Tämä kampanja ...
Eettinen soija Suomessa vielä harvinaista (http://maailma.net/artikkelit/eettinen_soija_suomessa_viela_harvinaista)
... ei ole sitä, mitä se sanoo olevansa, so. huolestuneisuutta sademetsistä tai viljelijöiden oikeuksista. Molemmat mainitut sertifikaatit kieltävät muuntogeenisen soijan.
Tämä on peitelty kampanja gm-viljelyä vastaan. Lopulta luomun puolesta. Eli siis lopulta sademetsiä vastaan.
Se, että noin on laita, selviää WWF:n omalta sivulta samasta asiasta (http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-n-selvitys--Soijan-vastuullisuus-on-Suomessa-viela-heikkoa-1738.a), ja siellä olevasta raportista, jossa selkeästi todetaan, että GM-soijaa ei WWF hyväksy.
Toisessa näissä sertifiointijärjestelmissä tämä olisi ollut mahdollistakin, mutta (Suomen?) WWF oli tehnyt valinnan, että siinäkin käytetään "Non GM"-varianttia.
Lähetin vielä tarkistusmailin ko. projektin vetäjälle, en ole vielä saanut vastausta, mutta kyllä tämä selvä juttu on.
Maailman soijasta on nyt noin 81% muuntogeenistä. Kyse on pääosin torjunta-ainekestävyydestä. Joka mahdollistaa suorakylvön, joka vähentää eroosiota erityisesti alueilla lähellä tropiikkia. Joka siis itsessään vähentää painetta uuden viljelysmaan raivaamiseen. Suorakylvöä Etelä-Amerikassa pitää mm. FAO menestystarinana, ja suosittelee Afrikalle, että se ottaisi asiasta mallia.
Mutta tämän kaiken WWF siis luokittelee epäeettiseksi. Osa lopusta 19%:sta soijanviljelystä saa sitten sitten sen armon.
WWF haukkuu nyt ehdottomasti väärää puuta, jos oletamme alkuperäisen luonnon suojelun olevan sen silmämääränä.
Uutisissa mainitun uusikaupunkilaisen yrittäjän motiivit hyvin ymmärtää: hän saa tässä WWF:n hoitamaan osan markkinointiponnistuksistaan.
Toiseksi on muuten uskoakseni niin, ettei soijan viljelemiseksi juurikaan sademetsää raivata. Syynä on se, että sademetsää raivaamalla saadaan kehnoa viljelysmaata, se soveltuu oikeastaan vain primitiiviseen kaskiviljelyyn. Sitten kyllä laiduntamiseen, mutta se onkin sitten toinen juttu.
Epäsuorat vaikutukset sitten kyllä ovat tosiasia, mutta miten niiden kohdalla voidaan yksittäiselle soijanviljelijälle antaa sertifikaatti? Käsittääkseni ei mitenkään, koska epäsuorat vaikutukset eivät ole edes soijanviljelystä yksin kiinni, vaan Brasiliassa (josta soijamme pääosin tulee) asiaan vaikuttaa mm. sokeriruoko eli bioetanoli, ja maissi, eli kaikki, koko maatalouspolitiikka. Ja siis epäsuorasti myös EU:n (maatalous)politiikka!
Mitä tähän asian puoleen tulee (WWF:n raportista s. 9), niin tämä ei ole epäeettistä ...
QuoteSuurin osa soijanviljelyn sosiaalisista ongelmista liittyy alueen
poliittisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, kuten esimerkiksi maanomistukseen vaikuttaviin valtasuhteisiin (Pacheco
2012).
[...]
Lisäksi soijanviljelyn laajeneminen muuttaa alueen yhteiskunnallista rakennetta. On arvioitu, että esimerkiksi Mato Grossossa Brasiliassa yli 77 prosenttia soijasta tuotetaan tiloilla, joiden pinta-ala on yli 1000 hehtaaria (Pacheco 2012).
Suuret monokulttuuriviljelmät työllistävät vähemmän ihmisiä hehtaaria kohti kuin perinteinen pienimuotoinen viljely. Lisäksi ne aiheuttavat maanomistuksen ja tulojen keskittymistä suurten ja keskikokoisten viljelysten omistajille. Viljelmien keskittyminen voi johtaa paikallisten syrjäytymiseen ja elinkeinojen menetykseen (Pacheco 2012).
... vaan tämä on kapitalismia. Mitä mieltä siitä talousjärjestelmästä kukin sitten onkin, siellä tai täällä meillä kotona.
Tämä on epäeettistä ...
QuoteSoijaviljelmien laajenemiseen on liitetty laittomia maanvaltauksia ja metsähakkuita alueilla, joilla maankäyttöoikeuksien hallinta on puutteellista (Fearnside 2007).
... kuten myös tämä ...
QuoteMyös soijatilojen työntekijöiden oikeuksissa on todettu suuria puutteita. Yksin Mato Grosson alueen soijaviljelmillä raportoitiin vuonna 2002 723 orjatyöläistä (Lima ym. 2011).
... mutta nuo ilmiöt ovat samalla myös täysin
laittomia. Jos Brasilian poliisi on niiden edessä voimaton, tuskin me pystymme asiaa Suomesta (ja Uudestakaupungista) käsin muuttamaan (tai edes saamaan asiasta luotettavaa tietoa). Eikä orjatyövoiman käyttö
varmasti liity suorakylvettyyn muuntogeeniseen soijaan!
Samalla sivulla oleva väite ...
QuoteSoijapelloille levitettävät tuholaismyrkyt ovat uhka sekä ympäristölle että paikalliselle väestölle. Torjunta-aineet saastuttavat lisäksi vesistöjä huuhtoutuessaan pelloilta (Dutch Soy Coalition 2011).
... ei - huomatkaa - käytä viitteenään
mitään tieteellistä tutkimusta, vaan
hollantilaista aktivistijärjestöä! "Myrkkynä" käytetään soijapelloila glyfosaattia, ja se
ei ole uhka, vaikka sitä villisti on sellaiseksi yritetty osoittaa. (Tästä glyfosaatin - eli tuotenimeltään RoundUpin -
systemaattisesta vainosta ja mustamaalauksesta on täällä kerrottu useassakin paikassa. Linkkaan nyt tähän: "Roundup liian hyvä ollakseen totta?" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.0))
***
Kaiken kaikkiaan tähän Suomen WWF:n kampanjaan pätee (muutettavat muuttaen), mitä Dave Wood sanoi (http://www.tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php)2005 toisesta järjestöstä:
Brasilia voi nyt tehdä valituksen Suomen hallitukselle siitä, että suomalainen kansalaisjärjestö sotkeutuu Brasilian maatalouden kehittämispolitiikkaan. Ja jokainen ulkomaisen kansalaisjärjestön yritys sabotoida kansallista maataloutta ja kauppaa on varmasti rikkomus niitä yhtenäisiä kilpailuedellytyksiä vastaan, jotka Maailman kauppajärjestö (WTO) on määritellyt.
Ja kun Suomen valtion rahoittama Ruokatieto lähtee tähän WWF:n kampanjaan ilmeisen täysin rinnoin mukaan ...
WWF:n selvitys: Vasta neljäsosa Suomeen tuodusta soijasta tuotetaan vastuullisesti (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/wwfn-selvitys-vasta-neljasosa-suomeen-tuodusta-soijasta-tuotetaan-vastuullisesti)
... tuo Dave Woodin lause (yllä) pätee kyllä siihenkin. Vaikka se varmasti vetoaa siihen, että sehän vain uutisoi asiasta, kantaa ottamatta.
(Olemme jo kiinnittäneet huomiota siihen, miten Ruokatieto on viimeksi v. 2005 kertonut (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=122) muuntogeenisestä viljelystä. Kun se nyt lopulta siitä taas kertoi, edes mainiten, se tapahtui sitten näin ...)
Eräs mehuja tekevä firma on Thaimaassa nostanut kanteen maaineensa pilaamisesta Finnwatchin tutkijaa vastaan.
Käy siinä oikeudenkäynnissä sitten kuinka käy*), niin varmasti brasilialainen soijantuottaja olisi vahvoilla, jos se nostaisi kanteen siitä, että sen soijaa väitetään "epäeettiseksi" vain siltä pohjalta, että käytetään muuntogeenistä siementä. Ja että kampanjassa tällainen tuottaja lasketaan samaan joukkoon kuin ne, jotka käyttävät orjatyövoimaa.
______
*) asian uutisoinnissa osa tiedotusvälineistä ja nettisivuista näyttää jo tietävän ... tai ainakin totuuden asiassa.
Ã,,sken lähti:
_________
WWF
Pystyttekö erittelemään, mikä osan "epäeettisestä" soijasta olette määritelleet sellaiseksi GM-tekniikan takia, ja minkä osan muista syistä?
Määrät, firmat jne.?
Jos nyt haluamme suosia muuten vastuullista, eettistä soijaa, mutta katsomme, että GM-tekniikka on OK, jopa luonnolle paras menetelmä Etelä-Amerikassa, mitä soijaa meidän pitäisi suosia?
Edellytän - edellytämme - yhdistykseltänne vastausta kysymykseemme.
Tämä toinen yhdistys
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
Heikki Jokipii