Tämä ajatus tuli esiin tässä YLE:n uutisessa (http://yle.fi/uutiset/luomu_porskuttaa_vaikka_puolet_suomalaisista_pitaa_sita_rahastuksena/8763262):
QuoteLuomuasiantuntijan mukaan myös perinteinen ruoantuotantoketju on alkanut ottaa vaikutteita luomutuotannosta.
[...]
Kivelä arvioi, että perinteinen ruoantuotanto on alkanut ottaa oppia luomusta.
" Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.
Kivelä seuraa tässä selvästi "oppiäitiään" Marja-Riitta Kottilaa, joka viime keväänä väitti samaa (http://proluomu.fi/aani-ratkaisee/):
QuoteLuomun kehittyminen hyödyttää ruuantuotantoa kokonaisuudessaan, koska luomussa testattuja ja käytännössä koeteltuja menetelmiä voidaan soveltaa myös tavanomaisessa tuotannossa.
Luulenpa, ettei näin ole laita, vaan asia saadaan vain tuolta näyttämään, kun luomuksi lasketaan
kaikki sellaiset (vanhat) hyvät ja koetellut viljelymenetelmät, joissa suoranaisesti ei ole kyse keinolannoitteiden tai torjunta-aineiden käytöstä.
Tästä väitteestä on monia variantteja. Mm. muuten hyvässä Wikipedia-artikkelissa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomutuote) on tällainen väite:
QuoteTutkijoiden mukaan asetelmasta "luomu vastaan tavanomainen" pitäisi luopua ja yhdistää molempien hyviä puolia, jotta saataisiin näitä ympäristöystävällisempää tuotantoa.
Mutta mitä tällaisen yhdistämisen seurauksena syntyy? Olemme täällä jo jossakin kertoneet tämän "yhtälön":
Tavanomainen viljely + luomu = tavanomainen viljely!
Enkä kyllä nyt keksi, mitä
uutta (ja tuossa tavanomaisessa viljelyssä sovellettavaa, puhtaasti luomuviljelyn sisäisiä niksejä ei lasketa) on luomuviljelyn n. 100 vuoden historian aikana keksitty. Aiemminkin on vaadittu Marja-Riitta Kottilalta ja nyt tuo vaatimus täytyy laajentaa koskemaan myös Jukka Kivelää: esittäkää
esimerkki tuosta väitteestänne. (Ja palkokasvien typensidonnan ja vuoroviljelyn keksivät jo vanhat roomalaiset, se
ei mahdu tuohon n. 100 vuoteen! Sikäli kuin niitä
jossain määrin käytetään myös tavanomaisessa viljelyssä. Karjanlannan käytön keksivät - viimeistään - sumerilaiset.)
Artikkelista poimittu luomutilallisen "kirkkain silmin" esitetty kommentti:
Quote" Ruista ei viime kesänä laitettu lainkaan ja perunasatokin jäi heikoksi. Luomussa on se etu perinteiseen tapaan, että hinnoittelu on vapaampaa, joskin satomäärät jäävät perinteisiä pienemmiksi ja vaihtelu on suurta.
Tämän kauniimmin ei varmaan näin kylmää viestiä ole hiljan esitetty.
Ja sitten:
Quote" Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.
Tästä olisi hyvä saada ne olennaisimmat ja parhaat esimerkit mustaa valkoisella. Lähettäisikö yhdistys sähköpostia Kivelälle? Kiinnostava ja suht usein toistuva väite julkisessa keskustelussa.
Hyvä, että muistutit. Nyt lähti sähköpostissa Jukka Kivelälle tämä:
***
[...]
Sanoit äskettäin YLE:n uutisen mukaan:
"" Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti."
Haluaisitko mainita jonkin esimerkin tästä ilmiöstä?
[...]
Muistutuksenkaan jälkeen Jukka Kivelä ei vastannut.
Syynä tähän on selvästi se, ettei hän kyennyt tällaisia esimerkkejä esittämään. Jos hän olisi, hän olisi varmasti "paluupostissa" edes
jonkun esittänyt:
yksikin esimerkki periaatteessa olisi riittänyt. Ei yhden emailinkaan kirjoittaminen iso tai paljon aikaa vievä toimenpide ole. (Varsinkaan, jos
tuntee hyvin asiansa!)
Tuollaiset löysät heitot otetaan sitten tosissaan, jos ne heittää joku, jota olisi - akateemisen statuksen tms. vuoksi - syytä pitää asiantuntijana. YLE:nkin uutisessa väite on vielä nostettu "Mistä on kyse?" -yhteenvetoikkunaan:
QuotePerinteinen ruoantuotantoketju on alkanut ottaa vaikutteita luomutuotannosta.
Pitäisikö tuo lause kiistää tai siis vaatia
YLE:ltä se esimerkki asiasta? No, ehkei, tavallaan toimittajalla on kyllä eräänlainen oikeus luottaa siihen, mitä hänelle totena kerrotaan, eli oletuksena ei tarvitse olla sen epäileminen. Ja vastuu totuudenmukaisuudesta kertojalla.
Tässä tulevaisuusskenaariossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tutkijoiden-tulevaisuuden-kauhukuva-maa-karkaa-sijoittajille-el%C3%A4inten-oikeudet-romukoppaan-unioni-hajoaa-1.180212) törmäämme taas tähän väitteeseen tai ehdotukseen:
QuoteLuomun ja perinteisen viljelyn vastakkainasettelusta pitäisi luopua, sillä kummallakin on puutteensa, toteaa kasvinviljelyekologian tutkija Lars Andrsson Ruotsin maatalousyliopistosta.
Pikemminkin pitäisi löytää yhteinen tie, poimia luomusta ja tavanomaisesta viljelystä hyvät osat ja yhdistää ne.
Niin, ne pitäisi "löytää", niitä ei ole vielä löydetty? Tuollaista on yksilöimättä tavattoman helppo sanoa, ja sitten todella vaikea yksilöidä. Otetaanko luomusta vaikka pienemmät lannoitekustannukset - ja tavanomaisesta sen satotaso?
Onkohan hän missään täsmentänyt asiaa?
Tuon ruotsalaisen ryhmän ruokaskenaariot ovat aika korkealla abstraktiotasolla. Olisin odottanut, että raportti olisi ollut datalähtöinen, ts. esim. tilastoja nykytilasta ja niiden perusteella tehtyjä ennusteita ja vaihtoehtoja - mutta ei kun ei. Hakemalla raportista löytää muutamia mielenkiintoisiakin kohtia - katsokaa tästä mitä löytyy :
Framtidsberättelser från lantbruket år 2030 (vuoden 2016 raportti)
https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/fr-lantbr/publikationer/framtidsberattelser-fran-lantbruket-ar-2030_webb.pdf
Ja tässä vielä vuoden 2016 raportin esityö vuodelta 2011:
Fem framtidsscenarier för 2050 " förutsättningar för lantbruk och markanvändning
https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/fr-lantbr/publikationer/fem_framtidsscenarier_for_2050.pdf
Tuossa uudemmassa paperissa sitten (s. 50) esitetään kaksi skenaariota ympäristömerkityn viljelyn tulevaisuudesta.
Skenaario 2 esittelee nykytilanteen jatkumisen: kallista luomua ostaa edelleen hyvin harva.
Skenaario 1 esittelee sitten tuon menetelmien yhdistämisen. Siinä pikemminkin luomu/ympäristömerkitty viljely ottaa käyttöön tavanomaisen viljelyn menetelmiä, muun muassa:
- keinolannoitteet hyväksytään (vaikka rajoitetusti)
- samoin geenieditointi
Juurikaan ei tule esille, mitä omaksuttaisiin luomulta, paitsi ehkä yleisesti epäluuloinen, kielteinen asenne kemiallisiin torjunta-aineisiin.
Eli näyttäisi siltä, että tuo minun hiukan pilkallinen luonnehdintani osui aika oikeaan, tästä ruotsalaisten parhaan mahdollisen maailman etsimisestä.
Realismia siinä oli, että nykyistä selväpiirteistä rajaa ei skenaariossa 1 voida säilyttää: nykyinen luomumerkki (ja sen takana ja ympärillä oleva systeemi) häviäisi.
Se on nyt tätä. Kun enemmän tai vähemmän itsestään selvää on, ettei luomusta ole maailman ruokkimiseen, yritetään tässäkin seminaarissa tarjota ajatusta, että siinä kuitenkin olisi paljon arvokasta, opittavaa:
Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä (http://luomu.fi/tapahtuma/luomutuotanto-ja-tulevaisuuden-kestava-ruokajarjestelma/)
Ja myös ajatusta, että luomu voisi muuttua, voisi syntyä "luomu 3.0". Jossa biotekniikankin hyväksikäyttö olisi mahdollista.
***
Kun laitumet ovat usein erillään, pitkänkin matkan päässä, eikö olisi lupaava idea opettaa lehmät itse lentämään laitumelta toiselle? 8)
Tämä luomuviljelijä ...
Organic farmer’s plea for a better relationship between organic, conventional farming (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/10/organic-farmers-plea-better-relationship-organic-conventional-farming/)
... toivoo sovintoa ja osoittaa jo varsin pitkälle menevää ymmärrystä tavanomaista viljelyä kohtaan, eikä sitä demonisoi:
QuoteOrganic and conventional growers use many of the same techniques: integrated pest management (IPM); crop rotation; cultivation to prevent weeds rather than turning immediately to herbicides; cover cropping; compost and manure. They both believe they are stewards of the land, and with the best care, they will have even better yields. Neither group runs for the chemical bottle right away to spray crops with pesticides unless it is absolutely necessary. Oh, and both types of farmers have lobbying groups, designed to influence lawmakers toward their favor.
Mutta samalla sen perustelu, miksi hän sitten luomuviljelijä oikeastaan onkaan, jää oikeastaan varsin ohueksi. Ja jotain "kolmatta tietä" hän ilmoittaakin etsivänsä (lihav. HJ):
QuoteLest you think that I am down on organic, I am not. But the reality is that consumers are being led down a path that is divisive, and that leads people to believe there is only one way. I propose a third way of farming: using our technology and being good stewards of the earth in a way that encompasses the best of all our farming practices without excluding those parts of technology that can reduce pesticide use, increase yields and productivity.
Kun hän tuossa arvostaa torjunta-aineiden käytön vähentämistä, tarkoittaako hän tätä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=910.msg10854#msg10854)? ;)
Nuo "monet samat tekniikat" tuossa ovat kyllä aika lailla etsimällä etsittyjä, koska ne ovat tavanomaisessa viljelyssä hyvin erilaisessa roolissa. Vaikkapa joku IPM (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Integrated_pest_management) ei oikeastaan ole
sama tekniikka näissä kahdessa viljelytavassa, vaikka yhteisiä elementtejä olisikin. Ja itseasiassa tavanomainen viljelijä saattaa hävittää juolavehnän glyfosaatilla pelloltaan, jo hyvissä ajoin ennen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg10962#msg10962) kuin se osoittautuu "ehdottoman välttämättömäksi". Joka on täysin hyvä ja hyväksyttävä menettelytapa.
Samaa sopua saarnaa nyt tämä (yleisansioidensa pohjalta hyvin arvostettukin) ruotsalainen ekologian professori Johan Rockström:
”Dags att begrava stridsyxan” (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/dags-att-begrava-stridsyxan/)
Eli sotakirves olisi haudattava luomun ja tavanomaisen välillä. Hän näkee luomussa paljon hyvää. Kuitenkin hän voimakkaasti korostaa tarvetta suurempaan tuottavuuteen maailman maataloudessa ja nämä ovat tavanomaisen viljelyn hyviä puolia:
QuoteVilka starka kort väljer du från det konventionella lantbruket?
" På den konventionella sidan har man gått längre när det gäller teknologi och växtförädling. Man är mer teknologi- och forskningsbejakande. Vi måste ju inse att det hållbara lantbruket också är ett modernt lantbruk som har den vassaste tekniken vad gäller exempelvis digitala stödsystem för precisionsapplicering av gödselmedel. Att vara resurseffektiv är alltså ett kort som det konventionella lantbruket verkligen har att spela.
" Det konventionella är också duktigt på att kombinera de bästa och senaste typerna av utsäden med gödselmedel och olika pesticider, vilket gör att man har en väldigt hög produktivitet.
" Ett av det konventionella lantbrukets starkaste kort är att via höga skördar kunna bevara de naturliga ekosystemen.
Miten tuohon kaikkeen saisi yhdistettyä luomun tiukat säännöt, jää hyvin epäselväksi. Myös tässä hänen ihannemaataloudessaan:
QuoteHur vill du sammanfattningsvis beskriva det verkligt hållbara lantbruket?
" Det är ett toppmodernt, intensifierat, balanserat lantbruk med stor mångfald av både husdjur och växtodling. Det samarbetar med de naturliga ekosystemen i ett öppet landskap med någon våtmark, med naturliga skogar och buffertzoner för både växter och djur där man säkrar upp bin och andra pollinerare. Det är som ett landskap med mångfald och biotoper i balans.
Ihan erikseen hän muuten mainitsee tämän:
Quote" Jag har en väldigt pragmatisk syn på vad som är hållbart lantbruk. Viktigt är att hantera ämnen som kväve och fosfor på ett effektivt sätt så vi får ett hundraprocentigt kretslopp. Då är det sekundärt om det sker via handelsgödsel eller organiska gödselmedel.
Handelsgödsel blir det svårt att avstå från. Det behövs för att höja avkastningen på extremt utarmade afrikanska jordar, betonar han.
" Det finns inget som teknologiskt hindrar att man tar fram handelsgödsel med hjälp av solenergi. Och då behövs ju inte olja.
Vaan minkäs teet, jos luomuväki jatkaa tolkuttamistaan, että keinolannoitteiden käyttö (jne.) on kertakaikkiaan kiellettyä. Myös Afrikassa. Ehdoitta, riippumatta siitä, tarvitaanko niiden valmistamiseen öljyä. Eikä luomuväki ole mitenkään hautaamassa "sotakirvestään". Edes Afrikan osalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.0).
Siinäpä sopuisa, järkevä mies. Jonka ainoa - mutta ratkaiseva, tuhoisa - virhe on se, että hän uskoo kaikkien olevan samanlaisia.
Otetaan tämä lähde, opinnäytetyö (pdf) ...
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3860/Opinnaytetyo_Jussi_Nurkka.pdf?sequence=1&isAllowed=y
"Typensitojakasvien viljely tavanomaisessa nurmituotannossa"
... jossa näkökulma on tavanomainen viljely:
QuoteKemiallisten lannoitteiden jyrkän hinnannousun seurauksena nurmen viljelyn taloudellinen kannattavuus on laskenut. Typensitojakasvien käytöllä nurmen tuotannossa viljelyn kannattavuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Opinnäytetyössä laadittiin typensitojakasvien viljelyä tavanomaisessa nurmituotannossa kattavasti esittelevä paketti, jota voivat hyödyntää niin maatilaneuvojat kuin viljelijätkin
Siellä on mm. tällaisia lukuja typensidonnasta:
QuoteTaulukossa 1 esitetään biologisen typensidonnan suuruusluokkia eri viljelykasveilla. Taulukosta nähdään, että eri kasvien typensidontakyky vaihtelee suurestikin. Esimerkiksi sinimailanen voi sitoa vuodessa hehtaaria kohti jopa 250 kilogrammaa typpeä, kun taas härkäpavun typensidonta voi heikoimmillaan olla alle 100 kilogrammaa hehtaaria kohti. Erilaisissa apilavaltaisissa nurmissa typensidonta voi vaihdella vain 30 kg/ha vuosisidonnasta jopa lähes 200 kg/ha vuosisidontaan. (Rajala 2004, 200-203.)
Ottakaamme myös tuo taloudellinen, rahallinen näkökulma.
Täältä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/salpietarin-tonnihinta-hypp%C3%A4si-80-euroa-1.174101) noin vuoden vanhasta uutisesta saamme tiedon, että typpilannoite maksaa 303 euroa tonnilta.
Käyttäessään tuota typensidontaniksiä ja onnistuessaan siinä oikein hyvin (saaden 250 kg/ha) tavanomainen viljelijä voi siis säästää vuodessa n. 75 euroa. Hehtaaria kohti. Tuon arvoinen on siis tämä niksi tavanomaiselle viljelijälle, jos hän sen oppii ja omaksuu luomuviljelyltä. Ja tietysti, jos oikein huonosti menee, eli tuon alimman luvun mukaan, niin sitten alle 10 euroa.
Tuossa on tietysti saavutetun säästön hintahaarukka luomuviljelijällekin, mutta hän voi sentään odottaa saavansa paremman hinnan tuotteestaan, kiloa kohti.
Pro Luomu haluaa tässä taas elvyttää (https://proluomu.fi/luomu-ruokapolitiikan-painopisteeksi/) tämänkin teorian. Tai - meidän mielestämme - myytin:
QuoteLuomutuotannolla on paljon annettavaa maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuusvision saavuttamisessa. Luomussa käytetyt ja kehityt menetelmät sopivat hyvin myös tavanomaisen tuotannon kestävyyden parantamiseen.
Mitkä ne näistä olivatkaan:
QuoteLuomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä, koska sen menetelmät perustuvat agroekologiseen tietoon ja tutkimukseen. Biologinen typensidonta, ravinteiden kierrätys sekä rikkakasvien torjunta ilman kemiallisia torjunta-aineita ovat esimerkkejä luomutuotannon menetelmistä.
Ravinteiden kierrätys se ei oikeastaan ollut eikä ole (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=325).
Mutta biologinen typensidonta on siis taas kerran mainittu. Se
vanhojen roomalaisten "akroekologisiin tutkimuksiin" perustuva menetelmä. Kitkemisen keksijöille ei samalla tavalla voida antaa kunniaa eli ei tiedetä yhtään näin vuosituhansien jälkeen, keitä he olivat.
Ironisesti voisi myöntää, että luomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä. Siis se oli
ennen kuin se ekologisesti kestävä maata!ous, joka oikeastaan vasta nykyisenä aikana on syntymässä! Suorakylvö, loistavat muuntogeeniset lajikkeet, täsmäviljely ...
Tässä luomuseminaarissa ei väitetty, että olisi oppinut, mutta kuitenkin, että voisi oppia:
LUOMU.FI: YLEISI,, VINKKEJ,, KASVUKUNNON YLL,,PIT,,MISEEN " MYÖS TAVANOMAISESSA VILJELYSS,, (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/11/21/luomufi-yleisia-vinkkeja-kasvukunnon-yllapitamiseen-myos-tavanomaisessa)
Tai ainakin vihjattin vahvasti siihen suuntaan. Tuosta OSMO-hankkeestä pitänee kyllä hankkia tarkempia tietoja. Voi olla, ettei se olekaan ihan yksipuolinen luomuhanke?
Tuossa esityksessäkään ei ollut yksioikoisis väitteitä luomun ylivoimaisuudesta maan kasvukunnon ylläpitämisessä. Niihin ei kyllä olisi nyt ollut oikein varaakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg13025#msg13025). (Tätä jotenkin parempaa kasvukuntoahan tarjottiin selitykseksi oletettuun luomun kuivuuden kestävyyteen. Jota ei sitten ollutkaan.)
Tämän voisi äkkinäinen tulkita siten, että juuri luomusta pitäisi oppia:
Excessive phosphate fertilizer use can reduce microbial functions critical to crop health (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190318132659.htm)
Eli jos luomuviljelyn tavoin vältetään keinolannoitteita, niin kasvit säilyvät terveempinä?
Mutta ei, ei se tue sitä ajatusta. Sen sijaan se tukee sitä, että täsmäviljelyn keinot on ulotettava myös fosforiin. Eli sitä laitetaan juuri passeli määrä, ei liikaa. Ja niinhän jo pitkälle tehdäänkin. Paitsi luomussa. Jossa fosforia on joskus liikaa ja joskus liian vähän.
Myös silloin kun fosforin osalta loisitaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).
Tuota ideaa halutaan aina silloin tällöin todistella. Nyt Forssan Lehdessä ...
Tavoitteena tuplata luomutuotanto Hämeessä " maaseutuohjelman tukirahojen loppuminen hankaloittaa tavoitteeseen pääsyä (https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/tavoitteena-tuplata-luomutuotanto-hameessa-maaseutuohjelman-tukirahojen-loppuminen-hankaloittaa-tavoitteeseen-paasya-261380)
... vedottiin siihen, että luomussa pidetään pelto talvisin kasvipeitteisenä:
QuoteHankkeen aikana Mustialassa tehdään muun muassa laidunnus- ja lannoituskokeiluja. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyi viime vuonna peltoviljelyssä luomuun. Kotieläintuotannossa luomuun siirrytään myöhemmin. Viljelytavan vaihtaminen tavanomaisesta luomuun tarkoittaa esimerkiksi torjunta-aineista luopumista.
" Monet luomuviljelyssä käytetyistä toimintatavoista ovat varteenotettavia myös tavanomaisessa viljelyssä. Luomussa on paljon esimerkiksi hiilensidonnan kannalta positiivisia asioita, kuten suunniteltu viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys.
(lihav. HJ)
Ja sen voisi siis tavanomainen luomulta oppia, ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Mutta täysin kukkua on, että se keino olisi luomussa keksitty. Tai että se edes olisi luomuviljelylle tyypillistä, siihen olennaisesti kuuluvaa. Vaikka ehkä Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla niin tehtäisiinkin.
KOULU-hankkeesta (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/) kerrotaan:
QuoteKoulutuksessa on mukana myös tavanomaisia vihannestuottaja, joiden suunnitelmissa ei ole luomu, mutta joita kiinnostavat luomun hyvät menetelmät.
" Tavanomaisessa tuotannossa esimerkiksi tuholaisten torjuntaan käytettävissä olevien tehoaineiden valikoima on supistumassa, Jaakkola huomauttaa.
Se voi olla nyt supistumassa. Mutta se voi myös laajeta, jos ja kun tiede edistyy. Ja tavanomaiset viljelijät voivat ottaa uudet aineet käytöön.
Se voi muuten myös olla supistumatta, kun tiede edistyy. Nykyinen hysteeeris-automaattinen kieltolinja voi mennä EU:ssa ohitse. Mutta vaikka valikoima nyt vähän supistuisi,valikoimaa silti jää.
Mutta luomuviljelijöiden on tyytyminen kuparisulfaattinsa, ja muutamaan muuhun. Jos ne kielletään, saattavat luomuviljelijät olla pulassa. Eikä heillä ole mitään kurssia, jolle mennä!
Myös Apetit haluaa olla sovinnollinen ja kertoo tämän saman teorian:
Apetitin luomutuotteisto laajenee - seuraa Räpin koetilan luomuviljelyä livenä! (https://news.cision.com/fi/apetit-oyj/r/apetitin-luomutuotteisto-laajenee---seuraa-rapin-koetilan-luomuviljelya-livena-,c2833681)
QuoteLuomusta oppia myös tavanomaiseen viljelyyn
Luomuviljelymenetelmien kehittäminen tukee myös tavanomaisten viljelymenetelmien kehitystä. Apetitin Vastuuviljely-menetelmässä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kemiallisia torjunta-aineita, joten luomuviljelystä saatavat opit tukevat myös Vastuuviljely-menetelmää.
”Ylipäätään haluamme vähentää liiallista vastakkainasettelua luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä. Luomuviljelyssä tärkeät opit esimerkiksi viljelykiertoon, maan kasvukuntoon ja ravinteikkuuteen pätevät yhtäläisesti tavanomaisessa viljelyssä. Mitä paremmin maa voi, sitä vahvempi kasvi on, jolloin tarvitaan vähemmän kemiallisia aineita. Molempien tuotantotapojen on oltava ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestäviä”, Apetitin viljelytyspäällikkö Gunta Cirule sanoo.
Mutta maa voi paremmin, jos siinä on juuri oikea määrä kaikkia ravinteita. Ja torjunta-aineidenkaan välttäminen ei välttämättä tue maan hyvinvointia, koska se edellyttää sitten rikkakasvien torjumista rajuilla mekaanisilla tavoilla. Eikä näitä hyötyjä saada:
Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://www.tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
Noihin "luomuviljelyssä tärkeisiin oppeihin" pätee myös edelleen:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.03.16 - klo:05:14
QuoteLuomun kehittyminen hyödyttää ruuantuotantoa kokonaisuudessaan, koska luomussa testattuja ja käytännössä koeteltuja menetelmiä voidaan soveltaa myös tavanomaisessa tuotannossa.
Luulenpa, ettei näin ole laita, vaan asia saadaan vain tuolta näyttämään, kun luomuksi lasketaan kaikki sellaiset (vanhat) hyvät ja koetellut viljelymenetelmät, joissa suoranaisesti ei ole kyse keinolannoitteiden tai torjunta-aineiden käytöstä.
<klips>
Enkä kyllä nyt keksi, mitä uutta (ja tuossa tavanomaisessa viljelyssä sovellettavaa, puhtaasti luomuviljelyn sisäisiä niksejä ei lasketa) on luomuviljelyn n. 100 vuoden historian aikana keksitty.
PS. Sivuun otsikosta: Apetit on sisukkaasti uskonut luomuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14064#msg14064) ja uskonut, että se on juuri heidän juttunsa, ja he pystyvät luomumarkkinat mullistamaan. Mutta ei se ilmeisesti niin ole mennyt, ja meneekö firmalla muutoinkaan hyvin. Ainakin siellä MT:n uutisten mukaan kovasti nyt riidellään ja johtoa vaihdetaan, mikä voisi kertoa muusta.
Pro Luomu uudessa Ukraina-tiedotteessaan (https://proluomu.fi/kannanotto-vihrea-siirtyma-on-tarkeampi-kuin-koskaan/) (sen voi nimetä noin) toistaa nämä vanhat:
Quote[..] Parhaat luomuviljelijät saavat jo nyt huippusatoja.
Luomulla on myös kokoaan suurempi vaikutus, sillä luomun kestävät menetelmät kiinnostavat enenevissä määrin myös tavanomaisia viljelijöitä. Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä onkin mahdollista kehittää koko ruokajärjestelmää kestävämmäksi sekä ekologisten haasteiden että huoltovarmuuden kannalta.
Mutta missä nämä parhaat ovat? Satotilastoissa he eivät näy. Eivätkä satokisoissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19203#msg19203), varsinaisilla palkintopalleilla.
Kuten ei näy tuo kerrottu kiinnostuskaan. Kuten tavallista, Pro Luomu ei yhtään täsmennä, mistä menetelmistä olisi kyse.
Toisaalla olemme kertoneet, miten helppoa luomuviljelyn on osin hyödyntää tavanomaisia menetelmiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg25683#msg25683). Sillä ei pröystäillä. Siitä ollaan hissun kissun.
***
Muutoin ko. tiedote on käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25756#msg25756).
Jäänyt tähän asti huomaamatta. YLE:enkin heidät oli päästetty... kerskailemaan:
Luomutuotannosta haetaan nyt kriisinkestävyyttä myös normitiloille " Luomuliitto: "Kyselyjä on tullut ja pyrimme neuvomaan" (https://yle.fi/uutiset/3-12374181)
Vähän tulee siinä puhuttua ristiinkin:
QuoteSertifioitujen luomutuotteiden tuotanto on kiinni myös maan poliittisesta tahtotilasta.
" Osa luomun tuotantopanoksista on tavanomaista viljelyä kalliimpia, ja siihen luomukorvaus on ollut apuna, Tiina Peltonen huomauttaa.
Kun juuri oli kerrottu:
QuoteLuomutilojen kokemukset ovat siirtymässä kriisitilanteessa maatalouden käyttöön laajemminkin.
Muun muassa lannoitteiden vaikea saatavuus ja korkea hinta ovat saaneet maatilat kiinnostumaan luomutilojen hyväksi havaituista viljelykeinoista.
***
Mutta YLE siis oli tuollakin jutulla mukana luomuväen "Ukraina-kampanjassa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668).
Tässä jutussa varmaankin olisi jotain otsikkomme aiheesta:
Luomu loppuu, mutta tuotantotavan opit jäävät (https://kaytannonmaamies.fi/luomu-loppuu-mutta-tuotantotavan-opit-jaavat/)
QuoteItä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla sijaitseva Haaralan tila on yksi niistä monista, jotka luopuvat tänä vuonna luomusta ja siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn. Isäntäpari kertoo päätöksen perustuneen neljään tilakohtaiseen tekijään.
Tämä sisältö vaatii tilauksen. Kirjaudu sisään jos olet tilaaja.
Mutta tietysti myös päinvastaisesta!
Tässä esimerkki siitä, että emme pääse kommentoimaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1044.msg33704#msg33704). Googlen kautta:
QuoteTwitter \ Sari Iivonen (SariIivonen@) - Luomuinstituutti
twitter.com
https://twitter.com › sariiivonen
18 tuntia sitten " #Luomu' menetelmiä testataan myös tavanomaisilla tiloilla. Ennakkoluulottomilla tuottajilla ja yhdessä oppimisella on keskeinen rooli osaamisen ..
Emme edes tiedä, mitä Siivonen tuossa väitti.
Tällainen yritys löytää esimerkki otsikkomme asiasta:
Kaarle Oeschin luomutilan erikoiskone kylvää ja haraa " sille löytyy hyviä käyttökohteita myös tavanomaisella tilalla: ”Koneella on merkittävä rooli myös nurmen perustamisessa” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/59400494-1f42-43f2-ab3c-7da0092a3864)
QuoteOnnistunut mekaaninen rikkakasvien torjunta luo perustan laadukkaalle sadolle luomuviljelyssä. Cameleon-monitoimikone sopii myös tavanomaiseen viljelyyn.
TILAAJALLE
Sinimailasen monet hyödyt viljelykierrossa
26.3.2025, webinaari/Teams (https://www.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat/sinimailasen-monet-hyodyt-viljelykierrossa)
QuotePeltomaan rakenteella on suuri merkitys sen vedenpidätyskykyyn ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumisriskiin. Sinimailanen vaikuttaa myönteisesti myös moneen muuhun asiaan. Luomuviljelijä Tuomo Koukonen kertoo pitkän ajan kokemuksistaan sinimailasen viljelystä keskustelussa ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon asiantuntija Juha-Antti Kotimäen kanssa ke 26.3.2025 klo 10-11 Teamsissa. Rennon keskusteleva tilaisuus, jossa myös kuulijoilla on mahdollisuus osallistua mukaan keskusteluun. Tervetuloa linjoille! Järjestäjänä Pellolta pöytään näkyväksi -hanke.
Sinimailanen on maailmalla yleisesti viljelty nurmipalkokasvi. Se on biologisen typensidonnan takia typpiomavarainen. Mailanen tuottaa kolme valkuaispitoista rehusatoa myös luomussa. Syvälle ulottuva paalujuuri parantaa maan rakennetta. Myös Etelä-Savossa kiinnostus tähän nurmipalkokasvien kuningattareen on jatkuvasti lisääntymässä.
Tässä hyödyt jo todettiin vähäisiksi:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.01.18 - klo:01:30
QuoteKemiallisten lannoitteiden jyrkän hinnannousun seurauksena nurmen viljelyn taloudellinen kannattavuus on laskenut. Typensitojakasvien käytöllä nurmen tuotannossa viljelyn kannattavuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Opinnäytetyössä laadittiin typensitojakasvien viljelyä tavanomaisessa nurmituotannossa kattavasti esittelevä paketti, jota voivat hyödyntää niin maatilaneuvojat kuin viljelijätkin
Siellä on mm. tällaisia lukuja typensidonnasta:
QuoteTaulukossa 1 esitetään biologisen typensidonnan suuruusluokkia eri viljelykasveilla. Taulukosta nähdään, että eri kasvien typensidontakyky vaihtelee suurestikin. Esimerkiksi sinimailanen voi sitoa vuodessa hehtaaria kohti jopa 250 kilogrammaa typpeä, kun taas härkäpavun typensidonta voi heikoimmillaan olla alle 100 kilogrammaa hehtaaria kohti. Erilaisissa apilavaltaisissa nurmissa typensidonta voi vaihdella vain 30 kg/ha vuosisidonnasta jopa lähes 200 kg/ha vuosisidontaan. (Rajala 2004, 200-203.)
Ottakaamme myös tuo taloudellinen, rahallinen näkökulma.
Täältä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/salpietarin-tonnihinta-hypp%C3%A4si-80-euroa-1.174101) noin vuoden vanhasta uutisesta saamme tiedon, että typpilannoite maksaa 303 euroa tonnilta.
Käyttäessään tuota typensidontaniksiä ja onnistuessaan siinä oikein hyvin (saaden 250 kg/ha) tavanomainen viljelijä voi siis säästää vuodessa n. 75 euroa. Hehtaaria kohti. Tuon arvoinen on siis tämä niksi tavanomaiselle viljelijälle, jos hän sen oppii ja omaksuu luomuviljelyltä. Ja tietysti, jos oikein huonosti menee, eli tuon alimman luvun mukaan, niin sitten alle 10 euroa.
Tuossa on tietysti saavutetun säästön hintahaarukka luomuviljelijällekin, mutta hän voi sentään odottaa saavansa paremman hinnan tuotteestaan, kiloa kohti.
Vaikka sinimailanen oli juuri se kasvi, jolla tuo 250 kg/ha saavutettiin.
Tätä myyttiä levitetään kun silmä välttää:
Luomuliitto 40 vuotta. Pioneereista suunnannäyttäjiksi (https://www.luomuliitto.fi/ajankohtaiset/luomuliitto-40-vuotta-pioneereista-suunnannayttajiksi)
QuoteLuomu on ollut edelläkävijä niin maanhoidon kuin eläinten hyvinvoinnin käytännöissä. Pioneeritiloilla kokeiltiin uusia viljelytapoja ja eläintenhoidon menetelmiä, joita on sittemmin otettu käyttöön myös tavanomaisessa tuotannossa. Luomu on toiminut koekenttänä uusille, paremmille käytännöille.
Mutta kun tuosta pitäisi mainita esimerkki, sitten meneekin sormi suuhun.
Kun tosiasiassa luomussa ylläpidetään jotain muinaisia käytäntöjä. Ja lopulta aika mielivaltaisestikin torjutaan useimmat tärkeät innovaatiot.
QuoteLuomuliiton juhlavuosi huipentuu Luomupäivillä Lahdessa 5.-6.11. Tapahtuman teeman Uudistava ja uudistuva luomu mukaisesti esillä on, miten luomu voi uudistua ja säilyttää edelläkävijän asemansa kestävänä ruuantuotantomuotona.
Tai sitten esillä on, miten luomu pystyy estämään geenieditoitujen lajikkeiden käyttöönoton. Ja hankaloittamaan ja hidastamaan sitä muiltakin.
***
Erityisesti uudessa kohkauksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg46113#msg46113) uudistavasta viljelystä tuo tulee esiin. Mutta on siinäkin vailla konkretiaa.