Tämä vaikuttaa hienolta hankkeelta (MMM:lle välillä tunnustustakin ;D):
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Varsinais-Suomesta ravinneneutraali maakunta (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150112_suomestaravinteidenkierratyksenmallimaa-varsinais-suomestaravinneneutraalimaakunta.html)
(Laitoin nyt tähän fosforikeskusteluun, kyseessä tietysti on kaikkien ravinteiden kierrätys. Asia ansaitsisi ehkä aivan oman triidinsä?)
PS. 6.2.15: Nyt se on tehty, tämä se nyt on. Vaikka otsikossa on Suomi, tässä triidissä saa käsitellä asiaa myös maailman mittakaavassa! (Moderaattori ei tästä suutu. ;))
Tässä maailma.netin uutisessa ...
Tutkimus: Ympäristön raja-arvojen ylittyminen uhkaa ihmiskuntaa (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_ympariston_rajaarvojen_ylittyminen_uhkaa_ihmiskuntaa)
... tämä ongelma kerrotaan yhdessä lauseessa parilla sanalla (lihav. HJ):
QuoteSen mukaan ihmiskunta on ylittänyt turvalliset rajat hiilidioksidipäästöissä, biodiversiteetin häviämisessä, maankäytön muutoksissa sekä fosforin ja typen kierrossa.
Tarkoitus tässä ei varmasti ollut harhaanjohtaa, vaan tämä johtui pyrkimyksestä tiivistää, lyhentää. Mutta olennainen asia, joka oli alkuperäisessä lehdistötiedotteessa (http://news.wisc.edu/23409), on näin jäänyt pois:
QuoteThere are places that are really, really overloaded with nutrient pollution,” he says. “Wisconsin and the entire Great Lakes region are some of those. But there are other places where billions of people live that are undersupplied with nitrogen and phosphorus.”
For instance, much of Africa is largely lacking these two essential elements, Carpenter says. “We’ve got certain parts of the world that are overpolluted with nitrogen and phosphorus, and others where people don’t even have enough to grow the food they need.”
It’s a “distribution problem,” Carpenter says, and suggests places like the Midwestern U.S. could vastly reduce its use of fertilizers and still maintain productive crops while nutrient-poor regions of the globe increase their use " all while keeping the global levels safely within the study’s prescribed “planetary boundary.
Eli samaan aikaan näitä ravinteita on maailmassa liikaa ja liian vähän. Toisaalla ja toisaalla. Juuri näiden tutkijoiden mukaan.
PS. Samaan tapaan epätarkasti uutisoi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ympäristö/tutkimus-maapallo-kriittisessä-tilassa) saman asian myös Vihreä Lanka (lihav. HJ):
QuoteLajikato, lannoitteiden käyttö, ilmastonmuutos ja maan käyttö ovat ajaneet planeetan kriittiseen tilaan, varoittaa tuore Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Vaarana on, että maapallosta tulee selvästi asumiskelvottomampi.
No, uskotaan nyt heidänkin kohdallaan, ettei tuo ollut tahallista. ;)
Sinänsä kyllä ihmettelen tätä maailmanlopun meininkiä siellä kuvatekstissä ...
QuoteElämän edellytykset ovat vaarassa, sanovat tutkijat.
... kun tutkijat selvästikään eivät
niin sanoneet.
Tällaisia esteitä otsikon tavoitteelle on:
Miksei kierrätyslannoite kelpaa luomuun? (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2015/tammikuu/fi_FI/miksei_kierratyslannoite_kelpaa_luomuun/)
Eräänlainen lausumaton lähtökohta tuossa MTK:n julkaisemassa jutussa näyttää olevan, että yhdyskuntajätteestä tehty lannnoite olisi vain enemmän tai vähemmän miedosti käsiteltyä jätettä itseään. Vaikka tässä ajatuksessa:
QuotePietola suhtautuu varauksella puhdistamolietteen hyödyntämiseen viljelykasvien ravinteena, sillä kaikkia puhdistamolietteen sisältämiä haitallisia aineita ei määritetä eikä edes tunneta.
Tuossa
ei ajatella sellaisia kemiallisia tms. menetelmiä, joilla ravinteet irrotetaan ko. lietteestä, käytettäväksi ihan erikseen.
Tietysti lähtökohta oli juuri tuo luomuviljely, jossa tällaisten lannoitteiden käyttö tietysti olisi kielletty. Mutta tavanomaisessa viljelyssä - josta jutussa on
myös puhe - tällaisia rajoituksia ei ole. Nyt kun näitä kemiallisia menetelmiä jutussa ei käsitellä, syntyy helposti kuva, että tavanomaisessa viljelyssä otettaisiin turhia riskejä asiassa:
QuoteLuomuviljelyssä saa käyttää vain tiettyjä kierrätysraaka-aineita, mutta perinteiseen viljelyyn kelpaavat myös tuotteet, joissa materiaalivalikoima on laajempi ja koostumukseltaan tuntemattomampi, sisältäen siten suuremman haitta-aineriskin.
Tai loppupäätelmä:
QuoteMeillä ei ole varaa kahden luokan peltoihin. Tavanomaiset, joita saa pilata ja ne, joihin ei kelpaa mahdollisesti turvallinenkaan lannoite, Pietola lisää.
(lihav. HJ)
Pietolahan kyllä vihjaa tuossa loppupäätelmässä ja myös tässä siihen, ettei kyse ole välttämättä rationaalisista kielloista luomuviljelyssä (lihav. HJ):
Quote" Turvallisten kierrätyslannoitteiden puolesta puhuneen Juvosen kritiikki yhdyskuntalietteen käytöstä on paikallaan. Taustalla ei ole puhtaasti luonnontieteen faktat ja luonnonmukaisuus.
Olisiko tässä yksi esimerkki edellisestä:
QuoteToisaalta esimerkiksi elintarviketeollisuuden rasvaerotuskaivosta tulevaa lietettä ei saa käyttää luomulannoitteissa.
Joka tapauksessa tämä teesimme vanhasta uutisestamme fosforista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103) (2009) saa nyt tästäkin tiettyä vahvistusta:
QuoteNiinpä, jo ehkä lähitulevaisuudessa, voimme puhua luomusta viljelymenetelmänä, jossa ravinteita " pääosin eli käytännössä " ei kierrätetä, päinvastoin kuin tehoviljelyssä. Kuulostaa ehkä paradoksaaliselta, mutta tältä tuleva kehitys nyt näyttäisi.
MTK-uutinen tietysti uskoo, että luomuviljelyn säännöt voisivat muuttua:
Quote" Luomulannoitteiden kriteerit ja perusteet ovat selkeytyneet vuonna 2014 saadun uuden EU-tasoisen asetuksen myötä, mutta pelisäännöt kierrätyslannoitteiden käyttöön on saatava yhä yhtenäisemmiksi.
Mutta siinä on kyllä sitten se, että koska ne "puhtaasti luonnontieteen faktat" ovat luomuväkeen vaikuttaneet?
Tietysti tuo luomun ravinnekierrätyksen ongelma täytyy suhteuttaa määriin. Luomupeltoa on edelleen Suomessa alle 10% pelloista, mutta yhdyskuntajätteen kannalta tuotettu ruoka ratkaisee, ja sen osuus siis liikkuu 2% kieppeillä.
Jos tässä jatkossa kehitetään tehokkaita (eli halpoja, ja turvallisia jne.) menetelmiä ravinteiden talteenottoon, ja yhdyskuntajätteestä tuotetuista lannoiteista tulee yleisiä, mutta niitä käyttää vain tavanomainen viljely - niin oikeastaan luomu tällöin tavallaan jopa maksaisi vähän takaisin "ravinnevelkaansa" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0)! ;D
Tässä jutussa väitetään viranomaisten hankaloittavan väärin perustein luomun ravinnekierrätystä. "Byrokratian rattaat jarruttavat ympäristön kannalta siis tärkeätä ravinnekierrätystä." Jutussa muutakin mielenkiintoista. Ottakaa kantaa.
Maanparannusaineet pannassa " Loppuuko luomu?http://www.maaseutumedia.fi/maanparannusaineet-pannassa-loppuuko-luomu/
Quote
Humuspehtoori Oy valmistaa ja markkinoi maanparannusaineita ja luomulannoitteita. Maanparannusaineilla elvytetään maan kasvukuntoa lisäämällä humusta, jotta se kykenisi käyttämään ravinteita. Humus estää myös arvokkaita ravinteita huuhtoutumasta.
Uudet lain laskennalliset tulkinnat ravinteiden liukoisuudesta ovat rajoittaneet maanparannusaineet ja luomulannoitteet pannaan.
Erityisesti luomussa elintärkeiden ravinteiden saanti vaikeutuu. Monella kasvinviljelytilalla joudutaan mahdottoman eteen " Mistä kasveille ravinteita?
”Tämä ei ole ravinnekierrätyksen kannalta tarkoituksenmukaista. Tilanne on vaikeutunut,” luomuviljelijä Markus Eerola sanoo. ”Toivotaan, että ministeriö osaisi soveltaa asetusta vielä niin, että sen kanssa voisi elää”, sanoo Pauli Talvitie, Luomuliiton puheenjohtaja.
Quote
Avi rahastaa luvasta satoja tuhansia
Humuspehtoori joutuu analysoimaan Ympäristöministeriön nitraattiasetuksen ja Mavin lannoitussääntöjen tulkintoja.
Jätelaki ja lannoitteiden valmistelaki määräävät toimintaa yhtäällä, nitraattiasetus toisaalla. Ely arvioi ympäristön vaikutusta. Evira valvoo laitosta ja tekee laitoshyväksynnän.
Lopullisen niitin toiminnalle tekee aluehallintovirasto, Avi. Humuspehtoorin tuleva laajennushanke Pälkäneelle on maksanut ohjausvaiheeseen mennessä 70 000 euroa.
Elystä tuli sen jälkeen 100 lisävaatimusta ohjelmavaiheen jälkeen. Niiden arvioitu kustannus on noin 100 000 euroa.
Ympäristöviranomaisen hajumallinnus tarvitsee lompsaansa yrittäjän euroja 49 000 euroa. Hajumallinnuksen saisi 10 000 eurolla, mutta se ei Elylle käynyt. ELyn viranomainen vaati jopa liikkuvan rekan hajumallinnusta.
Prosessi kestää vuosia. Pahimmillaan joudut valittamaan omasta luvastasi. ”Oikeastaan tämä on niin hidatsa, että sitä ei kannattaisi tehdä, mutta silti tehdään”, Suvi Mantsinen sanoo.
”Tämä on kallista. Tämä on pitkäveteistä.”
Oikeastaan tässä nyt toivoisi, että joku näistä, tai sitten ympäristöministeriö tai MMM, vastaisi,
miksi tällaisia asioita vaaditaan:
QuoteJätelaki ja lannoitteiden valmistelaki määräävät toimintaa yhtäällä, nitraattiasetus toisaalla. Ely arvioi ympäristön vaikutusta. Evira valvoo laitosta ja tekee laitoshyväksynnän.
Lopullisen niitin toiminnalle tekee aluehallintovirasto, Avi.
Jo yksin nitraattiasetus näyttää kyllä olevan täynnä "nippelimääräyksiä" eri asioista, kun sen "kysymyksiä ja vastauksia" (http://www.ym.fi/download/noname/%7BC7A56626-6AFD-4322-9B5C-E1367365550D%7D/108430) -tiedostoa tuolla ympäristöministeriön sivuilla selailin. Yleiskuvaa tässä nyt kaipaisi.
Otin tämän nitraattiasetuksen puheeksi jo tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=10.msg6726#msg6726), mutta keskustelua kannattanee jatkaa täällä, jos ja kun kyse on muustakin kuin vain kaltevista pelloista.