Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 15.02.09 - klo:11:30

Title: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.09 - klo:11:30
"Fosforiseminaarin" pohjalta aloitamme myös täällä keskustelun asiasta.

Vrt. uutisemme. (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=64)

Heti annetaan lupa poiketa otsikosta - keskusteluun kuuluu myös se, mitä tehdä maailmanlaajuisesti liian vähäisen tai ainakin luonnonvarana rajallisen fosforin suhteen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 15.02.09 - klo:21:05
Tämä väittämä (edelleen, vaikka P:n käyttö on jo noin puolitettu) liiallisesta fosforinkäytöstä on siksi hieman kummallista, että viime vuosikymmenten aikan käytetty P-lannoitustaso on pohjautunut tutkimusasemien kenttäkokeissa tehtyihin havaintoihin. Kunnon satoihin on tarvittu kunnon fosforimäärä.
Tämä uusi ajattelu (siis ohje P-lannoituksen alentamisesta edelleen) lienee sitä, että:

a) kalkitaan pellot kunnolla, jolloin saadaan maassa jo olevalle ja lannoitteena annettavalle P:lle parempi liukoisuus. Sadot eivät laske.
b) siedetään pieni sadonalennuskin, ja pyritään pitämään satotaso edelleenkin siedettävän korkealla muilla keinoin (mikä tosin on joitakin teoreettisia käsityksiä vastaan: "P:tä ei voi korvata N:llä")
c) Pääasiallinen tavoite on kaunis tase (taseet ovat nyt muotia), siis sadossa talteen korjattu P/lannoituksessa annettu P pitäisi saada ykköseksi tai yli. Tämä taseajattelu ei vaan valitettavasti kerro huuhtoumien määrää, sillä laskelmaa sekoittaa ravinteen varastoituminen maahan, ja toisaalta maan ravinnevarojen mahdollinen hupeneminen, jota ei voida havaita kuin vasta n 10 vuoden tuloksena.
Nykyisin näyttää pääasia olevan, että saadaan selvältä näyttävä tulos mediaan, olkoonkin, että parin v päästä saattaa asia osoittautua olevan ihan toisin... Tilastollinen totuus (maa-analyysillä todettavissa) tosin kylläkin taitaa olla, myönnettäköön, että peltoihin on kertynyt varastofosforia 70-90- lukujen aikana, josta voidaan nyt kai pari vuosikymmentä "nautiskella" (aiempi voimaperäinen väkilannoitus mahdollistaa näin luomuilunkin, fosforin osalta)

Matti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.02.09 - klo:05:44
Itseäni ihmetytti, että suorakylvöstä puhuttiin seminaarin aineiston mukaan vain ohimennen.

Kyllä, asiasta on näkemyksiä *), että Suomen oloissa se ei toimi yhtä hyvin kuin muualla lainnoitteiden "sitojana", mutta olisi osottanut - juuri kansainvälisen menestyksen pohjalta - että asiaa olisi kuitekin puitu perusteellisemmin. Eli edes ihmetelty, miksi se ei niin hyvin toimi, ja voisiko se jollakin "kurin" kuitenkin toimia.

____________

*) ja vastakkaisiakin näkemyksiä!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 18.02.09 - klo:13:18
Suorakylvö tosiaan kuuluu fosforipäästöjen torjuntaan ihan ehdottomasti. Se lähes kokonaan poistaa eroosion, joka on suurin P-päästöjen tie.
(kai vain n 10% päästöistä tapahtuu vesiliukoisen fosforina... joka tosin on nopeavaikutteinen rehevöittäjä järvissä). Lisääkö vai vähentääkö suorakylvö tätä vesiliukoisen P:n karkaamista, taitaa olla epäselvää. Joku tulos on ollut, että hieman lisäisi... miksi niin kävisi... selitys ei nyt tule mieleen.

Matti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.09 - klo:06:51
Lisääkö vai vähentääkö suorakylvö tätä vesiliukoisen P:n karkaamista, taitaa olla epäselvää. Joku tulos on ollut, että hieman lisäisi... miksi niin kävisi... selitys ei nyt tule mieleen.

Suomessa on saatu näitä tuloksia, mutta jostakin olen kuullut, että tähän on (muualla) jo keksitty niksit, ettei se vesiluokoinenkaan P ole suorakylvössä (muualla) ongelma. Etsitäänpä linkkejä asiassa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.09 - klo:16:57
Kas tätä yhteensattumaa.

Eilen julkaisin uutisemme "Fosfori saadaan kiertämään" (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=103), ja nyt huomaan, että samana päivänä oli Nature-lehdessä julkaistu samaa asiaa, eli fosforia, koskeva artikkeli:

Environment: The disappearing nutrient (http://www.nature.com/news/2009/091007/full/461716a.html)

Sen tarkasta sisällöstä en nyt enempää tiedä, koska se on maksullinen artikkeli – ja olen pihi: niinpä uskon, että ennemmin tai myöhemmin ko. artikkeli on saatavissa ilmaiseksi jostain netin nurkasta … :) 
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.09 - klo:17:43
Kas tätä toista yhteensattumaa, tai eihän se enää sitä ole, kun keskustelu maailmalla asiasta on virinnyt, mutta nyt myös YLE kertoo:

Fosfori loppumassa maapallolta, maataloutta uhkaa romahdus (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/fosfori_loppumassa_maapallolta_maataloutta_uhkaa_romahdus_1078111.html)

Nyt oli YLE:ltä tiukkaa asiaa. Ja olivat myös ymmärtäneet ottaa haastateltavakseen huippuasiantuntijan, MTT:n Martti Esalan.

Myönteistä ja yllättävääkin on, että Suomessakin ollaan näin pitkällä:

Quote
Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo on lähiviikkoina saamassa valmiiksi tuotekehitystyön, jonka tuloksena jätevesilietteestä saadaan rakeistettua fosforilannoitetta.

Helsingin Veden yksikön johtaja Tommi Fred kertoo YLE Uutisille, että lietteen fosforista saadaan talteen 98 prosenttia.

En usko, että tämä ...

Quote
Hän kuitenkin harmittelee sitä, että viemärijätteestä tehdyn lannoitteen imago on huono, eikä sillä tunnu olevan ostajia.

... kovin pitkällä tähtäimelle jää haitaksi, kun tästä asiasta ja sen tärkeydestä (ja ko. lannoitteen täydellisestä turvallisuudesta) kunnolla julkisuudessa keskustellaan. Kuten on jo näin vähän keskusteltu - ja me täällä aloitimme ... :)

***

Tuossa YLEN uutisessa ei mainita biopolttoaineita, mutta ne täytyy ottaa keskusteluun mukaan! Ainakin minä veisin mieluummin jälkipolvilta(ni) auton alta kuin leivän suusta!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Mielipide on 22.10.09 - klo:23:48
Oletteko huomanneet tämän jutun fosforista?

http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/09/growhow-liian-suuri-erehdys.html

Menikö kultakaivos alehintaan?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.09 - klo:18:17
Kiitos, "Mielipide" - mutta anna joku oma nimimerkki!

Rehellinen vastaus minun osaltani, että en kunnolla ole huomannut. Myynnistä toki tiesin, mutta ajattelin sen olevan "viattomampi", "teknisempi" juttu. Kyllä, varsinkin niiden visioiden pohjalta, mitä nyt fosforista maailmanlaajuisesti on, asia näyttää pahasti siltä, että joku meni taas Suomessa myymään kultamunia munivan hanhen. Eli skandaalilta näyttäisi.

***

Yhtenä yksityiskohtana tämä: saamieni tietojen perusteella menetelmissä kadmiumin poistamiseksi fosfaattimalmista on tapahtunut huomattavaa edistystä, läpimurtoja. Niinpä jatkossa afrikkalainenkin fosfaattilannoite pystyy kilpailemaan, jopa Suomessakin, ehkä.

Mutta luomuviljelyn kannalta nuo Suomen Siilinjärven ja Soklin (ja Venäjällä niitä suht. lähellä olevat) esiintymät ovat "elämän ja kuoleman kysymys", koska vain näistä kaivoksista saa kadmiumista vapaata, käsittelemätöntä fosfaattikiveä (joka ainoastaan on sallittu luomussa, kuten uutisessammekin kerrottiin), koko maailmassa.

Suomen, no, nyt ilmeisesti Norjan  (ja Venäjän) kannalta tämä merkitsee (jatkossa) "myyjän markkinoita", jossa tuotteesta voinee pyytää lähes mitä vain! Jos luomuviljely jatkuu, edes näin kuin nyt ...

(lähteenä näille tiedoille on tämä kirja (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s), pikkuisen omaa tulkintaa tuossa niiden tietojen päälle)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Mielipide on 23.10.09 - klo:18:58
Kiitos, "Mielipide" - mutta anna joku oma nimimerkki!

Rehellinen vastaus minun osaltani, että en kunnolla ole huomannut. Myynnistä toki tiesin, mutta ajattelin sen olevan "viattomampi", "teknisempi" juttu. Kyllä, varsinkin niiden visioiden pohjalta, mitä nyt fosforista maailmanlaajuisesti on, asia näyttää pahasti siltä, että joku meni taas Suomessa myymään kultamunia munivan hanhen. Eli skandaalilta näyttäisi.

***

Yhtenä yksityiskohtana tämä: saamieni tietojen perusteella menetelmissä kadmiumin poistamiseksi fosfaattimalmista on tapahtunut huomattavaa edistystä, läpimurtoja. Niinpä jatkossa afrikkalainenkin fosfaattilannoite pystyy kilpailemaan, jopa Suomessakin, ehkä.

Mutta luomuviljelyn kannalta nuo Suomen Siilinjärven ja Soklin (ja Venäjällä niitä suht. lähellä olevat) esiintymät ovat "elämän ja kuoleman kysymys", koska vain näistä kaivoksista saa kadmiumista vapaata, käsittelemätöntä fosfaattikiveä (joka ainoastaan on sallittu luomussa, kuten uutisessammekin kerrottiin), koko maailmassa.

Suomen, no, nyt ilmeisesti Norjan  (ja Venäjän) kannalta tämä merkitsee (jatkossa) "myyjän markkinoita", jossa tuotteesta voinee pyytää lähes mitä vain! Jos luomuviljely jatkuu, edes näin kuin nyt ...

(lähteenä näille tiedoille on tämä kirja (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s), pikkuisen omaa tulkintaa tuossa niiden tietojen päälle)

Enpäs ole tiennytkään tuosta puhdistuksesta. Kiitos tiedoista. Euroopassahan peltojen kadmiumpitoisuus on noussut jo aika paljon, ei tosin terveyttä läheskään uhkavalle tasolle. Raskasmetalleja lienee tullut taivaaltakin.

"Eli skandaalilta näyttäisi."

Sitä ei vain näy syntyneen. Kun katsoo tuon linkkaamani vuoden ikäisen jutun lähdetietoja, eipä yksikään iso media näkyisi nostaneen hässäkkää. Onko Hesarissa ollut montaakaan riviä, en tiedä. Ylessä asia on sentään mainittu jos en väärin muista.

Olen omasta puolestani pahoillani tuollaisesta kansallisvarallisuuden hukkaamisesta. Jos Suomesta löydettäsiin öljyä, ilmeisesti se lahjoitettasiin jonnekin kuten öljyn veroinen fosfaatti nyt. Norjan öljyvaroilla Suomi olisi köyhä maa, kun lipposet ja häkämiehet heittäisivät ideologisista syistä kaiken yhteisen omaisuuden ikkunasta pihalle varakkaampien jaettavaksi. Esimerkiksi Statoilista irronneen Yaran, kuten GrowHown kohdalla.

Nimim: "Menikö kultakaivos alehintaan?"
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.10.09 - klo:11:50
(eli siis nimimerkki "Menikö kultakaivos alehintaan")

"Eli skandaalilta näyttäisi."

Sitä ei vain näy syntyneen. Kun katsoo tuon linkkaamani vuoden ikäisen jutun lähdetietoja, eipä yksikään iso media näkyisi nostaneen hässäkkää. Onko Hesarissa ollut montaakaan riviä, en tiedä. Ylessä asia on sentään mainittu jos en väärin muista

Olisiko syynä se, että nyt vallitsee ilmeisesti yleinen, jopa globaali epätietoisuus siitä, mikä on viljelyn (ja sen mukana myös biopolttoaineiden) ekologisuuden ja tulevaisuuden laita? Ja tietämättömyys - suuri osa lehtiväestä ja kansanedustajistakin luultavasti uskoo, että maailma menee parempaan suuntaan, jos lannoitteista päästään kokonaan eroon. Ja hienoahan on silloin, jos Suomi etunenässä myy tuollaiset pahamaineiset firmat pois ...  >:(

***

Fosforin ym. ravinteiden kierrätykseen on muitakin mahdollisuuksia.

MOT-ohjelmassa ”Paskalaki” (http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_paskalaki) ehdotetaan, että maaseudun ravinnepitoiset jätteet (huvilanomistajat ml.) mahdollisimman pitkälle kierrätettäisiin paikan päällä eli maalla. Tämä edellyttäisi tiettyjä muutoksia nykykäytäntöön ja lakiinkin (tai ainakin alemman tasoisiin määräyksiin).

Sikäli miten olen ymmärtänyt, myös jätteenpolttolaitoksissa on, tai ainakin niihin on saatavissa tekniikkaa, jolla ravinteet saadaan eroteltua ja kiertoon. Jopa niissä kehitysmassa, jossa lannan poltto kotitalouden tarpeisiin on periinne (mm. Intia) on saatavissa, tai ainakin on kehitetty, pienpolttimia, joissa ravinteet saadaan talteen. En kyllä tiedä niiden levinneisyydestä, tällä hetkellä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.09 - klo:08:15
Mielipidekirjoituksessaan HS:ssa 31.10.2009 ”Jätevesiasetus voitava toteuttaa järkevästi” toiminnanjohtaja Tero Myllyvirta ja tutkijalimnologi, jätevesiasiantuntija Juha Niemi (Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry) muistuttavat myös asiasta:

Quote
On siirryttävä ekologisempiin jätevesijärjestelmiin, koska lannoitekäyttöön louhittavissa oleva fosfori on loppumassa maapallolta seuraavan 50–100 vuoden kuluessa. Lannoitteiden ja ruoan hinnat nousevat vuosi vuodelta.

Fosforille ei ole korviketta, ja ilman fosforilannoitetta ei ole nykymuotoista ravinnontuotantoa

Jos halutaan toimia vastuullisesti, ravinteet pitää kierrättää täysin takaisin ravinnontuotantoon. Sekä haja-asutusalueilla että yhdyskuntajätevesipuhdistamoille pitäisi ottaa käyttöön sopivat menetelmät.

Näin voidaan hillitä myös vesistöjen rehevöitymistä. Nykyään ravinteet siirretään kaatopaikoille, viherrakentamiseen ja vesistöihin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.11.09 - klo:19:33
Kaksi asiaa fosforin tiimoilta:

Kiina on hyväksynyt käyttöön muuntogeenisen fytaasimaissin, josta kertoo Agbioworldin uutiskirje. (http://www.agbioworld.org/newsletter_wm/index.php?caseid=archive&newsid=2930) Kolmas juttu, kun selaa alaspäin.

Tällä keksinnöllä on suuri merkitys maailman fosforitaloudessa. (Yritän etsiä arkistostani asiaa koskevan keskustelun muutaman vuoden takaa, jossa asian yksityiskohdat selviävät.) *)

HS kertoi tiedesivuillaan, että ensi tiistaina se kertoo eräästä koko maailmalle elintärkeästä raaka-aineesta, joka on loppumassa v. 2050. Aika vahva veikkaukseni on, että juttu koskee fosforia!
______________

*) PS. Matti, jos sinä löydät omista arkistoistasi asiasta vanhoja puheenvuorojasi, älä epäröi, vaan laita tänne. Asia vaatinee lukijoille vähän selityksiä, se on hiukan monimutkainen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.09 - klo:19:22
Arvasin oikein, HS kertoi Tiede-sivuillaan tänään juuri tästä (artikkeli maksun takana, siksi ei linkkiä):

Quote
Fosforin haaskaus lopetettava

Louhintakelpoinen fosfori on ehtymässä maapallolta. Ilman sitä on vaikea tuottaa tarpeeksi ruokaa ihmiskunnalle.

Juttu oli kuitenkin enemmän toteava, ratkaisuja asiaan käsiteltiin ylimalkaisesti. Lisätietoa täällä jo esitettyyn ei ollut. Seurataan, herättääkö se keskustelua.

***

Asiaan liittyi "laatikko"  ...

Quote
FAKTA
Fosforin arvo nousee


* Lähes puolet fosforivaroista on Marokossa ja Länsi-Saharassa.

* Yhdysvallat on maailman suurin fosforilannoitteiden käyttäjä, viejä ja tuoja. Sen omat varannot riittävät 25–40 vuotta. Vuonna 2004 USA sai Marokolta käyttöoikeuden Länsi-Saharan fosforiin. Marokko on vallannut esiintymän, mutta omistusoikeus on kiistanalainen.

* Kiina nosti vuonna 2008 fosforin vientitariffia peräti 135 prosenttiin estääkseen arvokkaan raaka-aineensa karkaamisen muualle.

* Euroopan ainoa fosforikaivos sijaitsee Siilinjärvellä. Suomen valtio myi kaivoksen taannoin ulkomaisille ostajille. Itä-Lapin Sokliin avattaneen kaivos tulevaisuudessa.


... mutta mitään sellaista kriittistä johtopäätöstä, Suomen osalta, jonka noista faktoista luontevasti voisi tehdä ja jonka täällä teki nimimerkki "Menikö kultakaivos alehintaan", ei HS lainkaan tuo esille!

***

PS. 2.12.2009: Aamutuimaan fundeerailin, minkälaiseksi iskulauseeksi perinteiden "syö nyt puurosi, muista, että kehitysmaissa kärsitään nälkää", pitäisi muokata. Nythän puuron tai vaikka sisäfileen syöminen tai syömättä jättäminen ei auta mitenkään kehitysmaan nälkäistä: mitään järkevää keinoa ei ole loppua puuroa/sisäfilettä heille viedä. Se ei siis ole heiltä poiskaan.

Mutta fosforin kulutus, tuhlaus on heiltä ja myös tulevaisuuden ihmisiltä pois. Mutta joku "syö nyt tarkkaan fosforisi" tai " älä tuhlaa fosforiasi" eivät kuulosta vielä ihan hyviltä. Hiotaan ...   
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.09 - klo:21:54
Tämän artikkelin (ja sen viite on FAO:n) mukaan ei välitöntä, totaalista fosforin loppumista olisi odotettavissa ehkä muutamaan sataan vuoteen:

Biofuels and the phosphorus end-game  (http://news.mongabay.com/bioenergy/2006/10/biofuels-and-phosphorus-end-game.html)

Mutta sekään ei kannata fosforin tuhlausta ...

Eli näin, vastoin lupauksiani, tässä "lontooksi" (käännän myöhemmin):

Quote
The ultimate folly in bioenergy sources as a significant solution to our energy needs for many years to come lies not so much in the resulting devastation of terrestrial and aquatic natural ecosystems or the urgent need to deal with global warming by going beyond "carbon neutral" to "carbon reduction," rather in the fact that civilization is not energy or water-limited, but is phosphorous-limited.

There are no substitutes for phosphorous in organisms, albeit, some need only very minute amounts. The vast majority of food produced for humanity depends on our agriculturists adding phosphorous (fertilizer) to the cultivated land:

PS. 5.12.2009: Mutta tuonkin artikkelin mukaan halpaa fosforia riittää vain vuosikymmeniksi!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.01.10 - klo:07:36
Helsingin Sanomissa on fosforin (ym.) kierto puhuttanut lisääkin, tässä yksi linkki, kommentoimatta. Tutkijatohtori Sanna Vaalgamaa:

Jätevesien sisältämät ravinteet on saatava kiertoon (http://www.hs.fi/tulosta/1135251729363)

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.10 - klo:05:56
Menikö kultakaivos alehintaan?

Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös opposition kansanedustaja Esa Lahtela (SDP) kolumnissaan ”Onko halumme ollut tää?” Uutispäivä Demarissa 7.4.2010, ote siitä:

Quote
”Porvarihallituksen kaikkein hölmöin teko, jota näköjään vielä ei täysin käsitetäkään, oli Kemiran myynti norjalaiselle Yaralle. Siinä kaupassa meni maailman puhtaimmat fosfaattiesiintymät Siilinjärvellä ja Soklissa ulkomaisiin käsiin. Nuo fosfaattivarat jos mitkä olivat niitä ’kruunujalokiviä’, joista lähivuosikymmeninä tulee olemaan kova puute ja erityisesti puhtaasta sellaisesta, jota käytetään lannoitteiden ja pesuaineiden lisäksi elintarvikkeissa ilman kalliita puhdistus- ja jalostuskustannuksia. No nyt sitten me elintarvikkeiden kuluttajat olemme joutuneet osaltamme maksamaan kalliimpina hintoina ministeri Häkämiehen kaupat, koska Yara nosti lannoitteiden hintoja välittömästi omistajaksi päästyään.”
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.10 - klo:07:43
Lyhyesti mutta ytimekkäästi muistuttivat ekologi Tero Myllyvirta ja limnologi Juha Niemi Porvoosta tästä ihmiskunnan kohtalonkysymyksestä tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla:

Quote
Jätevesien ravinteet lannoitekäyttöön

Yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa ollaan Suomessa pitkällä, ja haja-asutuksenkin jätevesien puhdistus tehostuu lähivuosina. Jätevesien puhdistaminen on kuitenkin vasta alkua. Yhteinen ongelma riippumatta siitä, missä ja miten jätevedet käsitellään, on että nykyisillä menetelmillä jätevesien ravinteita ei palauteta lannoitteeksi takaisin ravinnontuotantoon.

Lannoitteiden kallistuessa ja esimerkiksi louhintakelpoisen fosforin vähetessä maapallolta on edessä maailmanlaajuinen ravintokriisi moninaisine seurauksineen, jos esimerkiksi fosforin kierrätystä jätevesistä, ruoka- ja muista jätteistä ei saada aikaiseksi. Jätevedet ravinteineen ovat välttämätön resurssi luotaessa kestävää tulevaisuutta.

Onko ympäristöministeriöllä tai maa- ja metsätalousministeriöllä asiassa minkäänlaista, edes alustavaa suunnitelmaa? Ainakaan sitä ei ole kovasti mainostettu, jos sellainen olisikin olemassa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.11 - klo:07:11
Vastaus tuohon viimeiseen kysymykseen on, että sellaista suunnitelmaa ei ole, mutta sellainen on juuri tulossa.

Tästä kertoi aamun Hesari, juttu "Lanta tehokäyttöön Itämeren pelastamiseksi", valitettavasti "maksumuurin" takana.

Itämerikokouksen 2010 jälkeen asetettiin kaksikin työryhmää, joista toinen asetettiin ravinteiden kierrätystä pohtimaan. Sen puheenjohtajana on MTK:n ympäristöjohtajan Johanna Ikävalko. Ryhmien mietintöjen luvataan valmistuvan näillä näkymin maaliskuun alussa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.11 - klo:07:31
Elina Grundström  HS:n kolumnissa ”Pula-ajan keittokirja” puhuu luonnonvaroista.
Hän toteaa mm. näin (lihav. HJ):

Quote
Pelottava esimerkki on Soklin fosforikaivos, jonka kaivosoikeudet valtio myi vuonna 2007 puolivahingossa Kemira Growhow'n osakkeiden mukana norjalaiselle Yara-yhtiölle. Nyt Yara suunnittelee vievänsä fosforin Venäjälle jalostettavaksi, ja maailman fosforivarojen arvioidaan riittävän ehkä vain 50 vuodeksi.

Mutta sitten hän kirjoituksensa loppupuolella toteaa näin ja ilmeisen hyväksyvään sävyyn (lihav. HJ) …

Quote
Toisaalta hallitus on suunnannut satoja miljoonia euroja uusien biopohjaisten materiaalien kehittämiseen ja luonut pohjaa sille, että seuraava hallitusohjelma voi olla kuin pula-alan keittokirja: älykäs ja säästäväinen.

… ollenkaan ajattelematta, mitä nämä ”biopohjaiset materiaalit” edellyttävät: fosforia!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.11 - klo:17:30
Ja niin siinä sitten myös kävi, että Soklin jatkojalostuskin on vilahtamassa Venäjälle. Yaran perustelut tässä eivät välttämättä taloudellisesti ja teknisesti ole huonoja , on – nyt – varmaan järkevää näin keskittää.

Mutta asialle Suomen – ehkä – asettamat tavoitteet eivät kyllä toteudu. Jos jatkojalostus menee Venäjälle, Soklin alueella Suomessa ei tule juuri lisää työpaikkoja.

Asiaa koskevassa uutisessa Uutispäivä Demarissa 10.2.2011 kirjoitettiin siten myös näin:

Quote
”Apatiittia käytetään fosforilannoitteena luonnonmukaisessa viljelyssä sekä ravinteena kompostissa ja kuivikelannassa. Yara arvioi apatiitin riittävän 20 vuoden tuotantoon”.

No, kyllä tuo paikkansa sinänsä pitää, mutta kyllä apatiitti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Apatiitti) kelpaa fosforin lähteeksi kaiken sorttiseen viljelyyn. 

Mutta taustalla – ehkä nk. lapsuksena jonkun sanomana – on juuri se, että Soklin (ja ympäröivän alueen, Venäjän puolella) malmi on niin puhdasta haitta-aineista, että sitä voidaan käyttää, kemiallisesti jalostamatta, suoraan luomuviljelyyn.

Joka on siis suunnatonta tuhlausta.

Ja josta tuotteesta on melkoinen kysyntä, maailmalla. Hinta sen mukainen, tietysti.

Jäynä – joka samalla olisi täysin järkevä asia – olisi nyt, että Suomi tai EU kieltäisi kokonaan, kerta kaikkiaan tehottoman fosfaattikiven tuotannon, myös siinä tapauksessa, että malmin jalostus tapahtuisi muualla. Tai laittaisi asialle hurjan veron tms.

***

Mutta eihän tässä mitään tapahdu, niin kauan kuin voi joku toimittaja kirjoittaa noin vain puolihuolimattomasti, että "maailman fosforivarojen arvioidaan riittävän ehkä vain 50 vuodeksi". Ja kun se ei käänny hänen päässään, eikä muidenkaan päässä, siitä loogisesti seuraavaksi eli saman sisältöiseksi väitteeksi: 50 vuoden päästä koko ihmiskunta kuolee. Tai siis, anteeksi, täsmällisemmin: koko ihmiskunnan arvioidaan kuolevan tuon 50 vuoden päästä!

***

Pelkään kyllä pahoin, että seuraavan hallituksen nuori (no, totta kai nuori!) ympäristöministeri ehtii jossakin puheessaan - ennenkuin kokeneet alaiset ehtivät häntä siitä estää - tekemään ehdotuksen fosforin täydellisestä kieltämisestä Suomessa ... Itämeren pelastamiseksi, tietystikin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.08.11 - klo:20:16
Jatkan täältä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg2253#msg2253) tähän:

Haastateltu karjatilallinen Raija Rehnberg perusteli luomuun siirtymistään mm. näin:
 
Quote
[…] ehkä sitten globaalimpi syy on se, että lannoitteet, typpi, fosfori, öljy *), jossakin vaiheessa ovat loppumassa, ennen kaikkea fosfori ja silloin pitää miettiä, miten me pystytään maailman ruokahuolto turvaamaan ilman lannoitteita.”

Minusta tämä on käsittämätöntä.

Voiko karjatilallinen Raija Rehnberg, jonka on täytynyt luomuun siirtyessään  käydä jotkut kurssitkin – tai myöskään luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg2213#msg2213) - olla tällaisessa asiassa näin täydellisen tietämätön?

Elleivät he ole tietämättömiä – millä ihmeen moraalilla ja hyvällä yöunella he luovat julkisuuteen kuvaa luomusta viljelytapana, joka pärjäisi ”ilman lannoitteita”? Myyntikikkana kaupunkilaisille, jotka ehkä asian saattaisivat uskoakin?

_________   

*) tämä on anteeksiannettava lapsus: vaikkakaan öljy ei ole lannoite eikä lannoitteiden valmistuksen edellytyskään, mutta sitä (ja maakaasua) kyllä nyt käytetään typpilannoitteen valmistuksessa. Fosforijuttu ei ole lapsus eli satunnainen pikkuvirhe.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Tarkkailija on 06.08.11 - klo:14:05
Asiaa koskevassa uutisessa Uutispäivä Demarissa 10.2.2011 kirjoitettiin siten myös näin:

Quote
”Apatiittia käytetään fosforilannoitteena luonnonmukaisessa viljelyssä sekä ravinteena kompostissa ja kuivikelannassa. Yara arvioi apatiitin riittävän 20 vuoden tuotantoon”.

Tuosta apatiitista luin juuri Luomuliiton sivuilta jutun, josta vastaa Paul Riesinger joka on Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori, ja toimii agroekologian työryhmässä Maataloustieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa.

Luomuliiton sivustolta löytyi tällainen tiedosto:

Luomuviljely tukee kestävää maataloutta (http://www.luomuliitto.fi/images/stories/riesinger_luomuviljely_tukee_kestv_maataloutta.pdf)

Ja siellä sitten luki näin:

Quote
Nykyinen luomulainsäädäntö täytyy myös tarkistaa. Esimerkiksi tällä hetkellä rajoitetaan luomuviljelyssä fosforimineraalin käyttö Suomessa apatiittiin, maanparannusaineeseen, josta fosfori ei liukene kasveille käytettävissä olevaan muotoon, ei edes pitkällä aikavälillä. Apatiitti pitäisi korvata superfosfaatilla, keinolannoitteella jota valmistetaan apatiitista käsittelemällä sitä rikkihapolla. Niin peltoihin saataisiin myös rikkiä (Riesinger 2006).

Tällainen asia tiedetään ja siitä on olemassa oikein tutkimuksiakin, mutta silti luomuviljelijät käyttävät apatiittia lannoitteena. Järki hoi!

Sitten googlettelin aikani kuluksi ja on asiaa tutkittu ennenkin ja tässä yksi MTT:n tutkimus:

Siilinjärven apatiittipöly ja muut hidasliukoiset fosfori- ja kaliumlannoitteet luomuviljelyssä (http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja54.pdf)

Itse en ole tuota vielä lukenut kuin hyvin nopeasti kahlaten, eikä se hyvältä näyttänyt, luomuviljelyn suunnalta katsottuna.

Quote
Tämän tutkimuksen selkein tulos on se, että millään käytetyllä lannoitusaineella ei pystytty oleellisesti vaikuttamaan sadon määrään tai laatuun.

Ja kuitenkin niitä peltoon syydetään  ???

Mutta mitäpä me pienistä, kun mielikuvissa luomua markkinoidaan nimenomaan sillä, että siinä pärjätään ilman lannoitteita ja kasvit kasvavat ilmeisesti Pyhällä Hengellä tai jonkin muun lähes uskonnollisen ihmeen avulla.  ;D
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.11 - klo:18:37

Tässä linkki Vihreän Langan uutiseen …

 Guardian: Virtsa voi kohta kelvata polttoaineeksi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/guardian-virtsa-voi-kohta-kelvata-polttoaineeksi)

… jota kommentoin, katso sieltä kommenttini.

Ei ole todellakaan huono juttu, jos eläinten (ja ihmisten) jätteistä saadaan energiaakin. Kunhan myös ravinteet saadaan talteen.

Laitoin asian tänne, edelleen siinä vakaumuksessa, että näistä päälannoitteista, ”NPK”, fosfori (P) on se ”kriittisin”.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 16.11.11 - klo:19:40
Vieläkö aseman vessoihin menosta peritään kaupungeissa maksu? Kansalaiset: Asiaan on saatava muutos! Emme alistu enää riistettäviksi.
Liian kauan on tavan tallaajan panosta vähätelty ja hyljeksitty. Paljon arvokasta löytyy meistä jokaisesta, itse kustakin.

Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista... (Eino Leino)



Vakavasti ajatellen mietityttää, mistä tuo energia on peräisin (ja voiko sitä olla merkittäviä määriä). Kun kasvi tuottavat energiattomista aineksista (CO2 ja vesi ja ravinteet) orgaanisia yhdisteitä. Ja eläinten ruuansulatus tekee päinvastaisen työn, jättäen kyllä nimenomaan sontaan (ei virtsaan) energiapitoisia yhdisteitä. Tuntuisi ensi alkuun että nimenomaan sonnasta (joojoo, se on sille virallinen termi) kannattaisi energiaa kaivaa...
Tuo englanninkielinen lähde ei tarkenna, mikä virtsassa "toimii". Ammoniakki, urea, kaliumionit?
Urean hajotessa ammoniakiksi ja CO2:ksi vapautuu kyllä energiaa lämpönä.
Pitänee odotella tarkempia tietoja.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.11 - klo:19:42

Tämä ei ihan suoranaisesti kuulu otsikon asiaan, mutta "liippaa" sitä.
 
Luonto-Liitto on päätänyt antaa Siilin pikki -palkinnon (joka on siis negatiivnen huomionosoitus) myös Yaralle suunnitelmasta siirtää fosforin jalostus Venäjälle.
 
Perustelu asialle tässä uutisessa (http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/luonto-liiton-siilin-piikki-talvivaaralle-ja-yaralle-luonnon-tuhoamisesta) on milenkintoinen (lihav. HJ)
 
Quote
Yara aikoo jalostaa Savukoskelle suunnitellun Soklin kaivoksen malmin Venäjällä, ja Sotkamossa toimiva Talvivaara on väläyttänyt jalostustoiminnan sijoittamista Lähi-itään. Saastuttavien prosessien siirtäminen heikomman lainsäädännön ja valvonnan maihin osoittaa, että yhtiöiltä puuttuu aito sitoutuminen ympäristövastuulliseen toimintaan.
 
”Yaran Sokli-kaivoksen malmin rikastusta Kovdorissa on ehditty jo markkinoida ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona ennen kuin sen ympäristövaikutuksia on edes kunnolla arvioitu. Ympäristöhaittoja ei päästä karkuun valtiota vaihtamalla”, toteaa Luonto-Liiton valtuuston puheenjohtaja Senni Luosujärvi.


Mutta miten ihmeessä asia voidaan tällä tavalla tuomita - "ennen kuin sen ympäristövaikutuksia on edes kunnolla arvioitu"?
 
Tietysti tässä asiassa voi olla taustalla (oikeutettukin) harmi siitä, että asiassa Suomen puolelle luvatut työpaikat eivät sitten tältä osin synnykään, ja harmin voi sitten pukea tällaiseen luonnonsuojelulliseen kaapuun?

Ei kai sentään huolta/harmia siitä, että luomufosforin hinta Suomessa ei jatkossa olekaan halpa?

No, näiden nuorten kohdalla huoli todennäköisesti on aitoa, vilpitöntä - ja lyhytnäköistä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.12 - klo:06:47

Vielä ei ole kenelläkään yhdistynyt, että firma, joka ottaa käsitelläkseen Soklin malmin, on juuri se sama EuroChem, joka HS:n mukaan on raskaasti töppäillyt (http://www.hs.fi/kotimaa/Ven%C3%A4l%C3%A4iselt%C3%A4+lannoitetehtaalta+j%C3%A4ttip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+Suomenlahteen/a1305553595618) ...

Tuo Kingiseppin fosforipäästöongelma on onneksi kuitenkin suht. halvalla korjattavissa. 20 miljoonasta on puhuttu (http://www.vihreat.fi/node/7268).

Tuhat tonnia fosforia on muuten iso määrä - enemmän kuin esim. Pirkanmaalla käytetään (800 tonnia).

Jos fosforin arvo "katukaupassa" ts. pikemminkin kylänraitilla on 1-2 euroa kilolta, voivat Venäjällä ehkä aikanaan saada jotain takaisinkin rahoistaan, jos puhdistamon talteenottama fosfori pistetään hyödylliseen kiertoon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.12 - klo:19:07

Vihreä Lanka - joka varmasti saa ympäristöministeri Ville Niinistön kautta tuoretta, tarkistettua tietoa - kertoo, että (lihav. HJ):

Lugan fosforitehdas päästänyt jättikuormia Suomenlahteen jo vuosikausia (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/lugan-fosforitehdas-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4nyt-j%C3%A4ttikuormia-suomenlahteen-jo-vuosikausia#comment-87207)

Lähetin sinne kommentin  ... (ilmestynee huomenna/maanantaina)
 
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Ufomaster on 05.02.12 - klo:10:45
Minähän en ymmärrä maataloudesta mitään, joten tässä muutama kysymys paremmin tietäville:

Miten ja miksi fosforia käytetään maataloudessa?

Luomupelloilla on keskimäärin enemmän fosforia kuin tavanomaisilla, mistä tämä johtuu (pitääkö edes paikkaansa)?

Kuulin väitteen, että luomu rasittaa vesistöjä vähemmän kuin tavanomainen viljely, sama ihminen kertoi että luomun fosforipäästöt vesistöön ovat tavanomaista pienemmät, eikös tässä ole ristiriita jos luomupelloilta löytyy enemmän fosforia? Vai eikö se luomupeltojen fosfori sitten kulkeudu vesistöön samalla tavalla?

Kiitän avusta jo etukäteen!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.12 - klo:13:14
Minähän en ymmärrä maataloudesta mitään, joten tässä muutama kysymys paremmin tietäville:

Miten ja miksi fosforia käytetään maataloudessa?

Tähän vastaa Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fosfori) helposti: fosfori on kaiken elämän edellytys. Joka ikisessä solussasi on fosforia. Muuta vaihtoehtoa ei asiassa ole. Ei sen enempää sinulle itsellesi kuin rukiille, porkkanalle tai lehmälle.


PS. klo 14:12: Maataloudessa sitä täytyy käyttää, koska joka sadossa otetaan fosforia pois, ulos. Tavalla tai toisella sitä täytyy saada sinne peltoon lisää, takaisin. Jotain sellaista suunnatonta "varavarastoa" kuin typellä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Typpi) (78% ilmakehästä) fosforilla ei ole. Varmaankin aikanaan keksitään, miten karannut fosfori kerätään takaisin meristä, mutta se teknologia tulee - luulen - olemaan huomattavasti kalliimpi kuin Haber-Bosch-menetelmä nyt typen osalta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.12 - klo:13:27
Luomupelloilla on keskimäärin enemmän fosforia kuin tavanomaisilla, mistä tämä johtuu (pitääkö edes paikkaansa)?

Kuulin väitteen, että luomu rasittaa vesistöjä vähemmän kuin tavanomainen viljely, sama ihminen kertoi että luomun fosforipäästöt vesistöön ovat tavanomaista pienemmät, eikös tässä ole ristiriita jos luomupelloilta löytyy enemmän fosforia? Vai eikö se luomupeltojen fosfori sitten kulkeudu vesistöön samalla tavalla?

Tämä on hyvä kysymys, enkä ole nyt ihan varma vastauksesta. Etsitäänpä se oikea.

Yksi tieto (tästä Ruotsin SLU:n kirjasta (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s)) päinvastoin sanoo, että fosfori (ja kalium) pikkuhiljaa itse asiassa luomussa vähenevät maaperästä. Eli fosforin osalta kyse olisi luomussa ryöstöviljelystä: se käyttäisi tehoviljelyn aikanaan peltoon laittamia ravinteita.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.12 - klo:13:45

Mitä tuohon Kingiseppin *) tehtaaseen tulee, asia näyttää yhä vähän epäselvältä. Fosforipäästöt lienevät vankka tosiasia, niiden lähde ei välttämättä.

Mutta jos ne ovat siitä kipsivuoresta, niin Suomesta löytyy teknologia asian hoitamiseksi (kertoo HS).

Yara on nyttemmin ilmoittanut, että se ei aio hoitaa Soklin jatkojalostusta Venäjällä em. venäläisen yhtiön kanssa. Ei tämän tapauksen takia, vaan teknologista syistä, Yara ilmoittaa.

_______

*) saanut nimensä virolaiselta kommunistijohtajalta. "Kenkäseppa" tarkoittaa suomeksi suutaria. Nyt siellä ei ilmeisesti joku suutari ole ihan pysynyt lestissään, ja saattaa saada kenkää ...  :o
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Ufomaster on 05.02.12 - klo:16:10
Kirjoitat kovin kryptisesti näin maallikolle :)

Teenpä siis jatkokysymyksen:

Tavanomaisessa maataloudessa siis laitetaan fosforia peltoon, luomussako ei?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 05.02.12 - klo:17:18
Ei taida olla olemassa tilastoja luomun lannoituksesta. Satotasosta ja viljelijöiden innostuksen tasosta voidaan jotain päätellä ehkä.  Fosforin kohdalla tietääkseni on käyttö rajoitettu vain niukkaliukoisiin lannoiteisiin (hienoksi jauhettu apatiitti), sekä liha-luujauhon käyttöön, näin äkkiseltään muistellen.
Koko Suomen maatalouden lannoitteenkäytöstä on kyllä, mm täällä: http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/maatalousymparistot/ma3-lannoitteiden-kaytto
... rikkana rokassa lienee noissa mukana kyllä luomukin.

Matti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Ufomaster on 05.02.12 - klo:19:24
Mikäs on sivuston kanta siihen kumpi viljelymuoto saastuttaa vesistöjämme enemmän (suhteessa tuotettuun kilomäärään), luomu vai tavanomainen? Missä määrin enemmän ja millä tavalla tämä tapahtuu?

Katsoin kaikki tämän keskustelualueen aiheotsikot läpi enkä törmännyt tämmöiseen otsikkoon, pahoittelut jos katsoin huolimattomasti.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.12 - klo:07:02
Kantamme - joka mielestämme on myös tutkimusten yhteistulos - on se, että kiloa kohti tilanne on käytännössä tasapeli.

(Nämä asiat voisi kyllä koota täällä yhteen paikkaan, kuten Ufomaster tuossa toivoi.)

Mutta se tarkoittaa, että luomun nettovaikutus on vain suurempi viljelypinta-ala.


Eli uskomme, että ravinnepäästöjen vähentämisessä ratkaisua on etsittävä suorakylvön suunnasta. Silläkin kuulemma on Suomen olosuhteissa haasteita, mutta myös lupauksia.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 06.02.12 - klo:07:27
Olen laatinut ravinteiden hyväksikäytöstä katsauksen tänne: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm
Tilastot siellä eivät ole ajan tasalla, mutta muu sisältö on.

Matti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.05.12 - klo:09:23
Tässä oli pikku uutinen, että Syngenta ja Novozymes -firmat olivat ryhtyneet yhteistyöhön fosfaatin käytön tehostamisessa
 
Syngenta and Novozymes to partner for phosphate use efficiency (http://www.syngenta.com/global/corporate/SiteCollectionDocuments/pdf/media-releases/en/20120425_EN_Syngenta_Novozymes_Partner.pdf)
 
Tämä - yhteistyön kohde ja väline - on mielenkiintoinen tuote:
 
JumpStart (http://www.bioag.novozymes.com/en/products/europe/biofertility/Documents/Jumpstart%20Leaflet%20FI.pdf)
 
(Kaupallinen seloste, kun vain sellainen löytyi suomeksi)
 
Kaupallinen seloste varmaan puhuu vain hyvää, ja sitä vähän sen ylitsekin, mitä tuote ansaitsee, mutta siis tällä aineella
 
- tehostettaisin fosforin käyttöä
- nostettaisiin satoa jonkin verran
- vähennettäisiin fosforipäästöjä ympäristöön
 
Myös Kuuban Ecomic (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg2072#msg2072) taitaa olla samantyyppinen tuote:
 
The Use of Mycorrhizae to Enhance Phosphorus Uptake: A Way Out The Phosphorus Crisis (http://www.omicsonline.org/2155-6202/2155-6202-2-104.pdf)

***

Hesarissa oli tänään taloussivulla juttu fosforin rajallisuudesta ja tulevasta ehtymisestä. Siinä ei vielä ollut mitään uutta, mutta asiasta on tulossa lähipäivinä jatkokirjoitus, jossa luvataan kertoa, mikä fosforinkierrossa ontuu. Täytyy seurata.

Tämänpäiväisessä jutussa oli kyllä merkille pantavaa se, että rivien välissä juttu antoi ymmärtää, että Kemiran myynti Yaralle ei ollut Suomen valtiolta kovin fiksu ratkaisu.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.12 - klo:16:58
Katsotaan siis, mitä HS kertoo fosforin kierrätyksestä, jatkoartikkelissaan.

Mutta ihan sillä luvulla, joka sen ensimmäisessä artikkelissa oli, että fosfori loppuu 370 vuoden päästä, voimme esittää pari "vaatimatonta" kysymystä:

- näinkö arkisesti ilmoitetaan maailman / ihmiskunnan / (tai vähintään) nykykulttuurimme tuhon ajankohta ... :)
- voiko tällä pohjalla bioenergiaa, ainakaan pelloilla tuotettua, enää kutsua "uusiutuvaksi" luonnonvaraksi? Hesarikaan, tämän jälkeen?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.12 - klo:07:38
Varovaisesti nyt - vuosia myöhemmin - on ryhdytty kertomaan, että Kemiran ja erityisesti sen fosforin myyminen oli suunnaton virhe. HS:n pääkirjoitus 7.5.2012 ...

Luonnonvarat nähdään nyt uudenlaisessa valossa (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Luonnonvarat+n%C3%A4hd%C3%A4%C3%A4n+nyt+uudenlaisessa+valossa/a1305561471443)

... ilmaisee asian suorastaan diplomaattisin "understatement" -sanankääntein, mutta kyllä tästä sanoman voi lukea:

Quote
Luonnonvarapolitiikka on käsite, joka on nopeasti noussut kansainvälisen politiikan kiinnostuksen kohteeksi. Kyse on perimmältään siitä, kuka hallitsee luonnonvaroja.

Yksi esimerkki luonnonvarapolitiikasta on, että Suomi päätti luopua kansallisesta lannoiteyhtiöstään ja sen kylkiäisenä myi norjalaiselle Yaralle lannoitetuotannon sekä siihen liittyneen Siilinjärven apatiittikaivoksen ja Soklin kaivosoikeudet. Nämä kaivokset ovat Länsi-Euroopan ainoat fosforin lähteet, ja fosfori on välttämätön ainesosa niin kasveille, eläimille kuin ihmisillekin (HS 1. 5.).

Samassa lehdessä tänään kerrotttiin, kuinka ministerit olivat Espoon lukioilaisten tentittävänä, ja siinä tilaisuudessa ainakin Ville Niinistö ja Erkki Tuomioja pitivät kauppaa jo selvin sanoin virheenä. Hautala (joka nyt vastaa valtion omistajaohjauksesta) vetosi siihen, että päätös oli "hänen edeltäjänsä tekosia".

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.12 - klo:15:27
Samana päivänä 7.5. kuin mainittu HS:n pääkirjoitus, ilmestyi myös luvattu jatko-osa Heli Saavalaisen artikkelille:

Quote
Fosforin kierrätys ontuu

Vain viidennes arvokkaasta fosforista kulkeutuu pelloilta ihmisravintoon. Suuri osa elämälle välttämättömästä ravinteesta hukataan, ja se päätyy vesistöihin leviä kasvattamaan.

Lainaan siitä tämän - no, melkein kaiken - kierrätän kuten fosforia itseäänkin pitäisi, mutta kommentoiden:

Quote
[...]
 
Samaan aikaan valtava määrä fosforia hukataan. Vain viidennes vuosittain tuotetuista 16 miljoonasta fosforitonnista päätyy ihmisravintoon. Suuri osa arvokkaasta ravinteesta päätyy vesistöihin, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa ympäristöongelmia. Fosfori on lannoitetta levillekin.
 
Pulmana on se, että fosfori on väärässä paikassa ja leviää laajalle alalle niin, ettei se ole järkevästi käytettävissä.
 
Fosfori ei kuitenkaan ole kertakäyttöistä, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jouni Lehtoranta. "Sitä voi kierrättää."
 
Kierrätys on vielä alkutekijöissään. Koska fosforia ei pystytä keinotekoisesti valmistamaan, muita keinoja ruuantuotannon turvaamiseksi ei kuitenkaan jää.
   

Artikkelin yhteydessä oli kuva, jossa ihmisravinnon fosforia kyllä kierrätetään - mutta se päätyy 80%:sti maisemointiin! (Kuten muutkin ravinteet, jonka asian olemme täällä jo kertoneet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103))
 
Quote
"Nykyinen järjestelmä on rakennettu läpivirtausajattelun pohjalta niin, että fosfori käytetään vain kerran. Ravinnontuotanto on riippuvainen jatkuvasta fosforin syötöstä", Lehtoranta sanoo.
 
Iso asia olisi eläinten lannan ohjaaminen tehokkaaseen käyttöön, sillä suuri osa fosforista päätyy lantaan. Nyt sitä ei hyödynnetä kunnolla, koska teollinen eläintuotanto on eriytetty viljanviljelystä.
 
Fosforivirtoja tutkinut Lehtoranta on pohtinut keinoja fosforin kierrättämiseksi.
 
"Tuotannossa on parannettava saantoa fosforimineraaleista. Ylilannoitusta on vähennettävä. Eläinten lanta, ruoka- ja kasvijäte, ihmisen jätökset ja kaikki muu tuotannossa syntyvä eloperäinen aines on käytettävä nykyistä tehokkaammin hyväksi", Lehtoranta luettelee.
 
Fosforia säästyisi myös ravintoketjua lyhentämällä: "Vähennetään lihan ja maitotuotteiden kulutusta."

Säästyisi, mutta kierron kannalta tällä ei ole merkitystä. Yhtä hyvä neuvo kuin vaikka se, että Suomen ja/tai ihmiskunnan väkilukua pitää vähentää.
 
Quote
Fosforipulaan on alettu varautua ympäri maailmaa.
 
Länsi-Eurooppa on jo nyt pitkälti tuontifosforin varassa, ja EU laati helmikuussa "Vihreän paperin" eli suunnitelman kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi. Fosforin kierrättämistä on tarkoitus lisätä muun muassa kehittämällä maataloustekniikoita, hyödyntämällä yhdyskunta- ja biojätteiden fosfori, tehostamalla lannankäsittelyä sekä vähentämällä ruoan hävikkiä.

On mielenkiintoista, minkä kannan tämä "Vihreä paperi" ottaa EU:n omaan direktiiviin bioenergian lisäämisestä. Bioenergiaa ei voi lisätä ilman fosforia.
 
Quote
Ruotsissa tavoitteena on palauttaa 60 prosenttia jätevesien fosforista kiertoon vuoteen 2015 mennessä. Tämä tarkoittaa jätevesilietteiden ohjaamista pelloille.
 
Suomi pohtii keinoja päästä ravinteiden kierrättämisen mallimaaksi, jotta Saaristomeri saataisiin hyvään kuntoon.
 
Meren pohjassa fosforia riittäisi.
 
Lehtorannan mukaan vesistöihin kulkeutunutta fosforia ei kannata ryhtyä kaivamaan ainakaan toistaiseksi. Sen sijaan kalastuksen kautta fosforia saadaan takaisin kiertoon, sillä kalojen tuorepainosta jopa prosentti on fosforia.
 
"Ainoa mielekäs keino palauttaa vesistöihin päätynyttä fosforia on kalastaminen."

Tämä ilahduttanee monia, joiden kalastusinnostusta esim. puoliso on joskus moittinut: nyt voi sanoa olevansa isänmaan ja maailman asialla!  ;D

Mutta kaikkineen tässä artikkelissa enemmänkin esitettiin ongelma kuin tehokkaita ratkaisuvaihtoehtoja. Eräitä ratkaisuja tarjottiin liiteartikkelissa, jonka esittelen tässä alla, erikseen.
 
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.12 - klo:15:57
Lisäartikkelissa, jossa ratkaisujakin vähän kosketellaan, oli haastateltu professori Eila Turtolaa, joka lieneekin asian paras asiantuntija Suomessa, nyt.  Mutta artikkeli ei ollut ihan selkeä, joten muutama kysymys joukossa.

Quote
Pellot pärjäisivät pitkään pelkällä lannalla
Ylilannoittaminen on yhä yleistä. Kasvit tarvitsisivat vain puolet siitä fosforilannoitemäärästä, joka Suomen tiloilla nykyään käytetään. Lanta ei päädy viljatiloille, joilla sitä tarvittaisiin.
Heli Saavalainen

Eli näin:
 
Quote
Mullistus fosforin käytössä tapahtui toisen maailmansodan jälkeen niin sanotun vihreän vallankumouksen myötä.
 
Nopea väestönkasvu synnytti tarpeen kasvattaa ruoantuotantoa, ja maatalous tehostui nopeasti. Fosforia opittiin liuottamaan apatiitista, ja väkilannoitteiden käyttö yleistyi.
 
Samaan aikaan eläintuotanto ja viljanviljely eriytyivät. Lantaa palautettiin vain eläintilojen peltoihin.
 
Lannan käytön alueellinen epätasapaino, lannoitefosforin tuominen kiertoon ja ylimitoitettu fosforin käyttö ovat kerryttäneet suurelle osalle pelloista niin paljon fosforia, että se valuu pelloilta vesistöjä rehevöittämään.
 
"Suomen fosforikierrossa riittää korjattavaa", sanoo professori Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
 
"Kotieläintiloille tuodaan rehua muualta, mutta lanta ei liiku takaisin. Viljatilat ostavat kemiallisia lannoitteita, vaikka lannasta on ylitarjontaa."
 
Fosforia on monin paikoin peltomaassa yllin kyllin, sillä 1950–1970-luvuilla sitä pantiin maahan paljon enemmän kuin kasvit pystyivät käyttämään. Lannoitus lisääntyi aina 1980-luvun lopulle.
 
Fosforia käytetään yhä liikaa etenkin Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikon eläintiloilla.

Miksi näin on? Kyse ei siis ole keinolannoitteiden käytöstä, vaan että eläintilojen lantaa käytetään liikaa. Kuten aiemmminkin on kerrottu. (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/MTT+Fosforia+peltoihin+viisinkertaisesti+yli+tarpeen/1135243368268)

Olsiko tähän ratkaisuna esim sellainen, että keksittäisiin tapa, jolla ko. lannasta tehtäisiin kevyempi lannoite? Jota kannattaisi kuljettaa kauemmaksikin. Kemialla!

Quote
MTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan fosforilannoitteita levitettiin vuosina 2005–2009 lähes kaksinkertaisesti verrattuna kasvien tarpeeseen.
 
Turtolan mukaan kotieläinalueilla fosforilannoitustarvetta ei ole välttämättä lainkaan. Varsinais-Suomessa maassa on niin paljon fosforia, että vain joka neljättä peltoa tarvitsisi lannoittaa. Pohjanmaalla fosforia kaipaisi joka toinen pelto.
 
Jos ylilannoituksesta luovuttaisiin, säästöä kertyisi 20 vuodessa huomattavasti.


Ollaanko Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla siis jossain samanlaisessa tilanteessa kuin Hollannissa, jossa lantaa rahdataan Saksaan? 

Quote
Kasvien todellinen fosforintarve Suomessa olisi tuona aikana arviolta 480 miljoonaa kiloa. Jos lannoittamista silti jatketaan vuoden 2010 tapaan, pelloille levitetään noin 80 miljoonaa kiloa liikaa kemiallisia fosforilannoitteita.
 
Vuoden 2010 keskimääräisen hintatason mukaan se tarkoittaa 13,2 miljoonan euron tuhlausta.
 
Jos eläinten lannan tuottama fosforimäärä saataisiin levitettyä koko Suomen peltoalalle, se riittäisi yksistään turvaamaan kasvien fosforintarpeen viideksi vuodeksi.

Mutta mitä on 5 vuotta? Sitä lantaa tulee lisää ... mutta mistä sitä tulee? Tätä ideaa en ihan ymmärtänyt, tuollaisenaan se vaikuttaa "ikilikkujalta".
 
Quote
Lisäksi fosforia saataisiin lihaluujauhosta ja ihmisen ulosteista, joiden ravinteet menevät nyt hukkaan.
 
"Ulosteperäinen fosfori saostetaan puhdistamoilla niin, että sen käyttökelpoisuus kasveille on heikko. Myös pelko vieras- ja haitta-aineista on suurta", Turtola sanoo.
 
Tarvitaan uusia menetelmiä fosforin erotteluun lannasta ja jätevesistä.

Mutta miten - miten?!! - saataisiin tämä koko kierto (ainakin melko) suljetuksi? Artikkeliin liitetty kuva - johon en nyt kykene linkkaamaan - näytti jossain määrin lohduttomalta. Ja erityisen lohduttomalta, jos mietitään satoja vuosia, jolloin jo pienetkin fosforin vuodot kierrosta merkitsevät ehkä ... no, sitä maailmanloppua.

Tästä ei minusta tuossa HS:n artikkelissa oikein esitetty visioita tai ainakaan konkreettisia ehdotuksia. Eikä sitäkään ole sanottu selvästi, puuttuvatko menetelmät ylipäänsä (so. tarvitaanko lisää tutkimusta) vai eikö niitä vain ole otettu käyttöön (so. tarvitaanko poliittista tahtoa ja rahaa).

Ei tätä asiaa nyt - niin innokkaita kuin suomalaiset miehet kuulemma asiassa ovatkin - voida kalastajien varaan laittaa?  :o

_______________

Tämän verran ymmälläni olen asiassa. Miten muut?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.12 - klo:17:19
Mitä enemmän asiaa olen miettinyt, sitä vakuuttunemmaksi tulen, että tämä biopolttoaineidea on "syvältä".

Kaikillakin näillä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=226) esitetyillä perusteilla, mutta viime kädessä ja lopulta ja kaikkein vakavimmin tämän fosforikysymyksen vuoksi.

Tässä linkki Anna Kuokkasen opinnäytetyöhön vuodelta 2010, jossa sivuilla 4-23 on suomeksi selkeästi esitetty se tilanne, missä me fosforin kanssa maailmassa olemme:

FOSFORIN KIERRON SULKEMINEN SYSTEEMI-INNOVAATIONA, CASE: BIOMERI OY (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63751/nbnfi-fe201009082417.pdf?sequence=3)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.12 - klo:04:03

Kuinka kaukana olemme tästä fosforin kierron sulkemisesta, globaalisti?

No, tässä jutussa (http://www.worldresourcesforum.org/resource-snapshot-5-phosphorus), esimerkiksi, esitetään globaalit luvut:

- ihmiset tarvitsevat vuosittain n. 3 miljoonaa tonnia fosforia
- fosforia louhitaan kaivoksista maataloutta varten vuosittain n. 15 milj. tonnia

Eli olemme juuri tämän matkan päässä: 15 miljoonaa tonnia.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.12 - klo:05:59
Tosin tuo juuri mainittu linkki tarjoaa radikaalisti suurempaa arviota fosfaattivarannoista kuin monet muut lähteet: 65 000 milj. tonnia.

Eli jos tuohon arvioon uskoisimme ja vaikka ottaisimme huomioon fosfaatin muunkin käytön, ml. tuotantoprosessin tehottomuudesta johtuvan hukkaprosentin, ja käyttäisimme 20-30 miljoonan tonnin vuosikulutuksen arviota, olisi meillä (ihmiskuntana) aikalailla aikaa keksiä niksejä tulevan niukkuuden ongelman ratkaisemiseksi.

Sekin sivusto mainitsee sen tosiasian, että esiintymien laatu vaihtelee: aika pian ollaan tilanteessa, jossa tarjolla on vain "likaista", paljon raskasmetalleja sisältävää fosfaattikiveä.

Mutta, kuten edellä todettu, tutkimus- ja kehitystyö fosfaattikiven ts. siitä saatavan lannoitteen puhdistamiseksi on jo vankasti käynnissä, ellei jo tehnyt jopa läpimurtoa, ainakin tutkimuksen puolella. *)

Mutta kyllä tulevaisuudessa silti ihmetellään, miksi ennen uutisissa kirjoitettiin niin paljon Lähi-Idästä, kun maailman napa itsestään selvästi on Marokko.  :)

___________

*) vaikka keksintöjä tehtäsiinkin, puhdistaminen varmasti yhä silti nostaa fosforilannoitteiden hintoja. Jolloin fosforin käyttäminen energiatuotantoon on väärin nyt ja tulevaisuudessa (niin kauan kuin niitä on) köyhiä kehitysmaita kohtaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.12 - klo:17:28
Tämä porukka ...

MSU prof helps devise method of removing phosphorous from wastewater (http://news.msu.edu/story/msu-prof-helps-remove-phosphorous-from-wastewater/)

... kertoo käyttävänsä fosforin erottamiseen vedestä nanoteknologiaa.

Ja optimistisia ovat. Uskovat, että heidän metodillaan voidaan tuottaa fosforilannoitteita halvemmalla kuin fosfaattikivestä!

Ja valmista - so. asia tuotannossa, "kaupallistettu" - kahdessa vuodessa!

Tämä olisi - jos totta ja toteutuu - mitä lohduttavin visio.

Mutta varmaankaan tätä nanoteknologialla tehtyä lannoitetta ei voida käyttää luomuviljelyssä, sitäkään, vrt. tämä uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103).

Ja varmaan EU keksii jonkun syyn asian kieltämiselle Euroopassa, vrt. toinen, uudempi uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=230).  ::)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.13 - klo:06:07

Kansanedustaja Anne Kalmari mainitsee mielipidekirjoituksessaan HS;ssa 17.4.13 ”Ympäristötuki on muuttanut viljelykäytäntöjä” fosforin osalta tämän:

Quote
”On hy­vä, et­tä jä­te­ve­den kä­sit­te­lys­sä saa­daan tal­teen val­ta­osa fos­fo­ris­ta, mut­ta fos­fo­ri ei hä­viä pois­ta­mi­sen jäl­keen mi­hin­kään. Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuot­ta­mal­la fos­fo­ri­mää­räl­lä lan­noit­tai­si ko­ko Uu­den­maan pel­lot.”
(lihav. HJ)
 
Kun Kalmari on myös luomun puolestapuhuja *), ja Pro Luomun toiminnassakin jotenkin mukana, niin tässäpä hänelle oivallinen tehtävä:

hän voisi yrittää saada luomusäännöksiä muutetuksi niin, että luomussakin olisi mahdollista käyttää pääkaupunkiseudulla jätevedestä erotettua fosforia. Vaikka sillä perusteella, että luomusta syödään erittäin suuri osa juuri pääkaupunkiseudulla.

Toivotonhan tämä yritys olisi, luomusäännöksissä ei Suomessa voi muuttaa mitään, mitä ei ennen joku ”vanhimpien neuvosto” IFOAM:issa, kansanvälisessä luomuliitossa, ole hyväksynyt, ja ”ex cathedra” sallituksi julistanut. Mutta yritys siihen suuntaan voisi olla opettavainen.


__________________

*) Ks. vaikka tänne (http://www.annekalmari.fi/blogi/puhdasta-ruokaa-kiitos/) - vaikka siinä ei luomu ole ihan pääosassa, on kuitenkin tuo luomutyyliin määritellty "puhtaus". Olen laittanut blogiin kysymyksen, joka ilmestynee aikanaan.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.13 - klo:19:04
Tuolla toisaalla Matti Pekkarinen kyllä väitti, että tämä ei olisi mahdollista, mutta Pro Luomu on kyllä nyt ilmeisesti keksinyt  fosforia tuottavan eläimen (lehmän):

Hyvää huomiselle (Luomun juuret) (http://luomunjuuret.fi/hyvaa-huomiselle/)

Quote
Luomu säästää niukkoja luonnonvaroja
[…]
Keinolannoitteiden fosfori louhitaan kallioperän fosfaatista, jonka varannot riittävät arviolta 40–80 vuodeksi.
[…]
Luomukasvien tarvitsema fosfori saadaan lannoittamalla luomupeltoja karjanlannalla. Eläimet tuottavat lantaa, joka tapauksessa, joten sen ravinteiden tehokas kierrättäminen kasvien käyttöön on sekä viljelijän että luonnon etu.
[…]
Fosfori- ja öljyvarojen hupeneminen nostaa niiden hintoja ja vaikuttaa näin ratkaisevasti siihen miten maataloutta harjoitetaan.

Tämä kansainvälisen tason uutinen ilmestyi hyvin poikkeuksellisesti - asian sensaatiomaisuuteen nähden - vain heidän uusilla kampanjasivuillaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.13 - klo:08:53
Maaseudun Tulevaisuus ottaa pääkirjoituksessaan tänään oikeastaan kantaa erääseen toiseen yritysmyyntisuunnitelmaan ...

Pro Koskenkorvaa tarvitaan jälleen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pro-koskenkorvaa-tarvitaan-j%C3%A4lleen-1.38927)

... mutta esille tulee:

Quote
GrowHow listattiin pörssiin ja valtio jäi suurimmaksi omistajaksi. Kotimaiset suuret omistajat myivät kuitenkin pian omistuksensa, ja myös valtio myi oman osuutensa norjalaiselle Yaralle.

Sille, miksi näin kävi, ei ole saatu vieläkään kunnollista selvitystä.

Joidenkin arvioiden mukaan GrowHow´n myynti oli Suomen yrityshistorian suurin töppäys, jossa myytiin 30 miljardin omaisuus runsaalla 200 miljoonalla eurolla. Kaupassa myytiin ruuan tuotannossa strategisesti erittäin tärkeät fosforiraaka-aineet.

Kauppa jätti varjoonsa jopa Soneran runsaan neljän miljardin euron UMTS-kaupat Saksassa, Soneran myynnin Telialle sekä Stora Enson miljardeja maksaneet seikkailut Amerikassa.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 09.05.13 - klo:06:12
"Luomukasvien tarvitsema fosfori saadaan lannoittamalla luomupeltoja karjanlannalla. Eläimet tuottavat lantaa, joka tapauksessa, joten sen ravinteiden tehokas kierrättäminen kasvien käyttöön on sekä viljelijän että luonnon etu."

Tuossa on mainio esimerkki taas siitä, että luomu keksii tuttuja asioita taas ja taas uudelleen. Tosiasiassa kaikki karjanlanta Suomessa on koko ajan laitettu peltoon. Ja yleensä muuallakin. Afrikassa siitä saatetaan rakentaa taloja tai käyttää polttoaineena.

Luomu käyttää lannankin tehottomasti: kompostoi, jolloin menetetään ravinteista noin puolet, varsinkin typestä.
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.13 - klo:08:11
Yhdyskuntaliete arveluttaa viljelijöitä ja kuluttajia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/yhdyskuntaliete-arveluttaa-viljelij%C3%B6it%C3%A4-ja-kuluttajia-1.43227)

... kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus, ja jatkaa:

Quote
Ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan nykyiset puhdistusmenetelmät eivät riitä takaamaan ruuan ja maan puhtautta, ja lopulta yksin viljelijä on vastuussa riskeistä. Huolena eivät enää ole niinkään raskasmetallit kuin lääkejäämät ja muut kemikaalit.

Minusta on jo olemassa menetelmiä, joista noista haitallisista aineista ei ole huolta, mutta saadaan kuitenkin ravinteet talteen.

Lisää klo 15: "Paperilehdessä"  - joka nyt on tämän kesän ajan MT:ssä kaikkien luettavissa - kerrottaan lisää näin:

Quote
Suomalaiset eivät halua yhdyskuntalietettä ruokapelloille

Karjanlanta on kuluttajien mielestä paras lannoite.
Sen sijaan yhdyskuntalietettä ei pidetä nykyisellään turvallisena.
MTK ja viljelijöiden enemmistö ovat siitä samaa mieltä.
Ruokamultaan ei haluta lääkejäämiä.

Kaksi kolmasosaa viljelijöistä ei hyväksyisi pelloilleen yhdyskuntalietettä, vaikka se olisi sallittua.

Eikä se olisi kuluttajienkaan mieleen. Heistä yli puolet epäilee, ettei yhdyskuntalietteen käyttö ruuan tuotannossa ole turvallista.

Viljelijät ja kuluttajat kertoivat mielipiteensä kyselyissä, jotka Gallup Elintarviketieto teki Maaseudun Tulevaisuudelle.

Mutta ko. uutisessa mainitut vaihtoehdot ovat nämä:

Quote
Nykyisellään yhdyskuntalietteen käyttö sellaisenaan on kielletty. Siitä voidaan kuitenkin valmistaa lannoitetuotteita polttamalla tai mädättämällä biokaasulaitoksessa tai kompostissa.

Niinpä:

Quote
MTK ei suosittele edes yhdyskuntalietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttöä.

Vielä on mainittu tämä:

Quote
Turvallisesti lannoitetta saadaan vain tuhkaksi polttamalla. Se on kuitenkin kallista, ja talteen saadaan vain fosfori mutta ei typpeä.

Mutta nyt on olemassa kemiallinen erottelu. Jos olen oikein ymmärtänyt, Helsingin kaupunki (ks. edellä) tekee jätevesistään lannoitteita niin, eikä kompostoi, mädätä tai polta.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Jarrumies on 05.10.13 - klo:22:00
VATTin tutkija ehdottaa lannoitteille lisäveroja.

Maatalouden ravinnekuorman rankka vähentäminen vaatii ympäristötuen remonttia
4.10.2013
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/maatalouden-ravinnekuorman-rankka-vahentaminen-vaatii-ymparistotuen-remonttia
Quote
”Maatalouden ravinnekuorman huomattava vähentäminen vaatisi ympäristötuen kohdentamista vain konkreettisiin  ympäristönsuojelutoimiin, joiden toteutumista viranomaisten on helppo seurata”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava ekonomisti Marita Laukkanen sanoo.

Quote
Lannoitteille asetettava vero olisi ympäristötuen lannoitusrajoitteita tehokkaampi keino hillitä lannoitteiden käyttöä. Vero koskisi kaikkia viljelijöitä. Se auttaisi myös saamaan eläintilojen lannan sisältämät ravinteet kiertoon”, Laukkanen sanoo.

Laukkasen ja Naugesin mallilaskelmien mukaan 19 prosentin vero lannoitteille laskisi viljatilojen ravinnekuormaa saman verran kuin nykyinen ympäristötukijärjestelmä. Jos vähintään kolmen metrin levyiset suojakaistat rantapelloilla tehtäisiin pakollisiksi kaikille tiloille, jo 8 prosentin vero tuottaisi saman päästövähennyksen.

Jos lannoitteiden hinta nousisi, myös eläintilojen lannan käyttämisestä lannoitteeksi kasvintuotantoon tulisi nykyistä kannattavampaa. Näin lannan sisältämiä ravinteita saataisiin kiertoon sinne, missä niitä tarvitaan.

Lisätietoja
Marita Laukkanen, johtava ekonomisti, VATT
puh. 040 304 5533
marita.laukkanen@vatt.fi

Julkaisu
Laukkanen, Marita: Vihertyvä maatalouspolitiikka vesiensuojelun välineenä: tuottaako maatalouden ympäristötuki tulosta? Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2013. Sivut 311-323.


Jääkö karjanlantaa nykyään muka käyttämättä, eikö se kaikki jo nyt levitetä pelloille (sekä luomupelloille että tavanomaisílle)?

Voitaisiinko karjanlantaa käsitellä niin, että fosfori saataisiin tehokkaammin käyttöön?

Entä luomulannoitteiden (http://www.yara.fi/fertilizer/products/organic_fertilizer/index.aspx) verotus? Niissähän fosforia menee hukkaan (ks. keskustelu yllä). Eikö luomufosforilannoitteille  (apatiitti ja bioapatiitti) pitäisi vasta kova vero laittaakin tai peräti niiden (jalostamaton) käyttö kieltää?

Kommentteja?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.13 - klo:06:21
Kansanedustaja Anne Kalmari esitti tänään HS:ssä todella tarkastelun arvoisen teorian (tai havainnon):

hän viittasi siihen, miten suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, otetaan jätevedestä fosfori talteen, jopa 95-prosenttisesti.

Sitten kuitenkin talteenotetut ravinteet käytetään pääosin hyväksi kaupungin omassa viherrakentamisessa. Ja ilmeisen suruttomasti, fosforitasoilla, jotka maataloudessa eivät enää ole sallittuja. Moottoritieluiskia, tekokukkuloita, meluvalleja. Kalmari kertoo itse ottaneensa näytteen tienpengasta, ja tutkituttaneensa sen ravinnepitoisuudet, "järkyttävin" tuloksin.

Näin kaupungin fosforin "pistekuormituksesta" on päästy eroon, mutta se onkin muuttunut hajakuormitukseksi. Lopputuloksena Helsingin ja Turun edustoilla rehevöityminen on edelleen kaikkein pahinta. Vaikka tavallaan "kaikki on tehty" ...

Kalmari totesi, että Helsingin fosfori riittäisi koko Uudenmaan maatalouden tarpeisiin. Hän ei tuonut esille sitä, miten tuo fosfori sinne pelloile saataisiin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.13 - klo:04:29
Lähetin tällaisen kirjeen:
_________________________

Marjukka Porvari
John Nurminen Säätiö


Otan yhteyttä vailla konkreettista ehdotusta kiinnittääkseni huomiotanne - kun Itämeren kohtalo on meidän asiamme myös - tähän Science Daily palstalla olleeseen tiedeuutiseen:

Agricultural Phosphorus Recovery

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/10/131009100116.htm

Käsittääkseni säätiönne on ollut tukemassa erilaisia Venäjän hankkeita, tässä fosforin vähentämispyrkimyksessä, mm. Pietarissa.

Jos tuo keksintö / konsepti on toimiva, se minusta voisi olla avuksi Leningradin alueen kana- ja sikatalouden suurien ongelmallisten lantamäärien käsittelyssä.
 

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry.
http://tuottavamaa.org/


PS. Asia on varmasti monimutkainen, enkä tiedä siitä enkä edes teidän toiminnastanne asian tiimoilla tarpeeksi. Olisin tässä pyytänyt kuitenkin sellaista lyhyttä "kuittausta", että olette saaneet tämän viestin, ja "mietitte" asiaa tms.

_________________________

Sain vastauksen:
_________________________

Hei Heikki,

kiitos yhteydenotostasi! Seuraamme kyllä säätiöllä aktiivisesti kehitystä ravinteiden ja erityisesti fosforin kierrätykseen liittyen. On todellakin avainkysymys planeetan kannalta, ettei niukaksi luonnonvaraksi tulevaisuudessa muodostuvaa fosforia tuhlata.

Leningradin alueen eläintiloille ollaan ehdotettu monenlaisia teknologioita, jotta lannassa olevat ravinteet saataisiin takaisin kiertoon eivätkä ne päätyisi vesistöihin. Toistaiseksi kaikkiin teknologioihin on sisältynyt niin suuria investointi- ja käyttökustannuksia tai toiminnallisia riskejä, että alueen eläintilat eivät ole olleet halukkaita ottamaan niitä käyttöön. Myöskään lopputuotteille ei ole Venäjällä ollut markkinoita tilanteessa, jossa valtio subventoi mineraalilannoitteiden käyttöä.  Esteeksi käytölle ovat tähän asti muodostuneet myös logistiikkakustannukset Keski-Venäjälle, jossa Venäjän pellot sijaitsevat.

Esittämäsi teknologia on tutun kuuloinen myös jätevesipuolelta, ja vaikuttaa varsin hyvältä. Välitän siitä tietoa eteenpäin oblastin eläinlannan kanssa työskenteleville tahoille. Suurimpana pullonkaulana tällaisten uusien teknologioiden käytössä on useimmiten kaupallistaminen ja markkinoille saaminen. Odotan siis innolla, koska tästä teknologiasta saadaan ensimmäinen kaupallinen sovellus, jota voi alkaa tarjoamaan oblastin eläintilojen omistajille.


Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa,

Marjukka Porvari
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.12.13 - klo:06:53
Fosforin kierrätysasiassa on optimismiin syytä. Kehitetään koko ajan uusia menetelmiä, ja nitä otetaan jo käyttöön:

Europe's First Phosphorous Recycling Facility Announced in UK (http://www.waste-management-world.com/articles/2010/09/europes-first-phosphorous-recycling-facility-announced-in-uk.html) 

Tässä esitellään vähän takemmin tuon Crystal Green -menetelmän teknologiaa (http://www.ostara.com/technology). Tässä vähän kaupallisempaa tiedotusta (http://www.crystalgreen.com/) asiasta. jossa väitetään, että kehitetty lannoite ei olisi niin taipuvainen "karkaamaan" pellolta. Mielenkiintoinen juttu, kaiken kaikkiaan.

Uutinen tosin korostaa liikaa asian ainutlaatuisuutta ja ensimmäisyyttä: toimeliaisuutta on jo eri puolilla Eurooppaa, Suomessakin, vaikkakin muilla menetelmillä.

Uutisessa on myös eräs outo yksityiskohta: tästä fosforiasiasta yleensa haastatellaan siinä lordi Peter Melchettiä, johtajaa Soil Associationista - eli paikallisesta Luomuliitosta! Miksi häntä, kun minun järkeni mukaan tätä kyseistä keksintöä (eli sillä tuotettuja lannoiteita) ei saisi kuitenkaan käyttää luomuviljelyssä?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.12.13 - klo:08:51
Ilta-Sanomien joulunumerossa oli varsin merkillinen koko aukeaman juttu Soklin kaivoksen avaamisesta, joka oli tehty Joulupukin haastattelun muotoon, ilmeisesti siitä ideasta lähtien, että Soklin kaivos sijaitsee Korvatunturin lähellä (juttua en löytänyt netistä). Vaikka "haastattelussa" Joulupukki esittääkin mielipiteitä tyyliin "toisaalta - toisaalta", hän silti myös lietsoo epäluuloa koko hanketta kohtaan, ja "maistelee" myös sitä mahdollisuutta, että fosfori jätettäisiin sinne maan poveen.

Tätähän ei tietysti "oikea joulupukki" - jonka viimeistään tonttujen laajamittaisen tiedustelutoiminnan ansiosta voimme kuvitella kaikkitietäväksi - tekisi, vaan asettuisi ehdottomasti Soklin avaamisen kannalle, jotta sitäkin kautta maailman kiltit (ja tuhmatkin) lapset saisivat varmasti joulupuuronsa (tuhmat ehkä hetken nurkassa seisottuaan). Tietysti Joulupukkikin voi toivoa, että kaivoshanke toteutetaan niin, että siitä on mahdollisimman vähän Lapin luonnolle haittaa.

Sinänsä jutussa oli sekin outo piirre, että asiassa kovasti korostettiin hankkeen norjalaisuutta (aukeaman kulmassa mm. Norjan lippu). Vaikka mekin olemme tätä myyntiä Yaralle paljonkin kritisoineet, sanoisin, että nyt "on myöhäistä rypistää". Nyt norjalaisuus on hankkeen arvioinnin kannalta täysin epärelevantti asia.

Luomua ei Joulupukki sentään tuonut esille (eikä siis myöskään sitä aika "tiukassa" olevaa virheellistä käsitystä, että luomu ei olisi lainkaan  riippuvainen maailman niukkenevista fosforivaroista, ainoastaan tehoviljely).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.14 - klo:16:19
Saksalaiset ilmoittavat myös keksineensä (http://www.fraunhofer.de/en/press/research-news/2014/march/recovering-valuable-substances-from-wastewater.html) menetelmän (menetelmiä?) fosforin talteen ottoon ja kierrätykseen. Asiaa siis esitellään parin viikon päästä Hannoverin messuilla.

Uutisessa toki ja nimenomaan kerrotaan, miksi tämä tutkimus ja tuotekehittely on tarpeen. Mutta toisaalta tuodaan esille, että varsinaiseen paniikkiin eli hätäilyyn asiassa ei ole aihetta: fosforia arvioidaan ihmiskunnalle nyt riittävän 250 vuotta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.14 - klo:06:20
Tuolla jo sanoinkin, että tähän Sirpa Pietikäisen sekoiluun (http://blogit.iltalehti.fi/sirpa-pietikainen/2014/03/25/ruuantuotanto-kokonaan-luomuun-vuoteen-2050-mennessa/) on taidettu tiiviisti koota luomuviljelyä koskevat väärinkäsitykset.

Tässä on fosforia koskeva (lihav. HJ):

Quote
Luomutuotanto tarjoaa tulevaisuudessa hiilineutraalin tuotantomuodon, lisää typen eikä kuluta forsforin luonnossa esiintyvää määrää, ja vähentää lannoitteiden vesiä rehevöittävää haittavaikutusta. Lannoitus hoituu tehokkaasti maankäytön sekä lajikekierron avulla. Luonnossa esiintyvät typpi- ja fosforimäärät niukentuvat jatkuvasti, mikä nostaa entisestään maatalouden kustannuksia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia ja tekee luomutuotannosta aiempaa tärkeämmän tuotantomuodon.

En voi tuota juuri muuten tulkita kuin että Pietikäinen kuvittelee myös fosforia saatavan "lajikekierrolla" eli kuvittelee, että on myös fosforia sitovia kasveja.

Ja/tai hän kuvittelee, että luomussa kiertää ihan kaikki, eikä mitään pakene pellolta? Tai kuvitteleeko hän peräti, ettei luomuviljelyssä tarvita fosforia?

Quote
Luonnossa esiintyvät typpi- ja fosforimäärät niukentuvat [...]
(lihav. HJ)

Pitänee siis yrittää olla tarkkana sen typen kanssa, jota ilmakehässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4) on vain vaivaiset 78% ...  8)

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.14 - klo:09:05
Muuten aika hyvässä Wikipedia-artikkelissa "Luomutuote" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomutuote) oli tällainen lause (lihavointi HJ) tällaisessa yhteydessä:

Quote
Luomutuotanto etsii ratkaisuja maatalouden ongelmakohtiin. Koska keinolannoitteiden valmistukseen kuluu paljon fossiilisia polttoaineita, luomutuotanto käyttää mm. typensitojakasvien ilmasta sitomaa typpeä ja eloperäisiä lannoitteita. Keinolannoitteissa käytetty fosfori tulee kaivannaisena loppumaan maapallolta noin 50 vuodessa, joten uusia ratkaisuja lannoittamiseen on etsittävä.

Mitä tuo virke tuossa tekee, koska luomusta ei asiaan ole pelastusta? Ellei sitten usko luomun ja fosforin osalta jotain sellaista, johon esim. Pietikäinen (ks. edellä) näyttää uskovan? Olisiin sen virkkeen oikeastaan halunnut poistaa, mutta sitten päädyin siihen, että lisään perään tämän:

Quote
Luomutuotannosta ei tässä asiassa ole kuitenkaan apua, koska uudet tehokkaat keinot fosforin kierrättämiseksi käyttävät kemiallisia menetelmiä, ja syntyvät kierrätyslannoitteet ovat siten automaattisesti luomusääntöjen kieltämiä.

PS. Siitä, että onko ylipäänsä se tapahtuva "50 vuodessa", on jo keskustelua edellä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.10.14 - klo:12:13
Tässä Carlo Leifertin argumentissa luomun puolesta fosforin kautta (tässä tilaisuudessa (http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/), oletettavasti Marja-Riitta Kottilan mukaan) ...

Quote
– Ilman fosforilannoitusta tavanomaisessa tuotannossa saatavat sadot jäävät alle puoleen nykyisistä. Tulevaisuudessa mineraalilannoitteet on korvattava kierrättämällä eri lähteistä tuleva biojäte lannoitteeksi, ja typpilannoitteet on korvattava kasvattamalla pelloilla typensitojakasveja, hän huomautti.

... on vähintään kolme vikaa:

1. Luomusadot jäävät jo nyt "alle puoleen nykyisestä" tavanomaisesta tuotannosta
2. Mistä hän kuvittelee löytyvän fosforia luomupelloille, jos nykyinen "loisiminen" loppuu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762)? (Kyseisen ranskalaistutkimuksen mukaan 73 prosenttia!)
3. Luomu ei ole erityisen ansiokas tässä fosforin kierrättämisessäkään kuten olemme jo v. 2009 painokkaasti todenneet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.14 - klo:08:11

Yhtenä "mineraalifosforin" ongelmana mainitsi Carlo Leifert tässä luomutilaisuudessa (http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/) tämän:

Quote
Tulosten mukaan kasviperäiset luomutuotteet sisältävät enemmän ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, mutta vähemmän terveydelle haitallista raskasmetallia kadmiumia.
[...]
Mineraalifosforilannoitteet puolestaan sisältävät kadmiumia. Vaikuttaa siltä, että keinolannoitus heikentää ruoan ravintoarvoa, Leifert päätteli.

Nyt kuitenkin jo tässä vanhassa Ruokatiedon (oli silloin tietysti Finnfood) uutisessa vuodelta 1996 ...

Suomi pyrkii pitämään kadmiumlannoitteet yhä kiellettyinä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomi-pyrkii-pitamaan-kadmiumlannoitteet-yha-kiellettyina)

... kerrotaan, että:

Quote
Suomi hioo kadmiumkantaansa työryhmässä, johon on koottu alan asiantuntijoita. Suomi pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että menetelmä, jolla kadmiumia voidaan poistaa lannoitteiden raaka-aineesta fosfaatista, saataisiin EU:n tuella teolliseen käyttöön.

Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.
(lihav. HJ)

Mikähän on tämän poistomenetelmän status tänään? Millä hinnalla kadmium saadaan fosforilannoitteista pois?


Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.14 - klo:08:32
Tällainen kalvosarja löytyi tästä kadmium-kysymyksestä (2012, pdf):

Phosphate fertilizers and the Cadmium issue (http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/euromed_presentations/hoxha_fertilizers_cadmium_en.pdf)

Siitäkään ei löydy arviota hinnnoista.

Mutta useampi menetelmiä tässä asiassa siis joka tapauksessa on tarjolla. Netistä myös näkyy, että asiaa aktiivisesti tutkitaan.

Lupaavin menetelmä (josta on kyllä variantteja) on esityksen mukaan "co-cristallisation". Täytyy tässä vielä itselleen selvittää, mika se on ...  ;)

***

Tämä luomuväen "mineraalifosforin" kauhistelu ja välttäminen kyllä jotenkin muistuttaa sen nuoren idealistin käytöstä, joka on päättänyt pelastaa maailman pukeutumalla pelkästään käytettyihin vaatteisiin - eikä ollenkaan mieti, mistä niitä käytettyjä vaatteita sinne "divariin" tulee.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.10.14 - klo:14:18

Rohkeasti Suomen VTT uskaltaa julistaa:

VTT: Fosforipulaa ei tule (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vtt-fosforipulaa-ei-tule)

Onko VTT:llä "plakkarissa" nyt joku oma, erityisen hyvä ratkaisu, kehitelmä tähän (lihav. HJ):

Quote
VTT:ssä kehitetyn talteenottopuhdistamon avulla jätevedestä voitaisiin ottaa talteen paitsi fosfori, myös hiili ja typpi. Tällaisten puhdistamojen rakentaminen on teknisesti täysin mahdollista, mutta hinta on vielä korkea.

Mutta eikö tämän pitänyt (ks. edellä) olla myös hallinnassa, ja (ainakin) kadmiumin poiston aika halpaa, so. nostavan lopputuotteen hintaa vain 5%:

Quote
Etenkin uusien fosforiesiintymien ongelma on, että niiden malmissa on monesti kadmiumia tai uraania, mikä vaikeuttaa niistä saatavan fosforin käyttöä.

Kukahan sen arvion v. 1996 teki? VTT?  8)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.14 - klo:03:57
VTT:n sivuilta löytyy tällainen uutinen keväältä, jossa lisätietojen antaja on VL:nkin uutisessa mainittu Mona Arnold:

VTT: Metallit ja mineraalit talteen jätteistä (http://www.vtt.fi/news/2014/11032014_gww.jsp)

Siitä ja sen linkeistä löytynee lisätietoa. Tutustutaan ja raportoidaan, jos jotain mullistavaa on keksitty. Ja ollaan kuulolla, mitä tuosta (jo ainakin "kehitetystä") talteenottopuhdistamosta nyt muuta kirjoitetaan.

***

Fosfori oli sitten eilen esillä myös MTV3:n uutisissa:

Suomen lantaongelmaan etsitään ratkaisuja  (http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-lantaongelmaan-etsitaan-ratkaisuja/4429192)

Onko tavallaan niin, että ongelma on loogisesti vähän sama fosforin osalta sekä jätevedessä että lannassa:

Quote
Ongelma on kuitenkin se, että lannan kuljettaminen paikasta toiseen tulee liian kalliiksi.
- Tietenkin pitäisi saada ravinteita vähän konsentroitua eli ravinnepitoisuuksia pitäisi saada nostettua, jolloin kuljetuskustannukset olisivat alhaisempia. Nykyisinhän lannasta suurin osa on vettä ja veden kuskaaminen on todella kallista, selittää Ylivainio.

Se fosfori jätevedessäkin pitää saada "konsentroitua"! Löytyisikö näissä tutkimuksissa mitään "synergiaa"?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.15 - klo:07:41
Hesari kertoi tänä aamuna tämän:

Miljoonan kanan kanala alkaa suitsia päästöjään Venäjällä (http://www.hs.fi/kotimaa/a1428310890969)

Tästä kanalastahan on täällä ollut jo puhetta. Päästöjen hillinnän osalta löytyy nyt optimismia.

Quote
Lanta-altaiden ympärille on tarkoitus rakentaa ojat. Niistä vedet ohjataan selkeytyksen kautta suodattimiin, jotka ottavat talteen kiintoaineen ja fosforin. Bioptec-yhtiön fosforisuodattimet on todettu Ruotsissa tehokkaiksi fosforinkerääjiksi.

Kainaloartikkelissakin optimismi siltä osin jatkuu ...

Pelättyä pienempi uhka Itämerelle (http://www.hs.fi/kotimaa/a1428310714810?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-2)

... mutta ei fosforin uudelleen käytön osalta:

Quote
Kokonaisratkaisua Venäjän lantaongelmaan ei saada – ravinteiden kierrätys ei toimi Suomessakaan.

Jos lanta-altaat pitävät, lanta on Knuuttilan mukaan parempi pitää altaissa tai suppealla alueella kasassa kuin levittää pelloille, joita ei viljellä.

"Lannan levittäminen viljelemättömälle pellolle lisää oleellisesti huuhtoutumien riskiä, koska ravinteita ei poistu lainkaan sadon mukana", Knuuttila sanoo.

Arkijärkeni mukaan asiassa pitäisi kehittää ratkaisu, jossa lannasta tehtäisiin kevyttä forforilannoitetta, jota sitten kannattaisi kuljettaa kauaskin, sellaisille pelloille, joita viljellään.

Tästähän otimme yhteyttä (ks. edellä 25.10.13) John Nurminen Säätiöön ja Marjukka Porvariin, jotka molemmat mainittiin tuossa Hesarin uutisessa. Nyt voi olla, että myös tähän asiaan on apua noista Bioptec-yhtiön fosforisuodattimista, tästä täytyy ottaa paremmin selvää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.15 - klo:12:31
Tämä "vanha asia" ei näytä poistuvan millään otsikoista tai "agendalta" vaan sinne se aina hiipii tai putkahtaa:

Häkämies myi pilkkahinnalla, nyt lannoitteiden hinnat karkaavat käsistä (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3353149/hakamies-myi-pilkkahinnalla-nyt-lannoitteiden-hinnat-karkaavat-kasista)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.15 - klo:08:17
Mielenkiintoinen tieto (Maaseudun Tulevaisuus):

GTK: Fosforia on muillakin kuin Yaralla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/gtk-fosforia-on-muillakin-kuin-yaralla-1.106953)

Ja mielenkiintoinen tieto on tämäkin:

Quote
EU:n fosforivarat Suomessa
[...]
EU:ssa fosforia tuotetaan vain Suomessa.

Ei ole maamme köyhä tai ainakaan välttämättä siksi jää ...

Maaseudun Tulevaisuudellla on tietysti faktat hallussaan - eikä sen valtaosalle lukijoistaan tätä olisi tarvinnut kertoakaan:

Quote
Fosforia ei voi korvata maatiloilla muilla aineilla.

Eikä siis mitään haihattelua siitä, miten asian voisi täysin hoitaa (luomu)kierrätyksellä!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.15 - klo:07:10
Juha Nurminen (John Nurmisen säätiö) kertoi tänään HS:n Vieraskynä-artikkelissaan, että tässä kipsiniksissä olisi edetty, eli fosfori saataisiin sillä pysymään pellossa paremmin, mutta kuitenkin siis viljelykasveille hyvin saatavana:

Peltojen kipsikäsittely pelastaisi Saaristomeren (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1429243653979)

Quote
Saaristomerelle on kuitenkin virinnyt uusi toivo. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) asiantuntijat ovat vuosien kokeilujen jälkeen vahvistaneet, että uusi mullistava keino, peltojen kipsikäsittely, voi leikata maatalouden päästöjä merkittävästi etenkin eteläisessä Suomessa.

Kipsin peltolevityksellä Suomi voisi toteuttaa melkein puolet Itämeren suojelukomission Suomelle asettamasta 330 fosforitonnin päästövähennystavoitteesta.

Kipsiä on runsaasti saatavilla, ja näin se suurinpiirtein toimisi:

Quote
Kipsi on helppo levittää syyskynnön aikana kalkituskalustolla. Kipsi liukenee maanesteeseen eikä siis koveta maata. Menetelmä perustuu maan mururakenteen paranemiseen eikä vähennä satomääriä, kun kasvit voivat hyödyntää peltoihin pidättyvän fosforin.

Eikä menetelmä ole hinnalla pilattu:

Quote
Etelä-Suomen tarkoitukseen soveltuvien peltojen kipsikäsittely, jolla saataisiin aikaan noin 150 fosforitonnin vähennys, maksaisi 55 miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan kipsi vaikuttaa peltomaassa vähintään viisi vuotta, joten operaatio maksaisi vain 11 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on pieni verrattaessa esimerkiksi maatalouden ympäristötukeen, jota maksetaan runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Suuren luokan pilottihanketta valmistellaan.

Noin siis Juha Nurminen. Itselleni tuli mieleen - tämä on nyt ihan spekulaatiota - että onkohan tuolla menetelmällä "synergiaa" suorakylvön kanssa? Nythän suorakylvön epäilijät ovat tuoneet esiin, että tietyssä vaiheessa siinä menetelmässä ongelmana Suomessa on liukoinen fosfori (vaikka se toisessa vaiheessa onkin hyvä menetelmä fosforinkin pitämiseen maassa). Tuossa Nurmisen artikkelissa mainittiin, että "kipsin on todettu [...] pienentävän liuenneen fosforin päästöjä 30 prosenttia". Tosin tuossa puhuttiin, että levitys tapahtuisi "syyskynnön" aikana, mutta varmaankin kipsin levittämiseen olisi suorakylvössäkin konstinsa. Tai sitten ei ole, eikä ko. synergiaa ole?

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.04.15 - klo:07:52
Hesarin mielipidepalstalla tänään Raimo Laakia puhui fosforin kierrättämisen tärkeydestä, ja mainitsi, että joka kierroksella häviää ruoan muodossa "useita kymmeniä prosentteja" tästä kierrosta, ruoan viljelyn kannalta, koska se parhaassakin tapauksessa aivan valtaosin menee maisemoinnin käyttöön. Siitä tuli mieleen, että onko meillä tästä poistuvasta osuudesta ihan tieteellistä arviota?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.15 - klo:14:01
Tässä ESS:n uutisessa ei varsinaisesti ole uutta, mutta osoittaa ehkä, että tämä idea on "kuuma":

Kipsi voi vähentää fosforin valumista pellolta mereen (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/05/09/kipsi-voi-vahentaa-fosforin-valumista-pellolta-mereen)

Vaikka se ei olisi ratkaisu kaikkialle - miksi tässä asiassa sellaista yleispätevää ratkaisua edes tarvittaisiin? Tai tarvittaisiin tietysti, mutta jos - edes väliaikaisesti - näin voitaisiin edetä, edes osittain, niin niin kai pitäisi tehdä?

Quote
Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi sitä ei voi kuitenkaan levittää järvien ympäröimille pelloille. Sen sijaan meressä on luontaisesti sulfaattia.

Kipsin käyttö fosforin sitomiseen sopii erityisesti savipelloille Saaristomeren rannikolla, missä kuormitus on peräisin pääosin Suomen maatalouden päästöistä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.15 - klo:04:44
Tämä asia odottaa edelleen ratkaisuaan, kertoo YLE:

Karjanlanta on arvotavaraa – ravinteet halutaan kiertoon eikä polttoon (http://yle.fi/uutiset/karjanlanta_on_arvotavaraa__ravinteet_halutaan_kiertoon_eika_polttoon/8010989)

Eli lantaa ja siinä olevaa fosforia olisi viljelyskasvien kannalta yhteensä ihan passeli määrä, mutta se on väärissä paikoissa.

Tästä hankeesta ...

Quote
Pohjanmaalla on vireillä lantatehdashanke. Siellä olisi tarkoitus muuttaa lantaa helpommin kuljetettavaan muotoon ja etsiä uusia käyttötapoja. Viljelijöiden on nykyään helpompi käyttää lannoitetehtaiden teollisia tuotteita kuin palata aiemmin tuttuun lannanlevitykseen.

... haluaisi kuulla enemmän, mutta tarkemmin yksilöiviä tietoja ei tuossa uutisessa ollut, enkä "kuukkelillakaan" löytänyt lisää.

Hevosten lanta tuli myös esiin:

Quote
Hänen mukaansa lantaa voisi polttaa, mutta Luken Tarja Haaranen on tätä vastaan. Kiertotaloudessa halutaan myös lannan typpi talteen, joka poltettaessa haihtuu taivaan tuuliin. Lannan poltto on mahdollista erikoislaitoksissa, mutta esimerkiksi Vantaan uudelle jätteenpolttolaitokselle ei oteta hevosenlantaa vastaan. Uudessa hallitusohjelmassa haluttaisiin kuitenkin mahdollistaa hevosen lannan polttaminen ja aiheesta on tehty aiemmin jo eduskuntakysely.

Ilmeisesti tuossa polttamisessa on EU:n (ja Luken Haarasen) näkökulmasta ongelmana juuri tuo ravinteiden tuhlautuminen (tavanomaisessa) polttoprosessissa. Mutta katsotaan, mitä uusi hallitus tässä keksii.

Hevosia on Suomessa n. 75 000, joten niiden lantaongelmakin on kertaluokkaa pienempi kuin lehmillä (n. 900 000) tai sioilla (n. 1,2 miljoonaa). Mutta ongelma saattaa olla kasvamaan päin:

Hevosten määrä kasvaa huimasti – alan osaajista puutetta (http://yle.fi/uutiset/hevosten_maara_kasvaa_huimasti__alan_osaajista_puutetta/6786052)

Quote
Lisääntyvä harrastajamäärä kasvattaa myös hevosten määrää. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus arvioi hevosmäärän kasvavan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 75 000:sta noin 130 000 hevoseen.

Kun käytännössä kaikki hevoset ovat harrastuskäytössä, luultavasti sitten ne ja niiden lantakin ovat ravinnekierron kannalta usein väärässä paikassa, so. esim. taajamien lähellä (kuten vaikka ylemmässä uutisessa mainitun ratsastustallin hevoset Vantaalla).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.15 - klo:15:22
Tästä keksinnöstä oli Iltalehdessä tänään innostunut, lähes haltioitunut kuvaus:

Pee-powered toilet designed to keep refugees safe (http://www.scidev.net/global/technology/news/pee-powered-toilet-refugees-safety-light.html)

Iltalehden jutussa ko. keksinnön soveltamisalue oli kuvattu tuota laajemmaksi, melkeinpä ratkaisuna koko kehitysmaiden energiaongelmaan.

En vielä voi sanoa tuntevani ko. keksintöä, mutta en olisi niin kauhean innostunut, jos on noin, mitä tuossa linkatussa artikkelissa, sen ingressissä sanotaan:

Quote
Microbial fuel cells turn nutrients in urine into electricity
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.15 - klo:08:24
Wikipediassa oli fosforista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fosfori) lauseet:

Quote
"Keinolannoitteisiin käytetty fosfori on kaivannainen, joka uutisen mukaan loppuu noin 50 vuodessa[3]. Luomutuotannossa käytetään kierrätettyä fosforia."

Lisäsin perään lauseen:

Quote
Koska luomuviljelyn kierrätys kuitenkin nojaa tavanomaisen viljelyn ravinnepanoksiin erityisesti fosforin osalta, sekään ei ole tältä riskiltä turvassa eikä siis asiassa mikään vaihtoehto.

Ainakin vielä se on siellä saanut olla. Yritän vielä lisätä lähdeviitteen siihen tiettyyn ranskalaistutkimukseen, eli tähän:

To what extent does organic farming rely on nutrient inflows from conventional farming? (http://iopscience.iop.org/1748-9326/8/4/044045/article)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.15 - klo:06:02
Joku suomalainen Wikipedian päivittäjä haluaa kuitenkin ylläpitää käsitystä tästä luomuviljelyn ikiliikkujasta:

Quote
On arvioitu, että tunnetut fosforivarannot loppuvat n. 50 vuodessa (lähde?). Se merkitsisi nykyiselle tehomaataloudelle katastrofia ja ruoan tuotannon puolittumista. Kaivannaisen fosforin loppuminen tarkoittaisi mm. paluuta peltojen lannoittamiseen eläinten lannalla.

Riittävyysarvoiden isosta haarukasta oli jo ollut artikkelissa puhetta, mutta niin vaan taas siinä esitetään tuo 50 vuotta. Ja vain tehomaatalous kärsisi, luomu jatkaisi loputtomiin eläintensä lannalla (vaikkei tuossa luomuviljelyä nimeltä mainittukaan).

Luodaan myös virheellinen kuva siitä, että tavanomainen maatalous ei nyt käyttäisi eläinten lantaa, siihen täytyisi muka "palata".

Jos fosfori todellakin loppuu, ei se muuten merkitse "ruoan tuotannon puolittumista", se merkitsee ruoan tuotannon loppumista, ihmiskunnan tuhoa.

Miten tuon kaiken nyt korjaisi, paitsi poistamalla nuo lauseet?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.15 - klo:08:18
Joku oli sinne (eilen?) ihan viimeiseksi lisännyt nämä kaksi lausetta:

Quote
Myös ihmisten jätöksistä fosfori voidaan nykyisin hyvin tehokkaasti eristää ja rakeistaa lannoitteeksi. Tämä onnistuu pian esimerkiksi Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolla.

Niinpä. Josta olemme täälläkin jo puhuneet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103).

Ja sen lisäksihän on jo lupaavia yrityksiä (tai ainakin "konsepteja") siinäkin, että fosfori saataisiin napattua jopa vesistöistä, joihin sitä on (maataloudesta ym.) tarkoittamatta päässyt, ks. edellä.

Tuosta suomenkielisen Wikipedian fosforiartikkelista on ilmeisesti menossa jonkinlainen "taistelu" ...
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.15 - klo:05:44
Tämä Dodo ry:n aktio ja demonstraatio on kyllä itsessään hauska ja opettavainen ...

Ihminen tuottaa kasveille nestemäistä kultaa (http://www.hs.fi/tiede/a1440383103176)

... vaikka käytännön johtopäätöksissä siinä kyllä vielä hapuillaan, eli eri ideat siinä tuntuvat hyvin epäkäytännöllisiltä.

Pitääkö tämä edes sellaisenaan paikkansa vai onko kyseessä vain osatotuus (sanojana yliopettaja Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulusta):

Quote
"Jätevedenpuhdistuslaitoksessa fosfori saostetaan kemiallisesti. Siitä tulee huonosti liukenevaa, jolloin kasvien on vaikea käyttää sitä. Siksi jätevesilietteet eivät ole kovin tehokkaita lannoitteita. Typpi poistuu lietteen mukana tai haihtuu ilmaan. Se ei päädy rehevöittämään vesiä mutta menee hukkaan."

Voi olla totta lietteen osalta, mutta onko tuossa nyt kokonaan unohdettu ratkaisut, joissa fosfori ja typpikin napataan talteen, ja niistä valmistetaan ihan erillistä lannoitetta?


PS. Typen osalta toistetaan uutisessa tämä vanha ...

Quote
Fosfori, typpi ja kalium ovat kasvien pääravinteita, joita tavataan levittää pelloille keinolannoitteina kasvua takaamaan.

Niiden saatavuuteen liittyy tulevaisuudessa ongelmia. Fosfori on kaivannainen, jonka varantojen on eri tutkimuksissa arveltu ehtyvän 50–370 vuodessa. Typpilannoitteiden valmistaminen syö fossiilista energiaa. Sen käyttöä pitäisi vähentää roimasti, jottei maapallo lämpenisi liikaa.
(lihavv. HJ)

... vaikka tiedetoimittajien tiedossa pitäisi varmasti kyllä olla, ettei sen valmistus (tulevaisuudessa, siitähän oli puhe)  ole mitenkään kiinni fossiilisista energiasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.15 - klo:06:25
Eräs näistä biotalouden kärkihankkeista (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150902_biotaloudessapaljonpotentiaalia.html) on tämä:

Quote
Kärkihanke 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Kiertotalouden avulla voidaan sekä parantaa ympäristön tilaa että luoda maahan uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.

Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi vähennetään vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä sekä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan. Erilaiset kokeiluhankkeet lisäävät materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa. Hallitus myös käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostus- ja kokeiluohjelman.

Tuosta ei nyt vielä osaa sanoa muuta kuin että mielenkiintoista. Erityisen jännää on, mitä "parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä" pitää sisällään.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.09.15 - klo:06:36
Nyt Yara sitten kuitenkin on päätynyt tällaiseen ratkaisuun:

Soklin kaivoshanke jäihin - Yara ei pidä kannattavana (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/soklin-kaivoshanke-j%C3%A4ihin-yara-ei-pid%C3%A4-kannattavana)

Ei tuossa välttämättä mitään kovin dramaattista tapahtunut. Siellä se malmi säilyy maan uumenissa, mitään pyytämättä, ja on sitten joskus käytettävissä.

Hupaisasti Vihreä Lanka haluaa yhä harhaanjohtaa tähän tapaan uutisoinnissaan (lihav. HJ):

Quote
Fosfori on käytännössä uusiutumaton luonnonvara ja se on lannoitteena elintärkeä nykyiselle tehomaataloudelle.

Vai onko tuo enää hupaisaa? Kyllä se alkaa olla jo ärsyttävää. (Kerroinpa ärsyyntyneisyydestäni sielläkin.)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.10.15 - klo:13:29
Tommi Parkkonen Iltalehdessä oli löytänyt nk. Makera-hankkeista seuraavan ...

Quote
"Yhteisöllisyys poronhoidon muutoksen voimavarana" (174 000 euroa)

... ja löysi siitä pilkallisen otsikonkin kolumnilleen:

Hallituksen kärkihanke: yhteisöllinen poro! (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101220510418_uu.shtml)

Mutta kun hänen - ilmeisesti myös - turhanaikaisiksi luokittelemien hankkeittensa joukossa olivat myös nämä ...

Quote
"Fosforilannoituksen satovasteet moderneilla korkean satopotentiaalin lajikkeilla" (210 000 euroa)
"Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa" (300 000 euroa)

... niin siinä hän kyllä iski (pilkka)kirveensä kiveen!

Jos - tietysti täytyy niin sanoa - varsinkin tuolla jälkimmäisellä hankkeella olisi tulosta ... niin sillä voisi olla ... jopa maailmanhistoriallista merkitystä!

***

Jos kansanedustaja Timo Harakka (SDP) kutsuu mm. noita hankkeita "navettanäpertelyksi", niin hänellä pitäisi olla rohkeutta kutsua hallituksen luomuviljelyn lisäämiseen sijoittamaa, ja yhä budjetissa olevaa noin 50 miljoonan määrärahaa jollakin ikävällä nimityksellä. Mutta sellaista rohkeutta hänellä ei ole (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=393).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.15 - klo:08:57
Jos tämä on nyt näin osoitettu todeksi ...

Venäläistehtaan fosforivuoto oli valtava koko Itämeren mittakaavassa – todellinen suuruus paljastui vasta nyt (http://www.hs.fi/kotimaa/a1449026886174)

... niin eikö Suomen ympäristötieteilijöiden ja -viranomaisten pitäisi nyt oikeastaan nöyrästi pyytää anteeksi Suomen maanviljelijöiltä - ja etenkin Suomenlahden seudun, itäisen Suomen viljelijöiltä - sitä, miten he aikanaan niin totaalisesti vierittivät syyn fosforipäästöistä ja rehevöitymisestä heidän konttolleen?

Kuten edellä varmaan on selvinnyt, en silti ehdota viljelijöille mitään yleistä "synninpäästöä" ja kehotusta jatkaa niinkuin ennenkin. Ei, kaikki keinot on käytettävä (ja osin vielä löydettävä), joilla fosfori saataisiin mahdollisimman tarkkaan käytettyä juuri ruokatuotantoon, eikä yhtään "yli", Suomenlahteen. Ja se on saatava kiertoon. (http://yle.fi/uutiset/suomi_haluaa_ymparistoon_joutuneet_ravinteet_kiertoon/7702426)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.15 - klo:08:34
Tässä seminaarissa ...

Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari 29.1.2016 - ilmoittaudu mukaan (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomutoimijoiden-kiertotalousseminaari-29-1-2016-ilmoittaudu-mukaan-)

... on sitten kyllä parikin esitelmää ravinteiden kierrätyksestä maataloudessa. Mutta ei sitten kyllä ravinteiden laajemmasta kierrätyksestä. Kun ei oikein pysty olemaan. Nyt jopa toivomme olevamme väärässä, katsotaan sitten kun esitykset ovat netissä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.16 - klo:10:59
Tässä vieraskolumnissaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/maa-ja-mets%C3%A4talous-ilmastonmuutosta-torjumassa-1.135037) MT:ssa Ilkka Herlin toteaa:

"Hyviä keinoja ovat lannan käsittely erillisiksi fosfori- ja typpijakeiksi, jotta niitä voidaan käyttää siellä, missä tarvetta on, eikä niin kuin nykyään jokseenkin summittaisesti. Kutakin jaetta voidaan vielä optimoida sen mukaan, mitä maa-analyysit kertovat maaperän tarvitsevan."

Miten tuo käsittely tapahtuu? Etteikö vain siinä ole käytettävä kemiaa, jonka kautta tuo ei enää luomussa kelpaa? Nyt en tiedä.

Tällaisen sivun löysin eri menetelmistä (tästä lienee kyse):

https://bioenergianmahdollisuudet.wikispaces.com/Lannan+fraktionti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.01.16 - klo:10:04
Tämäkin menetelmä näyttää lupaavalta tai jo nyt käyttökelpoiselta:

Puhdistamolietteestä maanparannusrakeeksi (http://www.suomalainenmaaseutu.fi/uutiset/puhdistamolietteest%C3%A4-maanparannusrakeeksi-1.77516)

Quote
Etapin kehittämässä biokaasutusprosessissa lannoite kuivataan vielä termisesti niin, että ulosteperäisen massan bakteerit ja taudinaiheuttajat häviävät. Ennen kuivausta ja rakeeksi puristamista biojätettä mädätetään kuukauden päivät. Lopputuloksena on fosforia, typpeä ja kaliumia sisältävä rae.

Mutta:

Quote
Se harmittaa, että rae ei sovellu luomuun, koska luomussa ei saa käyttää puhdistamolietteitä. Luomutuottajat olisivat kyllä kiinnostuneita orgaanisesta lannoitteesta.

Tämäkin - jo heti artikkelin alussa mainittu - menetelmän kyky kuulostaa oikein hyvältä:

Quote
Valtava keko kaupoista ylijäänyttä ruokaa näyttää sisältävän enemmän muovia kuin biojätettä. Lähes kaikki elintarvikkeemme on kiedottu muoviin, ja siinä kääreessä ne myös jätteenkäsittelylaitoksille kulkeutuvat.

Ei heti uskoisi, että uima-altaallinen muovinsekaista ruokajätettä muuntuu jätteenkäsittelylaitos Lakeuden Etapissa Ilmajoella hetken perästä siistinnäköiseksi lannoitevalmisteeksi, kuivarakeeksi. Muovit pois eroteltuina.

***

Kaikein kaikkiaan, tällä alalla näyttää koko ajan tapahtuvan, uutta löytyy tutkimuksessa ja tuotannossa, meillä ja maailmalla.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.16 - klo:16:33
Varovaisesti nyt - vuosia myöhemmin - on ryhdytty kertomaan, että Kemiran ja erityisesti sen fosforin myyminen oli suunnaton virhe. HS:n pääkirjoitus 7.5.2012 ...

Luonnonvarat nähdään nyt uudenlaisessa valossa (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Luonnonvarat+n%C3%A4hd%C3%A4%C3%A4n+nyt+uudenlaisessa+valossa/a1305561471443)

... ilmaisee asian suorastaan diplomaattisin "understatement" -sanankääntein, [... jne]

... mutta taas tässä Caruna-uutisessa (joka on paperilla ja/tai maksumuurin takana) ...

Harkintaa valtion omaisuuden myyntiin (http://www.hs.fi/mielipide/a1454389208661)

... vaikka muistettiinkin mainita Kemira Growhow:n myynti Yaralle, haitoista ja vahingoista muistettiin mainita vain se, että Yara kohta myynnin jälkeen korotti lannoitteiden hintoja Suomessa.

Oletettiinko, että yleisö yhä muistaa, mitä HS silloin 2012 kirjoitti:

Quote
Yksi esimerkki luonnonvarapolitiikasta on, että Suomi päätti luopua kansallisesta lannoiteyhtiöstään ja sen kylkiäisenä myi norjalaiselle Yaralle lannoitetuotannon sekä siihen liittyneen Siilinjärven apatiittikaivoksen ja Soklin kaivosoikeudet. Nämä kaivokset ovat Länsi-Euroopan ainoat fosforin lähteet, ja fosfori on välttämätön ainesosa niin kasveille, eläimille kuin ihmisillekin (HS 1. 5.).

Tai lukijat yhä muistaisivat, minkä arvoiseksi tuo n. 200 miljoonalla eurolla myyty fosforivarallisuus on arvioitu? (Vinkki: n. 4000 miljoonaa ...)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.04.16 - klo:05:43
Hevosten lanta tuli myös esiin:

Quote
Hänen mukaansa lantaa voisi polttaa, mutta Luken Tarja Haaranen on tätä vastaan. Kiertotaloudessa halutaan myös lannan typpi talteen, joka poltettaessa haihtuu taivaan tuuliin. Lannan poltto on mahdollista erikoislaitoksissa, mutta esimerkiksi Vantaan uudelle jätteenpolttolaitokselle ei oteta hevosenlantaa vastaan. Uudessa hallitusohjelmassa haluttaisiin kuitenkin mahdollistaa hevosen lannan polttaminen ja aiheesta on tehty aiemmin jo eduskuntakysely.

Ilmeisesti tuossa polttamisessa on EU:n (ja Luken Haarasen) näkökulmasta ongelmana juuri tuo ravinteiden tuhlautuminen (tavanomaisessa) polttoprosessissa. Mutta katsotaan, mitä uusi hallitus tässä keksii.

Nyt hallitus pistää asian keksittäväksi:

Hevosenlannan hyötykäyttöhankkeelle haetaan toteuttajaa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hevosenlannan-hyotykaytto-hankkeelle-haetaan-toteuttajaa)

Quote
Hankkeen tavoitteena on edistää hevosenlannan ravinteiden kierrätystä ja energiakäyttöä. Hankkeessa tulee kartoittaa hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuudet ja etsiä hyviä toimintatapoja niin alueille, paikallisesti kuin myös toimijatasolle. Lisäksi hankkeen tehtävänä on toimijoiden ohjaus erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja tarvittavien investointien valinnassa.

Tässä taitaa ongelma olla ainakin osin "toisinpäin" kuin lehmänlannassa. Hevosen lannan lähteet ovat kyllä lähellä viljanviljelyalueita. Mutta ne ovat sitten myös usein hyvin asutetuilla alueilla, joilla ei paljon tai ainakaan tarpeeksi viljelyä harjoiteta ylipäänsä (hyvänä esimerkkinä edellä mainittu Vantaa). Mahdollinen ratkaisu voisi kummassakin tapauksessa siis kuitenkin olla aika samanlainen: "prosessointi" siten, että ravinteita kannattaisi kuljettaa pitkiäkin matkoja.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.16 - klo:06:15
Tämä uutinen kertoo löydöstä, jossa mykoritsasienten avulla voidaan vähentää lannoitustarvetta typen ja fosforin osalta:

Using fungi to decrease need for chemical fertilizers (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160408183655.htm)

Vai kertooko lopulta? Voidaanko vähentää? Varmaan tuo keksintö voi tehostaa kasvien fosforin käyttöä ja sitä kautta lisätä satoja. Mutta ei sekään tietysti tuo maahan fosforia lisää. Ja sitä mukaa kuin nuo kasvit viedään kaupunkiin syötäviksi, fosfori kuitenkin hitaasti maaperästä vähenee.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.16 - klo:06:31
Samaan aikaan toisaalla. Tällainen laaja-alainen selvitys on nyt tehty fosforista, sen kulkeutumisesta eri paikkoihin ja varastoitumisesta, kertoo Eurekalert:

Fertilizer's legacy: Taking a toll on land and water (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-04/asu-flt041116.php)

Tarkoituksena tälläkin selvityksellä on etsiä keinoja fosforin kierrättämiseen lannoitteena eli sen ohjaamiseen juuri oikeaan, haluttuun paikkaan:

Quote
Elser and Powers said the next step is to develop strategies that will reduce the impact of this "legacy P." The pair added that it is important to create new technologies and policies that recycle phosphorus for re-use as fertilizer, rather than allowing it to escape and build up in the landscape.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.16 - klo:04:20
Ilkka Herlinin ja hänen(kin) yhtiönsä Soilfoodin toimeliaisuudesta kertoi HS:

Ilkka Herlinin lannoiteyhtiö välittää mädätettä – ”Olemme ravinteiden Tinder” (http://www.hs.fi/talous/a1460698879525)

En ehkä ihan ymmärtänyt kaikkea tuosta ideasta, mutta se vaikuttaa sellaiselta, että asiaa kannattaa tutkia ja seurata.

Herlin erään toisen kirjoittajan kanssa kirjoitti myös tänään hyvän nk. Vieraskynä-artikkelin Hesariin:

Kiertotalous hyödyttää ympäristöä ja bisnestä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1460863516901)

Tätä mekin olemme tuoneet esille:

Quote
Kaupunkien jätevedenpuhdistuslietteet tulisi käsitellä niin, että ravinteet saadaan turvallisesti käyttöön. Suomessa sekä muualla Länsi- ja Pohjois-Euroopassa fosfori saadaan usein tehokkaasti poistetuksi jätevesistä, mutta fosfori ei ole kasvien kannalta helposti käytettävässä muodossa eikä sitä oteta järjestelmällisesti hyötykäyttöön.

Kun se käyttö maisemointiin ei lopulta ole oikein sitä hyötykäyttöä, vaan enemmänkin "loppusijoitusta". Tai oikeastaan vain yritystä siihen suuntaan, vrt. siihen, miten Helsingin kaupunki on sitten kuitenkin suuri rehevöittävien lannoitteiden päästäjä Itämereen, vaikka yrittää maisemoinnissa käyttääkin vedenpuhdistuslaitoksistaan kerätyn fosforin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:07:27
Tässä kärkihankkeessa on huomionarvoista ja hyvin arvokasta, että sitoudutaan nimenomaan ravinteiden kierrätykseen (eikä "loppusijoitukseen"):

Ravinteiden kierrätys käytäntöön – kokeiluohjelmaan 12,4 miljoonaa euroa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravinteiden-kierratys-kaytantoon-kokeiluohjelmaan-12-4-miljoonaa-euroa)

Toivottavaa on, etteivät Marja-Liisa Tapio-Biströmin - jos hän on tuon projektin johtaja? - tunnetut luomusympatiat eivät vie hanketta väärään suuntaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.04.16 - klo:06:43
Tämän analyysin mukaan fosforista voisi tulla jo lyhyellä aikavälillä jopa (maailmankaupan kautta) globaali ongelma:

Intensive farming in the tropics could require huge phosphorus 'tax' (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160418120329.htm)

Asia sen mukaan liittyisi erityisesti tropiikin peltoihin. En kyllä täysin ymmärrä, miksi pellot muuallakaan pärjäisivät, jos niistä poistuvaa fosforia ei sitten korvata.

Tässä yhteenveto englanniksi:

Quote
From the Amazon to Africa, tropical regions are widely expected to play a growing role in supplying food to the world. With global population on the rise, many policy experts and conservationists see agricultural intensification as a winning strategy to produce more food per acre while sparing tropical forests from being converted to farmland. Just pour on the fertilizer. But a new analysis shows that if tropical farming intensifies, there could be a staggering cost: millions of tons of phosphorus 'tax' that must be paid to the soil.

Asian kärki lienee siinä, miten fosfori tulee sieltä soijan mukana EU:n sioille. Mutta ei palaa takaisin, peltoihin siellä.

Jos tässä palautuksessa joku keino keksitään, ertityisen ongelmallinen tulee sen "logistiikka" sitten olemaan luomusoijalle - jos luomustatus halutaan koko ajan asiassa säilyttää. Kohtuuden nimessä on sanottava, että juuri luomuväki (ainakin Suomessa) on etsinyt aktiivisimmin vaihtoehtoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.msg8337#msg8337) tälle tuontisoijalle.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.05.16 - klo:07:00
Nanoteknologialla voitaisiin tehostaa fosforin käyttöä, lisäfosforia tarvittaisiin vähemmän?

Nanoparticles present sustainable way to grow food crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160429105527.htm)

Koska tuossa arvioidaan, että keksintö hyödyttäisi erityisesti kehitysmaita, menetelmä ei ilmeisesti ole ylivoimaisen kalliskaan.

Tässä on ilmeisesti realistinen lähestymistapa, koska siinä ei esitetä sellaista (luomu)ideaa, että lisäfosforia ei sitten lainkaan tarvittaisi:

Quote
When Raliya and the team applied the zinc nanoparticles to the leaves of the mung bean plant, it increased the uptake of the phosphorus by nearly 11 percent and the activity of the three enzymes by 84 percent to 108 percent. That leads to a lesser need to add phosphorus on the soil, Raliya said.
(Lihav. HJ)

Tuossa siis fosforin tarkoittamattomat päästöt pellolta muualle myös vähenevät. Jolloin keksintö varmaan olisi hyödynnettävissä myös Itämeren alueella.

Mitenkähän nanohiukkaset sitten luokitellaan EU:n luomudirektiivissä? ;)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.16 - klo:05:47
Niinkö siinä käy, että Viro tekee sen, mikä Suomelta on jäänyt kesken:

Viro pohtii uusien kaivosten aloittamista – maaperässä miljardien eurojen aarteet (http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/viro-pohtii-uusien-kaivosten-aloittamista-maaperassa-miljardien-eurojen-aarteet/5925752)

Vaan taitaa olla vielä monen mutkan takana, kuten uutisestakin selviää.

Melkeinpä liikuttavaa, kuinka nyt tästäkin ennustetaan tulevan ympäristökatastrofi. Väistämättä, mitäänhän ihminen ei osaa eikä varmaan opikaan. Teknologiahan on sellaista, ettei se kertakaikkiaan voi kehittyä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.08.16 - klo:07:58
Nyt Maaseudun Tulevaisuus väittää käyneen näin:

Peltojen fosforipula pahenee (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peltojen-fosforipula-pahenee-1.157478)

Quote
Fosforin alasajo on onnistunut liiankin hyvin. Ravinne hupenee hyvillä mailla kuten pitikin, mutta myös siellä, missä fosforia on entuudestaan vähän.
[...]
Peltojen keskeisen ravinteen, fosforin, reservit ovat huvenneet nopeasti ja joka toisella pellolla fosforiluku on jo punaisella eli fosforia on enintään välttävästi.
[...]
Ympäristötuen piti tasata peltojen fosforieroja, leikata korkeimpia ravinnemääriä ja nostaa huonoimpia. Toisin on käynyt.
(lihav. HJ)

Tuo tutkimus perustui isoon otokseen, lähes puoleen miljoonaan näytteeseen. Niinpä erityisasiana voisi kysyä, tutkittiinkohan erikseen luomutilojen tilannetta? Tai voisiko sen vielä tehdä? Tuo artikkeli lupaa, että paperiversio kertoo enemmän. Olisikohan siellä ollut tietoa tästä?


PS. klo 14:40: En kyllä osaa aavistaakaan, mitä suomalaisessa tutkimuksessa, luomun osalta, tuloksena olisi. Mutta jotain tulee mieleen, jää kaivertamaan tästä ranskalaistutkimuksesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.16 - klo:03:41
Juha Nurminen (John Nurmisen säätiö) kertoi tänään HS:n Vieraskynä-artikkelissaan, että tässä kipsiniksissä olisi edetty, eli fosfori saataisiin sillä pysymään pellossa paremmin, mutta kuitenkin siis viljelykasveille hyvin saatavana:

Peltojen kipsikäsittely pelastaisi Saaristomeren (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1429243653979)

[..]

Suuren luokan pilottihanketta valmistellaan.

Nyt se pilottihanke on aloitettu:

Pilottihanke käyntiin – Pelloille levitetään tonneittain kipsiä, jotta fosforipäästöt saataisiin kuriin (http://yle.fi/uutiset/pilottihanke_kayntiin__pelloille_levitetaan_tonneittain_kipsia_jotta_fosforipaastot_saataisiin_kuriin/9111828)

Quote
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE-hankkeessa Savijoen valuma-alueen pelloille tuodaan lannoitetehdas Yaran Siilinjärven tehtailta tonneittain kipsiä. Sen on aiemmissa tutkimuksissa todettu sitovan itseensä sekä liuennutta että maaperään sitoutunutta fosforia. Kipsi vähentää myös peltojen eroosiota eli kiintoaineen kulkeutumista vesistöön.

Noin kuvattuna asia näyttää hyvin lupaavalta, ja mikä parasta, satoihin se ei vaikuttaisi.


PS. 4.9.16: Myös HS innostui asiasta, ja julkaisi siitä myönteisen pääkirjoituksen tänään:

Kipsiä peltoon – päästöt kuriin (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1472872687467)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.16 - klo:07:29
Tämä onkin varsin jännä näkökulma:

Suomenlahden tarinaan uusi roisto: "Itämeri on suurin ongelma" (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/suomenlahden-tarinaan-uusi-roisto-itämeri-on-suurin-ongelma)

Välittömästi tuli mieleen se, miten luomupeltojen näennäisesti vähäisempien fosforipäästöjen takia (joskus) ehdotettiin niiden olennaista lisäämistä Suomessa. Siis juuri Itämeren "pelastamiseksi". Kun tästä olisi tietysti ollut se seuraus, että ruokaa olisi sitten tuotava enemmän, ja tuonti luultavasti olisi suurelta osin tapahtunut muista Itämeren valtioista ... niin tulos olisi (jokatapauksessa, saati sitten, jos on näin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417)) ollut se, jonka artikkeli kuvaa. Eli plus miinus nolla.

Tässä vielä SYKE:n versio samasta uutisesta:

Suomenlahden tilasta kolmen maan ainutlaatuisen laaja katsaus (http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Suomenlahden_tilasta_kolmen_maan_ainutla(40204))

Jossa fosforin osalta sanotaan näin:

Quote
Pääaltaan vaikutus läntisen Suomenlahden veden fosforimäärään on paljon suurempi kuin maalta tulevan ravinnekuormituksen. Suomenlahden tilan paraneminen edellyttääkin toimia koko pääaltaan alueella. 
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.09.16 - klo:06:31
Hesari otti myös pääkirjoituksessaan esille tuon Itämeren kokonaisuuden vaikutuksen fosforitilanteeseen.  Ja hyvät uutiset.

Itämeren tila kohentuu asteittain (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1472958037311)

Quote
Selvimmät merkit meren kirkastumisesta ovat nähtävissä itäisellä Suomenlahdella. Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja fosforivuodon tukkiminen Laukaanjoella näkyvät kesäisten leväkukintojen vähenemisenä.

Mutta väkisin sen täytyi tuoda asia yksilötasolle, ja edes vähän meitä kaikkia syyllistää:

Quote
Hyvät tulokset itäisellä Suomenlahdella osoittavat, että Itämeren pelastaminen on mahdollista. Kun isoimmat päästöt on saatu suitsittua, tavallisen kuluttajan teot korostuvat yhä enemmän. Harva esimerkiksi tietää, miten valinnat omassa ruokavaliossa vaikuttavat vesistöjen kuormitukseen.
(lihav. HJ)

Mutta tietääkö tätä (eli "miten") Hesarin toimituskaan? Tietääkö edes maamme hallitus? (Esim. ajaessaan luomuviljelyä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417) - ja luomun lisäkulutusta - kuin "käärmettä pyssyyn"?)

Jos vielä asiaan vaikuttavat suolapulssit ym. ja todetaan, että ...

Quote
Suomenlahdella kuormitusta onkin enää hyvin vaikea saada alennettua vähentämällä maalta tulevia päästöjä Suomenlahden omalla valuma-alueella.

... niin kannattaako suomalaisia ylipäänsä kannustaa johonkin tuollaiseen omaan yritykseen? Johon ei ole antaa edes selkeitä ohjeita? Siis kuluttajia - tuo kipsiniksin kokeileminen on tietysti eri asia.

Mutta osittain lienee niin, että tuon Itämeren "pelastamisen" (ja implisiittisesti uhkaavan "tuhoutumisen") täytyy säilyä ongelmana, johon jokainen voi itse omalta osaltaan vaikuttaa, josta voi tuntea "vastuuta" ja huolta. Se ei oikeastaan saa ratketa millään teknisellä niksillä, se ei olisi kyllin juhlava tai emotionaalisesti tyydyttävä  päätös tälle vuosikymmenien työlle ja taistelulle?


PS. Se triviaali vaihtoehto, ns. "vaatimaton ehdotus", on tietysti olemassa, että yksilö voi kyllä Itämeren kuormitusta omalta osaltaan vähentää syömällä ehdottomasti vain Itämeren alueen ulkopuolella tuotettua ruokaa!  8)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.16 - klo:05:25
Oletteko huomanneet tämän jutun fosforista?

http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/09/growhow-liian-suuri-erehdys.html

Menikö kultakaivos alehintaan?

Growhown myyminen ei varmastikaan ollut hyvä kauppa, mutta ei tuotanto sitä kautta Suomesta pois siirtynyt:

Yara lisää lannoitevientiä Uudestakaupungista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/yara-lis%C3%A4%C3%A4-lannoitevienti%C3%A4-uudestakaupungista-1.166289)

Quote
Yara lisää lannoitteiden valmistusta Uudessakaupungissa neljänneksellä. Yli 80 prosenttia tehtaan tuotannosta menee vientiin.

Ja vaikka nyt tuon tehtaan tuotannosta valtaosa tai jatkossa kaikki menee vientiin, ei poikkeusolojen lannoiteomavaraisuudesta ilmeisesti tarvitse Suomessa olla huolissaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.16 - klo:06:23
Eräs näistä biotalouden kärkihankkeista (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150902_biotaloudessapaljonpotentiaalia.html) on tämä:

Quote
Kärkihanke 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Kiertotalouden avulla voidaan sekä parantaa ympäristön tilaa että luoda maahan uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.

Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi vähennetään vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä sekä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan. Erilaiset kokeiluhankkeet lisäävät materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa. Hallitus myös käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostus- ja kokeiluohjelman.

Tuosta ei nyt vielä osaa sanoa muuta kuin että mielenkiintoista. Erityisen jännää on, mitä "parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä" pitää sisällään.

Syke saattaa tässä olla ihan oikeassa:

Syke: Yhdyskuntalietteen levittäminen voi olla maaperälle haitallista – antibioottijäämät vaaraksi maan mikrobistolle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/syke-yhdyskuntalietteen-levitt%C3%A4minen-voi-olla-maaper%C3%A4lle-haitallista-antibioottij%C3%A4%C3%A4m%C3%A4t-vaaraksi-maan-mikrobistolle-1.169670)

Quote
Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkimuksessa kompostoidusta ja mädätetystä lietteestä löytyi edelleen muun muassa erilaisia pysyviä ja haitallisia yhdisteitä kuten bromattuja palonsuoja-aineita (PBDE), perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) sekä lääkeaineita.

Niinpä tulee kyllä mieleen, että kannattaako yrittääkään tehdä tuollaisia (jotenkin?) luomukelpoisia kierrätyslannoitteita. Sen sijaan, että ravinteiden talteenotossa turvauduttaisiin reilusti "raakaan" kemiaan. Kun siihen tietääkseeni on niksejä kehitetty.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.16 - klo:06:09
Kestävyystieteen professoriksi valittu Helena Kahiluoto toi Seura-lehdessä esiin (http://seura.fi/ihmiset/professori-helena-kahiluoto-ravinteiden-kierratys-ratkaisisi-ongelmia/) tämän huolensa:

Quote
VARAA LASKEA SATOA

Fosfori on typen ohella maatalouden tärkein lannoiteaine. Kolme neljäsosaa maailmankaupan fosforista tulee Pohjois-Afrikasta, tarkemmin sanottuna Marokosta, jossa on maailman suurin esiintymä.

Afrikkalaisilla viljelijöillä fosforiin ei ole varaa. Sen sijaan sitä on syydetty rikkaissa teollisuusmaissa pellot täyteen. Kahiluodon tutkimusryhmä on verrannut maatalouden kierrossa olevan fosforin määrää Suomessa ja Etiopiassa.

Suomessa fosforia on kierrossa tai peltoihin ja vesistöjen pohjaan sitoutuneena 690 kiloa per asukas. Vastaava luku Etiopiassa on 12 kiloa. Suomen maatalous pyörii siis osapuilleen kuusikymmenkertaisen fosforimäärän turvin Etiopiaan verrattuna. Samalla fosfori rehevöittää vesistöjämme, etunenässä Itämerta.

Fosforilannoitteita käytetään Suomessa selvästi aiempaa vähemmän, mutta Kahiluodon mielestä edelleen liikaa ja vähän niin kuin varmuuden vuoksi. Maataloudessa tarvittaisiin asennemuutosta, jotta tavoiteltavinta ei olisi mahdollisimman suuri sato tai mahdollisimman monta sataa tonnia maitoa lypsävä lehmä.

”Meillä olisi varaa laskea satotasoa. Väkilannoitteilla voidaan saada vähän enemmän satoa, mutta siitä maksetaan kallis hinta monella tavalla, kuten ympäristön rehevöitymisenä. Satotason nosto on tärkeintä siellä, missä ruoasta on pulaa, ja siellä se onnistuu paljon pienemmin panoksinkin.”

Ja tässä oli hänen ratkaisunsa:

Quote
Oikeudenmukaisen kiertotalouden periaatteella länsimaissa käytetyistä lannoitteista pitäisi saada osa kierrätettyä takaisin kehitysmaihin. Näin ravinteita saataisiin pois omia vesistöjämme rehevöittämästä, ja samalla ne tuottaisivat ruokaa siellä, missä sitä kipeästi kaivataan.

Lyhyesti kiteytettynä: Afrikkaan pitäisi viedä lantaa.

Tämä kuulostaa niin ällistyttävän yksinkertaiselta ja hyvältä idealta, että tuntuu omituiselta, ettei sitä ole toteutettu. Ravinteita ei kierrätetä globaalisti vielä lainkaan.

Tai periaateratkaisunsa. Nyt käytännössä lannan kuljetuksen ekonomiassa on jo Suomen sisällä hyvin ikävät reunaehdot: sitä ei kovin pitkiä matkoja kannata kuljettaa. Toki Kahiluoto jo HS:n haastattelussaan puhui tämän ideansa yhteydessä lannan tiivistetystä muodosta. Mutta kuinka hyvä hänen tuo globaalin kierrättämisen ideansa on - varsinkin, jos fosfori jo on pääosin Afrikassa!

Kovin kerkeästi häneltä tuli tämäkin: "Meillä olisi varaa laskea satotasoa." Ihanko luomun tasolle? Puhumatta nyt siitä, että on olemassa keinoja, joilla vähennetään tuota fosforin pakoa pellolta, ja rehevöitymistä, satotasoa laskematta (tässäkin keskustelussa on tullut esille useita niksejä).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.01.17 - klo:10:09
Kipsiniksi näyttää edelleen lupaavalta:

Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat (http://yle.fi/uutiset/3-9385880)

Tosin (lihav. HJ):

Quote
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan ensihavainnot ovat olleet tosi rohkaisevia.

– Havaittiin se, että kipsipelloilta valuu huomattavasti kirkkaampaa vettä eli siinä on vähemmän maa-ainesta, mikä on huuhtoutunut pelloilta ja sitä kautta siinä on paljon vähemmän fosforia, joka on sitoutunut maa-ainekseen.

– Ihan noin alustavan arvion mukaan kipsatuilta pelloilta on valunut yli puolet vähemmän sameampaa vettä kuin ei-kipsatuilta pelloilta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös vesistöön huuhtoutuvan fosforin määrä on voinut puolittua. Kipsin todellinen teho nähdään ehkä vasta tänä keväänä, kun virtaamat kasvavat lumien sulamisen tai sateiden takia.

Erikoistutkija Petri Ekholm on kuitenkin tyytyväinen jo näihin ensimmäisiin tuloksiinkin. Aiemman, pienen kipsikäsittelykokeen tulokset näyttäisivät toimivan myös nyt, kun koealue on 1550 hehtaaria ja mukana 55 viljelijää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.17 - klo:13:14
Eri uutisissa hevosen lannan polttamisen uusista säädöksistä en nyt ole nähnyt yhtään pohdiskelua lannan sisältämien ravinteiden talteenotosta tai kierrättämisestä. MT:n uutisessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hevosenlannan-poltto-helpottuu-suomesta-l%C3%B6ytyy-jo-monta-sille-soveltuvaa-kaukol%C3%A4mp%C3%B6kattilaa-1.175814) on kyllä tämä:

Quote
Tiilikainen muistuttaa, että valtaosa hevosenlannasta käytetään lannoitteena. "Se on edelleenkin järkevä käyttötarkoitus aina, kun sopivaa peltoa on olemassa."

Lanta on ongelma monissa kaupunkien lähellä olevissa hevoskeskittymissä. Niille polttomahdollisuuksien parantuminen on tervetullut uutinen.

Ovatko tässä asiassa nyt ravinteet täysin unohtuneet? Tärkeintä on vain päästä tästä ylimääräisestä lannasta eroon?

Lannanpoltosta syntyvässä tuhkassa on ravinteita, selviää vaikka tästä:

Tuhkan käyttö lannoitteena (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/lannoitevalmisteet/tuhkan-kaytto-lannoitteena/) (Evira)

Onko tässä uudessa järjestelmässä pohdittu, mihin tuhka sitten laitetaan? Vai ovatko määrät pieniä, mitättömiä, so. helposti sijoitettavia?

PS. Toki hevosenlannassa on muitakin ravinteita kuin fosforia, mutta laitoin tämän nyt tähän. Itse asiassa typen osalta onkin olemassa juuri tämä ongelma:

Quote
Hänen mukaansa lantaa voisi polttaa, mutta Luken Tarja Haaranen on tätä vastaan. Kiertotaloudessa halutaan myös lannan typpi talteen, joka poltettaessa haihtuu taivaan tuuliin.

Lähde (YLE, 2015): Karjanlanta on arvotavaraa – ravinteet halutaan kiertoon eikä polttoon (http://yle.fi/uutiset/3-8010989)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.17 - klo:08:44
Uudessa Euroopan parlamentin raportissa (johon kokonaisuutena palaamme myöhemmin. December 2016, pdf) ...

Human health implications of organic food and organic agriculture (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/581922/EPRS_STU(2016)581922_EN.pdf)

... on johtopäätösosassa politiikkavaihtoehdon "ei toimenpiteitä" -kohdalla tällainen teksti:

Quote
Furthermore, cadmium  in agricultural soils from the use of mineral fertilisers continues to present a public health issue. Organic agriculture and organic food might contribute to alleviating these burdens to public health.

If no action is taken, an opportunity to address some important public health issues would be missed.

Tuo kadmiumhan tulee maaperään fosforilannoitteiden mukana. Mutta nyt ihmetyttää, että tuossa vain luomuviljely nähdään keinona tämän ongelman helpottamiseen.

Ensinnäkin siitä syystä, että toisaalta tiedämme, miten luomuviljely juuri fosforistaan "vippaa" valtaosan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) eli n. 73% tavanomaiselta viljelyltä. Tavanomainen viljely sitten "suodattaisi" pois kadmiumin? Mutta eihän se kokonaisuudesta silti vähenisi?

Toiseksi, missä on se optio, miksei siitä puhuta, miten kadmium voitaisiin poistaa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomi-pyrkii-pitamaan-kadmiumlannoitteet-yha-kiellettyina) fosforilannoitteista? Senhän piti (jo 1996) olla halpaa ja helppoa:

Quote
Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.

Jos se käytännössä maksaisi vähän enemmänkin, olisi se varmasti halvempaa kuin luomuviljelyn tukeminen EU:ssa.

(Tähän kadmiumin poistamismenetelmään viitattiin edellä jo 04.10.14)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.02.17 - klo:12:01
Tämä kuulostaa hyvin jännittävältä:

Vientimarkkinatkin kiikarissa – Valio patentoi uuden menetelmän lietelannan käsittelyyn (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vientimarkkinatkin-kiikarissa-valio-patentoi-uuden-menetelm%C3%A4n-lietelannan-k%C3%A4sittelyyn-1.178128)

Löytyisikö tästä ratkaisua myös tuolle "väärässä paikassa" olevalle hevosenlannallekin (edellä 19.1.17)?

Paljonhan tästä ei voi vielä sanoa, jos asiassa ollaan näin salaperäisiä:

Quote
Patentoidusta menetelmästä ei haluta paljastaa liikaa, mutta sen verran Nousiainen kertoo, että se perustuu separoinnin ja suodatuksen yhdistelmään. "Se perustuu sellaiseen tekniikkaan, jota hyödynnämme myös maidonjalostusteollisuudessa."

Mutta fosforin osalta olisi näin ...

Quote
Valion menetelmässä lietelannan fosfori saadaan lähes kokonaisuudessaan erotetuksi kiintojakeeseen. "Fosforia ei prosessissa hukkaannu", Nousiainen sanoo.

... ja typenkin osalta ilmeisesti melkein yhtä hyvin?

Quote
Valiolla uskotaan, että menetelmälle löytyy myös vientimahdollisuuksia, sillä pellon vähäisyys suhteessa lehmien määrään on suurempi ongelma muualla Euroopassa kuin Suomessa.

Ihan varmasti näin on mm. Hollannissa, josta viedään tappiolla suuria määriä lehmänlantaa Saksaan. Hollanti siis maksaa siitä, että Saksa ottaa sen vastaan. Ja myös Ruotsista voisi löytyä kysyntää, jos siellä on nyt näin:

Lehti: Ruotsissa on ensi kerran hevosia enemmän kuin lypsylehmiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ruotsissa-on-ensi-kerran-hevosia-enemm%C3%A4n-kuin-lypsylehmi%C3%A4-1.177943)

Quote
Suurin osa ruotsalaisia hevosista elää taajamissa

Ruotsissa oli viime vuonna 355 500 hevosta ja 330 810 lypsylehmää, kertoo Lantbruk tuoreista tilastoista.

Eniten hevosia on Etelä-Ruotsissa Skoonessa, 58 100.

Ruotsissa on 18 000 ratsastuskoulua, joista suurin osa sijaitsee Tukholman läänissä.

Suomessa hevosia oli viime vuonna 74 200 hevosta ja 282 400 lypsylehmää.

Valio-uutisesta ei selviä, ovatko prosessissa syntyvät lannoitteet luomuhyväksyttäviä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.17 - klo:07:30
Tällaisesta keksinnöstä kertoi Nature:

Plant probiotics: Genetic switch in plants could trigger soil bacteria to increase crop yield (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/31/plant-probiotics-genetic-switch-in-plants-could-trigger-soil-bacteria-to-increase-crop-yields/)

En edelleenkään täysin ymmärrä, miten kasvien fosforin hyväksikäytön tehostaminen pelastaisi tuossakin uumoillulta tulevalta maailman fosforikriisiltä. Sen toki ymmärrän, miten se voi sen tuloa lykätä. Mutta näin tuo uutinen väittää tai kertoo:

Quote
The form of phosphate plants can use is in danger of reaching its peak – when supply fails to keep up with demand – in just 30 years, potentially decreasing the rate of crop yield as the world population continues to climb and global warming stresses crop yields, which could have damaging effects on the global food supply.

Ja antaa siis vähintään ymmärtää, että kyseisellä keksinnöllä olisi jotain merkitystä tuon ongelman kannalta. Valitettavasti varsinainen artikkeli on maksumuurin takana.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.17 - klo:00:12
Tämä kuulostaa ensi lukemalta hienolta ....

Uusi keino puhdistaa vettä – mutapallojen mikrobit tehostavat hyökkäystä järven ravinteiden kimppuun (https://yle.fi/uutiset/3-9672982)

Quote
Mutapallomenetelmässä ei käytetä kemikaaleja

Kenttäkokeen tavoitteena on saada sidottua fosforia ja ravinteita lammen pohjalle painuvaan sedimenttiin.

– Sisävesissähän fosfori määrittää järven tai lammen rehevyystason. Rehevöitymistä vähentämällä saadaan myös sinileväkukintoja kuriin, sanoo Vaittinen.

Vaittinen korostaa mutapallomenetelmän ekologisuutta.

– Kemikaalikäsittelystä se poikkeaa siinä, ettei tässä saosteta fosforia kemikaalien avulla, vaan tavallaan annetaan vauhtia järven omalle mikrobiyhteisölle, kertoo Vaittinen.
(lihav. HJ)

... mutta hetken kuluttua tulee kauhea ajatus: noinko siis sinne sedimenttiin kätketään ihmiskunnnan villisti kaipaama fosfori? Sitä ei siis suunnitella kierrätettavän?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.17 - klo:06:09
Kiinnittäisin huomiota siihen, että valtaosassa näissä hankkeissa ...

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankerahoituksella kokeiluja ja uutta yritystoimintaa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravinteiden-kierratyksen-karkihankerahoituksella-kokeiluja-ja-uutta-yritystoimintaa)

... on kyse kierrätyksestä maatalouden sisällä.

Ainostaan Nanopar Oy:n (http://www.nanopar.fi/) hankkeessa mietitään kaupunkeihin "paenneiden" ravinteiden palautusta kiertoon, pelloille.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.17 - klo:06:05
Tämä tutkimustulos kannattaa ottaa huomioon ...

Suuri fosforilisäys ei tuota merkittävää sadonlisäystä avomaalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suuri-fosforilis%C3%A4ys-ei-tuota-merkitt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-sadonlis%C3%A4yst%C3%A4-avomaalla-1.201487)

... tai ainakin tutkia asiaa lisää ja tarkemmin. Epävarmuuksiahan tuohon vielä liittyy.

Mutta tätähän tosiasiaa tuokaan ei poista, kuten uutinen itse kertoo:

Quote
Satotason mukainen fosforikorjaus on kuitenkin suotavaa, jotta varmistetaan, että maaperään tulee saman verran fosforia kuin sieltä sadon mukana poistuu.

Ja jos asiaa tarkastellaan pitemmällä tähtäimellä sana "suotavaa" on korvattava sanalla "välttämätöntä". Myös luomuviljelyssä, tavalla tai toisella.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.17 - klo:14:45
Onko tässä puheenvuorossa Agronetissa kiteytettynä luomuviljelyn (aatteen) niin sanoakseni neuroottinen suhde fosforiin:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=78301.msg1415142#msg1415142
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.17 - klo:06:27
Tässä Hesarin jutussa esitetään hyvin ongelma ...

Näin pilaamme vesistöjämme: Pohjanmaan eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot, mutta sen sijaan ravinteet valuvat luontoon (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005355395.html)

.... mutta ratkaisuehdotus on melko epämääräisesti kerrottu:

Quote
Lanta ei päädy viljatiloille, koska sitä ei käsitellä riittävästi. Ongelmana on ennen kaikkea hyvin vesipitoisen lannan kuljetus pitkien etäisyyksien päähän. Tutkijat esittävätkin, että lannan prosessointia tulee tehostaa niin, että kuljetus saataisiin kannattavaksi. Tämä edellyttää muun muassa veden poistoa.

Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Mutta varmaan Luken ym. varsinainen selvitys asiaa konkretisoi. Luken asiaa koskeva sivu on tässä ...

https://www.luke.fi/uutiset/tuore-selvitys-kierratyslannoitteilla-ravinteiden-kierratys-vauhtiin/

... ja sieltä löytyy parikin raporttia.

Tämäkin on huomattu (Hesarista, lihav. HJ):

Quote
Nykytoimilla hallituksen tavoite ei toteudu. Lannan lisäksi tulisi selvityksen mukaan parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinteita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.17 - klo:08:02
Yhteenvetoraportista (policy brief, pdf) Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/09/policybrief_ravinteidenkierratys.pdf) selviää, että yhdyskuntajätteen osuus on yllättävän pieni, vain 2 880 tonnia, verrattuna eläinten lantaan 19 300 tonnia. Luvut ovat kierrätettävissä olevan fosforin määriä.

Mutta myös tulee selville tämä:

Quote
Kaikki puhdistamolietteet prosessoidaan, mutta ti-
lastojen mukaan nykyisellään vain 3 % lietteistä hyö-
dynnetään maataloudessa.

Niinpä raportti suosittaa tätä:

Quote
Hallitusohjelmassa puhdistamolietteille asetetun pro-
sessointitavoitteen sijaan tavoitteet tulisi asettaa
jäteveden ravinteiden hyödyntämiselle.

Puhdistamolietteen maatalouskäytön lisääminen
edellyttää teknologisia muutoksia joko jätevesien
käsittelyyn tai lietteen prosessointiin.

Puhdistamolietteiden maatalouskäytössä on huoleh-
dittava, etteivät lietteiden sisältämät haitta-aineet
aiheuta turvallisuusriskiä tai heikennä halukkuutta
ostaa niiden avulla tuotettuja elintarvikkeita.

Sikäli noita kahta fosforin lähdettä ei tarvitse asettaa vastakkain, että tarvittava teknologia varmaankin on suurelta osin samanlaista. Vaikka puhdistamolietteissä varmasti on omat lisähaasteensa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.17 - klo:08:09
On asiassa tämäkin näkökulma (lihav. HJ):

MIHIN FOSFORILANNOITUS RIITTÄÄ? (https://www.farmit.net/blog/2017/09/08/mihin-fosforilannoitus-riittaa)

Quote
Yara Kotkaniemen tuotevertailukoe on ollut kiintoisaa seurattavaa koko kasvukauden. Vilja versoutui selvästi paremmin jo keväällä ja tähkiä kehittyi enemmän fosforilannoitettuihin ruutuihin huononlaisessa viljavuusluokassa. Kesän tähkälaskennat osoittivat, että ohran fosforilannoituksen tasolla on suora yhteys kehittyneiden tähkien lukumäärään ja siten myös satotasoon.

Kylmä kevät viivästytti viljojen kehitystä, mikä näkyi kasvustoissa selkeästi. Eri puolilta Suomea otetuista Yara Megalab kasvianalyysin tuloksista näkyy, että ennen korrenkasvuvaihetta noin 60 % lähetetystä ohranäytteistä kärsi fosforin puutteesta. Tällä on suora yhteys korjuuaikaan. Myöhäinen vuosi, pitkän kasvuajan lajike ja alimitoitettu fosforilannoitus ovat huono yhdistelmä.

Tarkkaan lannoitukseen kannattaa panostaa. Suuri sato ottaa maasta enemmän fosforia kuin nykyiset lupaehdot sallivat käyttää, ne eivät kuormita ympäristöä. Suomen keskisatojen nostaminen onnistuu vain viljelyyn panostamalla. Ratkaisun osana ovat niin kierrätysravinteet kuin mineraalilannoitteetkin.

Vaikka tuo lihavoitu lause onkin kieliopillisesti aika kehno, tarkoitus oli kai sanoa, että (lisä)lannoitteet, jotka turvaavat suuren sadon, eivät kuormita ympäristöä. Kukaan ei kai ole olettanut, että lupaehdot kuormittaisivat ympäristöä?

Olisiko näillä tuloksilla relevanssia toisessakin keskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10667#msg10667)?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.17 - klo:08:20
Tähän, kun täällä on jo keskustelu lannan käytöstä aloitettu (edellä 07.09.17).

***

Saadaanko lannasta riittävästi lannoitetta (typpeä ja fosforia) maanviljelyn tarpeisiin?

Can Manure Supply Nitrogen and Phosphorus to Agriculture? (http://csanr.wsu.edu/can-manure-supply-n-and-p-to-ag/)

Entä voidaanko lannalla ylläpitää maaperän terveyttä, "kasvukuntoa"?

Can manure sustain soils? (http://csanr.wsu.edu/can-manure-sustain-soils/)

Tuossa tähän hätään vain linkit artikkeleihin, käydään ne läpi myöhemmin. Vinkki näihin "GMO Pundit". Tuo artikkelisarja vielä jatkuu tuosta, nuo olivat tähän asti ilmestyneet.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.17 - klo:08:33
HS:n mielipidekirjoituksessa kyseenalaistetetaan tuo teoria lannan riiittävyydestä, käytännössä ja Suomessa:

Ravinteiden kierrätys on tärkeää (https://www.hs.fi/paivanlehti/30092017/art-2000005388751.html)

Quote
Otsikko ”Näin pilaamme vesistöjämme: Eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot, mutta sen sijaan ravinteet valuvat luontoon” oli harhaanjohtava. Suomen kotieläintuotannossa syntyvä lantafosfori riittäisi tutkijoiden laskelmien mukaan nurmien ja viljojen lannoitukseen, mutta käytännössä tämäkin on kyseenalaista. Lannassa ei ole kasvien tarvitsemaa määrää typpeä. Muita ravinteita raportti ei käsittele. Tasapainoisen kasvinravitsemuksen varmistamiseksi tarvitaan käytännössä aina myös muita ravinnelähteitä.


Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että niin tuossa teoriassa kuin osin sen kritiikissäkin keskitytään tavallaan yhteen kierokseen tuossa kiertokulussa. Ei esitetä kysymystä, mistä se fosfori alunperin tuohon "myllyyn" on tullut. Sitä kun ei kotieläintuotannossakaan "synny".  Ja joka vaiheessa vähän katoaa, eli joutuu epätoivottuun paikkaan. Vain typen voi jotenkin sanoa maataloudessa "syntyvän", palkokasvien tuotannossa. Senkään määrä ei sitten kyllä lehmän vatsassa lisäänny.

Hyvin osuva oli myös tuo muistutus muista ravinteista. Joiden osalta tilanne on aika lailla ellei täysin samanlainen kuin fosforin. Ei ole olemassa kaliuminsidontaakaan. Eikä niiden sitä "pienempien" ravinteiden.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.17 - klo:06:08
Nyt EU on laittamassa tiukkoja rajoja kadmiumille:

Increased costs for farmers as MEPs vote to open door to fertiliser price rises (https://www.fginsight.com/news/top-stories/increased-costs-for-farmers-as-meps-vote-to-open-door-to-fertiliser-price-rises-41515)

Quote
The European Parliament has voted to increase costs for farmers by creating stringent new limits on cadmium content in phosphate fertilisers.

Artikkelissa annetaan täysin päinvastainen tieto tai arvio kuin Ruokatieto antoi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg9691#msg9691) parikymmentä vuotta sitten:

Quote
Technology to remove cadmium from phosphate rock does exist, but it is expensive.

Silloin kerrottiin, että hinta nousisi vain n. 5% ja sitä pidettiin halpana.

Tulee esille, että valtaosa Euroopan fosfaatista tulee Afrikasta (lue: Marokosta). Ja että fosfaattia, jossa on vähän kadmiumia, saisi periaattessa Venäjältä (lue: myös Suomesta!).

Mutta tästä puheenvuorosta kuuluu, että viljelijöiden etujärjestöt pitävät jo tuollaista n. 5% korotusta hintaan vallan kauheana:

Quote
“These proposals effectively shut off the North African source, meaning the only place we are able to buy this kind of phosphate from is Russia, and imports of Russian phosphate are subject to a 4.8 per cent tariff.

On monia syitä, miksei kyllä muutenkaan se voi olla ratkaisu, että EU ja maailma fosforin tarvettaan tyydyttäisi tyhjentämällä nuo "puhtaan" fosfaatin varannot. Vaikka sellainen linja voisikin hetken aikaa hyödyttää Suomea.Tai ainakin Yaraa, jolle nuo esiintymät on myyty.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.11.17 - klo:12:59
Kipsiniksi näyttää edelleen lupaavalta:

Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat (http://yle.fi/uutiset/3-9385880)

Entä tämä niksi:

Maatalouden ravinnepäästöt kuriin puukuiduilla (http://www.soilfood.fi/uutinen/maatalouden-ravinnepaastot-kuriin-puukuiduilla/)

Quote
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan ravinteiden huuhtoutumisriski pelloilta vesistöihin pienenee jopa 77 % käyttämällä puukuituja maanparannuksessa. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä maaperään.

Nyt ohitetaan mahdollinen epäluulomme, joka saattaa syntyä siitä, kun tuosta saamme tietää, kuka tuolla on asiassa puuhamiehenä.

Mutta tällainen rajoitus asiassa on (lihav. HJ):

Quote
Ravinnekuidun valmistuksessa hyödynnetään metsäteollisuuden kuitupitoisia sivutuotteita, eli se on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kuiduista jalostettujen maanparannusaineiden avulla voidaan merkittävästi parantaa yksipuolisen viljelyn ja lannoituksen myötä köyhtyneitä maita. Nykyisellään Ravinnekuituja riittäisi Suomessa 100 000 peltohehtaarille.

Kipsiä on käsittääkseni käytettävissä, ellei sitäkään rajattomasti, niin kuitenkin paljon enemmän. Suomessa on peltoalaa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Ja kaikki siitä luultavasti jotenkin yhteydessä vesistöihin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.11.17 - klo:16:25
Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että niin tuossa teoriassa kuin osin sen kritiikissäkin keskitytään tavallaan yhteen kierokseen tuossa kiertokulussa. Ei esitetä kysymystä, mistä se fosfori alunperin tuohon "myllyyn" on tullut.

Tarvittaisiin siis tarkempi tai laajempi laskelma:

- paljonko fostoria häviää yhdellä kerroksella, nyt, prosenttia
- paljonko, jos kaikki (edelläkin mainitut) keinot sen pitämiseksi kierrossa otetaan käyttöön (sekään ei varmaan ole kuitenkaan 100%)

(jos nyt olisikin tosiasia, että "eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot" fosforin osalta)

Oikeastaan siis (uhkapelurin realistinen) laskelmä siitä, montako kierrosta noilla (peli)panoksilla pystyy pelaamaan.  ;D

Tässä "pelissä" ei kyllä sitten ole mitään "jackpottia", johon pelaamisen voisi (ja pitäisi) lopettaa ...
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.17 - klo:06:08
Sari Luostarinen ja Eila Turtola  Hesarissa kirjoittivat tällaisen yleiskuvauksen asiasta ...

Ravinteiden kiertoa pitää tehostaa (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005437886.html)

... mutta eipä sekään tarjoa kaipaamiamme tarkkoja lukuja ja prosentteja. Tämä yleistilanne ja taustahistoria todetaan:

Quote
Aikaisemmin suositeltiin suuria fosforilannoitusmääriä, ja maahan kertyi fosforia tarpeettoman paljon. Tämä lisää fosforipäästöjä vesistöihin. Kierto vuotaa.

Lannoitushistorian vuoksi lähes puolet Suomen pelloista voi nykyisin tuottaa hyviä satoja ilman fosforilannoitusta. Kun näiden peltojen fosforilannoitus jätetään pois, maan fosforipitoisuus alkaa vähitellen pienentyä. Fosforilannoituksen jatkaminen sen sijaan ylläpitää vallitsevaa tilannetta.

Esille ei tule, että kierto vuotaa joka tapauksessa, eivätkä ne luvut. Ja entä se toinen puoli? Luomuviljelyä (pelkän viherlannoituksen varassa) kannattaa varmaan harjoittaa tuon mainitun ensimmäisen puolen pelloilla.

Tällainen tieto mainitaan (lihav. HJ):

Quote
Lantaa voidaan prosessoida kasvien tarvetta paremmin vastaavaksi ja ravinteet erottaa toisistaan eril­lisiksi tuotteiksi. Samalla lopputuotteet muuntuvat helpommin kuljetettaviksi. Lannan ohella esimerkiksi biojätteen ja ylijäämänurmien hyödyntämistä tulisi tehostaa.

Tuosta kaipaisi myös yksityiskohtaisempaa tietoa näistä menetelmistä, hintaa myöten. Yksityiskohtana tietysti olisi kiva tietää, käytetäänkö niissä luomuaatteen kiroamaa kemiaa.

Ihan ilmaista tämä kaikki ei heidänkään mielestään ole...

Quote
Uusien toimintatapojen omaksuminen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönotto lisäävät tuotantokustannuksia. Tämä on muistettava, kun vertaamme kotimaisia elintarvikkeita tuontiruokaan, jonka tuotanto-oloihin emme voi vaikuttaa.

... vaan siis kaikkineen "suuri haaste".
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.17 - klo:06:45
Takaisku tälle vanhalle mallille:

Viljanostajat panivat puhdistamolietteet pannaan – viranomaiset sallivat peltokäytön (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.213811)

Eikä palaaminen vielä vanhempaan malliin ole hyvä ratkaisu:

Quote
Entistä suurempi osa puhdistamolietteistä päätynee viherrakentamiseen. Viherrakentaminen ei kuitenkaan niele kaikkea puhdistamolietettä, alan toimijat arvioivat. Ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyötykäyttöä ja kierrättämistä tarvitaan.

Viherrakentaminen ei ole edes kovin hyvä vaihtoehto puhdistamolietteiden loppusijoitukseen.

Viherrakentamisessa multamäärät ovat usein isoja ja riskit ravinteiden ja myös haitta-aineiden huuhtoutumisesta kasvavat. Haitta-aineiden tiedetään myös vaikuttavan maaperän eliöstöön ja matoihin, toteaa tutkija Lauri Äystö Sykestä.

Niinpä jossain täälläpäin sen tulevaisuuden täytyy olla:

Quote
Ravinteiden erottaminen lietteistä on kuuma asia ympäri maailmaa.

Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa hoitava HSY aikoo rakentaa Viikin pääpuhdistamon yhteyteen fosforia erottelevan koelaitoksen ensi vuonna. Siitä on vielä pitkä matka kaupalliseen ratkaisuun.

Soilfood puolestaan miettii typen talteenottoa. Nestemäiselle kierrätystyppilannoitteelle on kysyntää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.17 - klo:07:33
Helsingissä kyllä on perinteisesti kerrottu ratkaisun olevan aivan huulella:

Myönteistä ja yllättävääkin on, että Suomessakin ollaan näin pitkällä:

Quote
Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo on lähiviikkoina saamassa valmiiksi tuotekehitystyön, jonka tuloksena jätevesilietteestä saadaan rakeistettua fosforilannoitetta.

Helsingin Veden yksikön johtaja Tommi Fred kertoo YLE Uutisille, että lietteen fosforista saadaan talteen 98 prosenttia.

Ja eikö tässä, pari vuotta sitten, siinä oikeastaan kerrota jo onnistutun:

Joku oli sinne (eilen?) ihan viimeiseksi lisännyt nämä kaksi lausetta:

Quote
Myös ihmisten jätöksistä fosfori voidaan nykyisin hyvin tehokkaasti eristää ja rakeistaa lannoitteeksi. Tämä onnistuu pian esimerkiksi Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolla.

Mutta nyt sitten (2017) kyseessä onkin "koelaitos", sekin vasta vuoden päästä, ja siitä "pitkä matka" varsinaiseen tuotantoon? Tuota noin ... jos länsimetroa syytettiin projektin viivästymisestä ...  ???
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.17 - klo:09:38
Kodinkoneiden kaupassa asia ratkaistiin aika näppärästi. Kun myyjä sellaisen asiakkaalle myy, sen täytyy ottaa vastaan vanha kodinkone (ja huolehtia siitä sitten asianmukaisella tavalla eli järjestää sen matka kierrätykseen).

Kun nämä viljan ostajat ovat myös myyjiä, eikö meillä kaupunkilaisilla leipää tai vastaavia tuotteita ostaessamme ole oikeus vaatia, että myyjä sitten ottaa vastaan vanhan käytetyn romufosforin ja huolehtii siitä asianmukaisella tavalla?

Myönnän, että tuo idea tuntuu tällä hetkellä aika utopistiselta, mutta mielikuvituksessani näen, miten alkaisi tapahtua,  jos ruoan myyjillä olisi hallussaan ja/tai vastuullaan miljoonia (ja taas miljoonia) litroja yhdyskuntajätettä. ;D

Luultavasti kaikenlainen vastenmielisyys ja epäluulo ainakin noita "rakeistettuja" tuotteita kohtaan vähenisi kaupan piirissä huomattavasti ja nopeasti. Saisivatko nuo hitaat projektitkin vähän vauhtia. Noita - viranomaisten viljanviljelyyn hyväksymän - puhdistamolietteen pannaanjulistamisia saatettaisiin jopa harkita uudelleen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.11.17 - klo:13:45
Olisiko kuitenkin nyttemmin näin:

Jo lähes puolet suomalaisten ulosteista päätyy pelloille lannoitteeksi, vaikka leipomot välttävät lietteellä lannoitettua viljaa (https://yle.fi/uutiset/3-9934435)

Quote
Viemäreistä kertyvä jäteliete – eli ihmisten uloste – päätyy Suomessa yhä useammin pelloille. Alan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan nyt noin 40 prosenttia lietteestä kiertää takaisin ravintoketjuun. Vesilaitosyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan osuus lähenee kovaa vauhtia lietteen käyttöä puutarhoissa.

Vielä muutama vuosi sitten jätevedestä talteen otetusta lietteestä käytettiin uudestaan ruokaketjussa vain pieni osa.

Puutarhoissa lietettä käytetään yleisesti multana ja ravinteena. Tällä korvataan muun muassa uusiutumattoman ja niukkenevan fosforin käyttöä.

Vesilaitosyhdistyksen tietojen mukaan vielä muutama vuosi sitten koko maassa lietteestä käytettiin pelloilla noin kymmenkunta prosenttia. Nopeaan muutokseen on johtanut osittain se, että lietettä ei ole saanut reiluun vuoteen kuljettaa enää kaatopaikoille.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.17 - klo:07:13
Tuosta artikkelista/uutisesta saa sen kuvan, että lietettä saatetaan osin pelätä turhaankin:

Quote
Luotto lietteeseen vielä hakusessa

– Lietteen turvallisuudessa ei ole ilmennyt ongelmia. Sen sijaan uudemmat aineet ovat hankalia, myöskään tutkijoilla ei ole niistä yksimielistä kantaa, kertoo osastopäälikkö Olli Venelampi elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Venelampi viittaa mahdollisilla ongelmilla muun muassa lukuisiin orgaanisiin yhdisteisiin ja viime aikoina paljon esillä olleisiin mikromuoviin ja lääkeaineisiin. Hänen mukaansa sen sijaan taudinaiheuttajat, kuten salmonella tai kolibakteeri, sekä raskasmetallit on saatu hallintaan lietteessä. Niiden pitoisuuksista säädellään myös lailla.

Mikromuovista YLE:llä oli kertoa heti tänään tämä optimistinen uutinen:

Kylpyhuoneistamme solahtaa turhaa muovijätettä viemäriin – suomalaisilla kemisteillä on vaihtoehto (https://yle.fi/uutiset/3-9934704)

Tietysti tämä olisi paras vaihtoehto ...

Quote
– Fosfori pitää saada eroteltua lietteestä turvallisesti, [Fazerin] Mäki-Reinikka toivoo.

... mutta ei osaa kertoa, miten se tapahtuisi. Haloo, Helsinki! (Ks. edellä 17.11.17)

***

Keskustelu ihmisperäisen lietteen käytöstä saattaa vaikuttaa turhaltakin, jos lehmien kautta kiertää kymmenkertainen määrä fostoria. Mutta jos jatkossa käy niin, että joka kierroksella n. 1/10 häviää kokonaan kierrosta (maataloudesta), seuraukset pidemmällä tähtäimellä on helppo laskea.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.12.17 - klo:04:57
Kotiin tulleesssa aamun lehden mainosliitteessä kerrottiin myös tästä prosessista:

NEVE investoi miljoonia jätevesien puhdistukseen (https://yle.fi/uutiset/3-9844240)

Quote
Lisäksi jätevedenpuhdistamon lietteille ollaan toteuttamassa prosessi, jossa liete poltetaan ja syntyvä tuhka rakeistetaan lannoitetuotteeksi. Näin lietteessä oleva fosfori saadaan hyötykäyttöön, eivätkä ympäristöä haittaavat aineet, mm. lääke- ja huumausaineet, pääse leviämään ympäristöön.

O!isikö tuo fosforin osalta ratkaisu? Olisiko se noin "helppoa"? Entä muut ko. lietteessä olevat hyötyaineet? Typpi? Mainosliitteen mukaan hanke saa ympäristöministeriön tukea, on "kärkihanke".

Samassa julkaisussa Neve Oy kertoo, että sen energiatuotannon jätteistä jo nyt valmistama Naturlan-lannoite on "täysin luonnonmukainen". Miten lienee tuon uuden lannoitteen kanssa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.17 - klo:07:52
Valitettavasti maksumuurin takana, mutta kiinnostuksen onnistui herättämään:

Kitiinillä valumavesien fosfori talteen – tutkimushanke hakee uusia vaihtoehtoja vesiensuojeluun (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.217393)

Quote
Biopolymeerit olisivat nykyisiä saostuskemikaaleja ympäristöystävällisempi vaihtoehto jätevesien ravinteiden talteenottoon
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.17 - klo:05:39
Monella taholla tätä yritetään ja oikein hyvä niin. Fosfori on tässäkin keskiössä:

Kulttuurirahastolta merkittävä rahoitus maatalouden vesistövaikutusten tutkimiseen (http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kulttuurirahastolta_merkittava_rahoitus_(45388))

"Ennätyspotistakin" asiaan yhteydessä puhutaan (MT). Ihan hienoa nöyryyttä ongelman edessä tulee esille:

Quote
”Maailmanlaajuinen epäonnistuminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä voi osin johtua taustalla olevien mekanismien puutteellisesta tuntemuksesta. Nyt käynnistyvä hanke tutkii fosforikuormitusta monitieteisesti ja eri mittakaavoissa, laboratoriokokeista aina valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen koordinaattori, SYKEn erikoistutkija Petri Ekholm. ”Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä päätöksentekijöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ratkaisut tarjoavat näin todellisen tuen päätöksentekoon ja sopivien keinojen valintaan.”

Mukana ei siis ole mitään uskoa "itsestäänselvyyksiin", myönnetään että usko tähänastisiin sellaisiin keinoihin ei ole tuloksia tuottanut. Varmaan tämäkin tulos saattaa tulla nyt voimakkaammin uudestaan tarkastelun kohteeksi (ja ehkä tehdään vertailututkimus Suomessa?):

Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin (http://[url=http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.17 - klo:07:22
Tässä ei mainita fosforia ...

Lappeenrannassa testattava kotimainen menetelmä poistaa lääkkeet jätevedestä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.217807)

... mutta tuo kehitystyö on kyllä erittäin tärkeä jäteveden kierrätyksen kannalta. Siinä sivussa fosforinkin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.17 - klo:06:32
Sari Luostarinen, Luke:

Ravinteiden kierrätystä kehitetään maailmanlaajuisesti. (https://www.luke.fi/blogi/kierratysravinteet-kehityksesta-kaytantoon/)

Quote
Ravinteita on kierrätetty ennenkin, mutta vanhat keinot eivät enää riitä. Ravinteet on jalostettava muotoon, jossa ne voidaan kuljettaa hyödynnettäväksi siellä, missä niitä tarvitaan. Kierrätyslannoitteiden edut halutaan osaksi myös tavanomaista kasvinviljelyä, ei vain luomu- tai kotieläintuotantoa.

Kaikki ei kuitenkaan ole valmista. Perusprosessit kompostoinnista mädätykseen ovat riittämättömiä ravinteiden väkevöintiin ja ravinnesuhteiden säätämiseen. Jatkojalostukseen on teknologioita, mutta niissä on kehitettävää niin teknisesti kuin operoinnin osalta.
(lihav. HJ)

Kuten olemme edellä tuoneet esille, luomun jäykät ja mielivaltaiset säännöt muodostuvat tässäkin asiassa luultavimmin kehityksen esteiksi, eivätkä malliksi tai esimerkiksi.

Tämä kierrätysnäkökulma on mukana myös EU:n suunnitelmissa maatalouspolitiikan uudistamiseksi:

EU kaavailee viljelijöille tulospalkkiojärjestelmää – tuki piiskaisi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen (https://yle.fi/uutiset/3-9981063)

Quote
Niemen mukaan maatalousyrittäjille maksetaan tulevaisuudessa todennäköisesti siitä, miten hyvin hän vähentää vesistökuormitusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjuu ilmastonmuutosta.

– Tukea voisi saada esimerkiksi siitäkin, kuinka paljon pelto sitoo hiiltä, Niemi sanoo.

Komission ehdottamassa uudistuksessa lisättäisiin tukien vastikkeellisuutta, mutta samalla lisättäisiin paikallista päätösvaltaa jäsenmaissa. EU tasolla määriteltäisiin maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet, mutta jäsenmaille annettaisiin enemmän päätäntävaltaa siitä, miten asiat ruohonjuuritasolla toteutetaan.

Kun sen enempää ravinnepäästöjen vähentämisessä kuin hiilen sitomisessa luomuviljely ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, tulosajattelun mukaisesti tuossa uudessa mallissa Suomella olisi perustellut syyt luopua luomusta "strategisena tavoitteena".
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.01.18 - klo:05:08
Kun nyt asia on tullut pinnalle ...

Jätekierrätykseen tarvitaan uusia ideoita, koska kierrätyksen osuus ei juuri ole kasvanut (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005525679.html)

... on vaarana, että katsotaan noita prosentteja, ja vain niitä. Siten vaikka kompostointi ja mädätys voi tulla itseisarvoiseksi, vaikka fosforin ja/tai typen jne. matkaa oikeasti takaisin kiertoon ei olisi loppuun saakka mietittykään.

Tarkoitan juuri sitä, ettei ravinteiden loppusijoitus viherrakentamiseen kaupungeissa loppujen lopuksi niin paljon eroa niiden loppusijoittamisesta kaatopaikoille.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.18 - klo:07:55
Hyvin on tässäkin esitetty tavoite ...

MTK:n Juha Marttila: Maatalouden pitää siirtyä kiertotalouteen – "Ei kivikausikaan loppunut siihen, että kivet loppuivat" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.224747)

Quote
Kiertotalouden kehitys on maataloudelle kohtalonkysymys. Erityisesti mineraalilannoitteissa käytetty fosfori on yleisesti nostettu esiin aineista, joista koittaa pula – ennemmin tai myöhemmin.

Iso kysymys on myös se, miten jätevesissä oleva typpi saataisiin kiertämään takaisin hyötykäyttöön.

Typestä ei ole puutetta, mutta sen kierrätystä puoltaakin energiansäästö.

Typpilannoitteiden valmistus lohkaisee kaksi prosenttia koko maailman energiankulutuksesta. Lisäksi typen poistaminen jätevedestä syö huomattavan osan jätevedenpuhdistukseen kulutetusta energiasta, toteaa tutkija Anna Mikola Aalto-yliopistosta.

Ravinteet on siis saatava kiertämään, mutta:

"Kaupungistumisen myötä hyvin suureen rooliin nousee kysymys siitä, miten ravinteet palautetaan turvallisesti takaisin kasvien käyttöön", korostaa puheenjohtaja Juha Marttila.

... ja ongelma:

Quote
Jos ihmisten ravinnossaan syömät ravinteet palautetaan takaisin pellolle jätevedenpuhdistamoiden lietteenä, ravinteiden ohella pellolle voivat kulkeutua monet jätevesiin päätyneet haitta-aineet.

Lietteeseen päätyy paitsi metalleja – joiden määrille on asetettu raja-arvoja – myös orgaanisia haitta-aineita, kuten palonestoaineita, ftalaatteja, pintakäsittelyaineita ja lääkeaineita.

Ne puolestaan kohottavat maaperän haitta-ainepitoisuuksia ja voivat edelleen kertyä eliöhin.

"Nykyisiä jätevedenpuhdistusmenetelmiä ei ole suunniteltu hajottamaan haitta-aineita, joten ne pidättyvät puhdistusprosessissa syntyvään lietteeseen. Kompostoimalla niitä pystytä lietteestä tehokkaasti poistamaan."

Mutta kovin vakuuttavia ratkaisuyrityksiä juuri tuohon ongelmaan ei tule esille.

Käytettyjen traktorin osien kierrätys on tuon kannalta täysin epärelevantti asia.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.18 - klo:10:55
Tämän poistamisen sanottiin vielä noin vuosi sitten olevan äärimmäisen vakeaa:

Sähkökäsittely poistaa jätevesistä lääkejäämät – mullistavaa ratkaisua kaupallistetaan Lappeenrannassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.229530)

Mutta nyt se olisi onnistunut?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.18 - klo:04:26
Tämän seminaarin tuloksiin ...

Tervetuloa PProduct -tutkimuksen päätösseminaariin!

Aika: 10.4.2018 kello 9.30 – 15.30
Paikka: Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34 A, Helsinki

Jätevesiliete fosforilannoitteena, ympäristövaikutukset ja
elintarviketurvallisuus (https://www.lyyti.fi/p/PProduct_tutkimuksen_paatosseminaari_8608)

... täytyy ehdottomasti tutustua.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.18 - klo:07:55
Tässäkin MT:n uutisessa mainitaan lihavoimani tuon hankkeen tavoitteena:

Vielä ehtii hakea rahoitusta ravinteiden kierrätyksen testaamiseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.230118)

Quote
Hankkeessa myönnetään rahoitusta sellaisten ideoiden testaamiseen, joilla pystyttäisiin edistämään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Tavoitteena on, että testattavien tekniikoiden avulla vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saataisiin kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Kokonaisuuden kannalta kyllä pienehkö kysymys, mutta sinänsä jännittävä kysymys: miten mahdolliset keksityt, testatut ja hyväksi havaitut prosessointi-ideat ovat sitten sopusoinnussa luomusääntöjen kanssa?

Eikä se ihan mitätönkään ole, varsinkaan jos hallituksen toinen kärkihanke toteutuu, ja 20% viljelysmaasta on luomussa. Silloin, jos nuo keksityt niksit eivät ole luomuyhteensopivia, viidennes kokonaisuudesta on poissa pelistä. Tosin tuo tavoite "puolet" voidaan silloin saavuttaa niin, että se on tavanomaisella puolella yli puolet.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.18 - klo:04:36
Hevoset alkavat olla varsin merkittävä asia fosforin ja muidenkin ravinteiden kierrättämisestä, viihde-eläiminäkin:

Hevostallien määrä lähentelee muita kotieläintiloja – tilastointi puuttuu toistaiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.230823)

Quote
Hevosia oli viime vuonna 74 400.
[...]
"Ongelma on, että talleista ei ole mitään rekisteriä. Aluehallintovirasto (avi) rekisteröi vain kuuden hevosen ja sitä suuremmat tallit sen mukaan, mitä niitä ilmoitetaan."
[...]
Hevostilojen tarkka määrä olisi monesta syystä tärkeä. Yksi keskeinen syy ovat tallien ympäristövaikutukset.

"Kun hevostalleja on pistemäisinä eri puolilla, ne vaikuttavat myös ympäristöön pistemäisinä kuormittajina tai kuormittamisen riskeinä sen mukaan, miten niissä ympäristöön liittyvät asiat on huomioitu", Markku Saastamoinen toteaa.

Vertailun vuoksi. Wikipedian mukaan nautoja on Suomessa n. 300 000. Jotka ovat kuitenkin hevosia paljon keskitetymmin sijoitettuna.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.18 - klo:04:20
Jaahas, tällainenkin tulos on tutkimuksessa saatu, MT kertoo:

Tutkimus kumoaa pelot raskasmetalleista: Puhdistamoliete on turvallinen lannoite (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.230955)

Quote
Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyvä liete ei ole uhka ruokaturvallisuudelle, vaikka sitä käytettäisiin lannoitteena peltoviljelyssä. Tähän tulokseen on tultu tutkimushankkeessa, jota koordinoi Luonnonvarakeskus Luke.

Useat viljanostajat kieltävät puhdistamolietteen käytön sellaisen sadon lannoituksessa, joka toimitetaan niiden käyttöön (MT 17.11.2017). Perusteena kiellolle on pelko, että lietteiden sisältämät haitta-aineet siirtyvät satoon.

Näin ei kuitenkaan Luken tutkimuksen perusteella tapahdu.

Haitta-aineiden siirtymistä selvitettiin kahdella kasvilla, ohralla ja raiheinällä. Vaikka liete sisältää enemmän haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, kasvien maanpäällisiin osiin lietteen haitta-aineita ei siirtynyt.

Nyt ei ehkä ole kuitenkaan syytä lopettaa tutkimuksia keinoista, joilla ne hyödylliset "jakeet" saataisiin puhdistamolietteestä erotetuksi. Lisätavoitteena on lannoitteiden kauaksikin kuljettamisen mahdollistaminen.

Sillä tätähän me "kaikki" tavoittelemme:

Quote
Tutkimuksen tekijät korostavat, että jätevesilietteiden fosfori pitäisi saada nykyistä tehokkaammin takaisin ruuantuotannon. Näin voidaan vähentää uusiutumattoman fosforin louhintaa lannoituskäyttöön.

Emmekä yksin kukoistavia puistoja Helsinkiin.  ;D
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.18 - klo:16:49
.... mutta nämä firmat tekevät silti mitä tahtovat tai luulevat kuluttajien tahtovan:

Kuluttajien epäluulot purivat – lahtelaisten kakka ei enää kelpaa lannoitteeksi (https://yle.fi/uutiset/3-10154629)

Quote
Lain mukaan jätevesistä erotettavaa puhdistamolietettä saa käyttää elintarvikkeiden tuottamiseen, mutta useat yritykset, kuten Fazer Mylly, ovat kieltäneet viljantuottajia hyödyntämästä sitä. Kielto johtuu siitä, että ihmisten jätösten mukana tulee haitallisia aineita, ja elintarviketeollisuus varjelee imagoaan.

Niinpä jatketaan niin, että osa jätteestä viedään omalla tavallaan kaatopaikalle tai loppusijoitukseen:

Quote
Kaupungin vesiyhtiön ja maakunnan jätehuoltoyhtiön omistama Labio jakoi alkuvuodesta tuotantoprosessinsa kahteen osaan niin, että se valmistaa lannoitetta vain biojätteestä. Puhdistamolietteestä tehdään multaa, jota ei käytetä ruoantuotannossa.

Entäpä kun eräänä päivänä ihmisten epäluulot kehittyvät siten, ettei eläintenkään jätöksiä jossain piireissä sallita käytettävän ruokakasvien lannoitteina? Ei tällaisenkaan asenteen kehittyminen ole mitenkään mahdotonta! Minusta se on jo vegaanipiireissä iduillaan olemassa (s.o..ainoastaan kasvisjätteistä muodostettu komposti kelpaa lannoitteeksi).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.18 - klo:16:23
Vallan mainio esimerkki osaoptimoinnista:

Ravintola Nollan kompostoimat biojätteet palautetaan pelloille – kotimaista luomua suosiva ravintola ei käytä edes pippuria (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.233191)

Quote
Franch Sunyer raottaa lämpimänä jylläävän kompostorin kantta. Sisuksissa sekoittuu multaa, josta erottuu vielä viinipullon korkinmuruja. Seoksesta ei leviä lainkaan hajua.

Ravinteikasta multaa syntyy 24 kiloa vuorokaudessa. Tuottajat nappaavat mullat mukaansa tuodessaan kuormaa. Näin ravinteet kiertävät takaisin viljelmille.

Mutta sikäli kuin tuon helsinkilisen ravintolan hävikkiä yleisesti pystytään vähentämään, mitä tapahtuu valtaosalle ruoasta? Sehän syödään. Mitä sen ruoan sisältämille ravinteille tapahtuu?

Ainakin sen voi sanoa, etteivät ne palaa kyseisille luomupelloille.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.18 - klo:05:59
Minusta tällä kampanjalla saadaan aikaan vain huono omatunto ...

Kiertääkö hyvä kauttasi? Vinkkejä kotitalouksien ravinneviisaisiin valintoihin (https://www.luke.fi/uutiset/kiertaako-hyva-kauttasi-vinkkeja-kotitalouksien-ravinneviisaisiin-valintoihin/)

... muttei anneta mitään konkreettista keinoa, millä ravinteet saataisin todella kiertämään. Ainoa vähän selkeämpi niksi oli se iankaikkinen: ruoan haaskauksen välttäminen.

Tällä neuvolla on hyvin marginaalinen merkitys:

Quote
”Moni meistä aloittaa näihin aikoihin mökkikauden. Mökkeillessä ravinteiden käyttö näkyy käytännössä. Voisimmeko kuljettaa ruokaa maalle vain sen verran kuin jaksamme syödä, hyödyntää biojätteen oman kasvimaan mullaksi tai hankkia mökille kompostoivan käymälän? Hyvän kierteen saa aikaan monin tavoin”, vinkkaa Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.
(lihav. HJ)

Onko niin, että silloin kun viranomaiset eivät kykene hommiaan hoitamaan, niin silloin he järjestävät yleisökampanjan?

Tämä kerrotaan ...

Quote
Ruuantuotannossa käytetyt väkilannoitteet valmistetaan toistaiseksi valtaosin kaivannaisfosforista, joka on rajallinen resurssi sekä typestä, jonka tuotanto vaatii valtavat määrät energiaa.

... mutta ei kyllä tosiasiassa kerrota, miten voisi toisin olla.  Eikä sitä, miten kaupungissa lajiteltu biojäte menee tosiasiassa puistojen ym. kaupungin kohteiden maisemointiin. Yhä vieläkin. Kaikki projektit tämän muuttamiseksi tuntuvat juuttuvan vuosikausien kokeiluvaiheisiin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.06.18 - klo:07:23
Koko ajan keksitään lisää:

Sellutehtaiden jätteet kelpaavat nyt lannoitteeksi – uusi menetelmä vähentää tehokkaasti maatalouden haitallisia päästöjä (https://yle.fi/uutiset/3-10263878)

Quote
Fosforin kokonaispäästöt käsitellyiltä savipelloilta voivat kuitulevityksen ansiosta vähentyä puoleen. Maa-ainesta huuhtoutuu huomattavasti vähemmän veden mukana kuin viereisiltä koealoilta otetuista vertailunäytteistä

Quote
Tulosten perusteella näyttää siltä, että sellukuitu sitoo fosforia pitempään kuin kipsi, jota myös on tutkittu Jokioisilla. Risto Uusitalon mukaan kipsi eli kalsiumsulfaatti on suola, jonka teho maaperässä alkaa hiipua kolmantena vuonna lisäysmäärästä riippuen.

Seurataan tätä kisaa kahden menetelmän välillä. Ilmeinen voittaja jo tiedetään: se on joka tapauksessa luonto. Fosforiongelma tältä osin saadaan kuin saadaankin jollakin tavalla ratkaistuksi tai ainakin olennaisella tavalla lievennetyksi.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.18 - klo:05:23
Tässä annettiin periksi, edettiin helpointa tietä:

Lannan polttoa helpottavat lakiesitykset hyväksyttiin valtioneuvostossa (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10184/lannan-polttoa-helpottavat-lakiesitykset-hyvaksyttiin-valtioneuvostossa)

Vaikka tiedettiin kyllä, mitä oltiin tekemässä:

Quote
”Hevosenlannan hyödyntäminen lannoitteena ja maanparannusaineena on edelleen tärkeää ravinnekierrätyksen edistämiseksi. Kaikki hevosenlanta ei kuitenkaan käytetyn kuivikkeen takia sovellu lannoitekäyttöön ja siksi energiahyödyntämisen helpottaminen on tarpeen”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Sanoisin .... no, nyt on luontevaa käyttää tätä alatyylistä ilmaisua ... että tuo on hevon paskaa. Kaikki hevosenlanta ihan varmasti soveltuu lannoitekäyttöön. Kyse on vain käsittelyteknologiasta. Ja kustannuksista, joilla ei haluta rasittaa uusmaalaisia hevostiloja.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.18 - klo:06:06
Olisiko Valiolla nyt keksitty jotain, joka lopettaisi meidänkin sättimisemme luomulle? Siis ainakin tässä asiassa:

Quote
Valion patentoima menetelmä soveltuu sekä tilakohtaiseen että suurimittakaavaiseen lietelannan jalostukseen. Alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen Valiolta kertoo, että menetelmällä lietteestä erotellaan veden ja biokaasun ohella myös typpi- ja fosfori-kaliumjakeet, jotka ovat helposti maahan levitettäviä ja myös luomukelpoisia.
(lihav. HJ)

Jos nuo jakeet saadaan eroteltua lietelannasta, eikö kuvittelisi saman menetelmän toimivan myös kaupunkien eli meidän ihmisten jätöksiin?

Tietysti, meidät tuntien, helposti käy niin, että sättimisemme vain siirtyy toiseen keskusteluun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.0).  8)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.07.18 - klo:03:16
Ruotsissa mennään nyt tähän suuntaan, täyskieltoon ...

Regeringen vill förbjuda slam på åkrar (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6997199)

Quote
Slammet från reningsverken har länge varit ett problem som ingen velat ta i. Men nu har regeringen bestämt att införa ett förbud mot att sprida slammet på åkrar.

... kun ollaan samaan aikaan tietoisia eduista ja ongelmista:

Quote
Slammet från reningsverken innehåller inte bara en massa fosfor, något som landets jordbrukare gärna återför till åkrarna. Där finns även tungmetaller som kadmium och bly, men också mikroplaster och andra miljöförstörande ämnen.

Mutta kuumeisesti sielläkin etsitään muita, uusia keinoja:

Quote
Det finns nya metoder för att återvinna fosfor ur slammet, som används i flera andra europeiska länder. Bland annat genom att bränna slammet och sedan utvinna fosfor ur askan.

Utredarens andra uppgift blir att visa på vilka metoder som kan vara aktuella vid olika reningsverk i Sverige. Och miljöministern är optimistisk inför denna möjlighet att minska importberoendet av fosfor.

– Utredaren ska ta fram ett förslag på krav på återföring av fosfor. Målet ska ju vara 100 procent, men man behöver titta på tekniska begränsningar. Hur mycket fosfor är det möjligt att återföra?

Minulla on nyt jo vähän hämärtynyt mielikuva, että joku juuri Ruotsissa olisi tehnyt fosforin talteenotosta jonkin keksinnön ja saanut sille patentin? Mutta olisiko ko. keino sittemmin osoittautunut epäkäytännölliseksi tai kalliiksi?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.07.18 - klo:05:43
Tämän kiusallisen laskelman olen "varastanut" eräästä toisesta nettikeskustelusta. Kun kerrotaan, että ...

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo (https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/jatevedenpuhdistus/Viikinmaki/Sivut/default.aspx)

Quote
Viikinmäen kalliopuhdistamossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet.

... ja ...

Quote
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori 95-prosenttisesti ja typpi 90-prosenttisesti

... merkitsee se, että noin 40 000 asukkaan kaupungin jäteveden fosfori ja 80 000 asukkaan kaupungin typpi pääsee sellaisenaan läpi Itämereen.

Ja siellä se on edelleen, tämäkin masentava tieto:

Quote
Liete jatkojalostetaan multatuotteiksi Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Kompo​​stoinnin jälkeen tuote on valmista käytettäväksi viherrakennuksessa.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.18 - klo:07:02
Mutta mistään ei ole täyttä varmuutta, tästäkään ei ollut:

Maatalous ei pilaakaan Itämerta – Tuore tutkimus selittää sinilevälautat suolapulssien puuttumisella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.280182)

Mutta vaikka noinkin olisi, se ei silti tee turhaksi fosforin kierrättämistä. Se säilyy tärkeänä tavoitteena, niin Itämeren ympärillä asuville kuin koko ihmiskunnalle.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.08.18 - klo:06:16
Keskustelu, väittely tuosta asiasta jatkuu (MT):

Syken Seppo Knuuttila Matti Lappalaisen tutkimuksesta: "Vastoin sitä, mitä tiedeyhteisö ajattelee" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.281076)

Ja jatkuu:

Matti Lappalainen puolustaa Itämeri-tutkimustaan: "Knuuttila ylikävelee väitösinstituution" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.281786)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.18 - klo:05:38
Myös kiistely, tieteellinen väittely näistä keinoista jatkuu:

Luke: Maanparannuskuitu vähentää valumia kipsiä tehokkaammin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.282456)

Tuossa kaipaisi vielä tarkastelua maanparannuskuidun saatavuudesta ja molempien ratkaisujen suhteellisista hinnoista. Kipsihän on melko halpaa ja sitä on hyvin saatavissa. Kuinka on tuon kuidun kanssa?

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.18 - klo:02:48
Tässä tuodaan yleisesti esille jäteveden ravinteiden kierrätyksen tärkeys ...

Human wastewater valuable to global agriculture, economics (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180816153137.htm)

... vaikka sitten onkin päädytty tulokseen, että saavutettavat hyödyt eivät ole kaikkialla yhtä suuret. Kuitenkin, jossain ne voivat olla näin dramaattisia:

Quote
The study shows that a variety of cities throughout the world could benefit from this proposed sustainability approach -- not only for helping grow crops, but also for their economic independence.

"We found, for example, that in Cairo, Egypt, if all of the nitrogen resources from wastewater were utilized, the city could cut Egypt's nitrogen fertilizer imports by roughly half," Trimmer said. "This type of approach could also help smallholder farmers in places like Sub-Saharan Africa gain better access to fertilizer than what is currently available."

(Vaikka tuossa puhuttiinkin typestä, laitoin tähän, kun täällä on jo aloitettu tuosta kaupunkien jäteveden hyödyntämisasiasta. Saman tyyppisiä tuloksia on varmaan saatu fosforistakin.)

Tämä on ongelma Suomessakin, mutta sille kuitenkin on jo ratkaisuja, ja uusia on häämöttämässä. Vettä ei kannata kuljettaa:

Quote
However, water is challenging to transport because of its weight and relatively low nutrient content, so it is not a good option when nutrients must travel longer distances to reach farmland, the researchers said.

"In some cities, we would need to use more advanced technology to recover a more concentrated product suitable for longer transport distances," Guest said. "These are similar to the crystalized fertilizers that we are accustomed to and, in most cases, the technology to produce these from human waste is well established."
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.18 - klo:06:22
Kun keinot loppuu, niin konstit alkaa. Nyt näitä on erilaisia tarjolla:

Rakennekalkituksesta haastaja peltojen kipsikäsittelylle (http://www.e-pages.dk/turunsanomat/2574/article/764547/11/1/render/?token=d6e2486726ed685831ea81337bd348da)

Tuossa on sekin mahdollista, ettei eri keinojen välillä tarvitse tehdä periaatteellista valintaakaan. Vaan jokaiselle löytyy oma lokeronsa,  käyttökohteensa? Twiitti, josta sain tuon linkinkin:

***

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Sari Luostarinen
Sari Luostarinen @sariannukka · 14t

Peltomaan hoitoon on monia keinoja mm. #kipsi'n, #kuitu'n ja monipuolisen #viljelykierto'n lisäksi. Tässä #Rakennekalkki. Viljelijä tarvitsee laajan työkalupakin, josta valita itselleen sopivimmat. Yksi toimi ei käy kaikkialle
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.09.18 - klo:05:16
Hieman problemaattinen on tämän YLE:n jutun asenne "kemiallisiin" lannoitteisiin ...

Testiviljelyn tulokset: Kierrätyslannoite on tehokas vaihtoehto kemialliselle, ja se on hyvä uutinen myös Itämerelle (https://yle.fi/uutiset/3-10377233)

... mutta hiukan merkillinen on myös jutun (implisiittinen) määritelmä kierrätyslannoitteestakin. Eihän tässä oikeastaan mikään kierrä ...

Quote
BioA-kierrätyslannoite saa alkunsa esimerkiksi paperi- tai sellutehtaan toiminnasta syntyvästä sivuvirrasta, joka on orgaanista ja ravinnepitoista. Tämä sivutuote on kuitenkin teollisuudelle hyödytön.

Aines kuivatetaan, siihen lisätään typpeä ja lopulta valmiin pelletin päälle pyöritetään tuhkaa, joka on puhdistettu raskasmetalleista.

– Saamme raemaisen lopputuotteen ja pystymme toimittamaan sen asiakkaalle säkissä, Järvinen kiteyttää.

... vaan kulkee vain yhdensuuntaisen matkan kertaalleen sinne pellolle. Fosfori aloittaa matkansa metsästä, mutta miten se oikeastaan eroaa siitä, jos se olisi aloittanut matkansa maan uumenista?

Syntyy epäilys, ettei asiassa niinkään olla liikkeellä luonnonsuojelun vaan luomuviljelyn takia:

Quote
Tällä hetkellä kemiallisesti valmistettava typpi on lannoitteen ainoa epäorgaaninen ainesosa. Järvisen mukaan se on kuitenkin tarkoitus korvata orgaanisella typellä, kunhan toiminta lähtee vain kunnolla käyntiin.

Tämä tuote sopii Järvisen mukaan myös luomulle.

– Kahden vuoden päästä pystymme kattamaan Suomessa koko luomulannoitustarpeen, hän lupaa.

Fosfori on aina ollut ongelma luomulle, sitä on mm. "lainattu" salaa tehoviljelyltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762). Jos tuo nyt hyväksytään luomuviljelym ratkaisuksi, tämä kieltämättä nolo kytkentä saadaan puretuksi.

Mutta jatkossa siis tunnemme luomun viljelytapana, joka nojaa paperi- tai sellutehtaiden häiriöttömään toimintaan.


PS. Ja täältähän se löytyikin tuon firman alkuperäinen lehdistötiedote, josta tuo uutinen on saanut kimmokkeensa:

Suomalainen BioA haluaa korvata haitalliset kemialliset peltolannoitteet uudella ympäristöystävällisemmällä kierrätyslannoitteella (http://www.maataloustoimittajat.fi/ajankohtaista/suomalainen-bioa-haluaa-korvata-haitalliset-kemialliset-peltolannoitteet-uudella)

Quote
“BioA:n tavoitteena on korvata markkinoilla olevat täysin kemialliset lannoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa pystymme puolittamaan lannoitteiden ympäristörasituksen. Seuraavassa vaiheessa tuotannon kasvaessa pari vuoden sisään pystymme jo täyttämään koko Suomen luomulannoitustarpeen”, sanoo Jari Järvinen.

Peltolannoitteita käytetään Suomessa 600 000 tonnia vuodessa, josta vain noin 1,5 % eli 9 000 tonnia on tarjolla luomuna (eläinperäinen lannoite) ja loput ovat kemiallisia lannoitteita. Ensimmäisenä vuonna Kotkan-tehdas tuottaa 40 000 tonnia lannoitetta ja tulevina vuosina tuotanto kymmenkertaistuu.

Eli tuosta oli kyse.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.09.18 - klo:13:25
Ja näin sitten samasta asiasta Kauppalehti:

Suomalaisyritys korvaa kemiallisen lannoitteen luomulla - maailmalla odottavat 152 miljardin markkinat (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/wdS4Nxpf)

Yritys - ja Kauppalehti - on estottomasti ottanut käyttöön luomuliturgian (lihav. HJ):

Quote
Maanviljelyssä käytetään tällä hetkellä kemiallisia lannoitteita, jotka köyhdyttävät maaperää sekä saastuttavat vesistöjä ja ilmakehää. Päättyneen kesän sinileväongelma sai suurenkin yleisön huomaamaan, mitä pelloilta valuva fosfori tekee Itämerelle.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.18 - klo:06:23
Twiitti:

****

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen·9t

On hienoa saada markkinoille taas uusi kierrätysravinnelannoite. Minua kuitenkin häiritsee tämäntyyppinen uutisointi, että kierrätysravinne tai luomuravinne ei rehevöittäisi vesistöä sinne päätyessään tai että joku lannoite "köyhdyttää" maaperää.

***

Niinkuin näkyy, se häiritsee minuakin (HJ).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.18 - klo:03:05
Myös Hesari kertoi tänä aamuna tästä kokeesta tai toimenpiteestä:

Tonnikaupalla kipsiä levitetään nyt Vantaanjoen varren pelloille – Suomenlahtea rehevöittävä fosfori voidaan saada kuriin (https://yle.fi/uutiset/3-10385901)

Hesarissa oli tällaista lisätietoa:

Quote
Kipsikäsittely soveltuu hyvin pelloille, joilta ravinteet valuvat merialueelle. Sisävesille kipsikäsittely eI sovi kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi. Sitä ei myöskään voi käyttää luomutuotannon pelloilla.

Ei selvinnyt, onko tuohon viimeiseen jokin luonnontieteellinen peruste, vai kieltävätkö vain asian luomusäännöt. Onko noin myös sen sulfaatin takia? Tulkitaanko se (luomussa luvattomaksi) keinolannoitteeksi, vaikka sitä kipsissä olisikin vain vähäisiä määriä?

***

Niksin vaikutuksen kestosta on keskusteltu. Onko tämä perusteltu odotus vai toiveajattelua:

Quote
Kipsikäsittelyn avulla saadaan siis aikaa poistaa peltoihin kertynyt fosfori. Varsinais-Suomen Savijoen kipsipilotin seurannasta saadaan selville, kuinka pitkään vaikutus kestää. Kun kipsi on jo haihtunut maasta, maanrakenne on Ollikaisen arvion mukaan muuttunut pidemmäksi aikaa huuhtoumia vähentäväksi.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.09.18 - klo:06:26
Hiukan epäselvästi sanottu (lihav. HJ):

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.296188

Quote
Hyvin toimiessaan sienijuuri edistää selvästi kasvien fosforinottoa. Kotimaisissa tutkimuksissa on havaittu, että mykorritsa pystyy korvaamaan fosforilannoituksen jopa kokonaan, kun pellon fosforipitoisuus on alhainen. Hyvin toimiva sienijuuri vähentää pellolta huuhtoutuvan fosforin määrää jopa 80–90 prosenttia voimakkaasti lannoitettuun peltoon verrattuna.

Äkkinäinen voisi tuosta lukea, että ilman fosforia hyvin pärjätään.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.09.18 - klo:06:35
Keinovalikoima on yhä laajenemassa:

Sopisiko tärkkelys nappamaan pellolta valuneen fosforin? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.297213)

Projektin lähtökohtana näyttää olevan aito kierrättäminen eikä vain se, miten päästä vesistöihin valuvista forforipäästäistä eroon:

Quote
"Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää ruukkukokeiden avulla kiinnisaadun fosforin lannoiteominaisuuksia", kertoo hankkeessa opinnäytetyötä tekevä agrologi AMK -opiskelija Aleksi Leppämäki.

Biopolymeerilietteen ja turpeen sekoitukseen kylvetään kasvien siemeniä, jonka jälkeen kasvua seurataan noin kahden viikon ajan,

Biopolymeerien etuna on kokeen järjestäjien mukaan niiden biohajoavuus ja raskasmetallittomuus.

Tässä saakin olla tarkkana. Hyvin usein asian yhteydessä puhutaan kierrätyksestä, vaikka faktisesti suunnitellaankin ongelmallisen aineen loppusijoitusta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.18 - klo:08:13
Tämä on varmasti hyvin mielenkiintoinen asiakirja:

Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille
Tampio, Elina; Vainio, Markku; Virkkunen, Elina; Rahtola, Mikko; Heinonen, Sampsa (2018)

http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542240

Olen sen jo tuolta ladannut, ja ryhdyn siihen nyt tutustumaan.

Quote
Lanta on ravinteiden kierrätyksen kannalta keskeinen biomassa, joka käsittää noin 80 % kaikista Suomessa muodostuvista ravinnerikkaista biomassoista. Lannan sisältämä fosfori riittäisi koko maan peltojen lannoitukseen, mutta se on jakautunut epätasaisesti maan eri osiin. Sekä lannan että muiden biomassojen prosessointi ja ravinteiden erotus helpottavat ravinteiden käytettävyyttä ja logistiikkaa.

Kierrätyslannoitevalmisteet määritellään useimmiten maanparannusaineiksi. Niiden runsaan ravinnesisällön vuoksi levitysmäärät voivat kuitenkin lannoitevalmisteesta riippuen jäädä pieniksi ja maanparannusvaikutus suhteellisen vähäiseksi. Lannoitevalmisteet ovatkin ennen kaikkea fosforilannoitteita. Kierrätyslannoitevalmisteet sopivat myös luomutuotantoon, jos ne täyttävät luomulainsäädännön vaatimukset.
(lihav. HJ)


PS. Sen verran jo ehdin katsoa, että siinä on oma lukunsa luomuun sopivista lannoitteista, lähdeviitteineen EU-määräyksiin ja Eviran ohjeisiin. Hyvä!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.18 - klo:05:55
Emme nyt halua julistautua tämän keksinnön suhteen erityisen epäluuloisiksi ....

Kolumni: Kuitulietteet on syytä ottaa vesiensuojelun avuksi, Etelä-Karjalassa uraauurtavaa kokeilutyötä on tehnyt luomuviljelijä Juuso Joona (https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/566631fa-19cb-47fb-b9b1-505c9ac629cc)

Quote
Joutsenolainen luomuviljelijä Juuso Joona on tehnyt uraa uurtavaa työtä kuitulietteiden käyttöä kokeillessaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ovat nyt vahvistaneet, että kuitulietteillä saadaan fosforihuuhtoumat puolitettua.

Kuitulietettä voidaan käyttää myös järvien ympärillä. Paljon julkisuudessa ollut kipsikäsittely sopii vain suoraan mereen johtavien jokien valuma-alueille.

Kuituliete on niin lyhyttä puukuitua, ettei siitä synny paperia tai kartonkia. Teollisuuden alkuaikoina se laskettiin vain tehtaan lähivesiin. Monen vanhan tehdaspaikkakunnan järvien pohjassa on yhä hurjat kerrostumat lietettä.

Seuraavaksi liete pumpattiin rajatuille kaatopaikoille. [...]

... vaikka asian kehittelijä onkin muissa asioissa puhunut aika "suurella suulla". Tai vaikka olemmekin kolumnin kirjoittajan, ministeri Kimmo Tiilikaisen, kanssa olleet monista kysymyksistä reippaasti eri mieltä. (Tekijä on tuohon nettijulkaisuun merkitty huonosti, vain kuvalla.)

Mutta siitä haluamme edelleen jupista, että tuossakaan kehitystyössä ei ole kyse fosforin kierrätyksestä. Vaan keinosta estää sitä valumasta vesistöihin.

Kun taas esimerkiksi Valion kehitystyössä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267870) puhutaan nimenomaisesti siitä ravinteiden kierrosta. Lisäksi Valio on erikseen maininnut, että syntyvät lannoitteet tulevat olemaan luomukelpoisia.

Mutta voi tietysti olla, kun asiaa tarkemmin tutkitaan, että nämä eri keinot voivat olla toisiaan täydentäviä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.18 - klo:13:37
Tätä artikkelia olisi kiva lukea lisää ...

Kipsi, kuidut, biohiili, rakennekalkki – hyötyjä vai huuhaata pellolla? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.307930)

... ja saada tietää, mitä siellä Loimaalla tuli tai tulee selville. Mutta tuo on maksullinen artikkeli.

Mutta ehkäpä saamme vielä jotain muuta kautta tuosta lisätietoa. Kyseessä on ingressin mukaan "suorakylvökoe".
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 30.09.18 - klo:17:41
Yhteisen hyvän nimissä lienee lupa salaisuuden verhoa raottaa kaikille. Kysehän ei ole sotasalaisuuksista vaan ympäristönsuojelun edistämisestä. (tosin bisnekseltäkin tämä vähän näyttää)
Ja kovin paljoa artikkeli ei kyllä kertonutkaan:

"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna.
Viljelymenetelmäkoe jatkuu, mutta sen rinnalla aletaan testata keinoja maan kasvukunnon kohentamiseen.

Koekentän toiselle laidalle levitettiin syyskuun puolivälissä rakennekalkkia, kipsiä, metsäteollisuuden nollakuituja lannalla terästettynä, biohiiltä ja vielä ranskalaista mikrobien kasvua edistävää liuosta.
Jokaisen maanparannusaineen edustaja vakuutti oman tuotteensa hyvyyttä paikalle tulleille yli 50 viljelijälle sekä lehdistön edustajalle.
Suorakylvökokeen ja maanparannusaineiden koekenttää on parannettu entistä enemmän tutkimusta palvelevaksi. Salaojavesistä pystytään mittaamaan huuhtoutumat erikseen jokaisesta viljelymenetelmästä. Maanparannusaineiden pelloilta mitataan huuhtoutumia pohjavesiputkien avulla.
Levomäen mukaan Itämeren leväkukinnot laitetaan suoraviivaisesti maatalouden syyksi, vaikka kuivana kesänä pelloilta ei ole huuhtoutunut mitään ja tarvitaan isoja syysateita, jotta salaojissa alkaa taas virrata vettä.
Agronomi Jussi Knaapi vastaa uudesta kokeesta ja sen tekemisestä. Maaperän mikrobit ja maan rakenne ovat avainasemassa, kun päästöjä yritetään suitsia.
Knaapin mukaan 13 vuoden suorakylvökoe on osoittanut, että viljelytoimilla pelto on mahdollista saada kuntoon. Samalla viljelyongelmat vähenevät, sato nousee ja ravinteiden huuhtoutumat vähenevät.
Muokkauksen keventäminen on myös tehokas tapa hiilen sitomiseksi maaperään. Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet pystytään ylittämään moninkertaisesti, Knaapi sanoo.

Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.

Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.

Nordkalkin rakennekalkissa on mukana vajaa viidennes poltettua kalkkia, joka reagoi maaperähiukkasten kanssa. Jotta kalkin teho säilyy, pelto pitää välittömästi levityksen jälkeen muokata, toteaa kiertotalousjohtaja Kjell Weppling Nordkalkilta.

Ruotsissa poltetun kalkin on todettu ylläpitävän peltojen mururakennetta vuosikymmeniä, kun se tehdään oikein. Yhtiö lupaa rakennekalkin käytön puolittavan peltojen fosforipäästöt.

Biohiili on toistaiseksi turhan kallista peltolevitykseen, mutta sopii puutarhoille, kompostiin ja karjasuojissa kuivikkeen lisäaineeksi, toteaa toimitusjohtaja Sampo Tukiainen Carbofexiltä Tampereelta.

Biohiili sisältää runsaasti hiiltä ja pysyy maassa maatumatta pitkään. Samalla se pidättää ravinteita ja parantaa veden imeytymistä."

NUMEROARVOJA SADON MÄÄRISTÄ JA RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ SIIS EI TAIDA EDES OLLAKAAN ANNETTAVAKSI? Yksi yhtiö kyllä lupaa heidän tuotteensa puolittavan fosforipäästöt. Sitoutuukohan fosfori myös kasvien kannalta liian tiukasti maahan, liukenemattomaan muotoon?
Suorakylvön edut kyllä on osoitettu tosiksi jo aiemminkin.

PS: Suosittelen Maaseudun Tulevaisuus-lehteä. Siinä on paljon asiaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.18 - klo:03:02
Tämä kyllä vie vähän pisteitä tältä niksiltä:

Quote
Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.

Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.

Siinä on siis kyse ennen kaikkea maanparannusaineesta, ei niinkään rajallisten fosforivarojen säästeliäästi käytöstä.

Osaan kuvitella, että niksi silti voi olla luomuviljelyssä suosittu. Tuossahan saadaan salakuljetettua ravinteita tehoviljelyn puolelta. Kukaan kai ei ole niin nipo, että ryhtyisi tivaamaan, olivatko ne broilerit (https://www.humuspehtoori.fi/wp-content/uploads/2014/01/MT-broileri-8.12.2017-1.png) luomuruokinnassa? (Joka onkin hyvin epätodennäköistä, kun luomubroileritiloja on Suomessa peräti vähän. Eli kolme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11671#msg11671)).

Ei myöskään tuo kuljetuskustannusten asettama rajoitus anna tälle menetelmälle pisteitä. Nyt Näsijärvessä olisi tätä nollakuitua, josta halutaan päästä eroon, mutta onko sopivia ja halukkaita tiloja n. 100 kilometrin säteellä, jotka ottaisivat sen vastaan? Pälkäneelle on kyllä Tampereelta ihan siedettävä matka, 35 kilometriä.

Vedenalainen töhnä turmelee Tampereelle suunniteltua uutta kaupungin­osaa – ”Siinä kohtaa järvi ei ole järvi” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005842588.html)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.18 - klo:04:00
Kommentti tähän asiaan Etelä-Afrikasta:

Organic: It's dirtier than you think (https://www.news24.com/MyNews24/organic-its-dirtier-than-you-think-20180925)

Quote
Ane unlike conventional farms which are reducing their reliance on fossil-based fertiliser by using sterilized human sewage, thereby closing nutrient cycles, organic farms shun what governments consider “The best practicable environmental option.” because of squeamish customers— and no, you shouldn’t be one of them because the standards for human sewage treatment are stricter than thoose for animal manures which can be applied raw.

Eli sielläkin luomuviljely yksinkertaisesti kieltäytyy käyttämästä uudelleen (käsiteltyjäkään) ihmisten jätöksiä, eikä näin sulje ravinnnekiertoa.

***

Samassa artikkelissa oli tämä, aika laittamattomasti sanottu (!):

Quote
The main ingredient of organic agriculture is 100% natural nonsense.

Eli: luomuviljelyn pääasiallinen ainesosa on 100% luonnollinen hölynpöly.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.18 - klo:16:33
Minusta tämä MT:n vieraskolumni on täyttä asiaa. Kirjoittaja on Luken tutkija Elina Tampio.

Pistetään ravinteet kiertämään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.320090)

Tämä on ehkä sanottu aiemminkin, mutta tämän haluan siitä lainata:

Quote
Tällä hetkellä suuri osa biomassojen sisältämistä ravinteista päätyy jo tavalla tai toisella kiertoon. Ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi tarvitaan kuitenkin perinteisen lannanlevityksen, mädätyksen ja kompostoinnin lisäksi uudenlaista teknologiaa.

Tekniikan avulla ravinteet voidaan jalostaa tuotteiksi, joissa ravinnesuhteet ovat kasvin kasvun kannalta parempia. Tämä helpottaa myös tuotteiden liikuteltavuutta.

Oman lisäyksenäni. Ja tuossa pyrkimyksessä ei pitäisi antaa luomusääntöjen tai -asenteidenkaan antaa häiritä, tulla esteeksi. Jos soveltuva tekniikka on kemiaa, niin sitten se on.

Tämä on hienoa ja näin minäkin olen uumoillut asian olevan:

Quote
Ravinteiden jatkojalostamisen ja ravinnekierrätyksen tutkijalle tämä on hienoa aikaa. Uusia toimijoita, ideoita ja tekniikoita syntyy eri puolilla. Aiheen ympärillä kuhisee.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.18 - klo:05:51
Tämä on nyt sitten valittu viralliseksi ratkaisuksi:

Vesiensuojeluhanke päättyy, lopputuloksena tiukka suositus: Peltojen kipsikäsittely käyttöön heti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.321356)

Tai ainakin viralliseksi osaratkaisuksi. Tuon ohella saatetaan ehkä myöhemmin suositella muitakin ratkaisuja.

Quote
Kaikille Suomen pelloille käsittely ei kuitenkaan sovi. Sitä on mahdollista hyödyntää noin neljänneksellä Suomen peltopinta-alasta.

Ja perään tuttu jupinani: tuossa ei oteta taaskaan oikein kantaa siihen, miten fosfori kiertäisi, miten se riittäisi, pidemmän päälle. Tästäkin voisi kysyä ...

Quote
Hankkeessa testatun kipsin on toimittanut Yaran Siilinjärvellä sijaitseva lannoitetehdas, jonka alueella kipsiä on Suomen peltokäytölläkin kymmeniksi vuosiksi.

... että mitä sitten, kymmenien vuosien päästä? Mutta kaikkia vastauksia ei tietysti noin lyhyeen uutiseen mahdu.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.18 - klo:03:55
Tässä muuten maksullisessa MT:n uutisessa on tarjolla ilmaiseksi kartta kipsinlevitykseen soveltuvista alueista:

Peltojen kipsikäsittelyä ehdotetaan korvattavaksi ei-tuotannollisten investointien tuella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.322648)

Joka alue yhteensä on oikeastaan aika pieni. Mutta toisaalta kyllä juuri lähinnä Itämerta.

Mutta kaikilta muiltakin viljelyalueilta fosfori täytyy saada tehokkaaseen kiertoon. Vaikka sitä näennäisesti vielä tuntuisi olevan riittävästi Suomen tarpeisiin, lähivuosikymmeninä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.18 - klo:15:11
Tässä menettelyssä on kyllä fosforin kierto on otettu huomioon (tulee esille viimeistään liitteessä):

Lannan poltto helpottuu huomenna, ohjeet laadittu (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/alku)

Mutta typen ei, jos tuota oikein ymmärrän. Vaan se lähetetään taivaan tuuliin. Josta se on kuitenkin aikanaan aika kalliilla ostettu. Riippumatta tavasta, jolla se on saatu.

Jotta kaupunkilaistytöillä olisi mahdollisuus riittävän edullisesti ratsastaa, lisään tuohon happamasti.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.18 - klo:03:21
Suomi ja Ruotsi ovat tässä kysymyksessä samassa veneessä vai olisiko samalla veneen laidalla parempi kielikuva:

Sverige slipper vika sig om kadmium i konstgödsel (https://www.landlantbruk.se/politik/sverige-slipper-vika-sig-om-kadmium-i-konstgodsel/)

Quote
Sverige får behålla sitt EU-undantag för kadmiumhalt i konstgödsel. Det blev klart efter att EU i dag för första gången lyckades komma överens om gemensamma gränsvärden – långt över de svenska.

Mutta edelleen ihmettelen, minne ovat kadonneet väitteet siitä, että ongelma on hoidettavissa, kadmium suht. halvalla poistettavissa fosfaatista. Mutta kadonneet ovat, ja asia on yhä tuollainen hallinnollinen ongelma, jossa vaikuttavat tällaiset poliittiset tekijät:

Quote
Flera EU-länder som Frankrike har dock av historiska och politiska skäl varit motståndare till att reducera kadmiumhalterna. Bland annat därför att det skulle äventyra importen av fosfor från gamla kolonier i Västafrika, där fosfor innehåller mycket höga halter av kadmium. För dessa länder var 60 mg den absoluta gränsen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.18 - klo:03:47
Viittasin siis tähän:

Nyt kuitenkin jo tässä vanhassa Ruokatiedon (oli silloin tietysti Finnfood) uutisessa vuodelta 1996 ...

Suomi pyrkii pitämään kadmiumlannoitteet yhä kiellettyinä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomi-pyrkii-pitamaan-kadmiumlannoitteet-yha-kiellettyina)

... kerrotaan, että:

Quote
Suomi hioo kadmiumkantaansa työryhmässä, johon on koottu alan asiantuntijoita. Suomi pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että menetelmä, jolla kadmiumia voidaan poistaa lannoitteiden raaka-aineesta fosfaatista, saataisiin EU:n tuella teolliseen käyttöön.

Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.
(lihav. HJ)

Mikähän on tämän poistomenetelmän status tänään? Millä hinnalla kadmium saadaan fosforilannoitteista pois?

Kuvittelisi, että tuollaisesta 5% hinnannoususta ei voisi tulla kynnyskysymystä Ranskallekaan. Mutta joko siitä tulee, tai sitten hinnan nousu olisi tosiasiassa paljon enemmän.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.11.18 - klo:08:00
Tämä Euraktivin artikkeli kertoo, minkälaiseen päätökseen, kompromissiin nyt ollaan päätymässä fosforista ja kadmiumista:

The EU finally provides legal framework for organic and recycled fertilisers (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/the-eu-finally-provides-legal-framework-for-organic-and-recycled-fertilisers/)

Sekä "tuoreen" fosfaatin että kierrätyslannoitteiden osalta. Mutta niin vain tuokin artikkeli ja kaikki siihen linkatutkin artikkelit ovat hiiren hiljaa siitä mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin halvalla puhdistaa lannoitteista pois. En mihinkään salaliittoteoriaan tässäkään usko, mutta kyllä nyt aidosti ihmettelen, miksei siitä puhuta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.11.18 - klo:07:26
Minusta Rinne on oikeilla jäljillä:

Antti Rinne: "Ei tule sellaista päivää, että SDP:n puheenjohtaja seisoo pellon laidalla estämässä lannanlevitystä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.338113)

Quote
Valtio antaa tukea siihen, kun muutetaan bensa- tai dieselmoottoreita biokaasumoottoreiksi. Kun lannoituksen päästöjä valuu Itämereen, Gasum toi Rinteen mukaan esille sen, että heillä on olemassa teknologia, jolla pelloilla tarvittava lanta saadaan jakeiksi. Tämä ei liukene vesistöihin siinä määrin kuin lanta liukenee.
(lihav. HJ)

Sillä eikö ongelma ole juuri siinä, että lantaa itsessään on niin hankala liikuttaa? Ja siitä seuraa, etttä ravinteita on väärissä paikoissa: toisaalla liikaa, toisaalla liian vähän. Tulkitsen tuon viittaamisen "jakeisiin" pyrkimykseksi erottaa lannan ravinteet helpommin kuljetettavaan muotoon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.11.18 - klo:06:13
Maaseutumedia eli Hannu Koivisto problematisoi asian:

Onko pellolle levitetty kipsi haitallista vai hyödyllistä vesiensuojelua? (http://www.maaseutumedia.fi/onko-pellolle-levitetty-kipsi-haitallista-vai-hyodyllista/)

Tämä on mielestäni varsin painava vastaväite ...

Quote
SAVE-hanke on lähemmin tarkasteltuna varsin epätieteellinen. Hanke, joka käsittelee maataloutta, vaatisi edes hiukan maatalouden ymmärtämistä.

Limnologi tuntee oman alansa, mutta maaperäbiologiasta, saati kasvukunnosta saati maataloudesta harvalla tutkijalla on käsitystä. SAVE-hanke on irrallinen vesiensuojeluhanke, jossa tutkitaan ainoastaan kipsin vaikutusta fosforitason alenemiseen vesistössä.

... ja sukua meidän ihmettelyllemme täällä, miten tuossa hankkeessa ei ole tullut lainkaan esille fosforin talteenotto, kierto.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.18 - klo:06:40
Tässä artikkelissa on arvioita jätöksien määristä:

Growing pile of human and animal waste harbors threats, opportunities (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/11/181128114907.htm)

Quote
From 2003 to 2014, the amount of waste biomatter produced grew annually by more than 57 million tons as both human and livestock populations grew. The researchers estimated that by 2030, the total amount of global fecal biomass produced each year would reach at least five billion tons, with livestock waste outweighing that from humans six to one at the country level.

[...]

The researchers estimated that by 2030, the planet's total annual fecal and urinary biomass could contain as much as 100 million tons of phosphorus, 30 million tons of potassium, 18 million tons of calcium, and 5.5 million tons of magnesium, to name a few recoverable materials.

Vaikka ihmisjätöksissä on siis van 1/7 siitä, mitä kotieläinten jätteissä noita arvokkaita aineita, eivät noissa ilmoitetuissa määrissä nekään ole mitättömiä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.18 - klo:08:21
Tämä menetelmä on Suomessa yhä kisassa mukana:

Vesien rehevöitymisen estämiseen lisää keinoja – myös kalkitus leikkaa peltojen ravinnepäästöjä (https://yle.fi/uutiset/3-10537198)

Quote
Peltojen ravinnepäästöjä voidaan hillitä tehokkaasti kalkkikäsittelyllä, joka sopii hyvin Etelä-Suomen savimaille. Kipsin käyttö rajoittuu suoraan mereen laskevien jokien valuma-alueille.

Tällainen huomio, että tuo niksi ei ole ilmeisesti yhdistettävissä suorakylvöön (lihav. HJ):

Quote
Somerolainen Juha Lahdelma tehokalkitsi peltojaan runsaat viisi vuotta sitten. Kahdelle hehtaarille ajettiin 15 tonnia kalkkia, joka muokattiin maahan keväällä.

Ajankohta ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta edelleen Lahdelma huomaa kalkin vaikutuksen. Syksyllä kyntäminen sujuu kevyemmin, kun maa muokkautuu helpommin.

Vai kestäisikö tuo vaikutus? Että sen jälkeen voisi taas kyntämisen jättää pois?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.18 - klo:09:11
Voi hitto, pitääkö minun tilata MT:

Näin toimii tutkimuksesta poikinut kiertotalousyritys: Fosfori saadaan talteen ja ihmisjätös palaa rahaksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/tilaajille-7.140698?aId=1.345768)

Quote
MT Plus Talous Eija Mansikkamäki

"Paku" eli paskasta kultaa -prosessi polttaa haitta-aineet ja ottaa talteen ravinteet.
[...]
Tutkimuksesta voi ja pitää poikia liiketoimintaa, sanoo yrittäjä ja sijoittaja Tuomo Rönkkö. Yksi esimerkki on lietteenkäsittelylaitos, joka säästää rahaa, ympäristöä ja maailman fosforivaroja. Kuvituskuva.
[...]
Kuinka tutkimuksesta voi syntyä seksikäs tuote?

Maailma puhuu hiilidioksidista, mutta toinen ongelma on fosforin riittävyys, startup-yritys Endevin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö alustaa.

”Ilman fosforia ei ole elämää, mikään ei kasva. Jossakin vaiheessa se loppuu maailmasta, joten se pitää saada kiertoon.”

Haluatko jatkaa [...]

Sillä tuo on tosi mielenkiintoista. No, toivottavasti saamme siitä jotain muuta kautta lisätietoa.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 12.12.18 - klo:21:30
Oikein hyvän asian puolesta kun toimitaan, niin tiedon pitää kulkea asianosaisille:

"Kuinka tutkimuksesta voi syntyä seksikäs tuote?
Maailma puhuu hiilidioksidista, mutta toinen ongelma on fosforin riittävyys, startup-yritys Endevin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö alustaa.
”Ilman fosforia ei ole elämää, mikään ei kasva. Jossakin vaiheessa se loppuu maailmasta, joten se pitää saada kiertoon.”
Fosforia saadaan talteen ihmisestä lähtevästä jätteestä. Tuotos päätyy yleensä jätevesilaitoksen kautta pellolle tai viherrakentamiseen, mutta ongelmana ovat lääkejäämät ja vaikkapa meikeistä lähtevä mikromuovi.
”Fazer ja Lahden Polttimo ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota vastaan ihmisperäisessä lietteessä kasvanutta viljaa. Viherrakentamisessa jäämät menevät vesistöön”, Rönkkö kuvaa.

”Meillä on ratkaisu, Endev.” Idea on simppeli: tuhotaan haitta-aineet, otetaan talteen fosfori ja tuotetaan samalla kaukolämpöä. Laboratorio toimii Pyhtäällä ja ensimmäinen laitos nousee Rovaniemelle.

Prosessin nimi on Paku eli Rönkön mukaan paskasta kultaa, ja se menee näin: on reaktori eli leijupetikattila, suomalainen keksintö 1970-luvulta. Kattilassa myllää 850-asteiseksi kuumennettua hiekkaa, ja liete ohjataan sinne.
”Kakkakikkare tarttuu hanakasti hiekkajyväseen, joka ohjataan kuivurista reaktoriin, jossa se palaa. Lisäpolttoaineen syöttö lopetetaan ja syntyvä lämpö ohjataan kuivaamaan jätevesilaitoksen lietettä. Märkä siis polttaa itse itsensä eli 75 prosenttia vettä sisältävä aine palaa ilman lisäpolttoainetta!” Rönkkö hämmästelee itsekin.

”Eli yhtäkkiä ongelmajäte onkin aika loistava tuote. Fosforin lisäksi saadaan talteen tuhkaa, joka voidaan sekoittaa pelletti- tai turvevoimalaitoksen tuhkaan metsälannoitteeksi. Lisäksi lämpiää 300 omakotitaloa, kemikaalikierto kuolee eikä piipun päästä tule käytännössä mitään.”
No huh! Prosessi voisi korvata kuntien harjoittaman lietteen kuljetus- ja mädätysrallin.
”Mädätyksestä ei tule kuin pierun verran kaasua ja paska jää edelleen käteen. Valtio tukee tätä vielä, mutta maanviljelijät eivät enää suostu ottamaan lietettä vastaan.”
Samalla hinnalla saataisiin kuntiin kuvatunlaisia polttolaitoksia. Endev myykin edullista prosessia mieluiten palveluna. Kiinnostusta on Singaporessa saakka.

Kotikunnassani yritettiin 5 milj eurolla polttaa ihmiskakkaa, vaan ei saatu kunnolla palamaan, yksin. Kyytipojaksi pitää olla puuta, öljyä, kivihiiltä tms. Märkä ei pala. Ja jos vaikkapa puulla ja öljyllä terästettynä palaa, niin sen sisältämä typpi menee harakoille. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää... ei niin hyvää ettei joitain pahaakin jne. Ymmärtääksen Lapinlahdellakin kyse oli leijupetipoltosta (yrityksestä) ?
tuo "liete ohjataan siihen"... ei siis tarkoita ainakaan lietelantaa, jonka vesipitoisuus on yli 90%.
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 12.12.18 - klo:22:08
Puun ja hiilihydraattien lämpöarvo on noin 4 kWh/kg=4*3600 kJ=14400 kJ ja veden höyrystymislämpö on 2260 kJ/kg. Yhdellä kilolla riihikuivaa hiilihydraattia haihdutetaan siis 14400/2260=6,4 kg vettä, laskennallisesti.
Niinpä teoriassa sellaisen aineen on mahdollista palaa, jossa on 6,4 kg vettä yhtä hiilihydraattikiloa kohden. Siis 6,4 kg 7,4:ssä kilogrammassa ainetta, joka tekee kosteusprosenttina 86. Käytännössä ei lähellekään siihen päästy Lapinlahdella:

https://www.savonsanomat.fi/savo/Lapinlahti-l%C3%A4mpi%C3%A4%C3%A4-hitaasti-lietteell%C3%A4/680221
https://yle.fi/uutiset/3-5066442
https://www.efirec.fi/pages/view/waste_incineration_plants
http://www.yritystele.fi/yrityksen-tiedot/efirec-oy/taloustiedot/1290594
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.18 - klo:05:43
Kiitos, lisätietoa tuli. Mutta seuraava asia minua nyt suuresti ihmetyttää. Kun lähdin googlaaman lisätietoa firmasta, löysin sen nettisivuston:

https://www.endev.fi/

Mutta kun tuonne yritän, niin ainakaan minun koneellani ei tule vastausta. Ei virheilmoitustakaan. Jonnekin kone yrittää ja on pääsevinäänkin, mutta se on pelkästään valkoista seinää.

PS. klo 7:30. Mutta toisella koneellani (ja samalla toisella selaimella) asia onnistuikin ihan hyvin. Ei enää merkillistä, ainoastaan harmillista (kun mieluummin ja enemmän käytän tätä plätykkää, jossa tuo ei toimi).

En vielä ehtinyt tarkistaa, mitä ko. sivustolla kerrotaan, mutta Matin edellä esittämät epäilykset vaikuttavat varteen otettavilta. Eli katsotaan nyt, ennenkuin liikaa asiasta innostutaan.

Luultavasti tuon firmankin ratkaisussa typpi menee harakoille. Eri asia sitten on, onko typen kierrättäminen tämän toisen keksinnön mahdollisen läpimurrron jälkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg13136#msg13136) enää niin tärkeää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.18 - klo:12:27
Löytyisikö tästä kilpailusta niitä kaivattuja ratkaisuja:

Onko sinulla luova lantaratkaisu? Valio kutsuu innovaattorit kisaamaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.346646)

Quote
ProLanta-hackathoniksi nimettyyn kisaan haetaan paraikaa tiimejä, joilla on kehityskelpoinen idea lannan käsittelyn, kuljettamisen tai energiaksi hyödyntämisen kehittämiseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi helpottaa lannan käyttöä lannoitteena, tehostaa fosforin kiertoa tai pienentää lannan peltolevityksestä aiheutuvia ravinnevalumia.

"Ratkaisuja kaivataan erityisesti lietelannan määrän vähentämiseen, kuljettamisen helpottamiseen, ravinteiden jakeistamiseen ja lannan hyödyntämiseen energiaksi", Valion tiedotteessa todetaan.

Ainakin kilpailukutsussa on listattu juuri ne asiat, joita pitääkin tavoitella.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.18 - klo:06:28
Tuolla toisaalla viitattu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg13227#msg13227) Ossi I. Ollinaho on myös näitä, jotka uskovat luomuviljelyn pärjäävän ilman (vettä ja) fosforia:

Quote
Tehoviljely aiheuttaa eroosiota ja aavikoitumista ja sen vaatima intensiivinen kastelu imee pikkuhiljaa jokia ja pohjavesiä kuiviin eri puolilla maapalloa. Lannoitteissa keskeisenä aineena olevan fosforin globaalit mineraaliperäiset varannot ovat lisäksi vauhdilla hupenemassa. Tutkimuksissa on esitetty, että nykyisen kaltaista tehomaanviljelyä voisi jatkaa enää vain puolisen vuosisataa.

Niin hän ilmeisesti uskoo, jos hän noin asiansa kertoo. Vai uskooko hän luomuviljelyn käyttävän eloperäistä fosforia? Niinhän se tavallaan kyllä käyttääkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762). Fosfori tuodaan luomupelloille mm. tavanomaisten lehmien lihaluujauhossa.

Jos kuitenkin luemme vaikka vaan Wikipedia-artikkelin fosforista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fosfori) ja siitä luvun riittävyydestä, huomaamme kuinka valtava haarukka on arvioissa mineraaliperäisistä fosforivarannoista. Kun vielä muistamme luomuviljelyn omat itse asetetut rajoitukset siinä, mitä fosforilannoitteita saa käyttää, asia lienee pikemminkin niin, että nykyisen kaltaista luomuviljelyä voi jatkaa enää vain puolisen vuosisataa. Jo pelkästään tuon fosforikysymyksen takia. (Muitakin perusteita sille on täällä tullut esiin!)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.19 - klo:04:23
Hesarissa ilmestyi tänään hyvä ja perusteellinen kuvaus koko problematiikasta:

Lounais-Suomi on Itämeren pahimpia fosforin lähteitä, vaikka valtaosalla alueen pelloista ei edes tarvita ravinnetta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005973006.html)

Siinä on niin paljon tietoja, ettei siitä yhtä asiaa voi oikeastaan nostaa kommentoitavaksi. Mutta nostetaan kuitenkin tämä tieto, kun olemme jo täällä näitä hankkeita seuranneet:

Quote
Viime vuosina esillä ovat olleet menetelmät, joissa pelloille pannaan kipsiä, rakennekalkkia tai metsäteollisuuden eri tavoin käsiteltyjä kuitulietteitä.

Hallitus on esittänyt 45 miljoonan euron tehostettua vesien­suojelun ohjelmaa, jossa melkein puolet rahapotista on tarkoitus antaa juuri noille kolmelle keinolle.

Suomen ympäristökeskus laatii esiselvitystä siitä, mikä tekniikka soveltuisi mihinkin Suomen yhteensä 22 722 neliökilometrin peltopinta-alalla.

Asia on mutkikas, ja sitä on tutkittu vähän. Kipsin vaikutuksista vesistöön on suomalaisia tutkimuksia ja rakennekalkista ruotsalaisia. Kuitulietteistä ei vielä ole tieteellisiä julkaisuja.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa kaikki kolme ovat vähentäneet eroosiota mutta eri mekanismeilla.

Suorakylvön vaikutuksestakin kerrotaan, mutta otetaan ne esille omassa keskustelussaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.19 - klo:06:16
Kiitettävästi Hesari eli Arja Kivipelto kiinnittää huomiota myös tähän:

Quote
ENTÄ mitä pitäisi tehdä koti­eläinten lannalle? Sitä syntyy suomalaistiloilla lähes 14 miljoonaa tonnia vuodessa.

Ongelma on, miten raskaat kuormat saataisiin lähipeltojen sijaan niille viljelmille, jotka tarvitsisivat ravinteita ja orgaanista ainesta. Kuljettaminen maksaa.

Ravinteiden erottamiseksi lannasta on jo menetelmiä. Yksinkertaisin on separointi eli kuivemman fosforipitoisen osuuden seulominen esiin.

Myös erilaiset kalvosuodatukset, pyrolyysi ja typen talteenotto ammoniakista olisivat mahdollisia.

Mitään näistä ei juurikaan käytetä Suomessa, kertoo biotalousyksikön päällikkö Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Pieni osa lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa, joiden mädäte hyödynnetään lannoitteena

Sitten on tietysti myös se ongelma, mitä tehdä ihmisten lannalle. Mutta ehkä asia kerrallaan, kun tuo eläinten lannan ongelma on vielä noin huonosti ratkaistu.

Onko tuossa sitäpaitsi listattu kaikki mahdollisuudet, kun tuntuu siltä, että maailmalla tutkitaan kovasti asiaa. Ja keksitäänkin koko ajan, josta tämä vain esimerkkinä:

New patented technology removes phosphorus from manure (https://phys.org/news/2018-04-patented-technology-phosphorus-manure.html)

Keksijät tuostakin kehuskelevat (lihav. HJ):

Quote
"This technology could be a game-changer if we can modify it to achieve lower operating costs," said lead Penn State researcher Alex Hristov, professor of dairy nutrition in the College of Agricultural Sciences. "The final stage uses diatomaceous earth to filter phosphorous from the fluid and that material is expensive."

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.19 - klo:05:23
Näin kerrotaan tapahtuneen ...

Kärkihanke paransi Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/karkihanke-paransi-suomen-osaamista-ravinteiden-kierratyksessa)

... mutta tuo uutinen on niin byrokratiaksi kirjoitetettu, ettei siitä oikein selviä, miten se tapahtui. Mutta selvinnee myöhemmin:

Quote
Valtaosa ravinteiden kierrätyksen hankkeista on vielä käynnissä, joten lopullinen vaikuttavuus voidaan arvioida vasta myöhemmin. Kärkihanketyön kokemusten siivittäminä käynnistyvät muun muassa vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosille 2019–2021 sekä ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma vuosille 2019–2030.

Mutta sen tuostakin voi lukea, että ilmeisesti eri maantieteellisille alueille löydettiin erilaisia ratkaisuja. Kuitenkin luultavasti menetelmien välinen kisa jatkuu, mitään selvää voittajaa ei ole?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.19 - klo:03:37
Otsikkomme asiaa sivuttiin kahdessakin MT:n artikkelissa (tähän ensimmäiseenkin selvitykseen viitattiin siellä, mutta juttu oli vain tilaajile):

Puhdistamolietteiden peltokäytön riskit pieniä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan (https://www.luke.fi/uutiset/puhdistamolietteiden-peltokayton-riskit-pienia-mutta-jatkotutkimuksia-tarvitaan/)

Quote
Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden ja suolistobakteerien siirtyminen juomaveteen tai ravintoon puhdistamolietepohjaisista lannoitevalmisteista arvioitiin vähäiseksi tuoreessa selvityksessä. Lisää tutkimusta tarvitaan mikromuoveista ja antibioottiresistenssistä.

Mutta onko noissa tutkituissa tapauksissa yritettykään erottaa  fosforia (ja typpeä, kaliumia ...) lietteestä? Jolloin mm. mikromuoviongelma ratkeasi kuin itsestään (vrt. edellä 20.11.17)? Ehkäpä antibioottiongelmakin, näin järkeilen.

Toinen artikkeli:

Selvitys varoittaa: Biokaasulaitokset lisäävät typen ja fosforin päästöjä Itämereen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.372819)

Quote
John Nurminen Säätiö varoittaa riskeistä, jotka liittyvät biokaasulaitoksissa syntyvän mädätteen käsittelyyn ja käytön valvontaan.

Säätiö varottaa siis mokista asiassa. Yleensä luvataan, että ravinteiden jatkokäyttö on noissa hankkeissa mietitty ja hoidettu. Mutta onko? Artikkelin mukaan päinvastaisesta:

Quote
Varoittavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

Minun arvailuni: noissa hankkeissa on niin keskeistä biokaasun tuottaminen (kilpailukykyiseen hintaan), että ravinteiden kierrätys jää hyvin helposti taka-alalle. Usein, jos sitä on mietitty, on mietitty vain ratkaisu, jossa ne voidaan turvallisesti "loppusijoittaa"?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.19 - klo:05:52
Käytännön Maamies (Annaleena Ylhäinen?) twiittasi 15. helmikuuta sanoen ..

Quote
Ehkä saamme lopultakin pääkaupunkiseudun ravinteita hyötykäyttöön myös pelloille.

... ja linkaten tähän artikkeliin:

HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi (https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2019/Sivut/HSY-kehittaa-uusia-innovatiivisia-kasittelymenetelmia-jatevesilietteiden-hyodyntamiseksi.aspx)

Quote
​Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kehittää jätevesilietteen käsittelyyn uudenlaista menetelmää, jossa lietteestä voidaan poistaa tehokkaasti haitta-aineita, mutta säilyttää arvokkaat fosfori ja hiili maanparannusaineeksi. Prosessissa yritetään saada myös typpi talteen. Tätä varten HSY rakentaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Ekomoon pyrolyysin koetoimintalaitoksen, joka valmistuu ensi vuoden aikana. HSY:n hallitus päätti rakentamisesta tänään 15.2.2019.

- Tämä on merkittävä strateginen hanke, joka muodostaa HSY:n kehittämän RAVITA-teknologian kanssa konseptin, jossa jätevesilietteen ravinteet ja hiili saadaan kierrätettyä entistä tehokkaammin. Jos pyrolyysin koetoimintalaitos osoittautuu toimivaksi, voimme aloittaa varsinaisen laitoksen suunnittelun. Tällainen laitos olisi kokoluokassaan ainutlaatuinen Suomessa, ja lopputuotteen hyötykäyttö huomioiden poikkeuksellinen koko maailmassa, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Meidänkin täytyy ehkä huoata: lopultakin. Mutta samalla antaa tunnustus: nyt tuossa hankkeessa on asetettu ainakin tavoite oikein. Olettaen, etteivät talteen otetut ravinteet edelleen päädy maisemoinnnin käyttöön. Mutta uutinen kyllä vihjaa, ettei niiden käyttämisessä jatketa vanhoja tapoja:

Quote
​HSY etsii uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi. Jätevesilietettä on käytetty maataloudessa ja viherrakentamisessa, mutta uusien käsittelymenetelmien käyttöönottoa pidetään välttämättömänä, jotta lietteen hyödyntämiseen voidaan löytää uusia ja pitkäkestoisia ratkaisuja.

Ainakin minusta pitkäkestoinen ratkaisu voi olla vain sellainen, jossa ravinteet palaavat pelloille. Mistä ne tulevatkin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.19 - klo:06:52
Tästäkin kuullaan varmaan vielä lisää:

Lantalat historiaan? Tehokompostori tekee lietelannasta vuorokaudessa kuivaa säkkitavaraa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.380115)

Quote
​Jos innovatiivisen yrittäjän visio toteutuu, lantaloista voisi tulla nopeasti tarpeettomia ja lannanlevitysalavaatimustakin sopisi keventää.

Lietelannan kompostointi kuivaksi, hajuttomaksi jauheeksi ei ole vielä mikään mullistava ajatus. Moni on miettinyt sitäkin, voisiko sen puristaa vaikkapa kylvölannoittimeen sopivaksi lannoiterakeeksi.

Haluatko jatkaa lukemista?
MTPLUS-artikkelit ovat vain tilaajille.

Mutta tuo kuulostaa jo eräältä ratkaisulta siihen ongelmaan, että vettä ei kannata kuljettaa. Mutta ravinteita kannattaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.19 - klo:06:40
Eri metodeista jatkuu tutkimus ja kiistely:

Raportti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, mutta siitä voi olla myös haittaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.391467)

Linkki myös yksityiskohtaisempaan noiden tulosten esittelyyn:

https://luomu.fi/tietopankki/raportti-kipsi-maanparannusaineena/
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.03.19 - klo:05:21
Epäilyksiä tämän metodin suhteen, MT:n mukaan:

Itämeren pelastajaksi ajateltu ihmeaine epäilyttää viljelijöitä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.394547)

Quote
MT Plus Maatalous 06:00 Veikko Niittymaa

Tuottajaliiton puheenjohtajan mukaan rakennekalkkia pidetään kipsiä parempana vaihtoehtona.

(Kuvateksti)
Vesiensuojelun uusin tehostamisohjelma rakentuu kipsin ympärille. Saaristomeren valuma-alueen savipellot halutaan käsitellä kipsillä kolmen vuoden aikana.

Kipsin laajamittainen levittäminen Saaristomeren valuma-alueen savimaille herättää epäilyjä alueen viljelijöissä, kun parempiakin vaihtoehtoja heidän mielestään on.

Haluatko jatkaa lukemista?

***

Mutta nyt on ilmestynyt tällainen kokonaiskartoitus käytettävissä olevista keinoista:

Selvitys: Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön lisäämiseen on keinoja (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-orgaanisten-lannoitevalmisteiden-kayton-lisaamiseen-on-keinoja)

Quote
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat selvittäneet, millä keinoin orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöä voitaisiin parhaiten lisätä. Selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä ehdottaa usean, toisiaan tukevan toimenpiteen kokonaisuutta. Yhdellä keinolla ja pienellä hienosäädöllä riittävän suurta muutosta ei saada aikaiseksi

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Käytännössä tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, koska toimivia markkinoita kierrätyslannoitevalmisteille ei ole. Suurin kierrätettävä biomassa, kotieläintuotannon lanta, käytetään yleensä lannoitteena sellaisenaan ja muiden biomassojen ravinteiden käsittelyssä ravinnekiertoon ei ole panostettu. On riski ravinnehävikeille ympäristöön.

Näkökulma ei siis ole yksin Itämeri, mutta samasta asiasta on kyse, kuten olemme edellä perustelleet.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.19 - klo:06:25
Tämä lainaus em. raportista voisi olla eräänlainen yhteenveto siitä, missä nyt mennään:

Quote
Lannan prosessointiin on saatavilla ja kehitteillä monia muitakin ravinteiden jatkojalostuk-
sen teknologioita kuin Suomessa nyt käytössä olevat (Kuvio 8, lisätietoa mm. Marttinen
ym. 2017 ja Seppänen ym. 2018). Toisaalta on tärkeää huomata, ettei Suomessa ole paljon-
kaan täyden mittakaavan kokemusta lannan todellisesta jalostamisesta selkeästi raakalan-
taa väkevämmiksi, ravinteet ja orgaanisen aineen erotteleviksi lannoitevalmisteiksi.

Monet uudemmat teknologiat, joita Suomessa kehitetään, muttei vielä suuremmassa mit-
takaavassa käytetä, liittyvät esimerkiksi lietelannasta tai mädätteestä separoitujen neste-
ja kuivajakeen jatkojalostamiseen. Jo käytössä olevat menetelmät voivat siis olla olennai-
nen osa pitemmälle jalostavia kierrätyslannoitetuotteiden valmistusketjuja. Esimerkiksi
biokaasutuotanto mahdollistaa erilaisten lantojen ja muiden soveltuvien materiaalien
yhteiskäsittelyn muotoon, joka on jatkojalostettavissa laadukkaiksi kierrätyslannoiteval-
misteiksi. Samalla se tuottaa tarvittavaa energiaa tai mahdollistaa osaltaan jalostamisen
kannattavuuden energianmyynnillä.

Nestemäisten lantajakeiden, kuten lietelannan, siitä separoidun nestejakeen tai mädät-
teestä separoidun nestejakeen, käsittely sekä fosforin ja typen talteenotto voidaan toteut-
taa saostamalla fosfaattia ja ammoniumtyppeä struviitiksi. Tekniikka on Keski-Euroopassa
käytössä jätevesilietteen ja Hollannissa myös lannan käsittelyssä. Käsittelyn lopputuot-
teena muodostuva struviitti tai sitä vastaava suola sisältää fosforia, typpeä ja magnesiu-
mia, lopputuotteesta riippuen myös kaliumia tai kalsiumia (esim. kalium- tai kalsiumfos-
faatti). Jonkin verran lopputuote voi sisältää myös hiiltä, mutta pääsääntöisesti orgaanisen
aineen ja haitta-aineiden pitoisuus on matala. Teho lannoitteena on hyvin samanlainen
kuin mineraalisella fosfaatilla (Ylivainio ym. 2017). Struviitti on lainsäädännön hyväksymä
lannoitevalmiste mm. Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Tekniikassa
on kuitenkin vielä kehitettävää: struviittikiteytys lannasta on toistaiseksi havaittu haasta-
vaksi, sillä muodostuvat kiteet jäävät usein pieniksi, mikä vaikeuttaa niiden erottamista
puhtaana.

Noista teknologioista löytyy raportista myös yhteenveto kaaviokuvana, jota on kuitenkin hankala tänne kopioida.

Tuo struviitti vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja ehkä erityisesti siksi, ettei sen kehitttämisessä tarvitse aloittaa ihan alusta. Täältä:

Mineraaliset kierrätyslannoitteet (http://ravinnejaenergia.fi/materiaali/omalannoitteet/mineraaliset-kierratyslannoitteet/)

Quote
Mineraaliset kierrätyslannoitteet sisältävät neitseellisten mineraalilannoitteiden tapaan suuren määrän ravinteita. Ne voivat olla nestemäisiä tai kiinteitä. Mineraalisilla kierrätyslannoitteilla ei ole maanparannusvaikutusta eivätkä ne sisällä orgaanista ainesta; ne ovat siis epäorgaanisia kuten perinteiset väkilannoitteetkin. Niiden ravinteet ovat usein helppoliukoisessa muodossa, jolloin niitä voidaan käyttää väkilannoitteiden tapaan.

Toistaiseksi mineraaliset kierrätyslannoitteet ovat marginaalissa kierrätyslannoitemarkkinoilla, mutta tutkimus ja kehitys tuo tarjolle jatkuvasti uusia tuotteita, joita voidaan käyttää lannoituksessa sellaisenaan, tai joilla voidaan väkevöittää orgaanisia lannoitevalmisteita tai lantaa.

Quote
Lupaava mineraalinen kierrätyslannoite on struviitti, jota käytetään muualla Euroopassa jo laajalti. Struviittia erotetaan usein puhdistamolietteistä, mutta sitä voidaan saostaa myös kotieläinten lannasta sekä muista vastaavista fosforipitoisista massoista.  Struviitti on fosfaattimineraalia sekä jonkun verran ammoniumtyppeä ja magnesiumia sisältävä kiteinen lannoite, jonka ravinteet ovat hitaasti liukenevassa muodossa.

Tuosta struviitista kerrotaan kaupallisissa lähteissä, ettei se ole "vielä" luomuhyväksytty. Mutta annetaan siis ymmärtää, että se voisi sellaiseksi tulla (?). Tietysti, jos se sellaiseksi tulisi, se entisestään kärjistäisi luomuviljelyn loisimisongelmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg11604#msg11604).

***

Maaseudun Tulevaisuuden uutinen tuosta raportista:

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.395757)

Ja näinhän se on:

Quote
Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.03.19 - klo:09:46
Näppärä keksintö tämäkin:

Tässäkö ratkaisu karjatilojen ammoniakkipäästöihin? Lehmien pisuaari kerää virtsan talteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.399117)

Myös potentiaalisesti hyödyllinen. Tuossa mainitaan ammoniakki eli typpi, mutta sisältää virtsa forforiakin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.19 - klo:04:28
Olen aina lukenut Pirkka-lehdestä Niksipirkka-osaston. Sehän tuli suorastaa legendaariseksi siitä, millä kaikiilla tavoilla voi käyttää (vanhoja) sukkahousuja. Mutta tätä tapaa siellä ei keksitty:

Sukkahousuilla nappaa kullan paremmin kuin urheilusukilla – kemistit kehittivät yksinkertaisen tavan ottaa talteen arvometalleja  (https://yle.fi/uutiset/3-10699716)

Quote
Tutkimusryhmä aloitti oikeanlaisen nylonseoksen etsimisen testaamalla, miten erilaiset nylonsukat kaappaavat metalleja.

Kauppojen alennuslaareista kerättiin halvimpia sukkahousuja sekä urheilusukkia ja kiikutettiin ne laboratorioon.

Tulokset:

Quote
Aspiriinin näköinen suodatintabletti laitetaan näyteruiskuun, jonka läpi imetään analysoitava neste. Metalli irtoaa suodattimesta imemällä sen läpi huuhteluneste. Huuhtelunesteestä voidaan mitata, paljonko tutkittavaa metallia vedessä on. Puhdistetun suodattimen voi käyttää uudelleen.

Oikeanlainen siepparimateriaali on jo löytynyt kullan lisäksi esimerkiksi palladiumille, platinalle, uraanille, harvinaisiin maametalleihin kuuluvalle skandiumille ja elohopealle. Lista täydentyy koko ajan, kertoo Haukka.

– Kun niitä ei oteta talteen, ne päätyvät ympäristöön. Ja vaikka esimerkiksi raskasmetalleja lähtisi jäteveden mukana pieniä määriä, niin ajan kuluessa niitä kasaantuu ympäristöön suuri määrä.

Mutta miski otin tuon jutun tänne? Tämän takia (lihav. HJ):

Quote
Metallien tuotanto on keskittynyt harvoihin valtioihin. Kiina hallinnoi harvinaisten maametallien tuotannosta ja kaupankäynnistä 90 prosenttia. Harvinaiset maametallit ovat tärkeä raaka-aine monille korkean teknologian aloille.

Euroopassa käytettävästä fosforista 85–90 prosenttia on tuontitavaraa ja iso osa maailman platina- ja palladiumvaroista on Etelä-Afrikan ja Venäjän hallussa.

Olisiko siis kehitetty suodatin myös fosforia varten? Vai oliko tuo virhe, tai harhaanjohtava tieto tuossa jutussa? Fosforihan ei ole metalli.

Mutta ei silti luovuta toivosta: tuossa saattaa silti olla jotakin "meillekin", kuitenkin.

Kadmium on metalli, ja se on ongelma fosforilannoitteissa. Olisiko ongelma myös kierrätysfosforissa?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.19 - klo:04:02
Tämä Euraktivin artikkeli kertoo, minkälaiseen päätökseen, kompromissiin nyt ollaan päätymässä fosforista ja kadmiumista:

The EU finally provides legal framework for organic and recycled fertilisers (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/the-eu-finally-provides-legal-framework-for-organic-and-recycled-fertilisers/)

Sekä "tuoreen" fosfaatin että kierrätyslannoitteiden osalta. Mutta niin vain tuokin artikkeli ja kaikki siihen linkatutkin artikkelit ovat hiiren hiljaa siitä mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin halvalla puhdistaa lannoitteista pois. En mihinkään salaliittoteoriaan tässäkään usko, mutta kyllä nyt aidosti ihmettelen, miksei siitä puhuta.

Aivan samalla tavalla tämä tiedote ei lainkaan tunnu olevan tietoinen mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin poistaa:

Selvitys: Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen ei tarjoaisi ratkaisua maatalouden kannattavuusongelmiin (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-epaorgaanisten-lannoitteiden-tuonnin-helpottaminen-ei-tarjoaisi-ratkaisua-maatalouden-kannattavuusongelmiin)

Quote
Kielteistä vaikutusta tuonnin helpottamisella saattaisi puolestaan olla kansanterveyteen. Mikäli tuontia helpotettaisiin poistamalla Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saama kadmium-poikkeus, jo valmiiksi haitallisen korkealla tasolla oleva alle kouluikäisten lasten kadmiumin saanti voisi lisääntyä. Jo nyt alle 3-vuotiaista lapsista 88 prosentin arvioidaan saavan kadmiumia yli turvallisena pidetyn viikkosaannin.

Quote
Yaralle kilpailuetua on tuottanut myös sen hallinnassa oleva Siilinjärven fosforiraaka-aine-esiintymä, jonka raskasmetallipitoisuudet ovat poikkeuksellisen alhaiset. EU:n valmisteilla olevan lannoitevalmisteasetuksen tiukentuva kadmiumrajoitus todennäköisesti vielä parantaisi Yaran kilpailuasemaa EU:n fosforilannoitemarkkinoilla.

Quote
Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen lainsäädännöllisiä esteitä lieventämällä lisäisi epäilemättä kilpailua lannoitemarkkinoilla ja pudottaisi jonkin verran epäorgaanisten lannoitteiden hintoja. Kansanterveydellisistä syistä ei ole kuitenkaan perusteltua helpottaa etenkään epäorgaanisten fosforilannoitteiden maahantuontia lieventämällä Suomen voimassa olevaa kadmiumpoikkeusta.

Rivien välistä tuosta luettuna. Ei olisi mitään syytä lieventää kadmiumia koskevia normeja, jos yleisessä käytössä olisi keino, jolla sen saa fosforista pois. Suomi ei tarvitsisi poikkeusta, päinvastoin koko EU ottaisi käyttöön Suomen tiukat normit. Yara saisi vain hiukan kilpailuetua, jos se raaka-aineestaan saisi valmistettua puhdasta forforilannoitetta vähän pienemmin kustannuksin. Mutta ei paljon, jos se vuodelta 1996 oleva tieto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg5980#msg5980) pitää paikkansa, että kadmiumin poisto nostaisi lannoitteen hintaa vain tai alle 5%.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.19 - klo:05:47
Käsittääkseni se, mikä tässä varsinaisesti kiertää, on fosfori ja ehkä kalium ..

Pikkuruiset rakeet ovat Suomen uusi ase ilmastonmuutosta vastaan – tehdas alkaa valmistaa lannoitetta tuhkasta
Kotkassa sijaitseva tehdas valmistaa lannoitetta paperiteollisuuden sivutuotteista ja voimalaitosten puhdistetusta tuhkasta. (https://yle.fi/uutiset/3-10718848)

... mutta ei typpi:

Quote
Selvityksen mukaan kasvitilojen tulisi ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Sunilan kierrätystehtaan valmistama lannoite ei sovellu luomuviljelyn tarpeisiin, koska siinä on käytetty mineraalityppeä.

BioA-yhtiö investoi Sunilan kierrätyslannoitetehtaaseen noin kuusi miljoonaa euroa. Yhdeksän henkilöä työllistävä tehdas tavoittelee ensimmäiseltä puolelta vuodelta noin viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

Vuonna 2020 liikevaihto on tarkoitus kasvattaa kymmeneen miljoonaan euroon. BioA-yhtiön toimitusjohtajan Jari Järvisen mukaan yhtiö etsii keinoja, kuinka lannoitteen typpi voitaisiin ottaa jatkossa talteen kierrätysmateriaaleista.

– Olemme keskustelleet siitä eniten metsä- ja kaivosteollisuuden kanssa. Vuoden tai kahden sisällä löydetään typpilähde, joka tulee kiertotaloudesta, Järvinen ennustaa.

Tai jos vähän saivarrellaan, kiertäähän se typpikin: ilmastahan se otetaan. Varsinaista "mineraalityppeä" kun ei ole olemassa: sanokaa se mineraali, kivennäinen, joka sisältäisi typpeä! Guanoa ym. ei lasketa. Sitä tuossa ei kuitenkaan tuossa käytetä, sen aika oli 1800-luvulla, Euroopassa.

Sitäpaitsi, siellä missä sitä vielä käytetään, Guano (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Guano) hyväksytään luomulannoitteeksi!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.19 - klo:05:36
Tämä on ihan hieno kokeilu ...

Säkylässä säilötään varusmiesten virtsan ravinteet, tavoitteena tehdä virtsasta lannoitetta (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006063466.html)

Quote
SÄKYLÄN varuskunnassa Porin prikaatissa otetaan nyt talteen varusmiesten virtsaa. Virtsasta on tarkoitus jatkossa ottaa ravinteet lannoitetta varten.

Ravinteet talteen ottavalla käymälällä on siten suurempi merkitys kuin pelkästään varusmiesten hädän helpotus, kertoo Käymäläseura Huussi ry:n Sari Huuhtanen.

Säkylän varuskunnan käymäläkokeilu on osa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja kenttäolosuhteissa ja ulkoilmatapahtumissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen.

... ja kuten näkyy, siinä on mietitty lannoitekäyttöäkin. Mutta silti tulee mieleen, miksi kunnianhimon tasoa on tuolla tavalla rajoitettu ulkoilmatapahtumiin. Eikö kaiken virtsan ravinteet pitäisi saada talteen ja kiertoon? Ja varmaankin reippaasti yli 90% virtsasta eritetään kotioloissa?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.04.19 - klo:03:27
Tämäkään uutinen Sunilan tehtaasta ei muuta kokonaiskuvaa:

SUOMALAISEN PELTOVILJELYN MULLISTAVAN KIERRÄTYSLANNOITTEEN VALMISTUS ALKOI KOTKASSA (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/04/03/suomalaisen-peltoviljelyn-mullistavan-kierratyslannoitteen-valmistus-alkoi)

Vaikka vallankumouksellisena se esitetään:

Quote
Maailman lannoitemarkkinoiden odotetaan kasvavan noin 30 prosenttia 152 miljardiin dollariin vuosien 2014 ja 2020 välillä. Uuden kierrätyslannoitteen avulla maatilat niin Suomessa kuin maailmalla voivat siirtyä fossiilitaloudesta kohti ympäristöystävällisempää kierto- ja biotaloutta.

Kun, kuten sanottu, tuossa kierrätetään lähinnä fosforia ja kaliumia, niin miten oikeastaan siinä siirrytään fossiilitaloudesta pois? Fosfori on toki ikivanhaa, aikojen alusta, mutta ei se ole maastakaan kaivettuna fossiilista. Eivät ole firman tiedottajilla oikein termit hallinnassa, kuten eivät olleet siinäkään, kun he puhuivat mineraalitypestä (ks. edellä 04.04.19).

***

Hiukan firma saattaa liioitella edelläkävijän asemaansakin. Sillä on jo tällainen kilpailija:

Quote
Humuspehtoori Oy valmistaa maanparannusaineita ja luomulannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Olemme kiertotalouden edelläkävijä ja luotettava kumppani sekä teollisuudelle että viljelijälle.

Ja joka on kyseisen firman itsensä mukaan (https://www.humuspehtoori.fi/humuspehtoori-biotalouden-edellakavija) toiminut vuosikymmeniä ja tuonkin uuden idean kanssa jo vuosia. Ja lupailee tuossa luomuyhteensopivuuttakin.

Tietysti tuossa on vielä kovasti keskusteltavaa, missä määrin tuo on luomuviljelyn loisimista. Humuspehtoorin kohdalla, mutta myös BioA:n kohdalla sitten, jos/kun se lanseeraa oman luomulannoitteensa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.19 - klo:06:59
Tämä oli kyllä odotettavissakin:

Yara tutkii jälleen Soklin avaamista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.413581)

Ennemmin tai myöhemmin. Niin hyvälaatuista (pieni kadmiumpitoisuus) fosfaattia siellä on.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.04.19 - klo:05:07
Tässä Luken blogiartikkelissa tuli esille myös kadmiumin poistaminen, näin:

EU:ssa lannoitteiden kadmiumpitoisuuksille rajat – Suomessa puhtauteen panostettu jo pitkään (https://www.luke.fi/blogi/eussa-lannoitteiden-kadmiumpitoisuuksille-rajat-suomessa-puhtauteen-panostettu-jo-pitkaan/)

Quote
Korkean kadmiumpitoisuuden lannoitteita tulee Eurooppaan erityisesti Pohjois-Afrikasta, jossa sijaitsee suuri osa maailman tunnetuista fosforivarannoista. Todennäköisesti EU:n säädöksen kiristys aiheuttaa kadmiumin puhdistamisen teknologioiden kehittymisen ja tuo EU:n markkinoille puhdistettuja fosforilannoitteita, ehkä myös kierrätys-sellaisia. Sitä ennen sääntely tulee nostamaan luonnostaan puhtaan fosforin kysyntää Euroopassa. Ehkä myös kiinnostus Soklin avaamiseen nyt kasvaa.
(lihav. HJ)

Siinä siis sai selityksensä myös Soklin kaivosta koskevat pyrkimykset. Mutta ennen kaikkea tuossa mainittiin puhdistaminen, josta täällä on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg5980#msg5980).

Rohkeasti kysymään, mitä Olli Niskanen tietää tutkimuksen statuksesta nykyisin. Sain vastauksen:

Quote
Selvitin aikanaan kadmiumin poistamisen kustannuksia. Lannoiteteollisuuden IFA arvioi seuraavaa kustannusta kadmiumin poistamiselle:

“Estimated decadmiation running costs between EUR 12-32/t P2O5 as suggested for one of the decadmiation processes, experts of the International Fertilisers Association (IFA) have estimated a possible price increase for phosphate fertilisers derived from sedimentary rock phosphate with high cadmium content in the range of 2 to 7 %.”

“During the stakeholder consultation of October 2009, experts in decadmiation commented that the minimum increase in fertiliser prices would be most likely in the range of 5 to 15 %”

Koska teknologiaa ei laajassa mitassa vielä käytetä, ovat kustannukset karkeita arvioita, todennäköisesti yläkanttiin vedettyjä. Kuten blogissani arvioin, lainsäädännöllä asetettava katto kuitenkin varmasti laittaa teknologian kehitykseen vauhtia ja laskee kustannusta entisestään. Kireämpi raja ja tiukempi aikataulu rajan käyttöön ottamisessa olisi antanut vauhtia enemmän.
 
Mielestäni on huono asia ettei EU:n tasolla uskallettu laittaa asetukseen riittävän kireää rajaa. Toivottavasti kadmiumpuhtaus toisi suomalaisille maataloustuotteille edes hieman ansaittua lisäarvoa. Suomen esiintymistä louhituissa fosfaateissa ei tuota puhdistusta käsittääkseni erikseen tarvita kun esiintymässä on lähtökohtaisesti hyvin vähän kadmiumia.

Kommenttini tuohon: kyllä kadmiumin poistamisen keinoihin keskittyminen (esim. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella!) on "tuhat kertaa" tärkeämpää kuin Suomen maatalouden kuitenkin aika lyhytaikainen hyötyminen Suomen hyvälaatuisista fosfaateista!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.04.19 - klo:10:11
Tämä on tärkeä ongelma - kuten olemme todenneet - ja näin sen ratkaisemiseen tulee painetta Suomen ulkopuoleltakin:

Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla (https://yle.fi/uutiset/3-10744201)

Kuten myös olemme edellä todenneet, niin jostain tällaisesta suunnasta ratkaisu löytyy:

Quote
Hankejohtaja Marjukka Porvarin mukaan [...]

eläintiloilta pitäisi vaatia hyväksi todettua lannankäsittelytekniikkaa, jolla ravinteet voidaan erotella nestemäisestä lietteestä.

Luomua ei tuossa nettiuutisessa mainittu kertaakaan. Mutta YLE:n puhutuissa uutisissa oli löydetty haastatteluun luomutilallinen ja hänen luomutilansa mainittiin moneen kertaan.

Joka oli pääasian kannalta täysin epärelevanttia. Kun vielä muistamme, että luomutiloilla saattaa olla rajoituksia tuollaisten eroteltujen ravinteiden käytön tai tuollaisen erottelutekniikan suhteen (tosin emme ihan varmasti vielä tiedä, onko niitä).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.19 - klo:05:38
Tuo YLE:n uutinen näyttää aiheuttaneen närää viljelijöiden parissa, esimerkiksi:

Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.420223)

Myös Twitterissä on keskustelua käyty.

Ehkäpä tosiaan uutisessa ei tullut selväksi ero nykytilanteen arvioinnin ja ideaalitavoitteen välillä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.19 - klo:07:24
Tämä ei tietysti kadmiumin puhdistamiseen, tai Soklin avaamiseen, rohkaise:

Fosforin hinnan lasku maailmanmarkkinoilla jatkuu – kalium kallistuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.423302)

Mutta muistaa täytyy, että EU ei ole vielä tehnyt tuota ehdotettua kadmium-linjansa tiukennusta.

Sinänsä voi muuten huomata, että hintaero tässä ...

Quote
Fosforin hinnan lasku maailmanmarkkinoilla jatkuu. Maailmanpankin tilaston mukaan huhtikuussa fosfori (DAP) maksoi 323 dollaria tonnilta. Vuosi sitten hinta oli 384 dollaria.

... oli noin 19%. Sen verran enemmän suostuttiin fosforista vuosi sitten maksamaan. Se on enemmän kuin Luken Olli Niskasen (edellä) korkein arvio kadmiumin poiston aiheuttamasta lisähinnasta 15%.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.05.19 - klo:05:35
Tuo YLE:n uutinen näyttää aiheuttaneen närää viljelijöiden parissa, esimerkiksi:

Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.420223)

Myös Twitterissä on keskustelua käyty.

Ehkäpä tosiaan uutisessa ei tullut selväksi ero nykytilanteen arvioinnin ja ideaalitavoitteen välillä.

Marjukka Porvari puolustaa linjaansa MT:ssa:

Ravinnetasapainon parantaminen vaatii perusteellista muutosta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.425378)

Ainakin tästä olemme aiemmin olleet hänen kanssaan samaa mieltä:

Quote
Vika ei ole yksittäisissä viljelijöissä, vaan koko systeemiä on muutettava niin, että se kannustaa paremmin lannan prosessointiin ja kuljettamiseen pois ravinneylijäämäisiltä alueilta.

Lantafosforin ylimäärä kasvien tarpeeseen nähden on Pohjanmaalla 58, Etelä-Pohjanmaalla 30, Satakunnassa 27 ja Varsinais-Suomessa 13 prosenttia. Lisäksi Varsinais-Suomessa, Saaristomeren valuma-alueella, 40 prosenttia pelloista on jo fosforiluokissa ”korkea tai arveluttavan korkea”, eli niille ei pitäisi lisätä fosforia lainkaan.

Kaikesta Suomen lanta­fosforista ainakin 20 prosenttia arvioidaan olevan väärässä paikassa.

Koska lannan prosessointiaste on Suomessa vain 6 prosenttia, on selvää, ettei ongelmaa voida nykymallilla ratkaista. Koska ylimääräinen lanta ei häviä mihinkään, on selvää edellä mainittujen prosenttienkin valossa, että sitä menee peltoihin tietyillä alueilla liikaa kasvien tarpeeseen nähden.

Me olemme ehkä häntä enemmän tuoneet esiin, että ihmislantakin pitäsi laskea mukaan. Jolloin problemaattinen alue on tuossa mainittujen alueiden lisäksi yli miljoonan asukkaan asuttama ja yhä kasvava Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Jolla ei ole sellaista maataloutta, että se voisi ylimääräisen fosforinsa millään kuluttaa ja/tai sijoittaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.05.19 - klo:06:00
Hepskukkuu! Meidän ei tarvitse tyytyä olemassaoleviin, jo esitettyihin vaihtoehtoihin vaan koko ajan keksitään lisää:

Uusi innovaatio vesiensuojeluun – biopolymeerit palauttavat pelloilta valuneen fosforin takaisin kiertoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.432348)

Ja tässä on vihje siitä, että tuosta keksinnöstä voisi olla hyötyä kaupunkilietteenkin käsittelyssä:

Quote
Saostuksen yhteydessä syntyy lannoitteeksi sopivaa lietettä, jolla fosfori saadaan palautettua takaisin ravinteita kasveille helposti käytettävässä olevassa muodossa. Lisäksi siitä puuttuvat raskasmetallit, joita aikaisemmat kemialliset saostusaineet ovat saattaneet lietteeseen jättää, Syke kertoo.
(lihav. HJ)

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.19 - klo:05:13
Tällä tutkimuksella taas on merkitystä nimenomaan kaupunkilietteen käsittelylle:

Suomi saattoi ratkaista koko maailmaa piinaavan ongelman, jonka vuoksi kalat joutuvat käyttämään masennuslääkkeitä – mutta se maksaa
Tutkijat etsivät keinoja vähentää lääkejäämien ympäristökuormitusta. Tutkimus koskee lääkkeen koko elinkaarta. (https://yle.fi/uutiset/3-10792721)

Mutta jaa-a. Mitä se maksaa? Ja kuka sen maksaa? Voisi kuvitella, että saavutetaan sellaisia ympäristöhyötyjä, joiden maksajaksi löytyy joku muu, eikä se tule kierrätyslannoitteen hintaan?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.19 - klo:05:00
Täytyy katsoa, mitä tämä on syönyt ...

Ravinteiden kierrätyksestä arkea uuden toimenpideohjelman keinoilla (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravinteiden-kierratyksesta-arkea-uuden-toimenpideohjelman-keinoilla)

... ja mitkä kaikki keinot se mainitsee. Ja ottaako se kantaa, tukeeko se erityisesti joitakin keinoja. Alustavasti vilkaistuna tähän asiaan oli kyllä kiinnitetty huomiota:

Quote
2. Yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen

Hallitusohjelman tavoite on, että jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä, erityisesti vesistöjen kannalta herkillä alueilla, vähintään 50 % on kehittyneen prosessoinnin piirissä vuonna 2025. Uusille lannoitevalmisteille on luotu markkinat, ja kierrätysravinteiden käyttö on turvallista.

Suomessa jätevedenpuhdistamoiden lietettä syntyy noin miljoona kuutiota vuodessa ja kuiva-aineen
määräksi arvioidaan noin 150 000 kuiva-ainetonnia. Tällä hetkellä lietteet pääosin käsitellään ja hyödynnetään kompostointilaitoksissa tai biokaasulaitoksissa (vajaa kolmannes). Myös lietteen polttoa on kehitetty. Yhteiskäsittelylaitoksissa käsitellään maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteitä, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipuhdistamojen lietteitä sekä yhdyskuntien biojätettä, erilaisina yhdistelminä eri laitoksissa. Lietteet ja niiden sisältämät ravinteet jalostetaan nykyään vain osittain kierrätyslannoitteiksi.

Lietettä ja sen biokaasutuksessa syntyvää mädätettä sekä kompostoinnissa syntyvää kompostia käytetään nykyään pääosin viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen ja maanparannusaineiden raaka-aineena ja kaatopaikkojen maisemointiin. Osa menee edelleen kaatopaikoille ja pieni osa tuotteistettuna maanviljelyyn. Ongelmallinen on biokaasutuksessa syntyvä rejektivesi, joka vähäisten ravinteidensa takia ei sovellu lannoitevalmisteeksi ilman käsittelytoimenpiteitä.

Erilaisia lietteenkäsittelyteknologioita on kehitteillä. Uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota koko käsittely- ja hyödyntämisketjuun, mm. logistiikkaan, lannoitevalmisteiden tuotteistamiseen pelto- tai muuhun käyttöön sekä toiminnan kannattavuuteen.

Mutta yhtä alustavasti vilkaistuna, "viisasten kiveä" tuon ratkaisemiseksi ei ollut löytynyt. Ilmaistiin kuitenkin pyrkimys, tahtotila sen ratkaisuun.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.19 - klo:06:25
Edistystä:

Pelastaako tämä luola Itämeren sinilevältä? – Espoon uusi jätevedenpuhdistamo poistaa fosforista 99 prosenttia (https://yle.fi/uutiset/3-10833050)

Ja mikä parasta, tämäkin näkökohta on otettu huomioon (lihav. HJ):

Quote
– Tässä tulee ravinteiden poisto olemaan huippuluokkaa, tästä tulee energian suhteen ehkä täysin omavarainen puhdistamo, tähän tullaan myöhemmin asentamaan ravinteiden talteenottolaitteistoa, millä tehdään ihan ravinnetuotteita puhdistetusta jätevedestä. Kaikkiaan voidaan sanoa, että tämä on ihan huippuluokkaa oleva puhdistamo.

Ainakin siis ilmoitetaan tuo pyrkimys. Olisimme luonnollisesti voineet kertoa asiasta pessimistisemmin, jopa pilkallisemmin. Mutta nyt kiitämme, jo tuota lupausta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.06.19 - klo:03:28
Tämän tyyppiseen tiedeuutiseen olen törmännyt aiemminkin:

Naturally occurring phosphorous in soil could cut synthetic fertilizer pollution, major threat to sustainable farming (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/24/naturally-occurring-phosphorous-in-soil-could-cut-synthetic-fertilizer-pollution-major-threat-to-sustainable-farming/)

Quote
Cornell University engineers have taken a step in understanding how iron in the soil may unlock naturally occurring phosphorus bound in organic matter, which can be used in fertilizer, so that one day farmers may be able to reduce the amount of artificial fertilizers applied to fields.

“This component of the phosphorus cycling process has been largely neglected,” said senior author Ludmilla Aristilde, associate professor in biological and environmental engineering, “but now we’re figuring out phosphorus recycling mechanisms by soil minerals that could benefit the environment.”

Mutta huomatkaa, että luvataan vain vähentää ulkopuolisen fosforikeinolannoituksen tarvetta. Eikä sitä poistaa. Edelleenkään ei ole keksitty keinoa, millä luomuviljely (rehellisesti) huolehtisi fosforista pelloillaan. Pidemmän päälle, tietysti hetkellisesti jollakin tavalla maaperässä kierrättämällä asia voi siltä näyttää. Mutta ei sitä fosforia loputtomiin siellä maaperässä "ilmene luonnollisesti", jos sitä joka sadon myötä sieltä otetaan pois.

Tästä me huomautimme jo käsitellessämme Kuubassa kehitettyä ECOMIC-ainetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg2072;topicseen#msg2072), jota virheellisesti kutsuttiin lannoitteeksi.

***

Niinpä jatkossakin taitaa luomuviljelijälle olla käytännöllisin ja halvin tapa käyttää tätä porsaanreikää, jonka "PassiiviIdentiteettikin" oli huomannut (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2019/06/08/typpilannoitteet-toisaalta-ja-toisaalta/):

Quote
Luomusäännöissä on tällä hetkellä porsaanreikä missä tavallista rehua syövän eläimen lanta voidaan laskea “luomulannoitteeksi”. Eli jossain on teollisesti lannoitettu rehupelto, lehmä syö rehun ja käyttää sen typestä vain osan ja lannan sisältämä “teollinen” typpi on muuttunut “kestäväksi”. Tämä on huono vitsi ja porsaanreikä pitäisi sulkea mahdollisimman pian.

Fosforin kohdalla tuossa huomaamattomassa "siirrossa" voidaan käyttää myös tavanomaisesti ruokittujen lehmien luut ja teurasjätteet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg12515;topicseen#msg12515).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.19 - klo:06:30
Edistystä? Vai asian juuttumista entiselleen, paikalleen?

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-eu-lannoitevalmisteasetus-vauhdittaa-orgaanisten-ja-jatepohjaisten-lannoitevalmisteiden-kayttoa)

Quote
Uusia sääntöjä sovelletaan kaikkiin edellä mainittuihin EU-lannoitevalmistetuoteluokkiin maaperän suojelun takaamiseksi. Asetuksella otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa EU:ssa myös enimmäisraja-arvo fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuudelle: 60 milligrammaa kadmiumia fosforipentoksidikiloa kohden (60 mg Cd/ kg P205).  Suomi ja Ruotsi, joilla on jo nyt kadmiumpoikkeus, saavat kuitenkin pitää alhaisemmat raja-arvonsa.

Suomessa fosforilannoitteissa saa olla kadmiumia 22 milligrammaa fosforipentoksidikiloa tai 50 milligrammaa fosforikiloa kohden (22 mg Cd/ kg P205 = 50 mg Cd/ kg P) siihen saakka, kunnes koko unionissa sovelletaan yhdenmukaista raja-arvoa, joka on saman tasoinen tai alhaisempi. Suomen raja-arvo on yksi EU:n alhaisimpia, joten maassamme myytävät fosforilannoitteet ovat jatkossakin EU:n puhtaimpia ja näin turvaavat Suomen puhdasta, turvallista elintarviketuotantoa.

Tuo ainakin kuulostaa siltä, että vain todetaan status quo, eikä ole visiota sen parantamisesta. Esimerkiksi kadmiumin puhdistamisen kautta. Jota, oireellisesti, ei tuossa edes mainita optiona.

Vai olenko liian pessimistinen? Kun tuossa kuitenkin jokin raja-arvo annettiin? Nyt voisi ehkä odottaa, että markkinat ja tuotekehitys vastaisivat haasteeseen?

Samoin tämä säilyy ennallaan, vaikka ei EU:ta tällaista varten ole perustettu:

Quote
Markkinoilla tuleekin jatkossa olemaan CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden lisäksi kansallisia lannoitevalmisteita, joita voidaan edelleen markkinoida EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.19 - klo:05:55
Ihan hyvä, että näidenkin menetelmien tutkimusta näin tuetaan:

Ympäristöministeriö rahoittaa tutkimusta rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa (https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Ymparistoministerio_rahoittaa_tutkimusta(50900))

Ja reilu kilpailu eri menetelmien kesken näin säilyy. Eikä mitään niistä julisteta liian hätäisesti voittajaksi.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.07.19 - klo:04:54
Tämän on looginen vaihtoehto ja ajateltavissa oleva ratkaisu, mutta en yhtään pidä siitä:

Veli Pohjonen: Tarvitsemme oman maaluokan kierrätyspelloille, joita voidaan lannoittaa lääkejäämiä, raskasmetalleja ja bakteerijäämiä sisältävällä lietteellä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.475971)

Quote
"Kierrätyspellot kasvatettaisiin yhteiskuntien, niin asutusten kuin teollisuuden tuottamilla ravinnepitoisilla jätteillä. Pellot tuottaisivat vain energiaa, tyypillisesti tuhkalla lannoitettujen lyhytkiertopuiden haketta lämpö- ja sähkövoimaloihin."

"Viljelijä saisi kiertotalouden viljelystään tuloa biomassan myynnistä sekä nykypäivän tukiaisista. Vastineeksi hän sitoutuisi säilyttämään kierrätyspellot uudessa maaluokassa vähintään määräajan, esimerkiksi 20 vuotta. Sinä aikana kierrätyspeltoja ei siirrettäisi ruoan tai rehun tuotantoon eikä viljeltäisi luonnonmetsäksi."

Koska tuo on kuitenkin sitä samaa loppusijoitusajattelua kuin samojen ravinnepitoisten jätteiden käyttäminen kaupunkien maisemointiin, eikä aitoa kierrätystä. Tuolla tavalla ongelman ratkaisemista vain lykätään seuraaville sukupolville. Onko tuollaista politiikkalinjausta syytä tehdä nyt, kun olemme useimmpien noiden haitallisten aineiden erottelutekniikassa aika lailla "huulella" (ks. esim. täällä, edellä)?

Olennaisesti samat vastaväitteet sanoo Perttu Nihtilä MT:n artikkeliin liittyvissä kommenteissa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.19 - klo:05:47
Täältä (https://www.farmit.net/nurmikasvit) tällainen tieto:

Quote
Kun pelto on kunnossa, hyvä sato tuotetaan ravinteilla. Hyvän sadon mukana pellolta poistuu kesän aikana yli 200 kg typpeä ja kaliumia, reilut 20 kg fosforia ja noin 15 kg rikkiä.

Kun tuo tieto koskee todennäköisesti hehtaaria,  Veli Pohjonen siis ehdottaa, että ehkä lähes 40 miljoonaa kiloa fosforia poistettaisiin vuosittain ravinnon tuotannosta, noihin toisarvoisiin tarkoituksiin. Kun hän puhuu tuhkalannoituksesta, niin lähes 400 miljoonaa kiloa typpeä menisi hänen skenaariossaan taivaan tuuliin. Laskelmani ei ole täsmällinen.

Tuo 40 miljoonaa kiloa ei tietysti ole paljon kokonaismääriin nähden, mutta tuossa korostin sitä, että noin tapahtuisi vuosittain.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.19 - klo:08:12
Tässä tiivistetään ongelma ja ehdotetaan yhtä niksiä:

Lukijalta: "Tonnissa lantaa on yli 900 litraa likaista vettä – sitä ei pidä kuljettaa suuriin biokaasulaitoksiin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.495109)

Quote
"On turha käyttää polttoainetta lannan kuljetukseen tiloilta etäällä olevaan suureen biokaasulaitokseen."

Tonnissa naudan lietelantaa on yli yhdeksänsataa litraa likaista vettä, ja avosäiliössä varastoinnin aikana siihen voi tulla lisää parisataa litraa sadevettä. Näin laimean lietteen kuljettaminen on ilmastolle kallista suhteessa siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

Varastoinnin aikana tästä lantatonnista karkaa ilmaan noin kaksi kiloa metaania. Se vastaa yli neljänkymmenen kilon hiilidioksidipäästöä. Tämä päästö voidaan poistaa halvalla ja nopeasti kattamalla lanta­säiliö kaasutiiviillä kannella.

Fosforia ei mainita, mutta se on osa kokonaisongelmaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.19 - klo:06:29
HS:n Torstin vastaus (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006222505.html) toimii oikeastaan itseään vastaan:

Quote
Jos jokainen venekunta päästäisi käymäläjätteensä mereen, sinne päätyisi yhteensä neljä tonnia fosforia ja 22 tonnia typpeä. Fosforimäärä vastaa Turun kaupungin lähes ­200 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien vuotuista kuormitusta ja typpimäärä 1 000 peltohehtaarin vuotuista huuhtoumaa. Ravinnemäärä riittäisi Knuuttilan mukaan noin neljän miljoonan leväkilon kasvattamiseen meressä.

Olet kiistassanne oikeassa: huviveneiden käymäläjätteet eivät ole yhdentekeviä. Ne lisäävät Itämeren rehevöitymistä, ja ne on siksi aina syytä pumpata asianmukaisesti satamien tyhjennyspisteisiin.

Silllä siihen nähden, että Suomessa on peltoa yli 2 miljoonaa hehtaaria, nuo veneiden jätökset todellakin näyttävät yhdentekeviltä.

Torstin palstalla oli toinenkin kakkakysymys:

Miksi koirankakkaa pusseineen ei saa panna biojätteisiin? (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006206326.html)

Siinä sitten selitetään, miksi ei.saa. Mutta ei siis saa. Rivien välissä tulee kerrotuksi, etteivät nuo ravinteet muutoinkaan kierrä. Vaikka Suomessa on n. 700 000 koiraa.

Samoin taitaa olla laita satamien tyhjennyspisteiden kanssa. Minulla ei ainakaan ole tietoa, eikä ollut tuossakaan, että niiden ravinteet jatkaisivat kiertoaan, ja tulisivat hyötykäyttöön.

PS. Samana sunnuntaina yritettiin vastata siihen, minkälainen on "tavanomainen sato". Luomuviljelyn alempia satoja ei  otettu esille. Vaikka hyvin olisi voitu ottaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.19 - klo:04:27
Ettei tule väärinkäsitystä: en tietenkään suosittele pissan ja kakan kippaamista mereen/järveen. En erityisesti nykyisin, kun alkaa jo olla hyvä verkosto vessojen sisällön tyhjentämiseen virallisia paikkoja pitkin saaristoa.

Mutta sitä voi kysyä, onko se lopulta toimenpide, johon olisi kustannustehokasta keskittyä?

Jos vaikka Turussa "lähes ­200 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien" fosforikuormitus on sama, voisi kuvitella että Turussa ja/tai muussa kaupungissa/taajamassa puhdistusta (tai talteenottoa) parantamalla pääsisi tehokkaammmin samaan tulokseen?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.19 - klo:06:24
Onhan tässä kyseessä jonkinasteinen uutispommi...

Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen (https://yle.fi/uutiset/3-10963614)

... mutta epäily tietoisesta huijauksesta on turhaa: tällä tavalla tiede ja tutkimus etenee. Se ei aina ole vain desimaalien osien tarkentumista.

Emmekä me noista tiedoista rauhoitu: täällähän tavoitteeksi on fosforille otettu 100% suljettu kierto!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.19 - klo:05:21
Näiden ruotsalaisten ja islantilaisten tutkijoiden mukaan ...

Lack of reporting on phosphorus supply chain dangerous for global food security (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/09/190909121247.htm)

... tieteellä ei ole riittävää, kunnollista kuvaa siitä, kuinka fosfori tässä maailmassa liikkuu.

Quote
Our global food production system uses 53 million tonnes of phosphate fertilizers annually, processed from 270 million tonnes of mined phosphate rock . Estimates show up to 90% phosphate loss from mine to fork . A considerable part of this loss is phosphate pollution in water, some of which creates "dead zones," areas where little or no marine life can survive. With an increase in food demand by 60% towards 2050, our food production system will need even more phosphate fertilizers. But where do the fertilizers come from and where do they go?
[...]
A new study conducted at Stockholm University and the University of Iceland shows that while Phosphorus is a key element to global food security, its supply chain is a black box.

Ja siinä tiedonpuutteessa piilee siis riski koko maailman ruoantuotannolle.

***

Samaan aikaan Suomessa tulkitaan nyt niin, että uudet tutkimustulokset antavat lisää pelivaraa:

Leppä: Fosforitutkimus antaa selkänojaa seuraavan tukikauden valmisteluun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.510216)

Quote
”Suomalaista nautaa on syyllistetty vaikka mistä. Nämä tulokset ovat erinomaisen tärkeitä ja asettavat uusiin mittasuhteisiin nautojen ympäristökuormaa. Voidaan miettiä, mitä hyvää naudat saavat aikaan”, ministeri totesi Maaseudun Tulevaisuudelle.

”Usein tahtoo unohtua, että nurmi ja nauta tuottavat myös kaivattua monimuotoisuutta.”

"Pitäisi oikein ruusupuska lähettää", Anne Kalmari perää ministeriöitä ottamaan uudet fosforitiedot vakavasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.509883)

Quote
Cap-uudistuksessa pitää ottaa huomioon, että parempi sato on eduksi myös ympäristölle ja ilmastolle
[...]
Kalmarin mukaan uudet tulokset rohkaisevat ottamaan kasvien satopotentiaalin kunnolla käyttöön, mikä olisi ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta iso asia.

Ravinteiden käyttöä voidaan lisätä pelloilla, mikäli se on maanäytteiden perusteella mahdollista.

Kalmaria voisi nyt kyllä hiukan kiusoitella hänen aiemmista puheistaan luomuviljelyn suosimisesta, ks. esim.
täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9674#msg9674) tai täältä (https://www.youtube.com/watch?v=ZtY65cC1JHE) (YouTube).

Kummallakin on varmasti nyt vilpitön pyrkimys fosforin käytön optimointiin Suomessa. Ja tutkitaanhan asiaa tällä hetkellä voimaperäisesti. Jopa sen tavoitteen kannalta, että fosfori saataisiin aitoon ja suljettuun kiertoon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.09.19 - klo:03:41
Tällainen kommentti oli MT:ssä (netissä) tuohon asiaan (Jussi Talvitie):

Quote
Fosforirajoitteet pitäisi koskea vain orgaanisia lannoitteita. Eurot kyllä konsultoi keinolannotteissa

Niinpä. Ja keinolannoitus on myös helpompaa tehdä hyvin täsmällisesti. Lehmiltä ei voi vaatia, että ne tuottaisivat lannoitetta, jossa kaikki ravinteet olisivat oikeissa suhteissa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.19 - klo:07:48
Pyrkimystä on:

Suomalaistutkijat haisevan haasteen edessä: Jätevesien mikromuovista saadaan talteen yli 99 prosenttia, mutta mitä sille pitäisi tehdä? (https://yle.fi/uutiset/3-10977075)

Quote
Kysymys on merkitykseltään suurempi kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi.

Suomen jätevedenpuhdistamoissa syntyy kiintoaineita sisältävää lietettä peräti miljoona tonnia vuodessa. Johonkin se pitää tunkea ja mielellään niin, että puhdistamolietteen sisältämät ravinteet saadaan käytettyä esimerkiksi lannoitteeksi tai maanparannukseen.

Paitsi jos tuossa maanparannuksella tarkoitetaan käyttöä maisemointiin, niin silloin kunnianhimon taso on asetettu liian alhaiseksi. Tämä kyllä ymmärretään:

Quote
Paine käyttää puhdistamolietettä lannoitteeksi on kova, sillä liete sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja maan laatua parantavia ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

– Haluaisimme osoittaa, että käsitelty puhdistamoliete on turvallista käyttää. Se on tärkeää, koska maailman fosforivarannot tulevat loppumaan lähitulevaisuudessa, Kokko sanoo.

Mutta eikö tässä sotketa kaksi asiaa:

Quote
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kyselyn mukaan 85 prosenttia Suomen viljelijöistä ei käytä eikä aio käyttää puhdistamolietteitä lannoituksessa, koska sen puhtauteen ei luoteta. Maan saastumisriskiä pidetään liian suurena.

Uusimpien tutkimusten mukaan ihmisten terveydelle ei pitäisi koitua riskiä, vaikka viljelyssä olisi käytetty puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta.

Eli siis puhdistamoliete ja siitä tehty lannoite. Johon tekemiseen pitäisi löytää tehokkaita ja luotettavia (so. turvallisuuden varmasti takaavia) keinoja. Joissa luultavasti tarvitaan menetelmiä, joissa lietteestä erotellaan "lannoitejakeet".

Helppohan meidän on sanoa, että pitäisi. Niinpä sanomme niin!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.19 - klo:04:51
Tämä on vanha kiistelty kysymys kuten tekstistäkin ilmenee. Nyt MT:n lukija oli ottanut sen esille:

Lukijalta: Jos maatalous pilaa Itämeren, miksi Suomen maatalousmaakuntien Pohjanlahti on hyvässä tilassa? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.518581)

Quote
Jos jokivesien fosfori tulisi valumina pelloilta, pitäisi Knuuttilan tarkasteleman ajanjakson aikana pitoisuuksien voimakkaasti laskea, koska 30 vuoden aikana lannoitefosforin käyttö on vähentynyt murto-osaan. Sadon laatu kärsii jo liian niukasta fosforilannoituksesta.

Hiukan eri asia, mutta mekin kysyimme aikanaan lähes vastaavaa Suomenlahden puolella, kun tämä paljastui Venäjän jätevuoren fostorivuodosta:

Jos tämä on nyt näin osoitettu todeksi ...

Venäläistehtaan fosforivuoto oli valtava koko Itämeren mittakaavassa – todellinen suuruus paljastui vasta nyt (http://www.hs.fi/kotimaa/a1449026886174)

... niin eikö Suomen ympäristötieteilijöiden ja -viranomaisten pitäisi nyt oikeastaan nöyrästi pyytää anteeksi Suomen maanviljelijöiltä - ja etenkin Suomenlahden seudun, itäisen Suomen viljelijöiltä - sitä, miten he aikanaan niin totaalisesti vierittivät syyn fosforipäästöistä ja rehevöitymisestä heidän konttolleen?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.10.19 - klo:06:05
Menestyksestä kerrotaan:

Arviointi: Ravinteiden käyttö tehostunut ja peltomaiden eroosio vähentynyt Maaseutuohjelman avulla (https://www.luke.fi/uutinen/arviointi-ravinteiden-kaytto-tehostunut-ja-peltomaiden-eroosio-vahentynyt-maaseutuohjelman-avulla/)

Luken kunniaksi on laskettava, että se tuossa uutisessaan puhuu tehostamisesta. Kun taas eräissä muissa versioissa tuosta uutisesta puhutaan yksioikoisesti, että tuo olisi saavutettu lannoitteiden vähentämisellä. Vahvistaen näin sitä tyypillistä kaupunkilaiskäsitystä, että lannoitteet ovat se asia, joka on luonnolle ja ihmiselle pahasta.

Eikö näillä "taseiila" kuitenkin tarkoiteta sitä, että asiaa on arvioitu suhteessa satoihin:

Quote
Ympäristötuen alkuvuosiin (1995-1999) verrattuna typpitaseet ovat laskeneet 29 % ja fosforitaseet ovat vähentyneet 64 prosentilla. Viime vuosina taseissa tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä: typpi- ja fosforitaseet ovat pysyneet samankaltaisina.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.19 - klo:05:13
Tällaisia huhuja tai spekulaatioita kyllä on liikkeellä ...

Ta­­lou­­se­­lä­­mä: EU:n ki­ris­ty­vät lan­­noit­­tei­­den puh­­taus­­vaa­­ti­­muk­­set voivat ta­soit­taa tietä Soklin kai­­vok­­sel­­le (https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/talouselama-eun-kiristyvat-lannoitteiden-puhtausvaatimukset-voivat-tasoittaa-tieta-soklin-kaivokselle/829249/)

... mutta vieläkään kukaan ei ota esille sitä, missä vaiheessa on teknologia, jolla kadmium saataisiin tuosta pois.

Kuten olemme edellä tuoneet useasti esille, se on kohtalonkysymys, joka liittyy paitsi kaivosten hyödyntämiseen, myös fosforin kierrätykseen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 29.10.19 - klo:20:23
Alle 60 mg Cd/fosforikilo katsotaan hyvin siedettäväksi, sallituksi tasoksi, ja Suomen esiintymät ovat magmaattisia, siis vanhaa peruskalliota, jossa tuo pitoisuus on alhainen. Pahempi ongelma kadmium ymmärtääkseni on esim Välimeren etelärantojen (vars. Marokko) kieppeillä, jossa esiintymät ovat nuoria, ja perustuvat merilintujen ulosteisiin ja eläinten jäänteisiin, josta vuosituhansien mittaan on kertynyt paksut kerrokset ns guanoa, joka kai jossain määrin kivettyykin ajan mittaan. Siis alkuperä on orgaaninen, ja kadmium lienee peräisin merivedestä. ???
Siis Suomen valtti on alhainen CD-pitoisuus, näin ainakin opiskeluaikanani sanottiin. Ja ongelma taas on alhainen P-saanto, joka sekin on tiukasti kivessä, ja vaatii happokäsittelyn jotta saadaan käyttökelpoiseen muotoon.

(Vanha arvoitus oli: "mitä on linnunkakassa se valkoinen?" Ja vastaus: sekin on linnunkakkaa.)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.19 - klo:20:54
Tuolla lupasin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg15500#msg15500) jatkaa täällä. Ja jatkan näin.

Epäilen, että Brexitillä olisi suurta tai mitään merkitystä fosforikysymyksessä. Koska koko Euroopalle tiukempi linja siinä hyvin todennäköisesti jää aika kuolleeksi kirjaimeksi - ellei kadmimin poistamisessa saavuteta suuria edistysaskelia, eli läpimurtoa.

Ja jos sellainen löydetään, UK ottaa sen varmasti myös käyttöön.

Ellei sitä läpimurtoa tehdä, niin todennäköisesti suurin osa EU-maista ottaa käyttöön poikkeusmenettelyt asiassa. Jotka tietysti ovat väliaikaisia, niin kuin on tapana.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.11.19 - klo:09:19
Tästä tutkimuksesta ei valitettavasti saa ilmaiseksi näkyviinsä kuin yhteenvedon:

Demand-Driven Model for Global Phosphate Rock Suggests Paths for Phosphorus Sustainability (https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.9b02464#.Xdlqusj0AEU.twitter)

Mutta siitä on luettavissa tämä merkittävä tieto:

Quote
Finally, the model was used to explore the global carrying capacity for humans on the basis of P sources other than mining. These sources may satisfy P requirements for as many as 2.5 billion people. If significant improvements were made in all of the considered interventions simultaneously, as many as 14.7 billion people could be sustained.

Mutta mitä kaikkia keinoja tuohon vaadittaisiin, on luettavissa vain itse tutkimuksesta. Jotain voi ehkä päätellä julki olevasta kaaviokuvasta.

Mutta se on tuossa perussanoma, että nykyisillä käyttötavoilla ja nykyisellä maailman väkiluvulla fosforin käyttö ei ole kestävää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.12.19 - klo:05:06
Varsinaisia taikureita he siellä Aalto-yliopistolla. Tässäkin ovat keksineet jotain uutta:

Tulevaisuudessa maatilojen jätevedestä erotetut ravinteet voisi käyttää lannoitteeksi suoraan tilalla tai myydä eteenpäin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.753240)

Quote
Uudella laitteella typpi ja fosfori otetaan talteen suoraa jätevedestä

Runsaasti typpeä ja fosforia sisältävistä jätevesistä saadaan erotettua ravinteet ja tuotettua raaka-aineita lannoitteisiin Aalto yliopistossa kehitetyllä uudella NPHarvest menetelmällä.

Menetelmässä typpi ja fosfori voidaan ottaa talteen osana normaalia jätevedenkäsittelyä.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?


Valitettavasti siis vain tilaajille, mutta varmaan kuulemme tuosta vielä muuta kautta. On selvää, että asian hoitaminen tilalla on hitusen helpompaa mutta ehkä tuosta on kehitettävissä myös laite, jota voidaan käyttää yhdyskuntien jäteveden käsittelyyn. Ja ravinteiden keräämiseen siitä.


PS. Sain tuosta edellisessä puheenvuorossa mainitusta tutkimuksesta kopion. Nyt työn alla, palaan asiaan
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.19 - klo:07:43
Hieman epätarkasti Sampsa Oinaala kertoi tämän kolumnissaan tänään:

Isäksi maailmanlopun kynnyksellä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006350105.html)

Quote
Maailman luonnonvarainstituutin mukaan jo vuonna 2050 ihmiskunta tarvitsee puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Nykyinen elintarviketuotanto perustuu 1960-luvulla alkaneeseen maatalouden ”vihreään vallan­kumoukseen”, joka synnytti tehotuotannon. Se puolestaan perustuu lannoitteissa käytettävään fosforiin.


Tavallaan noin. Mutta yhtä hyvin olisi voinut sanoa, että fosforiin perustui maatalous sinänsä. Tai noin 3 miljardia vuotta sitten alkanut: elämä. Ei ole olemassa mitään mennyttä tai tulevaa elintarviketuotantoa, joka ei perustuisi fosforiin. Vaikka se yrittäisi olla kuinka tehotonta.  ;D

Oikeastaan Vihreän vallankumouksen ei voi sanoa erityisesti perustuvan fosforiin. Ehkä enemmänkin se perustui keinotekoiseen typpeen, jos joku ravinne pitää esille nostaa.

Quote
Vuonna 2009 ennustettiin, että fosfori loppuu 50 vuodessa. Sittemmin ennustetta on korjattu ylöspäin, mutta joka tapauksessa uudet esiintymät ovat entistä vaikeammin hyödynnettävissä. Kuten kaikkien uusiutumattomien luonnonvarojen kohdalla tämä lisää tuotteen hintaa ja ympäristövaikutuksia.


Kun hän tuolla tavalla otti asian puheeksi, kyllä tuohon olisi sopinut ehdottomasti pari sanaa fosforin kierrätysmahdollisuuksista. Jotta sitä riittäisi hänen lapsen...lapsenlapsilleenkin.

Mutta kuuluisiko kolumnitaiteeseen tietty "tyylikäs" pessimismi? Jota ei voi sotkea ottamalla esille esim. juuri edellä mainittua Aalto-yliopiston kehitystyötä?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.19 - klo:08:05
Tätä yritetään:

Antibioottiresistenssiä voi torjua lannan prosessoinnilla (https://www.luke.fi/uutinen/antibioottiresistenssia-voi-torjua-lannan-prosessoinnilla/)

Ja hyvä, että yritetään. Näissä ollaan edelleen hiukan ratkaisua vailla:

Quote
Grönroosin mukaan myös prosessin aikaisiin päästöihin ja lopputuotteiden jatkokäsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota, jotta prosessiketjujen päästöt voidaan minimoida. Ympäristön kannalta epäedullisimpia ovat sellaiset lannan prosessointitavat, joissa menetetään lannan typpi ja orgaaninen aines kokonaan samalla kun fosforin käyttökelpoisuus kasveille heikkenee. Näin käy esimerkiksi lannan poltossa, joka toisaalta tuhoaisi lääkejäämät ja bakteerit.

– Kun lannan prosessointeja kehitetään, tulee arvioida kokonaisvaikutuksia. Siinä on syytä ottaa huomioon myös antibioottiresistenssi,  summaa Grönroos.


Juuri tuossa hankkeessa taitaa vielä olla kyse pohjatyöstä, jossa selvitetään riskejä yms.  Mutta kyllä tiettävästi sitten muualla niitä prosessointejakin kehitetään! Eikä siinä työssä ole edes pakko tyytyä siihen, mitä Suomessa keksitään.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.20 - klo:05:34
Tässä raportoidaan ongelman hienoisesta pahenemisesta:

Runsas proteiinien kulutus näkyy jätevesissä suurina typpimäärinä: lihan liikasyönti rehevöittää Itämerta (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006386704.html)

Mutta ei olennaisesta teknisestä kehityksestä asian ratkaisemisessa. Typen osalta ollaan edelleen vain 90% tasolla. Fosforin kanssa pärjätään, mutta johtuuko se tästä:


Quote
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vesihuollon ryhmäpäällikön Paula Lindellin mukaan puhdistamoille tuleva typpikuorma on kasvanut paljon enemmän kuin toisen rehevöittävän ravinteen, fosforin, määrä.


Kun teknisestä kehityksestä ei ole kertomista, ajan hengen mukaisesti vihjataan, että jokaisen tulisi tehdä omassa käyttäytymisessään parannus:

Quote
Laskuri osoittaa, että jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Ravinteiden hyötykäytöstä eli kierrätyksestä ei tuossa keritä puhua. Eikä niin ollen viitata esim. Aalto-yliopiston kehitystyöhön asiassa, ks. edellä 08.12.19.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.03.20 - klo:05:02
Tämä on hyvä juttu:

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma sai jatkoa (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma-sai-jatkoa)

Sillä voi olla, että ravinteiden — erityisesti fosforin — kierrätys osoittautuu mielekkäimmäksi kaikista kierräytyshankkeista.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.20 - klo:04:40
Tämä on ongelma:

Jätevesien mukana ympäristöön päätyy satoja kiloja särkylääkkeitä, hormoneja ja antibiootteja (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006480090.html)

Quote
Jätevedenpuhdistamoilla lääkeaineet eivät poistu prosessissa, sillä kunnalliset puhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta sekä fosforia ja typpeä.

Lainsäädäntö ei aseta vaatimuksia lääkejäämien poistamiselle. Toistaiseksi vain muutama puhdistamo on ryhtynyt käyttämään puhdistustekniikkaa, jossa jätevesistä voidaan poistaa muutakin kuin kiintoaineet ja ravinteet.

Mutta muutama puhdistamo siis tekee niin. Se on siis periaatteessa mahdollista. Ja luultavasti vielä paremmaksikin kehitettävissä.

Tällaisesta ratkaisusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg11615#msg11615) on täällä pari vuotta sitten ollut puhetta. Mitähän sille kuuluu?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.04.20 - klo:14:54
Tämän asian kanssa taistellaan:

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta (https://yle.fi/uutiset/3-11272426)

Sitten on vielä se ehkä pidemmän tähtäimen ongelma, täällä jo toisteltu — entä sitten kun se loppuu? Tai eihän se lopu. Mutta, sitten kun se on kaikki väärässä paikassa?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.20 - klo:07:09
Tämäkin nyt mukaan keinovalikoimaan:

Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1092040)

Quote
Tuusulanjärven alueella tehtävissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti, miten hiili varastoituu pysyvään muotoon mikrobitoiminnan seurauksena.

Pelloilta vesistöihin valuvan fosforin ja maa-aineksen määrä voidaan jopa puolittaa, kun pelto käsitellään metsäteollisuudesta peräisin olevilla maanparannuskuiduilla. Kuitukäsittely soveltuu kaikille kivennäismaille, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.

Luke samasta perusteellisemmin:

https://www.luke.fi/uutinen/kuitukasittely-voi-jopa-puolittaa-pellon-fosforivaluman/

Sieltä myös tämä:

Quote
– Myös viljelykäytänteillä, kuten kasvipeitteisyyden lisäämisellä, oikea-aikaisella ja tarpeenmukaisella lannoituksella sekä kevennetyillä muokkausmenetelmillä voidaan pienentää paitsi ravinnehuuhtoumia myös vähentää lannoituksen tarvetta, kun ravinteet jäävät peltoon vesistöihin huuhtoutumisen sijaan, Kinnunen lisää.


Kaikkeen tuohon tekniikkaa nykyisin löytyy, siedettävään hintaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.20 - klo:04:12
Tämä on uteliaisuutta herättävä uutinen:

Selvitys potkii vauhtia lannan kierrätykselle ja biomassan käsittelylaitoksen perustamiselle Varsinais-Suomeen – tähtäimessä Saaristomeren hyvä tila 2029 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1111215)

Quote
MT Plus
Ympäristö
16:04
Katja Lamminen

Tuoreen selvitystyön mukaan Saaristomerestä pitäisi poistaa vuosittain vähintään 500 tonnia fosforia. Kalastuksen lisääminen on yksi keino muiden joukossa.

Selvitystyö listaa keinot rehevöityneen Saaristomeren elvyttämiseksi vuoteen 2029 mennessä. Selvityksen on tehnyt Turun yliopiston entinen rehtori, solubiologian emeritusprofessori Kalervo Väänänen. Kokonaisuuteen on haastateltu yli sataa asiantuntijaa ja päättäjää.

Mistä tuo selvitys löytyy?


PS. 10.06.20: Tässä toinen uutinen asiasta:

http://www.ainutlaatuinensaaristomeri.fi/kalervo-vaanasen-selvitystyo-listaa-keinot-rehevoityneen-saaristomeren-pelastamiseksi/

Sitä kautta selvitys voisi löytyä. Tai sitten ei, jos se ilmestyykin vasta painettuna. Tai siis se on heti saatavissa, ja e-kirjanakin, mutta maksullisena. Yleisiin kirjastoihin se varmaankin tulee, mutta yhtä varmaankin tietyllä viiveellä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.20 - klo:04:41
Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17597#msg17597) todettiin, että ihmisjätöksissä olevien ravinteiden kierrätys on ongelma, jota ei vielä ole kunnolla ratkaistu. Siellä todettiin myös, että luomun kaikki suuntaukset ovat siinä kysymyksessä avuttomia.

Ihmisjätösten kierrätyksestä olemme puhuneet tämän otsikon alla. Jatketaan siis täällä, vaikka seuraavassa ei ensisijaisesti fosforista puhutakaan.

Tällaista innovaatiota kehitellään:

Human poop as crop fertilizer? Recycled waste may boost yields, cut groundwater contamination (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/05/human-poop-as-crop-fertilizer-recycled-waste-may-boost-yields-cut-groundwater-contamination/)

Tietoisena pyrkimyksenä tuossa oli vielä käyttää mahdollisimman matalan tason tekniikkaa, jota menetelmä olisi helposti levitettävissä myös kehitysmaihin. Mutta niin paljon kemiaa siinä saattaa olla, ettei tuo luomussa käy.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.20 - klo:05:01
Tässä ei perusidea miellytä:

Merialueen rehevöitymistä torjutaan helikopterista Naantalissa – fosfori sidotaan merenpohjaan kalkkikivellä (https://yle.fi/uutiset/3-11396825)

Sillä siinä on taas kysymys loppusijoituksesta. Joka ei fosforin kohdalla ole lopulta hyvä ajatus, pitkällä  tähtäimellä. Vaan on pyrittävä hallittuun kiertoon.

***

Tuosta tulee mieleen ydinjäte. Onko se pyrittävä turvallisesti ja pysyvästi varastoimaan maan alle, kallion sisään? Vai pitäisikö sekin saattaa "kiertoon" (=hyötöreaktorit)? Huomaan molemmissa tapauksissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg15874#msg15874) olevani jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.20 - klo:04:06
Tämä on se ongelma:

Miten saadaan ravinteet pysymään pellossa? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1113397)

Ei se, miten ravinteet (kuten fosfori, ks. juuri edellä) saataisiin pysymään hiljaa meren pohjassa.

Quote
Nykyään tilanne on päinvastainen ja ravinteiden valuminen viljelymailta tulvan mukana halutaan estää. Vaikka peltojen osuus Suomen pinta- alasta on pieni, ne sijaitsevat hyvin usein vesistöjen läheisyydessä, joten riski kuormitukselle on suuri. Toimia huuhtoumien pysäyttämiseksi on tehty jo paljon, ja tätä työtä kannattaa jatkaa.

Pellot tuottavat ihmisille ruokaa ja karjalle rehua. Maaperässä ei ole tarpeeksi ravinteita kunnollisen sadon tuottamiseen.

Esimerkiksi kivennäismaiden luontaisten typpivarojen on arvioitu riittävän jatkuvassa viljelyssä vajaan tuhannen kilon viljasatoon hehtaarilta. Fosforin määrä vaihtelee maalajin ja maan käytön mukaan. Lannoittamalla saadaan moninkertainen sato.

Koko puheenvuoro Maaseudun Tulevaisuudessa oli punnittua puhetta. Sen esittäjä oli:

Kirsi Jokela
MMM agronomi, YTK
lehtori
Tulevaisuuden biotalous
Lapin ammattikorkeakoulu
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.20 - klo:05:20
Näin tehdään:

Kipsikäsittely tehdään Varsinais-Suomessa yli 10 000 peltohehtaarille – 400 viljelijää tarttui mahdollisuuteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1127321)

Hiukan masentavalta kuulostaa artikkelissa kerrottu aikaraja: ratkaisu toimii 5 vuotta. Kun on tottunut puheisiin kestävistä ratkaisuista.

Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.20 - klo:04:12
Tämä tuntuu tutkimisen ja kokeilemisen arvoiselta idealta:

Kaislikkomassojen korjuu estäisi tuntuvasti typen pääsyä Itämereen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006564539.html)

Quote
Koko Itämeren ravinnekuorman kannalta tulokseen päästään vielä huomattavasti nopeammin, jos ruovikkoa eli kansankielellä kaislikkoa ei päästetä mätänemään paikalleen, jolloin sen ravinteet päätyvät rehevöittämään merta. Ruovikon nopealla, koneellisella korjuulla voitaisiin poistaa typpeä ja fosforia merestä pysyvästi, jolloin rehevöityminen vähenisi. Mädäntyessään rannoille ruovikot aiheuttavat merkittävät metaani- ja hiilioksidipäästöt ilmakehään. Kaislikkoa on Suomen rannoilla paljon. Joka vuosi se sitoo merkittävän osan koko Suomen merialueen ravinnepäästöistä.


Erityisen kauniilta se tuntuu siltä osin, että kyse ei ole loppusijoitusskenaariosta, pelkästä eroon pääsemisestä. Kokeiluun ollaankin ryhtymässä:

Quote
Nyt on konkreettisten tekojen aika, ja siksi olemme käynnistämässä pilottihanketta Saaristomerellä, jossa testataan ja todennetaan korjuuteknologian ja logistiikan toimivuus teollisessa mittakaavassa.

Toivottavasti onnistumme kehittämään toimivan konseptin, jota voidaan monistaa ja jonka avulla ainutlaatuinen Itämeri voidaan pelastaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.07.20 - klo:05:58
Tällainenkin löytö on tehty:

Newly discovered plant gene could boost phosphorus intake (https://www.science.ku.dk/english/press/news/2020/newly-discovered-plant-gene-could-boost-phosphorus-intake/)

Tämä sillä kerrotaan mahdollisesti saavutettavan:

Quote
"Similar genes are found in all plants—including agricultural crops. So, by mutating or turning off the CLE53 gene in a crop plant, it is more likely for a plant to become symbiotically involved with a fungus. In doing so, it becomes possible to reduce the need for phosphorus fertilizers, as plants improve at absorbing preexistent phosphorus from soil," explains Assistant Professor Thomas Christian de Bang of the Department of Plant and Environmental Sciences.


Sillä on epäilemättä merkitystä, kun alempana vielä kerrotaan, miten noin 70% Tanskan pelloille lisätystä fosforista menee hukkaan, ei saavuta kasvia. Mutta voi saavuttaa silti Itä- tai Pohjanmeren, joihin sitä ei kaivattaisi.

***

Tuo keino ei sitten ole käytettävissä luomuviljelyssä, jos se edellyttää geenieditointia.Erilaisia muitakin keinoja tehostaa fosforin hyväksikäyttöä kyllä on. Luomuväki (tai luomumielinen media) usein näiden keinojen kohdalla hyppää suoraan johtopäätökseen, ettei fosforin lisääminen enää ole tarpeen. Mutta näinhän ei ole laita.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.20 - klo:05:58
Helsingin Sanomissa esitetään tänään tilannekatsaus:

Yksi syy Itämeren surkeaan kuntoon löytyy Lounais-Suomen tiloilta: ”Lanta levitetään omille pelloille, ja helposti sitä levitetään liikaa” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006612454.html)

Jonka sanoman tiivistys on mielestäni tämä: tilanne on ennallaan. Ratkaisuehdotukset suurin piirtein tunnetaan. Mutta kustannustehokasta vaihtoehtoa ei niistä vielä ole Suomessa löytynyt.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.20 - klo:05:05
Maaseutumedia kysyy ja huomauttaa:

Onko HS:n maatalousuutisointi asenteellista? (http://www.maaseutumedia.fi/onko-hsn-maatalousuutisointi-asenteellista/)

Quote
Hesarin haastattelema Syken erikoistutkija Katri Rankinen sanoo artikkelissa, että ”Lanta levitetään omille pelloille, ja helposti sitä levitetään liikaa, vaikka lannoituksen puolesta pellot eivät sitä Lounais-Suomessa tarvitse.”

Kysyimme lähempiä perusteluja Rankiselta. Hän totesi, että LUKE:n tutkimuksen mukaan Lounais-Suomessa maan fosforiluvut ovat korkeat. ”Ilman lannoitustakin kasvit selviäisivät. Typpeä ne toki tarvitsevat.”

Erikoistutkijan mukaan lannan levittäminen jatkuvasti samoille pelloille aiheuttaa ylilannoituksen.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi fosforitase on laskenut vuosi vuodelta enemmän. Peltomaa on köyhtynyt rajoitusten takia.

Artikkelissa tuodaan esille lietelannan kuljettaminen biokaasulaitoksiin: ”Jos vesipitoista lietelantaa voisi kuljettaa yhä isompia määriä jalostukseen, tiivistää uusiksi lannoitetuotteiksi ja myydä sinne, missä maaperä oikeasti tarvitsee ravinteita, Itämeren ongelmista olisi paljon ratkaistu.”

Jeppo Biogasin toimitusjohtaja Kurt Stenvall sanoo, että 30 kilometrin kuljetusmatka lietteelle on taloudellinen takaraja.

Tällä hetkellä ajatus lannan muuttaminen lannoitetuotteiksi ja veden poistaminen on taloudellisesti mahdoton yhtälö.

Kun ympäristöasioita käsitellään ideologisesti, tieteellisyys häviää.
(lihav. HJ)

Siltä osin myös Maaseutumedia päätyy samanlaiseen johtopäätökseen, että taloudellisesti toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:04:05
Tämä ongelma on havaittu:

Lannoitteiden merikuljetusten epäillään aiheuttavan isot fosforipäästöt Itämereen – laivat voivat pestä lastiruumansa avomerellä (https://yle.fi/uutiset/3-11510216)

Mutta niin on myös siihen monet ratkaisuehdotuksetkin, joita tuo YLE:n artikkeli esittelee. Lohduttava on siinä esitetty käsitys, että pienillä askelilla voidaan saada paljon aikaan, juuri tuossa erityisongelmassa.

Jos Suomi olisi pistänyt pystyyn omat fosforikaivoksensa, ongelmaa ei olisi täällä, ellei sitten rautatiekuljetuksissakin jotain hankaluuksia ilmenisi.  ;D
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:04:12
Lea Kauppi oli sen tässä tilaisuudessa kiteyttänyt:

Ympäristöministeri Mikkonen: Itämerelle ei voi laskea hintalappua, mutta biokaasusta voi tulla myös bisnestä
Helsinki puhuu -tapahtumassa Espan lavalla keskusteltiin Itämeren tilasta, historiasta ja luonnon monimuotoisuudesta. (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006615083.html)

Quote
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi puolestaan toivoo, että lannasta saadaan jalostettua kaikille viljelijöille käyttökelpoista lannoitetta.

”Ongelma ei ratkea, ennen kuin lannasta saadaan oikeasti helposti hyväksi käytettävää lannoitetta. Sitä ennen lanta ei korvaa pussista levitettävää keinolannoitetta. Tarvitaan myös sellaiset kannustimet, että hinta on kohdallaan”, Kauppi sanoi.


Tuosta toistaen: ei ratkea ennen. — Hyvin samantapaiseen johtopäätökseen olivat toki tulleet myös HS ja Maaseutumedia edellä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.20 - klo:05:12
Tässä kirjoituksessaan (maksumuurin takana)...

Itämeri on pelastamisen arvoinen, mutta merta on mahdoton suojella, jos ei tiedetä, mitä sinne päätyy ja mistä (https://www.hs.fi/paivanlehti/30082020/art-2000006617950.html)

... Heli Saavalainen kykeni esittämään yhden väitteen ja sitten sen huomaamattaan (?) myös kumoamaan.

Ensin hän kertoi v. 1997 havaitun, ettemme voi syyttää yksin Venäjää. Vaan syyttää täytyy omaa maatalouttamme.

Sitten hän kertoi Kingiseppin tapauksesta v. 2012. Jossa yhden ainoan tehtaan alueelta havaittiin tulleen kaksi kertaa niin paljon fosforipäästöjä kuin koko Suomesta.

Loppuosa kirjoituksesta olikin sitten moralisointia mm. lihansyönnistä. Hän kertoi, että Kingiseppin tapauksella oli onnellinen loppu: ne päästöt saatiin pysäytettyä. Mutta ei kertonut, missä se näkyi.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.20 - klo:06:12
Jatkamme nalkuttamistamme. Tämäkin fosfori täytyisi saada talteen ja turvalliseen kiertoon:

Teollisuus seuraa puutteellisesti rehevöittäviä sulfaattipäästöjään – pelloilla pitäisi välttää turhaa rikkilannoitusta ja kipsausta järviseuduilla
Ympäristö
21:00
Katja Lamminen
Suomen vesistöihin päätyy sulfaattia noin miljoona tonnia vuodessa. Tutkijoiden mukaan kuormitusta ei ole huomioitu riittävästi vesiensuojelussa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1181554)

Uutisen kuvasta näkyy, ettei tehtaiden fosforivuoto suinkaan ole vähäpätöinen. Itse asiassa sekin, että yhdyskuntien eri tavoin aiheuttama kuormitus taas siihen verrattuna on. Uudeksi iskulauseeksi lihavihan sijasta: älä lue mitään paperilta!? Hesari — ks. vaikka juuri edellä — tuskin siitä innostuu.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.20 - klo:05:18
Tästä Hesarin mielipidekirjoituksesta valitsemme tietysti meitä tukevan kohdan:

Peltojen fosfori ruokkii Saaristomeren kuormitusta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006634345.html)

Quote
KOTIELÄINLANNASSA on fosforia monin paikoin ylimäärin. Lantafosforin prosessointia tarvitaan alueen kotieläinvaltaisissa osissa, jotta fosforia voidaan siirtää sinne, missä siitä saadaan satohyötyä.
[...]
Näiden pitkän aikavälin toimien lisäksi on käytettävissä nopeita keinoja kuten kipsin levittäminen Saaristomeren valuma-alueen savisille pelloille. Kipsiä kannattaa levittää varsinkin sinne, missä fosforipitoisuudet ovat suuret. Kipsi on kuitenkin vain välivaiheen ratkaisu.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.20 - klo:07:59
Lupaavaa, mutta eiköhän silti liitytä epäluuloisen joukoon:

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1195688)

Quote
Jätevesilietteen käyttöön viljelyksillä suhtaudutaan epäluuloisesti ja pelätään haitta-aineiden siirtymistä ruokaketjuun ja kertymistä maaperään,

Ainakin ennen kuin saamme tuosta lisätietoa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.20 - klo:11:39
Luultavasti MT viittasi tähän:

Jätevesilietteen pitkäaikaisesta fosforilannoitusvaikutuksesta ja käyttöön liittyvistä riskeistä uutta tutkimustietoa (https://www.luke.fi/uutinen/jatevesilietteen-pitkaaikaisesta-fosforilannoitusvaikutuksesta-ja-kayttoon-liittyvista-riskeista-uutta-tutkimustietoa/)

Joka tapauksessa tuota kautta lisätietoa löytyy.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.20 - klo:04:47
Myös tällainen uusi niksi on nähnyt päivänvalon:

Puumalan anti puhdistamoalalle: Uusi menetelmä jätevesilietteen käsittelyyn lannoitteiksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1198027)

Quote
Vähäpäästöisessä prosessissa syntyy maanparannusaineita ja kierrätyslannoitteita.

Puumalassa sijaitseva Nanopar Oy on kehittänyt uuden menetelmän yhdyskuntajätevesien puhdistamiseksi.

Jätevesien käsittelyssä syntyy lietettä, joka jatkokäsitellään yleensä joko kompostoimalla, mädättämällä tai polttamalla.

Nanopar on kehittänyt infrapunakuivausmenetelmän, joka yhtiön mukaan on muita menetelmiä huomattavasti vähäpäästöisempi.

Haluatko jatkaa lukemista
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.20 - klo:04:14
Nyt meitä yritetään oikein kampanjalla saada tekemään tämä:

Jos kotitaloudet lajittelisivat kaiken biojätteensä, saataisiin biokaasu jopa 90 000 autoon – nyt 60 prosenttia menee hukkaan (https://yle.fi/uutiset/3-11582576)

Mutta kyllä tämä tosiasia siellä edelleen villahtaa (lihav. HJ):

Quote
Juuri luutuneet asenteet onkin suurin kanto biokaskessa. Yllättävän moni luulee, että biojätettä on turha erotella sekajätteistä, koska lopulta kaikki päätyy kuitenkin samaan isoon sekajäteläjään.

– Osa ihmisistä tosiaan luulee että lajittelusta ei ole hyötyä. Näin ei kuitenkaan ole. Meillä on hyvin järjestetty biojätehuolto ja kyllä se kompostointiin ja mädätykseen (biokaasutukseen) päätyy, jotta kaasu ja ravinteet saadaan talteen.

Kompostoidusta biojätteestä saadaan lannoitevalmisteita pelloille ja viherrakentamiseen. Mädätyksestä taas biokaasua.

Helsinkiläisenä minua motivoisi suuresti, jos saisin lukea vakuuttavan selvityksen, että biojätteeni ravinteet menisivät nimenomaan pelloille. Mutta sellaista en ole vieläkään nähnyt.

***

Yksityiskohta. Polttoaineasiassa ei ole kovin kiire:

Sähkö- ja kaasuautojen määrä ylitti jo rajapyykit Suomessa – ”Tällä vauhdilla ylitämme tavoitteen 250 000 sähköautosta vuonna 2030” (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sahko-ja-kaasuautojen-maara-ylitti-jo-rajapyykit-suomessa-talla-vauhdilla-ylitamme-tavoitteen-250-000-sahkoautosta-vuonna-2030/2af9dc8c-5938-47fc-aa52-586cdb31dbbd)

Quote
Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on 5000 kaasuautoa vuonna 2020 ja 50 000 kaasuautoa vuonna 2030.

”Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on jo ylitetty, sillä kaasukäyttöisiä henkilöautoja oli syyskuussa 2019 yhteensä 8100 kappaletta. Myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet todennäköisesti saavutetaan ja mahdollisesti ylitetään, jos autojen tuotanto pysyy entisellään.”

Tottakai biokaasua voi muuhunkin käyttää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.20 - klo:06:55
Voima-lehti halusi osallistua tähän kampanjaan:

Kiistelty Soklin kaivoshanke uhkaa Itä-Lapin herkkää luontoa ja poronhoitoa (https://voima.fi/artikkeli/2020/kiistelty-soklin-kaivoshanke-uhkaa-ita-lapin-herkkaa-luontoa-ja-poronhoitoa/)

Tämä oli sillä sanottavissa fosforista:

Quote
Fosfori on yksi pahimpia vesistöjen rehevöittäjiä.

Eli miksi tuollaista kauheaa ainetta ylipäänsä ylös kaivetaan? Niinhän?

Tuolla asenteella ei tästä tietystikään puhuta:

Tällaisia huhuja tai spekulaatioita kyllä on liikkeellä ...

Ta­­lou­­se­­lä­­mä: EU:n ki­ris­ty­vät lan­­noit­­tei­­den puh­­taus­­vaa­­ti­­muk­­set voivat ta­soit­taa tietä Soklin kai­­vok­­sel­­le (https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/talouselama-eun-kiristyvat-lannoitteiden-puhtausvaatimukset-voivat-tasoittaa-tieta-soklin-kaivokselle/829249/)

... mutta vieläkään kukaan ei ota esille sitä, missä vaiheessa on teknologia, jolla kadmium saataisiin tuosta pois.

Kuten olemme edellä tuoneet useasti esille, se on kohtalonkysymys, joka liittyy paitsi kaivosten hyödyntämiseen, myös fosforin kierrätykseen.

Vaikka periaatteessa voitaisiin puhua: jos puhdistamiskeinoissa edettäisiin, voitaisiin sillä perusteella pitää Soklin hanketta tarpeettomana.

Mutta tämä ei ole hyvä argumentti:

Quote
Kymmenien metrien korkuisten sivukiviläjitykset sisältävät radioaktiivisia aineita, uraania ja toriumia, jotka puolestaan saastuttaisivat luonnon vuosisadoiksi.


Sillä jos kaivos avataan, tottakai on pyrittävä siihen, että myös nuo aineet otetaan talteen,, ja ihmisen käyttöön. Kuten Talvivaarassakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg14330#msg14330).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.20 - klo:05:18
Tämä on jännittävä juttu:

Tuleeko lehmistä Itämeren pelastajia? Jos levä sopii rehuksi, merestä nostetuille ravinteille avautuu aivan uusi kiertomahdollisuus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1244332)

Quote
Maatalous
04:00
Satu Lehtonen
Tässä vaiheessa kysymyksiä on vielä enemmän kuin vastauksia. Kelpuuttavatko lehmät levää lainkaan? Millainen määrä on hyvä? Vaikuttaako levä lehmien terveyteen tai maidon määrään tai laatuun?
Haluatko jatkaa lukemista?


Ja lisätietoa on niin muodoin saatava. Että tuo jollakin tavalla liittyy erityisesti fosforiin, on tässä vaiheessa vain arvaus.

Tuota kautta löytyi linkki uutiseen, että jossain on tuollainen rehu jo saatu kelpaamaan lampaille:

Karulla saarella elävät lampaat nousivat julkisuuteen oudon ruokavalionsa vuoksi: Syövät pelkkää merilevää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.785737)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.20 - klo:08:21
Näin:

Kipsistä jälleen hyviä uutisia: Vantaanjoen varren pelloilta puolet fosforista talteen – myös kustannus käsittelystä on pieni (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1256284)

Mutta nyt tekisi mieli päästä maksumuurin taakse: missä mielessä talteen?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.12.20 - klo:05:25
Lehmätkin aiotaan opettaa tavoille. Annaleena Ylhäisen twiitti:

Quote
Tiedättekö mikä on CowToilet? Lehmät houkutellaan rehun avulla virtsaamaan laatikkoon. Virtsa kerätään talteen -> ammoniakkipäästöt vähenevät. Hollantilainen Hanskamp on aikeissa aloittaa tuotannon ensi vuonna.

Linkkaus tähän:

Ny miljøløsning: Køer skal lære at gå på toilettet (https://landbrugsavisen.dk/kv%C3%A6g/ny-milj%C3%B8l%C3%B8sning-k%C3%B8er-skal-l%C3%A6re-g%C3%A5-p%C3%A5-toilettet)

Päästöt vähenevät, mutta samalla saataneen ravinteet myös paremmin kiertoon?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.20 - klo:08:51
Tämä on nyt tämän pitkän tarinan ihan uusi ja yllättävä käänne:

Valtio ostaa Soklin norjalaiselta Yaralta ja alkaa selvittää kaivoksen avaamista (https://www.hs.fi/talous/art-2000007676419.html)

Tämä on ainakin reilua:

Quote
Kauppahinta on Yaran mukaan nimellinen eli hyvin pieni.

Eli kun Yara sai kaiken tuon haltuunsa pilkkahintaan, se nyt myykin sen pilkkahintaan. Eräs aiemmista puheenvuoroista tässä triidissa:

Tämä "vanha asia" ei näytä poistuvan millään otsikoista tai "agendalta" vaan sinne se aina hiipii tai putkahtaa:

Häkämies myi pilkkahinnalla, nyt lannoitteiden hinnat karkaavat käsistä (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3353149/hakamies-myi-pilkkahinnalla-nyt-lannoitteiden-hinnat-karkaavat-kasista)

Keskustelu asiasta alkoi jo täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg1145#msg1145).

Mutta tarinahan oli alkanut kauan tuotakin ennen. Ja jatkuu aika hitaasti tästä eteenkinpäin:

Quote
Selvitykset kaivostoiminnan aloittamisesta kestävät Hietasen mukaan noin viisi vuotta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.20 - klo:05:15
Tämä kuulostaa lupaavalta ja potentiaalisesti erittäin merkitykselliseltä:

Suomalaisen huussi-innovaattorin kuivakäymäläkontille naiskeksijöiden kansainvälinen palkinto – kakasta vuorokaudessa maanparannusainetta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1262446)

Vähintään meidän pitää tutustua siihen hyvin tarkasti.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.20 - klo:05:57
Katoppas, kuinka on päässyt käymään:

Peltojen fosfori hupenee nopeasti – alilannoituksesta yhä enemmän satomenetyksiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1273213)

Quote
Lähes joka kolmannella pellolla fosforiluokka on pudonnut viiden vuoden aikana. 23 prosenttia lohkoista on pudonnut luokkaan huono tai huononlainen.

Ja:

Quote
Peltojen fosforin lasku alkoi näkyä viljavuusnäytteissä vuoden 2010 paikkeilla, ja alamäki jyrkentyi viime vuosikymmenen lopulla.


Olisiko vaarassa se kuuluisa maan kasvukunto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg18527#msg18528) (tuossa Sari Iivonen). Täällä ei tarvinne kertoa, että fosforin sidontaa ei ole olemassa. Jollakin keinoin luomuviljelyssäkin fosfori täytyy — ulkopuolelta — hankkia.

Myönteisiäkin seurauksia asiasta tietysti on:

Quote
Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Lukesta pitää uskottavana, että peltojen fosfori- eli P-luvut alenevat. ”Myönteistä on, että eniten kuormittavien eli korkeimpien luokkien osuus puolittunut.”


Luulisin, että myös tuohon ongelmaan on täsmäviljelyn keinoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg19825#msg19825). Ellei vielä ole, niin ainakin kehitettävissä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.21 - klo:05:05
Mielipidekirjoitus MT:ssa:

Lukijalta: "Lannan käsittely isossa biokaasulaitoksessa on mahdoton tehtävä sekä ympäristön hyvinvoinnin että taloudellisen kannattavuuden osalta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1280704)

Kiusallista matematiikkaa:

Quote
Kun lannasta tuotetaan biokaasua niin paljon, että sillä voidaan korvata säiliöautollinen dieseliä, on laitokselle täytynyt rahdata sata säiliöautollista lantaa.

Sadasta lantakuormasta jää biokaasutuksen jälkeen laitokselle yli yhdeksänkymmentä kuormaa jäännöslietettä. Se pitää kuljettaa pois, jonnekin peltoon levitettäväksi.

Joku lisäinnovaatio ilmeisesti vielä tarvitaan. Varmaan siinäkin kysymyksessä, ettei pellolle tarvitse tuota jäännöstä viedä lietteenä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.21 - klo:07:00
Tuo keksintö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg19592#msg19592) palkittiin kultamitalilla:

Innovation Award EuroTier 2021 (https://www.eurotier.com/en/innovation-award/gold-silver-medals)

On siinä lehmällä komiampi vessa kuin monella. ;D
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.02.21 - klo:05:10
Sillä lailla, olisi Tarvajärvi tähän sanonut:

Lannan ravinteet tehokäyttöön (https://www.luke.fi/lannan-ravinteet-tehokayttoon/)

Quote
Nurmon Bioenergia Oy:n puheenjohtaja Jyrki Heilä toivoo siirtotukea fosforipitoiselle kierrätysravinteelle, jotta lantaa kannattaisi prosessoida.

Lannan fosforilla voitaisiin korvata fosforiväkilannoitteet miltei kokonaan. Ensin pitää kuitenkin ratkaista, miten lanta siirretään kustannustehokkaasti sieltä, missä sitä syntyy sinne, missä sitä tarvitaan.

Fosfori ja typpi ovat kasveille välttämättömiä ravinteita, joita ilman sadot jäävät laihoiksi. Nykyaikainen kasvinviljely nojaa pitkälti epäorgaanisiin lannoitteisiin, mutta kiinnostus maatiloilla syntyvien biomassojen sisältämien ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on kasvussa.


Tutkikaa lisää! Tämä se tunnistettu ongelma on ollut:

Quote
Ravinteiden nykyistä tehokkaampi kierrätys takaisin peltoon vähentäisi sekä mineraalilannoitteiden tarvetta että lannoiteteollisuudessa tarvittavan energian määrää. Esimerkiksi Suomen kasvintuotannon tarvitsema fosfori pystyttäisiin kierrätysravinteilla korvaamaan kokonaan.

”Lannan kierrätystä vaivaa kohtaanto-ongelma. Kotieläintuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen ja Pohjois-Savoon, joten lannan fosforia on osalla alueista liikaakin. Muilla alueilla fosforia taas tarvitaan. Mutta koska etenkin lietelanta on ravinnepitoisuuksiltaan laimeaa, sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen kertoo.

Nyt tutkitaan. Yhä tutkitaan, voisi sanoa. Mutta kyllä se siitä vielä ratkeaa.

Massana tuo lanta on tietysti paljon suurempi, mutta tavoillemme uskollisina muistutamme, että kyllä se pienempi ihmislannan kierratyskin ratkaisuaan odottelee. Kuten myös harrastehevosten lannan kierrätyksen ongelma.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.21 - klo:09:51
Näin Syke nyt väittää:

Syke: Jätevesien ravinteet saatavissa helposti peltokäyttöön – haitta-ainetutkimusta tarvitaan yhä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1359451)

Quote
Ympäristö 06:00
Katja Lamminen
Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa.

Valitettavasti tuo on lopun edestä maksumuurin takana. Mutta kyllä me tuosta lisää jostain löydämme.

Ja täällähän sitä oli:

Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa (https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Yhdyskuntajatevesien_ravinteiden_turvall(60262)) (Tiedote 1.4.2021 klo 9.33, Syke)

Hyvin helposti arvattavasta paikasta.  ;D

Lisää linkejä siellä. Täytyy tutustua tarkemmin, mikä on asian ja tuon NORMA-hankkeen status nyt.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.21 - klo:05:32
Siellä uskotaan tähän:

John Nurmisen Säätiön esitys: "Peltojen kipsikäsittely pitäisi saada mukaan Suomen maaseutuohjelmaan ja ei-tuotannollisten tukien järjestelmään" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1360200)

Quote
Ympäristö 04:00
Kimmo Lundén
Peltojen kipsikäsittelyllä pystytään sitomaan fosforia pelloilta huuhtoutumasta Itämereen.


Myös maksumuurin takana, mutta uskoakseni sama juttu kuin edellä. Että enemmän jostain  löytyy.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.04.21 - klo:04:01
Tämä menetelmä vaikuttaa mielenkiintoiselta (lihav. HJ):

Bokashoija vie työpaikan biojätteet kotiin, kerää naapurin vanhat kukkamullat ja matkustaa ämpärin kanssa (https://yle.fi/uutiset/3-11855588)

Quote
Ero tavalliseen kompostointiin on suuri: kompostissa jäte palaa noin vuoden ajan ja hiili karkaa ilmaan. Bokashi multaantuu muutamassa viikossa ja hiili jää multaan.

Miten se muutoin vertautuu kompostointiin? Jääkö typpi, syntyykö ilokaasua?

Mutta seuraavassa kappaleessa onkin jo haittapuoli kaltaiselleni laiskalle ja mukavuudenhaluiselle ihmiselle:

Quote
Yhteistä kompostoinnin kanssa on se, että bokashointi vaatii samalla tavalla pientä viitseliäisyyttä, jotta prosessi toimii oikein ja hajuttomasti.

Eli onko tuo menetelmä skaalattavissa? Voisiko Helsingin kaupunki ottaa sen käyttöön? Ja tietysti jatkokysymys: saadaanko syntyvä multa varsinaisen maatalouden käyttöön? Sen enempää maisemointi kuin kaupunkien harrasteviljely eivät ole tyydyttäviä vastauksia.

PS. Kuvia tuossa katsellessa: kumman paljon astiassa oli aika äskettäin syömäkelpoisia tomaatteja ja kurkkuja. Meillä kyllä ei niitä tuolla tavalla jätteeseen joutuisi.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.21 - klo:05:13
Lisä niksien valikoimaan:

Varsinaissuomalainen sikatila kehitti lannan hyödyntämistä, ja nyt fosfori on helppo kuljettaa pois rehevöittämästä Saaristomerta (https://yle.fi/uutiset/3-11912813)

Quote
Varsinaissuomalaisella sikatilalla on kehitetty jo vuosia lannan parempaa hyödyntämistä. Lietelantaa kuivataan siirtelemällä nestemäinen osa toiseen suursäiliöön. Näin kuivatetun lannan fosforipitoisuus kohoaa ja kuljettaminen muualle kannattaa.

Verrattuna em. saman säätiön tukemaan kipsihankkeeseen (ks. edellä 04.04.21)...

Quote
Maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ja Saaristomeren huonoa tilaa ylläpitävää perussyytä yritetään nyt ratkoa Varsinais-Suomessa John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeessa. Valtakunnan tasolla koko sika- ja siipikarjatalouden lannan kertymisen ongelma voitaisiin ratkaista vain muutaman miljoonan euron vuotuisella lantafosforin siirtokorvauksella esimerkiksi EU:n ympäristökorvausjärjestelmästä.
(lihav. HJ)

... pidän siitä, että tuossa fosforia kierrätetään. Eikä vain pidetä paikallaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.21 - klo:04:59
Sukuriita ( ;D):

Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1419596)

Quote
Baltic Sea Action Groupin perustaja ja hallituksen jäsen Ilkka Herlin näkee, että kipsin levittäminen pelloille ei ole paras tapa vähentää ravinnevalumia Itämereen.

”Pidän itsestään selvänä, että kipsin aika on nyt ohi. Ravinteiden sitomiseen ja maaperän rakenteen parantamiseen on olemassa parempia vaihtoehtoja kuten maanparannuskuitu”, Herlin sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan maanparannuskuitu vähentää peltojen ravinnevalumia kipsiä tehokkaammin.

Herlinin mukaan kipsin levittämisellä rannikkopelloille ei saada aikaan pysyviä, myönteisiä vaikutuksia maan rakenteeseen, vaikka kipsi sitookin tietyissä oloissa fosforia.

”Kipsikäsittelyllä lykätään peltojen rakenneongelmaa tulevaisuuteen. 3–4 vuoden päästä kipsin levittämisestä sama on ongelma jälleen käsillä, ja kipsikäsittely pitää toistaa. Ravinteiden valuminen vesistöihin ja hiilen haihtuminen taivaalle saadaan pysäytettyä vain maaperän rakennetta parantamalla.”

Varsinaisesti kantaa ottamatta pyrkimys pysyvään ratkaisuun saa tuossa iskusanana meiltä hiukan pisteita. Pysyvyyden ei tietysti tarvitse tarkoittaa sitä, että fosfori pysyy yhdessä paikassa. Tälle ratkaisulle meiltä ei pisteitä herunut:

Tässä ei perusidea miellytä:

Merialueen rehevöitymistä torjutaan helikopterista Naantalissa – fosfori sidotaan merenpohjaan kalkkikivellä (https://yle.fi/uutiset/3-11396825)

Sillä siinä on taas kysymys loppusijoituksesta. Joka ei fosforin kohdalla ole lopulta hyvä ajatus, pitkällä  tähtäimellä. Vaan on pyrittävä hallittuun kiertoon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.21 - klo:05:26
Hesarissa tänään pitkä tarina tästä pitkästä tarinasta:

Vanha Sokli herää henkiin (https://www.hs.fi/talous/art-2000008033351.html)

Quote
Valtio osti viime vuonna Soklin, joka on vuosikymmeniä valmisteltu kaivoshanke Itä-Lapin erämaassa. Parin vuoden kuluessa selviää, aletaanko sinne viimein rakentaa kaivosta. Monta mutkaa on vielä matkassa, mutta suunnitelmatkin ovat muuttuneet.

TILAAJILLE. Mutta yli 50 vuotta hanketta on sahattu.

Yksi minulle aivan uusi tieto artikkelissa oli: periaatteessa, viime kädessä niukkenevista forforivaroista kilpaillee myös uusiutuva energia.

Quote
Ajan mittaan fosforin tarve todennäköisesti kasvaa sähköautojen akuissa, ja nimenomaan se on yksi painava syy, miksi valtionyhtiö Suomen Malminjalostus osti viime vuonna Soklin kaivosoikeudet norjalaiselta kemian alan yhtiöltä Yaralta.

Mutta aina on oltava valmis oppimaan lisää. Ainakin tässä fosfori tulee esille:

https://tekniikanmaailma.fi/uusi-lapimurto-akkuteknologiassa-voi-kolminkertaistaa-sahkoautojen-toimintamatkan/
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.06.21 - klo:05:34
Tämä on nyt riitelyn alla:

Maatalouden vesien­suojelu käänne­kohdassa – Suomessa vesien tulevaisuuden ratkaisevat isot toimet (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008033772.html)

Quote
EU:n uudessa maaseutuohjelmassa ollaan luopumassa ympäristökorvauksen ehtona olleista lannoitusrajoista, jotka ovat olleet käytössä vuosia.

Lannoitusrajat ovat Valveen mukaan olleet yksi tekijä siihen, että peltojen fosforilannoitusmäärät ovat vähentyneet. Eläinlannan käytössä niillä on usein ratkaisevan tärkeä rooli.


Tämä on mukana optiona (lihav. HJ):

Quote
Kun lantaa saa levittää vain kasvien tarpeen verran, ylijäämälannalle on löydettävä hyötykäyttöä tai sen syntymistä vähennettävä. Yksi mahdollisuus on tukea entistä ponnekkaammin lannan prosessointia niin, että lannan ravinteet ja orgaaninen aines saadaan hyötykäyttöön siellä, missä niistä on pulaa. Samalla lannan energiasisältö voidaan ottaa talteen.


Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.21 - klo:04:18
Kantaa on otettu:

Fosforipitoisen lannan siirtäminen on liian kallista viljelijöille – ympäristöjärjestöt vaativat tukipäätöstä vesistöjen suojelemiseksi (https://yle.fi/uutiset/3-12011643)

Quote
Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että eläintiloilta kertyvän lannan levittäminen pelloille vapautuu, kun nykyinen ympäristökorvausjärjestelmä poistuu ja lannanlevitys siirtyy lannoitelain piiriin.

Järjestöt ovat ottaneet keskiviikkona kantaa EU-komissiolle lähetettävään maaseutuohjelmaan ja korostavat, että ohjelmaan tarvitaan tehokkaita toimia Itämeren ja Suomen sisävesien tilan parantamiseksi.

Ohjelma lähetetään EU-komissiolle syksyn eduskuntakäsittelyn jälkeen.

– Vesistöihin tulee kaksi kolmasosaa fosforikuormituksesta maatalouden kautta, eli keinot vaikuttaa asiaan tulevat maatalousohjelman mukana, tiivistää johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä.

Mitä he ehdottavat:

Quote
Tällä hetkellä lantafosforia ei saada liikkumaan pois alueilta, joilla sitä on liikaa, koska lannan kuljettamisesta ja prosessonnista koituvat kustannukset käyvät viljelijöille kalliimmaksi kuin mineraalifosforin käyttäminen.

– Nykyinen järjestelmä perustuu väärän asian tukemiseen eli siinä on tuettu nimenomaan tällaista kuutiopohjasta lannansiirtoa ja yhteiskunnallisestihan ei ole mitään järkeä siirtää vettä, vaan nimenomaan se ongelma se fosfori. Meidän pitäisi nimenomaan tukea siirtämistä ja purkamista pois näiltä fosforiylijäämäisiltä alueilta, sanoo Porvari.

Ympäristöjärjestöt vaativatkin EU:n maaseutuohjelmaan tukea, joka mahdollistaisi lantafosforin käytön niille viljelijöille, jotka viljelevät ravinnealijäämäisellä alueella, eli jotka tällä hetkellä suosivat mineraalifosforin käyttämistä.

Eli tukijärjestelmän muuttamista. Mutta olisiko kuitenkin lopulta kyse puuttuvista keinoista:

Quote
Tähän mennessä viljelijöiden ympäristökorvaus ei ole vähentänyt juurikaan vesistöihin päätyvää fosforivalumaa. Kierrätysavinteiden käytössä on ollut paljon hankkeita, mutta vähän tuloksia.

Sillä nämä myönteisinä, onnistuneina tuossa pidetyt keinotkin eivät perustu fosforin siirtämiseen vaan paikallaan pitämiseen:

Quote
Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa voidaan vähentää maanparannusaineilla kuten kipsillä, rakennekalkilla ja kuitulietteillä.

Mutta kyllä se tuossa kuitenkin selväksi tuli, että fosforin siirtämiseen, kierrättämiseen vaaditaan tuossa eri tavoin lisää puhtia ja yritystä.

Sehän on tuossa, kuten vähän kaikessa, se kiusallinen taustarajoitus, että valtio tai EU ei voi määrätä (uhkasakon asettamalla tms.) keksijöitä keksimään.  8)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.21 - klo:05:25
Hesari kirjoitti hyvin myötämieliseen sävyyn tästä ratkaisusta (maksumuurin takana):

Kipsivuoriko Itämeren kirkastaa? (https://www.hs.fi/paivanlehti/09072021/art-2000008023338.html)

Quote
Siilinjärvellä hohkaavaasta kipsivuoresta kaavaillaan pelastajaa henkitoreissaan olevalle Itämerelle. Pohjois-Savosta kipsiä kuljetetaan tonnikaupalla laivoilla lounaisrannikolle, missä se levitetään pelloille estämään fosforin huuhtoutumista vesiin.

Kaksi yksityiskohtaa pisti kutenkin paperilehdestä silmään:

1. Eräässä haastattelussa todettiin ratkaisulla vain ostettavan aikaa, so. jotain muuta vielä tarvitaan.

2. Luomutiloille tuo on kuulemma kiellettyä:

Quote
[..] sillä ne eivät saa käyttää teollisuuden sivutuotteita.

Louhittua kipsiä saa käyttää, mutta se on kalliimpaa. — Ihmetyttää sikäli, että tämä taas on sallittua:

Tässä ei niinkään loisita tavanomaisen viljelyn varassa mutta ...

Korialaispariskunta vakuuttui nähtyään vaikutuksen luomupeltoon — Sellujätteestä tehty kuitulannoite parantaa peltomaan, tuotteella uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös vesistöihin ja ilmastoon (https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/1e9ebaa4-7469-4670-a0ba-95e2bccaa038)

... ulkopuolisia panoksia tuodaan tilalle kuitenkin. Tuo on sallittua, mutta (varsinaiset) keinolannoitteet ovat ehdottomasti kiellettyjä. Miksi näin? Eikö tuossakin ole kyse teollisista lannoitteista.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.07.21 - klo:04:24
Ei saada lukea enempää, mutta otetaan tästä tämä otsikon tieto (MT):

Peltojen fosforin määrän lasku jyrkkenee, lannoitusrajoitukset vaikuttavat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1476876)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.21 - klo:09:51
Käsittääkseni huippulämpimän kesän odotettiin tuottavan varsin toisenlaisen tuloksen:

 Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla
Tiedote 19.8.2021 klo 12.59  (https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Sinilevatilanne_rauhallinen_jarvilla_ja_(61325))

Eli tuo oli todellinen yllätys. Mm. Annaleena Ylhäinen twiittasi:

Quote
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen·23t
Minä odotin näin kuumana kesänä kaikkien aikojen #sinilevä -kukintaa, mutta väärässä olin.

***

Hesari pääkirjoituksessaan tänään 26.08.21 kertoi:

Itämeren suojelu on helppoa (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008217570.html)

Quote
Ympäristöhaasteiden joukossa Itämeren suojelu on siitä miellyttävä hanke, että jokainen voi tehdä osansa – ja myös nauttia tekojensa seurauksista.


Mutta ei sitten siitä, kuinka täynnä yllätyksiä asia on. Eikä oikeastaan samassa lehden numerossa olevassa laajemmassa artikkelissaan (siinä toki vähän). Kuten tuo tämä kesä. Tai sitten se, kuinka sen Venäjän forforilannoitetehtaan asioiden paneminen kuntoon ei olekaan poistanut ongelmia, jotka sen syyksi oli kerrottu jne. Selkeät syy-yhteydet tuntuvat olevan aina hakusessa. Kun on lakattu tekemästä syntiä yhdellä tavalla, synniksi julistetaankin jokin toinen tapa ja asia.

***

Joskus tekee mieli verrata Itämeren suojelua poliisitoimen. Vaikka poliisitoimessakin jokainen periaatteessa voisi ottaa omaa vastuuta ja tehdä jotakin, siten ei saa tehdä. Kyllä Itämeren suojelussakin vastuun säilyttäminen yksilön niskaan tuntuu usein liialliselta. Tehokkaat (ja usein teknologiset) keinot ovat useimmiten niitä, joita yksilö ei voi tehdä.

Radio Suomi on tietysti tänä aamuna pauhannut juuri siitä, mitä yksilö, itse kukin meistä voi tehdä Itämeren hyväksi. Kun on sellainen päivä ja viikko, jota nyt pitää viettää. Tällaisia olivat Hesarinkin ohjeet, Googlen kautta poimittuina:

Quote
https://www.hs.fi › paakirjoitukset › art-2000008217570
16 tuntia sitten — Kannattaa esimerkiksi syödä kasviksia tai luonnonkaloja, kierrättää, kerätä roskia sekä välttää veneilyssä myrkkymaaleja ja jätevesien laskemista mereen.

Monet lopulta hiukan kiistanalaisia. Eri syistä, mutta kaikissa myös se, että asiat voisi hoitaa yhteiskunnan toimesta, yksilöä erityisesti asiassa häiritsemättä. Eli syyllistämättä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.21 - klo:04:34
Lanta on vallan mainio asia, mutta ongelmia siitä voi tulla:

Lanta on saatava kiertoon, jotta Itämeri elpyy (https://mmm.fi/-/lanta-on-saatava-kiertoon-jotta-itameri-elpyy)

Quote
Lanta on maatalouden ja vesistönsuojelun keskeinen haaste. Se pitäisi saada alueellisesti keskittyneiltä isoilta kotieläinyksiköiltä lannoitteeksi kasvinviljelytiloille. Teknologiaa pitää vielä kehittää, jotta lanta saadaan prosessoitua oikeanlaiseen muotoon.


Tällaisiakin (ei kyllä liity fosforiin):

Ely: Eurajoen bakteerit peräisin pellolle levitetystä lannasta (https://yle.fi/uutiset/3-12069180)

Mutta ehkä siinäkin (toisenlainen) prosessointi olisi vastaus. Tämän asian tarkempi selvittäminen on meiltä jäänyt toistaiseksi kesken:

- säteilytystä on kokeiltu myös lannan suhteen, hyvin tuloksin, mitä taudinaiheuttajien hävittämiseen tulee (mutta vaatinee enemmän energiaa/rahaa? En tiedä. En myöskään tiedä, onko se EU:ssa kielletty)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.21 - klo:07:17
Tässäkin (MMM:n blogi) se viimeisessä kappaleessa sanotaan:

Kohtalonyhteys: Itämeri ja ravinteiden kierrätys (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/kohtalonyhteys-itameri-ja-ravinteiden-kierratys)

Quote
Hallituksen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa tavoitteena onkin luoda isojen kotieläinyksiköiden lannasta, biokaasun mädätysjäännöksistä ja erilaisista elintarvike- ja biotalouden sivuvirroista kierrätyslannoitevalmisteita, jotka ovat helppokäyttöisiä, hyvälaatuisia, kasvien tarpeisiin sopivia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. Ainoastaan siten pystytään purkamaan suurten tuotantoyksiköiden isot ravinnekertymät ja viemään ravinteet sinne, missä kasvit niistä parhaiten hyötyvät. Monipuolinen prosessointiteknologioiden ja logististen järjestelmien kehittäminen on käynnissä ja ensimmäisiä sovellutuksia toteutetaan jo investointitukien avulla.
(lihav. HJ)

Aika kauan tuosta on puhuttu. Joku voisi jo pitää kehitystyötä hitaana. Mutta se se on kaikessa keksimisessä: joskus pitää vain odottaa, että joku keksii.

Mutta voinee arvioida, että MMM on tehnyt kyllä tuossa kaiken, mitä rahalla voi tehdä, ja tuota keksimistä edistää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.21 - klo:14:36
Tämähän alkaa mennä mielenkiintoiseksi:

Kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin fosforia ja kiintoaineita liki yhtä paljon kuin pelloilta: "Viljelijöitä syytetään ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1552406)

Quote
Kaupungistumisen synnit purkautuvat monin paikoin puhdistamattomina vesistöihin. Kiintoainesta ja fosforia valuu ydinkeskustoista saman verran kuin vastaavalta peltoalalta.

Harmi, että maksumuuri!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.21 - klo:05:30
Tässäkin samaan tapaan harmillisesti maksumuuri. Mutta tätä se taitaa yhä olla:

"Jätevesistä vaivalla talteen otettu fosfori kiikutetaan moottoriteiden penkoille ja sieltä se valuu vesiin"
"Yhdyskuntajätevesien syntejä sälytetään maatalouden harteille", Tapio Salminen sanoo. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1587635)

Tuossa on kyse eri asiasta kuin edellisessä puheenvuorossa. Tuossa yritetään tehdä jotakin. Mutta varsinainen päämäärä ei toteudukaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.21 - klo:06:51
Tässä on kaksi tietoa:

Jätevedet paljastavat hämmentävän muutoksen asukkaiden ruokavaliosta Helsingin seudulla – ”Kyllähän se välipalahyllyllä on esillä” (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008447276.html)

Quote
PÄÄKAUPUNKISEUDUN asukkaat syövät nykyään niin paljon proteiinia, että se kasvattaa Itämerta rehevöittävää typpikuormaa.

Ilmiö on mitattavissa jätevesistä. Ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty käyttämään, poistuu kehosta muun muassa typpenä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kertoo torstaina tiedotusvälineille lähettämässään tiedotteessa, että pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoihin päätyvä typpimäärä on kasvanut 20 vuoden aikana 50 prosenttia. HSY:n mukaan kasvu on niin suurta, että se ei selity pelkällä väestönkasvulla.


Tuo pääasia ja tämä:

Quote
Jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan valtaosan typestä, mutta eivät kaikkea. Typinpoisto on Graanin mukaan puhdistamoille merkittävä kustannus, ja se kuluttaa myös huomattavia määriä energiaa ja kemikaaleja.


Eli mihinkään harppauksiin teknologiassa ei ole pystytty. Kuinka on fosforin kanssa, ei tuossa kerrota, mutta pelkään, että pitkälle samalla lailla. Tiedot täytyy ehkä kuitenkin molempien osalta päivittää.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.21 - klo:05:18
Tällaisiakin (ei kyllä liity fosforiin):

Ely: Eurajoen bakteerit peräisin pellolle levitetystä lannasta (https://yle.fi/uutiset/3-12069180)

Mutta ehkä siinäkin (toisenlainen) prosessointi olisi vastaus. Tämän asian tarkempi selvittäminen on meiltä jäänyt toistaiseksi kesken:

- säteilytystä on kokeiltu myös lannan suhteen, hyvin tuloksin, mitä taudinaiheuttajien hävittämiseen tulee (mutta vaatinee enemmän energiaa/rahaa? En tiedä. En myöskään tiedä, onko se EU:ssa kielletty)

Eurajoen tapauksesta on tullut lisätietoa:

Mikä saastutti kesällä Eurajoen? Näytteissä merkkejä ihmisperäisistä bakteereista – johtopäätökset broilerinlannasta olivat hätäisiä, sanoo ympäristölautakunnan puheenjohtaja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1686651)

Asia siis uppoaa oikein hyvin täällä juuri tässä triidissä käytyyn keskusteluun, miten myös ihmisessä käyneet ravinteet pitäisi saada tarkkaan ja turvallisesti myös kiertoon. Tilan sisäinen kierto ei riitä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.22 - klo:05:13
Tätä ratkaisua on kyllä periaatteessa kehuttava:

Arlan rekat tankkaavat jo ensi vuonna lannasta ja nurmesta tehtyä nesteytettyä biokaasua Tikan maitotilalla Kurikassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1749870)

Quote
Biokaasun valmistuksessa syntyvä kiinteä tavara kierrätetään lannoitteeksi luomutilan pelloille.Tikan luomutilalla on 350 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.

"Biokaasureaktoriin syötetään kaikki tilan lannat eli 16 000 kuutiota lietelantaa ja 4 000 kuutiota kuivalantaa. Biokaasun tuotantoon käytetään myös pelloilta tulevaa olkea ja nurmea", Tikan tilan yrittäjä Tuomo Mäkinen kertoo. Hän omistaa tilan sekä BioMuun yhdessä avopuolisonsa Veera Peijariniemen kanssa.

Käsittelyssä yli jäävä kiinteä tavara levitetään pellolle lannoitteeksi.


Erityisesti, kun siinä vielä on otettu huomioon ravinteiden kierrätys.

Mutta silti: kun kyse on samasta tilasta, ratkaisu on tavallaan helppo. Mutta onko se kiinteä jäte vietävissä toisen tilan pellolle?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.22 - klo:05:31
Fosforista keskustellaan:

ProAgria vastustaa esitystä laajentaa ympäristökorvauksen fosforirajat koskemaan kaikkia tiloja – "Jo nyt fosforirajat ovat heikentäneet paikoin peltojen kasvukuntoa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1754889)

Vähän taustaksi:

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/tilaajille-7.140698?aId=1.1555682)

Quote
Suomalainen Maaseutu 14.09.2021 Tilaajalle
Veikko Niittymaa
Viljavuuspalvelu on käyttänyt pari vuotta uutta mittauslaitteistoa. Alustavat tulokset osoittavat, että Suomen pelloissa on niukasti varastofosforia. Se saattaa selittää peltojen fosforitilan heikkenemistä.

Lisää taustaa:

Tämä väittämä (edelleen, vaikka P:n käyttö on jo noin puolitettu) liiallisesta fosforinkäytöstä on siksi hieman kummallista, että viime vuosikymmenten aikan käytetty P-lannoitustaso on pohjautunut tutkimusasemien kenttäkokeissa tehtyihin havaintoihin. Kunnon satoihin on tarvittu kunnon fosforimäärä.

— klips —


Tilastollinen totuus (maa-analyysillä todettavissa) tosin kylläkin taitaa olla, myönnettäköön, että peltoihin on kertynyt varastofosforia 70-90- lukujen aikana, josta voidaan nyt kai pari vuosikymmentä "nautiskella" (aiempi voimaperäinen väkilannoitus mahdollistaa näin luomuilunkin, fosforin osalta).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.22 - klo:05:26
Pullonkaula ei ole juuri nyt tässä:

Huoli lannoitteiden riittävyydestä voi lisätä Soklin esiintymän merkitystä – kiistelty kaivoshanke siirtyi valtiolle vain reilu vuosi sitten (https://yle.fi/uutiset/3-12354122)

Quote
Suomen Malmijalostus -konserniin kuuluvan Sokli Holdingin tytäryhtiön Sokli Oy:n projektipäällikkö Pasi Heino sanoo, että Suomen maataloudessa yleisesti käytettävissä NPK-lannotteissa ei ole Siilinjärven kaivoksen ansiosta varsinaisesti pulaa fosfaatista.

– Sen lisäksi, että saamme suomalaisesta kaivoksesta fostaattia, eli P:tä, niin sinne tarvitaan myös typpeä ja kalisuolaa. Nykytilanteessa on ajauduttu ongelmaan, että tämä typpi ja kalisuola ovat pitkälti tulleet Suomeen Venäjältä. Siinä on ehkä se tämän hetken ydinongelma, Heino kertoo.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.22 - klo:06:17
Tässä Hesarin mielipidekirjoituksessa on kovaa ja hyvää asiaa:

Ravinteiden kierrätys on osa huoltovarmuutta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008712312.html)

Quote
Sota Ukrainassa on muuttanut nopeasti mineraalilannoitteiden saatavuutta ja nostanut jo ennestään ennätyksellisen korkealla olevat hinnat viljelijöiden ulottumattomiin. Lannoitteista fosfori on luokiteltu Euroopassa kriittiseksi materiaaliksi. Fosforin saatavuus ei kuitenkaan ole suurin huolenaihe Suomen huoltovarmuudelle.

LUONNONVARAKESKUKSEN arvioiden mukaan pelkästään lantafosforia on Suomessa nykyisin8 riittävästi ruoan ja rehuntuotannon tarpeisiin. Lantafosforia muodostuu kuitenkin maantieteellisesti epätasaisesti, eivätkä lannan ravinteet kierrä tehokkaasti fosforipulaa poteville alueille.
[..]
Maatalouden suurin kierrätysravinteiden lähde on kotieläinten lanta, jota syntyy eläintuotannon keskittymissä usein ylimäärin viljelykasvien ravinnetarpeisiin nähden. Lannan ja muiden alueella muodostuvien ravinnerikkaiden biomassojen keskitetty biokaasulaitoskäsittely voisi mahdollistaa tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen, mikäli ravinnerikas mädäte jatkojalostetaan niin, että sen sisältämät typpi ja fosfori saadaan eri jakeisiin ja kuljetettavaan muotoon.

Myös yhdyskuntajätevesien ravinteita, etenkin typpeä, pitäisi ottaa talteen nykyistä tehokkaammin. Jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 32 000 tonnia typpeä, josta vain muutama prosentti jää maatalouden ja viherrakentamisen käyttöön päätyvään lietteeseen. Loput typestä joko haihdutetaan taivaan tuuliin muun muassa ilmastoa voimakkaasti lämmittävinä typpioksiduulipäästöinä, johdetaan purkuveden mukana vesistöön tai palautetaan takaisin prosessiin. Tästä on varaa parantaa.
[..]
Muualla Euroopassa on jo käytössä myös kokonaan uudenlaisia, jätevesien erotteluun perustuvia järjestelmiä. Erottelevilla järjestelmillä saadaan moninkertaisesti enemmän ravinteita talteen kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Samalla voidaan tuottaa energiaa sekä saavuttaa ilmasto- ja muita ympäristöhyötyjä. Myös Suomessa aihetta on tutkittu, mutta käytännön sovellukset ovat jääneet toistaiseksi vähiin.
(lihav. HJ)

Päinvastoin kuin niissä kirjoituksissa, jossa on pääosin  unohdettu kaikkien muiden ravinteiden kuin typen olemassaolo (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25702#msg25702).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.22 - klo:05:33
Tästä täytyy saada tietää lisää:

Jätevesissä lilluu muutakin kuin kakkakikkareita – suomalaiskeksintö nappaa arvokkaat ravinteet lannoitteiksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1874323)

Quote
Maatalous 30.03.2022 Tilaajalle
Maija Ala-Siurua
Ehkä jo viiden vuoden kuluttua markkinoilla on lannoitteita, joiden typpi ja fosfori on saatu jätevesistä talteen Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehittämällä NPHarvest-menetelmällä.

Haluatko lukea koko jutun?


Juu, oikeastaan haluaisin.

Juuri edellähän tuli esille:

Quote
Myös Suomessa aihetta on tutkittu, mutta käytännön sovellukset ovat jääneet toistaiseksi vähiin.
(lihav. HJ)

Jos tuo keksintö, menetelmä on valmis, viisi vuotta markkinoille saattamiseen tuntuu kovin pitkältä ajalta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.22 - klo:04:04
Galina Kallio oli twiitannut tällaisen:

https://twitter.com/kalliogalina/status/1509564301119471621/photo/1
https://twitter.com/kalliogalina/status/1509564301119471621/photo/2

Ilmeisen ironisesti, esitellen sitä tapaa, miten huolettomasti fosforiin noin 60 vuotta sitten suhtauduttiin.

Itsessään hauska löytö kyllä. Mutta Kallio on innokas luomuviljelyn kannattaja, jopa sen biodynaamisesta muodossa. Auki jää kysymys, miten siinä huolehditaan fosforin tarpeesta.

Erään luomuviljelyn "gurun", A. I. Virtasen, tiedetään käyttäneen siihen tarkoitukseen juuri superfosfaattia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg13133#msg13133).
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.22 - klo:04:19
Lainaan liiankin usein täältä. Mutta kun siellä on niin mielenkiintoisia tietoja:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·16t

EU:n uusi raja-arvo fosforilannoitteen kadmiumpitoisuudelle tulee voimaan kesällä. Tarpeeksi puhdasta fosforia saa vain Venäjältä ja Siilinjärveltä @YaraSuomi
  Tanskassa ollaan huolissaan saatavuudesta ja hinnoista.

Efter stop for russisk fosfor: Enten får vi endnu højere priser eller tungmetaller på markerne (https://landbrugsavisen.dk/efter-stop-russisk-fosfor-enten-f%C3%A5r-vi-endnu-h%C3%B8jere-priser-eller-tungmetaller-p%C3%A5-markerne)

Quote
Fosfor med lavt indhold af cadmium kan dårligt leveres fra nogen miner i den vestlige verden. Det er nærmest kun russerne, der har så ren fosfor, påpeger Ole Schou.

- Så skal man til at rense fosforen for cadmium med en merpris til følge, hvilket mindst vil fordoble prisen. Så hvad vil vi? Vil vi være rene, rentable, politisk gode? Der kommer en lang række konsekvenser, når man tager den beslutning, siger Ole Schou
(lihav. HJ)

Sitä kummastelen, että tämä toiveikas tieto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg13007#msg13007) neljännesvuosisadan takaa näyttää nyt kaikkialta kadonneen. Eli se, että olisi kehitetty puhdistusmenetelmä, joka nostaisi lannoitteen hintaa arviolta vain 5%.

Luomuviljelyssä asiasta voi silti tulla ongelma:

Fosfori saadaan kiertämään (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=103)

Quote
(Fosfaattia eli fosforia tarvitsee myös luomuviljely, mutta koska luomun periaatteet kieltävät kemiallisen jatkojalostuksen, sitä käytetään tehottomasti nk. fosfaattikivenä. Kuinka hyväksyttävää tämä jatkossa on? Jännittävää on, käsitelläänkö fosforikysymystä FAO:n ruokahuippukokouksessa Roomassa - kun silmämääränä siellä kuitenkin on vuosi 2050.)

Tuo tanskalainen artikkeli kuitenkaan ei mainitse erikseen luomuviljelyä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.22 - klo:04:14
Maksumuuri. Mutta tätä on seurattava:

Haapavedelle suunnitellaan jättikokoista tehdasta, joka käyttää puuta etanolin ja biokaasun valmistukseen – sivutuotteena fosforipitoista lannoitetta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/949f7ddb-0dda-4e6e-ab66-cb7444cfb4e3)

Tuo saattaa vielä putkahtaa esille useassakin keskustelussamme. Nyt tähän, koska fosfori mainittiin. Veikkaan mm. että tuo sivutuote äkkiä hyvksytään käytettäväksi luomuviljelyssä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.22 - klo:04:12
Tässä on yhä tekemistä:

Lanta virtaa yhä laiskasti viljatiloille ‒ lannan fosfori tulisi käyttää tehokkaammin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3aab55d2-0f0c-4175-b56e-f20fc8e398c6)

Quote
Fosfori ei jakaudu peltoaloille tasaisesti, koska eläintuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle.
[..]
”Rehevöityminen on globaali ongelma, joka johtuu maatalouden rakenteellisista haasteista. On pitkään ollut helppoa käyttää keinolannoitteita karjanlannan sijaan, koska eläimet ja kasvit kasvatetaan eri tiloilla. Eläintilojen koko kasvaa valtavalla vauhdilla, mutta syntyvää lantaa ei saada kiertämään kasvinviljelytiloille”, kertoo John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Marjukka Porvari.
[..]
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke käynnistyi vuonna 2020. Sen tavoite on laajentaa kotimaisen karjanlannan käyttöä myös kasvinviljelytiloilla.

Tuossa ei ollut puhetta niistä "jakeista", lannan muuttamisesta helpommin käsiteltään muotoon.  Miksei ollut?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.22 - klo:05:33
Seppo Lohtajan epäilyksiin voi yllättävästi osin yhtyäkin:

Kipsinlevitys on karhunpalvelus viljelijälle ja ympäristölle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/3e783a66-ee7b-4e8c-8bd8-9e7cb277dd07)

Quote
Kipsihanke ei edes yritä väittää, että se katkaisisi vesistöjen rehevöitymisen ja peltojen tuhon kierteen, vaan ainoastaan hidastaa sitä. Hanketta voi verrata hölmöläisten täkinpidennykseen, sillä erotuksella, että tämä näennäispuuhastelu on vahingollista niin viljelijöille kuin vesistöille.

Vaikka ei hänen patenttiratkaisuunsa (=luomu) lainkaan uskokaan. Ks. edellä passim. Vrt. myös loisimiskeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

On huomattu täälläkin:

Hesari kirjoitti hyvin myötämieliseen sävyyn tästä ratkaisusta (maksumuurin takana):

Kipsivuoriko Itämeren kirkastaa? (https://www.hs.fi/paivanlehti/09072021/art-2000008023338.html)

Quote
Siilinjärvellä hohkaavaasta kipsivuoresta kaavaillaan pelastajaa henkitoreissaan olevalle Itämerelle. Pohjois-Savosta kipsiä kuljetetaan tonnikaupalla laivoilla lounaisrannikolle, missä se levitetään pelloille estämään fosforin huuhtoutumista vesiin.

Kaksi yksityiskohtaa pisti kutenkin paperilehdestä silmään:

1. Eräässä haastattelussa todettiin ratkaisulla vain ostettavan aikaa, so. jotain muuta vielä tarvitaan.

2. Luomutiloille tuo on kuulemma kiellettyä:

Quote
[..] sillä ne eivät saa käyttää teollisuuden sivutuotteita.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.22 - klo:04:11
Mitä me täällä jo sanoimme?

Asiantuntijaryhmä: Jätevesien ravinteet turvaamaan ruuantuotantoa lannoitekriisissä (https://www.luke.fi/fi/uutiset/asiantuntijaryhma-jatevesien-ravinteet-turvaamaan-ruuantuotantoa-lannoitekriisissa)

Quote
Työryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyvät yhdyskuntien jätevesilietteiden hyödyntämiseen niin, että etenkin typpi saataisiin palautettua maatalouden käyttöön nykyistä paremmin. Lisäksi työryhmä kartoitti fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä jätevedestä.

Typpi on sadon kannalta kriittisin ravinne. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Typen kierrätystä tehostamalla voisimme vähentää riippuvuutta fossiilisella energialla sidotusta mineraalitypestä, vaikka kierrätettävän typen kokonaispotentiaali ja biologisen typen sidonnan lisääminenkään eivät riittäisi kattamaan ruuantuotantomme typpilannoitustarvetta.
(lihav. HJ)

Typpi tai fosfori, tuota lihavoitua olemme sanoneet. Ei riitä, että estetään niiden valuminen Itämereen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.22 - klo:04:04
Hesari:

Suomalaisten ruoka tuotetaan ympäristöä kuormittavalla tavalla, ja syy löytyy osin tuki­viidakosta – ”Tilanne ei ole viljelijöiden syytä vaan poliittisen ohjauksen tulos” (https://www.hs.fi/talous/art-2000008797621.html)

Quote
Perinteisten mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet hurjasti, mikä on lisännyt kiinnostusta lantaa ja muita orgaanisia lannoitteita kohtaan.

Koko kirjoituksessa paistaa läpi vihamielisyys mineraalilannoitteita kohtaan. Reippaasti yli sen, että hinnat ovat kohonneet. Tähän asti:

Quote
Jokisen visio on, että fossiilipohjaisista lannoitteista voisi luopua kokonaan. Tällöin maataloudessa palataan perusteisiin eli lannoituksen tarvetta vähennetään parantamalla maaperän kasvukuntoa ja vaadittava lannoitus hoidetaan kierrätyspohjaisilla ratkaisuilla.

Siihen uskotaan myös politiikassa: esimerkiksi edellinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) sanoi alkuvuodesta Ylioppilaslehden haastattelussa uskovansa, että kahdenkymmenen vuoden päästä Suomessa ei ole enää käytössä mineraalipohjaisia lannoitevalmisteita.

Kuitenkin:

Quote
Mineraalilannoitteiden puolesta puhuvat monet seikat: ne ovat olleet kevyitä, edullisia, juuri oikean ravinnemäärän sisältäviä ja helposti levitettäviä tuotteita, jotka ovat helpottaneet viljelijän elämää suuresti.

Ja mitä lantaan tulee:

Quote
TEOREETTISESTI ja täydellisessä maailmassa kaikella Suomessa syntyvällä lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki Suomen pellot fosforin tarpeen osalta, kertoo Luonnon­vara­keskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Niskanen.

Kaikilla kotieläintiloilla ei kuitenkaan ole resursseja investoida laitteisiin, joilla lanta erotellaan kuivaksi ja märäksi jakeeksi. Märän lannan kuljetus kauas on kallista ja tehotonta.

Lanta ei muutenkaan sisällä ravinteita aina optimaalisessa suhteessa. Lannan ohella tarvitaan siis muitakin lannoitteita.
(lihav. HJ)

Niinpä Hesarin artikkelissa hahmotetaan aika hyvin ongelma. Mutta vastauksissa on selvää luomuvinoumaa! — Esille tässä triidissä, koska oikeassa vastauksessa on kyse juuri peräänkuuluttamastamme kierrätyksen tehostamisesta. Joka mitä ilmeisimmin ei onnistu ilman jotain olennaista parannusta ravinteiden olomuodon muuttamisessa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.22 - klo:04:56
Uusi, ainakin minulle uusi, arvio tästä:

Tästäkö ratkaisu tuontilannoitteiden ongelmiin? Käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata noin 20 prosenttia lannoitteista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ade25dee-59ed-498d-9d93-265154d728e6)

Quote
”Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Suvi Lehtoranta sanoo.

Intuitiivisesti täällä on arvioitu, ettei osuus pienikään voi olla. Mutta että noinkin suuri.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.22 - klo:04:09
Tämäkin puheenvuoro esille:

(Olli Niskanen)

Luken tutkija: Väkilannoitteita tarvitaan lannankäytöstä huolimatta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d87687e6-48b9-4e4f-bfe9-e4b9022ec606)

Quote
Ylen tekemän jutun ongelmana oli kolmannen osapuolen tekemä otsikko, jossa harmillisesti sekoitettiin termeinä keino- ja fosforilannoitteet.

Varmaankin vastaus tähän:

Eläintilojen lanta voisi korvata lähes kaikki fosforilannoitteet Suomen pelloilla – hinnannousu saanut viljelijät kiinnostumaan (https://yle.fi/uutiset/3-12443108)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.22 - klo:11:47
Hänen arvionsa:

Kierrätyslannoite on mineraalilannoitetta edullisempaa ‒ Orgaanisten lannoitteiden käyttöä tulisi tehostaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/af6ec551-01e8-42e4-b14c-212f9415eced)

Quote
Lannoitusmallikin voi olla hybridi. Gasumin tuotepäällikkö Juhani Viljakainen ehdottaa, että mineraalilannoitteilla voisi kattaa noin 30—40 prosenttia kasvin lannoitustarpeesta ja loput orgaanisella lannoitteella tai karjalannalla.

Tuossa mielessä kyllä. Mutta vaikkapa kaupunkien jätteistä tehdyn lannoitteen pitäisi säilyttää "orgaaninen" statuksensa, vaikka sen tuottamisessa tarvittaisiin kemiaa! Tai muuttamisessa sopivampaan muotoon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.06.22 - klo:04:26
Alankomaat on on ollut kiusallisessa tilanteessa jo pitkään:

Dutch farmers protest plan to curb nitrogen pollution (https://www.reuters.com/business/environment/dutch-farmers-protest-plan-curb-nitrogen-pollution-2022-06-22/)

Quote
AMSTERDAM, June 10 (Reuters) - The Dutch government on Friday laid out targets for reducing nitrogen pollution in some areas by up to 70% by 2030 - the latest attempt to solve a problem that has plagued the country for years.

Reductions are necessary in emissions of nitrogen oxides from farm animal manure and use of ammonia for fertilisation, the government says. Nitrogen oxides in the atmosphere help form acid rain, while fertiliser washed into lakes can cause algal blooms that kill marine life.


Ja päinvastoin kuin tuossa sanotaan, se ei niinkään johdu keinolannoitteista. Vaan nimenomaisesti lehmänlannasta. Jota Alankomailla on kroonisesti liikaa. Koska maalla on pinta-alaan nähden liikaa nautoja. Maasta on perinteisesti viety lantaa Saksaan. Josta Alankomaat on maksanut korvauksen!

***

Ongelma on periaatteessa sama kuin Suomessakin: lantaa syntyy liikaa väärässä paikassa. Hollantilaiset juustot ovat vallan erinomaisia! Olisi ilmeisesti tehtävä järjestely, jolla niitä voisi valmistaa lisenssillä Saksassa?   8)

(tässä triidissä, vaikka typestä onkin tuossa pääosin kyse)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.22 - klo:09:07
Tähän turvaudutaan:

With fertilizer shortage threatening to cripple agriculture, farmers in Niger turn to nutrient-rich human urine (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/28/with-fertilizer-shortage-threatening-to-cripple-agriculture-farmers-in-niger-turn-to-nutrient-rich-human-urine/)

Quote
In a bid to revive dying crops in Niger Republic, scientists are using a mineral-rich, low-cost and easily accessible fertilizer – human urine.

A team of researchers from Niger, the UK and Germany are combining Oga, sanitized urine, with organic manure to increase yield of pearl millet panicle, which is a robust, quick growing summer cereal.
(lihav. HJ)

Ja tavallaan mekin olemme sitä suositelleet. Yksityiskohtia virtsan puhdistamisesta ei kerrota. Näin:

Quote
Although the idea of using human urine to fertilize crops sounds disgusting, it has been used for thousands years due to its nutrients – phosphorus, nitrogen and potassium – that are the same found in commercial fertilizers.


Inhottavuus tai mikä on muuten tehnyt tuon luomussa kielletyksi. Ainakin viimeisten tietojemme mukaan.

Mutta raha ei haise (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pecunia_non_olet). Tuossakaan yhteydessä. Ja tuossa yhteydessä tulevat alamaiset vähemmän köyhiksi.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.22 - klo:13:09
Yhä työkalupakissa:

Metsäteollisuuden sivuvirroista pika-apu peltojen eroosion ja fosforikuormituksen torjuntaan (https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsateollisuuden-sivuvirroista-pikaapu-peltojen-eroosion-ja-fosforikuormituksen-torjuntaan)

Tuodaan kyllä esille:

Quote
Maanparannuskuitu toimii pellolla mikrobien ravintona, ja kuitua hajottaessaan mikrobit erittävät liima-aineita, jotka yhdessä sienirihmaston kanssa parantavat maamurujen kestävyyttä. Tämä vähentää eroosiota ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista. ”Kuidun avulla ei voida vähentää hajakuormitusta pysyvästi, mutta nopea apu siitä on mahdollista saada. Tutkimusten mukaan kuitukäsittelyn positiiviset vaikutukset näkyivät vielä neljän vuoden jälkeen. Pitkäaikaisia vaikutuksia on mahdollista saada hitaammin maaperään vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten monipuolisella viljelykierrolla, kasvien tarpeenmukaisella lannoituksella sekä pellon hyvällä vesitalouden hoidolla”, erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 01.07.22 - klo:04:20
Tällaisiakin vaikeuksia fosforin kanssa tulee:

Yara ryhtyy pesemään kipsikasaansa Uudessakaupungissa – koko kasan pesu kestää 25 vuotta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fa2fab69-4091-41a4-9abf-f720274aaced)

Quote
Noin kymmenen vuotta sitten kipsikasan ja meren väliin rakennettiin kilometrin pituinen eristeseinä.

Kasan fosforipäästöjä tarkkaillaan vuosittain. Yaran mukaan vuoden 2010 jälkeen kipsikasan päästöjä on saatu vähennettyä 95 prosenttia.

Tavoitteena on, että viimeisetkin fosforipäästöt pystytään poistamaan uuden pesumenetelmän avulla. Vastaavaa pesumenetelmää on toteutettu Yaran Ruotsin tehtaalla Landskronassa.

Täytyy katsoa yksityiskohdat Yaran sivuilta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.22 - klo:07:17
Firma myy ideaansa mm. käyttäen lihavoimaani sanaa:

Kakkako jätettä? Ei, vaan oiva energian ja lämmön lähde (https://www.google.com/amp/s/www.kehittyvatkaupungit.fi/kiertotalous/kakkako-jatetta-ei-vaan-oiva-energian-ja-lammon-lahde/amp/)

Quote
FimusKraft on kiertotalouden startup-yritys, joka tuottaa mikrobi- ja bakteeriprosesseilla erilaisista biojätteistä energiaa ja biodynaamista lannoitetta sekä arvokkaita raaka-aineita lääke-, kemia- ja elintarviketeollisuuden käyttöön.

Mutta väärin, sana tulisi sieltä poistaa. Syytä olisi kun Ilmari Schepelin todistuksen mukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17597#msg17597) tuo on nimenomaisesti kiellettyä biodynaamisessa viljelyssä.

Mutta sinänsä tuossa on mielenkiintoinen toimija. Seurantaan. Firma väittää kehittäneensä ihmisjätteen puhdistamiseen mullistavia ratkaisuja.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.22 - klo:05:27
Tämä on tavoite:

Ravinteiden kierrätys saa vauhtia (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ravinteiden-kierratys-saa-vauhtia)

Tähän kirjoituksella on viha-rakkaussuhde:

Quote
Rakkaalla lannoitteella on monta nimeä: mineraali-, keino- ja väkilannoite ja vielä apulantakin. Se valmistetaan teollisesti epäorgaanisista raaka-aineista, ja sen ravinnepitoisuudet säädetään tarkasti. Niinpä sitä on helppo annostella kasvin tarpeen mukaan.

Mineraalilannoitteilla on kuitenkin ympäristöhaittansa. Typpiravinteita valmistetaan fossiilisen maakaasun avulla suurin hiilidioksidipäästöin, ja fosfori- ja kaliumravinteita saadaan mineraaleista, siis uusiutumattomista luonnonvaroista.


Tähän taas selvä nk. lukkarinrakkaus:

Quote
Uusiutuvaakin luonnonvaraa on toki käytössä, eläinten lantaa. Lantaa on kuitenkin levitetty paikoin liikaa, koska eläintalous ja viljely painottuvat Suomessa eri alueille. Näin etenkin fosforia on päässyt kertymään peltoihin ylimäärin ja myös huuhtoutumaan pelloista vesistöihin. Tämän vuoksi Suomessa on tutkittu jo pitkään, miten kasvi- ja eläinperäisiä ravinteita voitaisiin kierrättää hallitusti, helposti ja kannattavasti.


Mutta onko eläinten lanta uusiutuva luonnonvara? Varsinkaan forforin ja kaliumin osalta? Mutta ei lehmän ruoansulatuksessa typpeäkään synny.

Tämä on yhä ratkaisematta:

Quote
Tapio-Biström korostaa, että jokainen biomassa vaatii omat ratkaisunsa. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden lietteitä on käsiteltävä, jotta puhtaat ravinteet saadaan erilleen haitallisista aineista.

Sen sijaan maatiloille on kehitetty kaikenlaista:

Quote
Kyösti ja Saara Marttila hankkivat viime vuonna tilalleen biokaasulaitoksen tavoitteenaan omavaraisuus energian suhteen. Heillä on Kurikan Jalasjärvellä tuhatkunta sikaa, parisataa nautaa ja noin 600 hehtaaria vilja- ja nurmipeltoa.

Marttiloilla oli tapana levittää sika- ja nautalietteet pelloille sijoittamalla eli multaan sekoittamalla ja täydentää ravinnevalikoimaa mineraalilannoitteilla. Nyt biokaasulaitos tuottaa lietteistä mädätysjäännöstä, jossa ravinteet ovat tallella ja osin helpommin hyödynnettävässä muodossa.

Jos mädätysjäännöksen fosfori- ja kaliumpitoinen kiintoaine lingottaisiin kuivahkoksi, sen voisi kuljettaa viljelijöille käytettäväksi tai lannoitevalmistajille raaka-aineeksi. Typpipitoisen nesteen voisi käyttää lähipelloilla.

***

Oikeastaan muuten kierrätyksen vaatimus on relevantti vain muiden ravinteiden kuin typen osalta. Typpi kun on oikeastaan kohta jo täysin uudistuva luonnonvara. Silloinkin kun se valmistetaan teollisesti. Jos se onnistutaan tekemään kilpailukykyisesti ilman maakaasua, "vihreällä" vedyllä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 15.07.22 - klo:05:40
Annetaan laki:

Uusi lannoitelaki voimaan 16.7.2022 (https://mmm.fi/-/uusi-lannoitelaki-voimaan-16.7.2022)

Twiitin kanssa:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
MMM
@mmm_fi
·12. heinäk.
Uusi #lannoitelaki voimaan 16.7.2022. EU-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön toimintatavat yhdenmukaistetaan sekä luodaan joustavampi toimintamalli, joka edistää kestävästi valmistettujen tuotteiden markkinoita varmistaen samalla niiden turvallisuuden. https://mmm.fi/-/uusi-lannoit

Fosforista taitaa keskeisesti olla kyse:

Quote
6 §
Fosforin käyttö
Lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin käytön on perustuttava maa- ja puutarhataloudessa kasvin tarpeeseen maan fosforiluokka huomioiden.
Toimijan, joka elinkeinotoimintaansa liittyen käyttää maa- ja puutarhataloudessa tai viher- ja ympäristörakentamisessa lannoitevalmisteita tai lantaa on pidettävä lannoituksesta tiedostoa ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle. Tiedoston tulee sisältää paikat, joihin lannoitevalmisteita tai lantaa on levitetty, lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin määrät sekä ajankohta, jolloin lannoitevalmisteita tai lantaa on levitetty. Tiedosto on säilytettävä viiden vuoden ajan sen vuoden lopusta, jolloin lannoitevalmistetta tai lantaa on levitetty.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lannoitevalmisteiden ja lannan sisältämän fosforin käytöstä sekä tiedostojen sisällöstä ja järjestämisestä.
7 §
Lannoitevalmisteiden tuotevaatimukset
Lannoitevalmisteen on koostuttava yksinomaan sellaisista ainesosista, jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön tai lannoitevalmisteasetuksen liitteen II mukaisen ainesosaluokan aineosien yleisiä laatu- ja käsittelykriteereitä koskevat vaatimukset.
Lannoitevalmisteen on lisäksi täytettävä kyseisen lannoitevalmisteen tuoteluokan tai, jos kyseessä on lannoitevalmisteiden seos, tuoteluokkien vaatimukset. Lannoitevalmisteiden kansallisia tuoteluokkia ovat epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset lannoitteet, orgaaniset kivennäislannoitteet, kalkitusaineet, orgaaniset maanparannusaineet, epäorgaaniset maanparannusaineet, kasvualustat, biostimulantit ja lannoitevalmisteiden seokset.

Ja olisiko tässä se kadmiumpykälä (lihav. HJ):

Quote
5 §
Lannoitevalmisteiden yleiset vaatimukset
Lannoitevalmisteiden tulee olla tämän lain tai lannoitevalmisteita koskevan Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Lannoitevalmisteita voidaan lisäksi asettaa saataville markkinoilla vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen perusteella, kun ne ovat laillisesti kaupan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Lannoitevalmisteelle, joka asetetaan saataville markkinoilla Suomessa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella, on haettava ennakkoon lupa Ruokavirastolta 15 §:n mukaisesti.
Lannoitevalmisteiden on oltava turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita, yhdisteitä tai eliöitä, että sen käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle kasvien terveydelle taikka ympäristölle.

Mutta luultavasti tuon lain myötä tulee jotain uutta myös kierrätyslannoitteita koskien.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.07.22 - klo:04:08
Tätä on tavallaan epäily täällä kaiken aikaa:

Typpeä kulkeutuu virtsan mukana ympäristöön, kun ihmiset syövät liikaa proteiinia – Voi ruokkia sinileväkukintoja ja saastuttaa ilmaa ja juomavettä (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/typpea-kulkeutuu-virtsan-mukana-ymparistoon-kun-ihmiset-syovat-liikaa-proteiinia-voi-ruokkia-sinilevakukintoja-ja-saastuttaa-ilmaa-ja-juomavetta/94a11491-6bc3-47ea-8e4a-6d354e035ed1)

Quote
Yhdysvalloissa tutkijat yllättyivät, miten paljon ympäristöön päätyvistä haitallisista typpiyhdisteistä on peräisin ihmisten ruuansulatuksesta. Määrät kilpailevat jopa viljelyspelloilta huuhtoutuvien typpimäärien kanssa. Myös Suomessa on selvitetty liian proteiininsyönnin vaikutuksia Itämereen.


Vaikka ehkä olemme puhuneet enemmän forforista.

Mutta sitä olemme korostaneet, ettei ihmisten jätösten ravinnevirta ole mitätön. Vaikka ehkä ensisilmäyksellä siltä näyttäisi. Ja päätyneet sille kannalle, että tavoitteen pitää olla 100% kierto. Pöydältä peltoon!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.22 - klo:04:10
Kaikenlaista saadaan selville:

Amazon’s Growth Limited by Lack of Phosphorus (https://wattsupwiththat.com/2022/08/11/amazons-growth-limited-by-lack-of-phosphorus/)

Niin uskomattomalta kuin se voi kuulostaakin, forforikin voi aiheuttaa eri puolilla maailmaa erilaisia ongelmia. Jos tuo nyt on ongelma: Amazonas kasvaa sen verran kuin pystyy. Eivätkä nuo sen kasvun rajat välttämättä aiheuta mitään peruuttamattoman pahaa? Ei ole ehkä kuitenkaan kiireellisesti yritettävä kuljettaa Itämeren liikaa fosforia sinne?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.22 - klo:04:23
Tähän uskoo nyt valtion rahakin:

Viljelijät innostuivat hakemaan maksutonta kipsikäsittelyä, haku vielä auki Saaristomeren valuma-alueella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c5382ea1-aaf5-4cec-a9d6-0140fd9cb245)

Quote
Tutkimusten mukaan kipsikäsittelyllä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin.


Mekin tiettyyn pisteeseen uskomme. Mutta tämä on se kysymys, jossa jaamme tietyn epäluulomme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg26755#msg26755) "biodynaamikko" Seppo Lohtajan kanssa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.22 - klo:04:02
Tästä lukisi mielellään enemmän. MT, yliö, Vesa Kallio:

Fosforiasetus estää tehokkaan maataloustuotannon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ddb2bd2c-43bd-4955-9631-aa5e698be4ae)

Quote
Asetusluonnoksen sinänsä hyvä tavoitteet ovat monilta osin epätarkoituksenmukaisia koko Itä- ja Kaakkois-Suomen osalta.

En siis tiedä tuon sisältöä, pääteesiä. Mutta se on täällä tuotu esille, miten fosfori on molempiin suuntiin problemaattinen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.22 - klo:04:22
Pitkähkö lausunto:

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi fosforin käytöstä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa (https://www.mtk.fi/-/lausuntofosforiasetus0822)

Otetaan siitä esiin tämä yksi kohta:

Quote
Asetusluonnoksessa ehdotetut fosforin käyttömäärät ovat korkeat maa- ja puutarhatalouden vastaaviin nähden, ottaen huomioon sen, että näiltä alueilta ei kerätä satoa. MTK:n mielestä viher- ja ympäristörakentamisen fosforipäästöjen riskejä ja vaikutuksia ympäristöön vähätellään. Ravinteet tulee saada nykyistä paremmin hyötykäyttöön, eikä tarkoituksena pidä olla niiden liiallinen sijoittaminen viheralueilla ja muualle ympäristöön. Sinänsä on hyvä, että fosforin käyttömääriä koskevat säädökset laajenevat koskemaan myös viher- ja ympäristörakentamista.


Olemme tuoneet saman esille uutisessamme:

Fosfori saadaan kiertämään — mutta ei luomusäännöin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=103) (2009)

Quote
*) sama pätee sinuun, uskollinen biojätteittesi kierrättäjä - raukkaparka, jos toisin olet uskonut. Mikään "kierrättämäsi" ei oikeasti kierrä, vaan ko. syystä löytää loppusijoituspaikkansa kaupunkien maisemointiin käytetyssä mullassa.


Eikä tuo meidän tarkkailumme pohjalta ole yli 10 vuoteen vielä mihinkään muuttunut. Tai ainakaan olennaisesti. Jotain kokeiluja on. Ja/tai suunnitelmia.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.22 - klo:07:46
Sopivasti GLP:ssa juuri ilmestynyt artikkeli:

Extracting urine from wastewater and using it as fertilizer could be sustainability boon (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/30/extracting-urine-from-wastewater-and-using-it-as-fertilizer-could-be-sustainability-boon/)

Quote
The key here is that if the urine is urine only, it’s ready to go as a nitrogen- and phosphorus-rich fertilizer the moment it leaves the body. But getting a good separation is important. Feces are the main source of pathogens in the collected urine, according to Björn Vinnerås, environmental engineering professor at the Swedish University of Agricultural Sciences. Urine-diverting toilets aren’t perfect, he said, and some mixing is unavoidable.

Vinneråsin nimi muistiin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.22 - klo:09:09
Tästä ei saada lukea enempää (MT, maksumuuri):

Uusi fosforiasetus nostattaa kiistaa peltojen kasvukunnosta ja karjanlannan käytöstä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a0006155-ba84-4a8d-9019-9fca45f39902)

Quote
Uusi asetus sitoisi ympäristösitoumuksen ulkopuoliset tilat nykyistä korvausjärjestelmää vastaaviin ravinnerajoituksiin ilman korvausta.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.22 - klo:05:31
Varsinais-Suomen viljelijöiden haluttomuudesta asiaan. Tällainen syy oli löytynyt:

Varsinais-Suomessa on perusteet kaihtaa kipsikäsittelyä
Miksi vuosikymmenien aikana saavutettu hivenravinnetaso pitäisi pilata kipsillä? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0f81608c-98c0-4099-978a-6facd3c62325)

Maksumuuri. Ei saa ulos yksityiskohtia.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.22 - klo:05:45
Fosfori — ei kun rikki — onkin näin monella tavalla tärkeä aine:

Sulfur: A Potential Resource Crisis That Could Stifle Green Technology and Threaten Food Security as The World Decarbonizes (https://wattsupwiththat.com/2022/09/19/sulfur-a-potential-resource-crisis-that-could-stifle-green-technology-and-threaten-food-security-as-the-world-decarbonizes/)

Quote
Abstract

Sulfur in the form of sulfuric acid is a crucial part of our modern industrial society. It is required for the production of phosphorus fertiliser and manufacturing lightweight electric motors and high-performance lithium-ion batteries. Over 246 million tonnes of sulfuric acid are used annually. Rapid growth in the green economy and intensive agriculture could see demand increase to over 400 million tonnes by 2040. Today over 80% of the global sulfur supply comes from desulfurisation of fossil fuels to reduce emissions of sulfur dioxide (SO2) gas. Decarbonisation of the global economy to deal with climate change will greatly reduce the production of fossil fuels. This will create a shortfall in the annual supply of sulfuric acid of between 100 and 320 million tonnes by 2040, depending on how quickly decarbonisation occurs. Unless action is taken to reduce the need for sulfuric acid, a massive increase in environmentally damaging mining will be required to fill this resource demand

Olisiko tuossakin apua siitä, että rikki saataisiin paremmin erotetuksi forforilannoitteista?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.22 - klo:04:08
Keskustelu MT:ssa jatkuu:

Lukijalta: Yaran kipsi on rikinkatkuinen ongelmajäte
Kipsihanke antaa valheellisen kuvan siitä, että nykyisenkaltaista viljelyä voitaisiin jatkaa eikä todellisiin ongelmiin tarvitse puuttua. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/60ed6071-536b-4668-9dac-c7b8f8275d54)

Edelleen tuolla tavalla meiltä köyhiltä salaa.  8)

Mutta mielenkiintoisesti tuli juuri edellä esille, miten rikistäkin voi tulla jatkossa pulaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.22 - klo:04:57
Annetaan ymmärtää, että asia olisi muuttunut:

Biojätteen lajittelu on ympäristöystävällistä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009111804.html)

Quote
Vaikka biokaasusta saatava energiahyöty on huomattava, se on lopulta vain biojätekierrätyksen sivutuote. Tärkeintä on maanviljelylle elintärkeän typpi- ja fosforipitoisen ravinnemullan tuotanto.


Toimittaako Helsinki nykyisin tuon mullan (takaisin) maanviljelyn käyttöön? Tai ravinteet? Vielä elokuussa sitä tässä lausunnossa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg28093#msg28093) koko Suomen osalta epäiltiin. Mutta olisiko Helsingin osalta toisin?

Tämä asia täytyy nyt ehdottomasti tarkistaa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.22 - klo:08:14
Tieto, jota minä en tiennyt (lihav. HJ):

Kipsi kiinnostaa tiloja myös sisämaassa ‒ käytön ehtona mereen päätyvä valuma-alue (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f497bb9d-4523-4139-8aa3-975e8bc8e215)

Quote
Kipsin käyttöä ei ole toistaiseksi hyväksytty luomutuotannossa, vaikka osa luomutiloista sitä toivoo.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.22 - klo:04:43
Selvennys täältä (https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys):

Quote
EU:n luomuasetuksen mukaan luomuviljelyssä voidaan käyttää luonnonkipsiä, mutta ei teollisessa prossissa muodostunutta kipsiä (esim. Siilinjärven kipsiä).

Jos vielä jättäisimmekin kantamme kipsiin auki, tuo on yksinkertaisesti naurettavaa. (Lähestyy ko. asetuksen luomusuolafarssia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg28159#msg28159).)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.22 - klo:11:58
Tämä onkin nyt jännää:

Jättiluokan biokaasulaitos kiinnosti Kiuruvedellä – mädätteen rikkakasvit, luomukelpoisuus ja nurmien tukien kohtalo mietityttivät
Tilallisia laitoksessa houkutti erityisesti syötteen paraneva lannoitusarvo. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/38b954d9-f56e-43de-85b9-19e0c8c16f7f)

Jos kyseessä on jättiluokan laitos, merkinnee se sitä, että myös tehoviljellyiltä tiloilta tulee mädätettävää. Tiukimman tulkinnan mukaan lopputulos ei kelpaa luomuun.

Siitä hankkeesta MT kertoo vielä tämänkin (ilmaiseksi):

Valion ja St1:n valtava biokaasulaitos suunnitteilla Kiuruvedelle – Yhtiö uskoo hankkeen tuovan voittoja kaikille
Suomen Lantakaasu Oy lupaa noutaa syötteen tiloilta ja palauttaa sen parrannettuna lannoitteena. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2190555e-739f-413f-a1fd-dfb70f749c14)

Mutta ei luomutiloille?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.22 - klo:04:00
Helppoa tiettyyn pisteeseen on olla tästä yksimielinen:

Commission, EU countries agree on importance of manure-made fertilisers (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-eu-countries-agree-on-importance-of-manure-made-fertilisers/)

Quote
At their monthly gathering on Monday (17 October), bloc ministers discussed the use of bio-based fertilisers and nitrogen obtained through the treatment and transformation of animal manure following a request made by Belgium, backed by Spain, Hungary, the Netherlands, and Portugal.

The process, known as REcovered Nitrogen from manURE (RENURE), “would be a way of increasing self-sufficiency in terms of fertiliser availability” and contribute to the “circular economy,” said Belgium’s agriculture minister David Clarinval.

For several months now, farmers across the bloc have been hit hard by the explosion in input prices, especially since Russia and Belarus used to supply 60% of fertilisers used in the EU, data from the industry association Fertilizers Europe reads.
(lihav. HJ)

Mutta piileekö taustalla kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, minkälainen lannan käsittely on luvallista ja suotavaa? Niin, ja sekin, luokitellaanko ihminen eläimeksi.  8)

Juustonvalmistajien Belgian ja Hollannin valtavat lehmänlantaylijäämät ovat tuossa hankkeessa vahvasti taustalla, uskon.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.22 - klo:05:01
Seppo Lohtaja kertoi näkemyksestään MT:ssa:

Jätekipsi on myös ympäristökuorma (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/28fa1da8-4e5e-46c1-977a-a784446c02cd)

Quote
Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.

Jota emme saa tuon enempää lukea. Harmi. Olettaen, että hän ei käytä argumentteja, joissa biodynaaminen viljely on ainoa vaihtoehto.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 31.10.22 - klo:21:13
löysin tuon jutun... se menee näin:
"Yaran jätekipsin levityksen pelloille pitäisi vähentää Saaristomeren rehevöitymistä sitomalla liukoista fosforia ja vähentämällä kiintoaineksen huuhtoutumista.

MT raportoi 21.10. Syken ja HY:n tutkimuksesta Savijoella. Leville käyttökelpoista liukoista fosforia huuhtoutui toiselta vertailualalta 24 prosenttia vähemmän mutta toiselta lohkolta 13 prosenttia enemmän kuin käsittelemättömältä lohkolta. ”Koko aluetta tarkastellen muutosta ei tapahtunut.” Kiintoaineksen huuhtoutuminen väheni kolmanneksella.

Jokin mättää pahasti, kun ely-keskuksen mukaan ”kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimuksen mukaan noin 50 prosenttia”. Pahinta tässä ruletissa on tehottomuuden lisäksi juurisyyn hämärtyminen ja väärä signaali viljelijöille.

Tutkija R. Erviön tutkimus maatalouden koeasemilla 1960–1990 osoitti humuksen vähentyneen 28 prosenttia. Nykyviljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet humuksesta. Humus sitoo ravinteita ja vettä sata kertaa enemmän kuin mineraalimaa. Jokaiselta hehtaarilta on nyt hävinnyt 90 tonnia humusta vesistöihin ravinteet mukanaan!

Kipsijäte syntyy, kun valmistetaan pelloille levitettävää fosforilannoitetta. Sitten tätä fosforia sidotaan jätekipsillä, joka on syntynyt lannoitteen valmistuksessa! Muistuttaa hölmöläisten täkinpidennystä. Ja valtio maksaa.

Kipsiä käytetään 4 tonnia hehtaarille. Se sisältää rikkiä 640 kiloa. 4 000 kilon viljasato ottaa maasta 6 kiloa rikkiä eli viidessä vuodessa 30 kiloa. Loppu 610 kiloa jää happamoittamaan pohjavettä ja vesistöjä. 100 000 hehtaarin kipsikäsittely tietää 60 miljoonan kilon rikkikuormaa Saaristomereen! ”Vapautuva sulfaatti huuhtoutuu ruokamultakerroksesta parissa vuodessa.” Lisäksi magnesiumia voi huuhtoutua.

Kipsin levittäminen järvi-, pohjavesi- ja natura-alueille on kielletty. ”Järvissä sulfaatti voi kiihdyttää rehevöitymistä.”

Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.

Seppo Lohtaja

Uusikaupunki "
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 31.10.22 - klo:21:21
30 v takaa Lohtaja löysi haluamiaan päätelmiä.
Senki jälkeen on kokeiltu ja päätelty: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Matti Pekkarinen on 01.11.22 - klo:17:40
Yllä näkyvästä MT-artikkelista/Lohtaja: "Tutkija R. Erviön tutkimus maatalouden koeasemilla 1960–1990 osoitti humuksen vähentyneen 28 prosenttia. Nykyviljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet humuksesta. Humus sitoo ravinteita ja vettä sata kertaa enemmän kuin mineraalimaa. Jokaiselta hehtaarilta on nyt hävinnyt 90 tonnia humusta vesistöihin ravinteet mukanaan!"

Luontoäiti/Luoja/jokumuu ei tarkoittanut maata muokattavaksi ja käännettäväksi, jopa monesti vuodessa. Luomussa ei juurikaan muuta toimivaa rikkatorjuntakeinoa ole, ja tässä mielessä "luomusti" on viljelty iso osa tuosta mainitusta ajanjaksosta. Myös ns tavanomaisessa tuotannossa. Kynnetty yhä vaan syvemmältä, kun on saatu isommat koneet. Sekoitettu raakaa pohjamaata mukaan. Tottakai humuspitoisuus laskee. Se "laimenee" sekoittuessaan suurempaan kivennäismaamäärään. Muokkaus myös aiheuttaa humuksen hajoamista hiilidioksidiksi taivaalle.
Nyt on tietoa ja kemikaalit. Voidaan käyttää vaikkapa suorakylvöä! Luomuilulle pitäisi laittaa haittavero.


Tehoviljely pilaa maan?

Tämä väittämä tulee siitä melko yleisestä luulosta, että kasvi rakentuu maasta, ja näin ollen runsaat sadot söisivät maan altaan. Tosiasiassahan kasvin rakennusaineet ovat yli 95%:sesti ilmakehän hiilidioksidia; ja mitä runsaampi sato saadaan, sitä enemmän syntyy myös maahan jäävää kasvijätettä. Käytännössä on havaittu sama ilmiö: voimaperäinen viljely nostaa maan humustasoa. Tapauksia, joissa maa viljelyn seurauksena "pilaantuu" löytyy laajaperäisen viljelyn piiristä, missä viljely perustuu kaskeamiseen ja missä maata ei lannoiteta, tai lannoitetaan vain niukasti. Kehittyneen viljelyn maissa harminaiheena on ollut satotasojen nousu ja sen tuoma ylituotanto.

http://mattipekkarinen.net/
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.22 - klo:07:53
Tässä on aineksia kahteenkin triidiimme. Laitetaan nyt tähän:

Lantaa tarjotaan yhdeksi ratkaisuksi Suomen hiili­nielujen romahtamiseen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009233464.html)

Tämä on tavoite:

Quote
METSÄSSÄ lantaa tai muitakaan biomassoja ei käytettäisi lannoitteena sellaisenaan.

Biomassa pitäisi ensin puhdistaa haitta-aineista ja sen jälkeen poistaa vettä, eli saada lanta kuivempaan muotoon.

”Toinen vaihtoehto on ottaa biomassasta vain ravinteet. Eli sen sijaan, että poistetaan kaikenlaisia haittoja, niin poimitaankin biomassasta pois vain ne ravinteet”, Ervasti sanoo.
[..]
Lopullinen lannoite olisi joka tapauksessa erilaisia rakeita tai pellettejä, joita voitaisiin levittää helikopterista tai metsätraktorilla.

Etenkin ihmisten viemärijätteissä voi olla lääkejäämiä, antibioottiresistenttejä mikrobeja, hormoneita ja muita haitta-aineita. Joissakin biomassoissa voi olla myös mikromuoveja. Toisaalta eläinten ja ihmisten jätöksistä pystytään jo nyt tekemään kierrätyslannoitteita maatalouteen.
[..]
On myös varmistettava, ettei lannoitteiden mukana päätyisi haitta-aineita luonnonvesiin.


Kuten edellä on usein tullut esille, tuon toimiva ratkaisu on eräänlainen Graalin malja.

Tässä syy, miksi se olisi sopinut tähän toiseenkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg28816#msg28816). Tällaista tietoa:

Quote
Lannoittamisen avulla halutaan lisätä puiden kasvua.

Metsiä lannoitettiin laajasti etenkin 1970-luvulla, mutta sen jälkeen lannoittaminen on hiipunut. 2000-luvulla alle 10 prosenttia talousmetsistä on lannoitettu, eli vuosittain metsiä on lannoitettu joitakin kymmeniätuhansia hehtaareja.
 
Viime vuonna metsien lannoituksiin käytettiin Suomessa 24 miljoonaa euroa.


Kuitenkin siis noinkin suuri osuus. Joku osa metsänomistajista on katsonut sen paremmaksi kuin tavoitella luomustatusta.

***

Otsikon fosforistakin on kyse:

Quote
Sen sijaan turvemaa- eli suometsät tarvitsevat fosforia ja kaliumia. Siksi turvemaiden metsissä käytetään tuhkalannoitusta.


Mitä muuta voisi käyttää, selvinnee em. asioiden tarkemmasta tutkimisesta. Ja kaikkien toivoman läpimurtoidean jälkeen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.22 - klo:05:00
Olisiko näin, mitä tämä mainos sanoo?

Nyt jos koskaan kalkitus kannattaa (https://nordkalk.fi/nyt-jos-koskaan-kalkitus-kannattaa/)

Quote
Kasveille tärkeät pääravinteet typpi, fosfori ja kali, liukenevat kasvin käyttöön vasta pH-tasolla 6,5. Sitä happamemmissa olosuhteissa ravinnehukka voi olla jopa 30 prosenttia. Se, paljonko ravinteita menetetään, vaihtelee eri olosuhteissa. Varmaa kuitenkin on, että happamassa maassa tulee tappioita, joten kannattaa laskea paljonko 10 prosenttia tai 30 prosenttia tarkoittaa oman tilan lannoiteostoissa.

Muuttaisiko tuo asetelmaa? Eli kalkitus parantaisi myös ravinteiden hyödyntämistä? Eikä ainoastaan estäisi niiden valumista Itämereen?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.12.22 - klo:05:52
Hesarin mukana tuli tänään "Biotalous" -mainosliite.

Siinä oli artikkeli solumaataloudesta. Mutta myös artikkeli "Biomassojen  ravinteet täytyy saada kiertämään". Jossa iskevä pylväsdiagrammi "Kierrätyslannoitteilla voidaan korvata väkilannoitteita".

Jossa kotieläinten lanta oli 14 milj. tonnia. Ja yhdyskuntajätevesiliete 4,4 milj. tonnia. Biojätteet 0,42.milj. tonnia.

Kun olemme toistuvasti edellä korostaneet yhdyskuntajatteen kierrätyksen*) merkitystä, emme ole olleet kovin väärässä.

(Ko. mainosliite saattaa tulla myöhemmin linkattavaksi nettiin. Vielä ei ollut.)

PS 25.02.22. Täältä löytyi:

Biomassojen ravinteet täytyy saada kiertämään (https://newspool.fi/artikkelit/biomassojen-ravinteet-taytyy-saada-kiertamaan/)

______

*) ja oikean kierrätyksen: takaisin maatalouteen asti
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.22 - klo:07:01
Myös Euractivissa on herätty tähän:

‘Wasted’ opportunity: Using human poo to overcome EU fertiliser crisis (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/wasted-opportunity-using-human-poo-to-overcome-eu-fertiliser-crisis/)

Quote
The European Union must explore all avenues to improve the efficiency of fertilisers and close the nutrient loop – including the use of human waste as fertilisers, a top nitrogen expert told EURACTIV.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 14.01.23 - klo:05:08
Tarkistettava on, mitä lihavoidusta (HJ) uutta on säädetty:

Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee (https://mmm.fi/-/uusi-fosforiasetus-voimaan-lannoituksen-saatelyn-kattavuus-paranee)

Quote
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 12. tammikuuta asetuksen fosforin käytön sääntelystä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Nykyisen ympäristökorvauksen kaltainen sääntely kattaa 17.1.2023 alkaen kaikki pellot. Samalla viher- ja ympäristörakentamisen fosforin käyttö tulee sääntelyn piiriin. Tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kuitenkin niin, että samalla turvataan viljelykasvien fosforintarve.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.23 - klo:05:18
Luken raportti on optimistinen:

Lähes kaikki mineraalifosforilannoitus korvattavissa kierrätetyllä fosforilla - kierrätys takkuaa edelleen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/lahes-kaikki-mineraalifosforilannoitus-korvattavissa-kierratetylla-fosforilla-kierratys-takkuaa-edelleen)

Quote
Tehokkaalla kierrätyksellä voitaisiin kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta Suomessa ja korvata lähes kymmenen miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti. Peltomaiden korkeat fosforipitoisuudet lisäävät vesistökuormitusriskiä, minkä vuoksi korkeita fosforilukuja on pyritty alentamaan lannoitusrajoituksilla. Korkeiden fosforipitoisuuksien osuus peltoalasta onkin vähentynyt, mutta kierrätys takkuaa edelleen.

Mutta heti seuraavasta kappaleesta selviää, ettei kaikki ihan hyvin olekaan:

Quote
Peltomaiden korkeimmat fosforipitoisuudet ovat toivotusti laskusuunnassa ilman satotasojen alenemista, selviää Luken vuosilta 1996–2019 kokoamasta tiedosta. Sitä vastoin alhaisen fosforipitoisuuden peltomaan osuus on kasvanut ja se voi olla satojen kannalta ongelmallista. ”Alhaisen fosforipitoisuuden maita pitäisi lannoittaa fosforilla kasvien tarpeen mukaisesti, jotta uusien lajikkeiden satopotentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään. Korkeiden fosforipitoisuuksien maat eivät fosforilisäyksistä hyödy”, toteaa Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

Tästä saa vähennyslaskulla yhden luvun:

Quote
”Lannan fosforilla voidaan kattaa 65 prosenttia viljelykasvien fosforilannoitustarpeesta, jos fosforia levitettäisiin vain siitä hyötyville pelloille. Muiden lannoitukseen soveltuvien biomassojen fosforin jalostaminen ja käyttö lannoituksessa nostaisi osuuden 90 prosenttiin”, kertoo tutkija Riitta Lemola.

Muu kuin lanta olisi siis 25 prosenttia. Tuon kappaleen alla olevasta kaaviosta näkyy, että aivan valtaosa siitä on yhdyskuntien jätevesilientä. Kaikkien muiden määrät ovat marginaalisia.

Vaikkapa paljon kohistu biojätteiden lajittelu merkitsisi vain vähän yli kymmenettä osaa jätevesiliemestä.

Tämä pitäisi ratkaista:

Quote
”Lantojen fosforin alueelliset ylijäämät edellyttävät tilayhteistyön lisäksi kehittynyttä lannan prosessointia väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi. Prosessoinnin avulla myös muut biomassat ovat muunnettavissa kierrätyslannoitevalmisteiksi. Näin fosfori kulkee lannoitevalmisteina sinne, missä siitä saadaan hyötyjä,” toteaa johtava asiantuntija Sari Luostarinen.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.02.23 - klo:05:15
Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Perinteinen #VYRseminaari käynnissä. @LiisaPietola sanoo, että ruokapöydältä tulevat ravinteet on aika saada kiertoon ja pelloille. Biologinen typensidonta ei riitä, ja valkuaisomavaraisuuteen tarvitsemme monipuolista maataloutta. @VYR_fi

https://twitter.com/AYlhainen/status/1626139110464274435/photo/1

Siinä oli siis:

- ruokapöydältä tulevat ravinteet on aika saada kiertoon ja pelloille
- biologinen typensidonta ei riitä
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.23 - klo:05:10
Peltojen kipsaustavoitteesta jäädään – syynä muun muassa kohonneet polttoainekustannukset, kun sota siirsi kipsirahdit pyörille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8d2fda4e-ee9a-4343-b7ac-66bdf12eac2d) (Maaseudun Tulevaisuus, maksumuuri)

Quote
Kuljetuskulujen nousu leikkaa kolmanneksen 150 000 hehtaarin kipsaustavoitteesta. Kipsi kelpaa etenkin pohjalaisille, kun maan lounaiskolkassa mietitään mahdollisia riskejä.

Nyt haluaisi lukea lisää, ja tietää, mitä riskejä lounaiskolkassa pelätään. Kun tässäkään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg28413#msg28413) sitä ei meille kunnolla kerrottu. Ja tietysti ennenkaikkea: onko pelkoihin oikeata syytä?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.23 - klo:05:17
Kalanviljelyssä käytettyä niksiä sovellettu karjatilalla lannan käsittelyyn:

An artificial gut to digest farm nitrates (https://www.farmersweekly.co.nz/technology/an-artificial-gut-to-digest-farm-nitrates/)

Olisiko siitä myös yhdyskuntajätteen käsittelyyn? Ehkä olisi, siitä kirjoitus antaa vahvoja vihjeitä:

Quote
She spent the past year in the department of applied sciences and social practice lab developing her eClean Bioreactor for removing contaminants including nitrates, heavy metals and E.coli from urban waterways.
[..]
“But we also found the technology was well suited to removing nitrates at even higher levels than the urban environments where nitrate levels were one to two parts per million. That compared to some parts of rural Canterbury where levels can vary from 10-25ppm.”
[..]
Initial lab results from the Ashburton trial are encouraging, with water going in at 15ppm of nitrates and coming out at 4-5ppm.

“We are also seeing a 50% removal of E.coli and 60% removal of heavy metals.”

En ehkä hyppäisi heti mukaan. Mutta siinä ehkä lisää tutkittavaan keinovalikoimaan. Muistaen, että tuonkin mukaan nuo ovat alustavia tuloksia. Mutta lähemmäs 100 prosenttia on puhdistamisessa päästävä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.23 - klo:07:53
Hesarin tiedepalsta tarttui tähän vaikeaan aiheeseen:

Ruoka uhkaa vähetä, koska lannoitteiden tärkeä perusaine niukkenee – Rikkaiden maiden karjatalous on melkoinen fosforisyöppö (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009417042.html)

Osittain ratsatetaan jo vanhentuneella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg31735#msg31735) tiedolla:

Quote
KUN tiedelehti Nature Food julkaisi äskettäin tutkimuksen (https://www.nature.com/articles/s43016-022-00659-9), jossa arvioitiin Ukrainan sodan vaikutusta ruoan hintaan maailmalla, tulokset hätkähdyttivät.

Jos ennuste osoittautuu todeksi, se lisää sata miljoonaa ihmistä Afrikassa ja Lähi-Idässä aliravitsemuksen piiriin. Nälkäkuolema uhka noin miljoonaa ihmistä, Edinburghin yliopiston tutkimus arvioi.

Ruoan hinnan arvioitiin nousevan 81 prosenttia vuodesta 2021. Hinnannoususta peräti 74 prosenttia johtuisi yhdestä syystä – lannoitteiden kallistumisesta.

Mutta paljon aivan oikeaakin asiaa artikkeliin mahtuu. Oikein on esitetty mm. rikkaiden ja köyhien maiden epätasapaino  asiassa. Sen sijaan minusta tämä ei:

Quote
Lisäksi tutkijat laskivat, että avain fosforin kierrätykseen on nimenomaisesti eläinten lanta. Se sisältää viisi kertaa enemmän fosforia kuin ihmisen ulosteet.

Nimittäin kierrätyksen parantamisen kannalta. Eläinten lanta kiertää jo jotenkuten. Ihmisten lanta ei.

Myös tämän kanssa, on vähän niin ja näin:

Quote
Nurmien ottama fosfori saadaan muiden kasvien käyttöön karjanlannan mukana, mikä onkin keskeistä luomutuotannossa.


Tavallaan oikein. Mutta luomueläintilojen pieni määrä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28406#msg28406) tarkoittaa, ettei niiden merkitys ole suuri myöskään forforin kierrätyksessä. Toiseksi: ei se forfori sinne nurmeenkaan ole tullut luomukeinoin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762). Jonka käsityksen Hesarista voisi hätäinen saada.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 09.03.23 - klo:05:38
Toivottavasti tämä poikii jotain (lihav. HJ):

Ravinteiden kierrätyksen hankehaut (https://ym.fi/hankehaut)

Quote
Ohjelman tulevista hauista ilmoitetaan haun avautuessa tällä sivulla sekä ympäristöministeriön Ajankohtaista-sivuilla.

Vuosina 2021-2025 hakuja kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa sekä ravinteiden kierrätyksen symbiooseja edistäviin hankkeisiin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.23 - klo:05:27
Jos tällainen teknologia on jo olemassa, niin sen voisi ehkä vain yksinkertaisesti ostaa? Eikö vaikka Helsingin kaupunki voisi tehdä niin?

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·7. maalisk.
Irlantilainen Enva valmistaa jätevedestä ammoniumsulfaattipellettejä. Teknologia tulee mm hollantilaiselta Titan Saltilta

Enva commences construction of fertiliser manufacturing facility (https://enva.com/news-pr/enva-commences-construction-of-fertiliser-manufacturing-facility)

Quote
Leading recycling and resource recovery specialist, Enva, has commenced construction of a new facility that will manufacture agricultural fertiliser pellets containing Ammonium Sulphate (AMS) recovered by Enva from industrial liquid wastes. The €5m investment at Enva’s EPA* licenced facility in Greenogue, Dublin will be the first of its kind anywhere in the world and will utilise an innovative process developed in-house by Enva.
(lihav. HJ)

Helsinki voisi pyrkiä olemaan toinen. Ainakin tuosta kannattaisi pyytää tarjous.

Aluksi innostuin tuosta enemmänkin. Mutta tarkemmin lukien kyse on teollisesta jätevedestä. Eikä yhdyskuntajätteestä. Eikä tämä määrä lopulta ole kovin järisyttävä:

Quote
Once operational later this year, the facility will produce around 4,500 tonnes of fertiliser pellets a year for use in a range of applications including agriculture, horticulture and greenkeeping.
[..]
In doing so we will unlock a range of environmental benefits and help Ireland in becoming increasingly self-sufficient with regards to fertiliser.”

Irlanti on koko lailla Suomen kokoinen. Täältä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Yara_Suomi):

Quote
Yara tuottaa Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita sekä 160 000 tonnia teollisuustuotteita vuodessa. Lannoitteista vientiin menee noin 75 % ja teollisuustuotteista noin 25 %

Nopealla laskelmalla jo siitä jää siis Suomeen n. 375 000 tonnia lannoitteita.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.23 - klo:06:24
Tämä on fosforin vähän pirullinenkin ominaisuus:

Terveiset menneiltä ajoilta nousivat pintaan: Suomenlahdella ennätysmäärä fosforia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/398bfcbb-10a2-4bb5-b1e3-a9c46133dcf2)

Että hyvät ja pahat teot asiassa tulevat esille vasta viiveellä.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.23 - klo:05:09
Tämä on huomattu tässä kirjoituksessa. Mutta on huomattu aikaisemminkin:

Lukijalta: Tienvarsilla käytetty puhdistamoiden kompostiliete aiheuttaa ravinnevalumia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/9b3d5a04-1431-46d9-ac42-367f9b356dfc)

Quote
Luiskien ruoho tuskin kykenee kasvaessaan käyttämään hyväkseen kaikkea lietemullan sisältämää fosforia, vaan osa siitä valuu tienvarsiojien kautta puroihin ja edelleen alapuolisiin vesistöihin.

Tuo on maisemointikäytön ongelma. Ja luiskat ovat tätä maisemointia. Erityisesti täällä Helsingissä luiskien ym. ruohojen ruokahalu fosforin suhteen ei pysty kilpailemaan melkoisen ihmismäärän ruokahalun (ja sen seurausten) kanssa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.23 - klo:04:00
Jaaha. YLE demokratisoi (parlamentarisoi) tämän kysymyksen:

Varsinais-Suomen ehdokkaat ovat melko yksimielisiä peltojen kipsikäsittelyn tarpeellisuudesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/74-20023768)

Mikä ettei tuostakin saisi ehdokkailla mielipide olla. Mutta sitä illuusiota ei saisi olla, että tuollainen selvästi toimenpanovaltaan kuuluva asia tulisi päättää eduskunnassa.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.23 - klo:04:12
Myös SYKE on tässä mukana:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Jätevesien ravinteet tulisi ehdottomasti saada hyötykäyttöön pelloille. Se vaatisi jätevesien haitta-aineista eroon pääsemistä ja politiikkamuutoksia. Eli se maksaisi.

SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön (https://vesitalous.fi/2022/12/syke-policy-brief-jatevesien-ravinteet-hyotykayttoon/)
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.23 - klo:11:34
Tämä on todella tärkeä projekti:

Kierrätyslannoitteet tehokkaasti ja turvallisesti käyttöön Euroopassa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kierratyslannoitteet-tehokkaasti-ja-turvallisesti-kayttoon-euroopassa)

Erityisesti fosforin ja kaliumin osalta. Sen sijaan typen osalta tässä ei ole täysin kartalla:

Quote
Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa. Esimerkiksi fosforia kaivetaan maaperästä ja typen valmistamiseen käytetään maakaasua. Näitä viljelyn ykkösravinteita on kuitenkin myös monissa maatalouden, elintarviketeollisuuden ja vedenpuhdistamoiden sivuvirroissa, kuten lannassa, lietteissä ja kasvinjätteissä.


Sillä on jo selvää, ettei jossain jo läheisessa tulevaisuudessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg31328#msg31328) typen valmistamiseen käytetä maakaasua.

Mikä on myös tärkeää: ettei tuohon projektiin millään tavoin sotketa luomuaatetta!!!
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.23 - klo:04:24
Tässä jutussa löytyy jotain lukuja siitä, paljonko pääkaupunkiseudulla ravinteista oikeasti kiertää:

Biojätteistä aletaan tehdä lannoitetta ja lisää biokaasua Espoossa, mutta paljon on kiinni ihmisten valinnoista roskapöntöillään (https://yle.fi/a/74-20032298)

Katso vaikka kaavio:

Quote
Kuinka paljon biojätteen sisältämiä aineita saadaan talteen nyt ja tulevaisuudessa?

Oikeasti eli edes teoreettisesti maatalouteen takaisin. Jutussakin oli kiinnitetty huomiota tähän (lihav. HJ):

Quote
Nykyisin yli puolet Ämmässuolle tuotavasta biojätteestä menee suoraan kompostikäsittelyyn.

Sieltä se päätyy osaksi viherrakentamisessa käytettävää multaa. Komposti ei kuitenkaan välttämättä ole paras paikka biojätteelle.

PS. Aivan, fosforista puhuttiin jutussa hyvin vähän. Mutta ravinteiden kierrätysasia on jo kaikkineen keskitetty tähän triidiin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.23 - klo:04:03
Näin voisi ja pitäisi olla:

Kierrätyslannoitteet voisivat kattaa pitkälti Euroopan fosforintarpeen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/713c07ab-b524-406e-98b0-8441abbfbb4b)

Quote
Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa.
TILAAJALLE

Mutta täysin yksinkertaista se ei ole. Eikä ennenkaikkea kiinni pelkästä halusta tehdä niin. Tarvitaan muutakin.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.23 - klo:04:21
Biokaasu, mutta myös tämä:

Biokaasulaitos säästi Ilpo Wennströmin tilan lannoitekustannuksista viime vuonna 100 000 euroa – nyt toiminta laajenee (https://yle.fi/a/74-20032363)

Quote
Biokaasulaitos jalostaa karjan lietelannasta alkuperäistä parempaa lannoitetta.

Miten? Mikä siinä on parempaa?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 05.07.23 - klo:04:10
Näissä uutisissa siitä, miten yhdyskuntajätteen ravinnekierrätys on yhä rempallaan:

Pääkaupunkiseutulaisten liian proteiinipitoinen ruokavalio rehevöittää Itämerta – kymmenesosa typestä valuu jätevedenpuhdistamojen läpi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7f34c8b7-56c6-555b-8815-5033f1f39ebd)

Raahelaisen Pekka Tiikkalan pihassa haisee niin, että ”pitää evakkoon lähteä” – pelloille tuodun viemärijätteen käsittelyssä isoja puutteita (https://yle.fi/a/74-20032289)

Kunnolla tehdyssä järjestelmässä kumpaakaan ei pääsisi tapahtumaan.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.23 - klo:05:14
Hesari on nyt voimaperäisesti huolissaan tästä:

Ministeri Mykkänen: Puolan jäte­vuoren vuoto on saatava loppumaan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009711372.html)

Quote
HS:n vesinäytteet osoittavat, että Gdanskissa sijaitseva jätekipsivuori vuotaa edelleen rehevöittävää fosforia Itämereen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mukaan Puolalta tulee vaatia toimia päästön lopettamiseksi.


Erityisenä syynä siihen tietysti se, että tuo ja samanlainen Kingiseppin tapaus saatiin selville lehden tutkivan journalismin avulla. Joka otetaan esille tuossakin:

Quote
Esimerkkeinä hän mainitsee lannoitevalmistaja Yaran Uudenkaupungin suljetun jätekipsialueen kunnostamisen sekä fosforipäästön tukkimisen Laukaanjoella Venäjällä.

Sen sijaan sen artikkeleissa ei tule esille pitkän tähtäimen ongelma: mitä tehdä, kun fosforissa tulee niukkuutta?
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 19.12.23 - klo:06:04
Niinpä Hesarin artikkelissa hahmotetaan aika hyvin ongelma. Mutta vastauksissa on selvää luomuvinoumaa! — Esille tässä triidissä, koska oikeassa vastauksessa on kyse juuri peräänkuuluttamastamme kierrätyksen tehostamisesta. Joka mitä ilmeisimmin ei onnistu ilman jotain olennaista parannusta ravinteiden olomuodon muuttamisessa.

Niin osin tässäkin:

Lannalle etsitään uusia käyttömahdollisuuksia kasvualustana – kiertotalouden kehittäminen tilatasolla kiinnostaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3c98b02c-7d7d-425b-a3d8-18d87640a89f)

Quote
Hanke on innostanut maatiloja uudenlaisiin kokeiluihin. Esimerkiksi hämäläisellä maitotilalla on valmistauduttu pilotoimaan uudenlaista laitteistoa separoidun lannan kuivajakeen hygienisointiin, kertoo tiedotteessa energia- ja kiertotalousasiantuntija Jonna Nygård ProAgriasta.

Hygienisoinnissa on tavoitteena tehdä lannan kuivajakeen käyttämisestä kuivikkeena entistä turvallisempaa. Lisäksi säädösten mukaan hygienisoitua kuivajaetta voidaan myydä esimerkiksi kuluttajille kasvualustakäyttöön


Vettä ei tuossakaan siis kuljetettaisi. Mutta syvemmälle meneviä muutoksia yhä kaivataan.

Erityisesti ravinteiden liikkeessä toisinpäin, kaupungista maalle.
Title: Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
Post by: Heikki Jokipii on 30.12.23 - klo:05:27
Vain ihan ohimennen tuli eilen esille tämä:

Kun Erja Saaranen muutti omakotitaloon, biojätteen lajittelu lakkasi – pian koko Suomi kierrättää, ja tähän se voi johtaa (https://yle.fi/a/74-20066460)

Quote
Lisäksi ravinteita sisältävää mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena ja näin vähentää Suomen riippuvuutta tuontilannoitteista.

Muutoin keskityttiin aika täysin biopolttoaineisiin.