saattaa ilmastovaikutuksissa näyttää kiloa kohden vähän vähemmän kuormittavalta, mutta pinta-alaa kohden asia on ollut toisin päin.

– Erot ilmastovaikutuksiin ovat olleet valtavasti pienempiä kuin mitä tässä on esitetty.

Katajajuuri muistuttaa, että luomussa on kuitenkin automaattisesti sellaisia tuotantopiirteitä kuten viherlannoitus, jotka mahdollisesti lisäisivät hiilensidontaa.

– Toisaalta voidaanhan sitä käyttää myös tavanomaisen tuotannon puolella, hän jatkaa.

– Maatalousmaan mahdollinen hiilensidonta on nyt todella vilkkaan tutkimuksen ja keskustelun kohteena tiedemaailmassa, ja tällä hetkellä esimerkiksi laskentamallit saattavat tuottaa hiilensidonnan ja -vapautumisen osalta hieman erilaisia tuloksia kuin mitä pitkäaikaismittauksissa saadaan.
(lihav. HJ)

Asian varsinainen tutkiminen on siis täysin kesken. Luomuväki kuitenkin viestii siten, että se olisi jo osoitettu (kuten Kottila) ja luomu olisi hiilensidontaan hyvä tai jopa paras menetelmä. Mutta mitään näyttöä siitä ei siis ole. Ja toistaen: viitteitä on päinvastaisestakin.

Outoa, että Katajajuuri osoittaa tuossa ymmärrystä vaikutusten laskemiselle pinta-alaa kohti, jota tapaa luomuväki suosii. Vaikka se tapa on aika lailla mieletön.

***

Tällainen liian vahva ennakko-odotus vaivaa tätäkin Vihreän Langan kuvaamaa tutkimushanketta:

https://www.vihrealanka.fi/juttu/hiilensitoja

Kaikki mitä tuossa kerrotaan yritettävän, liittyy tavalla tai toisella luomuun, tapahtuu luumusääntöjen puitteissa. Ja pahis, syyllinen jo tiedetään, vaikka tutkimuksen myöhemmin kerrotaan olevan hyvin pitkäaikainen:

Quote
Madot ovat merkki siitä, että maan toimintakyky on palautumassa. Qvidjan orgaanis-biologinen viljely on aloitettu laittamalla kaikki pellot nurmelle, jotta maaperä saadaan kuntoon.

Mitään ei hassata. Nurmi käytetään rehuksi tilan hevosille, lampaille ja ylämaankarjalle, joiden rotaatiolaidunnus parantaa myös maata. Eläinten lanta jalostetaan lannoitteeksi ja biokaasun raaka-aineeksi.
Kankaanrinta kyykkii yhä pellon laidassa mutta on jo vaihtanut aihetta madoista mikrobeihin.

”Maaperän mikrobitoiminta on aivan kuin suolisto, siinä on hirveän paljon yhtäläisyyksiä. Se on ihan mahtavan mielenkiintoista!”

Harppoessaan pellolta kohti mäen päällä sijaitsevaa kivilinnaa Kankaanrinta on edennyt puheessaan pohtimaan, miten tehotuotettu ruoka vaikuttaa ihmisen terveyteen. Aivotutkijaystävien kanssa onkin jo mietinnässä, miten ihmisterveyden ja maaperätutkimuksen voisi yhdistää.
(lihav. HJ)

Samoin tässäkin:

Quote
Ilmastonmuutoksen kääntämiseen eli hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä ei ole metsittämisen ja soiden suojelun lisäksi muuta hyvää keinoa kuin se, että hiilidioksidi varastoidaan maaperään. Maaperän potentiaalia sitoa hiiltä on kuitenkin arvioitu vallitsevien tehomaatalouden keinojen kautta.

”Mikä potentiaali olisikaan, jos sitä tutkittaisiin oikeasti kestävien viljelymenetelmien kanssa.”
(Lihav. HJ)

Luomuun siinäkin viitataan. Ja tässä:

Quote
Ulkona Kankaanrinta jää pitkäksi aikaa katselemaan laitumella villinä kirmaavia varsoja.

”Olen vakaasti sitä mieltä, että mitä enemmän antaa luonnolle tilaa toimia, sitä vähemmän menee väärin.

Tämä ihan se myöntäen, että Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on kiitettävää pyrkimystä tärkeässä asiassa. Muta myös aika toivoton taipumus flirttailla luomuaatteen kanssa. Molemmilla.

__________

*) sinänsä pikkujuttu, mutta näin virheellinen tieto leviää, jos sitä ei heti korjata. Tuossakin uutisessa oli väite:

Quote
Ruotsalaistutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Vaikka se tapahtui oikeastaan vasta tänä aamuna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13212#msg13212).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.18 - klo:05:12

Keravan Väinämöinen on myös riimitellyt kommenttinsa asiaan:

Lujilla on luomu-usko! (http://keravan-vainamoinen.blogspot.com/2018/12/lujilla-on-luomu-usko.html)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.18 - klo:04:38
Kolmannessa (?) kirjoitukseksessaan ruotsalaistutkimusta vastaan (tämä HS:n yleisökirjoituksissa) ...

HS Mielipide: Luomun ilmastovaikutus on oikeasti olematon (https://proluomu.fi/hs-mielipide-luomun-ilmastovaikutus-on-oikeasti-olematon/)

... Marja-Riitta Kottila kertoo tämän yksiselitteisenä faktana:

Quote
Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että luomupellot sitovat hiiltä kun taas tavanomaisesti viljellyt pellot vapauttavat sitä. Ruoantuotannon ilmastovaikutusten kannalta tällä voi olla paljon suurempi merkitys kuin on aiemmin ymmärretty. Suomessakin kehitetään niin sanottuja hiiliviljelymenetelmiä, joissa maaperän hiilensidontakyky pyritään maksimoimaan. Hiiliviljelymenetelmät ovat pitkälti samoja, joita luomutuotannossa käytetään.

Nyt hänellä voi olla edessä karsea pettymys. Suomessa tämä hiiliviljelyprojekti on tieteellinen tutkimusprojekti, jossa hiilen sitoutuminen maaperään todella mitataan. Kun tiettävästi koepelloissa on mukana luomupeltojakin, niin odotettavissa on, että saamme vertailutuloksia. Mutta ovatko ne Kottilan odotusten mukaisia?

Siitä, ettei Kottila kerro, mihin kansainvälisiin tutkimuksiin hän viittaa, ei voida häntä moittia, koska Hesari ei suosi eikä oikeastaan edes salli lähdeviitteitä mielipidekirjoituksissa.

***

Kottila eksplitiittisesti myöntää (mutta pyristelee heti ilmeisestä johtopäätöksestä pois):

Quote
On totta, että luomun keskimääräinen satotaso on tavanomaista matalampi. Tämä johtuu siitä, että luomussa ei käytetä teollisia väkilannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Juuri tämä tekee luomusta ekologisesti kestävää. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi, sillä kyse on monimutkaisemmista prosesseista. Jo eri tuotantosuuntien suorat ilmastopäästöt vaihtelevat paljon sekä tavanomaisessa että luomussa.

Implisiittisesti hän myöntää useassakin kohdassa kirjoitustaan, että metsät olisivat paras hiilinielu. Mutta sitten hän yrittää paeta tähän:

Quote
Luomutuotannon osuus maailman peltopinta-alasta on noin yksi prosentti. Vaikka kaikki tämä ala otettaisiin tavanomaiseen tuotantoon tai metsitettäisiin, sillä ei olisi juuri merkitystä ruoantuotannon globaaleille ilmastovaikutuksille.

Samaan (tai melkein samaan) hän on Hesarissa vedonnut aiemminkin, toisen kysymyksen yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg9654#msg9654)*), mutta se on varsin kelvoton perustelu: luomu (tai jokin muu viljelymuoto) on hyvästä tai pahasta täysin riippumatta siitä, mikä on sen nykyvaikutuksen suuruusluokka. Taas tulee mieleen se entinen piika, joka myönsi emännälleen, että hän on kyllä raskaana mutta on sitä vain hyvin vähän.

Niinpä tämäkään hänen vastavaitteensä ei toimi:

Quote
Todellisuudessa ruoantuotannon tehostaminen ei ole johtanut sademetsien säästymiseen, vaan päinvastoin niiden lisääntyvään hävittämiseen. Ei ole olemassa globaalia ruokapolitiikkaa, jonka perusteella peltoja metsitettäisiin heikon satotason maissa.

Sillä tehoviljely kuitenkin mahdollistaisi tuon sademetsien säästämisen, nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä luomuviljely ei tee.

Hiukan (eikä niin hiukankaan) falski on tuo strategia vedota tavallaan "isänmaallisiin" tunteisiin, ja tulkita tuon tutkimuksen tulokset niin, että se olisi suositellut koko maanviljelyn siirtämista sille soveltuviin maihin, ja siis pois Ruotsista ja Suomesta.

Kun oikeasti kyse ei ole siitä, että koko maailman maissi haluttaisiin viljeltäväksi Iowassa. Vaan siitä, että Iowan viljelymenetelmät olisi hyvä levittää koko maissia viljelevään maailmaan.

_________

*) vai oliko se siinä Iivosen ja Kottilan artikkelissa (sitä ei nyt saa näkyviin)? Ainakin se tuli esille siitä käydyssä keskustelussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg9655#msg9655) silloin noin pari vuotta sitten.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.12.18 - klo:14:27
Tässä suomalaisessa tutkimuksessa v. 2014 ei päädytty ollenkaan niin varmoihin ja selvästi luomulle suotuisiin tuloksiin kuin Kottila tuossa kertoo:

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää (https://luomu.fi/kirjoitus/luomutuotteiden-ymparistovaikutusten-arviointia-pitaa-kehittaa/1/?ref=vesisto-ja-ilmastovaikutukset)

Tällaisiakin tuloksia siellä vilahtelee:

Quote
Hankkeen tulosten mukaan luomuviljat (per kg) kuormittavat ilmastoa ja vesistöjä enemmän kuin tavanomaiset viljat. Erityisen selvä ero on silloin, kun luomuviljely perustuu viherlannoitukseen.

Itse asiassa tulokset jo silloin näyttivät siis ainakin osin hyvin samansuuntaisilta kuin tuo ruotsalaistutkimus v. 2018. Mutta kuitenkin tuo uutinen on päässyt luomu.fi -sivustolle? Onko ehtona ollut tuo otsikon vaatimus, että asiaa täytyy vielä arvioida uudelleen? Vaikka jotain viitteitä toivotuista tuloksista saatiin, niin näin kävi:

Quote
SustFoodChoice-hankkeessa testattiin kolmen tärkeän maaperävaikutuksen eli maan orgaanisen aineksen määrän muutoksen, tiivistymisen ja eroosion arviointia ja liittämistä elinkaariarviointiin. Testilaskennat antoivat viitteitä eroista luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä, mutta erot eivät olleet systemaattisia jommankumman eduksi.

Eikö tuo uudempi CarbonAction -hanke toimi tuonkin vanhan tutkimuksen testinä, vertailukohtana? Siinä voisi nyt sitten hioa nuo arviointitavat objektiivisiksi? Ja tämäkin alustava havainto tulee tarkistetuksi:

Quote
Orgaanisen aineksen mallin testilaskenta antoi viitteitä siitä, että luomu saattaa kerryttää orgaanista aineista peltomaahan, kun taas tavanomainen viljely vähentää sitä – kuten pitkäaikaisissa mittauksissakin on todettu (Heikkinen ym. 2013).
(lihav. HJ)

Eli onko todella noin? Vai päinvastoin?

***

Tuli tässä mieleen, että samoin n. 4 vuotta sitten luomuväki ei oikein pitänyt nk. ilmastoälykkäästä viljelystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg5938#msg5938).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.18 - klo:05:44
Mehän keskustelimme jo jonkin verran tuosta SustFoodChoice-hankkeesta tuolloin v. 2014, ks. edellä.

Sen loppuraportti jäi meiltä ruotimatta. Imuroin sen nyt, ja yritin sen läpikäydä.

Hankkeen hieman erikoisesta tutkimusasetelmasta johtuen myös loppuraportti vaikuttaa vähän sekavalta, eikä ole aivan helppoa nähdä, mitä saatiin selville. Otetaan siitä kuitenkin (uudelleen) esiin tämä aika selkeä tulos:

Quote
Kaiken kaikkiaan eri viljelytapaan perustuvia viljoja verrattaessa tavanomaiset leipäviljat ruista lukuun ottamatta ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, sitten tulevat sekä luomurehuviljat että tavanomaiset rehuviljat ja eniten ilmastoa kuormittavat luomuleipäviljat.

Tässä tämäkin tieto uudelleen, vähän monimutkaisemmin sanottuna:

Quote
Hankkeessa testattiin kolmen keskeisen maaperävaikutuksen, maan orgaanisen aineksen määrän muutoksen, tiivistymisen ja eroosion, arviointia ja liittämistä elinkaariarviointiin. Vaikutukset arvioitiin YAS-SO07-, COMPSOIL- ja VIHMA-mallilla. Eroosion ja orgaanisen aineksen muutoksen arvioinnissa käytetyt mallit todettiin käyttökelpoisiksi elinkaariarvioinnissa, vaikkakin orgaanisen aineksen mallinnus vaatii vielä tarkennusta. Sen sijaan tiivistymisen mallin, COMPSOIL, todettiin epäluotettavaksi ja liian vaikeaksi käyttää. Testilaskennat antoivat viitteitä eroista luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä,
mutta ne eivät olleet systemaattisia jommankumman eduksi. Paremman kuvan saamiseksi tarvitaan parempiin lähtötietoihin perustuvaa jatkotutkimusta.

Sellaista jatkotutkimusta käsitän tuon CarbonAction -hankkeen juuri olevan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.18 - klo:04:58
Kansan Uutiset ei ole sitä nähnyt tai sitten se jättää aktiivisesti huomiotta uusimman tiedeuutisen asiassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13174#msg13174), kun se tässä haluaa nähdä juuri luomuviljelyllä positiivista merkitystä:

HIILEN SIDONTAA MEKSIKOSSA JA NUMMI-PUSULASSA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4012369-hiilen-sidontaa-meksikossa-ja-nummi-pusulassa)

Alussa kerrotaan ihan oikein:

Quote
Maanviljelijä ilmastosoturina

Maanviljelijöillä on periaatteessa käytössään kaksi tapaa poistaa hiiltä ilmakehästä: he voivat lisätä hiiltä maanviljelysmaahan tai varastoida hiiltä pitkäikäisiin kasveihin, kuten puihin. Romero ja Mattila harjoittavat molempia näistä.

Hiilen sitominen maaperään ei kuitenkaan riitä – hiili täytyy myös saada pysymään siellä. Maanmuokkaus kyntämällä vapauttaa hiilen nopeasti takaisin ilmakehään, siksi kumpikin viljelijä välttää sitä visusti.

Juuri tuossa olisi pitänyt tuore ruotsalaistutkimus tuoda esiin. Vaan eipä tuotu. Vaikka siitä on tietoa ollut myös suomeksi, esim. Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Sen sijaan kerrotaan tällaista:

Quote
Mattilat ovat muuttaneet peltojensa viljelykiertoa ja lisänneet viherlannoitusnurmen osuutta. Vuonna 2005 pellot kasvoivat vuorovuosin ohraa ja kauraa.

Nyt viljelykierroksi on muodostunut viherlannoitusnurmi-ruis-kaura. Tällä muutoksella Mattila laskee sitoneensa yhteensä 1 650 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kymmenessä vuodessa eli noin 0,6 hiilitonnia hehtaarille vuodessa.

Lisätehoa luomuviljelystä

– Suomalaisessa peltomaassa on keskimäärin 50 tonnia hiiltä hehtaarilla eli aika paljon, professori Juha Helenius muistuttaa.

Yksipuolisessa tavanomaisessa viljelyssä hiiltä poistuu 200–300 kiloa hehtaarilta vuodessa. Kadon voi pysäyttää nurmenviljelyllä ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Nurmivuosia lisäämällä ja muilla tavanomaisilla keinoilla hiilen sitoutuminen on melko rajallista.

– Hyvänä saavutuksena voi pitää 200:aa kiloa hiiltä suomalaiselle peltohehtaarille vuodessa. Runsas kartunta on mahdollista alkuvaiheessa, jos maa on menettänyt paljon hiiltä.

Kilpiän tila siirtyi luomuun vuonna 2007. Biologisen typensidonnan ansiosta tilalla ei enää tarvita typpilannoitteita, joten näiden valmistuksen tuottamilta päästöiltä vältytään. Typpioksiduulia pääsee pelloilta ilmaan vähemmän kuin keinolannoitteita käytettäessä. Typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu.

Vaikka nurmivuosia lisäämällä ei siis kuulemma paljon saavuteta, ja juuri sen on haastateltu luomuviljelijä tehnyt, uskotaan sellaisenaan hänen arvionsa sidotusta hiilestä.

Ja jossain tuota yksipuolista tavanomaista viljelyä kuulemma yhä harjoitetaan. Vaikka me emme kyllä tiedä missä, kuten täällä toisaalla jo totesimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg6418#msg6418). Samaa kysyimme edellä 13.10.18.

Sen me uskomme, ja olemme jo edellä itsekin tuoneet esille, että hiilikatoa voidaan estää monivuotisella nurmiviljelyllä. Mutta mistä tulee tieto, että sitä voisi estää vain käyttämällä orgaanisia lannoitteita? Heleniukselta? SLU:n tutkijat ovat asiasta täysin eri mieltä: tärkeää on vain, että kasvit ravinteita riittävästi saavat. Ja luomussa ne eivät useimmiten saa, koska siinä sadot jäävät pieniksi.

Tuo typpilannoitteen valmistuksen päästöt oli tuossa yhteydessä oikeastaan vähän epätelevantti asia. Mutta haluttiin tietysti silti mainita.  Jätetään se asia tässä, koska meillä on jo siitä oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3834#msg3834)

Mutta onko siitä mitään näyttöä, että typpioksiduulia tulisi keinolannoituksessa luomua enemmän? Sen sijaan siitä on, että luomussa käytetyssä kompostoinnissa tätä kaasua vapautuu, ks. edellä 06.08.18.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.18 - klo:06:45
Kaiken kaikkiaan KU:n kuvaamat luomutilat tuntuvat pärjäävän hiilensidonnassa hyvin silloin kun ne eivät viljele. Isoimmat saavutukset niillä tulevat metsätaloudesta:

Quote
Romeroa ja Mattilaa yhdistää kokonaisvaltainen ajattelu ympäristöasioissa. Maanviljely on tärkeä osa kuviota, mutta ympäristöä suojellaan muillakin tavoin.

Las Cañadas tuottaa osan käyttämistään rakennusmateriaaleista, kemikaaleista ja energiasta. Kahden hehtaarin bambuviljelmä tuottaa riittävästi rakennusmateriaalia osuuskunnan 22 jäsenen tarpeisiin. Samalla sidotaan suuria määriä hiiltä.

Kilpiän tilan metsät on siirretty jatkuvaan kasvatukseen. Mattilan arvion mukaan tällä toimenpiteellä on sidottu kymmenessä vuodessa noin 3 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän kuin jos metsät olisivat tavanomaisen metsänhoidon piirissä.

Hiilitonneina ilmaistuna Mattilat sitovat nyt 82 ”ylimääräistä” tonnia hiiltä vuodessa.

Tuo siis verrattuna Mattiloiden itse ilmoittamaan 0,6 tonniin/ha vuodessa, pelloillaan. Eli n. 45 hiilitonniin. (Mättääkö jokin noissa laskelmissa? Mikä on metsien hiilinielun kokonaisäärä?)

Lisäksi on näin:

Quote
Juha Helenius on samoilla linjoilla:

– Peltomaiden hiilen sidonta kyllä sieppaa talteen hiilidioksidia, mutta se ei välttämättä riitä kompensoimaan edes maatalouden omia päästöjä, joista suuri osa on metaania ja dityppioksidia. Hiiltä kannattaa sitoa maatalousmaahan muistakin syistä: se parantaa viljavuutta, torjuu eroosiota ja lisää maan vedenpidätyskykyä, eli auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Olisiko Helenius jopa (salaa) tietoinen Steve Savagen esittämästä luomuviljelyn "pienestä likaisesta salaisuudesta", että se on komposteineen vaikeuksissa dityppioksidin päästöjen kanssa? Johon 06.08.18 viitattiin.

***

Niinpä tuon ruotsalaistutkimuksen perusajatuksen huomioon ottaminen olisi ollut (KU:llekin) erittäin tärkeää, jopa olennaista (Svenska YLE:n uutisen otsikko):

Avigsidan med ekologiskt mat: Klimatet lider då skogarna minskar till förmån för odlingsmark

Lisäksi olisi kyllä ollut valaisevaa, jos Mattilat olisivat kertoneet, paljonko viljasatoa he korjasivat ennen luomuun siirtymistään, ja paljonko he korjaavat nyt. Tietysti sekin, että mistä ja miten he saavat muut ravinteet kuin typen ... kun tuolla tilalla ei kerrottu olevan eläimiäkään?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.19 - klo:07:12
Turun Sanomissa oli ollut kirjoitus (johon nyt emme saa linkattua) jossa oli kiinnitetty huomiota tähän ruotsalaiseen tutkimukseen ja johon Kottila tässä vastaa ...

Lukijalta: Luomu näyttää tietä kestävään ruoantuotantoon (https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4435625/Lukijalta+Luomu+nayttaa+tieta+kestavaan+ruoantuotantoon)

Quote
Kavén kirjoitti uusien luomutilojen tukiin käytettävien rahojen loppumisesta ja luomualan organisaatioiden toiveesta saada tukiin lisärahoitusta noin 10–15 miljoonaa euroa. Toimittaja arvioi lisärahoitustoiveen osuneen huonoon hetkeen, koska samoihin aikoihin uutisoitiin Nature-lehdessä julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan ”luomu kuormittaa ilmastoa joskus huomattavasti enemmän kuin tavanomainen viljely”.

... edelleen käyttäen keppihevosenaan, voi sanoa jo, tolkuttaen tätä:

Quote
Naturen tutkimus tarkasteli ruoantuotannon ilmastovaikutuksia vain sen perusteella, miten paljon maa-alaa tarvitaan tietyn satomäärän tuottamiseen. Näin tarkasteltuna luomu häviää tavanomaisella tuotannolle, koska luomun satotaso on keskimäärin tavanomaista matalampi.

Näin tarkasteltuna myös kaikki Pohjoismaissa tuotettu ruoka häviää esimerkiksi Keski-Euroopassa tuotetulle. Tutkimuksen mukaan ilmastolle ystävällisintä on aasialainen riisi ja Iowassa kasvatettu maissi.

No, tolkutetaanpa mekin (HJ edellä 23.12.18):

Quote
Hiukan (eikä niin hiukankaan) falski on tuo strategia vedota tavallaan "isänmaallisiin" tunteisiin, ja tulkita tuon tutkimuksen tulokset niin, että se olisi suositellut koko maanviljelyn siirtämista sille soveltuviin maihin, ja siis pois Ruotsista ja Suomesta.

Kun oikeasti kyse ei ole siitä, että koko maailman maissi haluttaisiin viljeltäväksi Iowassa. Vaan siitä, että Iowan viljelymenetelmät olisi hyvä levittää koko maissia viljelevään maailmaan.

Mutta tarkistetaan vielä, mitä ruotsalaistutkimus Iowasta sanoi. Ja sanoiko mitään. (Pieni hetki. Minulla on tällä koneellani vaikeuksia avata alkuperäistä tutkimusta. Mikään yhteenveto ei kuitenkaan esitä tutkimuksen johtopäätöstä noin. Paitsi Kottila.)

Nyt katsoin tutkimusta toiselta koneelta. Enkä minäkään tuollaista johtopäätöstä siitä löytänyt. Mutta jos nyt vaikka "leikkisi", että se olisi siten sanonut, niin edelleen ruotsalainen luomuviljely häviää asiassa ruotsalaiselle tavanomaiselle viljelylle. Ja Suomessa samoin.

Niin täytyy Kottilan vedota tähän. Toistamalla, tolkuttamalla:

Quote
Lisäksi luomu on tiennäyttäjä matkalla ekologisesti kestävään ruoantuotantoon, sillä sen viljelymenetelmät edistävät luonnon monimuotoisuutta, kierrättävät ravinteita ja sitovat hiiltä maaperään.

Vaikka se luomuviljelyn erityinen hiilensidontakyky on edelleen täysin todistamatta. Ja vahva epäilys on siitä, että asia on juuri päinvastoin. Ks. edellä 14.12.18 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg13179#msg13179) ja siitä eteenpäin. Tai taaksepäin.

Tässä Kottila yksinkertaisesti kieltäytyy ymmärtämästä ...

Quote
Kavénin tekstistä voi saada myös sen väärän käsityksen, että Suomen luomuala lisääntyisi erityisesti turvesoiden raivaamisella pelloiksi. Mikään tilastodata ei tue tätä näkemystä. Suurin osa maamme luomualan kasvusta tulee siitä, että maatilat siirtävät jo olemassa olevat peltonsa luomutuotantoon.

.. miten tuossa luomutuotantoon siirtymisessä vain siirretään viljelyn vaikutuksia muualle, kun lopulta lähes kaikki ruoka jouduttaisiin tuomaan muualta (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=151), jos sitä linjaa edettäisiin. Tuon epäsuoran vaikutuksen Wirsenius jne.  oli muuten mainitussa tutkimuksessaan huomannut ja otti esillekin.

***

Jätän tässä nyt kritisoimatta Kottilan väitteet luomun kysynnästä ja vientimahdollisuuksista, koska mitä on jo kritisoitu muualla.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.19 - klo:17:45
Oliko siis tuossa ...

Quote
Näin tarkasteltuna myös kaikki Pohjoismaissa tuotettu ruoka häviää esimerkiksi Keski-Euroopassa tuotetulle. Tutkimuksen mukaan ilmastolle ystävällisintä on aasialainen riisi ja Iowassa kasvatettu maissi.

... ruotsalaistutlkimuksessa tuota väitettä?

Minusta ei ollut. Löysikö joku jotain edes sinne päin?

Tarvitsen ehkä toiset silmät, ennenkuin uskallan väittää Turun Sanomien sivustolla/palstoillla, että Kottila valehtelee.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.01.19 - klo:14:54
Päätinkin laittaa kommenttini sinne kysymyksen muodossa. Eli tiedustelin, mistä ja missä muodossa tuo väite alkuperäisestä tutkimuksesta löytyy.

Jotain muutakin siellä toki sanoin:

https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1043916

PS. Siellä joku nimimerkki halusi vaihtaa puheenaihetta, yritti tätä, vastauksena minulle:

Quote
Myrkyistä johtuva älykkyyden ja terveyden heikentyminen ihmisten saatua tarpeeksi ympäristömyrkkyjä tehotuotetusta ravinnosta ja saastuneista vesistöistä on minusta suurempi huoli kuin vaikkapa hiilidioksidin luontainen muutaman sadan miljoonasosan suhteellinen esiintyminen ilmakehässä.

Mutta enpä taida mennä tuohon lankaan. Pysytäänpä aiheessa sielläkin. Tuohon en viitsi vastata, vaikka toki voisin.

PS. Enpä malttanut, vaan vastasin lyhyesti sittenkin. Mutta samalla muistuttaen, että pysytään nyt siinä aiheessa, josta Kottila muine allekirjoittajineen aloitti.

PS2. 7.1.19: Jatkoin vielä tällä:

https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1044175
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.01.19 - klo:12:06
Suomen Kuvalehdessä oli viime viikolla artikkeli "Helppo hiili-imuri", jossa oli kaikenlaista uutta tietoa hiilensidonnan mahdollisista keinoista Suomessa. Sitä ei näy netissä, mutta odotetaan nyt, ennenkuin ryhdyn sitä selostamaan.

Hei, jutun alkuosa löytyi:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suopelto-on-raivaajakansan-ylpeys-nain-se-auttaa-torjumaan-ilmastonmuutosta/

Ja tämähän on sen pääsanoma:

Quote
SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti.

Palaan paperilehdessä kerrottuihin yksityiskohtiin hiukan myöhemmin.


PS. 8.1.19: Laiskana ihmisenä vieläkin odottelen, josko jokin muu lehti (esim. MT?) sopivasti lainaisi tuota SK:n artikkelia, ettei tarvitsisi vaivalloisesti paperista kopioida.  :-[
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.01.19 - klo:05:36
Pakko se nyt oli. Tämä on perusidea:

Quote
Tutkimustulokset ovat selviä: kuivatetun suon kasvihuonepäästöt riippuvat siitä, missä on pohjaveden taso.

"Paras ratkaisu olisi nostattaa veden pintaa nykyistä korkeammalle", sanoo [SOMPA-hankkeen johtaja Raisa] Mäkipää. "Hajoavaa turvetta on silloin vähemmän, ja päästöt vähenevät."

Tällainen pelto jää kuitenkin märäksi, eikä sitä voi perinteisin keinoin ja kasvein viljellä. Niinpä hankkeessa etsitään nyt uuteen ideaan soveltuvia viljeltäviä lajeja, myös metsätalouden puolelle. Lisäksi tuo optimivedenpinnan tason säilyttäminen on aika lailla kellosepäntarkkaa hommaa.

Täällä hankeen sivulla linkataan myös tuohon SK:n artikkelin pätkään ...

https://www.luke.fi/sompa/

.. mutta ehkäpä sieltä löytyy, nyt tai tulevaisuudessa, myös yksityiskohtia.

***

Sitten artikkelissa kerrottiin muustakin, mm. Luken kirjallisuustutkimuksesta Kiinasta. Jossa se tulkittiin hyvin samalla tavalla kuin me edellä 22.11.18. Viittasin asiaa koskevaan Luken uutiseen myös Turun Sanomissa vielä jatkuvassa keskustelussa (https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1043916).*)

Lisäksi kerrottiin Baltic Sea Action Groupin hankkeesta. Siinä pääsanoma oli, että hanke on tutkimuksessaan vielä alullaan, mitään sen varmoja tuloksia ei ole tarjolla. Joitakin vihejä, langanpäitä kyllä. Joista mikään niistäkään ei viitannut luomuun. Hankkeen siinä ilmoitettu aikataulu on masentavan pitkä: tuloksia odotetaan 5 vuoden päästä.

_______

*) jostain syystä ko. puheenvuoroani ei siellä julkaistu (?). Sen sijaan siellä julkaistiin kyllä pikku huomautukseni kuparisulfaateista luomuviljelyssä. Lainaan itseäni sieltä:

Quote
Tämä tällainenkin ilmiö menee lopulta luomuviljelyn hiilisynniksi, vaikka ehkä hitaammalla aikataululla: jos maa tulee kuparin takia täysin viljelykelvottomaksi, ei se tietysti sido yhtään hiiltä. Ehkä ei koskaan.

Marketin luomuhedelmätiskillä tai Alkossa voi tarkistaa, kuinka paljon tällä tavalla tuotettuja tuotteita on myynnissä Suomessa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.01.19 - klo:05:05
Meille jo tuttu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg1012#msg1012) Ruotsin SLU:n tutkijaporukka on osallistunut ajankohtaiseen keskusteluun tällä yhteiskirjoituksella. Hieman yllättävästi he eivät näekään suorakylvöä erityisen tärkeänä keinona. Tärkeintä on kasvinjäänteiden jääminen maahan:

”Viktigt att öka tillförseln av skörderester” (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/viktigt-att-oka-tillforseln-av-skorderester/)

Quote
Många är uppfattningarna om hur jordbruket bäst kan bidra till en minskning av atmosfärens innehåll av växthusgaser. En återkommande uppfattning är att jordbruket borde ställa undan plogen och istället direktså då själva plöjandet anses sänka jordens mull- och kolhalt.

Men ett stort antal långliggande försök från tempererade områden visar i genomsnitt inga skillnader i det totala mullförrådet mellan plöjda och icke plöjda fält. De svenska lantbrukarna har förvisso sedan flera årtionden tillämpat plöjningsfri odling i områden där mark, väder och tilltänkt gröda gjort det möjligt, men då med syfte att minska ytavrinning men också att minska maskin- och drivmedelskostnader.

Forskningen visar att åtgärder som uthålligt ökar tillförseln av organiskt material har avsevärt större positiv effekt på åkermarkens mullinnehåll än åtgärder som syftar till att reducera nedbrytningen till exempel minskad plöjning. Det är således viktigare att främja ”inkomsterna” än att försöka reducera ”utgifterna” för att bli mullrik.

Ohimennen he muistuttavat jo aiemmin esittämästään syystä, miksei luomuviljelystä ole asiassa erityistä apua:

Quote
Ekoodlingen, med signifikant lägre skördar, tar upp mindre koldioxid och kan innebära att till exempel tidigare nedlagd åker ånyo uppodlas för att kompensera produktionsbortfallet. Härvid kommer den marken att frigöra växthusgaser.

Mutta esim. jatkuva kasvipeitteisyys on tärkeä keino. Myös nurmen kasvanut osuus Ruotsissa on merkinnyt tätä:

Quote
Under de senaste två decennierna har kolinnehållet i matjordslagret dock ökat med 0,4 procent per år främst till följd av att vallarealen ökat från 0,8 till cirka 1 miljon hektar.

***

Niinpä Jaana Husu-Kallio oli blogissaan (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/tyynenmeren-mallia-pohjolan-ilmastokeskusteluun) hyvinkin oikeassa, kun hän kuukausi sitten kirjoitti:

Quote
Parhaimmillaan ilmastotoimenpiteet olisivat myös tuottajille kannattavia. Suuria odotuksia kohdistuu maataloudessa maaperän hiilensidontapotentiaaliin, mutta tarvitsemme siitä vielä lisää tutkimusta, jotta voimme ottaa käyttöön tehokkaimmat toimet maaperän hiilen lisäämiseksi ja sen säilyttämiseksi. Ilmastovaikutusten lisäksi maaperän hiilen lisäämisellä on paljon muita, viljelynkin näkökulmasta hyödyllisiä vaikutuksia.

Niitä tutkimuksia on useita menossa, ja niiden tuloksia odotamme. Odotuksessamme meidän on kuitenkin oltava aika kärsivällisiä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.01.19 - klo:06:26
Laitetaan nyt kuitenkin tähän kommenttini, jota Turun Sanomat ei julkaissut:

****

Näin kertoo Luke 21.11.18 uutisessaan:

"Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa tutkimuskirjallisuuskatsauksessa on selvitetty Kiinan maaperän hiilivaraston muutosta sekä eri viljelymenetelmien vaikutuksia sekä potentiaalia maaperän hiilivaraston lisäämiseen. Kiina kuuluu maailman suurimpiin talouksiin, jonka maa-alasta 130–170 miljoonaa hehtaaria on maatalouskäytössä viljelymaana.

– Viljelykasvien satotasojen nousu ja satovaihtelun väheneminen ovat yhteydessä hiilivaraston nousuun, kertoo Luken erikoistutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja Fulu Tao.

Kiinan maatalousmaiden pintakerroksen hiilivarasto on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,48 prosenttia vuodessa. Hiilivarastot ovat kasvaneet merkittävästi Itä-, Pohjois- ja Etelä-Kiinassa, mutta vähentyneet Koillis-Kiinassa.
– Nykyään peltoihin jää enemmän kasvitähteitä esimerkiksi olkea. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansioista kasvien biomassatuotanto ja satotasot ovat nousseet, Tao sanoo."


Ei kuulosta luomuviljelyltä. Kuulostaa tehoviljelyltä, suorakylvön ideoilla maustettuna.

Uutisen otsikkona oli "Kiinan viljelymaiden hiilinielu voi auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen – hiilivaraston kasvuvauhti on yli 4 promillea vuodessa".

Suomen 2,3 miljoonaa peltohehtaaria tietysti hukkuu tuollaisiin lukuihin, mutta jos haluamme oman osamme asiasta tehdä, meidän ei pidä tuhlata aikaamme, energiaamme ja rahojamme luomuviljelyyn ja sen väkisin lisäämiseen.

Varsinkin kun sillä saavutetut muutkin ympäristö- tai terveysedut ovat illusorisia. Nimimerkki "tietoa puuttuu vielä" vänkää edellä, mutta ei pysy osoittamaan, että tehoviljelystä olisi seurannut yleinen "älykkyyden ja terveyden heikentyminen". Suomessa. Tai Kiinassa. Vaikka yrittääkin laittaa kaiken luonnon saastumisen tehoviljelyn piikkiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.19 - klo:07:39
IFOAM:in entinen puheenjohtaja Gunnar  Rundgren ei lopulta löydä oikein mitään kritisoitavaa em. SLU:n tutkijoiden tekstissä ...

”Ekomotståndarna kommer med onödig kritik” (https://www.landlantbruk.se/debatt/ekomotstandarna-kommer-med-onodig-kritik/)

... mutta yrittää vakuuttaa, että siinä suositelluilla tavoilla on luomussa aina tehty. Minusta hämäykseen perustuen, hänkin: mm. kerääjäkasvit saattavat kuulostaa siltä, mutta niitä ei käytetä luomussa hiilen sitomiseen.

Quote
Slutligen är det tråkigt att konstatera att dessa fem kända motståndare till ekologiskt lantbruk kände sig tvungna att lägga in en helt onödig kritik av det ekologiska lantbruket i sin artikel. Det ekologiska lantbruket har förespråkat och tillämpat precis det de föreslår under många årtionden redan.

Ja tämä siinä SLU-kirjoituksessa ollut lause kuitataan siten, ettei sitä olla huomaavinaan:

Quote
Ekoodlingen, med signifikant lägre skördar, tar upp mindre koldioxid och kan innebära att till exempel tidigare nedlagd åker ånyo uppodlas för att kompensera produktionsbortfallet. Härvid kommer den marken att frigöra växthusgaser.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.19 - klo:15:30
Ruotsalaisraportti, tulossa, ennakkotietoja:

Mer diesel och heavy metal utan RoundUp
Utan glyfosat går det åt mer diesel och heavy metal i växtodlingen. Samtidigt ökar Sveriges utsläpp av koldioxid till luften och växtnäringsämnen till haven. Det framgår av en kommande rapport från Växtskyddsrådet. (https://www.landlantbruk.se/teknik/mer-diesel-och-heavy-metal-utan-roundup/)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.19 - klo:07:57
Luomuinstituutin täytyi tietysti tuoda esille äskettäiselle Naturessa ilmestyneelle ruotsalaiselle tutkimukselle oma vaihtoehtonsa, toinen tutkimus:

Luomupellon pitkäaikaiset ilmastovaikutukset (https://luomu.fi/kirjoitus/luomupellon-pitkaaikaiset-ilmastovaikutukset/2/)

Sen voi tuosta heti sanoa, että siinä pääosin vastattiin hiukan eri kysymykseen, koska se keskittyi dityppioksidipäästöihin. Artikkelin johdannossa maankäyttö tuotiin esiin ...

Quote
Maatalous aiheuttaa suoraan arviolta 10-12 % globaaleista ilmastovaikutuksista. Jos tähän lisätään vielä lannoitteiden valmistuksesta ja maan käytön muutoksista aiheutuvat päästöt voi maatalouden ilmastovaikutukset nousta 30 %:iin hiilidioksidisekvivalentteina laskettuna.

... mutta sitten unohdettiin.

Mutta tästä voi jopa antaa tunnustusta, satotaso oli otettu huomioon:

Quote
Luomutuotanto ei johtanut korkeampiin satokiloa kohden laskettuihin dityppioksidipäästöihin

N2O-päästöjä tuotettua satokiloa kohden tarkasteltiin rehumaissilla. Rehumaissin kuiva-ainesato luomutuotannossa oli tarkasteluvuonna noin 27 % alhaisempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.  Merkitsevästi pienimmät päästöt (154,8 g N2O-N Mg DM-1) satokiloa kohden laskettuna mitattiin biodynaamisella luomupellolla (BIODYN) matalammasta satotasosta huolimatta. Muissa käsittelyissä päästöt olivat korkeampia, mutta keskenään samalla tasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että biodynaamisella luomupellolla typen käytön tehokkuus oli erinomaisella tasolla. Ulkoiset lannoituspanokset olivat siinä 52 % pienemmät kuin tavanomaisessa CONFYM käsittelyssä, mutta satosato vain 27 % pienempi. Kun molempia luomukäsittelyjä verrattiin tavanomaisiin käsittelyihin, ei niiden välillä havaittu eroja satokiloja kohden lasketuissa dityppioksidipäästöissä.

Mutta millä tavalla? Vain 27% pienempi satotaso ei ole kovin realistinen, edustava vertailukohta. Eikä tuossa tietysti myöskään otettu huomioon luomupeltojen latausvuosia.

Hieman kulmakarvoja nostattaa, että tuossa tutkittiin biodynaamisia peltoja. Mutta sellaisia taitavat luomupellot Sveitsissä usein olla?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.19 - klo:08:43
Steve Savagen mukaan typpidioksidipäästöt ovat pahimmillaan kompostoinnin aikana:

The Shocking Carbon Footprint of Compost (http://appliedmythology.blogspot.com/2013/01/the-shocking-carbon-footprint-of-compost.html)

Quote
To a microbiologist, it is not surprising that these gases would be generated during composting. Methane and nitrous oxide are formed by certain microbes when there is not enough oxygen available (anaerobic conditions). In the middle of a large-scale compost pile there are micro-sites without oxygen. This occurs even in a pile turned frequently for aeration. This is particularly true during the "hot" phase of the composting process which kills pathogens and weed seeds. During the period of very high oxygen demand, some parts of the pile will run short and the anaerobic organisms will make methane and nitrous oxide.

Ainakin edellä mainitulla biodynaamisella pellolla käytettiin kompostia. Mutta missä vaiheesssa dityppioksidipäästöt mitattiin? Jos ne mitattiin vasta pellolta, oliko komposti silloin jo siinä suhteessa turvallista, so. ei enää niitä päästänyt?

Niinpä todellakin reilussa vertailussa täytyisi ottaa huomioon myös lannoitteiden valmistuksessa syntyvät päästöt (tietysti myös tavanomaisessa viljelyssä). Tätä ei ehkä tuossa sveitsiläisessä tutkimuksessa tapahtunut?

Huomatkaa, että kompostoinnissa syntyy metaaniakin.

Nyt kyllä liikun ymmärrykseni äärirajoilla, enkä ole ihan varma millä puolella rajaa olen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.19 - klo:08:01
Helsiingin Sanomat vähän huojuu siinä, mitä se haluaa lukijoilleen tästä asiasta kertoa. Se kyllä raportoi ruotsalaistutkimuksen tuloksen:

Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely
Luomu voi paikoin kuormittaa ilmastoa jopa 50–70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely. Saman ruokamäärän tuottamiseen luonnonmukaisesti tarvitaan enemmän peltoalaa. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005935449.html)

(loput maksumuurin takana)

Ja otsikoi erään artikkelinsa jopa näin:

Quote
Luomutuotannon hiili­jalanjälki on tutkimusten mukaan tavallista maa­taloutta suurempi – Toimiiko Suomi vastuuttomasti lisätessään luomua?


Mutta nyt sitten tässä artikkelissaan se antaa ymmärtää, että päinvastoin luomusta voisi olla jotain hyötyä ilmastoasiassa (lihav. HJ):

Kolme korkeakoulututkintoa ja tunne, ettei koulutus riitä – Tuomas Mattilan haasteisiin viljelijänä kiteytyvät ilmastoystävällistä suuntaa etsivän Suomen ongelmat (https://www.hs.fi/ura/art-2000006092721.html)

Quote
Tuomas Mattila iskee lapion peltoon ja nostaa sillä maa-ainesta tutkittavaksi. On kiirastorstai ja aika tarkistaa, miten syksyllä kylvetty luomuruis on talvehtinut Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa. Maa ainakin vihertää, joskin heikosti.

”Täällä on kyllä aika matalat juuret”, Mattila kommentoi hetken tutkailtuaan. Hän viljelee vaimonsa Iiriksen kanssa luomutilaa, jossa on 75 hehtaaria peltoa ja 180 hehtaaria metsää.

Tällaisia kuvauksia oppii pikkuhiljaa lukemaan:

Quote
Mattila siirtyi luomuun ja alkoi tehdä monenlaisia kokeiluja ja muutoksia. Nyt tilalla on käytössä kolmivuotinen viljelykierto: kullakin pellolla kasvaa vuorovuosina ruista, kauraa ja nurmea.

Näin sen luen: joka kolmas vuosi apilaa, joka kynnetään peltoon. Eli se ei jää hiiltä sitomaan!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.19 - klo:04:08
YLE:lle tämä meni täydestä:

27 tapaa, joilla hallitusohjelma vaikuttaa nuoriin: Ehkäisy maksuttomaksi, energiajuomille ikäraja, oppivelvollisuus täysi-ikäiseksi asti (https://yle.fi/uutiset/3-10812867)

Quote
8. Lisää kasvisruokaa ja luomua

Uusi kansallinen ilmastoruoka-ohjelma pyrkii pienentämään suomalaisten syömän ruoan ilmastojalanjälkeä ja lisäämään ymmärrystämme ruoantuotannosta.

Kasvisruoan osuutta lisätään esimerkiksi kouluissa ja virastoissa, ja ohjataan kuntia suosimaan lihan, kananmunien ja maidon osalta kotimaista lähi- ja luomutuotantoa


Se on siellä ymmärryksen taso luomuruoan ympäristövaikutuksista.  Tuo hallituksen luomutavoite esiteltiin täysin ongelmattomana.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.19 - klo:07:18
Hanna Halmeenpää myös todistaa uskostaan luomuun MT:ssä:

Kohti ilmastoystävällistä ja kestävää maataloutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.442340)

Quote
Kotimaista kalaa, kasviksia ja luomu-tuotteita halutaan entistä enemmän tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen – ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.
(lihav. HJ)

Kummankaan tavoitteen mukaisia ne eivät mitenkään erityisesti ole. Täällä on esitetty perusteita sille, miksi asia voi olla juuri päinvastoin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.19 - klo:06:22
Tästä jokavuotisesta Pro Luomun uutisesta ...

https://proluomu.fi/luomumansikat-kypsyvat-juhannuksen-jalkeen/

... tulee kyllä selväksi, että se on jo oletuksena, että jokainen asiakas hakee omalla autollaan nuo mansikat. Kun hakumatkakaan ei todennäköisesti ole lyhyt, eivät luomumansikat kyllä nouse esiin alhaisella hiilijalanjäljellään.

Vertaa vaikka tähän kommenttiin ja tapaukseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=107.msg14057#msg14057).

Tässä häveliäästi vaietaan niksistä ...

Quote
Luomumansikan viljelyssä ei käytetä lainkaan synteettisiä torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita. Torjunta-aineiden sijaan harmaahometta torjutaan luomuviljelyssä istuttamalla mansikantaimet korkeampaan penkkiin ja harvempaan.

Kasvit myös pidetään puhtaana rikkaruohoista, jotka altistavat mansikat homeelle.

... jota kuitenkin paljon käytetään. Eli mansikoiden suojaamisesta muovipeittein.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.19 - klo:04:12
Maaseudun Tulevaisuus vaati 17.6.19 pääkirjoituksessaan:

Hiilensidonnasta lisää tutkittua tietoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.450876)

Quote
Tällä hetkellä ongelmana on, ettei maahan sitoutuvan hiilen määrää pystytä todentamaan. Tähän kysymykseen Carbon Action -hankkeella haetaan vastausta. Pikaista vastausta ei ole odotettavissa, koska tuloksia saadaan viiden vuoden kuluttua. Tuloksia voidaan Liskin mukaan käyttää muun muassa ilmastopolitiikassa, hiilimarkkinoilla ja elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskennassa.

Carbon Action -hanke eli Jari Liski vastasi 19.6.19 näin täsmentäen:

Hiilensidonnan todentamisjärjestelmä kehitettävä viipymättä (http://=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.452515)

Quote
Maaperän hiilinielun hyödyntäminen ilmastotyössä edellyttää sitä, että sidotut hiili­yksiköt opitaan todentamaan luotettavasti. Todentamisjärjestelmä tarvitaan viipymättä.

Carbon Action -tutkimuksessamme olemme alkaneet kehittää järjestelmää usean tieteenalan yhteistyönä. Järjestelmä perustuu perusteelliseen ymmärrykseen viljelymaiden hiilenkierrosta. Se hyödyntää erilaisia mittauksia kasvillisuudesta, maaperästä ja ilmakehästä sekä edistyneintä laskentaa.

Tavoitteemme on saada järjestelmä toimintakuntoon vuoden aikana. Sen jälkeen jatkamme järjestelmän kehittämistä erilaisten tutkimusten avulla, ja hyödynnämme Carbon Action -hiiliviljelijöiden pelloilta tehtyjä mittauksia hiilimäärän muutoksesta viiden vuoden tutkimusjakson aikana.

Jos tulkitsen tuon oikein, kaikkia tuloksia ei tarvitse tuota viittä vuotta odottaa, vaikka projekti sen ajan jatkuukin.

***

Mekin odotamme tuon Carbon Action -hankkeen tuloksia. Se voi tuottaa konkreettisia mittaustuloksia Suomesta mm. siitä, sitooko luomuviljely todella erityisen hyvin hiiltä, kuten luomuväki yleisesti ja toistuvasti väittää. Siitähän on esitetty aivan päinvastaisiakin näkemyksiä (mm. Ruotsin SLU:n tutkijat, edellä ja muuallakin täällä  passim), joten siinä kysymyksessä siis tarvitaan ratkaisevaa empiiristä tietoa. Ihan päättäjien tueksi, ilmastopolitiikassa. Ja mikseipä kuluttajillekin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.19 - klo:08:17
Tämän kirjoituksen pohjalta luomuväki pitää suhteellisen varmana, että Carbon Action -hankkeen tulokset tulevat tukemaan luomua ratkaisuna:

Maa ja vesitekniikan tuki ry rahoittamaan hiiliviljelytutkimuksen tuomista neuvojille (https://luomu.fi/tietopankki/maa-ja-vesitekniikan-tuki-ry-rahoittamaan-hiiliviljelytutkimuksen-tuomista-neuvojille/)

Quote
Maan hyvä kasvukunto hiilensidonnan perusta

”Carbon Action -hankkeessa on useita yhtymäkohtia niin maaperän kuntoon kuin peltojen toimivaan vesitalouteen, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä tukemme kohteena” Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuesta selvittää.

Hanke liittyy suoraan BSAG:n hallinnoimaan Carbon Action -alustaan (www.carbonaction.org), jossa tehdään korkealaatuista tutkimusta Ilmatieteen laitoksen johdolla peltomaan kyvystä varastoida ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sekä koulutetaan viljelijöitä hiilen varastoimiseen peltomaahan (hiiliviljely). Hanke vie myös käytäntöön Ruralia-instituutin vetämässä OSMO-hankkeessa kerrytettyä osaamista.

”Kiinnostus Carbon Actioniin on ollut erittäin suurta sekä viljelijöiden, yritysten että päätöksenteon puolelta. Keskeisenä pullonkaulana hiiliviljelyn laajamittaisessa käytäntöön viemisessä on osaavien neuvojien koulutus sekä tulosten vieminen käytäntöön neuvojille ja viljelijöille”, Hagelberg kertoo.

Saammepa sitten nähdä kuinka siinä käy.

Tosin nuo tuossa mainitut muut hankkeet taitavat olla vain aika löyhästi sidoksissa luomuviljelyyn ja sen ideologiaan. "Luomutietopankissa" tuo artikkeli kuitenkin ilmestyi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.07.19 - klo:03:30
Hesarissa tänään, maksullinen myös netissä:

Karjankasvattaja laittoi lehmät keräämään itse rehunsa ja levittämään lantansa: laitumien hiilivarastot kohenivat, vasikoiden kasvu kiihtyi ja säästöä syntyi (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006163048.html)

Quote
Voisiko maatalous olla haittojen ohella osa ilmastoratkaisua? Johanna Jahkola siirtää karjansa eri laitumelle kahdesti päivässä.

Hiiliviljelystä, myös Carbon Action -hankkeesta kerrottiin. Kiinnitin huomiota siihen, että luomuviljelyä ei mainittu (eivät haastatellutkaan), paitsi kerran kirjoituksen lopussa, jossa viitattiin tähän "kainaloartikkeliin" netissä (joka sekin on tilaajille):

Ruuan todellinen hinta
Syödäkö nautaa vai sikaa, luomua vai tehotuotettua, läheltä vai laivattua: HS vastaa 10 ruokaan liittyvään ilmastokysymykseen. (https://dynamic.hs.fi/2019/ruoka-ja-ilmasto/?_ga=2.130619783.985420807.1562284410-878222984.1559713648)

Muutoin esitellyt ideat liittyivät jatkuvaan kasvipeitteisyyteen ja suorakylvöön.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.07.19 - klo:04:21
Ainakin sen voi tästä uutisesta sanoa ...

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino (https://yle.fi/uutiset/3-10863916)

... että puut ja metsät ovat ilmeisen ylivoimainen keino hiilensidontaan. Kuten tuossa taas todettiin, ei välttämättä ensimmäistä kertaa. Ei ollenkaan ensimmäistä, itse asiassa.

Tuo suunnitelma on rakennettu tällä oletuksella ...

Quote
Miljardien puiden istuttaminen ympäri maailman on merkittävin ja helpoin tapa torjua ilmastonmuutosta.

Näin toteavat tutkijat tiedelehti Sciencessa julkaistussa artikkelissa (https://science.sciencemag.org/content/365/6448/76). Siinä lasketaan ensimmäistä kertaa kuinka monta puuta voitaisiin istuttaa nykyisten metsien ulkopuolelle kajoamatta silti ruuantuotantoalueille tai kaupunkeihin.
(lihav. HJ)

... mutta ilmeisesti oletuksena on myös, ettei viljelypinta-ala nykyisestään olennaisesti laajene.

Tämän verran skenaariossa kajotaan:

Quote
Laidunmaat laskettiin mukaan, koska tutkijoiden mukaan muutamat puut eivät haittaisi lampaita ja lehmiä.

Muualta tuli mieleen, että kanat tuosta suorastaan tykkäisivät. Mutta niiden "laidunmaat" lienee tuossa laskettu maatalousmaaksi, johon ei kosketa?

Nyt odottelen joidenkin luonnontietoilijoiden ärähdystä: suurilla laidunmailla on oma ekosysteeminsä, ja kaiken sen metsittäminen merkitsee luonnon monimuotoisuuden vähentymistä!? Jos ne "muutamat puut" kuitenkin olisivat siinä häiriöksi?

***

Tuohon nivoutuu hyvin tämä hanke:

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/saharan-metsittaminen-etenee/

Eikä siinä varmaankaan ole ennestään juurikaan luontoa, joka vaarantuisi?

Vaikka tuossa hankkeessa näyttää olevan enemmän silmämääränä metsätalous kuin hillensidonta. Mutta molemmatkin tavoitteet voitaneen saavuttaa?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.19 - klo:06:39
Annaleena Ylhäinen twitterissä:

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1147878126296453120/

Quote
SLUn pitkäaikaisissa kokeissa (16 koepaikkaa) hiilipitoisuus on kasvanut maassa kun on saatu suuria satoja. Suuret sadot vaativat suuret juuret. Tätäkin koetta esiteltiin Brunnbyssä.

Näistä tuloksista eräät SLU:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=121.msg1025#msg1025).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.07.19 - klo:06:30
Ei olla huolissaan siitä, että valtaosa tai ainakin suuri osa suomalaisista tässä kohdassa erehtyy (lihav. HJ):

Kyselytutkimus: Valtaosa suomalaisista uskoo pystyvänsä hillitsemään ilmastonmuutosta kulutusvalinnoillaan (https://www.hs.fi/paivanlehti/11072019/art-2000006169594.html)

Quote
Suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin luomuruokaan, vihreään sähköön ja myös liikkumisessa huomioidaan ympäristövaikutukset.

Vaikka Hesari oli kyllä raportoinut lukijoilleen jo aiemmin asioiden oikean laidan, ks. edellä 08.05.19 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg14109#msg14109). Mutta noin nopeasti se oli toimitukseltakin unohtunut. Ja/tai tutkimuksen teettäneeltä Sitralta.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.19 - klo:06:46
Tässä kertausta syistä, miksi on näin:

Quest to reduce greenhouse gases needs modern farming techniques, not organics, research shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/26/why-the-quest-to-reduce-greenhouse-gases-needs-modern-farming-techniques-not-organics/)

Sama kyllä tiedetään Suomessakin:

MTK-liittojen puheenjohtajat: "Heikon kannattavuuden kiusaamat viljelijät joutuvat itse toimimaan koekaniineina ja tutkijoina"
MTK-liittojen puheenjohtajat vaativat maataloustutkimukseen uutta otetta ja lisäresursseja. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.479766)

Quote
Vaikka usein toisin luullaan, tuottava ja tehokas viljely sekä karjatalous ovat parasta ilmastotyötä, kannanotossa todetaan. Vesien suojelussa avainasemassa ovat pellon kasvukunto ja ravinteiden tehokas hyötykäyttö.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.08.19 - klo:05:31
Ainakin sen voi tästä uutisesta sanoa ...

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino (https://yle.fi/uutiset/3-10863916)

... että puut ja metsät ovat ilmeisen ylivoimainen keino hiilensidontaan. Kuten tuossa taas todettiin, ei välttämättä ensimmäistä kertaa. Ei ollenkaan ensimmäistä, itse asiassa.

Etiopia lähti heti liikkeelle:

Etiopia kertoo istuttaneensa 350 miljoonaa puuntaimea päivässä – saattaa olla ennätysluku (https://yle.fi/uutiset/3-10898691)

Tosin Etiopia on maa, jossa päinvastainen kehitys oli rajua noin 100 edellisen vuoden aikana. Tuossa kerrotaan myös oikeasta tarvittavasta mittakaavasta. Kun taas etiopialainen nobelisti Wangari Maathai (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wangari_Maathai) palkittiin aikanaan (myös) puuhastelusta, joka oli huomattavasti pienimuotoisempaa kuin minkä meidän 4H-kerholaisemme tekevät joka vuosi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.19 - klo:15:25
Tästä raportista voi nyt seurata aika hurja keskustelu Suomessakin:

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa (https://yle.fi/uutiset/3-10909039)

Mutta lainaan tuosta tietysti ensiksi tämän kuvatekstin:

Quote
Viljelymaata käytetään monissa maissa tehottomasti, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta.

Tämäkin on heti lainattava:

Quote
IPCC kiinnittää huomiota myös bioenergiaan, johon moni maa nojaa vahvasti päästövähennyksissään.

Raportin mukaan energiakasvien viljely voi pahentaa ilmastomuutosta, jos niiden tieltä kaadetaan luonnontilaista metsää. Toisaalta energiakasvit voivat vallata pinta-alaa, joka soveltuisi ruuantuotantoon.


Jotain siinä voisi olla vähän ihmeteltävääkin, mutta tuhatsivuisella raportilla meidät kaikki tietysti hetkeksi täysin hiljennetään. Meidät muut paitsi ne eräät poliitikot, jotka lukaisevat tuollaisia tiiliskiviä (vieraalla kielelläkin) ilmeisesti ihan hujauksessa. Kun ovat melkein heti niiden ilmestymisen jälkeen valmiita niitä kommentoimaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.08.19 - klo:03:49
Tuoreeltaan haastatellut:

Maankäytön päästöjä on vähennettävä pikaisesti, vaatii ilmasto­raportti: kaksi ministeriä arvioi HS:lle Suomen vaihto­ehtoja (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006198892.html)

Niistä keinoista:

Quote
Näitä keinoja Ollikainen ehdottaa, jotta maankäytön päästöt saataisiin Suomessa kuriin:

1. Kielletään metsien raivaaminen maatalouskäyttöön tai asetetaan sille erillinen raivausmaksu päästöjen perusteella

[...]

”Haluamme puuttua juurisyyhyn”, ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Metsiä raivataan pelloiksi usein siksi, että lannan levittämisen takia tarvitaan lisää peltoalaa. Olemme lähestyneet tätä nyt niin, että lantaa pitäisi saada paremmin hyötykäyttöön biokaasutuotantoon, jottei sitä tarvitsisi levittää pelloille.”

[...]

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ei vaikuta olevan erityisen huolissaan siitä, että metsiä raivataan pelloiksi. Hän kommentoi asiaa sähköpostitse.

”Suomessa ei ole laaja­mittaista siirtymää metsästä pelloksi. Maatalousmaan pinta-ala ei ole Suomessa kasvanut vuodesta 1961 vaan itse asiassa pienentynyt”, Leppä kirjoittaa.

Me olemme jo täällä keskustelleet siitä, missä skenaariossa, missä strategisessa valinnassa peltoalan olisi pakko kasvaa:

Pellon raivuuseen vaan. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=548.msg1871#msg1871)

Tuo vuoden 2010 haihattelu ja sen 50% tavoite on sittemmin unohdettu. Mutta siitä jäi 20% tavoite, joka oli vielä voimassa edellisen hallituksen aikana. Hiukan on epäselvää, mikä on voimassa nyt.

Energiakäyttö voi olla hyödyllistä, mutta kyllä ne lannan ravinteet pitää saada aitoon kiertoon. Ja siis viime kädessä juuri pellolle. Toinen asia on sitten, mille pellolle:

Quote
Hallitus pyrkii Lepän mukaan siihen, että kierrätyslannoitteille luodaan markkina, jottei uusia peltoaloja tarvitsisi enää raivata vain lannanlevityksen tarpeita varten.

Markkina syntyy kyllä osittain siitä, että keksitään riittävän hyvä keino (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg10945;topicseen#msg10945), jolla ko. lannoitteet saadaan keveämmiksi ja siten paikasta toiseen helposti siirrettäviksi. Sinne, missä niitä aidosti tarvitaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.08.19 - klo:04:10
Vihreän Langan selostuksessa tästä tilaisuudesta ristiriita tuli oikeastaan kirkkaasti esille:

Ilmastonmuutoksen hillintä on pirullista jonglöörausta ruokaturvalla, päästövähennyksillä ja biodiversideetillä (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ilmastonmuutoksen-hillint%C3%A4-on-pirullista-jongl%C3%B6%C3%B6rausta-ruokaturvalla-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6v%C3%A4hennyksill%C3%A4-ja)

Quote
Maapallon maa-alueista jopa kaksi kolmasosaa on tavalla tai toisella ihmisen käytössä. Lopuista suuri osa on huonosti viljelyyn sopivaa tai luontoarvoiltaan merkittävää. Tämän vuoksi bioenergian lisääminen on ongelma ruokaturvalle ja luonnon monimuotoisuudelle.

”Tiedämme, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii tuekseen rikasta lajistoa. Sen vuoksi esimerkiksi bioenergian kanssa pitää olla tarkkana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi julkistustilaisuudessa.

Kysyttäessä tämän hallituksen käytännön toimista maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi Mikkonen muistutti, että Suomessa metsäkadon taustalla on metsien raivaaminen pelloiksi, joille voidaan levittää karjataloudessa syntyvää lantaa.

”Tätä voidaan vähentää esimerkiksi sillä, että lantaa hyödynnetään entistä enemmän biokaasun tuotannossa.”

Siinähän Mikkkonen suosittaa juuri bioenergian lisäämistä, joka oli juuri muutama kappale aiemmin todettu ongelmalliseksi.

Vertausta jatkaaksemme hän sai ehkä Suomen pallot pysymään ilmassa, mutta maailman pallot putosivat.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.19 - klo:14:26
Etiopia lähti heti liikkeelle:

Etiopia kertoo istuttaneensa 350 miljoonaa puuntaimea päivässä – saattaa olla ennätysluku (https://yle.fi/uutiset/3-10898691)

Tosin Etiopia on maa, jossa päinvastainen kehitys oli rajua noin 100 edellisen vuoden aikana. Tuossa kerrotaan myös oikeasta tarvittavasta mittakaavasta. Kun taas etiopialainen nobelisti Wangari Maathai (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wangari_Maathai) palkittiin aikanaan (myös) puuhastelusta, joka oli huomattavasti pienimuotoisempaa kuin minkä meidän 4H-kerholaisemme tekevät joka vuosi.

Ei Suomikaan asiassa ole huono. MTK:

Miljoonia ekotekoja - Yksityismetsiin istutetaan yli 100 miljoonaa puuta (https://www.mtk.fi/-/miljoonia-ekotekoja-faktaa-metsanistutuksesta)

Kun noita saavutuksia vertaillaan, täytyy muistaa, että Etiopiassa oli v. 2015 99,5 miljoona ihmistä, ja nyttemmin joku miljoona enemmän. Joten meidän saavutuksemme täytyy kertoa noin 20:llä, jotta vertailu on reilu.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.19 - klo:06:27
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi

Peter Wallenbergin twiitin:

Quote
En normal vetegröda tar hand om sex gånger mer växthusgaser än vad som släpps ut vid skötsel av grödan, inklusive tillverkning av mineralgödsel.

Linkki twiitissä oli tähän:

Räkna både intäkter och utsläpp i klimatdebatten (https://www.dagenssamhalle.se/debatt/rakna-bade-intakter-och-utslapp-i-klimatdebatten-28698?fbclid=IwAR2kYrzfdK_qw_BGthCsfy6yt2DRbkzdwdRY8EhFNldbbpKfVaOZx_GjNDc)

Me olemme jo esitelleet myös ruotsalaisen laskelman energiankulutuksesta (joka ei ehkä ole ihan sama asia, mutta läheltä liippaa) täällä:

http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056

Tuossa twiitissä (tai sen linkissä) ei tullut esille tuo, miten paljon huonommin luomuviljely tuossa tehtävässä suoriutuu.

Mutta kaikkiaan IPCC:n viimeisen raportin kommenteissa on siellä täällä tullut esille, että luomuviljelyä ei raportin pohjalta pidä suosia. Vaikka kysymystä onkin tavallaan kierretty kuin kissa kuumaa puuroa.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.19 - klo:08:57
Susanne Günther viittasi twiitissään tähän IPCC:n raportin maataloussuositusten tiivistelmään...

https://mobile.twitter.com/schillipaeppa/status/1164392630349963264/photo/1.

... ja kiinnitti huomiota siihen, ettei luomuviljelyn laajentaminen ole listatuissa keinoissa mukana!

Quote
Eine Ausdehnung des Ökolandbaus ist nicht dabei. Im Gegenteil: "nachhaltige Intensivierung" bedeutet Produktionssteigerung.


Sen sijaan "conservation agriculture" eli suorakylvö oli mukana, osana "kestävävää tehostamista".Toisessa twiitissään Günther linkkasi tähän FAO:n juttuun...

http://www.fao.org/conservation-agriculture/en/

... ja totesi, että väline siinä on - glyfosaatti!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.19 - klo:04:43
Kottila selittää luomumyynnin kasvun hidastumisen (https://proluomu.fi/luomumyynnin-kasvu-loiveni/) näin:

Quote
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta toteaa tilanteeseen vaikuttavan etenkin sen, että luomumaidon myynnin kasvu on lähes pysähtynyt.

– Maito on luomumyynnin toiseksi isoin tuoteryhmä, joten sen merkitys on suuri. Ilmeisesti julkisuudessa käyty keskustelu nautojen ilmastopäästöistä on saanut osan ihmisistä suosimaan muita juomia maidon sijaan, myös kasviperäisiä juomia, Kottila arvioi.

Mutta aina on mahdollista sekin, että tieto ruotsalaistutkimuksen luomulle epäedullisista tuloksista (ks. edellä esim. 05.01.19) olisi tihkunut yleisön tietoisuuteen. Vertailuun tarvittaisiin vielä tieto maidon kokonaiskulutuksen kehityksestä.

Täältähän (https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2018/) se löytyi (vaikkei ihan samalta ajalta):

Quote
Maidon kulutus väheni vuonna 2018 lähes viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Eli nyt ei osaa sanoa. Kyllä Kottilakin voi olla oikeassa. Toisaalta hänenkään selityksensä ei pysy johdonmukaisena:

Quote
– Vaikka ilmastopuhe näyttää vähentäneen luomumaitotuotteiden myyntiä, se ei heijastu juustoihin eikä tuoreeseen luomulihaan, jonka myynti kasvaa hyvin, Kottila toteaa.

Sillä kyllä lihakarjan ilmastopäästöt ovat ihan samat kuin lypsykarjankin. Oikeastaan asia on vielä niin, että lypsykarjan päästöjä voi pitää pienempinä, koska ne voidaan jakaa maidon ja lihan kesken. Näin voidaan tietysti tehdä myös luomukarjan osalta. Kun lypsylehmätkin lopulta täällä syödään.

Tuota luomulihan myynnin kasvua olemme jo ihmetelleet, jos samana aikana merkittävä luomulihan tuottaja tai jalostaja eli Talman Luomu meni konkurssiin. Mutta ehkä muut toimijat ovat sen korvanneet? Tai sitten oli kyse suhteellisesta kasvusta: yhden prosentin osuudesta (2018) on helppoa sillä tavalla kasvaa. Aiheuttamatta edes merkittäviä lisäpäästöjä.  ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.19 - klo:04:20
Vandana Shiva oli rientänyt hakemaan lainavaloa omalle agendalleen:

In Paris today, Dr Vandana Shiva with #Youth4Climate activists and Greta Thunberg #FridaysforFuture (https://m.facebook.com/navdanyainternational/photos/in-paris-today-dr-vandana-shiva-with-youth4climate-activists-and-greta-thunberg-/2752813378080859/)

Quote
Together as diverse species and diverse cultures and through poison free organic food and farming, which provide climate solutions and rejuvenate biodiversity, we have the creative power to stop the sixth mass extinction and climate catastrophe.

Kun Greta Thunberg ilmoittaa kunnioittavansa tiedettä, hän olisi voinut kertoa Shivalle, että juuri hänen maassaan tiede päätyi tulokseen, ettei tuo noin onnistu. Kertoikohan hän?

Tietysti myös: tiesikö hän? Thunberg on vielä nuori ihminen, ja vaikka varmasti on lukenut paljon ilmastonmuutoksesta, tuskin on ehtinyt opiskella kaikkia asioita. Shivan tapainen ihminen on mahdollisesti kyennyt hänet lumoamaan. Kuten on kyennyt lumoamaan lukemattomia muitakin, joista ei olisi oikeastaan sitä uskonut.

Meillä on jo kokonainen triidi, keskusteluosio Vandana Shivan tapauksesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=7.msg21#msg21).

PS. Äsken automaattikorjaus muutti hänen nimensä tuossa muotoon "Vanhana soiva". Korjaus oli sikäli mielekäs, että kyllä hän vielä ikääntyneenäkin soi eli soittaa: vanhaa levyä ...  ;D  (Korjasin silti takaisin.)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.19 - klo:15:08
YLE kertoi tänään tämän:

Suopelloissa piilee lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu – Ojitetut viljelymaat merkittävä ilokaasun päästölähde (https://yle.fi/uutiset/3-10293221)

Mutta ei mainitse tässä yhteydessä sitä ilmiötä, jolle Steve Savage on antanut nimen "luomun likainen pikku salaisuus":*)

ilokaasua vapautuu melkoisia määriä myös komposteista. Joita luomuviljely käyttää ja tarvitsee. Ja vaatii. (Savage suosittelee sen sijalle mädättämistä.)

<klips>

________

*) tästä tarkemmin:

A Serial Blind-Spot For Organic Advocates (http://appliedmythology.blogspot.com/2013/06/a-serial-blind-spot-for-organic.html)

YLE uutisessaan kiinnittää huomiota samaan asiaan:

Luulitko, että kompostisi olisi ekoteko? Asia voi olla juuri päinvastoin, sillä laiskalla hoidolla siitä tulee päästölähde (https://yle.fi/uutiset/3-10985499)

YLE:n uutisen mukaan asian voisi tehdä oikein, jolloin ongelmaa ei olisi. Jos oikein ymmärsin, niin Savagen mukaan ei voi. Kuitenkin molemmat ovat tätä mieltä:

Quote
Kaikkein tehokkain tapa biojätteiden käsittelyssä on kuitenkin mädättäminen – kunhan se ei tapahdu kotipihalla. Itse asiassa nykyisin valtaosa erilliskerätystä biojätteestä menee mädätyslaitoksiin, joissa kerätään myös prosessin aikana syntyvät kaasut talteen ja hyötykäyttöön.

– Siinä saadaan tuotettua energiaa, kun mädättämössä syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. Siinä myös säilyvät kompostoinnin tapaan myös arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, Jouni Havukainen sanoo.

Jonkinlainen isku tuo on kaiketi joka tapauksessa niille, jotka ovat löytäneet tehtävänsä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä itse puuhastelussa: kuten kaupunkiviljelyssä ja siihen liityvässä kompostoinnissa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.19 - klo:06:07
Jaaha, käsitykset tästä tuntuvat nyt sahaavan edes takaisin:

Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista (https://yle.fi/uutiset/3-10998018)

Quote
Peltojen kääntäminen hiilinieluksi on parhaimmillaakin hidasta. Nykytavoilla hiilensidonta lisää riskiä myös vesien rehevöitymiseen.

Tietystikin YLE antaa ymmärtää, että "nykytavat" liittyvät tehoviljelyyn. Haastateltavakin oli valittu sillä silmällä (lihav. HJ):

Quote
Yksi peltonsa skannanneista viljelijöistä on hyvinkääläinen luomutilallinen Markus Eerola. Tila on muutoinkin aktiivinen ja mukana useissa peltomaan kuntohankkeissa. Eerolan tarkoitus on lopulta saada tilan kannattavuus paremmaksi ja myydä viljoja hiilitiedoilla lisättynä kaupalle.

– Aina vain parempaan pyritään. Kyllä meillä Suomessa tilanne on hyvä, kun meillä on ilman säädöksiä viljelykiertoa jonkin verran. Toimintaa voidaan tehostaa sillä tiedolla, mikä on saatavissa, Eerola näkee.

Mutta tarkistetaan, mitä tämä eduskunnassa vieraillut asiantuntija ja tässä mainittu raportti asiasta sanovat:

Quote
– Maahiilen vähentävä vaikutus Suomen kasvihuonepäästöihin voi olla vain melko pieni, sama on Ranskassa. Siitä huolimatta pellon nieluja on tarkoitus saada aikaan Ranskan hiilineutraaliustavoitteissa, kertoo ranskalainen tukija Jean-François Soussana, yksi YK:n ilmastopaneelin tuoreen maaraportin kirjoittajista.

Minulla on jo tieto, ettei YK-raportti suinkaan suositellut luomuviljelyn vaan puhui suorakylvön puolesta. Tarkempi dokumentointi tulee tähän myöhemmin.

Itse asiassa tuossa YLE:n jutussakin (nettiversiossa) puhutaan myöhemmin suorakylvöstä, eikä luomuviljelylle anneta erityisiä ansioita. Tuon haastatellun valinnan lisäksi. Puheversiossa luomu kyllä korostui: sanoma oli tulkittavissa niinkin, että sitä suositeltiin kaikille Suomen 2 miljoonalle hehtaarille! Tai välillä nettiversiossakin suositellaan luomuviljelyä: sanoma on itse asiassa sekava. Kyntäminen on pahasta, mutta ei suorakylvökään oikein auta yms.

Tämäkin siinä (nettiversiossa) tiedetään:

Quote
Suomi ajaa aktiivisesti peltonieluja siitäkin huolimatta, että monista muista maista poiketen Suomessa on mahdollisuuksia sitoa hiiltä metsiin. EU:n päästötavoitteet kuitenkin vaativat, että myös maataloudessa täytyy hakea vähennyksiä ja lisätä nieluja.

Sitä ei sanota, että hyvin vähän ruokaa tuottava luomuviljely olisi hiilensidonnan näkökulmasta varmasti tehokkainta kokonaan korvata metsien hiilensidonnalla.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.19 - klo:05:36
Tuolla läpikäydyssä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg15164#msg15164) Sari Iivosen esityksessä oli myös dia tästä:

Quote
Tutkimusta luomutuotannon ilmastovaikutuksista tarvitaan lisää

Luomutuotannon ilmastovaikutukset kasvihuonekaasupäästöinä laskettuna (hiilidioksidi + metaani + typpioksiduuli) ovat pinta-alaa kohden laskettuna tyypillisesti pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Alhaisemman keskimääräisen sato-tai tuotostason takia tuotettua yksikköä kohden laskettu ilmastovaikutus on monissa tutkimuksissa osoitettu olevan luomutuotannossa keskimäärin samalla tasolla tai suurempi kuin tavanomaisessa tuotannossa .

Tuotteiden välinen ja sisäinen vaihtelu on kuitenkin huomattavan suurta, johtuen myös laskentamenetelmistä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan.

Lähteet: Haaset al. 2001, Mondelaerset al. 2009, Tuomisto et al. 2012, Rööset al. 2014,  Skinner et al. 2014, Seufert& Ramankutty 2017, Squalli& Adamkiewicz 2018
(lihav. alkup.)

Tuossa on tietyssä mielessä yritystä objektiivisuuteen. Mutta sillä on rajansa: otetaan käyttöön tuo "iankaikkinen" tarkastelunäkökulman muutos pinta-alaan, jota on käytetty kaikessa luomun "apologeettisessa" tutkimuksessa.  Vaikka sen apologeettisuus, so. epätieteellisyys on ilmeistä.

Vielä pannaan toivo joihinkin määrittelemättömiin laskentamenetelmiin. Mutta usko on vahva: vielä löydetään kerran keino ja tuloksia, jotka osoittavat, että luomu oli kuin olikin tässäkin parempi. Vaikka nyt luomuväkeä koetellaan.

***

Sari Iivosen esityksen tarkastelun voikin lopettaa täällä, ottamalla esille hänen kaksi viimeistä kalvoaan/diaansa:

Quote
On tärkeää huomata, että asiat eivät ole toisistaan irrallisia ja siksi kokonaiskestävyydentarkastelu on tärkeää. Jonkin osa-alueen optimointi voi aiheuttaa vaikeita ongelmia toisaalla.

Quote
Sellainen kokonaisuus, jossa riittävän monet asiat ovat hyvällä tasolla, voi osoittautua lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi pyrittäessä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
-Adrian Müller, FiBL

Noista kahdesta voi olla täsmälleen samaa mielta. Ja juuri siksi olemme täällä vastustaneet luomuviljelyä, "kiveen hakattuine" ja mielivaltaisine sääntöineen.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.19 - klo:04:58
Hesari vihjailee, antaa ymmärtää, että luomuviljelyssä olisi tämän ongelman ratkaisu:

Mitä jos multa loppuisi maailmasta? Tällä menolla niin käy 60 vuodessa, ja silloin loppuu myös ruoantuotanto (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006267384.html)

Quote
Multa on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu erittäin hitaasti. Cornwellin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdys­valloissa menetetään hedelmällistä maaperää viljelys­mailta 10 kertaa niin nopeasti kuin se ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa tahti on vieläkin kovempi, 30–40-kertainen.

MULTAVAA maata katoaa käytännössä kahdesta syystä. Ensimmäinen niistä on yksi­puolinen tehoviljely, joka köyhdyttää maaperää. Vain yhden kasvilajin viljely ja pelkkien väkilannoitteiden käyttö vähentävät pellon monimuotoisuutta ja maaperän mikrobitoimintaa, minkä seurauksena maaperä köyhtyy.

(Kummasti tehoviljely on joissakin kirjoituksissa aina yksipuolista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg4250#msg4250).)

Vaikka sitten joudutaankin myöntämään tämä:

Quote
Ihmiskunta on ristiriitaisen tilanteen edessä. Ruokaa tarvitaan lisää, mutta nykymuotoinen tehotuotanto köyhdyttää maaperää. Niin kauan kuin se jatkuu, hedelmällistä maata katoaa pelloilta varmasti. Luonnonmukaisella viljelyllä voidaan pitää maata multavana ja viljavana, mutta luomuviljelyssä satomäärät ovat tunnetusti heikompia.

[...]

Luvassa ei myöskään ole lisää peltoja. Maapallon maapinta-alasta on viljelyskäytössä noin 40 prosenttia. Jos Etelämannerta ei lasketa, luku sisältää kaiken maapinta-alan aina Himalajan vuoristosta Saharan autiomaahan.

”Ihminen viljelee nykyään melkeinpä kaikkea sitä pinta-alaa, joka vain on viljeltävissä”, Helenius sanoo.

Kun sitten vähän tarkemmin esitellään menetelmiä toimia tuota ilmiötä vastaan, tullaan kuitenkin keinoihin, jotka ovat yhteydessä suorakylvöön. Kuten myös artikkelin lähtökohtana ollut IPCC:n raportti tekee.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.19 - klo:09:31
Tällaisessa muodossa tuo artikkeli olikin sitten tullut Hesarin pääkirjoitukseen (lihav. HJ):

 Pelloista nähdään vähitellen muutakin kuin sato (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006268411.html)

Quote
Yksipuolinen viljely köyhdyttää maaperää ja kuluttaa kasvulle elintärkeää multakerrosta. Arvioidakseen oman ruokansa jäljen ympäristöön pitäisi siis tietää, onko viljely esimerkiksi edistänyt eroosiota.

SUOMESSA multakerrosta voisi suojella pitämällä pellot vihreinä, ylläpitämällä eri kasvilajien viljelykiertoa ja käyttämällä myös muita kuin väkilannoitteita. Tämä taas onnistuu, jos myös eläimet ovat mukana tuotantoketjussa.

Mutta tuo lihavoitu on lopulta kyllä (vaikka tavanomaista) halpaa ja yksinkertaistavaa viisautta. Olemme jo pohdiskelleet asiaa täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=802.msg5879#msg5879).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.19 - klo:10:05
Jos Hesarin sanoma jäi vähän epäselväksi, niin tämä luomukonkari yrittää tässä varmistaa, että se tulkittaisiin luomun hyväksi:

Nobelisti A. I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo vuonna 1951 (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006273875.html)

Ja nobelistimme "palkataan" tuolla tavalla postuumisti luomun puolestapuhujaksi. Siitä ei välitetä, sitä ei edes mainita, että hän lopulta, tutkimustensa tuloksena, päätyi toisiin ajatuksiin.

Mutta itse asiaan: kun Lohtaja korostaa samalla lannan merkitystä, hän yrittää luoda vaikutelmaa, että kaikki luomutilat olisivat eläintiloja. Mutta niinhän ei ole laita: vain n. viidennes on.

Tämä legenda kerrotaan näin:

Quote
Harva tiennee, että A. I. Virtanen oli myös käytännön viljelijä. Joensuun-tilallaan hän kehitti omaa AIV-viljelyjärjestelmäänsä, joka rakentui hyvästä viljelykierrosta ja kompostoidun lannan ja virtsan käytöstä. Helppoliukoista typpeä ei käytetty lainkaan. Viidessätoista vuodessa hän yli kaksinkertaisti tilan satotason.

Mutta ei kerrota, mistä tasosta hän satotasonsa kaksinkertaisti. Eikä tietysti sitä, olisiko tuo tehtävissä, toistettavissa nykyaikana. AiV:n muistiinpanot tuosta järjestelmästään ovat varmasti säilyneet.

Minulla on muuten sellainen hämärä muistikuva, että vaikkei hän käyttänyt typpilannoitetta, muita keinolannoitteita yms. olisi käytetty. Eli puhtaasta luomuviljelystä ei olisi edes ollut kyse?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.19 - klo:06:04
Ei ole ympäristöministerimmekään kunnolla kartalla:

 Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lisää luomua Suomeen (http://www.luomuliitto.fi/ymparisto-ja-ilmastoministeri-haluaa-lisaa-luomua-suomeen/)

Quote
Krista Mikkonen näkee luomulla olevan ison roolin, kun suomalaista ruoantuotantoa luotsataan nykyistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Hän toteaa, että luomutuotannon ilmastopäästöt ovat tavanomaista pienemmät, ja monet luomun tuotantomenetelmät kuten viljelykierto ja orgaaninen lannoitus edistävät hiilen sitoutumista maaperään.


Oikeastaan kaikki väärin. Olisi kannattanut tarkistaa faktat avustajilta, ennen kuin lähtee haastatteluun. Jopa Luomuinstituutin Sari Iivosen (ks. edellä 06.10.19) konsultointi olisi ollut hyödyksi.

Yhtään tällaista menetelmää ...

Quote
– On tärkeää lisätä luomun pinta-alaa Suomessa ja ottaa sen viljelymenetelmiä käyttöön myös tavanomaisessa tuotannossa, hän summaa.


... hän ei luultavasti olisi esimerkkinä keksinyt, jos haastattelija olisi häneltä sellaista tivannut. Siitä, miten noin on tavattoman helppoa (ja siksi poliitikolle ehkä houkuttavaa) sanoa, mutta tavattoman vaikea konkretisoida, meillä on jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=870.msg8244#msg8244).

Tyypillisestihän siinä ei keksitä kuin typensidonta. Joka on vastauksena täysin kelvoton.

Samoin meillä on keskustelu hänen esille ottamastaan luonnon monimuotoisuudesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=811.msg6004#msg6004). Ja luomun vähintäänkin ristiriitaisesta roolista siinä. Ja vielä lisää siitä asiasta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.msg3875#msg3875).
 
Saattaa olla, että biologi Mikkonen itse tietää asiat paremminkin. Mutta poliitikkona tietää myös, että suuri osa hänen äänestäjäkunnastaan uskoo luomuun, eikä sitten muuta tiedä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.19 - klo:17:28
Siirsin:


Turveseminaarin 2017 kalvot ja videot täällä:
https://www.ilmase.fi/ti-21-11-2017-turvepeltojen-parhaat-viljelytavat-nyt-ja-tulevaisuudessa-tule-kuulemaan-ja-keskustelemaan-tyopaja-ja-webinaari-ilmajoki-ruukki-tietokone/

Katsokaa onko siellä mitään mielenkiintoista.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.10.19 - klo:05:49
Ruotsalainen (Chalmersin) tutkimus on nyt saanut seuraa eli seuraajia.

Going fully organic would raise greenhouse gas emissions (https://www.newscientist.com/article/2220659-going-fully-organic-would-raise-greenhouse-gas-emissions/)

Sorry—organic farming is actually worse for climate change (https://www.technologyreview.com/s/614605/sorryorganic-farming-is-actually-worse-for-climate-change/amp/)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.19 - klo:07:05
Olisiko keskeinen tuolla jo keskustellun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg15325#msg15325) Pro Luomun julkaiseman raportin (https://proluomu.fi/luomu-edistaa-kestavaa-kehitysta/) luomun ilmastohyötyjä koskeva väite tai teoria tässä:

Quote
Tutkimuksissa on havaittu, että luomupelloissa on keskimäärin 7-10 % enemmän hiiltä kuin tavanomaisesti viljellyissä pelloissa.

Luomun viljelymenetelmät, kuten nurmia sisältävä monipuolinen viljelykierto ja orgaaninen lannoitus, edistävät hiilen sitoutumista maaperään. [...]

Eli noiden väitteiden kimppuun. Tietysti objektiivisuuteen pyrkien. Onko todella noin ja edistävätkö luomusäännöt todella hiilen sitoutumista?

Lisäksi raportissa esitetään nämä (jo aika tutut) väitteet:

Quote
Lisäksi luomuviljelyn on todettu vaativan keskimäärin vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely; tosin tilakohtainen vaihtelu on suurta. Luomun riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentää se, että luomupellolla ei käytetä energiasyöppöjä typpilannoitteita, vaan typpilannoitus hoituu ns. biologisten typensitojakasvien ja karjanlannan avulla.


Typpilannoitteista on oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3834#msg3834). Tuon kappaleen ensimmäistä väitettä olemme jo epäilleet käsitellessämme suorakylvöä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.19 - klo:07:58
Hiilensitomisväitteessä menkäämme taas varsinaiseen raporttiin. Siellä s. 18 kerrotaan:

Quote
Toinen merkittävä tekijä luomutuotannon kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta löytyy maaperästä (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010). Maaperän orgaanista hiiltä käsittelevä FAO:n raportti korostaa terveen maaperän tärkeyttä, sillä maaperä on keskeinen ja usein unohdettu hiilivarasto, johon on sitoutunut enemmän hiiltä kuin ilmakehään ja maakasvillisuuteen yhteensä (FAO 2017). Hiilen sitoutumisella maaperään tarkoitetaan sitä, että ilmakehän hiilidioksidia siirtyy biologisessa, kemiallisessa tai fyysisessä prosessissa maaperään ja varastoituu sinne pitkäaikaisesti; tämä voi tehdä maaperästä kasvihuonekaasujen nettonielun.

Ilmiön kokonaisvaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on vaikea mitata, koska se riippuu suuresti paikallisista ympäristöoloista ja viljelymenetelmistä, mutta tutkimuksissa on johdonmukaisesti havaittu, että luonnonmukaisesti hoidettu maaperä sitoo hiiltä tehokkaammin kuin tavanomaisesti hoidettu (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010; Ziesemer 2007).

Lähteet noille väitteille olivat:

Scialabba, N. E.-H. ja Müller-Lindenlauf, M. (2010). Organic agriculture and climate change. Renewable Agriculture and Food Systems, 25(2), 158–169. https://doi.org/10.1017/S1742170510000116

Se on maksumuurin takana, mutta löytyi täältä:

http://www.fao.org/fileadmin/templates/organicag/pdf/11_12_5_OA_CC_Scialabba_Muller-Lindenlauf.pdf

Ziesemer, J. (2007). Energy use in organic Food Systems. Haettu osoitteesta http://www.fao.org/docs/eims/upload/233069/energy-use-oa.pdf

Jälkimmäisestä s. 19:

Quote
Organic agriculture has a greater potential to sequester carbon in biomass and soil than most forms  of  conventional  agriculture.  Organic  agriculture,  especially  on  farms  where  cover  cropping,  grazing  on  pastures,  and  establishing  permanent  hedgerows  and  buffer  zones  are  utilized,  increases  carbon  sequestration.  Application  of  manure,  compost,  and  crop  residues,  which  are  vital  to  the  maintenance  of  soil  fertility  in  organic  systems,  has  been  proven  to  increase soil organic carbon in amounts unparalleled by conventional methods (SARE, 2001; Fan et al, 2005). 

Marriott and Wander (2006) analyzed soil samples from nine farming system trials that were started  in  the  USA  between  1981  and  2000.  The  soil  organic  carbon  concentrations  were  14  percent  higher  in  organic  systems  than  in  conventional  ones.  The  Rodale  farming  systems  trial, that began in 1981 in Pennsylvania, USA, compared manure and legume-based organic agriculture  systems  to  a  conventional  system  based  on  mineral  fertilizers.  The  organic  and  conventional  systems  had  similar  soybean  and  maize  yields  whereas  the  organic  system  showed  an  increase  in  soil  carbon  of  574  kg  per  ha  in  the  legume-based  and  981  kg  ha-1  in  the  manure-based  system.  The  23-year  study  from  the  Rodale  Institute  in  USA  showed  that  organically managed grain production sequestered 15-28 percent more carbon in the soil than equivalent conventional production (The Rodale Institute, 2003).

Lähteet tuohon:

Fan,  T.,  Stewart,  B.A.,  Payne,  W.,  Yong,  W.,  Luo,  J.,  Gao,  Y.  2005.  “Long-Term  Fertilizer  and  Water  Availability  Effects  on  Cereal  Yield  and  Soil  Chemical  Properties  in  Northwest  China.” Soil Science Society of America Journal 69: 842-855.

(Marriot & Wander puuttuu lähdeluettelosta! Mutta löysin:

http://dzumenvis.nic.in/Organic%20Farming/pdf/Total%20and%20Labile%20Soil%20Organic%20Matter.pdf

The  Rodale  Institute.  2003.  “Organic  Agriculture  Yields  New  Weapon  Against  Global  Warming:  Groundbreaking  study  proves  organic  farming  counters  greenhouse  gases.”  Press  release accessed on August 3, 2007 at http://www.strauscom.com/rodale-release/. 

SARE. 2001. “The Transition form Conventional to Low-Input or Organic Farming Systems: Soil  Biology,  Soil  Chemistry,  Soil  Physics,  Energy  Utilization,  Economics  and  Risks.”  Project  Report  SW99-008.  Retrieved on July 11, 2007        from        http://wsare.usu.edu/pro/pr2001/SW99-008.pdf.

***

Me olemme täällä jo perinteisesti vedonneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg5823#msg5823) Kirchmannin ym. tutkimukseen:

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa (http://www.springer.com/life+sciences/agriculture/book/978-1-4020-9315-9) on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

Quote
"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.0) ...

Kirja on valitettavasti tuon lukunsa osalta maksumuurin takana, mutta hyvin tiivistäen sen sanoma on:

a) tulokset hiilensidonnasta (kirjallisuuskatsauksessa) ovat antaneet ristiriitaitaisia tuloksia: luomu on sitonut hiiltä niiden mukaan paremmin, huonommin ja yhtä hyvin. Eli mistään johdonmukaisuudesta ei voida puhua, päinvastoin kuin tuo uusi Pro Luomun julkaisema raportti väittää. Kirchmann ym. olivat tietoisia useista yllä mainituista lähteistä (esim. artikkelista Marriott and Wander) mutta eivät niistä vakuuttuneet.
b) luomulle myönteisessä tuloksissa on huomattavia virhemahdollisuuksia, jotka läpikäydään (sellaisena mainitaan mm. luomun loisimisilmiö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762))
c) itse tuo tutkimus tarkastelee hiilen sitomista ilmasta. Suuret sadot sitovat enemmän hiiltä. Ruotsissa luomuviljelyyn siirtymällä hiiltä sitoutuu huomattavia määriä vähemmän. Vuosien myötä ero vain kasvaa.

Toinen viittauksemme samaan kirjaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056) koski energiankulutusta, mutta antaa ehkä osaltaan lisävaloa myös hiilensidontaan?

Ja tämä viittauksemme twiittiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg14483#msg14483) tuo esiin konkreettisen kenttäkokeen asiassa. Joka sekään ei ole mitenkään "johdonmukaisesti" luomun puolesta, tässä kysymyksessä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.19 - klo:08:20
Onko ajoitus (vrt. juuri edellä) sattumaa, mutta myös Luomutietopankissa on nyt julkaistu tämä:

MAANEUVO valmentaa neuvojista maan kasvukunnon hoidon ja hiiliviljelyn huippuosaajia (https://luomu.fi/tietopankki/maaneuvo-valmentaa-neuvojista-maan-kasvukunnon-hoidon-ja-hiiliviljelyn-huippuosaajia/)

Mutta vaikka Luomutietopankki tuon julkaisi ja vaikka pari hankkeen puuhamiehistä on tunnettuja luomuihmisiä, minulle on yhä epäselvää, missä määrin OSMO-hanke ja tuo siihen liittyvänä on sitoutunut rajoittumaan luomussa hyväksyttyihin keinoihin.

Tuossakaan selostuksessa luomuviljely ei tule esille. Ainakaan siten, että minä osaisin sen lukea.

Toisaalta tuossa ei ole ainakaan sellaista lähtökohtaa, että luomuviljely itsessään olisi automaattisesti hyvä hiiltä nielemään. Ei, vaan sekin (ja/tai jokin muu?) vasta huippuosaajien käsissä.

Myös Carbon Action -hankkeesta odottaisi tuloksia siitä, mikä on todella toimivaa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.19 - klo:07:15
Sen verran vielä tuosta Pro Luomun ym.  raportista (https://proluomu.fi/luomu-edistaa-kestavaa-kehitysta/https://proluomu.fi/luomu-edistaa-kestavaa-kehitysta/), että sen tämä väite perustuu olennaisesti yhteen lähteeseen:

Quote
Hollannissa tehty tutkimuskatsaus muistuttaa, että luomun viljelymenetelmät pitävä hyvää huolta peltomaan kasvukunnosta, minkä ansiosta maaperä säilyy hedelmällisenä myös tulevaisuuteen.


Ja se lähde on tämä:

Pimentel, D., Hepperly, P., Hanson, J., Douds, D. ja Seidel, R. (2005). Environmental, Energetic, and Economic Comparisons of Organic and Conventional Farming Systems. BioScience, 55(7), 573–582. https://doi.org/10.1641/0006-3568(2005)055[0573:eeaeco]2.0.co;2

https://academic.oup.com/bioscience/article/55/7/573/306755

Nyt kuitenkin tuo Rodale-koe ja tuo sitä koskeva raportti on metodiltaan jo hyvin puutteelliseksi havaittu ja osoitettu "meidän käsikirjassamme" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg5016#msg5016).

Vähän pyöristäen tai kärjistäen: maaperä pysyy luomuviljelyllä hyvänä, jos siinä saadaan riittävästi (so. paljon) ravinteita "lainattua" muualta, eli tavanomaisesta viljelystä.

Illuusio luomuviljelyn hyvistä tuloksista tuossa asiassa  mielestäni liittyy tähänkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=802.msg5849#msg5849).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.19 - klo:11:19
Tässä artikkelissa saattaa piillä nyt hyvinkin vallankumouksellinen keksintö tai oivallus (EurekAlert):

Plants and fungi together could slow climate change (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-11/iifa-paf110519.php)

Siinä puhutaan mm. mykorritsasienistä. Missä olenkaan nähnyt niistä aiemmin puhuttavan? Ai niin, täällä:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.19 - klo:05:45
Olisiko tässä kyse osittain samasta asiasta kuin edellä:

Juurieritteet loukuttavat hiiltä maahiukkasten sisään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.548699)

Quote
"Multavuus on olennainen asia maan kasvukunnon kannalta", toteaa maaperätutkimuksen asiantuntija ja kouluttaja, australialainen Joel Williams.

”Aika usein ajatellaan maan päällistä osaa multavuuden lisääntymisessä. Nykytutkimuksen valossa tärkein tapa rakentaa multavuutta lähtee kuitenkin maan alta, juurikarikkeesta", Williams toteaa.

"Juuret vapauttavat juurieritteitä. Olemme oppineet ymmärtämään, että nämä juurieritteet ovat kuin päälle ja pois -kytkimiä, joilla kasvit voivat käynnistää tai sammuttaa mikrobitoimintaa maaperässä erilaisilla yhdisteillä”, Williams sanoo.

Osa juurieritteiden tuottamista yhdisteistä kiihdyttää kasvien kasvua ja osa suojaa niitä taudeilta.

Juurieritteet toimivat kasvien ravinnonlähteinä ja myös liimaavat maan partikkeleita yhteen.

"Maassa pesivien bakteerien ja sienten eritteet liimaavat maahiukkasia ja murustavat maata", Williams kertoo.

Kun syntyy uusia muruja, orgaanisia aineita jää ikään kuin loukkuun murujen sisään.

”Tämä on kriittisen tärkeä asia hiilen varastoitumisessa maahan. On oltava muruja, joiden sisään hiili sitoutuu.”

Jos maata muokataan tai muuten käsitellään siten, että murut särkyvät, maa on vaarassa liettyä.

"Silloin hiiltä vapautuu maasta ja päätyy takaisin ilmakehään."

Mutta tällä kertaa asiaan oli sotkettu luomu, ja niinpäin, että luomuviljely tuota tavoiteltua päämäärää edistäisi.. No, saamme ehkä toista kautta selville, mitä oli todella sanottu. Tämä oli tilaisuudessa kuitenkin jo saatu myytyä Lepälle (tämä oli nostettu jopa MT:n jutun intressiin):

Quote
Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tärkeänä, että eläinperäisiä luomutuotteita tuotetaan Suomessa jatkossa enemmän.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.19 - klo:05:34
Annaleena Ylhäinen twiittasi edellispäivänä:

Quote
TEMin eilisessä seminaarissa esiteltiin eri toimialojen laskemat, kuinka Suomi voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Maatalouden osalta se tarkoittaisi peltojen metsitystä. Tässä esitykset ja tallenne seminaarista.

Twiitissä oli linkki tähän:

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – jatkoselvitysten alustavat tulokset kertovat, että tavoite on erittäin haastava, mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin (https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-2035-ilmastotavoite-voidaan-saavuttaa-pitko-n-jatkoselvitys-erilaisista-skenaarioista-vahahiilisyyte-1)

Siitä lainaus:

Quote
Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Selasin seminaarin esityksiä. Minusta niissä ei ollut visioita, että maatalousmaasta saataisiin erityisen tehokasta hiilinielua millään viljelytavalla.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.19 - klo:06:29
Sama tulkinta näyttää olevan MT:nkin uutisessa:

Selvitys: Suuria päästövähennyksiä saadaan vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta kolmanneksella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.553167)

Quote
Suurimmat päästövähennykset maankäytön sektorilla saataisiin muuttamalla turvemailla olevia peltoja metsiksi tai kosteikoiksi, kertovat Luonnonvarakeskuksen 2035-ilmastotavoitetta varten tekemät laskelmat.
[...]
Luken malleissa pellon tarve vähenisi 20–40 prosenttia nykyisestä, jos lihan ja maitotuotteiden kulutus vähenisi 30–50 prosenttia. Jos kulutus puolittuisi, vähenisivät maankäytön sektorin päästöt 60 prosenttia.
[...]
Vapautuvan peltomaan käyttö ja tapahtuuko vähennys turve- vai kivennäismaasta määrittää, kuinka paljon päästöt lopulta vähenevät.

Selvitys ei selvästikään ottanut kantaa siihen, paljonko pellon tarve vähenisisi, jos luomukulutuksesta, luomutuotannosta ja 20% luomualatavoitteesta luovuttaisiin. Vaan helppoahan se on itsekin arvioida eli laskea. Eikä ihmisten täytyisi käytännössä luopua mistään.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.19 - klo:09:51
Lukekaa artikkeli nyt, kun se postin lakon takia on ilmaista!

Nyt sitä mittaustietoa syntyy:

Kaira nostaa pinnalle kaivattua tietoa – viiden vuoden päästä tiedetään, miten viljely muuttaa pellon hiilivarastoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.556790)

Edelleen täytyy harmitella, että se kestää noin kauan. Sinä aikana on mutu-tietoa siedettävä.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.12.19 - klo:05:50
Mutta vaikka Luomutietopankki tuon julkaisi ja vaikka pari hankkeen puuhamiehistä on tunnettuja luomuihmisiä, minulle on yhä epäselvää, missä määrin OSMO-hanke ja tuo siihen liittyvänä on sitoutunut rajoittumaan luomussa hyväksyttyihin keinoihin.

Se on tämänkin uutisen pohjalta yhä epäselvää, vaikka sekin nyt Luomutietopankissa ilmestyi:

Pellot kuntoon -seminaarin esitykset Ilmajoella (https://luomu.fi/tietopankki/pellot-kuntoon-seminaarin-esitykset-ilmajoella/)

Tällaiset luvut eivät luomuviljelyltä kuulosta:

Quote
Huippusatoja tuottava Kari Alasaari korosti sitä, että perusasioiden tulee olla pellossa kunnossa, jotta voidaan päästä huippusatoihin. Lohkolla rukiin keskisato voi olla lähes 7000 kg/ha, mutta satokartta näyttää lohkon heikoimmissa osissa alle 4000 kg/ha satoja, ja parhaat osat tuottivat yli 11 000 kg/ha.

VYR:n tuoreen laskelman mukaan luomurukiin keskimääräinen hehtaarisato Suomessa v. 2018 oli 1900 kg/ha.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Jarrumies on 11.12.19 - klo:15:24
Kari Alasaaren huippusadot eivät ole tulleet luomuviljelyllä.
Tämä selviää useista linkeistä google-haulla: Kari Alasaari Viljelijä-neuvoja
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.19 - klo:06:14
Tämä onkin kimurantimpi juttu:

Häviääkö multa? (https://kaytannonmaamies.fi/haviaako-multa/)

Quote
Luonnonvarakeskuksen noin 600 näytealan perusteella peltojen hiilipitoisuus on laskenut viimeisten 40 vuoden aikana. Viljavuuspalvelun satojen tuhansien näytteiden mukaan se on kasvanut. Mistä nämä erot johtuvat ja kumpi on oikeassa?


Tuohon sen verran kommentoin, että jos se on yleisesti noin vaikeaa mitata ja selvittää, pitäisi erityisessä tapauksessa, eli luomupeltojen osalta olla hyvin varovainen väitteissään. Mitä luomuväki ei kyllä ole.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 16.01.20 - klo:09:10
Tämä keino on olemassa:

Metsitystuki viljelijälle olisi tehokas ilmastokeino (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.786430)

Mutta täysin selkeä ja helppo keino se ei ole:

Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut (https://yle.fi/uutiset/3-11088056)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.20 - klo:18:36
Tässä taidetaan em. ongelma kuvata perusteellisemmin:

 Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu (https://yle.fi/uutiset/3-11157959)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.20 - klo:05:54
Kuinka Turkissa on käynyt:

Turkin hallitus kiistää metsitystempauksensa epäonnistuneen – ammattiliitto arvelee lähes kaikkien istutettujen puuntaimien kuolleen (https://yle.fi/uutiset/3-11185333)

Täältä käsin tuohon ei pysty ottamaan kantaa, siinä on sana sanaa vastaan. Mutta todeta voi saman kuin edellä: helppoa se ei välttämättä ole. Vaikka tästä keinosta on nyt tullut kaikkien suosima:

The New Climate Consensus: Let’s Plant Trees (https://www.thegwpf.com/the-new-climate-consensus-lets-plant-trees/)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.20 - klo:06:13
Paljonko näissä jutuissa ja ideoissa on mukana luomuaatetta?

Monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton (https://www.luke.fi/artikkeli-monimuotoinen-pelto-tuo-paremman-tuoton/)
Kerääjäkasvi auttaa viljelijää ja ilmastoa (https://www.luke.fi/blogi/keraajakasvi-auttaa-viljelijaa-ja-ilmastoa/)

Nyt en ole ihan varma. Mutta huomasin myös, että nämä henkilöt pitävät asiasta tai ainakin sitä sivuten esitelmiä Luomufoorumi 2020:ssa (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2020/):

Quote
* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* Monimuotoisen viljelyjärjestelmän arvo kuluttajille, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus


Tuota seminaaria tulemme seuraamaan ainakin täältä sivulta hyvin tarkkaan. Onneksi Pro Luomu säännönmukaisesti julkaisee netissä tilaisuuksissaan pidetyt esitelmät.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.02.20 - klo:11:12
Epäluulo vaan kasvaa. Nyt Pro Luomu on jo ennakkoon julkaissut tämän:

Diverfarming-hankkeella monimuotoisuutta edistävää viljelyä (https://proluomu.fi/diverfarming-hankkeella-monimuotoisuutta-edistavaa-viljelya/)

Mutta ehkä nyt täytyy malttaa, kunnes saamme käsiimme alkuperäiset esitykset. Kunhan ne on pidetty.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.02.20 - klo:05:24
Jos epäluulomme Luken objektiivisuuden tai sitoutumaattomuuden osalta olisivatkin turhia, ne eivät ehkä ole siinä, että nyt on luomuväellä ilmennyt pyrkimystä omia itselleen muualla ja muuten saavutettuja tuloksia. Josta tuoreena esimerkkinä edellä tämä tapaus:

Kari Alasaaren huippusadot eivät ole tulleet luomuviljelyllä.
Tämä selviää useista linkeistä google-haulla: Kari Alasaari Viljelijä-neuvoja

Nytkin luomu.fi -sivusto välittömästi linkkasi tuohon Pro Luomun uutiseen. Niinhän se toki tekee aina, mutta nyt myös se tavallaan kertoo lukijoilleen, että luomullahan tuokin tehtiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.20 - klo:05:04
Tiedoksi tämä Juha-Matti Katajajuuren ulostulo Iltalehdessä:

Luuletko pelastavasi maailman syömällä luomua ja lähiruokaa? 6 yleistä luuloa ilmastoystävällisestä ruoasta – selvitimme, ovatko ne totta (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/163fd361-c420-455c-bf19-8e2fd41ee18c)

Quote
Väite 4: Luomu on ilmaston kannalta aina paras valinta

FIKTIOTA

Luomun ja ilmastoystävällisyyden suhteesta on mahdoton antaa yksiselitteistä vastausta. Kuitenkaan ei voi sanoa, että luomun valitseminen olisi aina ekoteko.

Luomulla ja tavanomaisella viljelyllä on kummallakin etunsa. Useimmissa tutkimuksissa luomun ympäristövaikutukset hehtaaria kohti ovat jonkun verran pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa, eli siis aivan tuulesta temmattu sen ekologinen imago ei ole.

– Toisaalta luomuviljelyssä satoisuudet jäävät tyypillisesti heikommiksi, mikä tasoittaa eroa. Useassa tapauksessa luomu jopa kuormittaa ilmastoa tai rehevöittää enemmän per tuotettu ruokakilo, Katajajuuri kertoo.

Katajajuuri muistuttaa, ettei päästömalleissa ja laskentatavoissa toistaiseksi ole huomioitu hiilivarastojen muutosta, mikä liittyy hiilijalanjälkeen keskeisesti. Pelloista vapautuu kaiken aikaa hiiltä ilmakehään.

– Tämän suhteen luomuviljelyssä on suurempi potentiaali siinä, ettei hiiltä vapaudu niin paljon tai sitä saadaan jopa sidottua maaperään. Luomuviljelyn filosofia on, että maaperän kasvukunto säilyy ja hiili pidetään maassa paremmin, mikä puolestaan parantaa tulevia satoja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Mikäli tavanomainen viljely toteutetaan yksipuolisesti – eli samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla lohkolla, voi se heikentää maaperää ja johtaa siihen, että hiilijalanjälki kasvaa tulevaisuudessa.

– Tämä tasoittaa tilannetta, eikä siksi voi kokonaisuudessa tämäkään huomioiden nykytiedon valossa yleistää, että jompikumpi – luomu tai tavanomainen – olisi ilmastollisesti parempaa.

– Luomu hyvin tehtynä ja tavanomainen viljely liian yksipuolisesti tehtynä voi kääntyä niin, että luomu on ilmastollisesti parempi. Sama pätee toisinpäin. Mutta tavanomaista viljelyä voidaan myös tehdä niin sanotun hiiliviljelyn menetelmin eli hiiltä maaperään sitoen. Nämä ovat tutkimuksissa todella kompleksisia tapauksia.


Ehkä vähän pakotetun tuntuista pyrkimystä tasapuolisuuteen. Kiinnittäisin huomiota sen esille tuomiseen, että hiiliviljely ei mitenkään oleellisesti liity luomuun. Ruotsalaiset SLU:n tutkijat ovat jo 11 vuotta sitten esittäneet näkemyksenään, että asia on jopa juuri päinvastoin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg14483#msg14483) — ikäänkuin luonnostaan!  ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.03.20 - klo:08:26
Paljonko näissä jutuissa ja ideoissa on mukana luomuaatetta?

Monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton (https://www.luke.fi/artikkeli-monimuotoinen-pelto-tuo-paremman-tuoton/)
Kerääjäkasvi auttaa viljelijää ja ilmastoa (https://www.luke.fi/blogi/keraajakasvi-auttaa-viljelijaa-ja-ilmastoa/)

Nyt en ole ihan varma. Mutta huomasin myös, että nämä henkilöt pitävät asiasta tai ainakin sitä sivuten esitelmiä Luomufoorumi 2020:ssa (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2020/):

Quote
* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* Monimuotoisen viljelyjärjestelmän arvo kuluttajille, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus


Tuota seminaaria tulemme seuraamaan ainakin täältä sivulta hyvin tarkkaan. Onneksi Pro Luomu säännönmukaisesti julkaisee netissä tilaisuuksissaan pidetyt esitelmät.

Pro Luomu twiittasi jo ennakkotiedon, mitä on odotettavissa:

Quote
Monimuotoinen luomutuotanto -seminaarissa 25.3. tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina paljastavat tuloksia pitkäaikaisesta tutkimuksesta, joka hahmottaa miten 20 vuotta luomutuotantoa vaikuttaa maaperään ja ravinnehuuhtoutumiin.


Tuohan tavallaan kerrottiin jo ohjelmassakin, kyllä. Mutta lisänä on, että kyse on pitkäaikaisesta erillisestä tutkimuksesta.  Ei siis vain aiempien tutkimusten yhteen vetämisestä.

Ja kun Pro Luomu tuolla tavalla twiittaa, oletettavasti on löydetty luomulle myönteisiä tuloksia. Pysytään "kanavalla".

Tuon tutkimuksen sivutuotteena saattaa muuten tulla lisävalaistusta siihenkin meitä vaivanneeseen kysymykseen, vaikuttaako tuollainen 20 vuotta luomua  satotasoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.20 - klo:06:52
Vaan mekin muiden mukana joudumme nyt odottamaan näitä esitelmiä. Pro Luomun ko. sivulta:

Quote
Luomufoorumi on yleisötapahtumana peruutettu Koronavirukseen liittyvien riskien takia. Tapahtuman siirtämistä tai järjestämistä etänä selvitetään parhaillaan. Asiasta tiedotetaan näillä sivuilla viikon 12 alkupuolella.

Eli ensi viikon alussa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.03.20 - klo:05:37
Viikon 12 alkupuoli meni jo, mutta vieläkään tuolla sivustolla ei ole tietoa siitä, pidetäänkö esitelmät kuitenkin jollakin tavalla.

(klo 11:20) Tänään tieto tuli:

Quote
Vuoden 2020 Luomufoorumi etänä, seminaari You Tubessa ja hanketoteuttajien työpaja Teams -alustalla. 25.-26.3. kaikkialla maailmassa!


Eli kyllä ne esitelmät julki tulevat. Ja sitten on kommentoitava.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.03.20 - klo:15:31
Etäseminaarina järjestettiin (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2020/). Mutta ohjelmaa oli muutettu. Nämä esitykset jäivät pois:

* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

Ne olisivat eniten kiinnostaneet.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.05.20 - klo:04:40
Tämä ihan se myöntäen, että Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on kiitettävää pyrkimystä tärkeässä asiassa. Muta myös aika toivoton taipumus flirttailla luomuaatteen kanssa. Molemmilla.

Sama flirttailu jatkuu tässä Ilkka Herlinin kirjoituksessa tänään Hesarissa:

Pandemia korostaa suurtuotannon riskejä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006503736.html)

Suoraan ei luomua mainita, mutta puolletut ja vastustetut asiat ovat luomuideologian kanssa yhteensopivia. Kaiken tehokkuuden maalaillaan olevan isästä perkeleestä. Ja tämä tuodaan esille ihan erikseen:

Quote
ERITYISEN vaarallista on geenijalostuksen yhdistäminen torjunta-aineisiin, kuten glyfosaattiin ja dikambaan.

Etelä-Amerikassa on siirretty laajoja laidunalueita soijapelloiksi geenimuunnellulla lajikkeella, joka sietää glyfosaattia mutta pitää rikkaruohot kurissa kunnes ne kehittyvät vastustuskykyisiksi. Eläimet on siirretty suurtuotantoyksiköihin, joissa niille syötetään teollisesti tuotettua rehua. Niiden lanta rehevöittää vesistöjä ja lämmittää ilmaa, kuten Suomessakin pienessä mittakaavassa tapahtuu.

Nykymaailmassa emme voi enää uskoa teknologian ihmeitä tekevään voimaan. Meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota riskeihin.


Jossain toisaalla he voivat sitten puhua myönteisesti suorakylvön puolesta. Muistamatta tai ainakaan mainitsematta, että juuri tuo yhdistelmä on sen olennaisesti Etelä-Amerikassa mahdollistanut. Ja siellä, lähellä tropiikkia, se erityisen merkittävästi vähentää eroosiota. Ja hiilidioksidipäästöjä. Joka asia muutoin on Herlineille rakas.

Ja merkillisesti vain tehotuotettua rehua syövät eläimet lannallaan saastuttavat. Ja isot yksiköt: jos 1000 naudan suurnavetan lehmät jaetaan 1000 pikkutilalle, niistä ei tule enää lantaa, ainakaan niin paljon? Myös tuo teknologian hylkääminen on hyvin luomuinen asenne: mitään noin vuoden 1900 jälkeen keksittyä ei sovi käyttää. Niissä nikseissä on ihan varmasti enemmän riskejä kuin odotettavissa olevia hyötyjä, varoittaa myös Herlin.

PS. Koko perhe näyttää olleen samana päivänä samalla asiallla:

Saara Kankaanrinnan kolumni: Kysymys, joka jokaisen grillaajan pitäisi esittää (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006503690.html)

Samantyyppinen krittiikki sopii hänenkin kirjoitukseensa. Jos hän osin oikeinkin toteaa tehokkuuden "vajaan matematiikan", hän ei osaa nähdä samaa puutetta itse suosittelemassaan ratkaisussa. Tämä maalailu siinäkin:

Quote
Monimuotoisten metsien tilalle tulleet yhden lajin kasvituotannot ja giganttiset kasvihuoneet. Amerikan 150 000 naudan teollisuuslaitos, ranskalainen 5 miljoonan sian sikala, Pietarin 8 miljoonan kanan kanala. Ylikalastus. Kaikki ”tehokasta” ja ”halpaa”.

Samat naudat, siat ja kanat jaettuna pienempiin yksiköihin — suurinpiirtein heidän maatilansa kokoisiin? — niin ongelmat ovat ohi? Lihansyönnin lopettamista tai edes vähentämistäkään hän ei tuossa suosittele.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.20 - klo:05:20
Tässä IPS:n uutisessa asia on nyt sanottu selvästi:

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä (https://www.maailma.net/uutiset/maailma-menetti-viime-vuonna-jalkapallokentallisen-trooppista-metsaa-joka-kuudes-sekunti)

Quote
Metsäkatoa aiheuttavat muun muassa metsäpalot, metsien raivaaminen maatalousmaaksi sekä hakkuut.

Etenkin Brasilian Amazonilla puiden hakkaaminen maataloutta varten on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Vaikka alueen metsäpaloista uutisoitiin viime vuonna paljon, monet niistä tapahtuivat jo valmiiksi tuhotuilla alueilla, joita oli raivattu maatalouden ja karjan laiduntamisen tarpeisiin, kirjoittavat WRI:n asiantuntijat Mikaela Weisse ja Elizabeth Dow Goldman.

Hiukan vielä lihavoimalla selvensin. Tuosta pelastaa vain tehomaatalous, jossa samalta alalta otetaan mahdollisimman paljon ruokaa.

KU uutisoi samasta asiasta:

Sademetsää tuhoutui Sveitsin pinta-alan verran viime vuonna (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4268447-sademetsaa-tuhoutui-sveitsin-pinta-alan-verran-viime-vuonna)

Mutta unohtaa kytkennän maatalouteen, puhuu vain (laittomista) hakkuista ja puun polttamisesta.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.20 - klo:07:05
Tämä Linköpingin yliopistossa esitetty väite vaikuttaa äkkisiltään aika hurjalta:

Agriculture May Already By Climate Neutral
IPPC does not take photosynthesis into account when measuring carbon footprint of agriculture industry. (https://www.thegwpf.com/agriculture-may-already-by-climate-neutral/)

Tuota täytyy vielä maistella. Mutta jotenkin mieleen tulee SLU:n laskelmat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056) siitä, miten juuri tehoviljely ottaa paljon hiiltä ilmasta pois, talteen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.20 - klo:06:53
Kun lannoituksesta puhutaan niin luultavasti luomu ei saanut tässä pisteitä:

Nuori, korkeaan sänkeen niitetty ja reilusti lannoitettu nurmi parempi hiilensidonnan kannalta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1177283)

Quote
MT Plus
Maatalous
19:42
Anniina Liimatainen

Luken kokeissa on havaittu, että viljelytekniikalla voi vaikuttaa kivennäismaiden nurmien hiilensidontaan ja hiilitaseeseen.


Luken sivuilta ei tuosta vielä tänä aamuna löytynyt lisätietoja. Mutta eiköhän niitä sinne aikanaan tule.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.20 - klo:05:32
Annaleena Ylhäinen, twiitti ja sen linkki:

Quote
Suomessa keskitytään typpioksiduuli-päästöasiassa turvemaihin. Maatalous on merkittävässä roolissa N2O-päästöissä myös lannoitteiden käytön myötä. Paljon tässä on tehty, mutta vielä enemmän pitäisi keksiä uusia ratkaisuja, sillä ruoan kysyntä kasvaa.

https://www.cbc.ca/news/technology/nitrous-oxide-climate-1.5753907


Muistutamme tässä taas "likaisesta pikku salaisuudesta" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg12303#msg12303) (Savage). Joka tarkoittaa tietysti sitä, että keinolannoitteet eivät ole se ongelma.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.20 - klo:04:13
Tähän YLE:n juttuun on hiukan hankala suhtautua:

Nälkä helpotti, ilma ja vesi pilaantuivat, terveys koetuksella – tutkijat huolestuivat lannoitteiden nopeasti kasvaneista päästöistä (https://yle.fi/uutiset/3-11590931)

Se toisaalta tuo realistisesti esiin tehoviljelyn käytännollisen välttämättömyyden:

Quote
Lisääntyneellä lannoitteiden käytöllä on saatu ruokaa kasvavan väestön suihin.
[...]
– Väestönkasvu ei olisi ollut mahdollista ilman typpilannoitusta, tiivistää tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta päästöjen taustoja.

Mutta sitten se kuitenkin yrittää vihjailla, että luomusta olisi vaihtoehdoksi:

Quote
Lannoittaminen on iso meno tiloilla. Peltoja voidaan myös ravita täysin eläinten lannalla, niin kuin erityisesti luomutiloilla tehdään.

Lehmäkö se tekee ravinteita ruoansulatuksessaan? Typpeä ja niitä muita? No, sitä on jo käsitelty muualla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

Paljon painoa laitetaan ilokaasulle. Tästä tosiasiasta siinä ei ollut puhetta:

The Shocking Carbon Footprint of Compost  (http://appliedmythology.blogspot.com/2013/01/the-shocking-carbon-footprint-of-compost.html)

YLE:n artikkelia ja sen taustalla olevia tutkimuksia täytynee vielä läpikäydä tarkemmin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.20 - klo:05:02
Tämä Linköpingin yliopistossa esitetty väite vaikuttaa äkkisiltään aika hurjalta:

Agriculture May Already By Climate Neutral
IPPC does not take photosynthesis into account when measuring carbon footprint of agriculture industry. (https://www.thegwpf.com/agriculture-may-already-by-climate-neutral/)

Tuota täytyy vielä maistella. Mutta jotenkin mieleen tulee SLU:n laskelmat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056) siitä, miten juuri tehoviljely ottaa paljon hiiltä ilmasta pois, talteen.

Sama näkemys kuin noilla mainituilla ruotsalaisilla:

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1326498007500660738/photo/1
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.21 - klo:07:59
Tästä tutkimuksesta oli lyhyt artikkeli Tiede-lehdessä:

Calculation of external climate costs for food highlights inadequate pricing of animal products (https://www.nature.com/articles/s41467-020-19474-6)

Artikkelissa "Hintalappu ei vastaa lihan kustannuksia" oli lauseet:

Quote
Ympäristökustannuksista kertyisi tavanomaisesti tuotetulle lihalle lisähintaa 146 ja luomutuotetulle 71 prosenttia. Luomutuotteet ovat yleensä kalliimpia, mikä selittää, miksi luomulihan hinta nousi maltillisemmin, vaikka luomuliha on päästöiltään samaa tasoa kuin tavanomainen.

Heh! Luomu on siis luonnostaan ilmaston kannalta passelisti hinnoiteltu!

Muitakin väitteitä artikkelissa ja tutkimuksessa oli. Tuohon tutkimukseen täytyy palata, koska se näyttää saaneen aika paljon huomiota mm. saksalaisessa luomukeskustelussa.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.21 - klo:08:02
Toinen juttu oikeastaan samasta asiasta, mutta tässä onkin mukana yllättävä linjaus (lihav. HJ):

Miksi ruoan ja puun hintaa tulisi nostaa sekä geenimuuntelua suosia? Näin vastaa luontokatoa ja talouskasvua tutkinut professori Partha Dasgupta Ylelle (https://yle.fi/uutiset/3-11784727)

Quote
Dasguptan ajattelussa keskeinen keino kulutuksen hillitsemiseksi on luonnolle aiheutetun haitan näkyminen tuotteen hinnassa.

Ruoan tuotanto on suurimpia ellei suurin syy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Tähän raportti tarjoaa ratkaisuksi muun muassa uutta tekniikkaa.

– Tosin ei ole yhtä ainutta tekniikkaa vaan tekniikoita, hän täsmentää.

Yksi tärkeimmistä on geenimuuntelu, hän siteeraa alan tutkijoita. Sen avulla satomäärät kasvavat, kasvit sietävät paremmin tauteja ja tarvitsevat vähemmän vettä.

Dasgupta vertaa geenimuuntelua kuusikymmentäluvulla tapahtuneeseen muutokseen. Silloin otettiin käyttöön uusia viljelylajikkeita. Niihin kuitenkin liittyi uusia ympäristöongelmia kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden liiallinen käyttö.

– Uudistuksilla voi siis olla sivuvaikutuksia, mutta ymmärtääkseni geenimuunnelluilla tuotteilla sivuvaikutuksia on paljon vähemmän.

Toisaalla olemme jo irvailleet sitä, miten saattaakaan olla niin, että tehomaalouden keinoja ei voi käyttää muutoin kuin liiallisesti.

Tuossa puhutaan kylläkin enemmän biodiversiteetista kuin ilmastopäästöistä mutta tämä kappale sitoo asiat yhteen:

Quote
Suomen luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan suomalaisten tulisi leikata kulutustaan 75 prosenttia siinä missä globaalisti kulutusta on raportin mukaan leikattava 40 prosenttia. Tällä hän viittaa siihen, että suomalaisten kulutuksella tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeemme. Globaalisti keskiarvo on 1,6 maapalloa.


Koska nuo maapallot on laskettu sen teorian pohjalta, että luonnon täytyisi ilmaista ihmisten tuottama hiilidioksidi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.21 - klo:12:03
Jopa tällaisia tässä tutkitaan (lihav. HJ):

Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ensimmäisistä hankkeista päätökset: 10 hankkeelle yhteensä 10,7 miljoonaa euroa (https://mmm.fi/-/hiilesta-kiinni-tutkimus-ja-innovaatio-ohjelman-ensimmaisista-hankkeista-paatokset-10-hankkeelle-yhteensa-10-7-miljoonaa-euroa)

Quote
Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt rahoituspäätökset Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ensimmäiseen hakuun saapuneista hakemuksista.
[..]
Hankkeissa tutkitaan muun muassa peltomaan hiilensidontaa, maatalousmaasta riippumattomia ruuantuotantoratkaisuja, hyviä käytäntöjä ja ohjauskeinoja maatalousmaan sekä metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan vahvistamiseksi, erilaisia tuuppauskeinoja ilmastokestävään maankäyttöön pääsemiseksi sekä karjantuotannon systeemistä kestävyyttä.

Mutta samalla (toisella kädellä) edistetään sitä ja ollaan EU:n mukana pyrkimyksessä, että kaikkein eniten maatalousmaata tarvitsevaa ruoantuotantoratkaisua, kaikesta kysynnästä riippumatta, täällä lisättäisiin. Eli luomutuotantoa. Asialla sama MMM.

***

Luomuväki yrittää luoda kuvaa, että peltomaan hiilensidonta (tuossa MMM:nkin tiedotteessakin mainittu) eli hiiliviljely olisi luomun vahva puoli:

Hiiliviljelyn uranuurtajat
Ilmari Schepel
4.6.2019 13:27 (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilmari/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat/)

Mutta vaikka olisikin - asiahan on vähintään hyvin epäselvä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg1012#msg1012) - taustalla lymyää koko ajan myös se perusfakta, että hiilensidonnassa metsät ovat aivan ylivoimaisia. Ja mitä enemmän luomuun mennään, sitä todennäköisemmin niitä joudutaan uhraamaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=548.msg1892#msg1892). Eikä ainakaan peltojen metsittäminen enää kuuluisi MMM:n keinovalikoimalistaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.21 - klo:06:00
Juuri edelliseen sopivaa jatkotietoa.

Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.

***

Annaleena Ylhäinen (eilen)

Ranskan neljän promillen hiilensidonta-aloitteen (2015) jälkeen tutkijayhteisö ympäri maailman on aktivoitunut laskemaan, millainen hiilensidontamäärä viljellyillä pelloilla ylipäänsä on mahdollista. Tässä tuloksia Saksasta.

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1372197699555049475?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

***

Viestiin linkattu tutkimus kertoo, etteivät ne mahdollisuudet kaksiset ole. Peltojen jättäminen metsiksi on yhä se ylivoimainen ratkaisu hiilensidonnassa.

***

Tai sitten jokin muu keino, josta Ylhäisellä myös oli twiitti:

Tällä viikolla olen törmännyt useaan uutiseen, jossa tutkijat pohtivat hiilidioksidin poistamista ilmakehästä jollain tehokeinolla ja muuttamista mineraalimuotoon, esim kalkkikiveksi.

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1372293761083002881?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.03.21 - klo:06:23
Taas täältä. Twiittisivulta:

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen·17. maalisk.

Intensiivisesti viljellyt ja NPK-lannoitetut nurmet syöttävät hiiltä maahan ja nurmituotanto on hiilineutraalia. Nämä tulokset Saksasta.

Linkki tähän:

Increased microbial anabolism contributes to soil carbon sequestration by mineral fertilization in temperate grasslands (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0038071718304371?via%3Dihub)

***

Tulokset siis viittaavat/osoittavat ihan samaa kuin ruotsalaiset tutkijat jo vuosia sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg1012#msg1012) joutuivat tolkuttamaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.21 - klo:10:06
Luomuinstituutti twiittasi:

Quote
Onko luomu ilmastoystävällistä vai ei? Tutkimustiedolla voi perustella molempia väitteitä. Ilmaston lisäksi pitäisi tarkastella myös muita ympäristövaikutuksia, kirjoittaa Sari Iivonen blogissaan


https://luomuinstituutti.fi/keskustelu-luomun-ilmastovaikutuksista-hammentaa/

Tuo on heiltä oikeastaan jo aika paljon.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.21 - klo:04:08
Luomuväki yrittää luoda kuvaa, että peltomaan hiilensidonta (tuossa MMM:nkin tiedotteessakin mainittu) eli hiiliviljely olisi luomun vahva puoli:

Hiiliviljelyn uranuurtajat
Ilmari Schepel
4.6.2019 13:27 (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilmari/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat/)

Mutta vaikka olisikin - asiahan on vähintään hyvin epäselvä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg1012#msg1012) - taustalla lymyää koko ajan myös se perusfakta, että hiilensidonnassa metsät ovat aivan ylivoimaisia. Ja mitä enemmän luomuun mennään, sitä todennäköisemmin niitä joudutaan uhraamaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=548.msg1892#msg1892). Eikä ainakaan peltojen metsittäminen enää kuuluisi MMM:n keinovalikoimalistaan.

USA:ssa hiilensidontaan tähtäävät viljelijät ovat luopumassa luomuviljelystä:

Is organic on a collision course with carbon farming? (https://www.farmprogress.com/commentary/organic-collision-course-carbon-farming)

Quote
It’s the darling of foodies, but organic needs tillage and lower yields would force more land into production, raising GHG.
[..]
We’re seeing more and more efforts to get farmers to convert to climate-smart practices like no-till. But is tillage good for soil health? No. And many of our organic naysayers rightly noted that organic does not work well with no-till. Glyphosate is wildly popular because it controls weeds in no-till. That’s not a debate.

“Organic production is not responsible environmental management,” wrote one of our respondents.

 “It requires tillage and we lose too much soil moisture,” wrote another. “Tillage to the extent required to control weeds is too detrimental to soil,” commented another. “I remember the gullies before no-till became effective.”
[..]
The curse of lower yield has always made organic less sustainable than conventional; now, it is becoming clear that it is also at odds with the urgent need to control greenhouse gases.

Luomussa välttämätön maan muokkaus ja myös huonot sadot tekevät sen kelvottomaksi välineeksi tuon tavoitteen kannalta. Näin katsovat viljelijät siellä.

Itse jatkaen. Metsät ovat tietysti edelleen ylivoimaisia. Mutta seuraavaksi, kakkostilalle, tulee suorakylvö.

***

Kun tuota tarinaa maistelin, niin onko niin, että tuo toinenkin Greenpeacen ja Euroopan Vihreiden valtaosan villisti vastustama asia, glyfosaatti, on epäsuorasti myös tehokas väline kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kuten samojen tahojen vastustama ydinvoima. Eli toinen megamoka näiden ryhmien linjauksissa. Joihin on sitten saatu vedetyksi mukaan myös muita ryhmiä. Nyt yritetään EU:ssa saada glyfosaattia kielletyksi, ja poistaa ydinvoima energiapaletista, joka tuli täällä esille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg21155#msg21155) (puheenvuoron loppupäässä).

***

Linkataanpa tähän perään heti myös tämä Hank Campbellin artikkeli. Koska tuostakin siinä on puhe:

Viewpoint: Why organic farming won’t help preserve the world’s biodiversity (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/07/why-organic-farming-cant-fix-the-worlds-conservation-crisis/)

Quote
A recent paper (https://www.nature.com/articles/s41586-020-2784-9) finds that if just 15 percent of farmland reverted to nature, it would wipe out nearly a third of the carbon we’ve generated since the onset of the Industrial Revolution.

The good news; we can do that easily. The bad news; it involves science, and western elites in environmental activism, from Environmental Working Group in the U.S. To Swiss Public Eye in Europe, are never going to allow that without a fight.

Vaikka tarkastelukulma otsikon mukaisesti onkin laajempi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.21 - klo:08:58
Annaleena Ylhäinen twiittisivullaan muistutti tästä:

***

SoilConissa helmikuussa käytiin läpi pitkäaikaiskokeista saatua tietoa maaperän hiilestä ja org lann vaikutuksista. Tämä oli mielenkiintoinen - jos haluaa täydellistä viljelymaata, niin rutkasti karjanlantaa ja kivennäislannoitetta.

Linkillä:

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0016706113004278

***

Tuohan sitten ei ole todiste siitä, että paras tulos saavutetaan luomua ja tavanomaista yhdistelemällä. Vaan siitä, että paras tulos saavutetaan tavanomaisella viljelyllä!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.21 - klo:04:23
Tätä tutkimusta tietysti seuraamme tarkasti:

Miten hiiltä pystytään kerryttämään kivennäismaahan? Laaja tutkimus peltojen hiilensidonnasta käynnistyy (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1309840)

Quote
Maatalous 22:00
Juhani Reku
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta myönnettiin rahoitusta 38:lle kehittämishankkeelle, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.05.21 - klo:04:07
Tällä tutkimushankeella on todella ikää:

Breaking new ground: World’s longest running farm study adds to organic-inorganic debate (https://www.downtoearth.org.in/news/agriculture/breaking-new-ground-world-s-longest-running-farm-study-adds-to-organic-inorganic-debate-76817)

Quote
The aim of the Broadbalk experiment is to test the effects of different organic and inorganic fertilisers on soil fertility and study the optimum nutrition requirements to improve crop yield
[..]
The farmland in the picture might look unremarkable to most. But for agricultural scientists, it is part the planet’s most famous 4.5 hectares (ha). The field in Hertfordshire county of southern England has been under continuous scientific experiments for the past 178 years, making it the world’s oldest and longest running study.

The research was started by agricultural scientist John Bennet Lawes and chemist Joseph Henry Gilbert under the Rothamsted Research institution in the autumn of 1843, when the first crop of wheat was sown on a field named Broadbalk.

Menemättä yksityiskohtiin, otetaan viimeinen kappale:

Quote
The results shows application of N alone has a detrimental effect on soil productivity, but a balanced use of NPK can help maintain organic carbon in soil. Jat says, experiments like these are assets to the nation. The database can help plan strategies, help policymakers understand what is happening in the field and serve as capacity development play-farms, generating scientific evidence.
(lihav. HJ)

(Vihje tuohon artikkeliin Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.)

Tuo Rothamstedin pelto on ollut aiemminkin esillä. Mm. Dennis Avery toi esille (valitettavasti nyttemmin netistä kadonneessa puheenvuorossaan) miten tuo koe on ollut luomuväelle waterloo: heidän ennusteensa kun oli, että tuolla koepellolla sadot väistämättä ajan myötä romahtaisivat. Ja aika vain kului, eikä niin tapahtunut.

Niin piti käydä keinolannoitetuille sadoille. Luomusatojen piti ajan myötä kasvaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822). Sitäkään ei ole tapahtunut.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.05.21 - klo:04:05
Mielenkiintoinen tulos:

Maaperän omat mikrobit kuten [? joku sana puuttuu otsikosta] saattavat suojata kasveja kasvitaudeilta – mitä enemmän hiiltä, sitä voimakkaampi vaikutus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1407937)

Quote
Suomalainen Maaseutu 23:50
Veikko Niittymaa
Luken tutkimuksessa havaittiin, että pellon omat mikrobit voivat tukahduttaa kasvitauteja ja tätä ominaisuutta on mahdollista vahvistaa. Se tukee kasvien pysymistä terveinä. Satokin voi parantua.

Meidän tietojemme mukaan juuri tavanomaisessa viljelyssä hiiltä kertyy maaperään (luomua enemmän).

Luken sivutolta ei heti löytynyt linkkiä tuohon tutkimukseen. Mutta varmaankin vielä löytyy.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.21 - klo:05:26
Löytyy uusia keinoja:

Saving our soil: 4 new microbial technologies that keep soil healthy and us fed (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/08/saving-our-soil-4-new-microbial-technologies-that-keep-soil-healthy-and-us-fed/)

Jos niillä saavutetaan tällaista...

Quote
As a result, farmers use approximately 25% less fertilizer, 15% less water and reduce tillage by 40%. Voila, yield increases by about 25% and revenue by 40%.

... niin niiden käyttöönoton jälkeen EU voisi ehkä suositella/ottaa tavoiteekseen keinolannoitteiden käytön vähentämisen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg22201#msg22201).

Tuo artikkeli ilmeisesti ansaitsee tarkemman läpikäynnin. Maaperän terveys on nyt keskustelun "puuronsilmässä", ja luomuväki on tehnyt kaikkensa sen käsityksen levittämiseksi, että sitä pidetään parhaiten terveenä juuri luomukeinoin. Mutta onko niin?

***

Luomuväkihän tunnetusti ei ole asettanut itselleen vaatimusta, että sen aikaansaama terve maaperä näkyisi sadoissa. Vaikka sellaista ei tapahdu, ja ero tavanomaisiin satoihin vuosi vuodelta säilyy, luomuväki on silti varma, että jotenkin heidän peltoihinsa on virrannut kasvuvoimaa tms.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.08.21 - klo:04:51
Tässä tulkitaan, että se oli luomuviljelyä, jota vaadittiin:

Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – "Se on meille helppoa" (https://yle.fi/uutiset/3-12053963)

Quote
Vihtiläisellä luomuviljelytilalla tehdään juuri sitä, mitä ministeri Maria Ohisalo (vihr.)maanantaina A-studiossa toivoi maatalouden tekevän: hiiliviljelyä, jolla maatalouden päästöjä saadaan toivon mukaan painettua alas.


Tämä on ymmärretty:

Quote
Oleellisin ohje viljelijälle on: mitä enemmän yhteyttävää kasvimassaa pellolla on, sen parempi.


Mutta ei sitä, että tuo aivan varmasti saavutetaan parhaiten tehoviljelyllä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg1674#msg1674).

Toisessa puheenvuorossa edellä hiukan perusteellisempi tarkastelu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg5823#msg5823), lähteineen.

Ja tuohon tulee lisäksi se, että metsä on tietysti ylivoimainen hiilinielu. Ja luomuviljelyssä tarvitaan enemmän peltoa, joka tarkoittaa vähemmän metsää. Josta moneen kertaan edellä.

Outoa muuten, että väitetään heidän toimineen "tietämättään", jos kuitenkin on näin:

Quote
Eliisa Malin toimii myös Baltic Sea Action Groupissa kestävän maatalouden tiimissä suunnittelijana.


Eli kyllä tuo on Baltic Sea Action Groupin luuloa, ja kyvyttömyyttä tehdä selväksi suhdettaan luomuviljelyyn ja toisaalta esim. suorakylvöön. Joiden molempien suuntaan se "flirttailee".
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.21 - klo:07:16
Tämä ko. projektissa mukana oleva luomuviljelijä kirjoittaa melkoisen naiivisti:

https://www.nikkarinmaatila.fi/on-se-ilmoja-pidellyt/

Quote
Kaikki peltomaat ovat erilaisia ja siksi ei ole olemassa mitään yhtä ja helppoa reseptiä, jolla kaikki pellot saataisiin hetkessä muutettua hiiltä ahmiviksi. Siksi on olemassa esimerkiksi Carbon Action. Olen saanut hankkeen myötä todella paljon uusia ideoita ja esimerkkejä omaan viljelyyni. Itse tutkimus on vielä kesken, mutta odotan jo innolla sen tuloksia oman tilani osalta.

Maan parantaminen oli myös yksi isoimmista syistä, miksi siirryimme luomuun. Luomussa typpilannoitus perustuu apilanurmien luontaiseen typensidontaan. Monilajisten nurmien avulla saan peltomaihin reilusti eloperäistä ainesta ja runsaasti eliöitä. Myös kasvinsuojeluaineiden käytön lopettaminen tekee hyvää maaperäeliöille. Kuivasta kesästä huolimatta ensimmäiset viherlannoitusnurmemme ovat kasvaneet hyvin. Seoksessa on eri apiloita ja eri heiniä sekä mausteena vähän hunajakukkaa, mesikkää ja sikuria. Monipuolisella seoksella lisätään myös monimuotoisuutta sekä maan alla että maan päällä.


Eikä kysy itseltään, mikä vika keinotypessä tuon hiilitavoitteen saavuttamisessa olisi. Tai sitä, mitä tuo apiloiden kansa puuhailu merkitsee hiilensidonnalle. Ja luomuun lähes luonnostaan, voiko sanoa luonnonmukaisesti kuuluvat pienemmät sadot.

Nostaen tuosta ylös tämän:

Quote
Itse tutkimus on vielä kesken, mutta odotan jo innolla sen tuloksia oman tilani osalta.


Odotamme innolla tuloksia kaikkien tilojen osalta. Erityisesti tuon ja erään toisen tilan osalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22598#msg22598).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.21 - klo:04:35
Tässä keskustelussa on tullut esille se, mihin maataloutta ylipäänsä tarvitaan:

Maria Ohisalolle vastaus Ylellä: ”Ulostulo oli loukkaus” – Tilastot puhuvat silti selvää kieltä maatalouden päästöistä (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/a4fe4276-60d5-41bf-a07f-95b2588b9a91)

Ulla Appelsinin kommentti: Ministeri Ohisalo, entä jos meille tulee nälkä? (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008191040.html)

Mutta se näyttää menneen ohi — tai on nyt tässä osittaisessa konsensuksessa tabu — mitä luomun lisääminen tuossa merkitsee.

Luultavasti hänkään ei perustele asiaa siltä osin:

Sieviläinen luomuviljelijä pitää Ohisalon kommentointia populistisena äänten kalasteluna – "Mikä muu ala kuin maa- ja metsätalous sitoo hiiltä konkreettisesti?" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1512208)

Tai on a priori vakuuttunut luomun eduista ja tehosta. (Maksumuurin takana.)

Samaan tapaan kuin jopa biodynaamikot uskovat omista menetelmistään olevan hyötyä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22598#msg22598) hiilensidonnassa.


PS. 19.08.21: Keskustelua ilmeisesti MT:n sivuilla enemmänkin käydään:

Mielipide: Ei ole järkevää ylenkatsoa luomua, joka ratkaisee ruokajärjestelmän kestävyyskriisin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1517105)

Quote
Maatalous 17.08.2021
Aura Lamminparras
"Nykyinen ruuantuotanto ja -kulutus ovat kestämättömällä pohjalla, kirjoittaa Pro Luomun Aura Lamminparras vastauksessaan MT:n kolumniin.

Mutta siis maksumuurin takana.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.21 - klo:06:23
Sellainen tunne tästä syntyy, että jonkinlaista silmänkääntötemppua tässä yritetään:

Hollannin kelluva lehmäfarmi pyrkii vähentämään ilmastopäästöjä – "Lehmät eivät tule merisairaiksi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1561855)

Quote
Kestävän kehityksen tavoitteen vuoksi tilan lehmiä ruokitaan elintarvikeseoksella, joka sisältää ruokapankin rypäleitä, paikallisen panimon viljaa sekä ruohoa paikallisilta golfkentiltä ja jopa Rotterdamin maineikkaalta Feyenoord -jalkapalloseuralta. Näin vähenevät sekä jäte että päästöt, joita tulisi kaupallisen rehun tuottamisesta lehmille.

Uskoisin, että kokonaisanalyysisssa ei noilla järjestelyillä vähennetä yhtään päästöjä. Tuo "haisee" niiltä perusteluita, joilla luomuviljelyä todistetaan vähäpäästöiseksi. Tuokin tila oikeastaan sekin loisii tavanomaisen viljelyn varassa. Kuten luomutilat tekevät.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.21 - klo:10:14
Tämä oli kyllä jonkinlainen yllätys:

Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöistä uutta tietoa – "Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa" (https://yle.fi/uutiset/3-12099007)

Quote
Nurmipeltojen päästöjä ja hiilensidontaa mitattiin viime kesänä eri puolilla Suomea. Tulokset hämmentävät, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden päästöissä ei havaittu eroja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin mukaan kuitenkin vasta pitkäaikaismittaukset kertovat eri peltojen päästöt, sillä hiilensidonta loppuu usein kasvukauden ulkopuolella.

Jäädään mekin viisaasti odottamaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.21 - klo:04:28
Tuo em. tulos herätti välittömästi asian lisätutkimustarpeen:

Leppä: Käynnissä olevilla tutkimuksilla pitää saada tarkempaa tietoa peltojen päästöistä – "Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1569768)

Quote
Erityisesti turvepeltojen osalta uutta tietoa saadaan tipoittain. Heinäkuussa MT:n Suomalainen Maaseutu -liitteessä kerrottiin, että Eurofinsin maanäytteiden mukaan turvemaiden määrä on Suomessa yleisesti arvioitua vähäisempi.

Yle taas uutisoi viime keskiviikkona salolaisen Datasense-yhtiön mittauksista, joiden mukaan turvemaan ja kivennäismaan päästöillä ei ole kasvukaudella merkittävää eroa.

Tämä oli tuossa sanottu aiemmin (lihav. HJ):

Quote
Esimerkiksi valmisteilla olevaan cap-uudistuksen kansalliseen valmisteluun uudet tutkimustulokset eivät kuitenkaan ehdi. Näin ollen päätöksiä tehdään aiempien tutkimustulosten pohjalta, vaikka niiden paikkansapitävyyttä on jo kyseenalaistettu.

"Ohjelmaanhan voi tehdä muutoksia matkan varrella, ja pitääkin tehdä, jos tutkimustulokset antavat uutta tietoa. Perusperiaatteethan nyt lyödään lukkoon ja on jo EU-tasolla lyötykin", Leppä kommentoi.

Täällä tuosta tulee mieleen eräs toinenkin kysymys, jossa nyt on ilmennyt tavallaan uutta, ja myös siis lisätutkimusten tarvetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg23295#msg23295).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 06.11.21 - klo:05:44
Lisäaineesta, joka estäisi metaania muodostumasta:

Röyhtäilevät tuotanto­eläimet aiheuttavat valtavat metaani­päästöt – Nyt maitoalalla uskotaan, että ongelmaan on keksitty yksinkertainen ratkaisu (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008376697.html)

Quote
Yksi keino vähentää päästöjä on lisätä rehun sekaan kemiallista lisäainetta. Sellainen on jo saanut myyntilupia maailmalla, mutta suomalaistutkijaa hanke epäilyttää.
[..]
Vilkki epäilee juuri käytännön kysymyksenä sitä, miten jo muutenkin vaikeuksissa olevat maitotilat olisivat valmiita ottamaan kontolleen lisäkustannuksia.

”Ruoantuotantoon lisäaineet eivät sovellu ennen tarkkoja tutkimuksia vaikutuksista. Luomutilallakaan ei voi välttämättä tällaista toteuttaa”, hän lisäksi huomauttaa.
(lihav. HJ)

Niinpä. Toisaalta luomueläintiloja on vain noin tuhat.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.21 - klo:05:18
Tästä voisi tulla kiistatonta ja täsmällistä tietoa:

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kimppuun tomografian avulla (https://www.luke.fi/uutinen/maatalouden-kasvihuonekaasupaastojen-kimppuun-tomografian-avulla/)

Quote
Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat yhdistävät voimansa syksyllä 2021 alkaneessa hankkeessa, jossa kehitetään uusi mittausmenetelmä viljelymaan kasvihuonekaasutaseen määrittämiseksi.

Uusi menetelmä perustuu lasermittauksiin ja tomografiaan eli leikekuvaukseen, jonka avulla seurataan pellon kasvihuonekaasujen vaihtoa ja leviämistä kolmiulotteisesti.

[..] Maatalousmaiden päästöjä voidaan kuitenkin merkittävästi alentaa valitsemalla kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat viljelytekniikat, kuten esimerkiksi kasvilajivalikoima, lannoitus, kiertolannoitteiden käyttö ja ojitus.

Jotta viljelytekniikoiden vaikutukset päästöihin voidaan todentaa, tarvitaan luotettavia mittausmenetelmiä. Mittausten pitäisi kertoa, miten eri tavoin viljellyt peltoalat joko päästävät tai sitovat kasvihuonekaasuja viljelyn eri vaiheissa.


Luulisi noita menetelmiä ja laitteita voitavan käyttää myös sen tarkistamiseen, pitivätkö väitteet luomuviljelyn tai biodynaamisen viljelyn erityisen hyvästä suorituskyvystä tuossa asiassa lainkaan paikkaansa?

Nyt jo houkutus on arvailla, kuinka siinä käy. Mutta malttakaamme vielä, kun jo arvattavasti kesällä 2022 saamme ensimmäisiä mittaustuloksia.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.21 - klo:06:43
UK:ssa on huomattu, että viljelijöiden palkitseminen tietyistä toimenpiteistä voi muodostua problemaattiseksi:

Sustainable Farming Incentive scheme may lead to ‘postcode lottery’ over soil carbon (https://www.cpm-magazine.co.uk/2021/12/10/sustainable-farming-incentive-scheme-may-lead-to-postcode-lottery-over-soil-carbon/)

Koska saavutetut tulokset johtuvat hyvin suuresti lähtökohdasta, maaperän laadusta.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.21 - klo:05:03
Euroopan komissio toivoo hiiliviljelydatan kannustavan maanomistajia ympäristöystävällisempään maatalouteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1680129)

Quote
Maatalous 14.12.2021
Anniina Jokinen
Hiiliviljely tarkoittaa viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonepäästöjä tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään.


Loput maksumuurin takana. Eikö tuo tarkoita, että juuri edellä 04.12.21 mainitulla suomalaisella tomografiamittausmenetelmällä, keksinnöllä on koko EU:ssa nyt sosiaalinen tilaus?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.22 - klo:05:37
Naurattaa ketä naurattaa.

Huumori auttaa harppaamaan kohti kestävämpää yhteiskuntaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008489666.html)

Quote
Luomuviljelyä ja kasvissyöntiä ivailtiin pitkään ituhippien puuhasteluksi.
[..]
Luomutuotannon ivailu on loppunut, kun tehomaatalous kituu kroonisen kustannuskriisin kourissa, pystymättä oleellisesti pienentämään ympäristökuormitusta.


Täällä luomutuotannon ivailu on kyllä jatkunut. Sehän jos mikä on kroonisen kustannuskriisin kourissa — on edellyttänyt sekä korkeampia hintoja että massiivista yhteiskunnan tukea — pystymättä oleellisesti pienentämään ympäristökuormitusta!!!

Aivan erityinen farssinsa on EU:n itsepäinen pyrkimys lisätä luomutuotantoa. Vaikka tutkimus toisensa jälkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg23207#msg23207) osoittaa, ettei sillä saavuteta sitä, mitä kerrotaan tavoiteltavan.

Tässä triidissä on viitattu useisiin tutkimuksiin, joissa on osoitettu, ettei luomuviljelyllä ympäristöhyötyjä saavuteta, joista erikseen voisi ottaa esille ruotsalaistutkimuksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg13175#msg13175) muutaman vuoden takaa. Siitä huolimatta erilaisten pienempienkin organisaatioiden päätökset kieltämättä koomisesti ovat hyvin usein sellaisia, että luomun käyttöä lisätään. Tästäkin edellä useita esimerkkejä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.22 - klo:05:51
Mielipideartikkeli. Mutta kyllä asia on tässä hyvin perusteltu:

Viewpoint: If you seriously care about threats posed by climate change, steer clear of organic farming (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/17/viewpoint-if-you-seriously-care-about-the-threats-posed-by-climate-change-steer-clear-of-organic-farming/)

Quote
Overall, research shows that emissions are lower in organic farming per unit of land, but not per unit of production. Because conventional yields are higher for most crops (up to 40 percent in some cases), we would have to dedicate much more acreage to agriculture to produce the same amount of food organically. “Increasing land under organic cultivation means either converting conventional to organic farms – with a variable but a definite reduction in yield; or converting new land to farming,” as our own Dr. Chuck Dinerstien explained earlier this year.


Jne.

Eli jos ollaan tosissaan ilmastokysymyksessä, luomuviljely on hylättävä.

Amerikkalainen kirjoitus, mutta on siinä viestiä EU:llekin. Se ei kyllä nyt näytä ottavan mitään viestejä vastaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg23207#msg23207)!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.22 - klo:15:10
Ruotsissa oli käynyt näin:

Harhaanjohtava logo sai kansan tuomion: Arla Ruotsin luomumaito on vuoden ruokahuijaus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1753509)

Quote
Ilmastovaikutuksilla markkinointi on ensimmäistä kertaa voittanut ruotsalaisen Äkta vara -kuluttajajärjestön järjestämän vuoden ruokahuijaus -äänestyksen


På svenska:

Här är Årets matbluff 2021 (https://www.aktavara.org/nyheter/60528/arets-matbluff-2021)

Quote
Med betryggande marginal röstades Arlas ekologiska mjölk, med "Netto noll klimatavtryck", fram som ”vinnare” av antipriset Årets matbluff 2021. Totalt fick Arlas klimatslogan över 30% av rösterna, hela 6862 av 22 244 röster.

– Bluffen är lite annorlunda än tidigare år eftersom det är själva marknadsföringen av mjölken som klimatneutral som anses bluffig, säger Björn Bernhardson, verksamhetsledare på konsumentföreningen Äkta vara, som delar ut utmärkelsen.


Tuossa ei ehkä luomuisuus ollut keskeisintä. Vaan se, että väite esitettiin maidosta.

Mutta merkillepantavaa on, ettei luomutuote ollut mitenkään turvassa. Ruotsalaiset osaavat osittain jo olla kriittisiä luomutuotteiden suhteen.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.22 - klo:15:00
Iltalehti:

Luuletko pelastavasi maailman syömällä luomua ja lähiruokaa? 6 yleistä luuloa ilmastoystävällisestä ruoasta – selvitimme, ovatko ne totta (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/163fd361-c420-455c-bf19-8e2fd41ee18c)

Quote
Väite 4: Luomu on ilmaston kannalta aina paras valinta
FIKTIOTA

Luomun ja ilmastoystävällisyyden suhteesta on mahdoton antaa yksiselitteistä vastausta. Kuitenkaan ei voi sanoa, että luomun valitseminen olisi aina ekoteko.

Luomulla ja tavanomaisella viljelyllä on kummallakin etunsa. Useimmissa tutkimuksissa luomun ympäristövaikutukset hehtaaria kohti ovat jonkun verran pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa, eli siis aivan tuulesta temmattu sen ekologinen imago ei ole.

– Toisaalta luomuviljelyssä satoisuudet jäävät tyypillisesti heikommiksi, mikä tasoittaa eroa. Useassa tapauksessa luomu jopa kuormittaa ilmastoa tai rehevöittää enemmän per tuotettu ruokakilo, Katajajuuri kertoo.

Mutta sitten Katajuuri uskoo kuitenkin nämä luomuväen puheet:

Quote
Katajajuuri muistuttaa, ettei päästömalleissa ja laskentatavoissa toistaiseksi ole huomioitu hiilivarastojen muutosta, mikä liittyy hiilijalanjälkeen keskeisesti. Pelloista vapautuu kaiken aikaa hiiltä ilmakehään.

– Tämän suhteen luomuviljelyssä on suurempi potentiaali siinä, ettei hiiltä vapaudu niin paljon tai sitä saadaan jopa sidottua maaperään. Luomuviljelyn filosofia on, että maaperän kasvukunto säilyy ja hiili pidetään maassa paremmin, mikä puolestaan parantaa tulevia satoja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Mikäli tavanomainen viljely toteutetaan yksipuolisesti – eli samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla lohkolla, voi se heikentää maaperää ja johtaa siihen, että hiilijalanjälki kasvaa tulevaisuudessa.

Ja päätyy sitten tällaiseen "kilttiin", löysään kompromissiin:

Quote
– Tämä tasoittaa tilannetta, eikä siksi voi kokonaisuudessa tämäkään huomioiden nykytiedon valossa yleistää, että jompikumpi – luomu tai tavanomainen – olisi ilmastollisesti parempaa.

– Luomu hyvin tehtynä ja tavanomainen viljely liian yksipuolisesti tehtynä voi kääntyä niin, että luomu on ilmastollisesti parempi. Sama pätee toisinpäin. Mutta tavanomaista viljelyä voidaan myös tehdä niin sanotun hiiliviljelyn menetelmin eli hiiltä maaperään sitoen. Nämä ovat tutkimuksissa todella kompleksisia tapauksia.

Melkoisen heppoinen on peruste, että tietyllä filosofialla jotain aikaan saataisiin. Hyvin uskaliasta on tuollaista sanoa, jos ei ole empiiristä vertailua, johon viitata.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.22 - klo:06:59
Tästä tutkimuksesta oli lyhyt artikkeli Tiede-lehdessä:

Calculation of external climate costs for food highlights inadequate pricing of animal products (https://www.nature.com/articles/s41467-020-19474-6)

Artikkelissa "Hintalappu ei vastaa lihan kustannuksia" oli lauseet:

Quote
Ympäristökustannuksista kertyisi tavanomaisesti tuotetulle lihalle lisähintaa 146 ja luomutuotetulle 71 prosenttia. Luomutuotteet ovat yleensä kalliimpia, mikä selittää, miksi luomulihan hinta nousi maltillisemmin, vaikka luomuliha on päästöiltään samaa tasoa kuin tavanomainen.

Heh! Luomu on siis luonnostaan ilmaston kannalta passelisti hinnoiteltu!

Jarrumiehen toisessa triidissä tekemillä vertailulaskelmilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25498#msg25498) on relevanssia tähänkin keskusteluun. Jos eläimiä saman lihamäärän tuottamiseksi (nautoja ja sikoja) pidetään yli kaksinkertainen määrä, heijastuu se tietysti tuotettuihin päästöihinkin.

Tuo Naturessa ilmestynyt tutkimus oli tehty Saksassa ja Saksasta. Jos asiasta tehtäisiin vertailututkimus Suomessa, täytyisi tuo Jarrumiehen näkökulma ehdottomasti ottaa huomioon.

Myös Esko Valtaojan (ja meidän) kritiikki WWF:ää kohtaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg9759#msg9759) saa luultavasti tuosta uutta voimaa. Luomulihan automaattinen suosittaminen on nähtävästi iso virhe.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.22 - klo:06:43
Tämäkään kysymys ei lopulta ollut yksinkertainen tai yksioikoinen:

Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1844511)

Viime kesästä on tämä mielipideartikkeli tiiviisti pysynyt esillä MT:n nettisivulla:

Yli puolet maatalouden päästöistä tulee turvemaapelloilta – metsitys on yksi ratkaisu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1536131)

Oliko tuo keino mukana uudessa selvitYksessä? Ehkä se on kätketty lihavoimaani sanaan:

Quote
Mukana on myös tietoa turvepellon ennallistamisesta sekä muista tavoista hyödyntää turvepeltoja kestävästi tai turvata rehuntuotanto- ja lannanlevitysala karjatiloilla.

Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.22 - klo:04:00
Tämä näkymä oli tänään paperisessa Hesarissakin:

HS.fissä pääset pelaamaan ilmastopeliä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008715418.html)

Ja siinä siis myös tuo väite:

"Syön luomuruokaa [vähennystä] 90 kg/hlö/vuosi"

Huokaus. Tuollaiseen peliin ei kai saa vastinettakaan? Saati sitä, että voisi vaatia toimitusta oikaisemaan virheellisen tiedon?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.22 - klo:05:45
Onko tässä selvityksessä otettu kantaa, tutkittu sitä, mikä on luomutukien vaikutus?

Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi (https://www.luke.fi/fi/uutiset/maa-ja-metsatalouden-tuilla-on-ristiriitaisia-ilmastovaikutuksia-tukijarjestelmia-tulisi-kehittaa-ja-uudistaa-ohjausvaikutusten-tehostamiseksi)

Tuosta Luken uutisesta ei asia selviä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.22 - klo:05:28
IPCC – ja Ylhäinen – näyttää jakavan täällä kannatetun näkemyksen:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
IPCC:n tuore raportti nostaa esille geenitekniikan käytön lisäksi myös mm digimaatalouden, solumaatalouden, kasviproteiinit.. Maankäytön optimointi tarkoittaa sitä, että tuotetaan ruoka intensiivisesti pienellä alalla mahdollisimman pienillä päästöillä. https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_FinalDraft_TechnicalSummary.pdf

IPCC ei tee omaa tutkimusta. Vaan pyrkii yhteenvetoon parhaasta tieteellisestä tutkimuksesta. Summary on yhteenveto yhteenvedosta.

Tuohon versioon tulee vielä lopullinen silaus, ja sitä varoitellaan siteeraamasta tai jakamasta. Mutta kun vahingossa se on nyt tehty, salaa voi kurkistaa, mitä maataloudesta sanotaan sivulta 84 eteenpäin. ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.22 - klo:06:09
MMM näyttäisi tämän seminaarinsa esittelytekstin mukaan olevan IPCC:n linjoilla:

Hiilestä kiinni -aamukahviwebinaari – Pelloilta uusia tuotteita | Catch the Carbon -morning webinar – New products from fields (https://mmm.fi/tapahtumat/2022-05-12/hiilesta-kiinni-aamukahviwebinaari-pelloilta-uusia-biotuotteita-catch-the-carbon-morning-webinar-new-bioproducts-from-fields)

Quote
Uudet disruptiiviset tekniikat, kuten vertikaaliviljely, voivat tulevaisuudessa vähentää ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja vapauttaa ruuantuotantoon käytettävää pinta-alaa ennallistettavaksi tai esimerkiksi metsittämiseen.

Kasvinjalostuksen avulla voidaan puolestaan lisätä satoja ja kehittää muuttuviin ympäristöoloihin sopeutuneita uusia lajikkeita.[..]
(lihav. HJ)

Disruptiivisen geeniteknologiankin voi uskoa olevan mukana.

Mutta tarkkaillaan tilannetta. Ja katsotaan ohjelma vielä lähempänä tilaisuutta. Ja esitykset tilaisuuden jälkeen, jos nettiin tulevat. Luomuun päin kallellaan olevat ovat kummasti saaneet jalkaansa oven väliin tuossa hiiliviljelykysymyksessä. Myös valtionhallinnon piirissä.

"Kentällä" jopa biodynaamisiksi itseään kutsuvat tilat kertovat siinä ohella harjoittavansa hiiliviljelyä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22598#msg22598).


PS. 13.04.22: Kyseinen tila on sitten otettu mukaan tähänkin. Miksi?

Muutoksen mahdollisuudet maatiloilla -webinaari (https://parastapirkanmaalta.fi/ajankohtaista-tapahtumakalenteri/muutoksen-mahdollisuudet-webinaari/)

Quote
10:40 Muutoksen polkuja kohti uudistavaa ruoantuotantoa
[..]
Melina Heimsch – PieniKylän biodynaaminen tila, Takkula, Uusimaa
[..]

Ei tuo uskottavuutta tilaisuudelle  Olemme sitä tavallaan jo täällä ihmetelleet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22632#msg22632)


PS. 02.05.22: Sivulla luvattiin:

Quote
Tilaisuuden tallenteet julkaistaan myöhemmin Parasta Pirkanmaalta -verkkosivustolla.

Webinaari on osa Pirkanmaan Ruokafoorumin dialogia ja Parasta Pirkanmaalta -hanketta, jota rahoittaa Maaseudun kehittämisrahasto.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.22 - klo:05:37
Myös ko. yhdistys reagoi tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg26068#msg26068) FB:ssä:

Quote
Biodynaaminen yhdistys
20 t  ·
Tulossa mielenkiintoinen Webinaari: Muutoksen mahdollisuudet maatiloilla!
Tilaisuuden teemana on muutos kohti tulevaisuuden uudistavaa ruoantuotantoa. Aihetta käsitellään eri asiantuntijoiden ja kolmen tilan omien muutostarinoiden kautta. Mukana myös biodynaaminen PieniKylä / LittleVillage   💚

Sopivasti unohtaen, että tuo tila ei ole sen kirjoissa (https://www.biodyn.fi/tilatjatuotteet) biodynaaminen. Kyseistä tilaa olemme monella tavalla ihmetelleet toisessa triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22598#msg22598). Sitäkin, miksi tila vuosien jälkeen yhä välttelee virallista Demeter-sertifikaattia. Onko siinä sertiifikaatissa jotain epäilyttävää, tuleeko siitä imagohaittaa?   ;D
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.22 - klo:05:24
USA:ssa voidaan verrata tätäkin:

Farms that use non-GMO feed generate more greenhouse gasses, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/28/farms-that-use-non-gmo-feed-generate-more-greenhouse-gasses-study-shows/)

Quote
New research shows that if more U.S. food companies require feed for the livestock and poultry that they source their meat, milk and eggs from to be free from genetically modified (GM) ingredients, then greenhouse gas emissions on farms could rise, grain elevator and feed mill product handling and production requirements would be greater and the price of meat, milk and eggs for consumers could increase.

Ja päätyä siis tuollaiseen tulokseen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.22 - klo:04:01
Hiiliviljelyn mahdollisuuksista, rajoista:

Photosynthetic limits on carbon sequestration in croplands (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016706122001173)

Quote
Highlights
• Estimates for maximum soil C sequestration rates often take soil as starting point.

• Our “Fermi approach” suggests instead to take photosynthesis as the starting point.

• Our results suggest maximum sequestration rates in global croplands of 0.2 Pg yr−1.

• This is an order of magnitude lower than most previous estimates.

• Uncertainty analysis suggests that our results, while relatively rough, are robust.
(lihav. HJ)

Olemme edellä vaatineet empiirisiä tuloksia, mm. tässä:

Toisaalta tuossa ei ole ainakaan sellaista lähtökohtaa, että luomuviljely itsessään olisi automaattisesti hyvä hiiltä nielemään. Ei, vaan sekin (ja/tai jokin muu?) vasta huippuosaajien käsissä.

Myös Carbon Action -hankkeesta odottaisi tuloksia siitä, mikä on todella toimivaa.

Mutta nyt tuo tuossa lainattu, osin teoreettinen artikkeli antaa vihjeitä siitä, ettei miltään viljelytavalta kannata kovin kaksisia tuloksia odottaa. Edes huippuosaajilta.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.22 - klo:04:07
Kykeneekö luomuviljely ylittämään tämän handikappinsa?

Viewpoint: Can organic farming overcome its sizable yield lag and address climate change challenges? (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/06/viewpoint-can-organic-farming-overcome-its-sizable-yield-lag-and-address-climate-change-challenges/)

Quote
Organic farming isn’t more climate-friendly than conventional agriculture when looking strictly at emissions. In a comparative analysis of the environmental impacts of different agricultural production systems, Michael Clark and David Tilman at the University of Minnesota found that “organic and conventional systems did not significantly differ in their greenhouse gas emissions.” But that’s not all that matters.

Land use is organic’s achilles heel. The analysis concluded that organic farms require 25 to 110 percent more land to produce the same amount of food than conventional systems because organic yields are lower.

Asiaa yritetään kyllä pyöritellä (https://www.greenbiz.com/article/organic-food-better-climate) myönteisen vastauksen suuntaan:

Quote
But a better future for our lands and communities would be possible if we could revolutionize our relationship with food at a structural level. We’d need to shift to regional, seasonal, low-carbon diets that minimize food loss and waste and manufacturing emissions. We’d also need to double down on nutritious foods rather than commodity crops such as corn, soy and wheat, which provide calories but don’t do much to nourish people. That’s what I like to believe in and work towards. But on my less sunny days, this vision can seem more like a naive dream, given how challenging and fragile even the tiniest sustainability wins can be.

Mutta vaikka kirjoittaja siis haluaisi nähdä siinä mahdollisuuksia, vahva epäilys jää.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.22 - klo:07:40
PS. 02.05.22: Sivulla luvattiin:

Quote
Tilaisuuden tallenteet julkaistaan myöhemmin Parasta Pirkanmaalta -verkkosivustolla.

Webinaari on osa Pirkanmaan Ruokafoorumin dialogia ja Parasta Pirkanmaalta -hanketta, jota rahoittaa Maaseudun kehittämisrahasto.

Videoina tallenteet sitten julkaistiin:

https://parastapirkanmaalta.fi/materiaalit/ruokafoorumi-tallenteet/

Sikäli harmi, että mahdollinen kritiikki tehdään tuolla tavalla vaikeammaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=67.msg276#msg276).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.22 - klo:04:12
Ote abstraktista:

Correlating Genetically Modified Crops, Glyphosate Use and Increased Carbon Sequestration (https://www.mdpi.com/2071-1050/13/21/11679)

Quote
[..] This evidence confirms the correlation between genetically modified, herbicide-tolerant crops and glyphosate use is a driver of the increased soil carbon sequestration. The removal of tillage and adoption of minimal soil disturbances has reduced the amount of carbon released from tillage and increased the sequestration of carbon through continuous crop production. Countries that ban genetically modified crops and are enacting legislation restricting glyphosate use are implementing policies that Canadian farm evidence indicates will not contribute to increasing agricultural sustainability.

Mutta jotenkin on niin, ettei vaikkapa Carbon Action -hanke saa tuosta aikaiseksi ehdotusta Suomelle.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.22 - klo:04:08
Yhä halutaan Etelä-Savossa kertoa, että luomussa olisi ratkaisu (lihav. HJ):

Farmari-messuilla keskustellaan maaseudusta ympäristö- ja ilmastokysymysten ratkaisijana (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi) (https://www.sttinfo.fi/tiedote/farmari-messuilla-keskustellaan-maaseudusta-ymparisto--ja-ilmastokysymysten-ratkaisijana-etela-savo-pohjois-savo-pohjois-karjala-keski-suomi-kaakkois-suomi?publisherId=69817869&releaseId=69945532)

Quote
Lauantaina 2.7. ELY-keskuksen messuosastolla Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen pohtii luomun mahdollisuuksia kestävyysmurroksen ratkaisussa klo 11.00. Tämän jälkeen klo 12.00 Biokaasua pelloilta -hankkeen vetäjä Esko Rissanen kertoo viljelijöiden energia- ja kiertotalousratkaisuista. Klo 13.00 Ruralia-instituutin professori Juha Helenius avaa Etelä-Savon vahvuuksia kestävyysmurroksessa.

–  Näitä asiantuntijoita yhdistää ymmärrys siitä, kuinka tältä alueelta löytyy vastuullisia ratkaisuja ja ratkaisijoita isoihin haasteisiin. ELY-keskuksen tehtävä on tukea tätä työtä, painottaa keskustelua juontava Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman koordinaattori Harri Hakala.

Ei siinä ole. Katso tämä triidi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.22 - klo:06:30
Kun tämä on tehty...

Eroosioriskipellot tunnistettu – Luken uusi aineisto ja palvelu mahdollistavat kohdennetumpaa vesiensuojelua (https://www.luke.fi/fi/uutiset/eroosioriskipellot-tunnistettu-luken-uusi-aineisto-ja-palvelu-mahdollistavat-kohdennetumpaa-vesiensuojelua)

... niin ideologisesti värittynyt tulkintani siitä, mitä voisi ja pitäisi tehdä ensimmäiseksi tämän jälkeen:

paljon maanmuokkausta edellyttävä luomuviljely on kiellettävä riskialueilla!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.22 - klo:04:50
Tähän tutkimukseen lienee syytä tarkemmin tutustua:

Väitös: Pelkkä hiilijalanjälki ei anna riittävää kuvaa maataloustuotannon ekologisesta kestävyydestä (https://www.luke.fi/fi/uutiset/vaitos-pelkka-hiilijalanjalki-ei-anna-riittavaa-kuvaa-maataloustuotannon-ekologisesta-kestavyydesta)

Väitöstilaisuutta muuten voi seurata netin kautta. Mutta tulee tietysti myös itse julkaisu nettiin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.22 - klo:05:29
Lukella on mielenkiintoinen aloite tukijärjestelmän uudistamiseksi. Sen pohjalta, mitä juuri tässä triidissä on tullut esille, hyvin mielenkiintoinen.

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiin tarvitaan vahvoja kannustimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (https://www.luke.fi/fi/uutiset/maa-ja-metsatalouden-tukijarjestelmiin-tarvitaan-vahvoja-kannustimia-ilmastotavoitteiden-saavuttamiseksi)

Quote
Suomi ei tule olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ilman maa- ja metsätalouden vaikuttavia ilmastotoimia ja toimintatapojen muutoksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan tukijärjestelmiä on uudistettava niin, että ilmastotavoitteet ovat nykyistä suuremmalla painoarvolla mukana ohjauksessa. Tarvitaan selvästi enemmän kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilivarastojen lisäämiseen.

Tulkitaanpa nyt reippaasti sen pohjalta, mitä edellä tässä triidissä on sanottu. Lukessa kannatetaan uutta tukijärjestelmää, jossa luomutuet lopetetaan!

Ei, varmastikaan ei Luke tuota kysyttynä myöntäisi. Mutta työkalupakki on siis selvästi avattu, sen tarkastelemiseksi, mitkä työkalut siellä sopivat annettuun tehtävään.

***

Jonkinlaista liikehdintää on kansainvälisestikin:

OECD chief calls for phase out of ‘distortive’ farming subsidies globally (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/oecd-chef-fordert-weltweite-abschaffung-wettbewerbsverzerrender-agrarsubventionen/)

Quote
In his opening remarks, OECD secretary-general Cormann said that globally, governments provide more than $800 billion a year in subsidies and other support to the agricultural sector while only 13% of that support goes to investments in innovation.

“Instead, too much of this support is inefficient in transferring income to farmers inequitably by benefitting larger scale farmers more and too often environmentally harmful,” he said.

Mutta tuon sisältö ei vielä tuosta oikein selviä. No, ei ehkä selvinnyt Luken tapauksessakaan.  8)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.22 - klo:08:10
Yllätys, yllätys. Tällainen tulos saatiin:

Suomalaisilta vahva kannatus kotimaisen ruuan tuotannon tukemiselle (https://mmm.fi/-/suomalaisilta-vahva-kannatus-kotimaisen-ruuan-tuotannon-tukemiselle)

Ja tätäkin haluttiin ("yllätys, yllätys" -rulos sekin 8)):

Quote
Kyselyssä tutkailtiin myös suomalaisten odotuksia maataloustukien roolista ympäristökysymysten ratkomisessa. 75 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että maataloustuilla edistetään ruuantuotannon ilmastovaikutusten pienentämistä.  Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja lisäämistä tukien avulla pitivät tärkeänä liki kaikki vastaajat.

90 prosenttia vastaajista uskoi. että Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti. Tätä mieltä olivat myös ne ryhmät, jotka olivat valmiimpia ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamiseen. Liki 80 prosenttia vastaajista kuitenkin vastusti ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamista.
(lihav. HJ)

Mutta miten se tapahtuisi? Siitähän tässä on kyse (ks. juuri edellä).

Mukana oli myös tällainen väittämä:

Quote
Maatalouden tukien pitäisi kannustaa uusiin toimintamalleihin.

Senkin kanssa oltiin laajasti eli valtaosin samaa mieltä. Mutta mitä uusia toimintamalleja vastaajat siinä mielsivät kaipaavansa? Jotain samaa kuin Luke? Kun nyt tulisi selvemmäksi, mitä se oli.

Jos taas tulkitsisi "kotiinpäin": kansa on jo kyllästynyt siihen iankaikkiseen luomun lisäämiseen? Nyt kaivataan geenimuuntelua? Ennakkoluulottomasti kaikkia uusia, hyväksi havaittuja keinoja?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.22 - klo:05:18
Hiiliviljelyn mahdollisuuksista, rajoista:

Photosynthetic limits on carbon sequestration in croplands (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016706122001173)

– klips –

Mutta nyt tuo tuossa lainattu, osin teoreettinen artikkeli antaa vihjeitä siitä, ettei miltään viljelytavalta kannata kovin kaksisia tuloksia odottaa. Edes huippuosaajilta.

Tästäkin ovat puuttuneet standardit:

Commission carbon farming plans leave key questions open (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-carbon-farming-plans-leave-key-questions-open/)

Mutta samaan tapaan aikoo komissio toimia kuin monessa muussakin kysymyksessä:

Quote
With its proposal for a law on carbon removals, the European Commission will set bloc-wide standards for certifying carbon farming activities, but leave key decisions to the member states and future acts, according to a draft seen by EURACTIV.

Kärjistäen: jättää asian jäsenvaltioille.

Pelättävissä siis on, että jäsenvaltiot saavat itse arvioidakin, mitä ovat hiiliviljelyllä saavuttaneet.

***

Tai mitä se onkaan? Onko se suorakylvöä:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·9t
Kuivuuden iskiessä maa-aines lähtee helposti tuulen tai sateen mukana liikkeelle. Eroosion torjuntaan auttaa cover cropit ja suorakylvö eli #hiiliviljely. Vähennetään muokkausta, pidetään maassa aina kasvava kasvi.

https://www.reuters.com/business/cop/dying-lands-farmers-fight-save-skin-earth-2022-11-12/
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.22 - klo:06:01
Pro Luomu ja Biodynaaminen yhdistys yrittävät omia luomulle tämän päivän:

Kansainvälistä maaperäpäivää vietetään 5.12. – hyvinvoiva maaperä luo ruokaturvaa ja torjuu ilmastonmuutosta (https://proluomu.fi/hyvinvoiva-maapera-luo-ruokaturvaa-ja-torjuu-ilmastonmuutosta/)

Humuspiiri: Maajuhla! Juhlitaan yhdessä maata taidetta tehden
Kansainvälistä maaperäpäivää vietetään 5.12.2022. Humuskampanja juhlii planeettamme ja sen maaperää tiistaina 13.12. taidenyyttikesteillä. (https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri/humuspiiri-terra-preta-5pwl3)

Mielikuvilla yritetään, ei evidenssillä. Pro Luomulta tämä on silkkaa Ukraina-kampanjaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28820#msg28820):

Quote
”Luomun etu on, että se on aina tarjonnut vaihtoehtoisia ratkaisuja ruuantuotantoon. Aiemmin on voitu ajatella, että tavanomaisessa viljelyssä on paljon laajempi keinovalikoima käytössä ja luomussa varsin rajattu, mutta nykyisessä maailmantilanteessa luomuviljelystä tutut toimintatavat voivat näyttäytyä yhä useammalle kokeilunarvoisina”, Palojärvi sanoo.

Samalla luomu vahvistaa ruuantuotannon omavaraisuutta, sillä se ei ole yhtä riippuvainen ulkoisista tuotantopanoksista. Tähän liittyen yksi ajankohtaisimmista haasteista on fossiiliset ja tuontipanoksiin perustuvat keinolannoitteet, joiden hinnat ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen korkealla. Biologisen typensidonnan ja eloperäisellä aineksella lannoittamisen ohella myös uudet, kaupalliset kierrätyslannoitteet tarjoavat nykyään vaihtoehdon keinolannoitteille ja ne sopivat myös luomuviljelyyn.

Tosiasiassa mm. geenitekniikan myötä on entistä jyrkemmin näin: tavanomaisessa viljelyssä on paljon laajempi keinovalikoima käytössä ja luomussa varsin rajattu. Sota Ukrainassa ei ole sitä muuksi muuttanut. Pikemminkin päinastoin.

Biodynaamisen yrityksestä voi toistaa jo sanotun, että jos siten viljeltyä on niin peräti vähän, ei siinä oikein ole juhlimista. Siinäkään tapauksessa, jos juttu kuitenkin osoittautuisi toimivaksi. Mistä vielä ei ole mitään.todisteita.

Tämä Pro Luomun mielikuvan rakentelu on niin harhaanjohtavaa kuin olla ja saattaa:

Quote
Jopa 95 prosenttia maailman ruuantuotannosta on sidoksissa maaperään, ja multava maa on luonnonvara, jota häviää intensiivisten viljelykäytäntöjen ja eroosion vaikutuksesta nopeammin kuin uusiutuu.


Sillä se "intensiivisyys", jossa keinolannoitteita yms. käytetään, ei maaperää tuhoa, eikä eroosiota lisää. Mitä vaikkapa luomun rikkaruohojen torjuntakäytännöt saattavat tehdäkin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.22 - klo:05:01
Jatkuva kasvatus ja avohakkuiden välttäminen ovat aina kuuluneet tähän tiettyyn hyvää tarkoittavaan mytologiaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg13255#msg13255). Siksi tämä tulos on mielenkiintoinen:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·3t
Ruotsissa on uutisoitu tällä viikolla SLUn tutkimusta, jonka mukaan #avohakkuu muuttuu hiilinieluksi 10 vuoden päästä.

Hyggen inga koldioxidbomber (https://www.atl.nu/hyggen-inga-koldioxidbomber)

Quote
Tio år efter avverkning binder hygget mer koldioxid än det släpper ifrån sig. Det visar en ny forskningsstudie från SLU.

”Vi kan inte se spår av det som har kallats koldioxidbomb efter en avverkning”, säger forskaren Matthias Peichl.

Olihan kyllä YLE:lläkin 3 vuotta sitten tämä uutinen:

Vielä niitä mäntyjä humisee – Osaran aukeat ovat nyt hiilinielu ja puuvaranto Pohjoisen metsäteollisuudelle (https://yle.fi/a/3-10945278)

Quote
Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.

Nyt täytyy olla tarkkana, mitä tapahtuu täällä ja mitä tropiikissa. Tropiikissa saatetaan saada metsä lopullisesti hävitettyä se "parturoimalla". Samasta syystä, jonka takia suorakylvö on niin tärkeä asia tropiikissa ja lähellä tropiikkia. Siellä maaperä on yllättävän ohut ja eroosion riski kyttää.

Hakkuiden välittömistä seurauksista Hesari (tai Luke) tänään:

Metsien hiilinielun romahdus varmistui – Syynä ennätykselliset hakkuut (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009260454.html)

Mutta ei ole nk. hiiliviljelystäkään kerrottavissa mitään menestystarinaa:

Quote
MAATALOUS, ennen kaikkea suomaalle raivatut pellot, on toinen merkittävä tekijä maankäytön hiilinielujen heikkenemisen taustalla.


Noin siis noiden peltojen kanssa. Mutta luomuviljeltyjen peltojen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg27025#msg27025) hiilensidontaa ei tuossa lainkaan mainita. Kaaviossa koko viljelysmaa on lähde, ei nielu. — Yllätyksettömästi meidän suosimamme ratkaisu on, että pidetään se ala mahdollisimman pienenä, kaikkineen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.23 - klo:09:59
Tämän mukaan hiiliviljelyssä pitäisi vaihtaa näkökulmaa:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
Peltojen #hiiliviljely potentiaalia #ilmastonmuutos torjunnassa on reippaasti yliarvioitu. Tutkijoiden mielestä tulisi keskittyä hiilensidonnan sijasta "maaperäviisaaseen viljelyyn", mikäli pelloilla halutaan tuottaa resurssitehokkaasti ruokaa


 Carbon for soils, not soils for carbon (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16570#.Y8wpcs67zOM.twitter)

***

Olemmekin jo täällä vierastaneet sitä, miten pelloille keksitään ja kehitetään kaikkia muita tehtäviä. Paitsi ruoan tuottaminen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.23 - klo:08:36
Ihan kivasti luvattu:

Kohta tiedetään, miten viljapelto sitoo hiiltä – Lantmännen ja Ilmatieteen laitos lupaavat tulokset kaikkien käyttöön (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aec52f80-0e90-4497-97be-6ece59a78cee)

Quote
Mukana viisi suomalaista tilaa sekä Lantmännen Agron koetila Hauholla.

Tuloksia onkin jo odoteltu. Erilaisten suurellisten väitteiden tueksi. Tai sitten kumoamiseksi.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.23 - klo:06:28
KM:n kannessa on relevantti kysymys:

https://twitter.com/AYlhainen/status/1618582395128811522/photo/1

"Rahat pellon tuotteista vai peltomaan hiilestä?"

Ehkä sisäsivuilla käsitellään laajemmin tätä näkökulmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg30941#msg30941)?
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.02.23 - klo:05:00
Ruotsissa oli näin tiukkaa tässä kysymyksessä:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Arla ei saa käyttää luomumaidon mainonnassa kuluttajia harhaanjohtavaa "ilmastojälki nolla" (netto noll klimatavtryck) väitettä, Ruotsin Patentti- ja markkinatuomioistuin päätti.

https://sverigesradio.se/artikel/arla-forlorar-far-inte-anvanda-netto-noll-klimatavtryck-i-reklam
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.23 - klo:07:37
Pikku huomio (ja myös maksumuurin takana):

Lukijalta: Peltokasvien sato ei ole hiilinielu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/230e7f3a-33d6-4449-8b66-151a3dbf4583)

Quote
Satoon lyhytaikaisesti sitoutuneen hiilen määrän laskenta voi johtaa harhaan, koska sen avulla ei voida pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutuksia.

Mutta otin tähän, koska kaikenlaisia perusteita tulee ilmeisesti.esille nk. hiiliviljelyn puolesta. Ja tuosta ideasta ei ole kuin askel siihen, että rikkakasvitkin luomupellolla sitovat hiiltä!

Tuon huomion tekijöinä MT:ssa olivat Anniina Lehtilä, Juha-Matti Katajajuuri & Hannele Heusala.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.23 - klo:05:04
Hänen twiittisivultaan:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·8t
Tervetullutta tieteellistä keskustelua #hiiliviljely mahdollisuuksiin. Hiilen sitominen maaperään on hyvä asia, mutta potentiaali on varsin rajallinen (ei pysäytä ilmastonmuutosta, fossiilisista on päästävä eroon), eikä se aina lisää satoisuutta.

Challenging claimed benefits of soil carbon sequestration for mitigating climate change and increasing crop yields: heresy or sober realism? (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16640#.Y_OXjyEcwIY.twitter)

***

Miksi hiliviljely säilyy täälläkin keskustelun kohteena, siihen osittainen selitys täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg29877#msg29877). Myös edeltä tässä triidissä.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.23 - klo:05:09
A. Ylhäisen sivuston kautta:

Quote
Rob Mikkelsen
@RobSoil
“Right” #Nitrogen Rate is critical for building soil organic carbon (SOC)
@hpoffenb shows (~15yr study) insufficient N fertilization does NOT promote maximum SOC accumulation; excess N does not either. Max #SOC  when OPTIMAL N rate used. #4R wins again.
https://lnkd.in/ecAFgX6w

Maximum soil organic carbon storage in Midwest U.S. cropping systems when crops are optimally nitrogen-fertilized (https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0172293)

https://mobile.twitter.com/RobSoil/status/1631689366958403585/photo/1
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.23 - klo:10:05
KM:n kannessa on relevantti kysymys:

https://twitter.com/AYlhainen/status/1618582395128811522/photo/1

"Rahat pellon tuotteista vai peltomaan hiilestä?"

Ehkä sisäsivuilla käsitellään laajemmin tätä näkökulmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg30941#msg30941)?

Myös MT:ssä:

Tukijärjestelmä ohjaa valitsemaan ruoantuotannon sijaan ympäristötoimia: ”Viljelijät haluavat kuitenkin tuottaa ruokaa” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b77af67e-8e86-4272-a71a-80e130d63ae6)

Quote
Pinta-aloihin perustuvien peltotukien haku alkaa lähiviikkoina. Ympäristötoimia edellyttävien tukien ja korvausten osuus on kasvanut. Tukijärjestelmä ohjaa vähentämään ruoantuotantoa, mutta valtaosa aktiiviviljelijöistä haluaa valita toisin.
TILAAJALLE
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.04.23 - klo:07:38
Yhtenä kuvana ja linkillä asian tutkimuksen kehitys:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Miten #hiili pysyy pellossa? Minulle opetettiin yliopistossa vielä #humus-oppia, mutta homma on mennyt sen jälkeen eteenpäin ja etenee yhä...  https://link.springer.com/article/10.1007/s13593-023-00876-x

https://twitter.com/AYlhainen/status/1651942185384787968/photo/1

Vielä tahän uudestaan tuo linkki:

Current controversies on mechanisms controlling soil carbon storage: implications for interactions with practitioners and policy-makers. A review (https://link.springer.com/article/10.1007/s13593-023-00876-x)

Ja todellakin monimutkaiselta asialta näyttää. Tuolta pohjalta ei oikein onnistu tällainen omimisyrityskään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg29910#msg29910).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.23 - klo:08:10
Näin periaatteessa:

Viljelijöiden moninaisuus unohtuu ilmastokeskustelussa – käytännön ympäristöhyödyt kannustavat toimimaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/de6b61e3-1376-442d-b315-37599807e7b2)

Quote
Tutkimuksen tehtävänä on väitöskirjatutkija Jaana Sorvalin mukaan tuoda esiin konkreettisia ja kiistattomia ympäristöhyötyjä tuottavia ratkaisuja. Politiikan puolestaan pitää tehdä mahdolliseksi niiden käyttöönotto, jotta maatalouden ilmastotyö etenee.
TILAAJALLE

Mutta siinä sitä sitten ollaan, jos ja kun tulosten pitäisi olla kiistattomia (2021):

Quote
Jaana Sorvali
@JaanaSorvali
Pohdintaa luomun ilmastoystävällisyydestä. @SariIivonen @FinOrganicResea @LukeFinland @helsinkiuni
 Mun omissa tutkimuksissa selvitetään viljelijöiden ja kuluttajien näkemyksiä samasta aiheesta. Analyysit menossa, jännän äärellä @LifeOpal @PeltonenSainio ja EFSOA-hanke

Quote
Luomuinstituutti
@FinOrganicResea
Onko luomu ilmastoystävällistä vai ei? Tutkimustiedolla voi perustella molempia väitteitä. Ilmaston lisäksi pitäisi tarkastella myös muita ympäristövaikutuksia, kirjoittaa Sari Iivonen blogissaan. #luomu #tutkittuatietoaluomusta

https://twitter.com/JaanaSorvali/status/1374711311553159172
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.23 - klo:08:19
Tämäkään kysymys ei lopulta ollut yksinkertainen tai yksioikoinen:

Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1844511)

MT väittää olevan näin:

Kattava tieto turvepeltojen päästöistä puuttuu – ”Olisi sosiaalisesti kestämätöntä takautuvasti laatia rajoituksia raivioiden käytölle” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/48893d98-dc0b-4a3c-9b04-10a6c441968d)

Quote
Turvepeltojen päästöjen tutkimus on alkuvaiheessa. Keinovalikoima ruoantuotannon ja päästövähennysten yhteensovittamiseksi on niukka.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.23 - klo:06:08
Tulisiko tästä kokouksesta lopulta selvennystä asiaan:

Lisää hiiltä maaperään – uudistavasta viljelystä haetaan lääkettä peltojen rappeutumiseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/63b5e6a0-4b29-4313-95db-5664620393c1)

Quote
Yli 300 tutkijaa, päättäjää, neuvojaa ja viljelijää kokoontui Helsinkiin ensimmäiseen Pohjois-Eurooppaa koskevaan 4 per 1000 -aluekokoukseen, jota Baltic Sea Action Group isännöi

Eli siihen, mitä tuolla käsitteellä tarkoitetaan? Mitä ajetaan, mitä suositellaan? — Mitä ennenkaikkea toivoo: rajanveto luomuun!

Tänään se voi jo tapahtua (lihav. HJ)

Quote
Kolmipäiväinen kokous alkoi tiistaina iltapäivällä. Avajaispäivä oli varattu etupäässä hengen nostattamiseen. Keskiviikkona keskitytään keinoihin, miten hiiltä pystytään sitomaan maaperään ja peltoon ja mitä sillä voidaan saada aikaan.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.06.23 - klo:04:44
MT:n tietyllä tavalla jupinaa em. tilaisuudesta:

Hiilensidontaan keskittynyt tapahtuma Helsingissä sivuutti keinot hiilen sitomiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a8fc84d7-d245-4a5a-adab-bbe088675b1a)

Siitä tämä:

Quote
Kommenttipuheenvuoron pitänyt yhdysvaltalainen vanhempi tutkimus- ja kehityspäällikkö Tom Rabaey General Millsiltä kertoi keinoista, joilla Atlantin takana on pystytty lisäämään peltojen orgaanisen aineksen ja hiilen määrää.

Rabaey kertoi 17 vuoden mittaisesta kokeesta, jossa verrattiin perinteistä kyntömuokkausta suorakylvön, kerääjäkasvien ja nurmen yhdistelmään.

Perinteinen viljely kulutti orgaanista ainesta, kun muokkauksesta luopuminen kasvatti merkittävästi pellon hiilen määrää. Hiilen sidonnan kattoa ei 17 vuodessa vielä saavutettu, Rabaey arvioi.

Rabaeyltä kysyttiin, mitä yksi kyntövuosi suorakylvön välillä vaikuttaa. Hän kiemurteli hetken ja totesi, että hiilen määrä alenee, mutta sitä ei tiedä, miten paljon. Pysyvyys on tavoite, ja muokkaus voi tuhota nopeasti vuosien työn hiilen lisäämiseksi, Rabaey sanoi.

Puheenvuoroissa korostettiin, että viljelijä on keskeinen toimija, kun hiilen sitomista halutaan edistää. Viljelijät lopulta päättävät, mitä pelloilla tehdään ja miten peltoja hoidetaan.

Tuon kokouksen aineisto on myös meille "must"!
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.23 - klo:04:31
Tällaistakin tutkimusta tehdään:

Eteläsuomalaisella pellolla mitataan nyt, miten lannoitus vaikuttaa 300x CO₂:a pahemman kasvihuonekaasun päästöihin – Tulokset voivat vaikuttaa jopa IPCC:n politiikkaan (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/etelasuomalaisella-pellolla-mitataan-nyt-miten-lannoitus-vaikuttaa-300x-coa-pahemman-kasvihuonekaasun-paastoihin-tulokset-voivat-vaikuttaa-jopa-ipccn-politiikkaan/fd514e4a-7e33-4eeb-ba75-52b926d4370c)

Quote
Lannoiteyhtiö Yara mittaa koetilallaan, miten lannoituksen ajoitus vaikuttaa pellon ilokaasupäästöihin. Tulokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa jopa IPCC:n ilmastopolitiikkaan.

Läpinäkyvän muovikammion sisäkatto pellolla alkaa peittyä sumuun muutamassa minuutissa, kun nurmi kuvun alla kostuttaa ilmaa. Tämä näkyy silmään, mutta suurin osa elävän pellon aiheuttamista kemiallisista muutoksista ei näy. [..]

Valitettavasti sitten maksumuuri.

Ilokaasusta on täälläkin kyllä ollut aiemminkin puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg18871#msg18871).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.23 - klo:04:33
Nyt myös tällainen tämän asian tutkimusprojekti:

Lantmännen ja Ilmatieteen laitos kehittävät viljelymenetelmiä hiilen sitomiseksi maaperään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/30c4d474-dc0c-4c78-8887-d87d6e16aedd)

Eli tästä lisää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg30985#msg30985). Hyvin monet tahot Suomessakin (ja Pohjoismaissa) tuntuvat nyt häärivän tämän kysymyksen parissa. Miten ne suhteutuvat toisiinsa? Ei, en usko, että asian tutkimista pitäisi keskittää. Voi olla hyödyllistäkin, että meillä on tavallaan kilpailevia projekteja. Tämä lupaus tuosta projektista toistetaan:

Quote
Vaikka hanketta rahoittavat Lantmännenin tutkimussäätiö sekä Lantmännenin neljä Suomen yhtiötä, Ilmatieteen laitos tekee tutkimusta akateemisten kriteereiden ja avoimen tieteentekemisen periaatteita noudattaen, Liski korostaa.

Ilmatieteen laitoksen mittaukset ja laskentamenetelmät ovat tulevaisuudessa kaikkien käytettävissä, tosin Lantmännen saa tutkimustulokset ensin.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 29.08.23 - klo:04:05
MT:n mielenkiintoinen yleisökirjoitus:

Lukijalta: Maaperän hiilidioksidi on kasvutekijä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ca424ce-75af-4c26-abb1-f5896cdf9c42)

Quote
Suomi lupasi Pariisissa vuonna 2015 kasvattaa pellon hiilivarastoja, viljellä hiiltä.

Neuvoja löytyy netistä. BSAG (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg26068#msg26068) haluaa edistää uudistavaa maataloutta ja panostaa myös hiiliviljelyn tutkimukseen. BSAG sanoo peltomaahan sidottavan hiilen olevan yksi edullisimmista ja monihyötyisimmistä tavoista poistaa hiilidioksidia ilmasta, mutta tunnustaa tuntevansa huonosti hiilen pysyvyyden maassa. BSAG ei erittele humusta muusta orgaanisesta maan hiiltä määrittäessään.

Orgaanisen aineksen hajoamisnopeuteen vaikuttaa kosteus, pH ja lämpötila. Syntyy kasvihuonekaasuja, hiilidioksidia tai hapen puutteessa metaania. Jos ei synny hiilidioksidia, ei parane rakenne eikä kasva vaatelias, runsaasti satoa tuottava kasvi.

Hiilidioksidipäästö ei ole kasvulle pahaksi. Tilanne on huono, jos viljelysmaa ei hengitä. Elävä kasvi ja myös sen juuret hengittävät, käyttävät itsekin hiilihydraattejaan energiaa tarvitessaan. Paljon hiiltä sitova runsas sato tarvitsee hyvärakenteisen ja yleensä runsasmultaisen maan. Sellaisen päästö on isompi kuin huonon maan. Mutta sekin hiili kiertää. Hiilidioksidi on kasvutekijä.
(linkin lisäys HJ)

SLU:n ym. laskelmat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg19264#msg19264) tulevat tuosta mieleen.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.23 - klo:04:11
Jos metsienkin osalta voi käydä näin...

Tutkijat: Metsien kykyä sitoa hiiltä on ali­arvioitu, kohu­tutkimuksen laskelmat pielessä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009823271.html)

... niin odottelen kyllä uutista, että peltojen hiilensidonnan arvioimisessa on myös tehty virheitä. Niissä intuitioni mukaan virheitä toiseen suuntaan.  8)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.23 - klo:04:00
Täällä on mukana hankkeita, jotka ainakin osittain...

MMM: Rahoitus 13 hankkeelle, jotka vievät käytäntöön Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa tuotettua ilmasto-osaamista ja tietoa (https://www.biotalous.fi/mmm-rahoitus-13-hankkeelle-jotka-vievat-kaytantoon-hiilesta-kiinni-kokonaisuudessa-tuotettua-ilmasto-osaamista-ja-tietoa/)

...  perustuvat siihen uskoon ja käsitykseen, ettei peltojen hiilensidonta ole toivotonta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15546#msg15546)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.09.23 - klo:05:08
Savagella ei ole mitään yhtä teesiä:

Four ways to strip carbon out of agriculture and limit farming’s climate impacts (https://geneticliteracyproject.org/2023/09/18/four-ways-to-strip-carbon-out-of-agriculture-and-limit-farmings-climate-impacts/)

Mutta ehkä juuri tuollaisella systemaattisella tavalla tulisi kysymystä lähestyä.

Quote
So, although there are complications and limitations, “carbon age agriculture” is getting to play an active role in climate change mitigation. That role is expanding because of additional economic incentives for farmers to make important and often challenging changes in their farming practices. Fortunately, this can be a win/win since those methods are also beneficial in terms of the climate resilience of the lands so farmed – an important component of climate adaptation.


Sen voimme tietysti huomata, ettei luomua artikkelissa mainita.
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.10.23 - klo:04:17
Ahkerasti asiaa Suomessakin tutkitaan. Luke:

Uusi hanke lisää tietoa monimuotoisen viljantuotannon vaikutuksista Suomessa  (https://www.luke.fi/fi/uutiset/uusi-hanke-lisaa-tietoa-monimuotoisen-viljantuotannon-vaikutuksista-suomessa)

Anteeksi, että olen epäuuloinen, mutta onko asiassa sisäänrakennettuna usko, että apu löytyy luomua lähellä olevista konsteista (lihav. HJ):

Quote
Hankkeessa kartoitetaan laajoista seuranta-aineistoista ja sateliittidatasta monimuotoisen viljelyn nykytila ja tehdään tilatasoista vertailua. Viiden vuoden viljelykiertokokeessa tuotetaan uutta tietoa erityisesti satoisuudesta, hiilen sitomisesta ja palkokasvien maksimaalisesta käytöstä. Viljelykiertokoe alkaa ensi keväänä Luken Jokioisten pellolla. Monimuotoisen viljelyn ympäristö- ja talousvaikutusten arviointia tehdään hankkeessa lohkotasolla.

MT samasta:

Miten tehdä viljelystä ilmastoneutraalia? Uusi hanke lisää tietoa monimuotoisen viljantuotannon vaikutuksista Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4fceeb76-368a-4038-8e17-c72038e82db6)
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.24 - klo:05:09
Tapaus 2 vuoden takaa:

Ruotsissa oli käynyt näin:

Harhaanjohtava logo sai kansan tuomion: Arla Ruotsin luomumaito on vuoden ruokahuijaus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1753509)

Quote
Ilmastovaikutuksilla markkinointi on ensimmäistä kertaa voittanut ruotsalaisen Äkta vara -kuluttajajärjestön järjestämän vuoden ruokahuijaus -äänestyksen


– klips –

Tuossa ei ehkä luomuisuus ollut keskeisintä. Vaan se, että väite esitettiin maidosta.

Mutta merkillepantavaa on, ettei luomutuote ollut mitenkään turvassa. Ruotsalaiset osaavat osittain jo olla kriittisiä luomutuotteiden suhteen.

Nyt tämä uusi määräys tekee asian mielenkiintoiseksi. Onko Ruotsissa ja ruotsinkielisessä Suomessa pakko muuttaa ainakin kielenäyttöä:

Mepit hyväksyivät lain, joka kieltää viherpesun ja harhaanjohtavat tuotetiedot (https://www.epressi.com/tiedotteet/euroopan-unioni/mepit-hyvaksyivat-lain-joka-kieltaa-viherpesun-ja-harhaanjohtavat-tuotetiedot.html)

Quote
Uusilla säännöillä pyritään ennen kaikkea tekemään tuotteiden merkinnöistä selkeämpiä ja luotettavampia kieltämällä ilman todisteita esitettyjen yleisten ympäristöväitteiden käyttö. Niitä ovat muun muassa ”ympäristöystävällinen”, ”luonnollinen”, ”biohajoava”, ”ilmastoneutraali” ja ”ekologinen”.

Tarkoitan termiä "ekologisk". Vaikka muutoin luomun asema säiliyisi samanlaisena, onko jatkossa käytettävä sanaa "naturenlig"? Tiukasti tulkiten tuo uusi määräys edellyttäisi näyttöä, ennenkuin tuotetta saa sanoa ekologiseksi, luontoystävälliseksi. Näytöksi ei riittäisi, että luomusääntöjä on noudatettu. No, jätetään määräykseen takaportteja, ja on vielä näin:

Quote
Uuden direktiivin on tarkoitus toimia yhdessä viherväitteitä koskevan direktiivin kanssa, josta keskustellaan parhaillaan parlamentin valiokunnissa. Tuleva viherväitteitä koskeva direktiivi on tarkempi, ja siinä tarkennetaan yksityiskohtaisemmin ympäristöväitteiden käytön edellytyksiä.

Vanha huomiomme:

Kun tuo on ruotsinkieltä, taas tulee mieleen tämä: miksi ei käytetä termiä 'naturenlig'? Joka termi jo kerran Suomessa otettiin käyttöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17259#msg17259). Mutta muutettiin sittemmin Ruotsin ruotsin mukaiseksi. Kun Ruotsissa se toiseksi muutettiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17965#msg17965).
Title: Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
Post by: Heikki Jokipii on 03.02.24 - klo:08:54
Myös maailma.net oli tuon huomannut:

EU kieltää viherpesun mainoksissa – Tuote ei voi enää olla ”luonnollinen” tai ”biohajoava”, jos sitä ei pystytä todistamaaN (https://www.maailma.net/uutiset/eu-kieltaa-viherpesun-mainoksissa-tuote-ei-voi-enaa-olla-luonnollinen-tai-biohajoava-jos)
 
Mutta aivan odotettavasti ei nähnyt em. implikaatiota.