Tuottava Maa Turvattu Luonto

Avataanpa uusi keskustelu tällä konkreettisella esimerkillä:

Vieras pirkkolaji uhkaa Suomen hyönteisiä: Punajalkainen harlekiinileppäpirkko on peto, joka lisääntyy ”hillittömän voimakkaasti” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005817638.html)

QuoteHARLEKIINILEPP�,,PIRKOT (Harmonia axyridis) ovat alunperin kotoisin Aasian itäosista. Niitä on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa.

Laji on kuitenkin osoittautunut liiankin tehokkaaksi tapaukseksi, sillä se on lisääntynyt monin paikoin räjähdysmäisesti. Sen on todettu vähentäneen alkuperäisiä leppäpirkkokantoja tai jopa syrjäyttäneen niitä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

[..]

SYKEN mukaan Länsi-Euroopassa harlekiinileppäpirkkoa alettiin käyttää laajasti biologisessa torjunnassa 1990-luvun puolivälissä. Jo vuosituhannen vaihteessa sen havaittiin levinneen luontoon. Lajin kaupallinen käyttö biologisessa torjunnassa päättyi 2000-luvun alkupuolella, mutta leviäminen jatkui.

Myös Jussi Tammisola on kertonut tästä tapauksesta esitelmässään. Ja myös muista samanlaisista, pahemmistakin.

Yleisemmällä tasolla asiaa on tutkittu tieteellisesti:

Natur i jordbrukslandskapet ett tveeggat vapen mot skadegörare (http://www.mynewsdesk.com/se/sveriges_lantbruksuniversitet__slu/pressreleases/natur-i-jordbrukslandskapet-ett-tveeggat-vapen-mot-skadegoerare-2647325)

Eli ei siinä väistämättä käy huonosti, mutta valitettavasti usein käy. Eikä kokeilun lopettaminen ole aina yhtä yksinkertaista kuin se epäonnistuneeksi havaitun torjunta-aineeen kohdalla yleensä on. Eli sen kun vain lopettaa sen käytön.

Tämäkin tuntuu hiukan itseisarvoiselta pyrkimyksestä:

Maaperän mikrobeja valjastetaan kasvinsuojeluun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.302874)

QuoteKasvinsuojelun oppeja ravistellaan tosissaan. Sen sijaan että tuholaisia ja tauteja vastaan taistellaan kemikaaleilla, ratkaisu voi löytyä pellolta ja sen mikrobeista.

Eli se olisi osaltaan sitä linjaa, että kaikki kemian välttely olisi väistämättä hyväksi.

Mutta osaan kuvitella, että tuossa voi käydä vähän samaan tapaan kuin noiden petohyönteisten käytön kanssa. Varsinkin kun jo nyt tiedetään olevan näin:

QuoteBiologiset ratkaisut vaativat paljon enemmän tietoa viljelystä ja oloista ja ratkaisujen räätälöintiä verrattuna kemiallisiin torjunta-aineisiin.

Sitten voi jälkikäteen valitella, että nyt tässä tapauksessa X ei, sorry, sitä tietoa kuitenkaan tarpeeksi ollut. Se käytetty mikrobi ei ollutkaan hyväluontoinen. Mutta eihän sitä osannut arvata.

Otsikon asia tulikin nopeasti ajankohtaiseksi EU:n suunnitelmien myötä:

EU:n suunnittelemat kasvinsuojeluaineiden kieltämiset aiheuttaisivat valtavat satomenetykset Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.329406)

Siltä tuntuu, että kieltolinja on helppo ja siksi niin houkuttava. Tämä kritiikki vaikuttaa minusta hyvin oikeutetulta:

QuoteEU:n politiikka näyttäytyy ristiriitaisena.

Kasvinsuojeluaineiden kieltäminen lisäisi maan muokkausta, mikä taas lisäisi hiilen karkaamista maasta ilmaan sekä ravinnehuuhtoumia, pohti johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agriasta.

Lisäksi EU suhtautuu kasvinjalostuksessa kielteisesti geenieditointiin, jolla voitaisiin vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Olisiko asiaa kysyttävä kansalaisilta ja kuluttajilta? No, niin no, olisi ja olisi:

QuoteSadon laatu heikkenisi väistämättä tehoaineiden kieltämisen mukana. Heikompilaatuista ruokaa voisi olla vaikea perustella kuluttajille, vaikka moni kuluttaja haluaisi kieltää torjunta-aineita.

Tämä poliitikko on kysymykseen jo reagoinut:

Keskustan EU-vaaliehdokas pelkää: Kasvinsuojeluaineiden kielto vaarantaisi suomalaisen ruuantuotannon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.330380)

Näinhän se on:

QuoteLinjauksen taustalla on huoli syöpien lisääntymisestä.

"Mitä tulee ainakin suomalaiseen ruokaan, huoli kohdentuu lähinnä niihin jotka altistuvat aineille, siis viljelijöihin, ei kuluttajiin. Suomalaista ruokaa voi syödä rauhallisin mielin, sillä ruuassa ei juurikaan ole jäämiä kasvinsuojeluaineista", Sirkiä kirjoittaa blogissaan.

Mutta luultavasti tuo pätee kaikkeen eurooppalaiseen ruokaan. Oikeutetunkin huolen kohdalla olisi mietittävä toimenpiteiden järkevyyttä. Ja vaihtoehtoja: kieltäminen ei ole suinkaan ainoa keino.

Nyt sitten mielenkiinnolla odotamme mitä muut MEP:it ja sellaisiksi pyrkivät noista suunnitelmista sanovat.

Samaa kuin edellä pelättiin tässä tieteellisessä konferenssissa UK:ssa:

FUTURE WHEAT HARVESTS VERY VULNERABLE TO DISEASE, WARN EXPERTS (https://www.rothamsted.ac.uk/news/future-wheat-harvests-very-vulnerable-disease-warn-experts)

QuoteWithin two years a virus outbreak will likely hit European yields, leading to a hike in food prices across the continent.

Kieltoihin rynnätään suin päin, ilman että olisi huolehdittu vaihtoehtoisista keinoista:

QuoteIn the absence of a disease resistant wheat variety arising from classical crop breeding methods, gene modified or gene edited crops might produce an answer �" but the growing of such crops is also currently banned in the EU.

Samaahan ihmeteltiin tuossa MT:n kirjoituksessa.

Britannia saattaa tuosta dilemmasta joten kuten selvitäkin, jos se Brexitin myötä saa geenieditoinnin nopeassa tahdissa maassa sallituksi?

Tuli tässä mieleen, kun nyt ranskalaiset ovat kaduilla (https://yle.fi/uutiset/3-10513229) mielestäni aika vähäisten (autojen) polttoaineiden hintojen korotusten takia, miten käy sitten, jos patongin hinta nousee?

Ja jos hallitusta todella voi siinä tapauksessa syyttää asiasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg12965#msg12965)?

Huolta tunnetaan ja keskustellaan täälläkin tänään:

EU:n ministerineuvostossa puhutaan maatalouspolitiikan uudistuksesta ja kasvinterveydestä (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-ministerineuvostossa-puhutaan-maatalouspolitiikan-uudistuksesta-ja-kasvinterveydesta)

QuoteNeuvosto keskustelee myös kasvinsuojelualan tämänhetkisistä haasteista. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineista on viime aikoina tehty monta kielteistä päätöstä ja arvio on, että lisää kielteisiä päätöksiä on tulossa.  Suomi on erittäin huolestunut tästä kehityksestä ja sen vaikutuksista maatalouteen ja viljelijöihin. Suomi on tehnyt paljon työtä tietoisuuden lisäämiseksi kasvinterveydestä ja tuhoojista aiheutuvista uhkista ehdottamalla tulevan kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 järjestämisestä.

Maatalousministerit ovat sitten todella keskustelleet. Annetaan Maaseudun Tulevaisuuden tästä suomeksi kertoa:

EU-ministerit huolissaan kasvinsuojeluaineiden tulevaisuudesta �" Lainsäädäntö torjunta-aineista kiristynyt (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.335823)

Tuon jutun mukaan edessä on kova vääntö asiasta, kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä tiedetään ...

QuoteEuroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA on teettänyt selvityksen, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden kieltäminen olisi Suomelle erityisen haitallista lyhyen kasvukauden takia.

... ja siltä nyt näyttäisi, että Suomi ei nyt yritä noukkia imagoirtopisteitä asiassa. Olemme sitten "puhtaita" muuten.

Marc Brazeau pohtii tätä pitkässä kirjoituksessaan:

Fighting weeds: Can we reduce, or even eliminate, herbicides by utilizing robotics and AI (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/12/fighting-weeds-can-we-reduce-or-even-eliminate-herbicide-use-through-robotics-and-ai/)

QuoteWeed control ranks among the top challenges for farmers and the biggest pest control issue. Among different classes of pesticides, herbicide use dwarfs all others including insecticide use. Nobody wants to spray herbicides, but nobody wants to see weeds sucking up all the water and nutrients intended for the crops either. While herbicides come with some environmental trade offs, there is nothing sustainable about pouring irrigation, fertilizer, fuel and other inputs into a field �" only to have them eaten up and wasted by weeds.

There are a dizzying number of projects and companies seeking to apply robotics, computer vision and artificial intelligence (or machine learning) to the task of weed control. For some, the dream is to take herbicides completely out of the equation. For others, the goal is to dramatically reduce their use. Let’s take a look at some of the technical strategies being pursued, interrogating the pros, cons, trade-offs and likelihood of success.

Eli voisiko robotiikan ja keinoälyn avulla päästä rikkakasvien torjunta-aineista eroon. Luvatusti hän siinä esittelee nykytilanteen näissä yrityksissä. Ja asian hyvät ja huonot puolet.

Jos jotain lyhyttä yhteenvetoa tuosta yrittäisi, se voisi olla se, ettei ainakaan vielä kannata heittäytyä niiden varaan ja suinpäin kieltää torjunta-aineita.

Tässä uutisessa tästä teemavuodesta ...

Juhlavuosi kasveille! (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvinterveysvuosi)

QuoteYhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on julistanut vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi (International Year of Plant Health IYPH). Teemavuoden odotetaan lisäävän yleisön ja päättäjien tietämystä terveiden kasvien merkityksestä ja kasvien suojelun tärkeydestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

... ei oikein kehdata sanoa, että torjunta-aineista on kysymys. Ne kun ovat kasveille lääkkeitä! Ehkä tästä loppukappaleesta  sen voi rivien välistä lukea:

QuoteTerveet kasvit ovat kaiken elämän, ekosysteemien toiminnan ja ruokaturvan perusta. Kasvintuhoojat ja taudit vahingoittavat viljelykasveja ja vähentävät näin ruuan saatavuutta ja kasvattavat sen kustannuksia. Kestävä kasvinsuojelu suojelee ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvintuhoojilta, vastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja tukee pyrkimyksiä nälän, aliravitsemuksen ja köyhyyden poistamiseksi.

Niin, tottakai on olemassa toinen, ehkä parempikin mahdollisuus, että kasvit jalostetaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12852#msg12852) taudeille vastustuskykyisiksi!  ;D

Uutisessa arvioidaan myös ongelman suuruusluokkaa:

QuoteTällä hetkellä vuosittain menetetään lähes 40 prosenttia kasveista kasvintuhoojien takia.  Taloudellisesti tarkasteltuna pelkästään kasvitaudit maksavat maailmantaloudelle noin 220 miljardia dollaria ja vieraslajeihin kuuluvat hyönteiset noin 70 miljardia dollaria.

Se on siis varmasti yhtä iso ongelma kuin ruoan pois heittäminen.

Mutta tässä yhteydessä ei mainita nälkäisinä nukkumaan meneviä. Tai mainittiin ne tuossa, mutta yleensä.

Mutta tästä ei voikaan vedota helposti yksilön moraaliin. On helppo antaa ohje, että älä heitä ruokaa pois. Mutta yhtä helppo ei ole antaa ohjetta tavalliselle kuluttajalle, että älä anna kasvien tuhoutua tauteihin tai älä anna hyönteisten niitä syödä.

Mutta hauska olisi nähdä, jos asiaan ehkä palkattavat mainostoimistot tai ajatuspajat edes yrittäisivät. Ja saimme nähdä yleisökampanjan, jonka sanoma olisi suurin piirtein: sinä syntinen, kuinka sinä kehtaat vastustaa ihania torjunta-aineita!

Eikö muuten pitäisi puhua siitäkin, mikä on kasvintuhoojien hiilijalanjälki?

Näin luvataan ...

QuoteYksi vuoden 2020 eri puolilla maailmaa järjestettävistä tuhansista tapahtumista on Kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi. Ministeriö aikoo myös järjestää lukuisia tapahtumia Suomessa ja on tarjoutunut isännöimään Kansainvälistä kasviterveyskonferenssia.

... mutta Suomen tapahtumille ei ole vielä aikataulua. No, vuosi on vielä siihen aikaa.

Toisessa keskustelussamme ja YLE:n uutisessa (https://yle.fi/uutiset/3-10702830) tuli esiin tämä tämä linjaus, esiteltynä viisaana yleislinjana:

QuoteEU haluaa vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä
[...]
Tukesin Lotta Kailan mielestä kaikki resurssit pitäisi nyt käyttää vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.

�" Koko EU:n tavoitteena on vähentää riippuvuutta kasvinsuojeluaineista. Tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia menetelmiä. Ei vain glyfosaatille, vaan kaikille kasvinsuojeluaineille, Kaila sanoo.

Mutta onko tuossa oikeasti viisautta? Onko järkevää pyrkiä fanaattisesti eroon kasvinsuojeluaineista, ja varsinkaan käyttää siihen "kaikki resurssit"? Jos siinä kasvinsuojeluaineiden käytössä ei ole osoitettu konkreettisia haittoja?

Vai itse asiassa pöhköä "metodivihreyttä"? Joka idea nyt näyttää kyllä lumonneen eräät johtavat poliitikot EU:ssa, kuten Macronin. Mutta kuten amerikkalaiset sanovat: jos se/jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä.

Ei ole sanottua, että tuolla jotain konkreettista hyvää yleisesti saavutettaisiin. Mutta jo uutisessa tuli yksi esimerkki asiasta, josta tuolla linjalla jouduttaisiin luopumaan: suorakylvö. Pureskelematta tuota ei pidä niellä.

Tästä MT:n uutisesta ...

Ilman kasvinsuojelua ohran ja vehnän nykyaloilta katoaisi satomenetyksien takia 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia
Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.402451)

.. on valitettavasti saatavissa vain nuo otsikon luvut.

***

Glyfosaatin vältelyllekin oli näissä maissa laskettu hinta:

Without glyphosate, farmers in seven countries face $1.4-$1.9 billion increase in weed control costs, study finds (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/28/without-glyphosate-farmers-in-seven-countries-face-1-4-1-9-billion-increase-in-weed-control-costs-study-finds/)

Tuo MT:m uutinen kertoi varmaan tästä:

Kasvinterveys varmistaa hyvän sadon ja ravinteiden tehokkaan käytön (https://www.luke.fi/uutiset/kasvinterveys-varmistaa-hyvan-sadon-ja-ravinteiden-tehokkaan-kayton/)

QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) TerveKasvi (Terve satokasvi �" parempi ravinteiden hyödyntäminen) -hankkeessa selvitettiin viljelykasvien käyttämien ravinteiden ja kasvinterveyden välisiä vuorovaikutuksia. Niiden huomioiminen tukee nykyistä kannattavampaa ja ympäristölle riskittömämpää tuotantoa.

Hankkeessa arvioitiin rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutusta viljakasvien satoon sekä pellolta sadon mukana poistuviin ravinnemääriin. Koeaineistot olivat jopa 1960-luvulta alkaen.

�" Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta. Jos ohran ja vehnän tuotannossa ei tehtäisi mitään kasvinsuojelutoimenpiteitä, nykyisillä viljelyhehtaareilla ravinnetappiot olisivat jopa 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia vuodessa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja erikoistutkija Marja Jalli.

Toki tuota voidaan yrittää muutoinkin kuin torjunta-aineilla. Mutta niillä tuo tehokkaasti ja tulokselliseti tehdään. Eikä se ole huono juttu.

Tässä Newsweekin artikkelissa on kuvattu se, mitä torjunta-aineettomuus tarkoittaa kehitysmaissa:

MONSANTO, ROUNDUP AND CANCER: CUTTING CHEMICALS FROM AGRICULTURE IS A COST WE CAN’T YET AFFORD | OPINION (https://www.newsweek.com/monsanto-cancer-chemicals-agriculture-needed-1378101)

QuoteThe Importance of Farm Chemicals

As any farmer or home gardener knows, weeds are obstinate. They germinate earlier, grow faster, and produce far more seeds than seeded crops, making weed control essential for successful farming. Evolution has ensured that weeds know how to thrive and to ensure a successful next generation. For example, palmer amaranth, a particularly noxious weed in the southern U.S., produces one million seeds per plant. Kochia, a common weed in Western Canada is capable of producing 25,000 seeds per plant.

By comparison, a good yielding variety of wheat typically produces 25-30 kernels per plant, with 40 kernels being exceptional. With weeds producing 1,000 to 25,000 times more seeds than a crop plant, it doesn’t take long for poor weed control practices to become a big problem for farmers.

Inadequate weed control lowers crop yields in all production situations. African studies show the devastating effects on crop yields of uncontrolled or sub-optimally controlled weeds ( Joubert 2000; Kwiligwa et al. 1994; Atera 2012). Poor weed control is the single biggest contributor to low corn yields for African smallholder farmers. Female hand-weeding is a common practice in developing nations, and the number of times it is necessary to weed following planting has been identified as the principal limiting factor to the size of African farms. Yield losses of 20-80 percent are common in parts of sub-Saharan Africa when proper weed control practices are not followed.

Ja tuleehan se kertoneeksi, millä tavalla tuo huono tilanne voitaisiin kaikkein tehokkaimmin muuttaa:

QuoteUnlike modern agriculture in developed nations, much of the agriculture of developing countries lacks the technologies and access to practices necessary for weed control. Fortunately, herbicide-tolerant, genetically engineered (GE) crops are slowly being introduced, offering producers access to effective and efficient means to control weeds. Research on three seasons of small-landholder adopters of GE crops in South Africa found that female farmers growing herbicide-tolerant GE corn spent 10-12 fewer days per season in the field doing arduous weed-pulling and hoeing than counterparts who planted conventional corn. With two crop seasons per year, these female farmers saved three weeks of field labor, a benefit which they reported allowed them to have larger vegetable gardens and to spend more time with their children.

Tämä ei liity viljelyyn, mutta tästä on varoiteltu ennenkin (mm. Jussi Tammisola eräässä kirjoituksessaan):

Avoiding fruits and vegetables because of pesticides is bad for your health, dietitian warns (https://geneticliteracyproject.org/2019/04/04/avoiding-fruits-and-vegetables-because-of-pesticides-is-bad-for-your-health-dietitian-warns/)

Eli jos kansalaiset, kuluttajat kyllin hysterisoituvat pienistä torjunta-ainejäärmistä, he ryhtyvät välttelemään kokonaan terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia. Näitä laskelmia täytyisi yhä uudelleen tuoda esille - jos ne jotain auttavat luomuväen varoittelun ja epäluulon lietsonnan paineessa:

QuoteIf you go to this calculator (https://www.safefruitsandveggies.com/pesticide-calculator), you’ll find that an average woman would need to consume 454 servings of strawberries a day to be at a slight risk of negative health outcomes.

Perunoista sain itselleni tuloksen 5141 "servings" päivässä. Mitä määrää se sitten tarkoittaakin. Mutta jo yksittäisinä perunoina tuo määrä olisi tietysti minulle täysin ylivoimainen. En pystyisi syömällä saamaan vaarallisen paljon torjunta-aineita, vaikka siihen jopa pyrkisin!

Tuollainen tai vastaava kalkulaattori olisi hyvä saada myös suomeksi, ja Suomessa käytetyillä mittayksiköillä ja Suomen tutkimustuloksiin pohjautuen. Evira eli nykyinen Ruokavirasto, siinä teille (valistus)tehtävä!

Sensijaan, että Evira (Ruokavirasto) vastaisi vain kiltisti kysymykseen, mitä olisi tehtävä, jos haluaa välttää torjunta-ainejäämiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=10).

Purdue kritisoi myös*) Vietnamin päätöksiä:

U.S. criticizes Vietnam ban of glyphosate herbicide imports (https://www.cnbc.com/2019/04/11/reuters-america-u-s-criticizes-vietnam-ban-of-glyphosate-herbicide-imports.html)

QuotePerdue said the U.S. government had shared scientific studies with Vietnam concluding that glyphosate is unlikely to pose a carcinogenic hazard to humans.

“As Ive often said, if were going to feed 10 billion people by 2050, farmers worldwide need all the tools and technologies at our disposal,” he said.

“In addition to the immediate effect of slowing the development of Vietnamese agricultural production, theres the very real risk that Vietnams farmers will turn to unregulated, illegal chemical products in place of glyphosate, Perdue said.

Glyfosaatista tuossa puhuu, mutta tuo on totta yleisemminkin.

_________

*) myös, koska oli juuri osoittanut sanansa EU:lle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg13963#msg13963)

Tämän jutun mukaan ...

‘Green wave’: Environmentalist gains in EU elections could cut farmer access to key pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2019/05/29/green-wave-environmentalist-gains-in-eu-elections-could-cut-farmer-access-to-key-pesticides/)

... eurovaalien tulos on uhka järkevälle torjunta-aineiden säätelylle. Ja voi korvautua ideologisella päämäärän asettelulla, tähän tapaan:

QuoteDuring the election campaign, the Green Party in the UK pledged to fight for a 50 per cent EU-wide reduction in the volume of pesticides used to grow fruit and vegetables by 2022.

Sillä sellainenhan tuollainen mekaaninen määrällinen tavoite on. Se voi kuulostaa hyvältä, ja ilmeisesti kuulostaa muidenkin kuin Vihreiden korvissa (mm. Ranskan Macronin ja hänen puolueensa), mutta ei ole sitä. Se on aivan eri pyrkimys, kuin halu vähentää torjunta-aineiden todellisia, osoitettuja haittoja.

Tässäkin tapauksessa ...

Oliiviviljelmillä leviää salaperäinen tappaja (https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Oliiviviljelmill%C3%A4-levi%C3%A4%C3%A4-salaper%C3%A4inen-tappaja/640053)

.. on vääntöä siitä, mitä keinoja tässä epätoivoisessa taistelussa saa käyttää:

QuoteLisäksi strategiaan kuuluu torjunta-aineiden sijaan maaperän kyntämistä ja muita luontoystävällisiä tapoja. Voi vain toivoa, että se riittää pelastamaan jäljellä olevat puuvanhukset.

Eipä silti, pahalta näyttää, onnistutaanko millään keinoilla:

EFSA: No cure for olive plants pest, the whole EU is at risk (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/efsa-no-cure-for-olive-plants-pest-the-whole-eu-is-at-risk/)

Kirjoitus ei oikein selvästi kerro, mitä nämä toimenpiteet ovat:

QuoteHowever, the computer simulations also illustrated the effectiveness of the emergency phytosanitary control measures, if put in place correctly and applied in time.

It is possible to limit the spread or even locally eradicate the pest with control measures like the timely removal of plants in the infected areas or efficient vector control.

"Vector control" viittaa siihen, että jotain tehtäisiin tautia levittävälle perhoslajille, sylkikaskaalle. Ilmaisu on ilmeisesti siistimpi tapa sanoa, että niitä pitäisi runsaasti tappaa. Etteivät puut kuole.

Hesari otti tänään esille tämän

Suomella on paljon annettavaa muovin ympäristövaikutusten vähentämisessä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006138085.html)

Maksumuurin takana oleva kirjoitus keskittyi pääosin pakkauksiin. Se ei maininnut tätä ilmiötä:

Organic Farming Has A Plastic Problem. One Solution Is Controversial (https://www.npr.org/sections/thesalt/2019/06/07/729783773/organic-farming-has-a-plastic-problem-one-solution-is-controversial?t=1560222127460)

Tuota muoviniksiähän käytetään luomuviljelyssä juuri siksi, ettei torjunta-aineita saa käyttää. Suomessakin.  Lisäongelma on se, ettei ehdotettu ratkaisu tuohon, biohajoavan muovin käyttö, ole saanut luomujärjestöjen, ei ilmeisesti myöskään IFOAM:in, kansainvälisen luomuliiton, hyväksyntää.

Vaihtoehtoiset (nyt olemassa olevat) materiaalit tuohon tarkoitukseen ovat työläitä, ja nostavat siten osaltaan luomutuotteiden jo valmiiksi korkeaa hintaa.

En mitenkään pelottele enkä nyt tässä tapauksessa yritäkään maalailla uhkakuvia:

Mansikanviljelijät tilaavat petopunkkeja postimyynnistä �" niitä levitetään tänäkin kesänä miljoonittain viljelmille torjumaan tuholaisia (https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://yle.fi/uutiset/3-10868916&ved=2ahUKEwihuLjPq7TjAhUz4aYKHRwMCRgQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw2ifIgbEmDYuZS_5diAQTfr)

Toteanpahan vain, että tällaisten niksien soveltamisessa on silloin tällöin tapahtunut vahinkoja. Jotka yleensä liityvät siihen, että epäkelvoksi havaittua, muualta tuotua petohyönteistä on sitten jälkeenpäin hyvin vaikeaa hävittää luonnosta. Tuossa luvataan, että meillä sen asian hoitaa joka tapauksessa talvi.

Tämä artikkeli ("Vieraskynä") Hesarissa tänään ...

Kasvinsuojeluun tarvitaan uusia keinoja (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006281871.html)

... kuvaa oikeastaan aluksi hyvin otsikkomme mukaisia haittoja. Mutta tavoitteena tässä projektissa ovat selvästikin jotkin muut keinot. Miksi? Ei niinkään havaittujen torjunta-aineiden haittojen takia, vaan:

QuoteSamanaikaisesti eurooppalaiset kuluttajat ovat entistä vaativampia elintarvikkeiden jäämien ja ympäristön altistumisen vähentämisessä, mikä näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvuna.

Kuluttajien valistaminen asiassa ei selvästikään ole ajateltavissa. Vaan tuohon alistutaan, ja ryhdytään etsimään vaihtoehtoja ilman torjunta-aineita, turvallisiakaan.

Epäilenpä*), ettei tässäkään ajateltu moderneimpia vaihtoehtoja:

QuoteIso rooli ruoantuotannossamme on kasvinjalostuksella. Tavoitteena on lajikkeiden sopeutuminen muuttuviin ilmasto-oloihin ja parempi kestävyys kasvintuhoojia vastaan. Kilpailukykyinen eurooppalainen kasvinjalostus tarvitsee toimiakseen myös kilpailukykyistä teknologiaa.

Vaan tiedä häntä. Pian me saamme ehkä lisätietoja ko. projektista:

QuoteEurooppalaiset tutkimuslaitokset valmistelevat yhteistä aloitetta pitkän aikavälin tutkimusohjelmaksi. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta kemiallisesta kasvinsuojelusta. Samalla halutaan lisätä eurooppalaista ruoantuotantoa, jolloin ekologinen jalanjälkemme Euroopan ulkopuolella pienenee. Tutkimusaloite esitellään sidosryhmille tänään keskiviikkona Helsingissä.

Voihan tuo liittyä vaikka tähän kannanottoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg14602#msg14602). Siinäkin oli mukana iso joukko eurooppalaisia tutkimuslaitoksia.


_____

*) ehkäpä toisen kirjoittajan taustaorganisaatio (Luomuinstituutti) panee noin epäilemään

Hesarissa tänään pitkä juttu:

Oliivipuiden loppu

(https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006283279.html)

QuoteTuhoisa kasvitauti tappoi puolet 60 miljoonasta oliivipuusta Italian Apuliassa. Katastrofi tuntuu jopa iholla, koska kato altisti nurmet auringolle ja koko seutu kuivui karrelle.

Nyt minun tiedossani ei ole, että tuota tautia ja/tai sitä levittävää hyönteisiä vastaan olisi keksitty tehokasta torjuntakeinoa. Mutta torjunta-aineita siinä työssä ei pidä välttää, jos sellainen tuohon tarkoitukseen löydetään.

Sellainenkin mahdollisuus tuossa häämöttää, että geenieditoinnista voisi löytyä se keino. Puissa on nimittäin eri alueilla havaittu erilaista vastustuskykyä tautiin, jutun mukaan. Eli se voisi olla jotain tällaista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg9300#msg9300), mutta oliivipuille ja tuohon tautiin.

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Liisa Pietolan twiitin 8. marrask.

QuoteKasvava terve kasvi sitoo ravinteet:
TerveKasvi
@LukeFinland
"Jos ohran ja vehnän
tuotannossa ei tehtäisi mitään
kasvinsuojelutoimenpiteitä,
nykyisillä viljelyaloilla
ravinnetappiot olisivat
pelloillamme jopa 14 milj. kg typpeä ja 2,8 milj.
fosforia.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/54487

Siellä se oli laskettu:

Thailand glyphosate ban could boost weed-control costs by $268 million, pesticide trade group says (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/22/thailand-glyphosate-ban-could-boost-weed-control-costs-by-268-million-pesticide-trade-group-says/)

Tosin tavallaan vasta jälkeenpäin, liian myöhään: päätös glyfosaatin kieltämisestä on jo tehty. Tuossa ehdotetaankin vain, että sen toimeenpanoa pitäisi lykätä.

Ruotsissa kerrotaan nyt tällaisesta "uudesta" ötökästä:

Jordbruksverket skärper span på skadegörare (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/jordbruksverket-skarper-span-pa-skadegorare/)

QuoteKornflugan har under senare år varit problematisk i dansk vårveteodling. Men att den orsakar skador i Sverige är ett nytt fenomen. I fjol upptäcktes större angrepp i vårvete i södra Sverige.

Kemiallisin menetelmin sitä vastaan voidaan taistella. Luomuviljelyä ei artikkelissa mainita.

Nyt poikkeuksellisesti suositamme seuraavaa luomutorjuntamenetelmää: sormet ristiin, ettei tuo ötökkä, uusine tuokailutapoineen, leviä Suomeen.  8)

Vaikeuksia ja myös suuttumusta Ranskassa, torjunta-aineista vapaiden alueiden takia. Viinitarhat ovat usein asutuksen lähellä, siksi tämä:

French vineyards fear losing land to new pesticide-free zones (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/french-vineyards-fear-losing-land-to-new-pesticide-free-zones/)

Vaikeuksia myös luomuviljelijöille:

QuoteAnd the room for manoeuvre remains limited for France’s vineyards because the costs of occasional copper treatment to combat mildew in organic farming cannot always be covered. This is a problem, given that the biocontrol solutions, the only ones that remain outside the scope of the newly-implemented no-treatment zones (ZNT), have not yet been perfected.

Kuparisulfaatista on kyse. Sekin lasketaan näissä rajoituksissa mukaan.  Vaikka yleensä EU:ssa siihen suhtaudutaan armeliaasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12890;topicseen#msg12890).

***

Glyfosaatin menettämisestä olisi huonot seuraukset USA:ssa:

Losing glyphosate herbicides would be ‘major blow’ to sustainable farming, weed scientist argues (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/10/losing-glyphosate-herbicides-would-be-major-blow-to-sustainable-farming-weed-scientist-argues/)

Valitettavasti meiilä ei ole pääsyä yksityikohtaisempaan tekstiin.

Näin on tässä nyt tehty:

Heinäsirkoista Itä-Afrikan uusin vitsaus �" Neliökilometrillä 150 miljoonaa sormenmittaista hyönteistä (https://yle.fi/uutiset/3-11164097)

QuoteKeniassa ja Etiopiassa viranomaiset ovat aloittaneet heinäsirkkojen myrkyttämisen lentokoneista käsin. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ainakaan vielä olleet riittäviä.

Vaihtoehtoisia, myrkyttömiä luomumenetelmiä on "tutkittu":

QuoteUutistoimistot kertovat, kuinka epätoivoiset maanviljelijät ovat yrittäneet karkottaa lähestyviä parvia huutamalla, soittamalla autojen torvia ja ampumalla ilmaan. Näillä keinoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta heinäsirkkoihin.

Maaseudun Tulevaisuus:

Jopa kolmannes maailman sadosta menetetään kasvintuhoojien takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.911111)

QuoteKansainvälinen kasvinterveysvuosi käynnistyi Suomessa tänään.

Kuluttaja tulee harvoin miettineeksi, miten kasvitaudit ja tuholaiset vaikuttavat maailman ruokaturvaan.

"Maailmanlaajuisesti ajatellen kasvitaudeista aiheutuu vuosittain noin 200 miljardin euron kulut", erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. "Kasvintuhoojien takia menetetään 20�"40 prosenttia sadosta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa nälänhätää.”

Haluatko jatkaa lukemista?

Asiassa on tietysti joitakin muitakin keinoja. Mutta torjunta-aineet ovat siinä hyvin keskeisiä. Ja tehokkaita. Kuten tuohon uutiseen kuvan valinnut toimittajakin on ymmärtänyt.

Voidaan kysyä, miten tuon teemavuoden kanssa sopii yhteen nyt EU-parlamentissa esiin nostettu mekaaninen ja yksioikoinen tavoite kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisesta puoleen unionin alueella. Josta on siellä esitetty sellainenkin versio, että aineiden käyttö pitäisi kokonaan lopettaa vuoteen 2035 mennessä.

Myös saksalaiset maanviljelijät ovat selvästi tietoisia asiasta:

Tractors block German roads as farmers ‘vent frustration’ over pesticide and other agriculture regulations (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/21/tractors-block-german-roads-as-farmers-vent-frustration-over-pesticide-and-other-agriculture-regulations/)

Kun taas eräät muut saksalaiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=7.msg16133#msg16133) eivät selvästikään ole.

Mutta Ranskalle tämä tavoite näyttää itseisarvoiselta:

France bets on development of biocontrol to solve pesticide problem (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/france-bets-on-development-of-biocontrol-to-solve-pesticide-problem/)

Tämä voi osittain onnistua, mutta luomuaate tässä "haisee":

QuoteThe crop protection technique known as biocontrol makes use of natural mechanisms, such as predator insects that target parasites and fungus-killing bacteria, as well as substances derived from natural plants, animals or minerals such as sulphur.

Sillä selventäen: välteltävä asia ovat siis synteettiset aineet. Jos aine kelpaa luomuun, kelpaa se myös Ranskalle. Kuten varmastikin kuparisulfaattikin.

Pyrkimys yksinkertaisesti vain kieltää on levinnyt myös Keniaan. Mutta siellä seuraukset saattaisivat olla välittömiä ja hyvin pahoja:

Viewpoint: Effort to ban 262 pesticides in Kenya threatens nation’s ability to stop locust swarms from devouring crops (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/24/viewpoint-effort-to-ban-262-pesticides-in-kenya-threatens-nations-ability-to-stop-locust-swarms-from-devouring-crops/)

Kieltolistalla on nimittäin aineita, joilla yritetään taistella nykyistä heinäsirkkojen invaasiota vastaan. Vaihtoehtoisia keinoja niille ei käytännössä ole (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg16111#msg16115). Tähänkin kieltopyrkimykseen on ilmeisesti vaikuttanut Euroopasta tullut vaikutus:

QuoteThe ingredient isn’t unsafe. It’s recommended by the UN body, its approved in the US, Australia, many other nations. But the NGOs have tried to get it banned on the back of a change in law in Europe. Yet, instead of proposing a bill that Kenya move to Europe’s new zero risk hazard assessment for pesticides, they have just gone to the parliamentary health committee and said Europe hasn’t approved these pesticides under its new regime, so we must ban them.

Myöskin aine, jolla on menestyksellisesti taisteltu "armeijamatoa" vastaan, on kieltolistalla. Tässä vielä linkki laajempaan artikkeliin:

Partisan NGOs can ruin agriculture sector (https://www.businessdailyafrica.com/analysis/ideas/Partisan-NGOs-can-ruin-agriculture-sector/4259414-5426798-11cf5gnz/)

***

Heinäsirkkainvaasion aiheuttama hätätila alueella on noteerattu täälläkin:

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa �" ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja (https://www.maailma.net/uutiset/satojen-miljoonien-kulkusirkkojen-parvet-tuhoavat-satoa-ita-afrikassa-tyontekijamme)

Ei voi tietysti vaatia, että tuollaisessa uutisessa kerrottaisiin kaikesta. Mutta tietyllä tavalla kuitenkin pistää silmään, että tuossa taistellaan sitten seurauksia vastaan, eli nälkää vastaan, heinäsirkkojen vierailun jälkeen. Mutta itse vierailu on jotain, joka on yhtä vastustamatonta kuin joskus Raamatun aikoina. No, ehkä em. keinot on tässä sanottu rivien välissä:

Quote”Viranomaiset ovat aloittaneet kontrollitoimet, mutta tilanteen kiireellisyys ja laajuus huomioiden kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan lisärahoitusta”, FAO:n pääjohtaja Qu Donguy sanoi tiedotteessa tällä viikolla.

Tässä on reippaampi väite ja teoria heinäsirkkaongelman taustatekijöistä:

The Radical Greens’ Role In Africa’s Locusts Crisis (https://www.thegwpf.com/the-greens-role-in-africas-locusts-crisis/)

QuoteOver the last decade, development organizations and activist NGOs have increasingly pushed organic-style agriculture on the poorest nations, making assistance dependent on a highly politicized version of “agro-ecology” that arbitrarily limits pesticides, bans advanced hybrid crops and genetically modified organisms (GMOs), and extols the virtues of “peasant” farming. The result is that Africa has been left virtually defenseless against successive natural assaults to the continent’s ability to feed itself.

The locusts arrive on top of Africa’s on-going struggle with the Fall Army Worm (FAW), which has already spread to some 44 countries. It feeds on a range of plants, but prefers corn, the staple food for most Africans, and has reduced yields by 50% in many regions.

Ihan juuri heinäsirkkojen torjunnasta:

QuoteThe UN’s Food and Agriculture Organization (FAO) calls the threat “unprecedented,” but attempts at aerial spraying have been too little, too late �" largely because of FAO’s own politically-driven agenda to limit pesticides �" and experts fear Africa may once again be tilting toward widespread famine.

As poor farmers futilely shoo the voracious insects away with sticks, this modern plague highlights the urgent need for pesticides to protect crops and save lives. It also casts into stark relief the tragic consequences of UN, European and environmentalist campaigns to deny these life-saving chemicals to developing nations.

[...]

The FAO, while discouraging pesticides and GMOs, advises farmers to pick off the insects (http://www.fao.org/3/x5672e/x5672e07.htm#hand%20picking%20of%20pests) one by one and crush them with their hands.

Eli ei saa siis myöskään FAO pisteitä määrätietoisesta politiikassa asiassa. Sekin on antanut periksi rikkaan maailman vihreille asiassa �" mitä puoluetta nämä sitten edustavatkin!

Heinäsirkkojen ja "armeijamadon" välillä taitaa olla vain aikaero: heinäsirkkaparvi syö hehtaarin maissisadon minuuteissa, armeijamatoparvi ehkä noin tunnissa.

Hesari tänään kertoi tämän tämän vitsauksen syistä:

Somalia julisti hätätilan heinäsirkkojen takia: peltoja tuhoavien sirkkojen määrä voi vielä jopa 500-kertaistua (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006394389.html)

QuoteAsiantuntijat uskovat, että poikkeuksellisen suuret sirkkaparvet johtuvat sään ääri-ilmiöistä, joiden yleistyminen on puolestaan yhdistetty ilmastonmuutokseen.

Vielä senkin, että tämä jotain maksaa:

QuoteSOMALIAN hallitus kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että kansallisen hätätilan tarkoitus on mahdollistaa entistä laajemmat toimet ja kerätä varoja tuholaisten torjumiseksi, jotta sirkat eivät syö kaikkea ennen kuin sadonkorjuuaika koittaa huhtikuussa.

Mutta ei taipunut kertomaan, minkälaisia toimia nuo ovat. Koska silloin se olisi ollut pakotettu kertomaan lukijoilleen, että kemiasta, jopa myrkyistä on maailman ruokaturvan kannalta ratkaisevaa hyötyä. Että Somaliaan tarvittaisiin nyt äkkiä hätäapuna niitä myrkkyjä. Ja lentokoneita tai drooneja niiden levittämiseen.

Järkeilemällä päädyin hyvin oikeisiin johtopäätöksiin. Tästä saksankielisestä raportista saamme nämä tiedot heinäsirkkatilanteesta:

Kaum Mittel gegen Heuschreckenplage (https://orf.at/stories/3153036/?fbclid=IwAR0JopKCEztF7aWjSLIe8hQ8F_J4ImWYQ0gf3i6yE8JXgOxk9Yige9oo5d8)

QuoteHunderte Millionen Heuschrecken ziehen ihre verheerende Spur quer durch Ostafrika. Ein Ende ist nicht in Sicht: Die Mittel für die Bekämpfung der Heuschreckenplage sind in Ländern wie Somalia, Kenia und �,,thiopien äußerst knapp. So sind laut der Nachrichtenagentur AP in ganz Kenia gerade einmal fünf Kleinflugzeuge mit Sprühmittel gegen die Heuschrecken im Einsatz.

Die einzige effektive Maßnahme gegen die Heuschrecken ist aus Sicht der Experten das großflächige Sprühen von Pestiziden aus der Luft. Auch in anderen betroffenen Länder soll es laut Medienberichten nicht besser als in Kenia aussehen.

Eli ainoa tehokas keino noita ötököitä vastaan on torjunta-aineiden ruiskuttaminen ilmasta. Kenialla on tarkoitusta varten vain viisi lentokonetta. Eikä muiden uhanalaisten maiden tilanne ole sen parempi.

Nyt tuon kertoi myös YLE:

Kenian suunnattomat heinäsirkkaparvet jatkavat kasvuaan �" Kesään mennessä viljelysmaata tuhoavia sirkkoja voi olla 400 kertaa enemmän (https://yle.fi/uutiset/3-11197418)

QuoteKenia yrittää nyt ruiskuttaa hyönteismyrkkyä ilmasta, mutta koko maassa on vain muutama torjunta-aineiden levittämiseen soveltuva lentokone.

Myrkytystä hankaloittaa myös se, että olosuhteiden pitää olla kohdallaan. Jos sataa tai tuulee liikaa, ei voi ruiskuttaa. Jos sirkat ovat asutuksen lähellä, ei voi levittää liikaa myrkkyä.

Mieleen ei tuossa kuitenkaan tule, että Keniaa voisi ehkä tuossa lentokoneiden puutteessa auttaa.

Miten niitä heinäsiskkoja sitten voisi kontrolloida eli vastustaa? Tässä vähän vanhempi (2015) yhteenveto asiasta:

How can we control locust swarms? (https://www.weforum.org/agenda/2015/11/how-can-we-control-locust-swarms/)

Siinäkin myönnetään, että torjunta-aineet (ja lentokoneet) ovat nykyisin tehokkain ja käytetyin keino. Mutta muitakin keinoja siinä "maistellaan".

Kuitenkin voi sanoa, että kaikki muut, jännittävätkin, mainitut keinot ovat sellaisia, ettei niistä ole enää apua kun vahinko on jo tapahtunut. Kun parvet ovat liikkeellä.

Se ei ole kyllä kaikin puolin hyvä keino (lainaus edellisen puheenvuoron linkistä):

QuoteSirkat ovat periaatteessa hyvä proteiininlähde, mutta Keniassa ei ole perinteisesti juurikaan syöty sirkkoja. Ihmisten voi olla vaikea totutella siihen. Myös eläimille, kuten kanoille, sirkkojen syöttäminen on mahdotonta, jos sirkat ovat kuolleet myrkkyruiskutuksen seurauksena.

Voisi kuvitella, että tuohon keksittäisiin jotakin. Mutta kuten muussa yhteydessä on tullut esille, tiedemiehiä on erittäin vaikea määrätä keksimään.

Tässä esitetään ja perustellaan uudelleen (vrt. edellä 29.01.20) tuo syyte, että Euroopassa on syyllisiä siihen, että Afrikan heinäsirkkakriisi on niin paha kuin se nyt on:

Europe’s anti-science plague descends on Africa (https://www.europeanscientist.com/en/features/europes-anti-science-plague-descends-on-africa/)

QuoteYet, instead of rallying around African nations in this time of great peril, more EU-funded NGOs have descended on the Kenyan parliament to demand that the government disarm itself in the battle against locusts. They want the Kenyan government to outlaw the pesticides used to fight locusts, the only effective tool that can stop these insects, and prevent the crisis from spiraling out of control.

Myös tämän toisen keinon käytössä, toista tuholaista vastaan, on sama juttu:

QuoteAfrica’s agricultural community is still reeling from the incursion of another malignant pest, the Fall Army Worm, which in one year deprived Kenyan maize (corn) farmers of 70 percent of their crop. This voracious larval moth is kept in check in the Americas �" where it is native �" by pesticides and genetically modified Bt crops.

But, here too, the NGO activists are trying to dictate policies that will allow the insect plagues to continue, unchecked.

NGOs led by Route to Food �" which opposes GMOs �" is now pushing a proposal in Kenya to ban more than 200 pesticides �" including those used against desert locusts and the Fall Army Worm.  Route to Food was created in Africa in 2016 using taxpayer funds from the German Green Party’s Heinrich Boll Foundation.

This organization is advancing all the ideas currently fashionable in Europe, such as organic food mandates and opposition to modern crop technologies in the name of “agroecology.” Europeans can afford to pay the large surcharge to grow food with inefficient, organic methods. That’s not an option in Africa.

Sitten artikkeli esittelee, millaisella organisaatiolla ja millaisella rahoituksella tuota luomumallia kuitenkin Afrikalle tyrkytetään.

Tällaisia sopimuksia sitä vaan tehdään:

Eurooppalaiset tutkimuslaitokset sopivat tutkimuksen tiekartasta kemiallisista kasvinsuojeluaineista luopumiseksi (https://www.luke.fi/uutinen/eurooppalaiset-tutkimuslaitokset-sopivat-tutkimuksen-tiekartasta-kemiallisista-kasvinsuojeluaineista-luopumiseksi/)

Mutta siinä eivät ole taustalla kasvinsuojeluaineiden havaitut haitat, vaan tämä ideologia:

QuoteKemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen on myös osa EU:n tuoretta ”Pellolta pöytään” -strategiaa, jolla halutaan vähentää maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia muun muassa luomuviljelyn osuutta kasvattamalla.

�" Maatalouden muutoksen laajamittainen omaksuminen vie aikaa, eikä se tapahdu ilman poliittista ohjausta. Maatalouden tutkimusresurssien pitkäjänteinen suuntaaminen tutkimusohjelmiin, jotka tuottavat tietoa luonnonmukaisten ja agroekologisten viljelymenetelmien kehittämiseen sekä viljelijöiden neuvontaan ja koulutukseen auttaa lisäämään ruoantuotannon kokonaiskestävyyttä, aloitteen valmistelussa mukana ollut Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö Sari Autio Lukesta sanoo.

Luomuaaate paistaa koko uutisen läpi.

Ennen kuin tuollaisia sopimuksia tehdään, täytyisi tarkastella myös avoimesti ja kokonaisvaltaisesti myös otsikkomme kysymystä.  Mutta niin ei ole tehty.  Tämä kysymys on nyt vankasti politisoitu, ja siten, että järjen äänen on vaikea päästä kuuluviin.

Ranska kipuilee jo asian kanssa:

As France phases out common pesticides, regulator says farmers still need crop chemicals to control new plant diseases (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/25/as-france-phases-out-common-pesticides-regulator-says-farmers-still-need-crop-chemicals-to-control-new-plant-diseases/)

Ja tuo edellä mainittu projekti tähtää siihen, että kohta koko Eurooppa kipuilee.  Mutta on kyllä ääniä, jotka vaativat asiaan realismia asiaan, komissiossakin:

Commission wants ‘realistic targets’ for pesticide, fertilisers cuts- Kyriakides (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-wants-realistic-targets-for-pesticide-fertilisers-cuts-kyriakides/)

Kertoo vielä kerran meille IPS/Kansan Uutiset:

Sirkat peittävät pian Itä-Afrikan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4221590-sirkat-peittavat-pian-ita-afrikan)

Mutta eipähän kerro mitään siitä, mitä ongelmalle voisi tehdä. Englanninkielinen versio sentään kertoo.

Näkemys, perusteluineen:

Viewpoint: Proposed EU fungicide ban would sabotage efforts to curb global food contamination (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/03/viewpoint-proposed-eu-fungicide-ban-would-sabotage-efforts-to-curb-global-food-contamination/)

QuoteThat’s bad enough, but the EU is making the problem far worse than it would otherwise be by sabotaging efforts to address the problem head-on. Modern technology has a simple answer to mold: fungicide. One particular class of fungicides, known as Succinate Dehydrogenase Inhibitors (SDHI), have proved effective in wiping out mold for decades.

But a group of activist scientists and NGOs in Europe have been stoking unfounded fears in the hopes that policymakers worldwide will ban it.

Myös tässä kysymyksessä sillä mitä EU päättää on suuri merkitys �" Afrikalle.

Hesarin tässä artikkelissa tänään...

https://dynamic.hs.fi/2020/hirviosirkat/

... oli paperilla tieto, että puutetta siellä paikanpäällä todellakin on torjunta-aineista ja lentokoneista. Plus että alue on konfliktialuetta, jossa torjuntakoneiden lentäjät eivät uskalla lentää.

Mutta selvisi myös, että asiassa tarvittava kansainvälinen rahallinen apu on arvioitu määrältään hyvin mitättömäksi. Se olisi vain noin 70 miljoonaa euroa.  Rahaa verrattiin Suomen antaman kehitysavun loppusummaan, joka tänä vuonna on noin miljardi.

FAO on pyytänyt tukea tuohon jäsenvaltioilta. Sitä on tullut hitaasti. Kuitenkin avun tarve on kiireellinen: rahaa pitää saada ennen huhtikuuta, jotta heinäsirkkalaumojen synty ennen seuraavaa satokautta kyettäisiin estämään �" sen jälkeen saatu raha on jopa hyödytöntä, arvioi FAO. Apua pyydettiin tammikuussa. Rahaa on saatu valtioilta noin 20 miljoonaa, ja EU on antanut noin 10 miljoonaa.

Nyt olisi nuorille sosiaalinen tilaus mielenosoituksiin Greenpeacen tyyppisellä rekvisiitalla:  ulkoministeriöiden ja EU-toimistojen edessä, pukeutuneena heinäsirkoiksi!  8)

PS. Vähän pienemille pukuja on jo netistä saatavilla (https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fimages-na.ssl-images-amazon.com%2Fimages%2FI%2F71jEMyZ9WkL._AC_UY550_.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Fwww.amazon.com%2FRasta-Imposta-Childs-Grasshopper-Costume%2Fdp%2FB07VNQSV6N&tbnid=-lkqA5cdmbjf_M&vet=12ahUKEwjw6sff1IfoAhVWuyoKHUv3BvUQMygOegQIARAp..i&docid=TICs4T5nk9FM1M&w=307&h=550&q=Grass%20hopper%20%20dress%20children&client=ms-android-huawei&ved=2ahUKEwjw6sff1IfoAhVWuyoKHUv3BvUQMygOegQIARAp) (haku: grass hopper)!  ;D

Siitä, miten paljon terveydellisiä hyötyjä on torjunta-aineiden käytöllä saavutettu:

Viewpoint: Unprecedented abundance obscures the ‘profound’ public health benefits of pesticide use (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/09/viewpoint-unprecedented-abundance-obscures-the-profound-public-health-benefits-of-pesticide-use/)

Hirvittävää heinäsirkkavaaraa vastaan on käytettävä kaikki keinot:

OPINION: Africa’s devastating locust outbreak exposes need for crop science on all fronts (https://news.trust.org/item/20200309161608-f9elj/)

QuoteBetter seeds and crop protection products are vital �" but we need to do still more.

Some biocontrol pesticides such as Green Muscle and Novacrid have been highly effective in the past if used against locust hopper bands before they congregate into swarms. But they have limited impact once the swarms start to move as well as limited availability and regulatory approval, and a relatively short shelf-life.

Further research into crop protection methods will pave the way for new chemical and biological solutions, which can keep pest outbreaks under control �" or prevent them altogether.

Tutkimus voi antaa jatkossa parempia keinoja. Mutta tässä ja nyt on käytettävä niitä, jotka käytettävissä jo ovat. Vaikka ne olisivat lentoneesta levitettäviä torjunta-aineita, joissa on tiettyjä  haittojakin.

Tämäkin asia nyt tämän takia viivästyy:

Coronavirus puts on hold unveiling of new EU food policy (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/coronavirus-puts-on-hold-unveiling-of-new-eu-food-policy/)

Mutta enpä nosta sitä nyt pääasiaksi, vaan sen, että vääntö linjasta yhä jatkuu:

Quote Organic agriculture.

Organics association IFOAM said that the F2F should also include quantitative targets to increase both organic land and consumption of organic products in Europe, as well as reduce the use (in quantities) of pesticides and antibiotics.

COPA-COGECA said they “strongly support” an organic sector development that is driven by consumer demand in order to maintain the economic viability of organic farmers by not reducing farm-gate prices. They add this is “essential” to protect the existing farming investment in the sector.

However, the European Crop Protection Association (ECPA), representing producers of plant production products (PPPs), stressed it is important to note that there “ecological trade-offs” with an increase of organic agriculture should be considered.

According to them, some products commonly used in organic agriculture need to be applied in much larger quantities than low rate chemical alternatives and more agricultural land may be required to maintain the same level of productivity.

They therefore call for the creation of a specific indicator linked to the use of pesticides in organic agriculture.

Eivätkä siis myöskään rationaalisen torjunta-aineiden käytön kannattajat ole antaneet periksi.

Syytös rikkaalle maailmalle:

The real reasons Africa has another locust plague (https://wattsupwiththat.com/2020/03/22/the-real-reasons-africa-has-another-locust-plague/)

QuoteWhen it comes to insect control, the driving force is aid money totally skewed to agro-ecology and its perverse focus on “food sovereignty,” and “traditional subsistence farming” with wood plows and oxen, “in harmony with nature,” free from Western seeds, fertilizers, tractors and, above all, pesticides.

The new moniker is clever, but the ideology and donor-driven attitudes are nothing new. Dr. Edwards documented them in his 1988 article. The FAO, USAID, USEPA, World Bank, Environmental Defense Fund and other organizations were pushing “all-natural, biological, integrated pest management” practices back then, too. They were totally opposed to the use of dieldrin and other insecticides that actually work. They keep families, communities, clinics and hospitals dependent on minimalist wind and solar electricity.

Mukana konkreettinen ehdotus:

QuoteHowever, there could still be hope. A single Lockheed KC-130 Hercules tanker plane equipped with Modular Aerial Spray Systems can cover up to 150,000 acres a day. Each plane can carry 2,000 gallons of the most appropriate pesticide-water mixture. The benefits would be immediate and tremendous.

President Trump could order the Air Force to provide a KC-130 or two and enough fenitrothion, Lorsban or other effective insecticide for a few weeks of locust-eradication spraying. He could save millions of lives �" and help change attitudes, policies and practices across Africa and the world.

Ja lisäehdotus:

QuoteThe President could also order his US Agency for International Development (USAID), State Department and other agencies to end their funding of climate and agro-ecology programs, and start making the East Africa Desert Locust Control Organization the forward-thinking, effective operation it was meant to be.

He could have blunt discussions with the heads of EU nations about their agro-ecology, anti-pesticide and anti-biotechnology policies, funding practices and import restrictions toward Africa �" which are an undeniable crime against humanity. Finally, he could direct the Treasury Department and Internal Revenue Service to review (and terminate) the tax-exempt status of organizations and foundations engaged in lethal, eco-imperialistic lies and pressure campaigns in Africa, Asia and South America.

Otti Driessen (yllä edellä) esille tämänkin:

QuoteThe ChiCom coronavirus and COVID-19 outbreaks, deaths and responses continue to dominate US, European and Asian news. Meanwhile, a very different infestation is devastating East African crops and leaving tens of millions at risk of starvation and death. If COVID hits these weakened populations, amid their malaria and other systemic diseases, it would bring tragedy on unimaginable scales.

Ja niinhän tuo on. Afrikan kuolleet ja meidän kuolleet lasketaan eri tavalla. Voisiko sanoa, että käytetään eri kertoimia.

Tuore paperisena kotiin tullut Kehitys-Utveckling kertoi tästä sirkkatilanteesta yhdellä sivulla. Oli infografiikkaa, aliravittujen määrä maittain.

Sivulle ei ollut mahtunut sanaakaan siitä, mitä asialle voisi tehdä.  8)

Annaleena Ylhäinen twiittasi 3. huhtik.

QuoteTässä on nyt sellainen vanhatestamentillinen vitsaus johon ei luomukonstit auta

Ja linkkasi tähän Reutersin uutiseen:

https://t.co/FdpL2JArHX?amp=1
East Africa locust swarms gather as coronavirus curbs delay pesticides

QuoteThe curbs have delayed deliveries of pesticides and, at the current rate of spraying, stocks in Kenya will run out within four days, Cyril Ferrand, FAO's head of resilience for Eastern Africa, told Reuters on Thursday.

***

Kun tuo nälänhätä aikanaan rysähtää päälle, meihin taas vedotaan. Mutta ei nyt, nyt emme voi tehdä mitään. Tämä jää päällimäiseksi valtamedian uutisoinnista.

Maaseudun Tulevaisuus arvioi realistista aikataulua:

Kasvinsuojeluaineeton maatalous voi siintää 15�"30 vuoden päässä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1059860)

Mutta ei ainakaan tuossa lyhyessä pätkässä, joka tuossa on luettavissa, aseta tuon projektin mielekkyyttä kyseenalaiseksi.

Mutta me asetamme: näiden aineiden välttäminen itseisarvoisesti on mielipuolinen tavoite.

Tässä uutisessa maailma.net on kiitettävästi ottanut lusikan kauniiseen käteen:

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa �" Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän (https://www.maailma.net/uutiset/aavikkokulkusirkkojen-toinen-aalto-uhkaa-ita-afrikkaa-sadekausi-voi-20-kertaistaa)

Koko artikkelissakin mutta tässä loppulause:

QuoteTärkein tapa tuhota sirkat on myrkyttää niitä ilmasta.

Nyt on valitettavasti vielä näin:

Without steady supply of pesticides, Africa faces food security ‘disaster’ caused by resurgent locust swarms (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/14/without-steady-supply-of-pesticides-africa-faces-food-security-disaster-caused-by-locust-swarms/)

QuoteHowever, Covid-19 had consequences on the supply of sprayers and pesticides. “The biggest challenge we are facing at the moment is the supply of pesticides and we are undergoing delays, as global air transport has been drastically reduced” �" said [Cyril Ferrand, head of the FAO resilience team for East Africa]. “Our absolute priority is to prevent the exhaustion of stocks of pesticides in every country . It would be a disaster for rural populations: their livelihoods and food security depend on the success of our monitoring.”

Tässä odotetaan kylmän rauhallisesti katastrofin kehkeytymistä:

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, joka voi syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat �" ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta (https://www.maailma.net/uutiset/aavikkokulkusirkka-on-eloonjaamisen-mestari-joka-voi-syoda-paivassa-35-000-ihmisen-ruuat)

Myönnetään mikä on tärkein �" ja oikeastaan ainoa �" käytettävissä oleva torjuntakeino. Mutta kun siinä käytetään "kemiallisia" torjunta-aineita, ei unohdeta muistuttaa sen mahdollisista haitoista:

QuoteAavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Mitä tuo Johansson mahtaisi nyt suositella? Siis nyt, ihan akuuttiin ongelmaan?

Näyttäisi siltä, että nyt myös YK on ottanut lusikan kauniiseen käteen (syömiseen liittyvä sanonta sopinee tähän):

Africa saves food for 5 million people from destruction as battle against locust swarms rages (https://geneticliteracyproject.org/2020/05/13/africa-saves-food-for-5-million-people-from-destruction-as-battle-against-locusts-rages-un-reports/)

QuoteAn FAO appeal launched in January has netted $130 million. While funding has been largely concentrated on locust control activities, more support for livelihoods is needed.

Governments have been working with the UN agency to design, monitor and implement control operations. FAO has also been providing pesticides, bio-pesticides, equipment, aircraft and training.

Vrt. Paul Driessenin kritiikki edellä 23.03.20. Mutta torjunta-aineiden ohella tuossa haluttiin kuitenkin tuoda esille biovaihtoehdot. Vaikka niillä tähän hätään ei käsittääkseni ole vielä merkitystä: ne ovat vasta kehitteillä. Kuten myös juuri edellä tuli esille.

Maaseudun Tulevaisuuden eräs versio EU:n strategialinjauksesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17383#msg17383) (sopii tähän triidiin):

EU-komissio täräyttää maataloudelle suuria tavoitteita: kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöä leikataan ja antibioottien myyntiä vähennetään kovalla kädellä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1097985)

QuoteMTK muistuttaa, että Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita ja eläinlääkkeitä vain murto-osa EU:n keskiarvosta.

Entä sitten? Vai väittääkö MTK, että muualla niitä käytetään ihan turhaan?

Tuossa annetaan siis periksi sille ajatukselle, että EU:n yksioikoinen vähentämistavoite olisi järkevä. Syynä vain se, että Suomi on jotenkin asiassa "johdossa".

Modernia viljelyä vastaan käydään jatkuvasti aktiivista sotaa:

Modern agriculture is actively under threat �" we need to save it (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/modern-agriculture-is-actively-under-threat-we-need-to-save-it/)

Tuossa tulee esille konkreettinen asia:

QuoteA vast network of organisations, including known players such as Greenpeace, are throwing a myriad of unscientific publications at the wall in different European countries, in the attempt to find out what sticks. Their latest target is fungicides.

Fungicides are used to fight fungus spores, which if carried from the outside of the plant to their inside, are dangerous to human health. These molds produce mycotoxins, which are toxic metabolites.

Mycotoxins are divided into subcategories, namely aflatoxins, ochratoxin A (OTA), fumonisins (FUM), zearalenone (ZEN), and deoxynivalenol (DON �" also known as vomitoxin), which can all be ingested through eating contaminated food, including dairy products (as infected animals can carry it into milk, eggs, or meat).

The most dangerous kinds are aflatoxins, which can affect corn, wheat, rice, soybeans, peanuts, and tree nuts, and can cause cancer. Most disconcertingly, up to 28% of all liver cancer can be attributed to aflatoxins, and its immunosuppressant features leave humans weakened against other diseases.

In Africa, this is a deadly epidemic. Aflatoxin exposure is more deadly than exposure to malaria or tuberculosis, with 40% of all liver cancers in Africa being related to it. Mycotoxin contamination can occur through inadequate food storage, but more importantly it occurs in absence of the correct crop protection measures, including chemicals.

As a result of mycotoxins, food products are prevented from entering Europe, and Africa loses millions in unusable food every year.

Eikä tuo riski rajoitu Afrikkaan:

QuoteHowever, this is not only an issue in Africa. According to 2017 data, Europe is also at severe risk of mycotoxin contamination. A 10-year survey conducted by the BIOMIN research centre in Austria found that approximately 20% of Central European grain feed and almost 12% of Southern Europe’s grain feed exceeded EU regulatory limits.

Keinoja tuota vastaan olisi - ja niitä sitten Greenpeace ym. aktiivisesti vastustaa. Torjunta-aineita, mutta myös geenitekniikan hyväksikäyttoä.

Vaikkei riski rajoitu Afrikkaan, tehokkaiden keinojen käyttämättömyys siellä estää elintarvikkeiden tuontia Eurooppaan.

***

Tuo kirjoitus oli Euractiv-palstalla. Ei ole modernin viljelyn puolustaminen tuntematonta Euroopassakaan. Vaikka EU:n komission uusin esitys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17234#msg17234) muusta kertookin.

Onko Suomi jopa paavillisempi kuin paavi itse:

Tilt poistui nyt - kasvinsuojeluaineiden määrä kutistuu nopeasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1103849)

QuoteMaatalous
28.05.2020
Veikko Niittymaa
Hyväksyttyjen ­aineiden lista lyheni viidellä ­teho­aineella viime vuodesta, ja karsiminen jatkuu. ­ Suomessa on kaupan kolmasosa EU-hyväksytyistä.

Kasvinsuojeluruiskun tankkiin on tarjolla entistä vähemmän valinnanvaraa, kun hyväksyttyjen tehoaineiden lista lyhenee nopeasti.

(lihav. HJ)

Vai onko kyse vain eri valmistajien eri merkkien tarjonnasta? Eli kaupallisesta syystä?

Ne eivät sitten ymmärtäneet pysyä Afrikassa:

Valtavat heinäsirkkaparvet kylvävät tuhoa nyt Pakistanissa, Intia varoittaa jopa uhasta lentoliikenteelle - katso video (https://yle.fi/uutiset/3-11376970)

QuoteToistatuhatta asiantuntijaa on lähetetty yli 60 alueelle ympäri maata tuhoamaan parvia. Pakistan tekee myös valmisteluja kesää varten, sillä sirkoista uskotaan koituvan haittaa maanviljelylle aina elokuuhun asti.

Eivätkä nämä asiantuntijat siellä kyllä ole opettamassa, miten kattiloita kalistellaan. Tai tuhkaamassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17478#msg17478) heinäsirkkoja.

Ai, mistä minä tuon tiedän? En tuosta tiedäkään, mutta muualta tiedän. Jotenkin sanoisinko "häveliäästi" tuossa ilmaistaan asia. Tulee mieleen menneet vuosikymmenet, jolloin lähetettiin kehitysmaiden virallisesti ulkopuolisista maista sotiin aina sotilasasiantuntijoita. Mutta veikkaanpa, että nuo Pakistanin asiantuntijat ovat liikkeellä lentokoneilla. Kuten usein olivat ne sotilasasiantuntijatkin.

Tässä uutisessa on hiukan sama piirre:

Hirviösirkat ahmivat satoa Intiassa ja Pakistanissa �" Droonit, häämusiikki, tinapannut tai ilotulitteet eivät karkota tuholaisia pelloilta (https://yle.fi/uutiset/3-11388973)

Eli vaikka selvästi tiedetään hyönteismyrkkyjen olevan nyt ainoa keino, sitä jotenkin, hiukan vältellään sanomasta. Tai sanotaanhan se tässä, kyllä:

QuoteTorjunta-aineita levitetään vesiruiskuilla, drooneilla ja lannoitushelikoptereilla, mutta suuren tarpeen vuoksi järeämpää laitteistoa ei riitä läheskään kaikille. Britanniasta on luvattu lähettää 60 ruiskutuskopteria, mutta valtaosa koneista saadaan perille vasta elokuussa.

Punainen Risti! Nyt myrkky- ja helikopterikeräys!

Eikä se ole yksin koronatauti, jossa toinen aalto on mahdollinen ja todennäköinen:

https://mobile.twitter.com/FAOLocust/status/1271749615466020864/photo/1

Toinen heinäsirkkalaji iski Euroopan puolella:

Sardiniassa pahin heinäsirkkahyökkäys vuosikymmeniin �" koronan koettelemaan Italiaan tuli uusi vitsaus (https://yle.fi/uutiset/3-11420585)

Tässäkin tapauksessa tällainen ehdotus tulee kuin apteekin hyllyltä:

QuoteYK:n maatalousjärjestön FAO:n asiantuntija Alexandre Latchininsky suosittelee Reutersin haastattelussa, että käyttöön pitäisi ottaa luonnonmukainen mikrobiologinen hyönteistorjunta.

Hän varoitti, että heinäsirkkaongelma voi olla edessä jälleen ensi vuonna.

Ei kerrota, mitä hän suosittelee välittömästi, tänä vuonna. Kuten on laita useissa Aasialle ja Afrikallekin annetuissa suosituksissa. �" Onneksi viljaa nyt maailmalla on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg17814#msg17814).

Hirveä vähti:

Polttavaa vesihöyryä ja kiipeileviä vuohia �" Suomi ja Ruotsi etsivät yhdessä parasta keinoa jättipalsamin ja kurtturuusun nujertamiseen (https://yle.fi/uutiset/3-11437445)

QuoteJämerä mötikkä tarvitsee kuljettamiseensa pakettiauton tai peräkärryn. Laitteessa on kaksi 80-metristä letkua, joilla sumutetaan sata-asteista vesihöyryä kasvien päälle.

�" Ruohovartisen jättipalsamin solut kuolevat heti, kertoo Roininen.

Laitteen tehoa päästiin testaamaan ensimmäisen kerran maastossa heinäkuun toisella viikolla. Höyrykäsittelyn vaikutukset alkoivat näkyä kasveissa välittömästi.

�" Kasvien solurakenne muuttui heti läpikuultavaksi. Se kertoo siitä, että kuuma höyry tekee tehtävänsä.

Ainakin säännöllisellä lukijallamme tulee heti mieleen, että kyllä luultavasti oheisvahingotkin ovat suuret: 100-asteista vettä ei kestä mikään elollinen.

QuoteEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola kertoo, että Uumaja on jo jonkin aikaa käyttänyt vastaavanlaisia laitteita kaupunkiympäristössä, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Uudesta menetelmästä huolimatta Vaasassa tarvitaan edelleen myös kaupunkilaisten apua. Kitkemistalkoita jatketaan ja yleisöltä toivotaan vieraslajihavaintoja.

Ja seuraavaksi tulee mieleen se, mitä artikkeli kiertää kuin kissa kuumaa puuroa: tuo kaikki olisi tavattoman helppoa - ja myös siistiä ja täsmällistä - tehdä glyfosaatilla. Jos tuo halutaan tehdä.

Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

QuoteEU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia�"Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Hesari kertoo taistelusta toista kasvia vastaan:

Näin kitketään kasvia, joka on vieras­kasvien ”ultimaattinen pahis” �" video näyttää, kuinka ihminen katoaa jätti­putkien keskelle kuin viidakkoon (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006569455.html)

Siinä tulee vaihteeksi esiin, että tällaisin keinoja on:

QuoteKatkaistuun kasviin ruiskutetaan myrkkyä. Kasveja voi tuhota myös ruiskuttamalla myrkkyä lehdille tai kaivamalla kasvin juurineen maasta.

Tuosta lehdille ruiskuttamisesta voi arvata, että se myrkky on glyfosaatti.

Kerrotaan myös, että mekaanisessa torjunnassa on riskinsä:.

QuoteKun jättiputken katkoo viikatteella, kasvinestettä roiskahtaa ja pisaroita lentelee ympäriinsä. ”On siinä aina vaara, että nestettä lentää päin. Huonolla tuurilla saattaa saada palovammoja, mutta hyvin peitettynä ei järkyttävää vaaraa ole”, sanoo Jari Kullberg.

Quote from: Heikki Jokipii on 12.07.20 - klo:02:26
Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

QuoteEU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia�"Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Valmista vertailuaineistoa löytyy kohta muista maista:

Zur Haushaltsoptimierung: Stadt will wieder auf Glyphosat setzen
Ein Ratsbeschluss aus dem Jahr 2017 soll aufgehoben werden. Dies würde jährlich 150.000 Euro sparen. (https://regionalheute.de/zur-haushaltsoptimierung-stadt-will-wieder-auf-glyphosat-setzen-1594710754/?fbclid=IwAR1ApnNX6y_KW9TTacid0qVhrxNUGW3pAQHjnqSXeYbViRpW3yWm5yFTaI4)

Saksalainen kaupunki oli ensin päättänyt lopettaa torjunta-aineiden käytön, ja on nyt pyörtämässä päätöksensä. Säästö 150 000 euroa vuodessa.

Quote from: Heikki Jokipii on 10.02.20 - klo:06:11
Mieleen ei tuossa kuitenkaan tule, että Keniaa voisi ehkä tuossa lentokoneiden puutteessa auttaa.

Annaleena Ylhäisen nettisivun kautta sain tällaisen, miten Intiassa käytetään saman ongelman ratkaisemiseen drooneja:

https://twitter.com/i/status/1290009724872728578

Myös hän syyttää YK:ta:

Viewpoint: UN’s ‘hand-in-glove’ alliance with anti-pesticide groups cripples response to Africa’s ravenous locust swarms (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/09/viewpoint-uns-hand-in-glove-alliance-with-anti-pesticide-groups-to-blame-for-africas-ravenous-locust-swarms/)

QuoteFAO’s limited success in Kenya relied on a combination of luck �" fortunate weather affecting locust breeding grounds �" and its reluctant and too long-in-coming decision to embrace aerial spraying of the very pesticides they had spent the previous seven years demonizing while working hand-in-glove with activists to convince African countries to ban them. As the US Ambassador to the FAO, Kip Tom, recently noted, the organization had known of the developing plague at least half a year before it began serious efforts at eradication, and it was the organization’s inaction in those critical early months that allowed the plague to escalate out of control.

Suora sitaatti Kip Tomilta:

QuoteOne reason Africa wasn’t prepared for the locusts is that the FAO spent the seven years of Graziano’s reign actively campaigning alongside agroecology activists to convince government leaders to ban pesticides and use “natural,” organic methods instead. Even as swarms landed in Kenya last June, government ministers at a conference in Nairobi were being told at the launching of a FAO “Scaling up Agroecology” initiative that GMOs cause cancer, pesticides make men infertile, and other debunked claims widely propagated by fringe groups promoting themselves as environmentalists.

Näin tuo YK:n epämääräinen ja päättämätön linja näkyi Suomessakin, tässä puolivirallisessa julkaisussa, jota UM julkaisee:

Quote from: Heikki Jokipii on 27.03.20 - klo:03:08
Tuore paperisena kotiin tullut Kehitys-Utveckling kertoi tästä sirkkatilanteesta yhdellä sivulla. Oli infografiikkaa, aliravittujen määrä maittain.

Sivulle ei ollut mahtunut sanaakaan siitä, mitä asialle voisi tehdä.  8)

Tällainen näkökulma:

Viewpoint: EU could jeopardize food safety by banning fungicides that kill cancer-causing toxins (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/14/viewpoint-eu-could-jeopardize-food-safety-by-banning-fungicides-that-kill-cancer-causing-toxins/)

EU:n nyt omaksutusta yleislinjasta on tuossakin kyse: oletetaan, että torjunta-aineiden välttäminen on määritelmänomaisesti aina hyvästä.

Nyt sitten tällainen äkillinen politiikan muutos:

Ranska kumoaa tilapäisesti mehiläisille tuhoisana pidettyjen torjunta-aineiden käyttökiellon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1209859)

QuoteRanska on Euroopan suurin sokerijuurikkaiden tuottaja. Viljelijöiden mukaan neonikotinoidit ovat ainoa torjunta-aine, joka tepsii kirvoihin.

Kun EU on omaksunut/omaksumassa valikoimattoman tavoitteen vähentää torjunta-aineiden käyttöä �" myös turvallisten, kuten glyfosaatin �" tuollaista tempoilevaa politiikkaa on jatkossa odotettavissa koko unionissa.

IRC haluaa kertoa sen näin:

Twelve fold increase in Ethiopia COVID-19 cases, severe weather and locusts creating massive need in Ethiopia, warns IRC (https://www.rescue.org/press-release/twelve-fold-increase-ethiopia-covid-19-cases-severe-weather-and-locusts-creating)

Epällemättä muitakin ongelmia on, mutta aika punaisella on Etiopian tilanne juuri heinäsirkkojen osalta:

Desert Locust situation update 5 October 2020 (http://www.fao.org/ag/locusts/en/info/info/index.html)

Veikkaanpa, että tässä toimenpiteessä ei kieltäydytty kemiallisista apuvälineistä:

Maailman suurimman herhiläislajin pesä jäljitettiin USA:ssa ensimmäistä kertaa�" kiinanherhiläinen on vakava uhka hunajamehiläisille (https://yle.fi/uutiset/3-11611741)

QuoteTorstaina löydetyn pesän jäljille tutkijat pääsivät pienten radiolähettimien avulla, jotka oli kiinnitetty kiinni saatuihin herhiläisiin. Radiosignaaleja seuraamalla tutkijat löysivät torstaina kiinanherhiläispesän yksityiseltä tontilta Blainen kaupungista. Pesä löytyi puussa olevasta kolosta ja se on määrä tuhota tänään.

PS. 5.11.20: Tuossa olin arvauksessani väärässä: pesä ja herhiläiset tuhottiin jonkinlaisella pölynimurilla.

Mikä ettei...

Tuholaisten biologinen torjunta on onnistunut kasvihuoneissa �" voisiko se korvata kemikaalit avomaallakin? (https://www.hs.fi/paivanlehti/05112020/art-2000006970473.html)

... mutta tuossa ei ole sitten tarkasteltu sitä, mitä riskejä tuo ratkaisu tuo mukanaan. Eräs tyypillisesti sellainen on se, että jos ratkaisu osoittautuu epäonnistuneeksi (petohyönteinen tuhoaakin vääriä lajeja tms.), sitä ei ole avomaalla enää yhtä helppo perua kuin kasvihuoneessa. Tai torjunta-aineen kohdalla.

Quote from: Heikki Jokipii on 01.05.20 - klo:07:20
Myönnetään mikä on tärkein �" ja oikeastaan ainoa �" käytettävissä oleva torjuntakeino. Mutta kun siinä käytetään "kemiallisia" torjunta-aineita, ei unohdeta muistuttaa sen mahdollisista haitoista:

Quote

- klips -

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Mitä tuo Johansson mahtaisi nyt suositella? Siis nyt, ihan akuuttiin ongelmaan?

Tätä. Tällä on sosiaalinen tilaus tästä suunnasta saattaisi löytyä ratkaisu:

Decoded locust genome could help develop ‘intelligent pesticides’ that only kill the crop-ravaging insects (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/15/decoded-locust-genome-could-help-develop-intelligent-pesticides-that-only-kill-the-crop-ravaging-insects/)

No, tutkimusta on aika vaikea/mahdotonta kiirehtiä. Niinpä voidaan vielä tovi olla riippuvaisia noista vanhoista, epäintelligenteistä myrkyistä.

Tällainen riita on nyt onnistuttu kehittämään Saksassa:

Mehevä riita kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä Saksassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1267722)

QuoteJonossa on 113 torjunta-aineen luvat, joihin tarvitaan ympäristöviraston hyväksyntä. Virasto on asettanut lupien myöntämiselle ehtoja, joita Klöckner pitää laittomina.

Virasto edellyttää, että pelloista 10 prosenttia jätetään käsittelemättä kyseisellä tai vastaavalla aineella ja perustelee vaatimusta biologisella monimuotoisuudella.

Asiaa on puitu aiemmin Braunschweigin hallinto-oikeudessa, joka totesi viraston lisävaatimukset laittomiksi viime vuoden syyskuussa.

Kiista on ajanut hyväksyntäviranomaisen eli kuluttajansuoja- ja elintarviketurvallisuusviraston umpikujaan. "Jos virasto hyväksyy luvat lisävaatimuksilla, se on aineellisesti laitonta, ja jos se hyväksyy luvat ilman ympäristöviraston hyväksyntää, se on muodollisesti laitonta", Klöckner toteaa Merkelille lähettämässään kirjeessä.

Sinänsä tuossa mallissa tavallaan toteutuisi se, mitä joitakin vuosia sitten saksalaiset tehoviljelijät pelloillaan demonstoivat: he jättivät yhden lohkon luomulle, ja ottivat sitten valokuvia siitä, ja viereisistä viimeisen päälle hoidetuista pelloistaan.

Heinäsirkkaongelma ei ole millään muotoa ohi:

New crop-destroying locust swarms threaten east Africa, where 35 million people already face food shortages (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/17/new-crop-destroying-locust-swarms-threaten-east-africa-where-35-million-people-already-face-food-shortages/)

Vaikka se on pysynyt poissa Suomen valtamedian uutisaineistosta. Nyt näyttää tietysti yleisesti siltä, että kaikki mikä ei ole koronaa, ei ole sille kiinnostavaa. Jos tuolla samalla alueella olisi ilmennyt taudin esiintymispiikki, se olisi varmaan ylittänyt uutiskynnyksen. Tai jos siellä olisi pienempi tai isompi sisällissota, se ehkä olisi. Ja onkin: Etiopian Tigrayn kapinallisista olemme kyllä saaneet lukea.

Twiitti:

Bayer Presse DE
@BayerPresse_DE
Im Kampf gegen Heuschrecken wurden in Afrika 2020 mehr als 1,5 Mio. Hektar mit Pflanzenschutzmitteln behandelt. "So wurden Ernten im Wert von 1,2 Milliarden US-Dollar gesichert und die Lebensgrundlage von 28 Millionen Menschen gerettet", schätzt die
@FAO
. http://fao.org/news/story/en/item/1370007/icode/

***

FAO-linkistä näkyy, että ko. järjestö on luopunut tavoitteesta, että ongelma hoidettaisiin ilman torjunta-aineita. Se tukee nyt kaikin tavoin myrkytyslentoja.

***

Toinen twitti:

Martin May
@MartinMay678
I wonder if the farmers and villagers in East Africa who see their livelihoods destroyed also welcome this initative.
https://twitter.com/Reuters/status/1351595277765906433

Viitaten tähän aloitteeseen:

https://mobile.twitter.com/EuropePAN/status/1351501979487494145/photo/1

***

Löydetty Ludger Wessin em. sivun kautta.

Otsikon asiasta:

Viewpoint: Pesticides can be harmful�"but they’re also ‘vital to human health and global food security’ (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/05/viewpoint-pesticides-can-be-harmful-but-theyre-also-vital-to-human-health-and-global-food-security/)

QuoteIt is likely that, with our increasing ability to harness techniques such as gene editing, we will soon see synthetic biology solutions that can reduce this figure yet further. Insect pheromones, for example, are an emerging and increasingly successful prospect, if recent trials of Pheronym’s nematode bioremediation solution are anything to go by.

What is for certain is that, whether we like it or not, we must resort to killing pests if we are to live long, healthy and well-nourished lives. As much as it would harm me greatly to drink a cup full of pure chlorine, I am very happy that it is present in low amounts in my tap water. As much as pesticides are a threat to certain ecosystems, they’re also responsible for providing the planet with food in abundance.

As long as we are objective about the costs, as well as the benefits, we can keep moving as far towards that ideal world as we possibly can.

Lisäykseni: jos siihen idaaliseen maailmaan yritetään siirtyä ennenaikaisesti, kuten EU nyt aikoo, aiheutetaan vain harmia ja vahinkoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg19765#msg19765).

Tämä maailma.netin kirjoitus �" vaikka palstassa on aiemmin havaittu tiettyä luomumielisyyttä �" ei yhtään nikottele myrkytysten käytöstä:

Somalia julisti hätätilan aavikkokulkusirkkojen vuoksi �" Monen kriisin yhdistelmä uhkaa ajaa 2,7 miljoonaa ihmistä ruokapulaan (https://www.maailma.net/uutiset/somalia-julisti-hatatilan-aavikkokulkusirkkojen-vuoksi-monen-kriisin-yhdistelma-uhkaa-ajaa)

QuoteNyt meneillään on sirkkaepidemian toinen aalto, ja maat ovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan nyt siihen paremmin varustautuneita. Se on kuitenkin pyytänyt lisärahoitusta pystyäkseen myrkyttämään sirkkoja lentokoneilla.

Josta annamme sille nyt pisteitä.

Huonosta tilanteesta täytyy ottaa irti se, mitä siitä irti saa:

Farmers fight back: making animal feed from a locust plague (https://widerimage.reuters.com/story/farmers-fight-back-making-animal-feed-from-a-locust-plague)

Sanomana tuossa on se, että niillä alueilla, joilla ei ole myrkytetty, heinäsirkoista tehdään eläimille ruokaa. Ja myös lannoitteita.

Henri Miller vastaa otsikkomme kysymykseen (GLP):

Viewpoint: Skeptical of pesticides? That’s because you don’t know what life is like without them (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/26/viewpoint-unprecedented-abundance-obscures-the-profound-public-health-benefits-of-pesticide-use/)

Otetan siitä loppulause:

QuoteOur greatest public health challenge today isn’t chemicals; rather, it is the institutionalized ignorance and fear-mongering that threatens to undo some of the twentieth century’s greatest technological and humanitarian uses of them.

Twiitti, Agrochemicals Association of Kenya/CropLife Kenya:

As Kenya fights 2021’s new desert locust invasion with the recommended pesticides, the UN’s FAO warns the swarms could destroy the food of 3.5m people in EA if not arrested swiftly.

https://mobile.twitter.com/CropLifeKenya/status/1381673169250091011/photo/1

Ludger Wess twiittasi kommenttina tuohon:

Angesichts der Forderungen zahlreicher europäische eNGOs nach einem Herstellungs- und Exportverbot für #Pestizide würden mich deren Alternativen interessieren.

Eli kuin lukuisat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet torjunta-aineiden valmistus- ja vientikieltoa, kiinnostaisi Wessiä niiden tarjoama vaihtoehto.

Pidän jotensakin merkillisenä, että YLE nyt on nostanut tämän bagatellin uutisiinsa (olen kuullut sen tänä aamuna jo useamman kerran):

Helvetistä hyödyksi
Kasvuyritys keksi, että sirkoista voisi tehdä rehua. (https://yle.fi/uutiset/3-11873443)

Kun tärkeintä olisi ollut ja on torjua tuo invaasio. Johon ei oikeastaan ole muuta keinoa kuin myrkyt. Siitä ei hiiskahda tuo, eikä hiiskahtanut puheversiokaan.

Tuo on vastaavaa kuin olisi ison räjähdysonnettomuuden (esim. Beirut 2020 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=587.msg18148#msg18148)) jälkeen iloitseminen siitä, että jokin lasitusliike on sen jälkeen kovasti menestynyt. Helvetistä hyödyksi!

Tämä on suoranaista harhaanjohtamista:

QuoteKeniassa heinäsirkat aiheuttivat laajaa tuhoa, ja pelättiin jopa, että ne mutustelisivat mennessään miljoonien ihmisten ruokaturvan.

Se uhka ei ole millään lailla ohi! Vrt. juuri edellä. Mutta nyt YLE kertoo, miten asialla tienaa tämä yksi yritys, ja sen (kuitenkin vain) muutamat työntekijät.

***

Mutta tietysti tuo kaikki hyödynnetään myös tämän teorian pönkittämiseen:

QuoteEpätavalliset sääilmiöt ja ilmastonmuutos aiheuttivat otolliset oltavat sirkoille. Suuret sademäärät saivat ne parveilemaan, ja hirmumyrskyt levittivät niitä laajalle alueelle.
[..]
The Bug Picturelle se tarkoittaa huonoja uutisia. Mutta heinäsirkkaparvet saattavat olla paljon yleisempiä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia.

PS. Palautetta meni myös YLE:n "palautelaatikkoon".

Tästä ja muusta Greenpeacen lyhytnäköisestä "metodivihreästä" toiminnasta keksin kuivan sutkauksen:

Africa cracks down on ravenous locust swarms by ignoring Greenpeace’s anti-pesticide rhetoric (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/03/africa-cracks-down-on-ravenous-locust-swarms-by-ignoring-greenepeaces-anti-pesticide-rhetoric/)

Afrikassa hautamuistomerkeissä käytetty lyhenne R.I.P. voitaisiin korvata lyhenteellä R.I.G.

Rest in Greenpeace.

Sveitsissä luomuväki yritti laajamittaista synteettisten torjunta-aineiden kieltoa kansanäänestyksen kautta:

Swiss voters ‘overwhelmingly’ reject activist-proposed synthetic pesticide ban, referendum results show (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/14/swiss-voters-overwhelmingly-rejected-proposed-synthetic-pesticide-ban-referendum-results-show/)

Mutta eipä se siis onnistunutkaan. Sveitsiläiset äänestäjät olivat kuulleet viljelijöiden järjen ääntä:

QuoteMartin Rufer, the director of the Swiss Farmers Association, said a total ban on synthetic pesticides would have been “unrealistic” and have major consequences for the agricultural sector and the country. He said farmers wanted to use less pesticides, but that there were not enough viable alternatives to stop completely.

Tällaista kautta voi EU vaikuttaa Afrikkaan haitallisesti, voi sanoa tuhoisasti:

Adopting EU pesticide policies will devastate agriculture (https://www.standardmedia.co.ke/opinion/article/2001417487/adopting-eu-pesticide-policies-will-devastate-agriculture)

QuoteIt is hard to remember any decision that posed harm to Kenya as much as the recommendation before Parliament that it adopts the European Union’s (EU) policies on agricultural inputs and phases them out. It would be most disastrous and could cost us 20 per cent of our entire GDP, and countless lives.

Pidä Sinä, Jutta Urpilainen, osaltasi huolta, ettei tuota tapahdu. EU voisi ilmoittaa, ettei se mitenkään tuota vaadi. Vaan esim. heinäsikkojen torjumisessa hyväksytään kaikki tarvittavat toimenpiteet.

Terävöittävä kommentti edelliseen:

Ludger Wess uudelleentwiittasi Stuart Smythin twiitin (5t sitten):

QuoteAfrica need to soundly reject EU eNGO biased ag & environmental policies. If Africa follows EU chemical policy, it would lose malarial mosquito controls, 80% of tomatoes, 70% of maize, nearly all wheat, most of potato, & over half of coffee production.

Kyse on siis muustakin kuin heinäsirkoista.

Tätä se sitten on:

Koneviesti: Tulella rikkakasveja torjumaan �" liekityslaite on luomuporkkanaa viljelevälle tärkeä työkalu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1503755)

QuoteRikkakasvien torjunta on yksi luomutuotannon haasteista, mutta mahdotonta se ei missään nimessä ole. Laajan menetelmien kirjon kuumin vaihtoehto on rikkakasvien liekittäminen.
[..]
Rikkakasvien liekitys sen sijaan on vähemmän tunnettu, mutta jo kymmeniä vuosia käytössä ollut menetelmä. Rikkakasveja ei polteta, kuten saattaisi luulla, vaan liekki lämmittää kasvin noin 70 asteeseen, ja siitä aiheutuneet soluvauriot kuihduttavat kasvin. Käsittelyllä saadaan torjuttua monet siemenrikkakasvit, kuten savikka ja pillike, mutta juurista lisääntyviin rikkoihin tämä ei kunnolla tehoa.

Tarkemmin ei tuossa analysoida menetelmän haittoja. Joita epäilemättä on. Ainakin kaasua kuluu. Luomuporkkana ei siis ole kovin ilmastoystävällinen valinta.

Ilmastonmuutosta syytellään:

Kasvituholaiset pitävät ilmastonmuutoksesta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4571088-kasvituholaiset-pitavat-ilmastonmuutoksesta)

QuoteToisiaan seuranneet kuivuudet ja niitä seuranneet kulkusirkat ovat viime kuukausina vieneet yli miljoona ihmistä nälkäkuoleman partaalle eteläisessä Madagaskarissa. Puoleen vuosisataan pahimman nälänhädän vuoksi maalaiskylien asukkaat ovat myyneet omaisuutensa ja nyt syövät sirkkoja, raakoja kaktushedelmiä ja luonnonvaraisten kasvien lehtiä.

Tämän vuoden sateet eivät tuoneet helpotusta, sillä korkeat lämpötilat sateiden aikana loivat ihanteelliset olosuhteet yökköstoukkien runsastumiselle. Viljayökkösen toukat tuhoavat lähinnä maissia, joka on Saharan eteläpuolisen Afrikan tärkeimpiä ruokaviljoja.

Minä syyttäisin torjuntatoimienpiteiden muuttumattomuutta.

Heinäsirkkojen kohdalla olisi tarvittu kylliksi myrkkyjä ja lentokoneita.

Toukkien kohdalla enemmän torjunta-aineita. Tai jo kehitetyn, tuota vihollista kestävän muuntogeenisen Bt-maissilajikkeenn käyttöönottoa. Myös Madagaskarissa.

Tämä (https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/ajankohtaista/ajankohtaista-kasvintuotannosta-1108202-15354) (Pro Agria) on viime vuodelta:

QuotePuintiajankohdan määrittäminen on tänä vuonna haasteellista. Jälkiversonnassa on vaarana alemman kasvuston tähkäidäntä ja laadun heikkeneminen, ylempään voi iskeä kasvitauteja. Monilla tiloilla on varmasti mielessä glyfosaatin levitys kasvustoon viljan tasaisen tuleentumisen varmistamiseksi. Tässä tulee muistaa, että sadon kypsymisen nopeuttamisessa glyfosaatin käyttö on Suomessa kielletty.  Kasvinsuojeluaineen väärinkäyttö aiheuttaa sanktioita maataloustukiin ja sadon käyttäminen elintarvikkeeksi tai rehuksi kielletään.

(lihav. HJ)

Tietääkseni muualla Euroopassa tuota niksiä yhä �" poikeusluvilla �" siellä täällä käytetään.

Annaleena Ylhäisen twiittisivulta:

QuoteAnnaleena Ylhäinen
@AYlhainen·20. elok.
Voi ei! Vehnä itää tähkään #KMRuutukisa -ruuduilla myös pystyviljaan, jopa sellaisiin ruutuihin joissa on vielä vihreää jäljellä. 90 mm sadetta viikossa ja lämmin sää oli liikaa. Ei tule leipävehnää enää. Mikä tilanne muussa Suomessa? Menikö sato rehuksi kaikkialla?

QuoteAnnaleena Ylhäinen
@AYlhainen·20. elok.
No nyt näitä #tähkäidäntä -kuvia alkaa tulla ympäri Suomen. Tämä pystyssä olevasta #Skagen #syysvehnä -pellosta. Tilanne viljan laadun suhteen on nyt todella paha.

PS. 25.01.21. Vahvistaa asian tältä vuodelta myös MT:

Sadekausi aiheuttaa suuria laatutappioita �" myös syyskylvöt vaarassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1527481)

QuoteMyöhästyneisiin puinteihin liittyy useita laaturiskejä. Erityisesti Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa viljoissa on tähkäidäntää, jälkiversontaa, lakoontumista ja kasvustojen tummumista.

Samaisesta Ylhäisen twiittikokoelmasta myös tieto, että tällainen haittakasvi on entistä pahemmin tullut esiin Suomessakin:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rikkakananhirssi

Ylhäisen omasta twiitistä:

Quote#rikkakananhirssi on levinnyt tänä kesänä uusille kasvupaikoille. On pieni mysteeri mistä siemen on peräisin, havaintoja on sen verran paljon ja ympäri Suomea.[..]

Nyt en tiedä, löytyykö tuolle vaihtoehtoisia menetelmiä torjunta-aineille. Ruotsinkielinen Wikipedia käsittelee asiaa, mutta jotenkin epämääräisesti.

Tässäpä niitä UK:sta:

The urban jungles: Councils face backlash as they go TOO green... by ditching chemical weedkiller and leaving pavements overgrown (https://www.dailymail.co.uk/news/article-9920479/amp/Councils-face-backlash-green-ditching-chemical-weedkiller.html?__twitter_impression=true)

Kuvat ovat jo vaikuttavia, mutta tässä yhteenvetona muuta:

Quote* Several elderly residents have ended up in the hospital after tripping on weeds 
* According to Pesticide Action Network some 80 councils have banned use 
* At least 30 councils are going to be banning glyphosate pesticides altogether

Hyödyt tuosta? Sanoisin: ei ole. Mutta se ei takuulla estä sitä, etteikö vastaavaa haluttaisi kokeilla Suomessakin. Tai ottaa kokeilematta käyttöön.

Tässä uutisessa väite tai näkemys:

"Hirvittää jos se pääsee kunnolla leviämään" �" Suomen ilmastolle epätavallinen kananhirssi valtaa peltoja Etelä-Karjalassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1533910)

Quote"Minun parin aarin perunamaa on aivan täynnä sitä", Taipale sanoo. "En näe muuta vaihtoehtoa kuin laittaa perunamaan ensi kesänä heinälle. En usko torjunta-aineiden auttavan, jos siemen kerran säilyy maaperässä kauan aikaa."

(lihav. HJ)

Eivätkö auta?

Tässä gradussa...

VIHERREVONH�,,NT�,, JA KANANHIRSSI VIERASLAJEINA SUOMESSA (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/27811/GraduSaaraKinnunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y) (pdf)

... on tieto, että glyfosaatti ja glufosinaatti tehoavat viherrevonhäntään ja kananhirssiin (Krausz ym. 1996, Coetzer ym. 2002, Norris 2001). Niin minäkin sen järkeilin niiden tietojen pohjalta mitä olin saanut glyfosaatista muiden haittalajien torjunnassa: oikea-aikaisella käytöllä sillä estetään myös siementen leviäminen.

Yritystä kokonaisarvioon:

Environmental activist irony: Anti-chemical campaigners end up promoting higher food prices with few farming or health benefits (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/25/environmental-activist-irony-anti-chemical-campaigners-end-up-promoting-higher-food-prices-with-few-farming-or-health-benefits/)

QuoteWhat’s the takeaway?

Will these politically-driven trends to ban many chemicals judged safe by scientists benefit farm production and promote health and safety, as many ENGOs claim?

The above list of actions and policies are almost certainly destined to reduce food production and increase food insecurity, without providing any substantial sustainability benefits as the world struggles to limit the impacts of climate change.

Tästä vielä erikseen:

QuoteRemoving chemical use from food production and switching to organic production methods will require more land to be used for production. One assessment (https://research.wur.nl/en/publications/impact-assessment-study-on-ec-2030-green-deal-targets-for-sustain) of the EU’s policy plan to restrict chemical use and require greater organic production will raise food prices by up to 20% and require up to an additional 3 million hectares of land for food production.

Tuossa linkatusta Wageningenin tutkimuksesta on täällä jo kerrottu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg24880#msg24880).

***

Ja yritystä vähän filosofisempaankin kokonaisarvioon:

Risk, hazard and the precautionary principle: Why Europe gets crop biotechnology and chemical regulation so wrong (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/26/risk-hazard-and-precautionary-principle-why-europe-gets-crop-biotechnology-and-chemical-regulation-so-wrong/)

Tuo meni jo vähän... ei, aika paljonkin bioteknogiaan suhtautumisen puolelle. On jo vähän vanhempi (2018).

Taas tietoa täältä:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Saksassa osoitetaan mieltä komission #kasvinsuojeluaine -vähennysvaatimuksia vastaan. Niiden käyttö vähentää ruokahävikkiä, eivätkä kuluttajat ostaisi rupuisia omenoita tai homeisia vihanneksia.

Bauernproteste
Appell an Verbraucher: So sieht euer Obst ohne Pflanzenschutz aus (https://www.agrarheute.com/land-leben/appell-verbraucher-so-sieht-obst-ohne-pflanzenschutz-597409?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)

Koskee jopa luomuviljelijöitä (lihav. HJ):

QuoteSorge bereitet den Bauern, dass die EU plant, konventionelle und Bio-Pflanzenschutzmittel auf empfindlichen Flächen weitgehend zu verbieten. Ein generelles Verbot von Pflanzenschutzmitteln würde viele Obstbauer, Weinbauer und Ackerbauer ruinieren. Wenn selbst der Biobauer keinen Schwefel mehr ausbringen könne, hätte das zur Folge, dass sich Schädlinge nicht mehr bekämpfen ließen.

Schwefel on rikki. Kuparimyrkkyihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg23448#msg23448) ei ole vielä koskettu.

Niinpä:

Miten varmistetaan tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/60e89ff6-5c4a-47a0-9d52-15754e71085a)

QuoteVaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi tarvitaan paljon, jotta ei jäädä yhden kortin varaan.

Maaseudun Tulevaisuus. Maksumuuri.

EU:ssa keskustellaan samasta:

MEPs slam Commission on food security impact of reducing pesticides (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/meps-slam-commission-on-food-security-impact-of-reducing-pesticides/)

QuoteDuring the presentation, the Commission representative introduced different policy scenarios, from least to most ambitious, with the proposal in June ranging somewhere in between.

“The conclusion is that the most ambitious policy options achieve the most but have the greatest economic cost,” Owen-Griffith’s said, but without going into further detail on what these costs would entail.

For many lawmakers, Owen-Griffith’s presentation did not sufficiently address one of the main concerns: the potential impact of a reduction in plant protection products on yields and food security, especially in the context of the pressure on global markets caused by the Ukraine war.

(lihav. HJ)

Erikseen huolissaan ollaan Ranskassa:

UPDATE 1-After coping with drought, fertiliser shortage worries French wheat growers (https://www.reuters.com/article/europe-grains/update-1-after-coping-with-drought-fertiliser-shortage-worries-french-wheat-growers-idUSL8N30F1VI)

Germany to stop exporting banned pesticides, push for EU-wide halt (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/germany-to-stop-exporting-banned-pesticides-push-for-eu-wide-halt/)

QuoteGermany will ban from next spring the export to third countries of pesticides that are not authorised for the EU market and will also push for a bloc-wide export ban together with France.

Entä ne maat, joihin aineita on tähän asti viety? Kysytäänkö niiltä? Tulee heti mieleen: onko aineita, joilla torjutaan heinäsirkkoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg21447#msg21447),  hyväksytty EU:ssa?

Myös Sarvamaa on huolissaan:

Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita (https://www.verkkouutiset.fi/a/petri-sarvamaa-komission-esitys-uhkaa-perunoita/#3d11c6a0)

QuoteKokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Euroopan komission ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden puolittamiseksi on Suomen kannalta ongelmallinen.

EU-komissio haluaa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Esityksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi asettaa tämän kanssa linjassa olevia sitovia tavoitteita, joita voidaan asettaa matalammiksi tietyin perustein.

�" Suomessa torjunta-aineita vähennettiin huomattavasti jo 1990-luvulla, mitä EU-komission aloitteessa ei tietenkään huomioida, Sarvamaa kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa.

Tuo kolumni on kuitenkin pahasti maksumuurin takana. Pääsanoma lienee tämä:

QuoteSarvamaan mukaan komission aloite uhkaa erityisesti Suomessa viljeltäviä erikoiskasveja, kuten öljykasveja ja perunaa. Jos esitys toteutuu alkuperäisessä muodossaan, Sarvamaan mukaan sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan massiivisia

�" Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että EU parlamentin suomalaisilta jäseniltä, Sarvamaa kirjoittaa.

Entä glyfosaatti? Jos siitä luovuttaisiin, se kiellettäisiin? Näin kävisi:

Case study: What happens if Europe bans glyphosate? Increased tillage, higher greenhouse gas emissions, less biodiversity �" and billions in losses for farmers (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/30/case-study-what-happens-if-europe-bans-glyphosate-increased-tillage-higher-greenhouse-gas-emissions-less-biodiversity-and-billions-in-losses-for-farmers/)

Viljelijäjärjestöt ovat myös ilmaisseet huolensa. Eli soittavat hälytyskelloja:

Viewpoint: European farm groups raise alarms about unrealistic and unscientific EU targets to dramatically cut back on pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/04/viewpoint-european-farm-groups-raise-alarms-about-unrealistic-and-unscientific-eu-targets-to-dramatically-cutback-on-pesticide-control-chemicals/)

Tuo oli käännös ja tiivistelmä, näin Agrar Heute:

Stellungnahme
EU-Pflanzenschutzverordnung: Diese Risiken kritisiert der DRV (https://www-agrarheute-com.translate.goog/politik/eu-pflanzenschutzverordnung-diese-risiken-kritisiert-drv-598114?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en&_x_tr_pto=wapp)

Samasta asiasta, josta Sarvamaa juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg28639#msg28639) oli Suomen perunoiden osalta huolissaan.

Ja tässä.tarkastelu siitä, kuinka Italiassa kävisi:

62% less pesticides: What could be the consequences if Italy follows Europe’s mandate to cut use of crop protection chemicals in half? (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/05/62-less-pesticides-what-could-be-the-consequences-if-italy-follows-europes-mandate-to-cut-use-of-crop-protection-chemicals-in-half/)

Vähän pinnalliseksi jää tuokin tiivistelmä. Mutta se selviää, ettei kivaa seuraa.

Ruotsistakin kuuluu sama virsi:

EU riskerar sin egen matproduktion (https://www.landlantbruk.se/eu-riskerar-sin-egen-matproduktion)

QuoteEU-kommissionens lagförslag om ett så kallat hållbart användande av växtskyddsmedel är med bindande reduktionsmål för medlemsländerna oacceptabelt och hotar EUs lantbruk. I tider av stigande livsmedelspriser och osäkerhet för branschen måste matproduktionen främjas, inte stjälpas. Det är vad Moderaterna kommer att kämpa för i det kommande arbetet.
Förslaget kräver att medlemsstaterna minskar användningen av växtskyddsmedel med 50 procent till 2030. De föreslagna målen riskerar att undergräva den strikta och hållbara användningen av växtskyddsmedel i medlemsstater som Sverige, där en låg och säker användning redan är praxis. Trots att EU-kommissionen återkommande har sagt att dessa förslag bara var en politisk ambition ser vi nu dessa mål bli verklighet. Det kan vi inte acceptera.
Ingen jordbrukare använder växtskyddsmedel för nöjes skull.

Lisää maita, jotka anovat komissiolta armoa:

‘Shockwaves in the global food chain’: Spain, Poland, Hungary beg European Commission for impact assessment on Farm to Fork plan pesticide cutbacks in face of Ukrainian invasion (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/06/shockwaves-in-the-global-food-chain-spain-poland-hungary-beg-european-commission-for-impact-assessment-on-farm-to-fork-plan-pesticide-cutbacks-in-face-of-ukrainian-invasion/)

Selitys:

Miksi Suomi ei vastustanut komission torjunta-ainealoitetta allekirjoituksellaan? Kurvinen: ”Kireä aikataulu esteenä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/601c15f6-5ecd-46e4-bc56-887f95997457)

QuoteElsi Katainen pelkää ehdotuksen etenemisessä eniten sitä, että ympäristövaliokunta kaappaa torjunta-ainevalmistelun kokonaan itselleen.

Espanjan, Puolan ja Unkarin maatalousministeriöt eivät olleet niin kiireisiä.

Kyllä se Saksassakin hyvin ymmärretään:

Euer täglich Brot (https://www.cicero.de/wirtschaft/biolandwirtschaft-euer-taglich-brot)

QuoteUmweltorganisationen und Politiker drängen auf mehr Biolandbau. Doch die Verbraucher spielen nicht mit. Und Landwirte warnen vor gravierenden Folgen. Sri Lanka könnte als abschreckendes Beispiel dienen: Das Land wollte zum Ökoparadies werden und erlebte die schwerste Krise seiner Geschichte.

Tai ymmärtää kuka ymmärtää. Ludger Wess kyllä, eivätpä taida he:

QuoteAnfang September verkündete der deutsche Landwirtschaftsminister Cem Özdemir, dass er den Export von Pestiziden, deren Anwendung hierzulande nicht erlaubt ist, verbieten werde. Es könne nicht sein, gefährliche Stoffe, die bei uns zu Recht verboten seien, anderen zur Verwendung anzubieten. Zudem kämen die Gifte durch Lebensmittel­importe zu uns zurück.

Umweltorganisationen jubelten über die Ankündigung des Grünen-Politikers, der damit eine von ihnen lange erhobene Forderung erfüllen würde. Doch dann ließen weitere Stellungnahmen aus seinem Ministerium und dem Umweltressort vermuten, dass es nur um ein Exportverbot für einige wenige Mittel gehen wird, deren EU-Zulassung ausgelaufen ist, weil die Hersteller keine Verlängerung beantragten, nachdem Bedenken über gesundheitliche Folgen geäußert wurden.

Samalla tulee esille, että vaikka nyt useat maat ovat nyt komission torjunta-ainelinjaa vastaan, niin kaikki eivät (maina) ole.

Kunnon riidaksi meni:

Centre-right warns Commission overstepping its mark on pesticide cuts (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/centre-right-warns-commission-overstepping-its-mark-on-pesticide-cuts/)

QuoteThe European Parliament’s largest political group, the centre-right EPP, has warned the European Commission against overstepping its mark on its plans to slash the use and risk of pesticides in half, vowing to push back on the proposals as tensions reach breaking point.

Quote from: Heikki Jokipii on 16.09.22 - klo:02:29
Germany to stop exporting banned pesticides, push for EU-wide halt (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/germany-to-stop-exporting-banned-pesticides-push-for-eu-wide-halt/)

QuoteGermany will ban from next spring the export to third countries of pesticides that are not authorised for the EU market and will also push for a bloc-wide export ban together with France.

Entä ne maat, joihin aineita on tähän asti viety? Kysytäänkö niiltä? Tulee heti mieleen: onko aineita, joilla torjutaan heinäsirkkoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg21447#msg21447),  hyväksytty EU:ssa?

Tuohon:

QuoteLudger Wess
@LudgerWess·17t
Das geplante Exportverbot für Pflanzenschutzmittel, die in Europa keine Zulassung haben (im NGO-Sprech "verboten sind"), ist reinster Populismus, um die NGOs zufrieden zu stellen. Es wird keinen Kleinbauern vor einer Vergiftung bewahren, aber die Ernährungssicherheit untergraben.

(lihav. HJ)

Tämä erityiskysymys voi ratketa:

”Torjunta-aineasetus kohtelee Suomea epäoikeudenmukaisesti” �" EU-parlamentin pääneuvottelijan mukaan ongelma pitää ratkaista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6f65d817-27b1-4a07-b0f9-67aeb622681e)

QuoteJäsenmaat ovat pyytämässä komissiolta lisäanalyysiä torson esityksen vaikutuksista. Metsätaloudessa käytettävä urea voi vielä pudota Suomen osalta kokonaan pois.

Mutta se ei mitenkään ratkaise yleisempää ongelmaa.

Tässä komissio nyt on tavoitteensa kanssa:

Plans to slash pesticides remain ‘open’ problem, says agri Commissioner (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/plans-to-slash-pesticides-remain-open-problem-says-agri-commissioner/)

QuoteFiguring out the fairest approach to reducing pesticide use remains a ‘difficult and open’ problem, according to the EU agriculture Commissioner Janusz Wojciechowski as member states gear up to formally demand a more comprehensive impact assessment on the issue.

(lihav. HJ)

Niin, ne vaikutusarviot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg23207#msg23207). Ja missä vaiheessa ne tehdään.

Yrittääkö komissio tehdä tästä nyt vastaavanlaista pakettia kuin maakaasun ja ydinvoiman kytkykaupasta nk. taksonomiakysymyksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg27300#msg27300) yhteydessä?

Commission dangles gene-editing to soften pesticide reduction plan blow (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-dangles-gene-editing-to-soften-pesticide-reduction-plan-blow/)

QuoteA letter addressed to MEPs seen by EURACTIV suggests that the Commission hopes to appease critics of the revision of the EU’s pesticide framework by dangling a potential liberalisation of new genomic techniques (NGTs).

Rumaa, ja jossain määrin taitavaa.

MT:ssa kaksi kirjoitusta. Tämä:

Kasvinsuojeluaineista puolet pois? EU-komission tavoite on kova ja korvaavien menetelmien kehittämisellä jo kiire (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/facc87e0-2378-4ad7-9f4b-4de1f94e7b38)

QuoteKasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen voi vaikeuttaa myös sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Jota säesti yleisökirjoitus:

EU:n toiminta torjunta-aineiden suhteen on jakomielistä �" se vaatii ympäristöystävällisiä menetelmiä mutta tekee kaikkensa estääkseen niiden kehittämisen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/99646a39-969c-4cda-8a01-e5c513b02fb3)

QuoteBiologisten torjunta-aineiden lupamenettely on liian hidas.

Valitettavasti katkelmaan ei mahtunut esimerkkejä.

Monesti Politico tietää, missä mennään, mistä päin tuulee:

EU ‘Green Deal’ softens hard-line proposals for extensive restrictions on pesticides as food security concerns escalate (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/30/eu-green-deal-softens-hard-line-proposals-for-extensive-restrictions-on-pesticides-as-food-security-concerns-escalate/)

***

Toisessa GLP:n artikkelissa tulee sitten esille, millä tavalla olisi pitänyt edetä:

Viewpoint: Could GMOs that use less pesticides be the ultimate ‘clean’ food that consumers expect? (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/30/viewpoint-could-gmos-that-use-less-pesticides-be-the-ultimate-clean-food-that-consumers-expect/)

Euroopassakin.

Vaikutusarvio tehdään:

Agriculture Commissioner backs new impact study on pesticides reduction plan (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/agriculture-commissioner-backs-new-impact-study-on-pesticides-reduction-plan/)

Luke ("UUTINEN | 7.12.2022"):

NUTRIBUDGET-hanke kehittää ravinteiden käytön optimointia EU:ssa �" uusi alusta auttaa ympäristövaikutusten vähentämisessä (https://www.luke.fi/fi/uutiset/nutribudgethanke-kehittaa-ravinteiden-kayton-optimointia-eussa-uusi-alusta-auttaa-ymparistovaikutusten-vahentamisessa)

Varmaankin liittyy myös tuohon edellä mainittuun vaikutusarvion tekemiseen? Vaikkei tietysti samaa asiaa olekaan.

Afrikkalainen näkemys:

Fake campaigns on pesticides will hurt food security plans (https://www.businessdailyafrica.com/bd/opinion-analysis/columnists/fake-campaigns-on-pesticides-will-hurt-food-security-plans--4059240)

QuoteIt is a gap we are facing in Kenya, today, in a crescendo of false statements that may yet shape our future, as local NGOs funded by Germany’s Green Party distribute rounds of videos starring local celebrities holding up tomatoes and sukuma wiki stating that they are poisonous.

The poison, they claim, comes from the pest control products used to produce them.

The same type of blanket campaigning against pesticides has already worked in Europe, which, like the rest of the world, is used to assess pest control products for their safety, scientifically.

It does not do that anymore. It changed its approach. The scientists were approving products that were safe to use and necessary for food production.

Once the European public had been told so many times that all pesticides were poisonous, it was just too politically damaging to keep approving pesticides.

The European Union (EU) banned them without any evidence of risk, just in case they might, one day, be found to be harmful, calling it the ‘precautionary principle’.

It has created a big mess. The EU banned one set of pesticides in case they might ever be found to be endocrine disruptors, which interfere with human hormone systems, causing reproductive and other issues.

Under more political pressure, the EU banned the use of these same pesticides on imported foods from other nations, dozens of countries launched a world trade dispute against Europe, calling the ban a trade barrier, and demanding the EU deliver evidence any of the chemicals were endocrine disruptors.

Tuontikieltojen kautta torjunta-aineiden summittainen vähentäminen uhkaa siis muidenkin maanosien ruokaturvaa?

Plus tuo kampanjointi eurooppalaisella rahoituksella.

Huomattu:

Viewpoint: Why an EU ban on crop pesticide exports based on the misguided precautionary principle will hurt global farming (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/10/viewpoint-why-an-eu-ban-on-crop-pesticide-exports-based-on-misguided-precautionary-principle-will-hurt-global-farming/)

QuoteAs part of its Chemicals Strategy for Sustainability �" Towards a Toxics-Free Environment , published on 14 October 2020, [the European Commission] announced that the European Union will “lead by example and, respecting its international commitments, will ensure that hazardous chemicals banned in the European Union are not produced for export, including by amending applicable legislation where necessary”.

The Luddites obviously rejoiced.

Itse juttu ranskaksi, mutta siinä kiinnitettiin huomiota asiaan, joka on jo aiemmin huomattu täälläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg16553#msg16553).

Ylhäinen mukana Kasvinsuojelupäivässä:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Tältä näyttää rikkakasviseurannan suuri kuva

https://twitter.com/AYlhainen/status/1620351528136736769/photo/1

Siellä oli esitetty myös tällainen kalvo:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·31. tammik.
Mustialassa rikkakasvimäärä paukahti reippaasti ylöspäin kun siirryttiin luomuun 2018, kertoo Jukka Salonen rikkakasviseurannasta Kasvinsuojelupäivässä.

https://twitter.com/AYlhainen/status/1620350251436740608/photo/1

Spiked (10.2.2023):

The farmers fighting back against the irrational elites (https://www.spiked-online.com/2023/02/10/the-farmers-fighting-back-against-the-irrational-elites/)

QuoteNothing speaks to the madness of the modern elites better than their war on farming. Consider France. One day President Macron is telling the world to get serious about ‘food security’. Post-Covid and with war raging in Ukraine, we must make sure food keeps being made and transported around the world, the French government says. Yet, at the same time, that same government, without missing a beat, is bringing in pesticide bans that could devastate sections of France’s own agriculture industry. Which could even lead to the closure of farms. Behold the schizophrenia of the 21st-century establishment.

Mutta nyt:

QuoteOn Wednesday, hundreds of farmers drove their tractors through central Paris in protest at new pesticide restrictions. Don’t worry if you haven’t heard about this latest farmers’ revolt on the continent �" the tractor uprising against the laptop elites rarely makes the mainstream news these days. The farmers are furious over the government’s ban on neonicotinoids, a chemical that kills insects that eat plants. Such insecticides are potentially harmful to bees, and so farmers will be forbidden from using them. And the fact that the ban will hit sugar-beet farmers particularly hard, potentially leading to the closure of sugar factories? Doesn’t matter. Bees come first.

Minuunkin tämä kuva tekee vaikutuksen:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Jokainen kasvinsuojelufriikki rakastaa tätä kuvaa - kasvi muodostaa äkämiä/epämuodostumia, kun virukset, hyönteiset, bakteerit, sienet, nematodit yms hyökkäävät. 
https://nph.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/nph.16340#.Y-dK4fwa0sA.twitter

https://twitter.com/AYlhainen/status/1624317902420602880/photo/1

Vaikka myönnänkin, että on olemassa muitakin keinoja kuin torjunta-aineet: esimerkiksi geenimuuntelu!  8)

Tyytymättömyyttä. Haittaa tätäkin:

EU targets blamed for stalling pest management progress in Greece (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-targets-blamed-for-stalling-pest-management-progress-in-greece/)

QuoteThe rollout of integrated pest management (IPM) has been beset with setbacks in Greece over the last decade despite some positive results, with farmers taking umbrage with ‘restrictive’ EU targets which they see as stalling progress.

IPM is an ecosystem-based strategy that focuses on the long-term prevention of pests or their damage through a combination of techniques applied in order of hierarchy to minimise the use of chemical plant protection products to the greatest extent possible.

The system is a core part of Greece’s 2020 National Action Plan for Pesticides, which stresses that it plays a vital role in the country’s environmental and climate action.

As such, a number of actions have been implemented with the initiative of the ministry of rural development and food in order to encourage the uptake of IPM, including crop-specific guidelines drawn up annually to provide professional users of pesticides with tailored advice.

IPM nähtiin vielä joitakin vuosia sitten Ratkaisuna:

Mitä ihmettä tämä integroitu torjunta eli IPM on?  (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2014/01/29/mita-ihmetta-tama-integroitu-torjunta-eli-ipm)

Kuvana:

QuoteLynn Sosnoskie
@LynnSosnoskie
No herbicides, vs POST only vs PRE plus POST. Early season weed control (at planting) can protect crops from competitive interactions, especially under stress conditions. Look at the difference in leaf rolling.

https://mobile.twitter.com/LynnSosnoskie/status/1627454710402674690/photo/1

Tämä suunnitelma näyttää juuttuneen komission lupaamaan vaikutusten arviointiin:

Commission sounds alarm as progress stalls on pesticide reduction plan (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-sounds-alarm-as-progress-stalls-on-pesticide-reduction-plan/)

QuoteThe contentious but ambitious SUR proposal aims to slash the use and risk of pesticides in half by 2030, as set out in the EU’s flagship food policy, the Farm to Fork strategy.

But progress on the file has not been smooth-running, with EU agriculture ministers demanding more information before proceeding, effectively stalling negotiations on the crucial file.

Now, the chair of the European Parliament’s agriculture committee (AGRI), Norbert Lins, has said in a letter addressed to Parliament President Roberta Metsola that it, too, is prepared to give its take on the proposal once it has received the supplementary data.

In the letter, seen by EURACTIV, Lins maintains that his committee is “keen to proceed with the file” but points out that “both legislators, obviously, will not be in a position to vote on this text before having received and analysed the above additional elements”.

As the Council “does not schedule a common approach by then,” similarly, the agriculture committee would “consider irrelevant giving an opinion on the proposal when the additional impact assessment is pending,” he wrote.

Jota ei siis ole näkynyt.

Ruotsi toimii tässä asiassa ennakko-odotusten mukaisesti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg30503#msg30503):

Swedish minister expects job only half done on pesticide reduction plan (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/swedish-minister-expects-job-only-half-done-on-pesticide-reduction-plan/)

QuoteBut progress on the file has not been smooth-running, with EU agriculture ministers formally demanding an additional impact assessment to the Commission to get more information before proceeding, effectively stalling negotiations on the crucial file.

However, the Swedish minister told EURACTIV that, on the parts of the file not linked to the impact assessment, EU ministers “intend to start working on compromise texts based on the contributions of the member states”, with the “most likely aim of presenting a progress report in June”.

“We intend to continue the examination of the Commission’s proposal and take the file forward,” Kullgren said.

Nyt EU on omalla alueellaan tämän ongelman edessä:

19.03.2023 | 14:15 | Heuschreckenplage
4 Milliarden Heuschrecken vernichten Felder auf Sardinien
Rom - Die Heuschreckenplage auf der italienischen Insel Sardinien nimmt immer größere Ausmaße an. (https://www.proplanta.de/agrar-nachrichten/agrarwirtschaft/4-milliarden-heuschrecken-vernichten-felder-auf-sardinien_article1679231702.html?fbclid=iwar3ixov-fzg69oxyizt2tauwpbayq70y4mq5qbsw6qsv3_rw5hv3cl2x2q4)

Nyt sitten nähdään, onko EU:lla malttia yrittää torjua heinäsirkkoja myrkyttömillä keinoilla. Vai nousevatko lentokoneet ilmaan? Ja onko niille antaa EU:ssa hyväksyttyjä aineita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg29511#msg29511) matkaan?

Tähän tilanteeseen on lopullisen päätöksen tekeminen jäänyt:

MEPs agree EU pesticide reduction plan votes, pushing final deal after 2023 (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/meps-agree-eu-pesticide-reduction-plan-votes-pushing-final-deal-into-2024/)

QuoteA final plenary vote is then indicatively tabled in the first October session in Strasbourg, scheduled for 2 to 5 October.

Tuohon asti ainakin sitä on lykätty.

MT raportoi:

"Yksi pahimmista rikkakasveista, mitä maa päällään kantaa” �" Tätä tihulaista on löytynyt siemenseoksista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e6e5fbd1-b9c4-4864-8ece-96f99d51d6d3)

Miten sitä torjutaan? Suomenkielinen Wikipedia ei kerro, mutta ruotsinkielisen mukaan mm. näin:

Hönshirs (https://sv.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6nshirs)

QuoteDirekt bekämpning

Vid behov kan användningen av direkta bekämpningsåtgärder vara aktuell för att minska populationen av hönshirs på fält och åkrar - detta innefattar mekanisk bekämpning, kemisk bekämpning, och biologisk bekämpning. Kemisk bekämpning bör ske så sent som möjligt då fler frön har grott. Kemisk bekämpning är ett stort problem i havreodlingar då det inte finns några godkända substanser i Sverige [7].

https://jordbruksverket.se/vaxter/odling/vaxtskydd/vaxtskyddsatgarder/honshirs

Linkatussa lähteessä:

QuoteI havre finns inga godkända gräsherbicider.

Mutta muiden viljelykasvien kohdalla oli.

Tässä opinnäytetyössä kerrotaan (pdf, s. 8 ) :

VIHERREVONH�,,NT�,, JA KANANHIRSSI VIERASLAJEINA SUOMESSA (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/27811/GraduSaaraKinnunen.pdf)

QuoteOsaa näistä aineista, kuten atrasiinia tai parakvattia, ei ole sallittua käyttää Suomessa (Tukes 2011). Glyfosaatti ja glufosinaatti tehoavat viherrevonhäntään ja kananhirssiin (Krausz ym. 1996, Coetzer ym. 2002, Norris 2001). Tässä tutkimuksessa käytetyn herbisidien, rimsulfuronin, on raportoitu tehoavan viherrevonhäntään ja kananhirssiin (Swanton ym. 1996, Auskalniene & Auskalnis 2006, Eberlein ym. 1994, Blackshaw ym. 1995, Hutchinson ym. 2004). Viherrevonhännän ja kananhirssin torjuntaa hankaloittaa se, että ne voivat taimettua läpi kasvukauden (esim. Baskin & Baskin 1977, Weaver & McWilliams 1980, Keeley & Thullen 1989).

(tuon yhden vähän piruuttaankin lihavoi HJ)

Tulossa on, kertoo MT:

Komission vastaus torjunta-aineasetuksen lisätietopyyntöön jätti monta asiaa avoimeksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/db235e1b-eb93-4064-9a18-9592b4e2eaf2)

QuoteKomissio on kysynyt EU-mailta, mitä vaikutuksia olisi kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamisella metsissä. MMM ja Tukes valmistelevat Suomen vastausta.

Seuraus Saksassa. Maan oma vihannestuotanto romahtanut:

QuoteLudger Wess
@LudgerWess
Die #Agrarwende wirkt. Gut für die #Biodiversität und das Importgemüse aus Spanien und �,,gypten wird bestimmt umweltschonender hergestellt als von den Giftbauern in Thüringen.

Twiitin lainaus
Konstantinos Tsilimekis
@KTsilimekis
·18t
#Thüringen: "Der Blick auf die Zahlen... zeigt, dass in den vergangenen vier Jahren die geerntete Menge von Freiland-#Gemüse insgesamt um rund 35 Prozent gesunken ist - auf zuletzt gut 13.500 Tonnen... Drohender Know-How-Verlust und mehr Importe".
Blumenkohl ade: Warum in Thüringen viel weniger Gemüse angebaut wird (https://www.mdr.de/nachrichten/thueringen/landwirtschaft-preise-kosten-gemuese-ernte-duenger-fischer-100.html#amp_tf=Von%20%251%24s&aoh=16811037974363&csi=0&referrer=https%3A%2F%2Fwww.google.com&ampshare=https%3A%2F%2Fwww.mdr.de%2Fnachrichten%2Fthueringen%2Flandwirtschaft-preise-kosten-gemuese-ernte-duenger-fischer-100.html)

https://twitter.com/LudgerWess/status/1645348350256902144?cxt=HHwWgMCzze3mudUtAAAA

Tämä teemapäivä hiukan vilahti, vailla sen ansaitsemaa huomiota:

Tänään, 12. toukokuuta, juhlistetaan kansainvälistä kasvinterveyspäivää jo toisen kerran!  (https://mmm.fi/-/tanaan-12.-toukokuuta-juhlistetaan-kansainvalista-kasvinterveyspaivaa-jo-toisen-kerran-)

QuoteArvioiden mukaan jopa 40 prosenttia viljelykasvien potentiaalisesta sadosta menetetään vuosittain kasvintuhoojien takia. Menetyksellä on suora vaikutus ruokaturvaan etenkin alueilla, joilla on köyhyyttä ja nälänhätää. Kasvintuhoojat aiheuttavat vahinkoa viljelykasvien lisäksi myös metsissä ja vaikuttavat koko ympäristöön heikentämällä luonnon monimuotoisuutta.

Vuodelta 2020, mutta iskevästi ilmaistu:

East Africa faces two plagues: Once-in-a-generation insect infestation and swarms of European activists trying to block the only effective tool, pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/18/east-africa-faces-two-plagues-once-in-a-generation-insect-infestation-and-swarms-of-european-activists-trying-to-block-the-only-effective-tool-pesticides/)

QuoteThe human toll is staggering. Twenty-five million people have been left hungry, by Oxfam’s estimate. Yet, instead of rallying around African nations in this time of great peril, more EU-funded NGOs have descended on the Kenyan parliament to demand that the government disarm itself in the battle against locusts. They want the Kenyan government to outlaw the pesticides used to fight locusts, the only effective tool that can stop these insects, and prevent the crisis from spiraling out of control.

Retorinen kysymyksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg32034#msg32034).

Tämä tuli myös esille:

EU:n maatalousministerit tuomitsivat Venäjän vetäytymisen Mustanmeren viljasopimuksesta �" Suomi painotti EU:n yhtenäisyyttä ja vientireittien vahvistamista (https://mmm.fi/-/eu-n-maatalousministerit-tuomitsivat-venajan-vetaytymisen-mustanmeren-viljasopimuksesta-suomi-painotti-eu-n-yhtenaisyytta-ja-vientireittien-vahvistamista)

QuoteNeuvosto keskusteli myös kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevasta asetusehdotuksesta ja komission vastauksesta neuvoston lisätietopyyntöön ehdotuksen vaikutuksista mm. ruokaturvaan. Jäsenvaltiot kiittivät komissiota lisäselvityksestä, mutta lähes kaikki katsoivat, että asetus vaatii edelleen jatkoneuvotteluja.  Työtä on jatkettava erityisesti asetusehdotuksen ongelmallisista kohdista, kuten jäsenvaltiokohtaisista sitovista kasvinsuojeluaineiden vähennystavoitteista ja herkkiä alueita koskevista tavoitteista, jotka eivät huomioi jäsenmaiden olosuhteita.

”Suomessa on jo vuosikymmenien ajan tehty työtä kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämiseksi. Tämän työn ansiosta kasvinsuojeluaineiden käyttö on hyvin vähäistä Suomessa. Suhtaudun erittäin varauksellisesti sitoviin kansallisiin vähennystavoitteisiin. Tavoite pitäisi asettaa vain EU-tasolle, jotta ruokaturva ei vaarannu”, ministeri Essayah totesi.

Ei voi kieltää, etteikö Essayahin asenne ja linja nyt miellyttäisi meitä.

Meillekin vuotaa näin tietoja näistä seminaareista.  :D

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Myös #luomu -kevätviljapelloissa tietyt laidunlajirikkakasvit ovat vähentyneet 60 vuodessa. Savikkaa sen sijaan löytyy lähes kaikilta luomupelloista. #rikkakasvit

https://twitter.com/AYlhainen/status/1690740124638695424?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Liittyi tähän viestiin:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Näin #rikkakasvilajisto on muuttunut suomalaisilla kevätviljapelloilla 60 vuodessa.

https://twitter.com/AYlhainen/status/1690738941811437568?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Aivan. Tuossa ei ollut tietoa, että luomupeltojen tilanne olisi tullut huonommaksi kuin ennen. Mutta ehkä tuosta näemme, että huono se yhä on.  8)

Tietysti tiedämme myös, että tavanomaisilla pelloilla on asialle paremmin tehtävissä jotakin.

Tieto:

Myös Saksa rimpuilee EU:n torjunta-aineasetusta vastaan − 30 prosenttia perinteisistä viininviljelyalueista lopetusuhan alla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3f145b71-c60c-443a-840a-cd33d063f494)

QuoteIso osa Saksan viinintuotannosta tapahtuu alueilla, missä torjunta-aineet halutaan kieltää kokonaan. Historiallisia kulttuurimaisemia uhkaa näivettyminen.
TILAAJALLE

Tällä kertaa MT ei kerro meille enempää.

Näin on käynyt Kanadassa:

Canadian farmers abandon organic certification because approved ‘natural’ chemicals can’t control devastating grasshoppers (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/25/canadian-farmers-abandon-organic-certification-because-approved-natural-chemicals-cant-control-devastating-grasshoppers/)

EU:ssa tuollaiset valintatilanteet ovat vasta edessä:

Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:05:42
Nyt EU on omalla alueellaan tämän ongelman edessä:

19.03.2023 | 14:15 | Heuschreckenplage
4 Milliarden Heuschrecken vernichten Felder auf Sardinien
Rom - Die Heuschreckenplage auf der italienischen Insel Sardinien nimmt immer größere Ausmaße an. (https://www.proplanta.de/agrar-nachrichten/agrarwirtschaft/4-milliarden-heuschrecken-vernichten-felder-auf-sardinien_article1679231702.html?fbclid=iwar3ixov-fzg69oxyizt2tauwpbayq70y4mq5qbsw6qsv3_rw5hv3cl2x2q4)

Nyt sitten nähdään, onko EU:lla malttia yrittää torjua heinäsirkkoja myrkyttömillä keinoilla. Vai nousevatko lentokoneet ilmaan? Ja onko niille antaa EU:ssa hyväksyttyjä aineita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg29511#msg29511) matkaan?

Tähän ei löydy valtuuksia:

Viheliäinen rikkakasvi valtaa peltoja, mutta Ruokavirastolla ei ole valtuuksia asettaa rikkakananhirssiä sisältävää siemenerää markkinointikieltoon  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6dc1fc96-e5d5-45d6-aff4-8bb126b7e5d9)

Mutta tähän löytyy:

Rikkakananhirssin tehokkain torjunta-aine poissa pelistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d3cdcd58-fdb5-479c-adbb-4973c87c8038)

QuoteSen perusteella rikkakananhirssi saatiin torjuttua testatuista torjunta-aineista tehokkaimmin Axial 50 EC -käsittelyllä, ilmenee agrologiopiskelija Milja Hakalan Hämeen ammattikorkeakouluun toteuttamasta opinnäytetyöstä.

Aikaisella Axial 50 EC -käsittelyllä rikkakananhirssiin ei kehittynyt tähkiä, ja myöhäisemmällä käsittelyllä tähkiä kehittyi keskimäärin yksi. Myös hukkakauran torjuntaan käytettävä valmiste kuitenkin poistui Suomen torjunta-ainemarkkinoilta heinäkuun 2023 lopussa, ja sen käyttö on sallittu vain 31.3.2024 asti.

No, ehkä lopulta tähänkin:

QuoteHänen mukaansa Axial 50 EC valmiste ei ole tällä hetkellä käytettävissä, ja sen lopullisen tilanteen odotetaan ratkeavan pian.

Oheistulos tutkimuksesta toiseen ongelmaan:

New Study Concludes: If We Artificially Raise the Cost of Fertilizers, Farmers Will Use Less and Grow Less Food (https://wattsupwiththat.com/2023/10/17/new-study-if-we-artificially-raise-the-cost-of-fertilizers-farmers-will-use-less-and-grow-less-food/)

QuoteOf course that’s not how this one is framed. It’s all about water quality.

Hiukan sivuun otsikosta. Mutta logiikka on sama kuin torjunta-aineissa.

USA:ssa. Mutta koko ajan väikkyy taustalla ja mukana myös EU:n Vihreässä Siirtymässä, että torjunta-aineiden vähentämisen lisäksi myös lannoitteiden vähentäminen olisi luonnolle otollista.

Pieni kurkkaus tämän asian tilanteeseen:

Kasvinsuojeluaineiden tiukka 50 prosentin vähennystavoite etenee EU:ssa �" juurikäävän torjunnassa käytettävälle urealle saattaa löytyä Suomen kannalta vielä hyvä ratkaisu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1683e2e8-a271-46bb-b163-7f96722a69b9)

QuoteEU:n jäsenmaissa on vielä hyvin erilaisia näkökantoja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisestä.
TILAAJALLE

Se olikin niin, että tuhmien oppilaiden takia täytyi uhkailla ja rajoittaa koko luokkaa?

”Taas menee monta vuotta ennen kuin ylen määrin torjunta-aineita käyttävät maat saadaan kuriin”, harmittelee Elsi Katainen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/98fb085d-5847-4a8a-ad89-0b8bd7acf123)

Tässä lähtökohta vaikuttaa hyvin tasapainoiselta:

Kestävän kasvinsuojelun kansallinen toimintaohjelma III 2023�"2027 (https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-kestava-kaytto/kasvinsuojeluaineiden-kestavan-kayton-ohjelma/kasvinsuojelun-kestavan-kayton-toimintaohjelma-iii-2023-2027)

QuoteKestävän kasvinsuojelun kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Lisäksi tavoite on ohjata käyttämään integroidun kasvinsuojelun eli integroidun torjunnan (IPM) menetelmiä kasvinsuojelussa.

(lihav. HJ)

Tavoitteena ei siis ole vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Kuten EU:lla.

Näin on nyt menetelty:

Poikkeuslupa rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaukseen keväälle 2024  (https://www.farmit.net/oljykasvit/2023/12/20/poikkeuslupa-rypsin-ja-rapsin-kylvosiementen-peittaukseen-kevaalle-2024)

QuoteTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.

Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.

(lihav. HJ)

Komissio teki johtopäätöksensä:

EU:n komissio vetää kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoittavan asetuksensa takaisin valmisteluun �" ”Asetusehdotuksesta muodostui maatalouskeskustelun polarisaation symboli”
Viljelijäjärjestöt ovat syyttäneet komissiota asetuksen valmistelusta ilman viljelijöiden kuuntelemista.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d424680b-0a45-41a9-a695-d9dc542d3e77)

Tähän sopinee jatkoksi tämä GLP-mielipide:

Viewpoint: Pesticides ensure ‘sustainable productivity’ �" UK farmers bemoan ‘scaremongering’ on pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/05/viewpoint-pesticides-ensure-sustainable-productivity-uk-farmers-lambast-for-scaremongering-on-pesticides/)

Mitä tapahtuu Euroopassa, vaikuttaa haitallisesti �" Afrikassa?

Viewpoint: The Europe’s anti-pesticide fearmongering continues to cripple African food security hopes (https://geneticliteracyproject.org/2024/03/19/viewpoint-the-europes-anti-pesticide-fearmongering-continues-to-cripple-african-food-security-hopes/)

QuoteAfricans cannot survive if maize is left for the Fall Armyworm that destroys up to 70 per cent of crops, or cocoa is given up to mirids that also damage over 70 percent, wheat to complete destruction from leaf rust, and coffee to coffee berry borer.

African governments are juggling between limiting their export collapse �" to maintain import funds without which all development slows �" and ensuring food production and food security at home.

Quote from: Heikki Jokipii on 02.10.23 - klo:03:20
No, ehkä lopulta tähänkin:

QuoteHänen mukaansa Axial 50 EC valmiste ei ole tällä hetkellä käytettävissä, ja sen lopullisen tilanteen odotetaan ratkeavan pian.

Nyt:

Hukkakauran ja Rikkakananhirssin torjuntaan helpotusta: Axial 50 EC sai poikkeusluvan kaudelle 2024  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d7c15992-46ea-4b65-9793-0e68ddc00ded)

QuoteHeinäkuussa 2023 käyttöluvan menettänyt kasvinsuojeluaine sai poikkeusluvan tulevan kasvukauden ajaksi.
[..]
Aineen poikkeuslupaa perustellaan sillä, että se on ainoa valmiste, jolla torjuntakäsittely voidaan tehdä käsiteltävien rikkakasvien kannalta tarpeeksi myöhään, eli viljan korrenkasvun aikaan.

Näin nyt kerrotaan:

Rikkakananhirssi �" peltorikkaruohoista vaikein?  (https://maaseutuverkosto.fi/uutiset/kananhirssi-peltorikkaruohoista-vaikein-honshirs-det-svaraste-akerograset/)

Vielä:

Blogi: Rikkakananhirssi �" vaikea ylittää haitallisuudessa (https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/rikkakananhirssi--vaikea-ylittaa-haitallisuudessa)

Paljonko vaikutusta on sillä, että torjuntaakin on hankaloitettu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg38311#msg38311)? Glyfosaattikin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg35064#msg35064) on asian yhteydessä mainittu.

Kovasti suositellaan muita keinoja kuin kasvinsuojeluaineista:

Varoitus viljelijöille: Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä leviävät nyt kulovalkean tavoin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5a28d5db-5cec-4572-adf4-ec2f3356f2f4)

QuoteMolemmilla lajeilla yksittäinen yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä, jotka voivat säilyä pellon siemenpankissa vuosikausia. Tämän takia ne ovat hankalia hävittää. Lajeilla esiintyy myös resistenssiä kasvinsuojeluaineille, Ruokavirasto huomauttaa.

Kitkentä juurineen ja kerättyjen kasvien polttaminen on tehokkain torjuntakeino. Mikäli kasvit ovat jo päässeet leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin.

Nyt on saatu tällainenkin ohje:

Kasvinsuojeluaineiden käyttömääriä ei saa pienentää, MMM ohjeistaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8546c980-c03e-4b27-bff3-d80e6ed03ff2)

QuoteKasvinsuojeluaineiden käyttömäärien pienentämisen riskinä on resistenssin muodostuminen. Käyttömäärien muuttaminen saattaa johtaa tukien menettämiseen.
Tilaajalle
[..]
Kasvinsuojeluaineen alhaiset määrät voivat heikentää torjunta-aineen tehoa ja totuttaa kasvintuhoojan torjunta-aineelle. Tottuminen johtaa resistenssin eli vastustuskyvyn muodostumiseen.

MT:ssä julkaistussa uutisessa (MT 12.6.) kerrottiin, että torjunta-aineiden tehokkuutta voi parantaa ruiskutusveden pH:ta alentamalla. Uutinen herätti lukijoiden parissa keskustelua.
Tilaajalle
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?

Hän on täällä tänään:

Paha tuholainen livahti Suomeen, koloradonkuoriaisia löytyi Haminasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a8fec899-360e-446a-8943-ec4d0f8945a3)

Meille jäi täällä vähän kesken sen selvittäminen miten koloradonkuoriaista torjutaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg27318#msg27318). Erityisesti luomupelloilla.

Tällä välin on löytynyt uusia keinoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg36895#msg36895).


PS. Lähetin Ruokavirastolle asiasta uuden kyselyn. Jossa täsmälisesti kerroi, että olemme kiinnostuneet juuri torjunnasta luomupelloilla.

Tämän asian tiiimoilta pari linkattavaa juttua. Ei voida sanoa, että "Brysselin" herrat vain vaatisivat muilta:

Torjunta-aineiden käyttö kielletään Brysselissä �" alueella on 250 hehtaaria peltoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/33844aab-8dcd-48e8-a430-4f3be5214df2)

QuoteBryssel kielsi jo vuonna 2013 torjunta-aineiden käytön julkisilla alueilla, muun muassa puistoissa ja leikkikentillä.

Brysselistä tulee Euroopan ensimmäinen alue, jolla synteettiset kasvinsuojeluaineet kielletään, Pesticide Action Network (PAN) -järjestö tiedottaa.

Maataloudessa kielto astuu voimaan vuonna 2030. Muilta kuin maanviljelijöiltä valmisteet kielletään 2025 alkaen.

Maatalouteen kiellolla ei ole suurta vaikutusta, sillä alueella on noin 250 hehtaaria maatalousmaata.

Tähän "saatanalliseen" aineeseenhan tuokin päätös liittyi:

QuoteVuonna 2016 kiellettiin glyfosaatin käyttö yksityishenkilöiltä.

***

Analyysi siitä, onko tietty toiminta lainkaan järkevää:

Viewpoint: How to best regulate chemicals? ‘Precautions employed to regulate tiny, sometimes nonexistent risks can cause real harm’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/07/24/viewpoint-how-to-best-regulate-chemicals-precautions-employed-to-regulate-tiny-sometimes-nonexistent-risks-can-cause-real-harm/)

QuoteA better way to approach this issue is that we should “not regulate to levels that are so low that it more likely will do more harm than good.” We could ensure that government resources are focused on bigger harms, that we allow private resources to reduce larger risks, or cause greater harm from risk replacements.

Em. Brysselin tapaus taitaa olla hyvin lähellä tuota.

Konkreettisia keinoja vähentää kemikaaliriippuvuutta:

How to reduce chemical usage? European study concludes GM and gene-edited crops are a solution, proposed relaxed EU regulations would limit innovation (https://geneticliteracyproject.org/2024/09/03/how-to-reduce-chemical-usage-european-study-concludes-gm-and-gene-edited-crops-are-a-solution-proposed-relaxed-eu-regulations-would-limit-innovation/)

Mutta kelpaavatko ne EU:lle?

Varmistamatonta tietoa:

Kielletäänkö kasvinsuojeluaineiden käyttöä Trumpin Yhdysvalloissa?
Donald Trumpin politiikka voi vaikeuttaa maataloutta Yhdysvalloissa. Elintarviketeollisuutta Trump on syyttänyt väärän tiedon levittämisestä.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ce3d1fe3-c541-4db8-b7c2-87c05bde6b22)

Saimmeko taas Valkoiseen Taloon luomun edistäjän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=5.msg830#msg830)? Lienee syytä vielä tsekata asia.

Vältelläänkö tätä torjunta-ainetta turhaan?

Trinet-P �" tehokas apu kirjanpainajakuoriaiseen (https://www.lantmannenagro.fi/ajankohtaista/2019/trinet-p--tehokas-apu-kirjanpainajakuoriaiseen/)

QuoteKirjanpainajan torjuntamenetelmiä ovat tähän asti olleet torjunta-aineella käsitellyt pyyntipuut, joiden ongelma on ollut se, ettei valmiiksi kaatunutta tuoretta puuta ole välttämättä saatavilla sekä velvoite poistaa runko käytön jälkeen metsästä. Perinteiset feromonipyydykset toimivat parhaiten kirjanpainajan tarkkailussa, koska ne täytyy tyhjentää säännöllisin väliajoin ja niiden kapasiteetti on rajallinen.

Uusi, lähes huoltovapaa ja poikkeuksellisen tehokas menetelmä kirjanpainajan torjuntaan on saatavilla Lantmännen Agro-kaupoista. Trinet-P sisältää kirjanpainajaa houkuttelevan feromonin ja torjunta-aineella käsitellyn verkon. Tuotteella on onnistuttu vähentämään kirjanpainajatuhoja jopa 80% ja se on käytössä lähes huoltovapaa. Trinet-P sopii kaikille metsänomistajille, sillä sen käyttö ei vaadi kasvinsuojeluainetutkintoa.

Muista myös Storanet -verkko, joka suojaa kaadettua puutavaraa tuholaisilta tai estää tuholaisten leviämisen saastuneesta puutavarasta!

Vai onko ylipäänsä luovuttu toivosta tuon tuholaisen kemiallisesta torjunnasta?

Koska tämä on henki asiaa koskevissa uutisissa:

Kolin kansallispuistoa syöviä kirjan­painajia ei pysäytä mikään: Metsähallitus näkee kuusi­kuolemissa myös myönteisiä puolia (https://yle.fi/a/74-20101967)

QuoteKirjanpainajakuoriaiset tappavat kuusia pystyyn Kolin kansallispuistossa. Metsähallituksen mukaan se on luonnollista, eikä sitä voida estää.
[..]
Kirjanpainajien aiheuttamia puukuolemia on mahdoton ehkäistä.

�" Kirjanpainajien mittakaava Kolilla on sellainen, ettei niiden torjuntaan ole mitään muuta konstia kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, sanoo Junninen.

Viimeksi tuon tyyppinen uutinen kerrottiin radiosta, Saksan metsistä. Jossa syytettiin ilmastonmuutosta, ja ennustettiin isoja tuhoja.

***

Tämä oli se tämänpäiväinen:

”Ötökkä tulee ja tuhoaa aivan kaiken” �" suomalainen metsäammattilainen järkyttyi Saksan kuusituhoista (https://yle.fi/a/74-20126947)

Sama antautuva henki:

QuoteJos edessä on samanlaisia kuivia kesiä ja syksyjä kuin viime vuosina, käytännössä mitään ei ole tehtävissä.

Nyt näen ensimmäisen kerran tämän idean tai vaatimuksen (lihav. HJ):

Kirjanpainajatuhojen estämiseksi tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010862945.html)

QuoteMetsänhoitaja tarvitsee kirjanpainajien torjuntatyöhön lisää tutkimuksiin perustuvia työkaluja. En kuitenkaan löytänyt yhtään tutkimusta, joka olisi tuottanut konkreettisia metodeja kirjanpainajatorjuntaan. On tärkeää, että löydetään torjunta-aineita ja torjuntamenetelmiä kirjanpainajakannan pienentämiseksi sekä tunnistetaan edellytykset niiden luontaisten vihollisten voittokululle. Lisäksi taimiainesta tulee kehittää kestämään kirjanpainajatuhoja sekä varmentaa oikeat metsänhoitotavat, joilla kirjanpainaja pysyy poissa, vaikka ilmasto lämpenee.

Oliko siinä jo orastava idea geenimuuntelustakin?

Nämä MMM:n virkamiehet ohittavat tuon em. toiveen. No, vähän jättäen sillekin tilaa:

Kirjanpainajatuhoja seurataan ja tutkitaan jo nyt (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010940573.html)

QuoteUusia keinoja tuhojen torjumiseksi pitää tutkia ja ottaa tarvittaessa käyttöön metsätaloudessa. Olemassa olevista keinoista kirjanpainajatuhoja voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja metsätuholakia noudattamalla.

Selvää on, ettei tutkijoita voida määrätä keksimään torjunta-aineita. Mutta "vanhassa vara parempi" on kyllä tuon kirjoituksen sanoma.

Luke:

Tuomikirvaennuste vuodelle 2025 - tuhot mahdollisia Etelä-Suomessa kesällä 2025  (https://www.luke.fi/fi/uutiset/tuomikirvaennuste-vuodelle-2025-tuhot-mahdollisia-etelasuomessa-kesalla-2025)

Wikipiedia  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomikirva) kertoo siitä:

QuoteKirvoja torjutaan kemiallisesti pahoina kirvavuosina.[7][6]

Näin siinä uhkaa käydä:

EU’s proposed Green Deal farming strategy poses serious challenges to South African farmers (https://geneticliteracyproject.org/2025/01/27/eus-proposed-green-deal-farming-strategy-poses-serious-challenges-to-south-african-farmers/)

QuoteThe EU’s central strategy to implement the European Green Deal is designated “Farm to Fork” (F2F). A significant element in F2F is a severe cut in the use of both “more hazardous” pesticides, and pesticides in general. Although the original accelerated timescale of such cuts �" 50% by 2030, in both cases �" has been abandoned, due to fierce opposition within Europe, such cuts in pesticide use, and the banning or severe restriction of certain chemical pesticides could still be expected to happen.

“The European Green Deal and the F2F strategy in its current form present challenges, and some regionally-specific pockets of opportunity for South African agriculture,” concluded the [Bureau for Food and Agricultural Policy]. “While the move towards more sustainable farming practices is commendable, the economic feasibility and practical implementation of these changes need careful consideration. South African farmers, policymakers, and industry stakeholders must work together to navigate these changes and ensure the continued viability of the agricultural sector.”

Toisenlaisissa olosuhteissa tuo hyvältä näyttävä pyrkimys voi aiheuttaa tuhoisia seurauksia.

Zaruk:

Viewpoint: What is sustainability? What are pesticides? The way media and politicians define ideologically diffuse words shape policy �" often for the worse (https://geneticliteracyproject.org/2025/01/31/viewpoint-what-is-sustainability-what-are-pesticides-the-way-media-and-politicians-define-ideologically-diffuse-words-shape-policy-often-for-the-worse/)

QuoteThis might seem obvious but many food/agriculture issues in Brussels are problematic because of poor lexicons. Definitions matter in that they frame our policy discussions, regulations and emotional responses. Regulators start their work with definitions and tend to use this to limit problems or to reach solutions to sticky problems. Sometimes a definition is concocted with interests and intent: official terms like Belgian chocolate or German beer have proved beneficial for more than mere national industries.

Opportunists come in and define words or concepts to their advantage, tack on adjectives and create dichotomies to manage perceptions. A noun like “chemical” carries a negative connotation which environmental lobbyists can deteriorate with adjectives like “toxic”, “industrial” or “synthetic”. An organic food is then defined with adjectives such as “natural”, “traditional” and “environmental” and we can see how the perception of reality can easily be abused by such opportunists. Welcome to Brussels!

QuoteDefine sustainable farming?

Activists define sustainable farming as the antithesis to conventional (industrial) farming. But is organic farming more sustainable if its production yields average 40% less? Agritechnologies (led most often by industry) have allowed food production increases to keep up with a growing population. The next wave of technologies (precision farming, accelerated seed breeding, conservation/regenerative agriculture methods…) are setting the scene for a wave of sustainable intensification where not only will yields keep up with global population and affluence growth, but also be able to re-wild less productive land. Agroecologists can only dream that their social justice definition of sustainable farming could achieve these numbers. Sorry, but seriously, how could you effectively farm no-till with multi-species cover crops without herbicides? Their ideology promises a better world but their reality gives them Sri Lanka.

QuoteWhat is a pesticide?

In Uganda, pesticides are called medicines for plants. This makes sense. In the West, pesticides carry an essence of evil baggage with it; it is taboo. So the industry attempted to use the kinder, gentler term: crop protection. When some blogger referred to a Dirty Dozen of toxic pesticides approved for organic farming, the organic food lobby had to resort to making the claim: “We don’t use any synthetic pesticides!”. These activists cleverly avoid associating organic farming with pesticides; some still want us to believe their produce is “pesticide-free”.

Tässä on mielenkiintoisia linjauksia:

Komissio julkaisi visionsa �" tavoitteena vetovoimainen maatalous- ja ruokasektori tuleville sukupolville (https://mmm.fi/-/komissio-julkaisi-visionsa-tavoitteena-vetovoimainen-maatalous-ja-ruokasektori-tuleville-sukupolville)

QuoteTiedonanto (linkki):  A Vision for Agriculture and Food: Shaping together an attractive farming and agri-food sector for future generations
(https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/33467d24-3123-4118-816e-1782f4872c3d_en?filename=communication-vision-agriculture-food_en.pdf)

QuoteOne such example is the EU ambition to reduce the use of harmful pesticides. This is
important both for the long-term resilience of farming, nature and health protection.
However, the introduction of alternatives in a form of biological or innovative low-risk
plant protection products has not followed with the same pace as the withdrawal of active
substances from the EU market. If this trend continues, it can affect the EU’s ability to
ensure food production. The Commission will therefore carefully consider any further
ban of pesticides if alternatives are not yet available, unless the pesticide in question
represents a threat to human health or to the environment that agriculture relies upon for
its viability.

(s. 19)

Eli harkitaan tarkkaan, ennen kuin rynnätään kieltämään torjunta-aineita. Vaihtoehdon pitäisi ensin löytyä.

QuoteHealthy soil is the basis for farming, today and tomorrow. At the same time, European
soils are under strain from factors including climate change, biodiversity loss, pollution
and in some cases unsustainable soil management. To address this, the Commission will
incentivise and support farming practices that recover, maintain or improve soil health

Continuous support for organic farming remains essential, while other integrated
approaches could be further encouraged. In this respect, putting in place independent and
reliable advisory services will be critical to ensure that farmers can draw on best
knowledge profiting soil and farming.

(ss. 19-20, lihav. HJ)

Tuossa mielessä saattaisi olla suorakylvö. Joka tiettävästi tarvitsee omat torjunta-aineensa.

QuoteSpecial attention needs to be paid to improving nutrients management at farm level
and increasing nutrients circularity. Priority should be given to addressing nutrient
pollution hotspots and promoting integrated territorial approaches. A key aspect of this
would be the management and control of nutrients from livestock farming to limit
negative externalities, support extensification in regions with high livestock
concentrations, and promote circularity which can help reduce the use of synthetic
fertilisers. The evaluation of the Nitrates Directive due at the end of 2025 will provide
further evidence to inform the discussion.

Siinä on vähän flirttailua luomuaatteen kanssa, mutta tällaisetkin näkymät häämöttvät:

QuoteInnovative technologies have emerged, including in the field of food technology,
biotechnology and biomanufacturing. Keeping Europe’s innovation edge in such new
technologies is paramount for the sector to remain competitive and for the EU to remain
a world leader in food innovation. At the same time, certain food innovation is
sometimes seen as a threat to the traditions and culture across Europe. This calls for an
enhanced dialogue on this matter and better knowledge, to make sure that these
innovations can be assessed in an inclusive way that also considers social, ethical,
economic, environmental and cultural aspects of food innovation.

(s. 20, lihav. HJ)

Ja glyfosaattia kestävät lajikkeetkin ovat sitä bioteknologiaa.

Tämä Iltalehden juttu kertoo kummallisesta aloitteesta:

Kansanedustaja huolestui muun muassa Närpiön Vihanneksesta (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fcc47c73-84a8-4f40-a9bc-b207e656cda9)

Quote�" Viljelyn kustannukset ovat korkeita ja näyttää siltä, että lannoitteiden hinnat taas nousevat kovaa vauhtia. Kannattavuus on monella tilalla todella heikko, Ingo sanoo Iltalehdelle.

Hänen mukaansa yhtenä syynä suomalaisen maataloustuotannon vaikeuksiin ovat uusien kasvinsuojeluaineiden hitaat lupaprosessit, jotka johtuvat lupaviranomaisena toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin riittämättömistä resursseista.

Ingon mukaan lupaprosessit kestävät nykyisin kahdesta kolmeen vuotta, mikä uhkaa lamauttaa suomalaisten tuottajien toimintaedellytyksiä sekä ruokajärjestelmän iskunkestävyyttä.

�" Se vaikeuttaa viljelytuotannon kehitystä täällä Suomessa. Puhutaan ehkä jopa satojen miljoonien eurojen saamatta jääneistä tuloista lyhyellä aikavälillä.

”Koskettaa heitäkin”

Kasvinsuojeluaineiden puutteesta kärsivät Ingon mukaan eniten erikoiskasvien, kuten vihannesten, hedelmien, marjojen ja taimistokasvien viljelijät. Hän lisää, että uusien suojeluaineiden salliminen voisi tuottavuuskasvun lisäksi pienentää maatalouden hiilijalanjälkeä.

Mustasaarelainen Ingo on taustaltaan luomuviljelyä harjoittava maatalousyrittäjä. Hänen edustamansa Vaasan vaalipiiri on kasvihuoneviljelyn tärkeä toiminta-alue, jossa keskeinen toimija on esimerkiksi vihanneksistaan tunnettu Närpiön Vihannes.

�" Kyllä ongelma koskettaa heitäkin, Ingo sanoo.

Hän jätti keskiviikkona kasvinsuojeluaineiden viranomaishyväksynnän sujuvuudesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle kysyäkseen, miten hallitus aikoo korjata puutteet kasvinsuojeluaineiden lupakäsittelyssä. RKP on istunut hallituksessa vuodesta 2019 alkaen.

(lihav. HJ)

Alkuun se ei ole lainkaan kummallista. Kansanedustaja on huolissaan äänestäjäkuntansa toimintaedellytyksistä. Mutta yhtäkkiä se onkin. Luomuviljelijä on siinä huolissaan tavanomaisesta viljelystä.

Närpiön Vihanneskaan (https://www.narpesgronsaker.fi/) ei ole mitenkään sitoutunut luomuun.

Mistään takinkäännöstä luomuaatteen suhteen Iltalehden artikkeli ei kerro.

Tässä on se kansanedustaja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Christoffer_Ingo

Kotisivullaan hän ei oikeastaan kovin selvästi tuo esiin tai hehkuta luomua:

https://www.christofferingo.fi/om-ingo

QuoteJag hittade politiken som plattform när jag insåg att de bekymmer som uppstod både på dåvarande jobb som husbyggare, på gården där vi födde upp välmående klimatsmarta lamm och inom föreningslivet, ofta handlade om onödig byråkrati.

(lihav. HJ)

Hank Cambell esittelee järkevän tavan vältellä ja vähentää torjunta-aineita:

Sticky pesticides: Farmers don’t like using pesticides anymore than we like traces of them on our food. Here’s a smart way forward (https://geneticliteracyproject.org/2025/03/31/sticky-pesticides-farmers-dont-like-using-pesticides-anymore-than-we-like-traces-of-them-on-our-food-heres-a-smart-way-forward/)

QuoteA company [Agzen] has a better way; an affordable thin coating around droplets as they are being sprayed which prevents ‘bounce’ so the droplets stick to the leaves as intended.

[T]he treatment improved the droplets’ “stickiness” by as much as a hundredfold.

[A] small amount, even .01 of something like soybean oil, led to improvement in droplets sticking to the surface. Products farmers already use in their spraying, like adjuvants, can also provide the same benefits in keeping the droplets stuck on the leaves.

Which means environmentally conservative farmers won’t worry about introducing something new.

Eräänä päivänä tuollaisen käyttö saattaa tulla EU:ssa jopa pakolliseksi. Mutta Amerikassa käytetyn sanonnan mukaan siihen asti ei kannata pidättää hengitystään.

Tämän uutisen olisi voinut otsikoida niinkin...

Hyönteinen tappaa puita kansallis­maisemasta, eikä sille aiota tehdä mitään (https://www.hs.fi/alueet/art-2000011251996.html)

QuoteHS Kolilla | Kirjanpainajan aiheuttamat puutuhot ovat kiihtyneet Kolilla vuodesta 2018 lähtien. Tutkijan mukaan hyönteinen jyllää kansallismaisemassa vielä vuosia.

... ettei asialle voi tehdä mitään (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg42667#msg42667).

Quote from: Heikki Jokipii on 25.07.24 - klo:03:00Hän on täällä tänään:

Paha tuholainen livahti Suomeen, koloradonkuoriaisia löytyi Haminasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a8fec899-360e-446a-8943-ec4d0f8945a3)

Meille jäi täällä vähän kesken sen selvittäminen miten koloradonkuoriaista torjutaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg27318#msg27318). Erityisesti luomupelloilla.

Tällä välin on löytynyt uusia keinoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg36895#msg36895).


PS. Lähetin Ruokavirastolle asiasta uuden kyselyn. Jossa täsmälisesti kerroi, että olemme kiinnostuneet juuri torjunnasta luomupelloilla.

Hän on taas täällä:

Koloradonkuoriaisen tarkkailu on syytä aloittaa perunaviljelyksillä. Erityisesti yhdellä alueella syytä olla tarkkana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fede5dd4-2644-4b6d-903e-b3d5689e57e1)

Edelleen kehotetaan tähän:

QuoteOmatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista.

En ole saanut Ruokavirastolta vastausta tuohon täsmälliseen kysymykseeni.

Jos vain glyfosaatista luovuttaisiin?

Viewpoint: A world without glyphosate would mean more weeds, soil erosion and carbon emissions, and smaller crop yields (https://geneticliteracyproject.org/2025/07/16/viewpoint-a-world-without-glyphosate-would-mean-more-weeds-soil-erosion-and-carbon-emissions-and-smaller-crop-yields/)

QuoteIn a world without glyphosate, there would be more weeds and reduced crop yields. But let us also not overlook the indirect consequences. Namely, more soil erosion and carbon emissions.

Tästä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg44892#msg44892) emme edelleenkään ole saaneet selvitystä.

Täälläkin on edelleen vain tämä tieto:

https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/karanteenituhoojat/koloradonkuoriainen/torjunta/

QuoteKoloradonkuoriainen on karanteenituhooja, joten kasvinterveysviranomaiset määräävät sen torjuntatoimenpiteistä. Torjunnassa käytettävät kemialliset ja/tai mekaaniset menetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Ruokavirasto tai ELY-keskus antaa viljelijälle kirjallisen torjuntapäätöksen koloradonkuoriaisen torjunnasta.

Joten on sanottava tähän ...

QuoteSaitko tältä sivulta tarvitsemasi tiedon?

... että en saanut.

Tässä välttelyn syynä ei ole vastenmielisyys torjunta-aineita kohtaan:

Raamatun vitsaus tuhoaa Etelä-Ukrainan satoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/997c6197-69dd-42e1-8c47-82d0b478d94c)

QuoteMassiiviset kulkusirkkaparvet uhkaavat viljelykasveja Etelä-Ukrainassa, koska Venäjän hyökkäyssota estää perinteisten tuholaistorjunnan käytön, kertovat Reuters ja Politico.

Reutersin sivuilla oleva video muistuttaa Raamatussa kuvatusta vitsauksesta, jossa heinäsirkat söivät kaiken kasvillisuuden.

Kulkusirkat voivat tuhota valtavan alan viljelykasveja vain muutamassa päivässä. Ne lisääntyvät yleensä syrjäisissä paikoissa jokien varsilla tai viljelemättömillä alueilla, mutta etulinjan lähialueilla niiden leviämistä pelloille on nyt mahdotonta torjua.

Tässä on kyse ideologisesta vastenmielisyydestä:

Viewpoint: Europes backward view on pesticides. Banning synthetic crop chemicals for effective organic alternatives ensures armyworms will devastate corn crops (https://geneticliteracyproject.org/2025/08/01/viewpoint-europes-backward-view-on-pesticides-banning-synthetic-crop-chemicals-for-effective-organic-alternatives-ensures-armyworms-will-devastate-corn-crops/)

QuoteThe polyphagous Spodoptera frugiperda (fall armyworm), a Lepidopteran pest, has European farmers in a panic and, when the environmental NGOs government funds are not around, it has politicians concerned also.

Though classified as a priority pest since 2023, fall armyworm remains easy to establish and fast to spread. Corn crops, a vital part of EU agriculture, remain at risk. Despite that, policymakers have been promoted using pesticides which work poorly but are approved by environmental groups while talking about climate change. The problem is clear but environmental activists have insisted human health and the environment will be impacted unless legacy products that are ineffective remain the sole solution.

They do not want synthetic pesticides, unless the synthetic ones are products they have exempted so organic farmers can use them, and claim earlier detection and another committee eating catered dinners in the south of France while sociologists talk about farming, in this case EUFAWREADY (Enhancing Europes readiness for managing fall armyworm), which was attended by everyone except the farmers who actually feed Europe.

Nyt emme nalkuta Ruokavirastolle tästä viivyttelystä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45100#msg45100).

Mutta tästä nalkutamme:

Lappeenrannasta löytyi todennäköisesti talvehtineita koloradonkuoriaisia. Tarkkaile perunakasvustojasi (https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/uutiset/ajankohtaista-kasvinterveydesta/lappeenrannasta-loytyi-todennakoisesti-talvehtineita-koloradonkuoriaisia--tarkkaile-perunakasvustojasi/)

QuoteRuokavirasto järjestää tarvittavat tarkastukset ja antaa ohjeet jatkotoimista. Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista. Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan.

Vieläkin Ruokavirasto vaikenee visusti siitä, mitä se aikoo tehdä. No, uudistin myös sähköpostitse kysymykseni asiasta.

Saimme vastauksen YLE:n uutisen kautta:

Viljelijä menetti koko perunasadon, kun myrkyttäjät iskivät paikalle (https://yle.fi/a/74-20176780)

QuoteHeikkisen luomutila Lappeenrannassa päätti tänä kesänä lopettaa luomuperunoiden viljelyn kokonaan.

Ruokaviraston tarkastaja oli sitä ennen löytänyt tilalta koloradonkuoriaisen toukkia.

Ensin ajattelimme, että ei siinä ole mitään ongelmaa ja että he polttavat kasvustoa kuten viime vuonna, jolloin meillä oli niitä ensimmäisen kerran. Sitten tulikin myrkytysmääräys, yrittäjä Linda Kolehmainen kertoo.

Päätöksen myrkyttämisestä teki Ruokavirasto. Luomutila menetti myrkyttämisen takia tältä kesältä koko perunasadon.

Eli mitään muuta keinoa ei luomutiloja varten ole. Vaikka luomuisuuden kävisi siinä kehnosti. Vihje tuossa on, että jotain muutakin keinoa on joskus kokeiltu.

Selvennys. Perunasato ei siinä mennyt, mutta luomuperunasato meni. Koloradonkuoriainen on asia, joka kärjistää luomun loisimisilmiötä. Niinpäin, että torjumaton tai tehottomasti torjuttu hyönteinen vaarantaisi läheiset tavanomaiset pellot.

On ilmeisesti niin, että asiassa on erikoisjärjestely. Luomutila ei joudu aloittamaan siirtymävaiheesta.

Maksumuurin takana. Mutta jotain tietoa jo tästä saadaan:

Viljojen satonäkymät vaihtelevat. Syysvehnä lupaava, syysrypsi tuottanut paikoin pettymyksiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/709ab98b-0c70-43ce-bcc8-b3daf5ef706f)

QuoteTautipaineen hallinta on ollut haastavaa. Osa viljelijöistä ei ole päässyt tekemään torjuntaa oikeaan aikaan.
Tilaajalle

Rivien välissä myös luomusadosta.

Kaupallisessa triidissämme rypsi jo tänä vuonna mainittiinkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg43540#msg43540).

Pääkirjoituksessaan MT antaa täyden tukensa tehoviljelyn keinoille:

Baltiaa piinaavat vitsaukset voidaan meillä vielä torjua (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e58feddf-a7e4-4b8f-8e5a-98c14e3a560e)

QuoteMonet ruoantuotantoa uhkaavat riskit ovat torjuttavissa, jos yhteiskunta on valmis tekemään sen eteen töitä. Vähäiseltä harmilta tuntuva virus, tuholainen tai rikkakasvi voi olla tuotannolle iso kustannus.

Luomuliitolta tuli tämä vahvistus asialle:

Miten toimia, jos havaitsee koloradonkuoriaisia perunamaalla? (https://www.luomuliitto.fi/asiantuntija-vastaa/kasvit-asiantuntija-vastaa/miten-toimia-jos-havaitsee-koloradonkuoriaisia-perunamaalla)

QuoteMikäli kasvintuhoojan hävittämiseksi annetun torjuntapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuneet kustannukset ja aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja niillä on toimijan elinkeinolle kohtuuttoman suuri merkitys, tai korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista, viljelijä voi hakea Ruokavirastolta korvausta valtion varoista.

Suomennan vielä lisää. Jos siis luomustatus menee, valtio maksaa.

Ihan euroopalainen näkökulma:

Viewpoint: What the media and policymakers miss about containing agricultural pests. Exaggerating risk and underestimating benefits (https://geneticliteracyproject.org/2025/08/27/viewpoint-what-the-media-and-policymakers-miss-about-crop-chemical-debtes-exaggerating-risk-and-underestimating-the-benefits-ofcrop-chemical-debates/)

QuoteThe debate on the extent and necessity of regulating the use of plant protection products essentially concerns an objective assessment of the benefits and risks of plant protection.

In this presentation, the facts regarding the benefits and risks of plant protection will be briefly presented and we will deduce what a modern plant protection policy should look like. It will become clear that the current regulation of chemical plant protection is based on outdated premises.

Benefits and risks can be objectively described using scientific methods. On this basis, it is necessary to assess which plant protection is necessary and justifiable. This assessment must be carried out responsibly and impartially by policymakers.

It os remarkable how often the benefits of plant protection are overlooked in mainstream media reports. Here are the facts: According to a 2019 study conducted by the University of Leuven for the European Parliament, plant protection based on active substances secures between 20 and 40 percent of the yields of the worlds main food crops. Losing this technology would increase the number of undernourished people from around 800 million today to 2.9 billion, and the global famine rate from the current 10 percent to over 30 percent. This would return us to the level of famine of 1960, which was already considered extremely alarming at the time.

Ja lisääkin tuossa perusteita löytyy.

Tämä on EU:n yhteinen hanke, ja se liittyy selvästi EU:n luomuistamissuunnitelman ohella ajamaan tavoitteeseen yksikoisesti vähentää torjunta-aineiden käyttöä.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt hieman maatalous- ja puutarhatuotannossa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvinsuojeluaineiden-kaytto-vahentynyt-hieman-maatalous-ja-puutarhatuotannossa)

QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa ja puutarhatuotannossa on vähentynyt hieman pitkällä aikavälillä. Vuoden 2024 tiedot on kerätty viljelijöiltä ja ne kattavat maatalouden ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit.
[..]
Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Seuraava tilastoitava vuosi on 2026, ja vuodesta 2028 alkaen tilasto tuotetaan vuosittain. Tietojen siirto sähköisesti viljelysuunnitteluohjelmistoista on myös suunnitteilla.

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttöä ja myyntiä tilastoidaan kaikissa EU- ja ETA-maissa, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Suomessa riskinarvioinnista vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aineiden esiintymistä ympäristössä seuraa Suomen ympäristökeskus (Syke) MaaMet-ohjelmassa.

Siis riippumatta siitä, tulevatko riskit eli haitat esiin.

Tähän viittaa erityisesti glyfosaatin tiukempi tarkkailu.

Saattaa tietysti olla, että suhtaudun tuohon nyt liian epäluuoloisesti. Mutta tällainen tiekartta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg16471#msg16471) on kuitenkin EU:ssa sovittu kuljettavaksi.

MT:ssä:

Yliö: Kasvinsuojeluaineiden hyväksyntämenettely on riski huoltovarmuudelle. Siksi sitä on uudistettava (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/503474a5-5477-41da-a7e4-68787a5312e6)

QuoteSuomi on pieni markkina-alue ja kasvinsuojeluaineiden valmistajat suuria kansainvälisiä toimijoita, mikä lisää haastetta toimivien aineiden saatavuudelle, kirjoittaa kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.). Tilannetta heikentää hänen mukaansa entisestään se, ettei Suomessa noudateta Euroopan unionin yhteistä kasvinsuojeluainelainsäädäntöä.
[..]
Voidaan perustellusti kysyä, mihin Tukesin vaatimat EU-lainsäädännöstä poikkeavat ylimääräiset testit ja tutkimukset perustuvat, miksi Suomessa ei noudateta kasvinsuojeluaineiden hyväksymisessä Euroopan unionin yhteistä kasvinsuojeluainelainsäädäntöä ja, miksi kasvinsuojeluaineille myönnettävät luvat eivät ole toistaiseksi voimassa olevia?

Suomessa on pyrkimystä tuossa asiassa olla paavillisempia kuin paavi itse.

Tässä välttelyn mahdolliset haitat myönnetään:

Poikkeuslupa rypsin ja rapsin peittaukseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c87b757f-5752-4b52-ba7d-6c79b21fe919)

QuoteSiementen peittaus on todettu tehokkaimmaksi ja varmimmaksi tavaksi suojautua kirppatuhoja vastaan.

Luken uutisessa ...

Uusi mäntyjen kasvitauti saapui Suomeen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/uusi-mantyjen-kasvitauti-saapui-suomeen)

... kerrotaan tämän verran:

QuoteRuskovyökaristeen leviämiseen on nyt varauduttava. Kiireellistä lisätutkimusta tarvitaan muun muassa siitä, kuinka Suomen oloissa integroidut kasvinsuojelumenetelmät yhdistettynä torjuntaan ja jalostukseen voivat ehkäistä tartuntoja ja rajoittaa taudin leviämistä. Jatkamme myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ajantasaisen tiedon varmistamiseksi, Terhonen sanoo.

(lihav. HJ)

Tätähän oli ko. turjuntapa:

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu

Eli kasvinsuojeluaineilla on sinä osuutensa.

Mutta uutisessa ei suostuta kertomaan, mitä torjunta-ainetta käytetään. Tai sitä, miten se mahdollisesti vaikuttaa metsän luomustatukseen.

MT:n mainoksesta:

Alä anna juolavehnän ja kylänurmikan viedä kalliita ravinteita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/5ec5aa0d-a677-4a52-830a-cf3c373ef194)

Luomussa annetaan niin käydä.

Tästä tarvitaan lisätietoa:

15 peittausaineen lupa vaakalaudalla Todennäköisesti voidaan käyttää ensi vuonna
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että päätöksiä ei synny lähikuukausina, jolloin valmisteiden lupia jatketaan vuodella eteenpäin.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2e216266-4c11-447c-b59f-0f7d9e49aee9)